Tutkimuksen vaikuttavuuden ja vuorovaikutuksen haasteet

Transkriptio

1 Tutkimuksen vaikuttavuuden ja vuorovaikutuksen haasteet Ohjelmajohtaja Eveliina Saari, Työterveyslaitos ja

2 Esitysrunko Tutkimuksen vaikuttavuus: tiede, käytäntö ja yhteiskunta kohtaavat Vuorovaikutuksen haasteet Vaikuttavuustavoitteet ja kertomukset STN- hankkeiden työvälineinä Miten ohjelma voi tukea hankkeiden yhteiskunnallista vuorovaikutusta?

3 Strategisen tutkimuksen neuvosto rahoittaa korkeatasoista tieteellistä tutkimusta, joka on yhteiskunnallisesti vaikuttavaa ja merkittävää. 3 SUOMEN AKATEMIA

4 Tutkimuksen vaikuttavuuden muodot Tieteellisesti korkealaatuista Yhteiskunnallisesti merkittävää ja vaikuttavaa Tarvelähtöistä Ymmärrys ilmiöstä kasvaa Uudet välineet, metodit, tuotteet, palvelut yhteiskunnan käyttöön Ratkaisukeskeistä Nähtävissä pitkällä 10 vuoden aikajänteellä Uudet yhteistyösuhteet yhteiskunnallisiin toimijoihin, yhteinen tiedonmuodostus Eivät synny samanaikaisesti, Eri motiivit ruokkivat toinen toistaan Tiedontuottajien ja hyödyntäjien yhteistyötä Saari & Kallio, 2011, Miettinen, Tuunainen & Esko Työterveyslaitos Eveliina Saari 4

5 Tieteen tekemisessä on aina monta motiivia Tutkimustyötä ohjaa tutkijoiden motiivi saada asia (ratkaisu, teknologia, menestyksen mahdollisuus) toimimaan, ei niinkään totuuden tavoittelu (Knorr- Cetina 1983) Tutkijoita ajaa eteenpäin tieteellisen faktan rakentaminen. Tieteellinen fakta on laajasti hyväksytty totuus, lainalaisuus, ja se on aina sosiaalisesti konstruoitu. (Latour & Woolgar 1986) Suhteet ja niiden institutionalisoituminen tutkimuksen kannalta hyödyllisiin yhteiskunnallisiin toimijoihin tuo levitysmahdollisuuden faktoille ja metodeille, joita tutkimus tuottaa. (Latour 1987) Tutkijan uraa motivoi henkilökohtaisen kredibiliteetin tavoittelu (Latour & Woolgar 1986) Tutkimuskysymyksestä tulee tehtävissä oleva (doable) kun tutkimuksen kokeellinen, laboratorio ja sosiaalinen maailma kohtaavat. Tämä vaatii artikulointia, koordinointia, integrointia, pohdintaa näiden työkenttien välillä. (Fujimura 1987)

6 Vaikuttavuuden arviointi -opittua Suoritteet ja vaikuttavuus sekoitetaan yleisesti Vaikuttavuus voidaan todentaa vasta jälkikäteen, se on vaikuttamisen kohteessa aikaansaatu muutos (ajattelutapa, teko, toiminta) Ennakoimattomia vaikutuksia syntyy aina Vaikuttavuuden pohdinta hankkeen/ kokeilun alussa, keskellä ja lopussa edistää vaikuttavuutta Vaikuttavuutta arvioidaan harvoin moniarvoisesti Kvantitatiivinen mittaritieto ei riitä. Sille on annettava merkitys, jotta siitä seuraa tekoja, oppimista, levittämistä. Vaikuttavuuden arviointi on harvoin organisoitu kehittäjien ja levittäjien keskinäiseksi oppimismahdollisuudeksi

7 Vuorovaikutuksen haasteet eri maailmoissa liikkuminen Tiede Tieteenalan keskustelu Tiedon luotettavuus Ilmiön ymmärrys Vertaisarviointi Julkaisut: en puhu tästä ennen kuin olen julkaissut tieteellisessä journalissa Yhteiskuntaan vaikuttavat päätökset - Tietotulva, kiire, arvot toivon että tutkijat eivät vain ammu alas jo tehtyjä ratkaisuja, vaan esittäisivät vaihtoehtoja Sanna Lauslahti , STN vv-koulutus Politiikka Vuoropuhelu Käytäntö Arjen ongelmat, joihin kaivataan ratkaisuja Toimittajien näkökulmana usein Soveltamiskelpoisuus käytäntöön Toiminnassa näkyvä Toimintamalli, käytäntö, jonka vaikuttavuus tutkittu Työterveyslaitos Eveliina Saari 7

8 Mitä tutkijan tulisi tietää poliittisesta päätöksenteosta (Dos. Mikko Jakonen , STN vv-valmennus) Poliittinen päätöksenteko on poliittista Politiikan tavoitteena on luoda jotain uutta, saavuttaa erilaisia tavoitteita ja päämääriä, jotka nekin ovat yleensä poliittisia eivät tieteellisiä Politiikan aikajänteet ovat sekä pitkiä että lyhyitä, päämäärät voidaan saavuttaa montaa reittiä Politiikka tarvitsee aina useita vaihtoehtoja, se ei voi sitoutua yhteen tavoitteeseen Politiikan momentum voi muuttua hetkessä ja se voi luoda hetkessä tilaa uusille näkemyksille Tutkimus ja tutkimuksen vaikuttavuus toteutuu aina pitkäjänteisesti, pikavoittoja ei ole tarjolla

9 Mitä tutkijan tulisi tietää poliittisesta päätöksenteosta (Dos. Mikko Jakonen , STN vv-valmennus) Siksi: tutkijan ei tule luottaa politiikkaan politiikka ei ole vakaata ja ennustettavaa TÄSTÄ HUOLIMATTA: Tutkijalla on vastuu siitä, että tieteen viesti päätyy poliitikoille ja päätöksentekijöille kukaan ei tee sitä tutkijoiden puolesta! Politiikassa on yhä yleisempää tietoinen tietämättömyys ja valikoidut totuudet Tieto ja tiede on yleisesti jotain, joka haastaa politiikan, se tuo politiikan kannalta esiin toisen ja usein epämiellyttävän rekisterin tutkijoiden on kestettävä tämä rooli ja poliitikkojen on hyväksyttävä se Tutkimus on osa yhteiskuntaa ja tutkijalla on velvollisuus osallistua keskusteluun demokraattisen yhteiskunnan perusta

10 Päättäjät tarvitsevat monen tieteenalan tietoa samasta ilmiöstä; STN ruokkii keskustelua Yhteiset keskusteluareenat Kohti parempia päätöksiä ja ymmärrystä niiden vaikutuksista Tutkimus vaikutuksista Varhaiskasvatuksen maksuttomuus vähävaraisille perheille alk v Päättäjien maailma: Varhaiskasvatuksen maksullisuus vai ei? Vallassa olevan politiikan intressit kohtaavat tieteellisen tiedon Yhteiset keskusteluareenat: Rekisteritutkimus: Heikompiosaisten lapset pärjäävät työuralla, jos ovat aloittaneet varhaiskasvatuksessa aiemmin TITA-hanke: tutkimustulos monilla areenoillla; Ministeritapaaminen, pyöreäpöytä, media Lastenpsykiatrinen tutkimus: Lapsen paras paikka varhaislapsuudessa on oman vanhemman kanssa Debatti, Julkinen keskustelu: puolesta ja vastaan

11 Vuorovaikutuksen keinot Julkisuus, valtamedia, some vaikuttaminen yleinen tietoisuus -reagoiva tai proaktiivinen tyyli Keskustelu tutkijat & politiikan valmistelijat - Yhteinen ymmärrys ja tiedonmuodostus (SWiPE) Yhteiskehittely yhdessä työskentely ja uusien käytäntöjen luominen (Kumous)

12 Vuorovaikutus mahdollisuutena: Valitse kysymys ja keskustele vieressä olevan kanssa Mihin yhteiskunnalliseen kysymykseen tutkimuksellani on antia? Miten yhdistämme eri tutkimusnäkökulmia (kvanti, kvali, interventio) luovasti niin, että viestimme vahvistuu? Keihin (tiede, käytäntö, politiikka) haluamme luoda pitkäkestoisen keskustelusuhteen? Mitä uusia yllättäviä keinoja voisimme käyttää vuorovaikutukseen? Millaisia areenoita ja verkostoja luomme, jotka kantavat uusiin hankkeisiin? Mikä on maailmassa muuttunut, kun hankkeemme päättyy?

13 STN vaikuttavuustavoitteet, vaikuttavuuskertomukset sekä ohjelmajohtamisen tuki 13 SUOMEN AKATEMIA

14 Miksi vuorovaikutukselle tavoitteita? Vaikuttavuustavoitteet suuntaavat hanketta strategianomaisesti, siksi ne kannattaa muodostaa/ ja arvioida niiden toteutumista yhdessä Vaikka ne eivät ehtisi toteutua, ne antavat suunnan ja merkityksen koko hankkeelle Niitä voi käyttää viestinnän kärkinä BEMINE -tutkimushankkeessa tavoitellaan yhteiskunnallista muutosta kolmella toisiinsa liittyvällä vaikuttavuustavoitteella:

15 Vaikuttavuuskertomuksen rakenne Hankkeen nimi ja lyhenne: Konsortiojohtaja: Mihin ohjelmakysymyksiin (A, B, C, D) vastataan? 1. Vaikuttavuustavoite Konsortio määrittelee hankkeen keskeiset (3-n kpl) vaikuttavuustavoitteet, joista kustakin laaditaan oma tarinansa. Mitä vaikuttavuustavoitetta tässä tarkastellaan? Mikä on tarkastelutaso? Tässä esitetään lyhyt kuvaus tavoitteen tutkimuksellisesta ja yhteiskunnallisesta taustasta. 2. Keinot Tässä kerrotaan niistä toimenpiteistä, joita on toteutettu vaikuttavuustavoitteen saavuttamiseksi. Keinoja voivat olla esimerkiksi, uudet menetelmät, uudet kokoonpanot, monitieteisyys, kokeilu, vuorovaikutus, osallistuminen, tapahtumat, esiintymiset, opetus, asiantuntijatehtävät, kansainvälinen yhteistyö, yrityspilotit, patentit, keksintö-ilmoitukset, alustat, portaalit, pelit, jne. 3. Vaikutukset Tässä kuvataan hankkeen konkreettisia vaikutuksia. Niitä voivat olla esimerkiksi uudet näkemykset, julkinen keskustelu (ml. some), muutokset toiminnassa, käyttäytymisessä tai intresseissä, vaikutukset lainvalmisteluun tai strategioihin, uudet opetussisällöt, liiketoimintamallit, tuotteet, jne. 4. Tavoiteltu vaikuttavuus Tässä pohditaan nykytilannetta suhteessa vaikuttavuustavoitteeseen. Mitä on jo saavutettu? Miten tästä eteenpäin? Onko jossain epäonnistuttu ja mitä korjausliikkeitä on tehty? Mitä on opittu? 5. Tahattomat vaikutukset Tässä kuvaillaan muita havaittavissa olevia vaikutuksia, joita hanke on saanut aikaan; niin positiiviset kuin negatiiviset. 6. Taustalla oleva tutkimus Tässä kuvaillaan tämän vaikuttavuustavoitteen toteutumista tukeneet merkittävät tutkimustulokset ja tärkeimmät julkaisut 15

16 Vaikuttavuuskertomukset oppimisen väline Indikaattorien kerääminen ei riitä, yhteinen reflektio vaikuttavuudesta tärkeää tutkimuksen suuntaamisen ja oppimisen kannalta Vaikuttavuuskertomukset kertovat, mitä tavoitteita ja toimia hanke ja sen yhteiskunnalliset yhteistyökumppanit arvostavat ja näkevät toimiviksi. Ne antavat hankkeille tilaa pohtia yhteiskunnallisia muutoksia ja niiden myötä syntyviä tarpeita suunnata tutkimus- ja vuorovaikutustyötä uusille urille. Vaikuttavuuskertomukset sisältävät tietysti kaiken raportoinnin tavoin tietyn määrän asioiden parhain päin selittämistä. Silti, ne mahdollistavat myös epäonnistumisista oppimisen ja mahdottomiksi osoittautuneiden tavoitteiden uudelleenhahmottamisen. Hankkeiden siloiteltuna brändäyksenä kertomukset eivät tukisi kenenkään toimintaa. Jyrki Hakapää: Yhteiskunnallinen vaikuttavuus paljastuu kertomuksilla

17 Miten ohjelma voi tukea hankkeiden yhteiskunnallista vuorovaikutusta? Vuosiseminaari; Rakkaudesta tieteeseen kohtaamisareenana Monitieteiset seminaarit sidosryhmille: esim. Tulevaisuuden kestävät ruokaratkaisut, Tutkittua tietoa maahanmuutosta, Syrjäytymisen ehkäisemisen mestarikurssi, Työn murroksen mestarikurssi Keskustelut ministeriön haluamasta ajankohtaisesta aiheesta: esim. TEM: Keskustelua kasvusta ja työllisyydestä, OKM: Mitä tiedämme NEET-nuorista? Politiikka-suosituspaperin koordinointi sekä areenan etsintä: Oppimisen laadusta on huolehdittava, kun nuorten koulutusta siirtyy työpaikoille Muistuttaa ajankohtaisista vaikuttamisen paikoista; esim. lainvalmisteluun liittyvät lausunnot, Digi arkeen- neuvottelukunta jäsenyys Hankkeiden tulosten nosto Ministerien/VNK:n tietoisuuteen Tutkijoiden vuorovaikutusvalmennus ja vaikuttavuuden sparraus Jatkuva twiittaus Työterveyslaitos Eveliina Saari 17

18 Lähteitä ja lisätietoa: Saari, E., Hyytinen, K. & Lähteenmäki-Smith, K Kehittävä vaikuttavuusarviointi menetelmänä tutkimus- ja kehitystoiminnan suuntaamisessa ja oppimisessa. Hallinnon tutkimus 1 (27), Kallio, K. & Saari, E Mitä tutkijat oppivat tutkimuksensa hyödyntäjiltä? Kehittävän vaikuttavuusarvioinnin kokeilu soveltavan tutkimustyön kehittämisessä. Hallinnon tutkimus. Arvioinnin teemanumero 4 (27), Saari, E. and Kallio, K Developmental impact evaluation facilitating learning in innovation networks. American Journal of Evaluation 2 (32), nnovation_networks Hyytinen, K., Saari, E., Leväsluoto, J., Hasu, M., Käpykangas, S., Melkas, H., Pekkarinen, S., Hyypiä, M., Korvela, P., Nordlund, A., and Toivonen, M Human-centered co-evaluation method for digital service innovations. XXVII International RESER Conference Bilbao, Spain. KUMOUS, Kokeilut käytäntöön - Arviointi kaikkien taidoksi! Työkirja Miettinen, R., Tuunainen, J & Esko, T. Epistemological, Artefactual and Interactional-Institutional Foundations of Social Impact of Academic Research. Minerva. September 2015, Volume 53, Issue3, pp Väliverronen, E Tiedeviestintä ja asiantuntijuus tutkijoiden muuttuva suhde julkisuuteen. Yhteiskuntapolitiikka 80(2015): 3,

19 Kiitos! digikumous.fi, smartworkresearch.fi tyostn.fi, terveysstn.fi