Vantaan aikuislukio / Journalistiliitto -Freelanceosasto Kuvankäsittelyn verkkokurssi

Transkriptio

1 Vantaan aikuislukio / Journalistiliitto -Freelanceosasto Kuvankäsittelyn verkkokurssi Tehtävä 4. Kopiointi ja kuvan koostaminen, tasot Photoshop-muotoinen kuva voi sisältää - tai koostua - päällekkäisistä kuvista, joita voisi kuvata vaikkapa perinteisellä vertauksella päällekkäisistä kalvoista. Kullakin kalvolla voi olla koko kuvaala, tai sitten se voi sisältää pienen osan kuvaa, ja muu on läpinäkyvää. Omalaatuisia suomennoskukkaisia-sarjassa on myös tämä sanan tasot käyttäminen kahdessa eri merkityksessä. Sekaannuksia ei pitemmälle mennen juuri tietenkään tule enempää kuin voi-sanan käytöstäkään eri merkityksissään, mutta suomen kielen ilmaisurikkauden tuntien voisi olettaa kaksikin sanaa löytyvän layers- ja levels-termejä vastaamaan. Kumpaakin nyt sitten kuitenkin kutsutaan tasoiksi. Ensimmäisessä tehtävässä jo tutustuttiin sävyalan hallintaan sen tasoja säätämällä. Nyt sitten tarkastellaan lähemmin kuvan tasorakennetta, johon jo osin tutustuttiin kakkostehtävän kopiointien yhteydessä. Kuvan tasorakenne on hyvin kätevä ja mahdollistaa kuvan joustavan ja monipuolisen muokkaamisen osa kerrallaan. Toisaalta tasorakenne mahdollistaa melkoisen sekoilun; vasta kokemuksen myötä oppii sivusilmällä seuraamaan, millä tasolla työskentelee - ja erehdyksiä sattuu konkareillekin, paljastivat nämä sitten sitä tai eivät. Alussa ihmettelee useaan kertaan, miksei joku työkalu saa toivottua tulosta aikaan, kunnes huomaa työskentelevänsä eri tasolla kuin oletti. Tasoja voi kuvaan tehdä lukemattomin eri keinoin - lainaus tarkoittaa todella laajaa keinovalikoimaa. Niitä syntyy lisäksi sivutuotteena melkein itsestään varsinaisesti yrittämättä. Jokainen sijoitus leikepöydältä, tekstin lisäys tai osan kopiointi toisen paikkaan lisää automaattisesti kuvaan uuden tason, ja vaihtaa samalla automaattisesti sen uuden tason aktiiviseksi työskentelytasoksi, johon toimenpiteet kohdistuvat. Jos tuo vaihdos jää huomiotta, seuraa väistämättä ihmettelyä, miksi ei tapahdu sitä mitä pitäisi kun kuvan muuta osaa raaputetaan jollain työkalulla tms. Uusi taso voidaan tehdä esimerkiksi seuraavilla tavoilla: Tehdään valinta, kopioidaan ja sijoitetaan se (samaan tai eri kuvaan). Valinta jollain työkalulla, sitten Muokkaa-Kopioi ja Muokkaa-Sijoita (Ctrl-C ja Ctrl-V). Sama syntyy, kun valinnan jälkeen otetaan valikosta Taso-Uusi-Uusi taso kopioimalla (Ctrl-J). Samat temput voidaan tehdä myös käytämällä komentoa Leikkaa komennon Kopioi asemasta. Erona on, että silloin kopioitavaa valintaa ei jätetä alkuperäiselle paikalleen, vaan poistetaan sieltä. Tyhjä taso saadaan komennolla Taso-Uusi-Taso (Ctrl-Vaihto-N). Semmoinen on usein kätevä korjailuja varten. Jos vaikkapa halutaan peitellä finnejä jonkun kasvoista, voidaan korjailut tehdä kuvatason päällä olevalle tyhjälle tasolle. Näin originaali pysyy siellä alla muuttumattomana, mikä voi ola joskus hyvinkin kätevää.

2 Aktiivinen taso voidaan kopioida komennolla Taso-Monista taso. Avautuvaan ikkunaan voi antaa tasolle nimen; ikkunassa on myös dokumentti-valikko, josta voi valita jonkun muun avoinna olevan kuvan tai uuden kuvan kopioitavan tason uudeksi sijoituspaikaksi. Tasokomennot ovat yläreunan pudotusvalikossa. Kaikki löytyvät myös tasot-ikkunan valikosta, siis sen oikealla ylhäällä olevan pikku nökön takaa. Osa on lisäksi vielä tasot-ikkunan alareunan kuvakkeinakin valittavissa. Jälleen kerran, omat työskentelytavat kehittyvät suosimaan joitakin ja jättämään jotkut tavat huomiotta. Tason nimen voi vaihtaa kaksoisnapauttamalla nimeä tasoikkunassa. Uusi kirjoitetaan entisen tilalle. Taustataso on hiukan eri juttu, sen nimi vaihdetaan avautuvasta erillisestä ikkunasta. Taustatason nimeä joudutaan joskus vaihtamaan, koska sen järjestystä muiden kanssa ei voi muuten vaihtaa, Tausta-niminen taso on aina lukittu. Tasot voivat olla myös säätötasoja. Silloin niillä on allaolevan tason säätötietoja; säätötason sisältö vastaa samaa kuin kuva säätö vastaavalla säätötyökalulla, mutta on erillisenä tietona. Säätötaso on sikäli hyvä tapa tehdä kuvan säätöjä, että se on muutettavissa. Säädön voi klikata auki muutosta varten toisin kuin itse kuvaan tehdyn säädön. Lisäksi säätöjen vaikutusta voi vielä muuntaa säätämällä tason läpinäkyvyyttä. Seuraavassa käydään läpi keskeisiä tasoihin liittyviä asioita; niitä on hyvä tarkastella jonkin esimerkkikuvan kanssa säädin kerrallaan. Ota siis avuksi jokin esimerkkikuva, ja kopioi sen taustataso komennolla Taso-Monista taso. Kaikki valikoiden kohdat eivät ole kaikissa tilanteissa mahdollisia, osa näkyy valikoissa harmaina. Taustatasoon voi tehdä vähemmän toimenpiteitä kuin muihin, siksi onkin kätevämpää tarkastella tässä yhteydessä sen kopioita. Nämäkään asiat eivät tietenkään kerralla jää mieleen, mutta kun niihin palataan useamman kerran, sattavat ne siitä tulla tutuiksikin. Osa asioista, esimerkiksi tasotehosteet, ovat tarpeellisempia graafikolle kuin valokuvaajalle; niihin voi suhtautua hauska tietää tyyppisinä.

3 Tasovalikko Yläreunan valikosta löytyvät miltei kaikki tasojen ominaisuuksiin vaikuttavat seikat. Kunkin kohdan vaihtoehdot löytyvät oikeian reunan pikku nuolen takaa. Kaikki tässä esitetyt löytyvät myös tasoikkunan valikosta ja valtaosa pikanäppäimilläkin. Tästä tehdään uusia tasoja, joko tyhjiä tai kopioimalla aktiivista työtasoa Näistä säädetään tason ominaisuuksia Näistä tehdään säätötai tayttötasoja ja säädellään niiden sisältöä Näillä tehdään ja muokataan tason maskeja tai osia Alaosan valikot mahdollistavat tasojen ryhmittelyn ja yhdistelyn

4 Sekoitustilat valitaan tästä, oikealla olevasta nököstä avautuu valikko. Klikkaamalla tason nimeä valitaan se aktiiviseksi. Kaksoisklikkauksella päästään nimeämään taso uudelleen Joukko lukitusmahdollisuuksia: läpinäkyvät pikselit, kuvapikselit, siirto, kaikki mainitut Tämä pikku nökö on tärkeämpi kuin näyttää; siitä avautuu tasopaletti. Silmämerkki osoittaa tason näkyvyyden: klikkaamalla päälle ja pois. Sivellin vieressä osoittaa tason olevan työskentelytaso Säätimet tason ja täytön (tasotehosteiden) läpinäkyvyyden asettamiseksi, 100% on läpinäkymätön Tasojen nimet: päällimmäinen ylimpänä. Järjestystä voi vaihtaa vetämällä (ei taustan). Tässä ovat pikanäppäinten ikonit: tasotyyli, maski, uusi ryhmä, uusi täyttö- tai säätötaso, uusi taso ja roskis. Tasoikkunan tärkeimmät osat.

5 Peittävyys ja täyttö Peittävyys (Opacity) kuvaa oikeastaan paremminkin tason läpinäkyvyyttä, vaikka se ilmaistaankin asteikolla 0-100%, jossa 100% on läpinäkymätön ja 0% näkymätön. Tämäkin säätö voidaan tehdä syöttämällä luku ruutuun tai sitten vetelemällä viereisestä nököstä aukevaa liukusäädintä. Hyvin tarpeellinen esimerkiksi kohdistettaessa kuvia päällekkäin - peittävyys/läpinäkyvyys 50 % paikkeille, niin voi kohdistaa tarpeelliset kohdat kohdakkain. Sovituksen jälkeen sitten palautus 100 %, jos se on tarkoitus. Täyttö (Fill) on edellisen alla oleva samanlainen säädin, joka vaikuttaa hyvin samalla tavalla. Täsmälleen samalla tavalla, jos pelkästään kuvatasoa tarkastellaan. Eroa on sitten suhtautumisessa tasotehosteisiin; jos niitä on tasoon liitetty, jättää täyttösäädin ne huomiotta, ne siis näkyvät täysin, vaikka itse tason, siis kuvaelementin, läpinäkyvyyttä muutetaankin. Peittävyys muuttaa samalla tavalla kuvaa ja tason tehosteita. Säätimillä on siis eroa, vaikka yksinkertaisissa tapauksissa ne näyttävätkin tekevän samaa asiaa. Tasojen näkyvyys Tasot-ikkunassa on tason nimi, taso on korostettu ja toisessa sarakkeessa vasemmalta on sivellinkuvake sen tason kohdalla., joka on aktiivinen työskentelytaso. Äärimmäisenä vasemmalla on silmäkuvake, jota napsauttamalla tason saa pois näkyvistä ja jonka paikkaa napsauttamalla tason saa taas näkyväksi. Siirtyminen tasojen välillä Napsautetaan tasoikkunasta sen tason nimeä, jolla halutaan työskennellä. Jos kuvassa on eri tasoilla olevia elementtejä, voidaan työskentelytaso valita myös Ctrlnapsauttamalla kyseistä kohtaa. Ctrl-kakkospainikkeen napsautus avaa valikon kohdassa, jossa on tavaraa useilla tasoilla päällekkäin. Taustatason muokkaaminen Taustatasolle ei voida tehdä kaikkia muokkaustoimenpiteitä, esimerkiksi muuttaa siitä osaa läpinäkyväksi. Asia korjaantuu vaihtamalla sen nimi, kuten edellä on esitetty. Tasojen järjestyksen muuttaminen Tason paikkaa pinossa voidaan siirtää vetämällä sen nimeä ylös- tai alaspäin tasot-ikkunassa. Yläreunan taso-pudotusvalikossa on myös kohta Taso-Järjestä, josta löytyy neljä vaihtoehtoa tason siirtämiseksi ylös- tai alaspäin pinossa, pykälä kerrallaan tai sitten päällimmäiseksi/alimmaiseksi. Toimivaa, mutta ei niin kätevää. Tasojen yhdistäminen Tasot yhdistetään joko ikkunan valikosta tai yläreunan pudotusvalikosta. Makuasia kumpaa käyttää.

6 Tasomaskit Tasomaski määrää, mikä osa tasosta näkyy ja miten paljon. Tasomaskia voi käyttää esimerkiksi jonkin kohteen rajaamiseen ympäristöstään tai sitten jonkin säädön vaikutuksen kohdistamiseen tietylle alueelle. Tasomaskin hyöty on siinä, että kuvataso jää muuttumattomaksi. Siihen voidaan aina palata myöhemminkin, ja maskia voidaan helposti korjailla tai muuttaa sivellityökaluilla. Maski on harmaasävykanava (256 sävyä), ja siihen voidaan piirtää kaikilla piirtotyökaluilla. Valkoinen vastaa tason näkyvyyttä, musta peittää näkyvistä ja harmaasävyt vastaavat osittaista läpinäkyvyyttä. Esimerkiksi liukusävyä maskiin käyttämällä saadaan kuvataso häipymään portaattomasti näkyvistä tai päinvastoin. Erityisen hyödyllisiä maskit voivat olla säätötasojen yhteydessä. Näin saadaan tietyn säädön vaikutus kohdistettua jollekin alueelle, muualle voidaan taas soveltaa jotain muuta säätöä. Tasomaski voidaan lisätä tasoon joko tasopudotusvalikosta, tasot-ikkunan pudotusvalikosta tai napsauttamalla maskin ikonia tasoikkunan alareunassa. Tasopudotusvalikosta voidaan valita paljasta kaikki tai kätke kaikki vaihtoehdot, ikonia klikkamalla syntyy paljastava maskiruutu, joka tosin voidaan kääntää peittäväksi Ctrl-I tai komennolla Kuva-Säädä-Negatiivi. Tasomaskilla työskenneltäessä on siis valittava, haluaako peittävän (mustan) maskin, johon piirretään valkoista, vaiko paljastavan valkoisen maskin, johon piirretään mustalla. Lopputulos taitaa olla suunnilleen sama kummallakin tavalla. Tasomaskiin piirretään tavallisimmin sivellintyökalulla (kaikki käyvät). Siveltimen ja muiden piirtotyökalujen käyttöä helpottavat pikanäppäimet: pilkku pienentää, piste suurentaa työkalua. Numero muuttaa siveltimen jäljen läpinäkyvyyttä, esimerkiksi 3 muuttaa peittävyydeksi 30 %, 7 vastaavasti 70%. Kaksi numeroa peräkkäin tarkentaa valintaa: esimerkiksi 3 ja 5 nopeasti peräkkäin tuottaa peittävyydeksi 35 prosenttia, pitemmin väliajoin painettuina ensin 30 % ja sitten 50 %. Peittävyyden lukuarvon voi tietysti myös syöttää yläreunan kyseiseen kohtaan tai käyttää nököstä tavanomaisesti avautuvaa liukusäädintä. Vaihtoehtoja on tavan mukaan rakennettu kunkin henkilökohtaisten mieltymysten ja työskentelytapojen mukaan valittavaksi.

7 Tason kuvasisältöä tarkoittava ikoni. Klikkaa muokkausta varten Maskin ikoni, jossa näkyy myös millainen maski on Kun maski on valittu muokattavaksi, on tässä maskin ikoni, muulloin kynä Ketjumerkki osoittaa kuvatason ja maskin olevan toisiinsa liitettyjä, klikkaus purkaa maskin Valkoinen maskin osa tarkoittaa kuvatason näkyvyyttä Tasomaskin saa tehtyä klikkamalla ikonia. Vaihto mustaksi Ctrl-I Yllä tasoikkunan tasomaskia koskevat kohdat. Maskin ja kuvan välillä siirytään siis klikkaamalla vastaavaa ikonia tasoikkunassa. Se, kumpi on aktiivisena, näkyy kahdellakin tavalla. Aktiivisen osan ikonin ympärillä on sinivalkoinen raami, ja kuvan ikonin vasemmalla puolella oleva symboli vaihtelee siveltimen ja maskin ikonin välillä. Alt-klikkaus maskin ikonin kohdalla näyttää maskin kuvaikkunassa esimerkiksi tarkempaa piirtämistä varten. Tilasta poistutaan samalla tavalla. Maski on oletusarvoisesti kytketty kuvatasoon. Klikkaamalla ketjusymbolia kuvatason ikonin ja maskin ikonin välissä saadaan tämä kytkentä irrotettua, ja maskia voidaan siirrellä siirtotyökalulla - miksi näin tehtäisiin, on vaikeahkoa kuvitella, mutta joka tapauksessa niin voidaan tehdä. Klikkaamalla kyseistä kohtaa saadaan lukitus palautettua. Vielä pari pikanäppäintä, joilla voi olla käyttöä (tai sitten ei...): Vaihto-klikkaus (siis klikkaus vaihtonäppäin pohjaan painettuna) maskin ikoniin poistaa maskin käytöstä, sama uudelleen palauttaa sen. Hyödyllinen joskus arvioitaessa maskin vaikutusta. Ctrl-klikkaus maskin ikoniin tekee maskista valinnan. Valinta voidaan sitten tavalliseen tapaan tallettaa myöhempää käyttöä varten. Maski voidaan kopioida jollekin toiselle kuvatasolle vetämällä sen ikoni hiirellä (tasoikkunassa) kyseisen tason nimiriville (siihen missä maskin ikoni olisi kyseisellä tasolla). Joskus tämä on hyödyllistä niinkin, että se voidaan siirtää myös toiseen kuvaan tällä tekniikalla (vain samankokoiseen tosin). Tasomaskeihin kuuluvat vielä vektorimaskit (aiemman version rajaavat polut), mutta niitä ei tässä käsitellä.

8 Sekoitustilat Tasojen sekoitustiloja on seiskassa 22 kappaletta. Nämä vaikuttavat siihen, miten päällä oleva taso suhtautuu allaolevaan. Kun tietysti läpinäkyvyyskin vielä vaikuttaa, sadaan aika monipuolisia mahdollisuuksia. Mahdollisuuksiin ei kuitenkaan ole mahdollista tässä paneutua kovinkaan perusteellisesti, sivumäärä paisuisi aika suureksi. Tarkastelemme muutamaa, joilla ensisijaisesti voisi olla käyttööä valokuvaajan kannalta. Sekoitustiloja vaihtelemalla saadaan aikaan erikoisia ja jännittäviäkin efektejä, jotka harvoin ovat käyttökuvatilanteisiin soveltuvia, mutta taidegrafiikkaa tavoiteltaessa uusia mahdollisuuksia tarjoavia. Kiinnostuneiden kannattaa tutustua johonkin paksuhkoon ohjekirjaan (suosittelemme Martin Eveningin teosta Photoshop valokuvaajille, Docendo 2003, 460 sivua, hintasuositus 58 ). Kurssikirjassa on vain viittaus tähän aihepiiriin sivulla 56. Normaali on perustila. Jos peittävyys on 100%, näkyy tällä sekoitustilalla vain tämä taso - allaolevat eivät vaikuta näkymään. Kertova on sekoitustila, joka vastaa suunnilleen sellaista mielikuvaa, jossa päällekkäiset tasot ovat dioja, joita katsotaan päällekkäin valoa vasten. Tasojen tummat kohdat ovat tässä merkityksellisiä. Kameraseurapuuhastelussa oli joskus hyvinkin hienoa pistää kaksi diaa samaan kehykseen ja ehkä vielä reprota tuote uudeksi diaksi, jos se pyrki olemaan liian tumma. Melko vähän käyttöä ammattipuuhissa, mutta ehkä joskus... Rasteri vastaa päinvastoin tilannetta, jossa vaaleat kohdat ratkaisevat. Tämä vastaa kaksoisvalotusta kamerassa. Kuuluu käännöskukkaisien sarjaan, joka näyttää pysyvän mukana versiosta toiseen. Minkäänlaisella rasterilla ei ole mitään tekemistä tämän jutun kanssa, englannin Screen tosin tarkoittaa rasteria, mutta myöskin esimerkiksi näyttöruutua tai valkokangasta, johon ajatus kai enemmän viittaa. Vastaava vaikutelma kun saataisiin niinkin, että kaksi diaa projisoitaisiin kahdella projektorilla päällekkäin valkokankaalle. Noilla kolmella pärjäileekin jo aika pitkälle. Otetaan kuitenkin vielä pari mukaan. Sulauttava ja Kova valo ovat samaa asiaa käänteisinä. Ne toimivat ikäänkuin yhdistäen kahta edellistä: aktiivisen tason tummiin väreihin sovelletaan Kertovaa ja vaaleisiin väreihin Rasterisekoitustilaa. Kuvan kontrasti siis kasvaa, tummat sävyt tummenevat ja vaaleat vaalenevat. Keskisävyt sekoittuvat jossain määrin. Näiden sekoitustilojen ero on siinä, että Sulauttava ottaa arvoja pääasiassa alemmasta tasosta ja Kova valo päällimmäisestä (aktiivisesta) tasosta. Näiden sekoitustilojen käänteisyys siis tarkoittaa sitä, että jos taso A on aktiivisena tason B päällä, niin Sulauttava johtaa tulokseen, jonkalainen saataisiin myös käyttämällä sekoitustilaa Kova valo tason B ollessa aktiivisena tason A päällä. (Jos tuon kertalukemalla oivalsit, voit onnitella itseäsi - tekstin ymmärtämisen pitkä oppimäärä alkaa olla hallussa... ;). Edellä olevasta voi myös päätellä, että toinen noista riittää tavallisimpiin käyttötarkoituksiin. Pehmeä valo on jossain edellisten välillä, sekin sekoittaa etupäässä keskisävyjä. Tehtävän 4 kansiossa icampuksen dokumentit osiossa on kuva varisavyt.jpg. Siinä on vaaleasta tummaan muutamia värejä porrastettuna. Sekoitustiloja ja niiden vaikutusta voi kokeilla kyseisellä

9 kuvalla: avaa se, kopioi taso (Taso-Monista) ja vaihtele kopioidun sekoitustilaa edellä olevien ja miksei muidenkin vaihtoehtojen välillä. Siirtotyökalulla voit liikutella kopioitua tasoa taustatason päällä, niin että eri värit sattuvat päällekkäin. Kokeilua voi tietysti harrastaa millä kuvalla/kuvilla tahansa, mutta tässä on eri värejä ja tummia ja vaaleita alueita järjestyksessä, mikä saattaa helpottaa. Sekoitustilojen kanssa emme tässä paljoa sekoile. Samoja tiloja käytetään kuitenkin muuallakin, esimerkiksi piirtotyökalujen kanssa, joten niihin on hyvä tutustua päällisin puolin.

10 Tehtävä a. Osittainen terävöinti, osittainen sumennus. Avataan kuva ja kopioidaan taso. Nyt sama kuva on kahteen kertaan päällekkäin. Terävöitetään toista tasoa ja sumennetaan toista. Tekemällä päällimmäiseeen tasoon aukkoja, saadaan toinen näkymään. Tämän voi sitten tehdä kummin päin hyvänsä... Kuinkas päin se nyt olisi... No, tehdään niin, että terävöitetään alimmaista ja sumennetaan päällä oleva. Avataan siis kuva mies1.jpg. Kuva on alunperin otettu kirkon edustalla siinä mielessä, että siitä voisi kurssilla ottaa jotain pois; edellisen tehtävän opeillahan valokuvaajan huolimattomuus on helposti korjattu. Kun kuva on siistitty siltä osin, kopioidaan tas, siis (Taso-monista taso...) Hyväksytään ehdotettu nimi tai annetaan uusi. Ylempi, uusi taso tulee samalla aktiiviseksi. Klikataan kuitenkin alemman tason nimeä, saadaan se korostetuksi ja aktiiviseksi työskentelytasoksi. Klikataan ylemmän tason vierestä näkyvyyttä kuvaava silmä pois. Nyt näkyy vain alempi, aktiivinen taso. Sumennetaan sitä reilusti. Komennolla Suodatin-Sumenna-Gauss-sumennus avautuu ikkuna, jossa kysytään, kuinka monen pikselin päähän kunkin kohdan sumennus ulotetaan. Suurempi arvo sumentaa enemmän. Annetaan arvoksi vaikkapa noin 10 pikseliä. Saadaan melko utuinen kuva. Klikataan sitten silmä päällä olevan tason kohdalle, saadaan senäkyväksi. Tälle tasolle voisi antaa varovasti terävöintiä, miehen soisi näyttävän vielä terävämmältä. Komennolla Suodin-Terävöitys- Epäterävä maski saadaan valikko terävöinnin asetuksista. Nythän ei vielä tehdä varsinaista

11 tulostusta edeltävää terävöintiä, joten tyydytään maltilliseen skarppaukseen. Esimerkiksi Määrä 50%, Säde 0,8 ja Kynnys 4 johtaa sellaiseen. Nämähän eivät ole mitään taikalukuja, muutkin sielläpäin olevat kelvannevat. Nyt siis sumennettu on alla, terävöitetty päällä. Tarkoitus on jättää ainakin m iehen kasvot teräviksi ja ympäristö sumennetuksi. Tämän voidaan tehdä yksoinkertaisesti niin, että pyyhekumityökalulla pyyhitään (päällimmäinen taso aktiivisena!) terävöitettyä kuvaa reuna-alueilta pois, sumennettu tulee näkyviin. Usein tämä onkin nopea ja toimiva tapa. Pyyhekumiinkin voi laittaa peittävyysasetukseksi (siellä yläreunassa) vaikkapa 30%, jolloin saadaan osittain läpinäkyvää jälkeä. Sopivasti pyyhkimällä saadaan alueita, joissa näkyy terävöitetty ja sumennettu osin päällekkäin - joskus ihan kaunis efekti.

12 Tehdään tämä juttu harjoituksen vuoksi vielä tasomaskiakin käyttäen. Palataan - tai tehdään uudestaan - vaiheesen, jossa ne kaksi tasoa olivat päällekkäin vielä ehjinä. tarkistetaan, että päällimmäinen on aktiivinen työskentelytaso. Komento Taso - Lisää tasomaski - Kätke kaikki tekee aktiiviselle tasolle (ei taustatasolle) maskin, jonka kuvake ilmestyy kuvaa tarkoittavan miniatyyrin viereen tason nimen paikkaan. Jatkossa on oltava tarkkana, tasolla voidaan nyt työskennellä joko maskia muokaten tai itse kuvaa muokaten - valinta tehdään klikkaamalla jompaa kumpaa kuvaketta, johon aktiivisuuden merkiksi ilmestyy sinivalkoinen reunus. Maskin tarkoitus on, että sillä voidaan hallita tason näkyvyyttä. Kun valitsimme Kätke kaikki -vaihtoehdon, on maski nyt musta, ja estää tason näkyvyyden. Saamme osia tasosta näkymään piirtämällä maskiin valkoisella.

13 Valitaan sivellintyökalu, vaikkapa 150 pikseliä kokoa sille ja valkoinen piirtoväri. Peittävyys saa olla aluksi 100 %. Tarkistetaan, että aktiivisena on maski, ja piirretään valkoisella miehen päälle, menemättä taustan päälle ainakaan pitkälle. Kuvaan ei tule valkoista väriä, mutta tasomaskin miniatyyriin tulee jälki valkoisesta kuvaamaan tason läpinäkyvää osaa. Kuvassa tulee päällimmäinen taso näkyviin sitä mukaa kuin valkoisella piirretään. Vaihdetaan siveltimen peittävyyttä vaikkapa 30 prosenttiin, pienennetään työkalun koko esimerkiksi 80 pikseliin ja piirrellään valkoista miehen reunojen lähelle. Osittain peittävä valkoinen tekee tasosta osittain läpinäkyvää. Näin saadaan terävän ja sumennetun alueen raja häivytettyä. Taitavasti piirtelemällä saaadaan suunnilleen samanlainen lopputulos kuin pyyhekumillakin. Mitä hyötyä tästä sitten oli? Tasomaskilla työskenneltäessä voidaan maskia korjailla molempiin suuntiin. Jos klikataan valkoisen asemasta musta piirtoväri (vaihto on se kaksipäinnen nuoli siinä värineliöiden vieressä), voidaan maskia lisätä mustalla ja päinvastoin. Lisäksi maski tallentuu tason mukana photoshop-muotoiseen kuvaan, joten sitä voi korjailla myöhemminkin, mikäli semmoinen tarve tulisi.

14 Tehtävä b. Tehdäänpä postikortti! Postikortteja voi olla monenmoisia, mutta tehdään nyt sellainen tavanomainen paikan nähtävyyksiä esittelevä. Avataan kuvat maisemavs2.jpg, vs1.jpg, vs2.jpg, vs3.jpg ja vs4.jpg. Maisemat esittelevät Ahvenanmaan Väderskäriä, siellä on vielä Lindmanin Myrskyluodon lavasteita muutaman rakennuksen verran pystyssä. Kuvat ovat valmiiksi skaalattuja, joten juttu on helppo. Kun kuvat ovat avoinna Photoshopissa, voi siirtotyökalulla vetää tason kuvasta toiseen. Siirron yhteydessä taso kopioituu toiseen kuvaan, alkuperäisessähän ne ovatkin taustatasoja, joita ei sellaisenaan voi siirtää. Vedä kaikki pikkukuvat isoon siirtotyökalulla. Ison kuvan tasopalettiin ilmestyy samalla uusia tasoja, omansa kullekin pikkukuvalle. Tarkista, että siirtotyökalun tiedoissa on rastittuna ruutu Valitse taso automaattisesti niin järjestely on helpompaa - kun tartut hiirellä pikkukuvaan, vaihtuu käsiteltävä taso automaattisesti, niin että voit siirtää juuri sitä. Käsiteltävän tason voi toki valita tavalliseen tapaan tasoikkunastakin.

15 Painamalla Ctrl-R tai valitsemalla Näyttö-Viivaimet saat mittaviivaimet näkyviin. Niiden avulla voi asemointia mittailla, lisäksi viivainpalkista voi vetää apuviivoja haluamaansa kohtaan. Tartu hiirellä viivaimeen ja vedä kuvan päälle. Apuviivoja voi siirrellä siirtotyökalulla, ja niistä pääsee eroon vetämällä ne takaisin viivaimen päälle. Siirto on joskus helpompaa, kun kuvaikkunaa suurennetaan kuvaa suuremmaksi (oikeasta alanurkasta vetämällä). Kuvan ulkopuolella siirtotyökalu ei tartu vahingossa kuvaelementtiin, vaan siirtää apuviivaa niin kuin on tarkoitus. Lisää vielä mieleisesi tekstitaso mukaan - siihenhän oli oppeja jo kakkostehtävässä. Nyt sitten pieni sormiharjoitus. Ota aktiiviseksi kukin pikkukuvan taso kerrallaan ja säädä (Kuva- Säädä-Tasot) sen sävyalaa muiden kanssa yhteensopivaksi. Sitten harjoitellaan vielä kymmensormijärjesteämää (vaihtele aktiivista sormea!) ja irrotetaan kukin pikkukuva taustasta varjolla. Tasotyyleihin tai tehosteisiin emme sen enempää tässä yhteydessä puutu, mutta tämä noin esimerkin vuoksi. Kun pikkukuvan taso on aktiivinen, valitse Taso-Tason tyyli-varjo. Avautuu ikkuna, jossa kysytään varjon suuntaa, peittävyyttä, etäisyyttä jne.

16 Komento oli siis Taso-Tason tyyli-varjo. Valitaan ensin varjon väri. Sekoitustilavalikon vieressä on viattoman näköinen musta ruutu, joka tarkoittaa oletusarvoa mustaa varjoa. Klikaamalla avautuu tavanomainen värivalikko. Valitaan vaikkapa kuvaan sopivaksi sinertävä, ehkä tumman sininen voisi soveltua. Väriä voi säätää sorkkikmalla hiirellä valikkuruutua, mutta jos tietää haluavansa jotain, on helpompi syöttää luvut vastaaviin kenttiin. Vaimea sininen olisi esimerkiksi RGB 0,0,150. Käytetään sitä tähän. Muuten valinnat voisivat olla kuvan mukaiset: sekoitustila kertova, peittävyys 75%, suunta 140 astetta, etäisyys - ulottuvuus - koko Kirkkausraja puolipyöreä (valikossa alarivin vasemmanpuoleinen) ja kohina 30%. Tasotehosteilla on aikamoinen määrä säätöjä, ja jos joutilasta aikaa on, voi olla hyödyllistä tutustua niihin laajemminkin ja muidenkin tehosteiden osalta. Valikoima on kuitenkin melko laaja. Kun esikatselu-ruudussa (oikea reuna Tason tyyli-ikkunassa) on nökö paikallaan, näkyy kuvasta koko ajan säätöjen vaikutus. OK-klikkauksia ja tason varjo on tehty. Samanlaisen tekeminen muihin tasoihin on helpompaa: tasotyyliä voi kopioida vetämällä hiirellä tasoikkunassa tyyliriviä muiden tasojen päälle. Tästä pitäisi selvitä neljään sekuntiin: hiiren veto per taso, jolle varjo kopioidaan.

17 No, melkein hyvä. Tekstin varjo näyttää ehkä liian raskaalta taivasta vasten. Klikkaamalla kaksoisklikkaus Teksitason alapuolella olevan Tehosteen Varjo kohdalla saadaan varjon säätö avautumaan uudelleen muokattavaksi. Muutetaan peittävyys 25% ja etäisyys-ulottuvuus-koko , näyttää ehkä hillitymmältä näin. Katsotaan postikortti valmiiksi - tulostusta ja postimerkkejä vailla, no ehkä pienten terävöitysten jälkeen ;)

18 Tehtävä c. Sekoitustilojen käyttö muokkauksessa Tehdään vielä yksi muokkausharjoitus käyttäen esimerkkikuvaamme. Avaa kuva (mies1.jpg) ja kopioi taso kahdesti (Taso-Monista taso). Anna alemmalle tasolle nimeksi vaalea ja sekoitustilaksi rasteri. Päällimmäinen nimetään tummaksi ja sekoitustila kertova. Tähän voisi - ja pitäisi - sitten käyttää tasomaskia, ja voit toki harjoitella sitäkin. Voimme kuitenkin tyytyä pyyhekumiin, jolla pyyhitään tummaa tasoa (päällimmäinen siis työskentelytasona) pois, niin että vaalennettu pilkottaa alta sopivin kohdin. Raidoitetaan hiukan tukkaa ja tehdään kiiltoja sopiviin kohtiin - taiteellista vapautta. Alkuperäisestä hiukan löysästä kuvasta saadaan hyvinkin särmikäs persoonallisuustutkielma, joskin hiukan harjoitusta hiirikäsi vaatisi... Pyyhekumin asetuksissa 20-30% peittävyyttä on hyvä lähtökohta. Samaa kohtaa voi pyyhkäistä useamminkin, jos haluaa voimakkaamman vaikutelman. Historiasta peruutellaan, jos näyttää että menee pilalle koko juttu. Ctrl-Alt-Z on näppäinkomento, jota painelemalla voi perua useamman tehdyn toimenpiteen peräkkäin. Ctrl-Z vuorottelee viimeistä ja edellistä tehtyä toimenpidettä.

19 Kerrataan vielä: tasosta tehdään kaksi kopiota. Keskimmäiseksi jävän sekoitustilaksi määritellään rasteri (vaalentaa kuva) ja päällimmäisen kertova (tummentaa kuvaa). Päällimmäistä maskaamalla tai kumittamalla saadaan kuvaan jyrkkyyttä, vaaleita kohtia tulee esiin. Tämän voi tietysti tehdä toisinkin päin, vaalea päällä ja tumma alla. Efektin voimakkuutta voi vielä säätää säätämällä päällimmäisen (tai molempien) tason läpinäkyvyyttä. Muokkauksen voi siis käytännössä tehdä huoletta hiukan liian rajuna ja säätää sitten sopivaksi tason läpinäkyvyydellä.

20 Tehtävä d. Kuvan osan kopiointi toiseen. Tehtävä d. Kahden kuvan yhdistely Tämähän on jo tuttua juttua edellisistä harjoituksista. Kopioidaan kuvasta toiseen jokin elementti. Yllä on kaksi kuvaa (venemies0.jpg ja venemies1.jpg). Ne on kuvattu melko tarkkaan samanlaisissa sääolosuhteissa ja samaan tapaan - kameran kulmatkin ovat melkein samat. Yhdistäminen ei siten ole vaikeaa. Vedetään äijän kuva toiseen kuvaan ja kumitetaan tasosta liiat pois. Saman voi myös tehdä rajaamalla miehen varusteineen jollakin valintatyökalulla (lasso) noin suurin piirtein, ja käyttämällä komentoja Muokkaa-Kopioi ja Muokkaa-Sijoita. Tuotuun tasoon liitetyllä tasomaskilla tai yksinkertaisesti pyyhekumilla rajataan riittävän tarkasti halutut kohdat. Kun tuotu taso on valittuna, komennoilla Muokkaa-Muunna-Skaalaus ja Muokkaa-Muunna-Käännä voidaan sovitella ukkoa oikeaan kohtaa. Myös Muokkaa-Muunna-Perspektiivi ja Muokkaa - Muunna-Vinota voivat olla hyödyllisiä sovitettaessa tuodun kuva tasoa taustan kanssa yhteen. Kuvien valotus ei ole täysin sama, joten Kuva-Säädä-Tasot on tarpeen kummallekin tasolle erikseen, jotta lumen valkoinen sävy saadaan suunilleen samaksi ja yhdistelmä aidon näköiseksi. Tässä tarvitaan hiukan huolellisuutta, mutta vain hiukan - kuvat ovat väritasapainoltaan riittävästi samanlaisia, joten siitä ei tule säätötarpeita. Tasopaletin komento Yhdistä tasot päättää sitten tämän askartelun. Pieni terävöitys ja valmista on. Tulsota tarkastellessa huomaat varmasti, miten vaikeaa on yhdistää täysin aidon näköisesti näinkin lähellä toisiaan olevien kuvien osia. Mikäli väritasapaino, kameran kulma, perspektiivi ja valotus poikkeavat enemmän toisistaan, on ongelmiakin vastaavasti enemmän, ja säätöjä joudutaan hiomaan paljonkin. Oma lukunsa (johon ei tässä sekaannuta) on sitten se pohdiskelu, mitä kuvalle saa tehdä ja mitä ei. Uutiskuvanahan ei koosteita pääsääntöisesti saa julkaista, kuvituskuvilla ei vastaavia rajoitteita ole.

21 Kopioi - ja skaalaa - myös laiturilla olevat kiinnityspollarit toiseen kuvaan.

22 Tehtäväosio on tällä(kin) kerralla aika pitkä ja vaativahkokin, tietysti taas riippuen tietokoneen peruskäyttövalmiuksista ja muista vastaavista. Kuvankäsittelyynkään ei kuitenkaan ole kuninkaantietä, vain ajankäytöllä ja askartelulla voi oppia. Tekemällä oppii. Ikävä kyllä edellinen pätee myös kääntäen - tekemättä ei opi. Kaikki opittu ei tietenkään tässäkään muodostu - eikä tarvitse - aktiiviosaamiseksi. Tavoitteena on kuitenkin, että kaikki, jotka jaksavat kahlata tehtävät huolellisesti läpi, osaavat aikanaan kurssin lopputapaamisessa käyttää ohjelmaa kaikkiin niihin tarpeisiin, joita kuvaajina ja kuvan toimittajina kohtaavat. Kysymyksiä ja kommentteja saisi tulla! Tehtäviä kehitetään koko ajan, ja selvennystä vaativista kohdista on hyvä saada palautetta. Emme osaa korjata ongelmakohtia, ellette kerro niiden olevan ongelmakohtia! Käyttäkää joko foorumia tai sitten suoraa sähköpostia ohjaajille. Edellinen kappale on siis tarkoitettu ikäänkuin kannustukseksi - ei kun töihin ja tehtävien kimppuun! Kuvankäsittely voi olla myös hulvattoman mukavaa: etsi siis sopivia omia kuviasi ja värkkäile uusia ihmeellisiä tuloksia luovuuttasi ja huumorintajuasi vaikkapa ihan äärirajoille venyttäen. Kaikkia eivät ehkä tulokset aina naurata, mutta pääasia, että ainakin sinulla on hauskaa... Tämän kerran tehtävät Tehtävänä on taas käyttää edellä esitettyjä keinoja joidenkin omien kuvien muokkaamiseen. Tässä ei sanottu siis korjaamiseen tai parantamiseen; nyt voi leikkiä vapaasti ja muokata kuvia rennosti ja luovasti hullunkuristenkin tulosten suuntaan. Käytännön työssähän useimmiten pyritään siihen, että retussi/korjailu on huomaamatonta, ja silloin säätövarasta tavallisesti käytetään suhteellisen pientä osuutta. Nyt siis voidaan lähteä siitä, että tulos näkyy! Ota siis sopivia omia kuviasi (tiedostokansiossa on myös kansio, jossa on varakuvia, mikäli omia ei ole) ja 1) Tee yhteen sumennus/terävöinti ohjeen tapaan 2) Liitä yhteen kuvaan toinen/toisia upotuskuvaksi/kuviksi 3) muokkaa yhtä käyttäen tasokopioita ja kertova/rasteri-sekoitustiloja 4) tee vähintään kahdesta kuvasta yhdistelmä huolehtien mahdollisimman tarkasti samasta väritasapainosta ja sävyistä. Lähetä tulokset, siis neljä kuvaa jpg-muotoon talletettuna, pitkä sivu 500 pikseliä, tiedostokoko kb, vaihteeksi osoitteella sakari.makela@edu.vantaa.fi