EKOLOGINEN HYVITYS VIHERPESUA VAI PESUNKESTÄVÄÄ VIHREYTTÄ?
|
|
- Heli Heino
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 EKOLOGINEN HYVITYS VIHERPESUA VAI PESUNKESTÄVÄÄ VIHREYTTÄ? Puheenvuoroja Ympäristötiedon foorumin tilaisuudesta 5/2017 määrä puolittunut viimeisen 40 vuoden aikana. Jo nyt ihminen on muokannut jopa puolet luonnonekosysteemeistä asutuksen ja maatalouden käyttöön, ja väestönkasvun myötä maankäytön muutos kiihtyy uhaten jäljellä olevia luonnonekosysteemejä. Luonnon monimuotoisuus hupenee hälyttävää vauhtia, ja kehityskulun pysäyttämiseen tarvitaan nopeita ratkaisuja. Ekologisella hyvityksellä eli kompensaatiolla voidaan vähentää luonnon heikkenemistä, mutta hyvityksestä käytävässä keskustelussa törmä tään kuitenkin nopeasti käytännön haasteisiin sekä periaatteellisiin kysymyksiin luonnon välineellistämi sestä. Suomessa ekologista hyvitystä on toteutettu yksit täistapauksissa, mutta yhtenäisiä menettelytapoja, saati lainsäädäntöä aiheesta ei ole otettu käyttöön. Koneen Säätiön, Suomen Habitaattipankin ja Ympäristötiedon Foorumin seminaarissa tarkasteltiin ekologista hyvitystä useiden tieteenalojen ja taiteiden näkö kulmasta. Ekologinen hyvitys kohdistaa huomion luonnonsuojelusta luontoa heikentävään toimintaan. Siksi se on otettava välittömästi keinovalikoimaan perinteisen luonnonsuojelun tueksi, jos haluamme välttää kuudennen massasukupuuton. Lisäksi on puututtava luonnon häviämisen taustalla oleviin, perustavaa laatua oleviin syihin eli jatkuvaan väestönkasvuun, kasvavaan energiantarpeeseen ja luonnonvarojen ylikulutukseen, jotka kaikki ovat yhteydessä toisiinsa. Lisänsä näihin kehityskulkuihin tuo vielä ilmastonmuutos, joka muuttaa elinympäristöjä nopeammin kuin mihin lajit voivat sopeutua. MIKSI EKOLOGISTA HYVITYSTÄ TARVITAAN? Ihmisten määrä maapallolla lisääntyy huimaa vauhtia. Samalla kun ihmisten (ja ihmisten ruuaksi kasvatettavien tuotantoeläinten) määrä kasvaa, on maapallon kalojen, lintujen, nisäkkäiden, sammakkoeläinten ja matelijoiden 1
2 EKOLOGINEN HYVITYS KOHDISTAA HUOMION LUONNONSUOJELUSTA LUONTOA HEIKENTÄVÄÄN TOIMINTAAN. MIKÄ EKOLOGINEN HYVITYS? Ekologinen hyvitys tai kompensaatio on mekanismi, jolla luonnon monimuotoisuutta heikentävää toimintaa hyvitetään kunnostamalla ekologisesti vähintään yhtä arvokas elinympäristö toisaalla. Ks. myös julkaisu: Habitaattipankki Uusi keino luonnon monimuotoisuuden suojeluun (YTF 6/2016) LUONNON ARVOTTAMINEN ON MONIMUTKAISTA Ekologista hyvitystä kritisoidaan usein siitä, että siinä luontoarvoja verrataan toisiinsa ja luonnon arvoa mitataan yhtenäisillä mittareilla, jopa rahassa. Yhteismitallinen tai rahallinen arvo eivät välitä luontoalueen itseisarvoa, ainutlaatuisuutta, paikallisia tai kulttuurisia arvoja. Toisaalta rahallinen arvo voi tehdä luonnosta arvokkaan niille, joille sillä ei muuten olisi arvoa ja puhutella niitä toimijoita, joiden päätökset pohjaavat vain rahaan. Koska harvinaisia lajeja ja kohteita on mahdotonta verrata muihin arvoihin, ekologinen hyvitys voisi toimia parhaiten tavanomaisemmilla kohteilla, jotka ovat vähemmän ainutlaatuisia, eivätkä muuten nauti suojelua tai joiden tilaa voidaan edistää esimerkiksi ennallistamalla. Tavallisen, suojelun suojaa vailla olevan luonnon kohdalla heikennystä tapahtuu koko ajan esimerkiksi rakentamisessa ja tiehankkeissa sekä luonnonvarojen hyödyntämisessä kuten metsätaloudessa ja kaivosteollisuudessa. Ekologisella hyvityksellä ei tule korvata uhanalaisten tai erityisen arvokkaiden luontoalueiden suojelua, vaan sen tulisi toimia lisänä perinteisille luonnonsuojelun keinoille. 2
3 PUHETTA HYVITYKSESTÄ Ekologisesta hyvityksestä puhutaan toistaiseksi teknisesti ja tieteellisesti kapean asiantuntijajoukon keskuudessa. Suuri yleisö ei tunne hyvityksen periaatetta, mutta keskustelu on usein epätarkkaa myös asiantuntijoiden keskuudessa. Ekologista hyvitystä kritisoidaan monista eri syistä: se on liian kaupallista, tiedevetoista tai etäännyttää ihmisen ja luonnon toisistaan. Viestin selkiyttämisessä avuksi voi tulla humanistinen ympäristötutkimus. Kulttuurin tuntemus on tärkeää ympäristöongelmien ratkaisemiseksi, sillä ongelmat ovat lopulta kulttuurimme aikaansaannosta. Humanistisen ympäristötutkimuksen arvoille, ideologioille ja konteksteille herkkä katsantokanta voi antaa paljon hyvityskeskusteluun. Tämä vaatii kuitenkin monitieteistä yhteistyötä, joka edellyttää, että humanistisen tutkimuksen abstrakti, toisinaan avoimesti poliittinen ja spekulatiivinen luonne ymmärretään luonnontieteellisen ympäristötutkimuksen piirissä. Ekologisen kompensaation taustalla vaikuttavat esimerkiksi erilaiset käsitykset ihmisen roolista luonnossa, kuten halumme hallita, rakentaa ja tuottaa ratkaisuja. Onko meillä kyky ratkaista aiheuttamamme ongelmat? EKOLOGISTA HYVITYSTÄ HÄMMENTÄÄ MONTA LUSIKKAA Ekologisen hyvityksen toteutus vaatii monien eri arvopohjista ja taustaoletuksista ponnistavien toimijoiden osallistumista. Tästäkin syystä käsitteet, eri toimijoiden oikeudet ja muutokset säännöissä ja oikeuksissa täytyy määrittää selkeästi, kun sovitaan menettelytavoista ekologiseen hyvitykseen. Avainasemassa ovat hyvityksiä valvovat ja seuraavat viranomaiset, yritykset, jotka voivat vähentää toimintansa luontohaittoja sekä hyvityskohteita tarjoavat maanomistajat. LUONNON MONIMUOTOISUUDEN NETTOMENETYSTEN EHKÄISEMISEN TULISI OLLA EKOLOGISEN HYVITYKSEN OHJENUORA.
4 KULTTUURIN TUNTEMUS VOI AUTTAA MEITÄ RATKAISEMAAN YMPÄRISTÖONGELMAT. Lisäksi tarvitaan tutkijoita määrittelemään ja mittaamaan hyvitysten ekologisia, taloudellisia ja yhteiskunnallisia reunaehtoja sekä konsultteja tai muita välittäjiä. Asukkaat ja kansalaiset ovat tärkeässä roolissa, sillä hyvitys ei tapahdu tyhjiössä, vaan vaatii eri näkökulmien yhteensovittamista. Ekologinen hyvitys voikin olla uusi tapa ratkaista ja ehkäistä paikallisia luonnonsuojelukonflikteja. HYVITYSMARKKINAT SUOMEEN Ekologisen hyvityksen käyttöönotto toisi pilaaja maksaa -periaatteen luonnonsuojeluun. Yksi tapa toteuttaa ekologinen hyvitys olisi luoda sille markkinat, joilla kysyjiä olisivat rakennus- ja infrahankkeita toteuttavat yritykset ja julkiset toimijat. Hyvityskohteita tarjoaville maanomistajille mekanismi olisi uusi tulonlähde. On arvioitu, että hyvitysmarkkinoiden arvo Suomessa olisi vähintään 20 miljoonaa euroa vuodessa. Suomalaisten hyvitysmarkkinoiden syntyä voisi auttaa aktiivinen välittäjä. Tällainen voisi olla ekologista hyvitystä kehittävä tutkijavetoinen Suomen Habitaattipankki, joka toisi eri toimijoita yhteen ja puskuroisi sekä markkinatoimijoita että luontoa mahdollisia epäonnistumisia vastaan. Habitaattipankki määrittelisi tutkimukseen pohjautuvat säännöt hyvitysten arviointiin ja sertifioisi toimet. Se voisi helpottaa myös ongelmaa ekologisen hyvityksen viiveessä tarjoamalla investoijalle valmiin kohteen, jolloin luontoarvot on turvattu välittömästi. Pilotointia tarvitaan, jotta voidaan testata, löytyykö sopivia kohteita tarpeeksi, ja toimivatko markkinat. VAPAAEHTOISTA VAI SÄÄNTELYYN PERUSTUVAA? Maailmalla on kokemuksia lakiin kirjatuista velvoitteista ekologiseen hyvitykseen, esimerkiksi USA:ssa, Saksassa, Ranskassa ja Ruotsissa. Lisäksi käytössä on lukuisia vapaa- 4
5 ehtoisia standardeja. Hyvitysten käytännön toteutuksessa on kohdattu toistuvasti haasteita, muun muassa luonnon tilan vertailuarvoihin ja toimenpiteiden toteutukseen ja valvontaan liittyen. Vaikka osassa mekanismeista pyritään luonnon heikkenemisen täydelliseen hyvitykseen, sitä ei ole saavutettu. Suomi on sitoutunut YK:n tavoitteeseen pysäyttää luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen, joten nettomenetysten ehkäisemisen tulisi olla myös ekologisen hyvityksen ohjenuora. Vapaaehtoinen hyvitys voi olla edelläkävijäyrityksille tapa hallita maineriskejä ja toteuttaa yritysvastuuta käytännössä, mutta vapaaehtoisilla toimilla ei voida pysäyttää luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä. EKOLOGINEN HYVITYS EI KORVAA UHANALAISTEN LAJIEN TAI ERITYISEN ARVOKKAIDEN LUONTOALUEIDEN PERINTEISTÄ SUOJELUA. LUONTOHYVITYSTEN SUUNNITTELUN JA TOTEUTUKSEN HAASTEITA Ekologisen hyvityksen suunnittelu ja toteutus on vaativaa ja sisältää merkittäviä haasteita. On määritettävä tarkkaan mitä luontopiirteitä heikennetään, missä, milloin ja kuinka menetys hyvitetään. Hyvityksissä on huomioitava kolme ulottuvuutta, joihin kaikkiin liittyy haasteita ja riskejä: 1) Luonnon piirteet: mitä ennallistetaan tai muuten hyvitetään? 2) Paikka: missä hyvitetään? 3) Aika: milloin hyvitetään ennakkoon vai vasta heikennyksen jälkeen?
6 EKOSYSTEEMIN PALAUTUMINEN LUONNONTILAAN VOI VIEDÄ SATOJA VUOSIA. Luontopiirteiden kannalta ekologinen hyvitys on aina spekulatiivista, sillä luonnon palautumisesta ei voida olla varmoja. On määritettävä, sallitaanko hyvitys eri ekosysteemillä, elinympäristöllä tai lajilla. Entä hyvitys luonnonsuojelullisesti arvokkaammalla, kuten kuusikon hyvitys harvinaisemmalla lehdolla? On myös määritettävä, kuinka lähellä heikennettyä aluetta hyvitys tulisi toteuttaa. Paikkaan sidottuja arvoja ei voi vähätellä eikä unohtaa. Moottoritien rakentaminen vie lähiympäristön, vaikka sitä kompensoitaisiin muualla. Hyvitysten vaikutukset saattavat huonosti suunniteltuna myös vuotaa toisaalle, kun esimerkiksi yhden metsäalueen suojelun seurauksena hakkuupaine realisoituu toisaalla, jolloin hyvitys ei aidosti toteutunut. Ekologisen hyvityksen tulisi aina tuottaa lisähyötyä, eli sen on aina oltava toimenpide, jota ei oltaisi muuten toteutettu. käytännössä ekosysteemin palautuminen luonnontilaan voi viedä satoja vuosia. Aikaviivettä voidaan huomioida hyvityskertoimilla, jotka kasvattavat hyvitysten toteutuspinta-alaa. EKOLOGISEN HYVITYKSEN RISKIT JA RAJAT Ekologisiin hyvityksiin siirtymisessä on riskinä, että perinteinen luonnonsuojelu ja sen rahoitus korvataan hyvityksillä. Tämä riski tulee Suomessakin aktiivisesti tiedostaa. Pääosin ollaan sitä mieltä, että ekologisessa hyvityksessä tulee keskittyä korvaamaan ensisijaisesti luonnon monimuotoisuuden heikentämistä. Sen lisäksi voidaan huomioida myös ihmisen saamia hyötyjä eli ekosysteemipalveluita, joista monet kumpuavat luonnon monimuotoisuudesta. Luonto on dynaaminen. Ekologisen hyvityksen tulisi säilyä ajassa, sillä usein heikennyskin on lopullista. Aikaviive hyvityksen toteuttamisessa ei saisi olla pitkä, mutta 6
7 TARVITAAN MONITIETEISTÄ KESKUSTELUA JA SOPIMISTA EKOLOGISEN HYVITYKSEN TOTEUTUSPERIAATTEISTA. SUOSITUKSIA Ekologista hyvitystä tarvitaan luonnon heikkenemisen pysäyttämiseksi. Haasteista huolimatta pilaaja maksaa -periaatteeseen siirtymistä tulisi vähintäänkin kokeilla. Ekologisella hyvityksellä ei tule korvata perinteisiä suojelun keinoja, mutta sillä voidaan parantaa erityisesti niiden lajien ja elinympäristöjen tilaa, jotka eivät nauti lain suojaa. Ekologisesta hyvityksestä käytettävää käsitteistöä tulisi selkeyttää. Samalla tulee määrittää yhteisiä ohjenuoria ekologisen hyvityksen toteutusperiaatteista ja käytännön toimintatavoista. Hallinnon on otettava aktiivinen rooli hyvitysten käytännön toiminnassa ja käynnistettävä tutkimuksellisia kokeiluja. Tutkijoiden on aktiivisesti vietävä tietoa hallintoon ja muille yhteiskunnan toimijoille. Tutkimukseen pohjaavia kokeiluja yhdessä sidosryhmien kanssa tulee tehdä lisää. Ekologisen hyvityksen ideaa ja pilaaja maksaa -periaatetta tulisi tehdä tunnetuksi laajemmin yhteiskunnassa, kaikkea luontoa kuormittavaa inhimillistä toimintaa ohjaavaksi ajattelumalliksi. Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen vaatii kaikki tieteenalat osallistumaan yhteiseen tiedontuotantoon. Monitieteistä yhteistyötä voisi rakentaa keskittymällä luonnontieteellisten yleistysten soveltamiseen tiettyyn käytännön tapaukseen. 7
8 Julkaisu on osa Puheenvuoroja Ympäristötiedon foorumin tilaisuudesta -sarjaa. Ympäristötiedon foorumi edistää ajankohtaisen, tieteellisen ympäristötiedon käyttöä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Julkaisu on koostettu Koneen Säätiön, Suomen Habitaattipankin ja Ympäristötiedon foorumin järjestämän seminaarin ja työpajan pohjalta. Seminaarissa tutkija- ja asiantuntijapuheenvuoroja käyttivät Janne Kotiaho (Jyväskylän yliopisto), Anthony Barnosky (Stanfordin yliopisto), Karoliina Lummaa (Turun yliopisto); Minna Pekkonen ja Eeva Primmer (SYKE), Nina V. Nygren ja Toni Lahtinen (Tampereen yliopisto), Markku Ollikainen ja Atte Moilanen (Helsingin yliopisto) ja Jussi Päivinen (Metsähallitus). Julkaisun on koonnut Kirsi-Marja Lonkila.
Atte Moilanen Helsingin yliopisto, Biotieteiden laitos
Miksi ekologiset kompensaatiot epäonnistuvat? Kompensaatioiden määrittämisen avainkohtia. Koneen säätiön seminaari 9.6.2017 Atte Moilanen Helsingin yliopisto, Biotieteiden laitos 0 Vaatimukset onnistumiselle
LisätiedotSuomen habitaattipankki - uusi keino luonnon monimuotoisuuden suojeluun?
Puheenvuoroja Ympäristötiedon foorumin tilaisuudesta 6/2016 Suomen habitaattipankki - uusi keino luonnon monimuotoisuuden suojeluun? Suomi on sitoutunut YK:n biologista monimuotoisuutta käsittelevän yleissopimuksen
LisätiedotMiten luontoarvoja kompensoidaan?
Miten luontoarvoja kompensoidaan? Tampere 13.6.2017 Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 HT Nina V. Nygren, ympäristöpolitiikan yliopistonlehtori ma., Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto
LisätiedotEkologinen kompensaatio kaupungit kompensoimaan luontohaittoja?
Ekologinen kompensaatio kaupungit kompensoimaan luontohaittoja? Eeva Primmer Suomen ympäristökeskus 11.10.2017 Mahtuuko luonto tiivistyvään Turkuun? Kaupunkiluonto terveyden ylläpitäjänä uva: Epressi.com,
LisätiedotEKOLOGINEN KOMPENSAATIO JA MAHDOLLINEN SÄÄNTELY SUOMESSA
EKOLOGINEN KOMPENSAATIO JA MAHDOLLINEN SÄÄNTELY SUOMESSA JANNE S. KOTIAHO JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO janne.kotiaho@jyu.fi KRISTIINA NIIKKONEN YMPÄRISTÖMINISTERIÖ kristiina.niikkonen@ym.fi Ympäristövaliokunta
LisätiedotELINYMPÄRISTÖJEN HEIKENNYKSEN PYSÄYTTÄMINEN VAATII EKOLOGISTEN KOMPENSAATIOIDEN VELVOITTAMISTA
ELINYMPÄRISTÖJEN HEIKENNYKSEN PYSÄYTTÄMINEN VAATII EKOLOGISTEN KOMPENSAATIOIDEN VELVOITTAMISTA JANNE S. KOTIAHO Jyväskylän yliopisto janne.kotiaho@jyu.fi @JanneKotiaho Ekologinen kompensaatio Tavoitteista
LisätiedotYLLÄTTÄVÄT YRITYSVASTUUT MENETETTYÄ VALTAA VAI UUSIA MAHDOLLISUUKSIA
YLLÄTTÄVÄT YRITYSVASTUUT MENETETTYÄ VALTAA VAI UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Puheenvuoroja Ympäristötiedon foorumin tilaisuudesta 6/2017 Yritysten yhteiskuntavastuu saa uusia muotoja samalla kun hyvinvointivaltion
LisätiedotElinympäristöjen tilan edistäminen turvaa luontoa, ekosysteemipalveluja ja elinkeinoja
Puheenvuoroja Ympäristötiedon foorumin tilaisuudesta 4/2015 Elinympäristöjen tilan edistäminen turvaa luontoa, ekosysteemipalveluja ja elinkeinoja Elinympäristöjen tilan edistämisellä eli ennallistamisella,
LisätiedotEkologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto
Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso Espoo 11.4.2013 Nina Nygren, Tampereen yliopisto Luontodirektiivin tavoitteet Tavoite: edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä suojelemalla
LisätiedotTervetuloa kompensaatiotyöpajaan! Ekologinen kompensaatio innovaationa ja mahdollisuutena
Tervetuloa kompensaatiotyöpajaan! Ekologinen kompensaatio innovaationa ja mahdollisuutena Eeva Primmer, tutkimusprofessori Suomen ympäristökeskus 19.9.2018 The research leading to these results has received
LisätiedotLuontoarvopankit mahdollisen toiminnanharjoittajan puheenvuoro. Eduskunnan ympäristövaliokunta. Lauri Kivekäs
Luontoarvopankit mahdollisen toiminnanharjoittajan puheenvuoro Eduskunnan ympäristövaliokunta Lauri Kivekäs 8.3.2016 Rudus Oy Historia ulottuu Suomessa yli 110 vuoden taakse. Kiviainestoiminta aloitettiin
LisätiedotLuontoarvopankkien hyödyt ja haitat sekä soveltuvuus Suomeen. Matleena Kniivilä, Anna-Kaisa Kosenius, Paula Horne.
Luontoarvopankkien hyödyt ja haitat sekä soveltuvuus Suomeen Matleena Kniivilä, Anna-Kaisa Kosenius, Paula Horne Hankkeen taustaa Tavoitteena arvioida luontoarvopankkimekanismin (habitat banking) ja yleisemmin
LisätiedotMonimuotoisuuskompensaatiot. Teemu Lehtiniemi, BirdLife Suomi ry
Monimuotoisuuskompensaatiot Teemu Lehtiniemi, BirdLife Suomi ry BirdLife Suomi Valtakunnallinen lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö 30 jäsenyhdistystä noin 11 000 jäsentä Osa BirdLife International
LisätiedotLuontoarvopankkien hyödyt ja haitat sekä soveltuvuus Suomeen
Luontoarvopankkien hyödyt ja haitat sekä soveltuvuus Suomeen Matleena Kniivilä, Anna-Kaisa Kosenius, Paula Horne Tämän hankkeen taustaa Selvityksen tavoitteena arvioida luontoarvopankkimekanimismin (habitat
LisätiedotEkologisiin kompensaatioihin vaikuttavia tekijöitä ja kompensaatioiden riskit. Atte Moilanen Helsingin yliopisto, Biotieteiden laitos
Ekologisiin kompensaatioihin vaikuttavia tekijöitä ja kompensaatioiden riskit Atte Moilanen Helsingin yliopisto, Biotieteiden laitos 0 Esityksen Sisältö 1. Kompensaatioiden ekologiset ja operatiiviset
LisätiedotKOMPENSAATIOMEKANISMIT JA BIODIVERSITEETIN MITTAAMINEN Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari William Velmala, Pöyry Finland Oy 25.1.
KOMPENSAATIOMEKANISMIT JA BIODIVERSITEETIN MITTAAMINEN Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari William Velmala, Pöyry Finland Oy KOMPENSAATIOMEKANISMIT JA BIODIVERSITEETIN MITTAAMINEN Biodiversiteetti
LisätiedotEkologinen kompensaatio. Minna Pekkonen Suomen ympäristökeskus Ekologiset kompensaatiot merellä seminaari ja työpaja
Ekologinen kompensaatio Minna Pekkonen Suomen ympäristökeskus Ekologiset kompensaatiot merellä 13.4.2018 seminaari ja työpaja Luonnonvarojen käyttöpaine lisääntyy sekä maa- että merialueilla Kuva Riku
LisätiedotKompensaatio ja luonnonsuojelukonfliktit
Kompensaatio ja luonnonsuojelukonfliktit Turku 9.6.2017 HT Nina V. Nygren ympäristöpolitiikan yliopistonlehtori ma., Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto Perustajajäsen, hallituksen pj., Tutkimusosuuskunta
LisätiedotMeriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden
Suomenlahti-vuoden visio Miksi Suomenlahti-vuosi? Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden aktiivista vuorovaikutusta
LisätiedotVAIKUTTAVA YMPÄRISTÖTUTKIMUS
VAIKUTTAVA YMPÄRISTÖTUTKIMUS Outi Silfverberg Ympäristötiedon foorumi Julkinen ja vaikuttava tiede YHYS Politiikkadialogi 2018 6.6.2018 MITÄ ON VAIKUTTAVA TIEDE? 1. Innovaatiotiede Tiedettä markkinoille
LisätiedotSusipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa
Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa Saimaannorppa, ilmastonmuutos ja kalastus seminaari ja kokous Rantasalmi 28.5.2010 Outi Ratamäki Suomen ympäristökeskus Väitöskirja: Yhteiskunnallinen
LisätiedotMetsien hiilivarastot ovat arvokkaita monimuotoisuudelle
Metsien hiilivarastot ovat arvokkaita monimuotoisuudelle Mihin ongelmaan IBC-Carbon hakee ratkaisua? Metsätalous www.ibccarbon.fi @IBCCarbon Hiilen sidonta/ ilmastonmuutoksen hillintä Optimointi Monimuotoisuuden
LisätiedotAnni Arponen PerinneELOn pyöreän pöydän tutkimusseminaari
Anni Arponen PerinneELOn pyöreän pöydän tutkimusseminaari 3.12.2013 PerinneELOn pyöreän pöydän tutkimusseminaari - Anni Arponen 16.12.2013 1 Anni Arponen & Annika Harlio Mikko Kuussaari, Risto Heikkinen,
LisätiedotElinympäristöjen tila, sen arviointi ja heikennysten kompensointi
Elinympäristöjen tila, sen arviointi ja heikennysten kompensointi Janne S. Kotiaho Ekologian professori, Jyväskylän yliopisto Biodiversity NOW! / Suomen habitaattipankkitiimin jäsen @JanneKotiaho Kansalaisinfo,
LisätiedotKompensaatio ja elinympäristöjen tilan edistäminen työtä maaseudulle
Elinympäristöjen tilan edistäminen Suomessa: Seminaari ELITE -työn tuloksista 24.3.2015, Tieteiden talo Kompensaatio ja elinympäristöjen tilan edistäminen työtä maaseudulle Markku Ollikainen Ympäristöekonomian
LisätiedotLuontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä
Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä 26.4.2017 27.4.2017 Sisältö Miksi ekologinen näkökulma on tärkeä? Mitä kuuluu Suomen metsäluonnolle? Suojelutaso
LisätiedotOjitettujen soiden ennallistaminen
Ojitettujen soiden ennallistaminen Soiden maankäytön tulevaisuus -seminaari 2014 Matti Seppälä, johtava luonnonhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskus 18.12.2014 Suomen metsäkeskus 2 Ojitettujen soiden
LisätiedotMetsähallitus Luontopalvelut
Metsähallitus Luontopalvelut Luonnon monimuotoisuuden suojelu Suomessa ja kansainväliset sitoumukset 18.03. KARI LAHTI Mitkä ihmeen kansainväliset sitoumukset? Kansallisen oikeuden mukaan sitovia valtioiden
LisätiedotFSC-SERTIFIOINTI YHDISTÄÄ KANNATTAVAN JA VASTUULLISEN METSÄNHOIDON
FSC-SERTIFIOINTI YHDISTÄÄ KANNATTAVAN JA VASTUULLISEN METSÄNHOIDON Oletko kiinnostunut taloudellisesti kannattavasta metsänhoidosta, joka huomioi monipuolisesti myös ympäristöarvot ja sosiaaliset näkökulmat?
LisätiedotSUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN
SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä -seminaari 26.4.2017 Inka Musta METSIEN KÄYTÖN EKOLOGINEN KESTÄVYYS METSÄTEOLLISUUDESSA
LisätiedotLuonnonsuojelu- lainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg SYS:n ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 28.9.
Luonnonsuojelulainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg 1 Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja kestävä käyttö YK:n biologista monimuotoisuutta koskeva
LisätiedotEKOLOGISET YHTEYDET ALUEELLISEN YMPÄRISTÖHALLINNON
EKOLOGISET YHTEYDET ALUEELLISEN YMPÄRISTÖHALLINNON TARPEET JA ROOLI 27.3.2013 SYKE Noora Raasakka ELINYMPÄRISTÖJEN PIRSTALOITUMINEN SUURIN UHKA EKOLOGISISTEN YHTEYKSIEN SÄILYMISELLE Alueiden käytön ja
LisätiedotBiodiversiteetti Luonnon monimuotoisuus Naturens mångfald Biodiversity
Biodiversiteetti Luonnon monimuotoisuus Naturens mångfald Biodiversity Esa Koskenniemi, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus/ ELY-centralen i Södra Österbotten 19.4.2012 1 Miksi tästä nyt puhutaan. Biodiversiteettistrategian
LisätiedotEU:n luonnon monimuotoisuutta koskevien toimien tehostaminen 2020 mennessä. Nunu Pesu
EU:n luonnon monimuotoisuutta koskevien toimien tehostaminen 2020 mennessä Nunu Pesu 11.9.2018 EU:n luonnon monimuotoisuutta koskevat päätavoitteet Luontodirektiivin yleisenä tavoitteena on edistää luonnon
LisätiedotMiltä elinympäristöjen heikkeneminen näyttää Suomen kannalta? Viestejä päätöksentekoon?
Miltä elinympäristöjen heikkeneminen näyttää Suomen kannalta? Viestejä päätöksentekoon? Luontopaneelin ja Ympäristötiedon foorumin seminaari 28.5.2018 Johanna Niemivuo-Lahti, maa- ja metsätalousministeriö
LisätiedotMetsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen
Metsäluonnon suojelu Metsäakatemia 11.5.2016 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suomen sitoumukset Pysäytetään luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2020 mennessä. YK:n Biologista
LisätiedotKäytännön haasteita ja esimerkkejä
Käytännön haasteita ja esimerkkejä Zonation-koulutus SYKE, Muuttohaukka 29.1.2014 Ninni Mikkonen, projektikoordinaattori Käytännön haasteita 1. Palkat Analyysien suunnittelu ja toteutus Raha Tilat, koneet
LisätiedotEkologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto
Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto 1 Ekologinen päätösanalyysi 1 Ekologinen päätösanalyysi Ekologisen tiedon systemaattista käyttöä päätöksenteon apuna
LisätiedotÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa
ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen Biologinen tieto ja ymmärrys 7 ohjata oppilasta ymmärtämään ekosysteemin perusrakennetta ja tunnistamaan
LisätiedotKysely suomalaisten luontosuhteesta. Kyselyn tulosten koonti
Kysely suomalaisten luontosuhteesta Kyselyn tulosten koonti 21.6.2018 Kyselyllä selvittiin suomalaisten suhdetta luontoon, sen monimuotoisuuden turvaamiseen ja siihen, miten vastuut tulisi jakaa eri tahojen
LisätiedotMitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto
Ympäristötiedon avautuminen palvelemaan kuntien päätöksentekoa 19.11.2013 Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto Hyöty irti
LisätiedotMiten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut
Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? 22.09.2015 Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Mitä ovat arvokkaat pienvedet? Pienvedet = purot ja norot, lammet, lähteiköt
LisätiedotSuomi ja kestävän kehityksen haasteet
Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen
LisätiedotKäytännön näkökulmia Zonationin hyödyntämiseen
MetZo 2010-2014: Käytännön näkökulmia Zonationin hyödyntämiseen Joona Lehtomäki Helsingin yliopisto, SYKE MetZo-seminaari 30.10.2014 Ekologisen päätösanalyysin prosessi 1 Tavoitteet ja suojeluarvon malli
LisätiedotVesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Ratkaisumalleja luontoarvojen asettamiin haasteisiin Ekosysteemihotelli. Liisa Suhonen 13.6.
Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 - Ratkaisumalleja luontoarvojen asettamiin haasteisiin Ekosysteemihotelli Liisa Suhonen 13.6.2017 Rudus Oy Historia ulottuu Suomessa yli 110 vuoden taakse.
Lisätiedot1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?
Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2
LisätiedotBioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus
Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät lisääntyvät hakkuut ja hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen 30.11.2016 paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija
LisätiedotERI-IKÄISRAKENTEISESSA METSÄN- HOIDOSSA METSÄALA ON KOKO AJAN PEITTEINEN EIKÄ AVOHAKKUITA SUORITETA.
Puheenvuoroja Ympäristötiedon foorumin tilaisuudesta 1/2014 Eri-ikäisrakenteinen metsänhoito antaa mahdollisuuden yhdistää monipuolisia tavoitteita tutkimustietoa aiheesta tarvitaan ennen kuin menetelmä
LisätiedotEkoinformatiikka. Linkki geoinformatiikkaan - monet analyysit pohjaavat paikkatietoon: Geoinformatiikka = missä?
Paikkatietoa käyttävä ekologinen päätösanalyysi: menetelmiä ja sovelluksia Ekoinformatiikka Ekologisen tiedon käyttöä laskennallisessa analyysissä ja päätöksenteon tukena Ekologiaan pohjaava luonnonsuojelun
LisätiedotMetsien suojelu konflikteista yhteistyöhön Päättäjien metsäakatemia
Metsien suojelu konflikteista yhteistyöhön Päättäjien metsäakatemia 15.9.2010 Paula Horne tutkimusjohtaja Paradigman muutos tavoitteissa 2000-luvulla painopiste on siirtynyt perinteisestä metsien suojelusta
LisätiedotAjankohtaista luonnonsuojelussa
Ajankohtaista luonnonsuojelussa Kaavoituksen ajankohtaispäivä Ruissalo 6.6.2013 Luonnonsuojeluyksikkö, ylitarkastaja Leena Lehtomaa Luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus Luonnon monimuotoisuuden vähenemisellä
LisätiedotEKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA
Ekosysteemipalveluiden näkökulma ohjaa valtion metsien hoitoa ja hyödyntämistä Metsätieteen päivä 26.10.2011 Niklas Björkqvist EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA Ekosysteemipalvelut tulevaisuutemme turva Ekosysteemipalvelut
LisätiedotELINYMPÄRISTÖJEN HEIKKENEMINEN
ELINYMPÄRISTÖJEN HEIKKENEMINEN SEN SEURAAMUKSIA JA KEINOJA IHMISKUNNAN TULEVAISUUDEN TURVAAMISEKSI JANNE S. KOTIAHO JYU.WISDOM Jyväskylän yliopisto janne.kotiaho@jyu.fi @JanneKotiaho Luontopaneeli kehottaa
LisätiedotELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö
ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne
LisätiedotZonation merialuesuunnittelussa
Zonation merialuesuunnittelussa Ympäristöministeriö 5.2.206 Tutkimusjohtaja Atte Moilanen Helsingin yliopisto Kysymyksiä Ekologiaan pohjaavan suunnittelun perusteet Datan merkitys Zonation v4 Uudenmaanliiton
LisätiedotMiksi luonnonsuojelu on tärkeää?
BIOS 3 jakso 3 Luonnonsuojelu Miksi luonnonsuojelu on tärkeää? BIOS 3 jakso 3 Luonnonsuojelussa suojellaan alkuperäistä luontoa Luonnonsuojelun tarkoituksena on varjella alkuperäistä luontoa ja sen monimuotoisuutta.
LisätiedotMetsien monikäyttöä tukevat työkalut
Metsien monikäyttöä tukevat työkalut Anne Tolvanen Metsäareena 9.10.2018 Esityksen rakenne Luonnonvarojen käyttöön liittyvät ristiriitaiset tavoitteet Ekosysteemipalvelu-lähestymistapa Tutkimuksen keinot
LisätiedotMetsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)
Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden
LisätiedotKonfliktinen soiden käyttö - vinoutunut luontotiedon käytön, osallistumisen ja politiikan toimeenpanon vyyhti
Konfliktinen soiden käyttö - vinoutunut luontotiedon käytön, osallistumisen ja politiikan toimeenpanon vyyhti Anna Salomaa (FT, in spe) Ristiriitojen suo 1.12. 2017 Mitä on tiede? Järjestelmällinen tutkimus,
LisätiedotAlueellinen IPBES-raportti Euroopan ja Keski-Aasian biodiversiteetista ja ekosysteemipalveluista
Alueellinen IPBES-raportti Euroopan ja Keski-Aasian biodiversiteetista ja ekosysteemipalveluista Tiina Nieminen, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus Eurooppa ja Keski-Aasia - raportti Kriittisen tiedon tarkasteluun
LisätiedotR U K A. ratkaisijana
R U K A ratkaisijana Ruoka globaalien haasteiden ratkaisijana Ruokaturvan ja kestävien ruokajärjestelmien tulee nousta kehitys poliittiseksi paino pisteeksi ja näkyä kehitysyhteistyön rahoituksessa. MAAPALLOLLA
LisätiedotEKOLOGINEN KOMPENSAATIO TAVOITTEISTA TODEKSI NO NET LOSS OF BIODIVERSITY
EKOLOGINEN KOMPENSAATIO TAVOITTEISTA TODEKSI 6.11.2018 NO NET LOSS OF BIODIVERSITY Minna Pappila, tutkijatohtori, oikeustieteellinen tiedekunta, Turun yliopisto Unioni on sopinut, että sen luonnon monimuotoisuuden
LisätiedotMitä tarkoitetaan ekosysteemipalveluilla? Anne Tolvanen Metla / Oulun yliopisto
Mitä tarkoitetaan ekosysteemipalveluilla? Anne Tolvanen Metla / Oulun yliopisto Miksi ekosysteemipalvelukeskustelu on käynnistynyt? Maailmanlaajuiset muutokset Väestö kasvaa Energiantarve lisääntyy Luonnonvarat
LisätiedotMetsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä
Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä Ekosysteemipalvelut seminaari Metsäteollisuus ry 10.5.2011 Erkki Hallman ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Taustaa ekosysteemipalveluista 2. Ekosysteemipalvelut
LisätiedotMetsäsuunnittelu. Annika Kangas 2.10.2012. Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos
Metsäsuunnittelu Annika Kangas 2.10.2012 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos Mitä metsäsuunnittelu on? Esitetään metsänomistajille vaihtoehtoisia tapoja käyttää ja käsitellä metsiään
LisätiedotVesistökunnostuksen ja luonnonsuojelun tavoitteiden yhdistäminen
Vesistökunnostuksen ja luonnonsuojelun tavoitteiden yhdistäminen hankekoordinaattori Kolmen helmen joet Vesistökunnostus -verkoston vuosiseminaari Kolmen helmen joet Hämeenkyrön kunnan, Nokian kaupungin
LisätiedotHallitusohjelman tavoitteet luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi ja muut ympäristöministeriön ajankohtaiset
Hallitusohjelman tavoitteet luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi ja muut ympäristöministeriön ajankohtaiset Luonnonsuojelun neuvottelupäivät Kuhmo 10.9.2019 Ylijohtaja Ari Niiranen, ympäristöministeriö
LisätiedotEeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE Päättäjien metsäakatemia 2011
Ekosysteemipalvelut hyvinvoinnin perustana Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE Päättäjien metsäakatemia 2011 Eeva Furman, SYKE Ihmistoiminnan ja ekosysteemien yhteydet ovat monimutkaisia Ihmisen toiminta
LisätiedotSuomen ympäristökeskuksen ajankohtaiset. Teemu Rintala Suomen ympäristökeskus, BD-keskus LS-neuvottelupäivät Kuhmo
Suomen ympäristökeskuksen ajankohtaiset Teemu Rintala Suomen ympäristökeskus, BD-keskus LS-neuvottelupäivät Kuhmo 10.-11.9.2019 Merkittäviä tapahtumia kuluneen vuoden aikana Syken Biodiversiteettikeskuksessa:
LisätiedotLuontopääoma näkyväksi: ekosysteemipalvelut osaksi päätöksentekoa ja suunnittelua
Puheenvuoroja Ympäristötiedon foorumin tilaisuudesta 3/2015 Luontopääoma näkyväksi: ekosysteemipalvelut osaksi päätöksentekoa ja suunnittelua Ekosysteemipalveluiden tunnistaminen ja arvottaminen edistävät
LisätiedotELY-keskuksen näkökulma pohjavedenoton luontovaikutusten arviointiin
ELY-keskuksen näkökulma pohjavedenoton luontovaikutusten arviointiin Ilpo Huolman Uudenmaan ELY-keskus Vedenottolupaseminaari 3.11.2016 Pohjavesiin liittyvät luonnonarvot Pohjavesistä suoraan riippuvaisia
LisätiedotEkologiset kompensaatiot Suomen rannikolla ja merialueilla. Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus
Ekologiset kompensaatiot Suomen rannikolla ja merialueilla Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus 6.11.2018 Kompensaatiot merellä Itämeren luonnon tilan heikentyminen johtuu ihmisen toiminnasta merellä, rannikolla
LisätiedotEKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET
EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET Ari Nissinen, Jari Rantsi, Mika Ristimäki ja Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus (SYKE) 3.4.2012, Järjestäjät: KEKO-projekti
LisätiedotKaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet. Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.
Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.2009 Ekologian ulottuvuudet Ekologiana tai ekologisuutena esitetyn asian
LisätiedotOhjeita vihreän vyöhykkeen hankkeille ja viestintään
Ohjeita vihreän vyöhykkeen hankkeille ja viestintään Vihreän vyöhykkeen kehittämisen lähtökohdat Mikä? Fennoskandian vihreä vyöhyke on ainutlaatuisia pohjoisia havumetsiä, tundra-alueita, soita, rajavesistöjä
LisätiedotSuomen riistakeskuksen luonnonhoito- ja suojelustrategia 2014
Suomen riistakeskuksen luonnonhoito- ja suojelustrategia 2014 Lähtökohdat ja tausta elinympäristöjen pirstoutuminen ja laadun heikkeneminen uhkaavat: yhteiskunnalle arvokkaita ekosysteemipalveluja luonnon
LisätiedotSuomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö. Seppo Vuolanto. Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen?
Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö Seppo Vuolanto Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen? Ympäristöhallinnon juurilla YK - Tukholman ympäristökokous 1972 Luonnonvarojen käyttö,
Lisätiedot=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2)
0(762 0(762 RKMHOPDQ WRWHXWXVNHLQRW (WHO (WHO MD.HVNL MD.HVNL 3RKMDQPDDOOD 11.3.2009 METSOseminaari, M.Seppälä, Metsäkeskus E-P 0(762Q WRWHXWXV WDORXVPHWVLVVl 9 6XRMHOXDOXHYHUNRVWRQ NHKLWWlPLQHQ
LisätiedotMitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä
Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä 27.10.2014 Hankkeen tausta Yli puolet soista ojitettu Lähes viidennes (noin 0.8 miljoonaa
LisätiedotMetsien käyttötavoitteiden yhteensovittaminen. ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Saara Lilja-Rothsten Päättäjien 43. Metsäakatemia 30.8.
Metsien käyttötavoitteiden yhteensovittaminen ilmastonmuutokseen sopeutumisessa Saara Lilja-Rothsten Päättäjien 43. Metsäakatemia 30.8.2017 Yhteensovittamisessa on kyse monitavotteisesta kestävyydestä
LisätiedotMETSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi
METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO turvaa monimuotoisuutta Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO-ohjelma on antanut metsälle uuden merkityksen. Metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman
LisätiedotMetsähallitus Metsätalous Oy. Hyvinvointia monikäyttömetsistä
Metsähallitus Metsätalous Oy Hyvinvointia monikäyttömetsistä Tuotamme puuta kestävästi ja kannattavasti Metsähallitus Metsätalous Oy on Metsähallituksen omistama tytäryhtiö, joka hoitaa liiketoiminnan
LisätiedotRudus LUMO-ohjelma. Lauri Kivekäs 27.10.2015
Rudus LUMO-ohjelma Lauri Kivekäs 27.10.2015 Rudus Oy Historia ulottuu Suomessa yli 110 vuoden taakse. Kiviainestoiminta aloitettiin 1931 ja valmisbetonitoiminta 1958. Liiketoiminnot: Valmisbetoni Betonituotteet
LisätiedotMonimuotoisuuden suojelu
Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta
LisätiedotPuruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus
Puruvesi-seminaari 26.7.2014 Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Suomen pintavesien ekologinen tilaluokitus julkaistiin 2.10.2013.
LisätiedotMETSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö
METSO:n jäljillä Päättäjien Metsäakatemia 29.9.2011 Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö 3.10.2011 1 METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan maakuntatilaisuus
Pohjois-Pohjanmaan maakuntatilaisuus Alueidenkäyttö ja rakentaminen 26.4.2018, Oulu Anne Jarva Maakunnan ja kunnan yhteistyö alueidenkäytön suunnittelussa Maakunnan ja alueen kuntien tulee tehdä ennakoivaa
LisätiedotTulevaisuuden maankäyttöpäätökset. Marko Kauppi / Ubigu Oy Maanmittauspäivät
Tulevaisuuden maankäyttöpäätökset Marko Kauppi / Ubigu Oy Maanmittauspäivät 27.3.2019 Tausta Ympäristöministeriö on vuoden 2019 alusta käynnistänyt Tulevaisuuden maankäyttöpäätökset hankkeen. Maankäyttöpäätökset
LisätiedotAloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta
Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 7.12.2014 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Riikka Armanto Puh. 050-5265399 Email: riikka.armanto@gmail.com http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Varsinais-Suomen ELY-keskus
LisätiedotMuuttuva ilmasto vaikutukset metsiin ja metsäalan elinkeinoihin. Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto
Muuttuva ilmasto vaikutukset metsiin ja metsäalan elinkeinoihin Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto Metsäalan tulevaisuus foorumi: lähtökohtia ympäristöryhmän työlle Ympäristöryhmän työn tärkeitä lähtökohtia
LisätiedotMETSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
METSO:n jäljillä Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäväksi keinoksi edistää metsiensuojelua
LisätiedotVASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013
VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja
LisätiedotELINYMPÄRISTÖJEN HEIKKENEMINEN UHKAA ELÄMÄÄ - MITÄ SUOMI VOI TEHDÄ?
ELINYMPÄRISTÖJEN HEIKKENEMINEN UHKAA ELÄMÄÄ - MITÄ SUOMI VOI TEHDÄ? Puheenvuoroja Ympäristötiedon foorumin tilaisuudesta 3/2018 LUONNON MONIMUOTOISUUDEN PELASTAMINEN ON ILMASTONMUUTOSTA ISOMPI HAASTE Luonnon
Lisätiedothakkuut rakent am ja monimuotoisuus
Bioenergia, Metsien tulevaisuutta lisääntyvät hakkuut rakent am ja monimuotoisuus assa 30.11.2016 Suojeluasiantuntija 16.02.20178 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi Suojeluasiantuntija Paloma 050 Hannonen
LisätiedotYmpäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua
Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua YM uusi strategia ulos elokuussa 2014 Toiminta-ajatus: Kestävää elinympäristöä ja vihreää kasvua rakentamassa. Mitä YM:n vihreän kasvun rakentaminen tarkoittaa?
LisätiedotSeitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.
1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa
LisätiedotMonikäyttönäkökulma metsähallituslakiluonnokseen
Monikäyttönäkökulma metsähallituslakiluonnokseen Metsähallituslaki uudistuu ke 16.1.2014 kello 10.00-12.30, Arktikum auditorio, Rovaniemi Tarja Pasma Toiminnanjohtaja Puh. 040 823 2443 Sähköp: lappi@sll.fi
LisätiedotMETSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below
METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 Harjunsinisiipi/Antti Below 1 METSO turvaa monimuotoisuutta Suojelemalla tai hoitamalla arvokkaita metsiä suojellaan myös niissä eläviä harvinaisia
LisätiedotArvio maakunnallisen ekologisen verkoston rakenteesta, toimivuudesta ja merkityksestä ekosysteemipalveluille - esimerkkinä Uudenmaan maakuntakaavoitus
Arvio maakunnallisen ekologisen verkoston rakenteesta, toimivuudesta ja merkityksestä ekosysteemipalveluille - esimerkkinä Uudenmaan maakuntakaavoitus FT Vesa Yli-Pelkonen ja prof. Jari Niemelä Bio- ja
LisätiedotMAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet
MAANTIETO VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan rakentumista maapallosta T2 ohjata oppilasta tutkimaan luonnonmaantieteellisiä
Lisätiedot