POLTTOPISTEESSÄ TEKSTI PEKKA VIROLAINEN_ KUVITUS JUHA MYLLYMÄKI
|
|
- Eero Aro
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TEKSTI PEKKA VIROLAINEN_ KUVITUS JUHA MYLLYMÄKI EUROVAALEISSA PÄÄTETÄÄN ENERGIASTA EUROOPAN ENERGIA- JA ILMASTOPOLITIIKAN UUDESTA KOKONAISUUDESTA VUOTEEN 2030 ASTI PÄÄTETÄÄN NYT KEVÄÄLLÄ VALITTAVAN PARLAMENTIN KAUDEN AIKANA. KYSYIMME SUOMALAISILTA EHDOKKAILTA, MITÄ ASIOITA HE PAINOTTAISIVAT EUROOPPALAISESSA PÄÄTÖKSENTEOSSA. KOTIMAISEN TURVEVOIMAN KÄYTÖN MAHDOLLISTAMINEN SAI KANNATUSTA VASTAAJIEN ENEMMISTÖLTÄ. 20_ POLTE _
2 _ POLTE _ 21
3 22_ POLTE _
4 uroopan komission tammikuussa tekemä ehdotus oli maaliskuussa Euroopan neuvoston käsittelyssä. Sen mukaan EU aikoo jatkaa kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, mutta toteutuskeinoissa yhteisö pyrkii olemaan entistä joustavampi ja kustannustehokkaampi. Esimerkiksi pääministeri Jyrki Kataisen esittämän hallituksen virallisen kannan mukaan EU:n uudet linjaukset ovat pitkälti Suomen linjausten mukaisia. Ympäristöministeri Ville Niinistön kannan mukaan EU:n tavoitteet ovat vaatimattomia ilmastotieteen ja EU:n kestävän kasvun kannalta, kun taas elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren mukaan tavoitteet ovat jopa kunnianhimoiset. Vapaavuori muun muassa muistuttaa, että elämme nyt eri maailmassa kuin vuonna 2007, jolloin sovittiin EU:n 2020-tavoitteista. Euroopan talous ei ole enää niin vahvoissa kantimissa kuin silloin oletettiin, ja teollisuuden kilpailukyky on heikentynyt suhteessa keskeisiin kilpailijamaihin. Myös kansallisesti on keskusteltava, miten näitä vaikutuksia voidaan tulevaisuudessa kompensoida, Vapaavuori toteaa lausunnossaan. Erityisesti turvetuotantoalalla on hämmästelty nykyisen säätelyn kummallisuuksia: EU:n ja jäsenmaiden ristiriitaiset tukijärjestelmät ja päästökaupan huono toimivuus ovat lisänneet eniten ympäristöä saastuttavien energiavaihtoehtojen, etenkin kivi- ja ruskohiilen käyttöä. Samalla tavalla kotimainen sääntely Suomessa on vähentänyt puun ja maakaasun käyttöä ja tehnyt kivihiilen käytöstä entistäkin edullisempaa. Turve- ja kaasukattiloita suljetaan, kun energiaa on halvempi tuottaa kivihiilellä. POLTE-LEHTI KYSYI SUOMALAISILTA Euroopan parlamenttiin pyrkiviltä ehdokkailta, pidetäänkö EU:n päätöksenteossa riittävästi suomalaisia näkökantoja esillä ja mitä mieltä he ovat energiapolitiikan linjauksista sekä erityisesti kotimaisen turpeen käytöstä. Vuoden 2014 europarlamenttivaalit järjestetään Suomessa Parlamenttiin valitaan 751 europarlamentaarikkoa viisivuotiskaudeksi, joka kestä vuoteen 2019 asti. Suomesta meppejä valitaan 13. Puolueet ja valitsijayhdistykset ovat asettaneet Suomesta 127 ehdokasta. Heistä neljäsosa vastasi sähköpostitse lähetettyyn kyselyyn. Osa kieltäytyi vastaamasta, koska he eivät kokeneet, että esimerkiksi uuden cleantech-teknologian tukeminen ja suomalaisen työllisyyden ylläpito olisivat vastakkaisia tavoitteita. Osa kommentoi aihetta vain lyhyesti. Kommenteista oli nähtävissä, että poliitikot katsovat asioita eri tavalla kuin energian tuottaja, joka joutuu vaihtamaan turvekattilan hiilikattilaan tai puun polton hiilen polttoon keskenään. Kysely tehtiin maaliskuun puolivälissä, juuri ennen Ylen MOT-ohjelmaa Ilmastopolitiikan uusi linja: päästöt nousuun, joka käsitteli näitä epäkohtia. KOMISSION TAMMIKUISEN UUDEN 2030 energia- ja ilmastopaketin takana oleva komission varapuheenjohtaja Olli Rehn, joka on itsekin ehdolla toukokuun vaaleissa, totesi, että pohjaesityksen ydin on päästöjen vähentämisen jatkaminen, mutta aiempaa kustannustehokkaammilla tavoilla. Rehnin mukaan USA ja Kiina on saatava mukaan kansainväliseen ilmastosopimukseen vuonna Yksin eteneminen haittaisi lopulta vain omaa kilpailukykyämme, Rehn totesi, mutta ei kuitenkaan vastannut itse kyselyyn. Myös saman puolueen toinen tunnettu ehdokas, Helsingin Sanomien entinen päätoimittaja Mikael Pentikäinen jätti lomakkeet tyhjäksi. Hän kuitenkin ilmoittautui turvevoiman kannattajaksi. Minusta turve on uusiutuva energialähde, ja Suomessa tarvitaan nykyistä enemmän turvetta energiatuotannossa. Se tuo työtä suomalaisille ja vahvistaa Suomen energiaomavaraisuutta. Avoimissa vastauksissa moni muukin totesi, huolimatta viimeaikaisesta kritiikistä, joka kohdistuu päästökaupan ja muun sääntelyn kivihiilen käyttöä lisääviin eikä vähentä- EU:n ja jäsenmaiden ristiriitaiset tukijärjestelmät ja päästökaupan huono toimivuus ovat lisänneet eniten ympäristöä saastuttavien energiavaihtoehtojen, etenkin kivi- ja ruskohiilen käyttöä. EU PÄÄTTÄÄ TAVOITTEISTA JÄSENVALTIOT KEINOISTA EU:N ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN puitteilla vauhditetaan siirtymistä vähähiiliseen talouteen sekä kilpailukykyiseen ja varmaan energiajärjestelmään. Näin varmistetaan kohtuuhintaisen energian saanti kaikille kuluttajille, lisätään energian toimitusvarmuutta EU:ssa, vähennetään EU:n riippuvuutta energian tuonnista ja luodaan uusia mahdollisuuksia kasvulle ja työllisyydelle. EU:n nykyinen ilmasto- ja energiastrategia perustuu kolmeen päätavoitteeseen: 20 prosentin vähennys vuoden 1990 kasvihuonekaasupäästöjen tasosta, 20 prosenttia kaikesta energiasta on oltava uusiutuvaa energiaa ja 20 prosenttia pienempi energian kokonaiskulutus. EU:n linjausten lisäksi kaikilla jäsenvaltioilla on kansalliset energiastrategiat. Suomen vuoteen 2020 ulottuva strategia määrittelee Suomen ilmasto- ja energiapolitiikan konkreettiset tavoitteet ja toimenpiteet vuoteen 2020 asti ja esittää vision sen jälkeiselle ajalle vuoteen 2050 saakka. Energian loppukulutuksen osalta tavoitteena on kasvun pysäyttäminen ja kääntäminen laskuun siten, että kulutus olisi 2020 samalla tasolla kuin 2005 eli noin 310 TWh vuodessa. Sähkönkulutuksen tavoite vuonna 2020 on noin 98 TWh (vuonna 2007 sähkönkulutus oli 90 TWh). Suomen kansallinen uusiutuvan energian lisäystavoite on 38 prosenttia vuonna 2020 käytetystä energiasta. Tämä edellyttää kansallisen energiastrategian mukaan erityisesti puuperäisen energian, jätepolttoaineiden ja biokaasun käytön sekä tuulienergian lisäämistä _ POLTE _ 23
5 viin vaikutuksiin, etteivät uusiutuviin energiamuotoihin kohdistuvat tuet ole pois eurooppalaisesta tai suomalaisesta kilpailukyvystä. Ilmasto- ja energiapolitiikka lisää parhaimmillaan työllisyyttä ja kilpailukykyä. Jos luomme työpaikkoja vihreille kasvualoille, kuten uusiutuvaan energiaan, energiatehokkuuteen, raideratkaisuihin, cleantech-alalle ja muille vihreän teknologian ja teollisuuden aloille, saamme ympäristön tilan parantumisen lisäksi parannettua työllisyys- ja taloustilannetta. EU:n täytyy tässä työssä toimia edelläkävijänä, jotta työllisyys- ja kilpailukykykehitys olisivat mahdollisimman positiivisia, toteaa nimetön ehdokas. Kyselyyn vastanneet ehdokkaat arvostavat Suomen kilpailukykyä ja työllisyysnäkökohtia korkeammalle kuin uusiutuvien energiamuotojen tukemista jos valintaa joudutaan tekemään. Selvä enemmistö pitää energia-omavaraisuutta merkittävämpänä kriteerinä kuin ekologista energiantuotantoa. Suurin yksimielisyys vastaajilla on siinä, että Suomi ei ole tähän asti ajanut riittävästi omaa etuaan Euroopan unionissa. 74 prosenttia vastaajista oli tätä mieltä. KUN TURPEELLA TUOTETAAN EU-alueella energiaa lähinnä Suomessa, Ruotsissa, Irlannissa ja Virossa, turpeen rooli hitaasti uusiutuvana biomassapolttoaineena on jäänyt eurooppalaisessa päätöksenteossa sivuraiteille. Pääosa, 65 prosenttia vastaajista, oli sitä mieltä, että turvevoiman hyödyntäminen pitäisi huomioida paremmin eurooppalaisessa päätöksenteossa. Siksi myös kansallista liikkumavaraa pitäisi jättää päätöksentekoon, mutta myös vesistöjen suojelemisesta muistutetaan. Selvä enemmistö kannattaa myös ilmasto- ja energiapolitiikan toteutuskeinojen jättämistä kansallisen päätöksenteon piiriin. Ehdokkaiden mukaan Suomen runsaat metsävarat on laskettava hyödyksi kasvihuonepäästöjen vähentämisessä, kotimaisten energiamuotojen laajempi ja tehokkaampi käyttö sekä energiaomavaraisuus olisi mahdollistettava ja päästötavoitteet tulisi asettaa niin, ettei niillä kohtuuttomasti vaaranneta teollisuuden toimintamahdollisuuksia. Usean vastaajan mielestä eurooppalainen ilmasto- ja energiapolitiikkaa on kääntynyt Euroopan omaa työllisyys- ja kilpailukykykehitystä vastaan. Tähän vastattiin muun muassa seuraavasti: Eurooppa ei pelasta maailmaa ilmastonmuutokselta yksin. Emme voi antaa unionin kilpailukyvyn heikentyä enää suhteessa Kiinaan ja USA:han. Metsien hyötykäyttöä lisättävä uudisrakentamisessa. Se edistää talouskasvua ja työllisyyttä. Liika sääntely pois. Lukemat pitää sovittaa maantieteellinen sijainti huomioiden. On luovuttava pelkästään suomalaisiin tai eurooppalaisiin kohdistuvasta kilpailukykyä heikentävästä sääntelystä! Toisaalta myös cleantechin tuki nähtiin kilpailukykyä kehittäväksi, samoin tuuli- ja aaltovoiman kehitystyö: Cleantechiin ja uusiutuvaan energiaan sijoittaminen on Euroopan valttikortti. Täällä on eniten osaamista näillä aloilla. Cleantech on tulevaisuudessa mahdollisuus, ei uhka. Sillä on valtavat markkinat muun muassa Aasiassa. Miten sitten varmistettaisiin, ettei eurooppalainen ilmasto- ja energiapolitiikkaa kääntyisi (enää) Euroopan omaa työllisyys- ja kilpailukykykehitystä vastaan? Tähän keskeiseen kysymykseen tuli useita vastauksia ja kysymykseen oli mahdollista vastata omalla nimellä ja kommentilla. Kyllä Lääkäri Tiina Tuomela (kd.) totesi turpeen hitaasti uusiutuvaksi luonnonvaraksi, jonka käyttöä pitäisi enenevässä määrin lisätä. Samaa mieltä oli saman puolueen ehdokas Laura Peuhkuri Tampereelta. Turve on luontainen osa suomalaista energiapalettia sekä metsäbioenergialle tärkeä tukipolttoaine. Suhtaudun ympäristövastuunsa kantavaan turveteollisuuteen myönteisesti, koska turpeen käyttö tukee Suomen energiaomavaraisuutta. Suomen Sikayrittäjät ry:n puheenjohtaja Martin Ylikännö (kesk.) kertoo kannattavansa lämpimästi kotimaisen tur- Selvä enemmistö vastaajista kannattaa ilmasto- ja energiapolitiikan toteutuskeinojen jättämistä kansallisen päätöksenteon piiriin. Ajaako Suomi Euroopan unionissa riittävästi omaa etuaan? KYLLÄ EI Pitäisikö EU:n jäsenmaiden päättää itse keinoista eri päästötavoitteiden saavuttamiseksi? KYLLÄ EI 24_ POLTE _
6 _ POLTE _ 25
7 peen energiakäyttöä, samoin samalta suunnalta, Sastamalasta kotoisin oleva rehtori Jari Andersson (kok.). Olen sitä mieltä, että kotimaisena energialähteenä turpeen energiakäyttöä tulee ehdottomasti lisätä nykyisestä noin kuudestakymmenestä tuhannesta hehtaarista. Siilinjärveläinen putkiasentaja Jani Kolehmainen (ps.) toteaa, että turvevoima on Suomessa pitkälle kehittynyt ja halpa ratkaisu energian tuottamiseksi: Suomen teollisuus kaipaa kipeästi halpaa energiaa ja sen toimitusvarmuuden ylläpitämiseksi pitää meidän pyrkiä sataprosenttiseen energiaomavaraisuuteen! Turvevoimalla tulee olla jatkossakin merkittävä rooli kotimaisessa energiapaletissa, toteaa puolestaan Kai Pöntinen Lapualta. Kokoomuslainen Pöntinen on Lapuan kaupunginvaltuuston jäsen ja radio- ja tv-alan yrittäjä (Harju &Pöntinen). Kansanedustaja Tuula Peltonen (sd.) kertoo suhtautuvansa turvevoimaan periaatteessa myönteisesti, mutta haluaa, että turpeenotolle asetetaan riittävän tiukat vaatimukset ympäristön suojelemiseksi. Ehkä Hiihtosuunnistuksen maailmanmestarina ehkä parhaiten tunnettu Hanna Kosonen (kesk.) kertoo suhtautuvansa turvevoimaan myönteisesti tietyin varauksin: Turvealan toimijoiden tulee nopeasti ajantasaistaa ja kehittää tekniikoita ympäristöystävälliseen suuntaan, jotta vesistöt eivät turvetuotantoalueilla kuormitu. En kannata turve-ener giaa ympäristön kustannuksella vaan ympäristöä säästäen! Ei Joensuulainen sosiologian opiskelija Toivo Haimi (vas.) ei kannata turvevoiman käyttöä: Pyrin siihen, että yhteiskunnan tukia sille tulee siirtää uusiutuviin energiamuotoihin syöttötariffeilla sekä ns. windfall-verolla. Muut ehdokkaat eivät vastanneet nimellään maaliskuussa tehtyyn kyselyyn. KOMISSIO EHDOTTAA, PARLAMENTTI PÄÄTTÄÄ Pääosa, 65 prosenttia vastaajista, oli sitä mieltä että turvevoiman hyödyntäminen pitäisi huomioida paremmin eurooppalaisessa päätöksenteossa. EU:N KOMISSION antama tiedonanto uusista vuoteen 2030 ulottuvista EU:n ilmasto- ja energiapoliittisista linjauksista pohjautuu aikaisempiin vuoteen 2020 ulottuviin tavoitteisiin. EU:n linjaus ottaa myös huomioon komission vuonna 2011 valmisteleman vuoteen 2050 ulottuvan energiatiekartan, joka käsittelee energiapolitiikkaa ja siirtymistä kilpailukykyiseen vähähiiliseen talouteen. EU:n 2050-etenemissuunnitelman mukaan EU aikoo leikata kasvihuonekaasupäästöjään prosentilla vuoteen 2050 mennessä. Vuoteen 2030 ulottuvien energia- ja ilmastopoliittisten tavoitteiden mukaan unionin on muun muassa vähennettävä kasvihuonekaasupäästöjään vuoteen 2030 mennessä 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Lisäksi uusi linjaus asettaa EU:n laajuisen tavoitteen uusiutuvan energian osuuden nostamisesta vähintään 27 prosenttia. Tavoite olisi sitova EU-tasolla, mutta jäsenvaltio kohtaisia tavoitteita ei asetettaisi. Uutta energiatehokkuustavoitetta ei asetettaisi vielä tässä vaiheessa. Lisäksi komissio on tehnyt ehdotuksen päästökauppadirektiivin tarkistamisesta. Toisin sanoen komissio ehdottaa sitovaksi tavoitteeksi näistä ainoastaan ensimmäisen eli kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteen 40 prosentilla. Euroopan Parlamentti kritisoi komissiota 5.2. julkaisemassaan kannanotossa liian lepsuista tavoitteista ja vaati, että kaikkien kolmen tavoitteen olisi oltava sitovia. Mepit muun muassa moittivat komission ehdotuksen olevan liian lyhytnäköinen ja vaatimaton. Samalla mepit vaativat monipuolisempaa energiapohjaa ja unionin energiariippuvuuden vähentämistä. Meppien mukaan unioni pystyisi parhaiten saavuttamaan energia- ja ilmastotavoitteensa kehittämällä uutta uusiutuvaa energiateknologiaa. Asiantuntijana toimi Euroopan parlamentin tiedotustoimiston päällikkö Pekka Nurminen. 26_ POLTE _
EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014
EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotEnergiaa ja ilmastostrategiaa
Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet
LisätiedotEurooppa matkalla energiaunioniin
Eurooppa matkalla energiaunioniin ylijohtaja Riku Huttunen ET:n syysseminaari, Helsinki, 19.11.2015 Esityksen teemat EU:n energia- ja ilmastotavoitteet vuoteen 2030 Energiaunioni Toimeenpano EU-toimet
LisätiedotEnergiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009
Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0341/61. Tarkistus. Flavio Zanonato S&D-ryhmän puolesta
9.12.2015 A8-0341/61 61 2 kohta 2. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että kaikissa energiaunioniin liittyvissä lainsäädäntöehdotuksissa noudatetaan tavallista lainsäätämisjärjestystä,
LisätiedotEnergia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013
Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden
LisätiedotPirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus
Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ympäristöohjelman ja Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian yhteinen seurantaseminaari Pirkanmaan ilmasto-
LisätiedotKohti puhdasta kotimaista energiaa
Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä
LisätiedotEU:n energia- ja ilmastopolitiikka EK:n kannat
EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 EK:n kannat Lähtökohdat Globaali toimintaympäristö on muuttunut 5 vuodessa rajusti; EU:n nykyisiä 2020-tavoitteita ei voi kopioida uudelle kaudelle. Vuoteen 2030
LisätiedotLIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan
EUROOPAN KOISSIO Bryssel 18.11.2015 CO(2015) 572 final ANNEX 1 LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEISSUUNNITELA asiakirjaan KOISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA
LisätiedotPuun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet
Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta
LisätiedotVuoteen 2030 ulottuvat ilmasto- ja energiatavoitteet kilpailukykyiselle, varmalle ja vähähiiliselle EU:n taloudelle
EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel, 22.1. 2014 Vuoteen 2030 ulottuvat ilmasto- ja energiatavoitteet kilpailukykyiselle, varmalle ja vähähiiliselle EU:n taloudelle Komissio esittelee tänään uudet
LisätiedotEU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus
LisätiedotKohti vähäpäästöistä Suomea. Lappeenrannan tulevaisuusfoorumi
Kohti vähäpäästöistä Suomea Lappeenrannan tulevaisuusfoorumi 4.11.2009 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä
LisätiedotMikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008
1 Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK: Monipuolisesti tuotettua energiaa edullisesti ja luotettavasti Energia on yhteiskunnan toiminnan
LisätiedotEnergia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK
Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat
LisätiedotEU:n energia- ja ilmastopaketti 2030 ja sen toteutus Suomessa
EU:n energia- ja ilmastopaketti 2030 ja sen toteutus Suomessa ylijohtaja Riku Huttunen TeollisuusSummit, Oulu, 14.10.2015 Esityksen teemat EU:n energia- ja ilmastotavoitteet vuoteen 2030 Energiaunioni
LisätiedotHiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotEnergiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus
Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja
LisätiedotPerjantai 12.12.2003 kello 14.00-14.54. Läsnä nimenhuudossa
SUURI VALIOKUNTA Valiokunnan kokous 46/2003 vp Perjantai 12.12.2003 kello 14.00-14.54 Läsnä nimenhuudossa pj. vpj. vpj. jäs. Ville Itälä /kok Kimmo Kiljunen /sd Hannu Takkula /kesk Arja Alho /sd Mikko
LisätiedotVN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN
VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-
LisätiedotEnergia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin
Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin
LisätiedotKansallinen energiaja ilmastostrategia
Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia
LisätiedotMauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?
Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus
LisätiedotVAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset
VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille
LisätiedotMetsänomistajien kansainvälinen metsäedunvalvonta
Metsänomistajien kansainvälinen metsäedunvalvonta Metsäseminaari Raumalla 30.1.2014 Janne Näräkkä Asiantuntija Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry 23.9.2013 Esityksen sisältö Miksi kv-metsäasioissa
LisätiedotKohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi
Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa
LisätiedotEnergiaunioni. ylitarkastaja Ville Niemi. Kuntamarkkinat 10.9.2015
Energiaunioni ylitarkastaja Ville Niemi Kuntamarkkinat 10.9.2015 Energiaunioni On yksi kymmenestä Junckerin komission prioriteetista Energiaunionista vastaa komission varapuheenjohtaja Slovakian Maros
LisätiedotMetsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä
Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden
LisätiedotTuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015
Tuleva energiapolitiikka ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Laajempi toimintaympäristö Globaalit ilmastosopimukset Pariisin COP21 EU:n energia- ja ilmastokehykset
LisätiedotBioenergia ry 6.5.2014
Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn
LisätiedotMaakuntajohtaja Anita Mikkonen
KESKI-SUOMEN ENERGIAPÄIVÄ 28.1.2010 ENERGIANTUOTANTO JA -KULUTUS KESKI-SUOMESSA 10-20 VUODEN KULUTTUA Maakuntajohtaja Anita Mikkonen SISÄLTÖ 1. Energialähteet nyt ja 2015 2. Energianhuolto 2010 3. 10-20
LisätiedotEnergia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen
Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen Kohti hiilineutraalia kaupunkia näkökulmia tavoitteeseen Seminaari 22.2.2018, klo 12.00-15.00 Tampereen valtuustosali Näkökulmia energiaalan murrokseen
LisätiedotSAK:n päivitetyt energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet
SAK:n päivitetyt energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet Viesti on selvä nykyinen päästöjenvähennysten taso ei riitä 2 Fossiilisen energian osuus globaalisti yhä n. 85 % 4.3.2019 3 Paine lisätä kunnianhimoa
LisätiedotVNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 Eduskunnan talousvaliokunta, 15.3.2017 Tiina Koljonen, tutkimustiimin
LisätiedotTurve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys
Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko
LisätiedotEU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA
EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA TEM, Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.216 ENSIMMÄISEN VAIHEEN
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen
LisätiedotSuomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko
Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet
LisätiedotBioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen
Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla
LisätiedotEuroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014
Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Sanna Syri Professori, energiatalous Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos EU:n 2020 tavoitteet 20-20-20-10 tavoitteet -20% kasvihuonekaasujen
LisätiedotTukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina
Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Marita Laukkanen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) 26.1.2016 Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka 26.1.2016 1 / 13 Miksi
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi
LisätiedotLisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja
Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo
LisätiedotPuhtaan energian paketti Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto
Puhtaan energian paketti 25.1.2017 Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto Puhtaan energian paketti UUSIUTUVA ENERGIA Direktiivi uusiutuvan energian edistämisestä ENERGIA- TEHOKKUUS Energiatehokkuusdirektiivi
LisätiedotNestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa
Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-
LisätiedotKansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä ilmastopolitiikan suunnitelmat ilmastolain valossa. Professori Kai Kokko Helsingin yliopisto
Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä ilmastopolitiikan suunnitelmat ilmastolain valossa Professori Kai Kokko Helsingin yliopisto Sisältö Ilmastolain suunnittelujärjestelmä ja sen tavoitteet Kansallinen
LisätiedotKehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö
Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen
LisätiedotVoiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.
Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan
LisätiedotKiristyvät ilmasto- ja energiatehokkuustavoitteet Suomessa ja Euroopassa
Kiristyvät ilmasto- ja energiatehokkuustavoitteet Suomessa ja Euroopassa Erkki Laitinen, rakennusneuvos ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto Rakennusfysiikka 2009 27.-29.10.2009 Tampere TTY
LisätiedotKeskiviikko kello Läsnä nimenhuudossa
SUURI VALIOKUNTA Valiokunnan kokous 49/2004 vp Keskiviikko 6.10.2004 kello 14.00-14.45 Läsnä nimenhuudossa pj. jäs. Jari Vilén /kok Heidi Hautala /vihr Pertti Hemmilä /kok Toimi Kankaanniemi /kd Marjo
Lisätiedot"Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista
"Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista FI Tässä asiakirjassa esitettävät päätelmät perustuvat Wirtschaftsuniversität Wienin yhteydessä
Lisätiedot2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ
Tutkimus tieto 2/2002 Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN USJÄRJESTÖ Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 Suomen Gallup tutki
LisätiedotIlmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä
Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta
LisätiedotBioenergia-alan linjaukset ja näkymät
Bioenergia-alan linjaukset ja näkymät Esityksen sisältö Bioenergia ry Bioenergian näkymistä Ajankohtaisia aiheita LULUCF REDII Uusiutuvan sähköntuotannon tarjouskilpailu Metsähakkeen tuki Liikenteen päästövähennykset
LisätiedotMiten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030
Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan
LisätiedotEU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset vuoteen Elinkeinoelämän keskusliitto EK
EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset vuoteen 2030 Elinkeinoelämän keskusliitto EK Realiteetteja energiasta ja ilmastosta Energia pitää yhteiskunnan rattaat pyörimässä Yritykset, palvelut
LisätiedotEU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma
EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta
LisätiedotTeollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä
Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen
LisätiedotAlustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia
Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto
LisätiedotEnergiapoliittisia linjauksia
Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia
LisätiedotKysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62.
28.5.2004 SAK:N KYSELY EUROPARLAMENTTIVAALIEN EHDOKKAILLE Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62. Kysymysten vastausvaihtoehdot ovat: täysin samaa mieltä
LisätiedotKysely eduskuntavaaliehdokkaille Suomen ilmastotavoitteista
Kysely eduskuntavaaliehdokkaille Suomen ilmastotavoitteista Aula Research Taustaa tutkimukselle Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa Kyselytutkimuksen otos kerättiin
LisätiedotYhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan
Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Kesäkuu 215 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 9 /215 -yhteenveto Päästökauppajärjestelmän
LisätiedotEU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.
. EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.2014 Kansallinen energia- ja ilmastotiekartta Hallitusohjelman mukainen hanke
LisätiedotEnergia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa
Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Eikka Kosonen Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö 7.2.2012 Eurooppa tarvitsee tutkimusta ja innovointia
LisätiedotMetsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32
Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi
LisätiedotBIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN
BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7. toukokuuta 2013 Esa Härmälä Ylijohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomi on saavuttamassa kaikki EU:n ilmasto- ja energiapoliittiset
LisätiedotVNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran lausunto VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 15.2.2017 Kari Herlevi ja Mari Pantsar Yleistä - Valtioneuvoston
LisätiedotPuhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri
Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta 5. maaliskuuta 2001 ALUSTAVA LAUSUNTOLUONNOS ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan
LisätiedotSuomen energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet. Bettina Lemström Korjausrakentamisen strategia 2050 kuulemistilaisuus
Suomen energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet Bettina Lemström Korjausrakentamisen strategia 2050 kuulemistilaisuus 16.9.2019 Energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet eri aikajänteillä EU 20/20/20
LisätiedotSähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa
Sähkö ja kilpailukyky Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Säteilevät Naiset -seminaari Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö tuotannontekijänä Sähkö tuotteena Sähköön liittyvä cleantech-liiketoiminta
LisätiedotAjankohtaiskatsaus. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna
Ajankohtaiskatsaus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna Muutosten aikaa Maailmanpoliittinen tilanne EU:n kehitys Energiaunioni Energiamurros Maakuntauudistus 2 Energiapolitiikan
LisätiedotIlmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?
Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous
LisätiedotEU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä
EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 Lähtökohta oltava suotuisan toimintaympäristön säilyttäminen
LisätiedotMetsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025
Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015
LisätiedotAjankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa
Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset
LisätiedotPÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Istuntoasiakirja 22.4.2013 B7-0000/2013 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS suullisesti vastattavan kysymyksen B7-0000/2013 johdosta työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan mukaisesti energian
LisätiedotEU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.
EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan
LisätiedotOdotukset ja mahdollisuudet
Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari
LisätiedotPariisin ilmastosopimus
Pariisin ilmastosopimus Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin ilmastosopimuksen keskeinen tulos on maiden tiukan kahtiajaon murtaminen Ilmastotoimiin osallistutaan maailmanlaajuisesti 188 maata
LisätiedotEU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030
EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030 Forestenergy 2020, Jyväskylä 8.10.2014 Pekka Tervo, TEM Komission tiedonanto ilmasto- ja energiapolitiikan puitteista vuosille 2020-2030 (annettu 21.1.2014)
LisätiedotEnergiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013
Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20
LisätiedotMETSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013
METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,
LisätiedotSUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1996 Julkaistu Helsingissä 24 päivänä tammikuuta 1996 N:o 29 32 S I S Ä L L Y S N:o Sivu 29 Asetus Venäjän federaation kanssa tehdyn Suomen tasavallalla entiseltä Neuvostoliitolta
LisätiedotEnergiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012
Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö
LisätiedotElinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu
Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden
LisätiedotLISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 2 VARAINHOITOVUODEN 2019 YLEISEEN TALOUSARVIOON
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.5.2019 COM(2019) 320 final LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 2 VARAINHOITOVUODEN 2019 YLEISEEN TALOUSARVIOON Määrärahojen lisääminen EU:n kilpailukyvyn kannalta keskeisissä ohjelmissa:
LisätiedotKohti vähäpäästöistä Suomea. Oulun tulevaisuusfoorumi
Kohti vähäpäästöistä Suomea Oulun tulevaisuusfoorumi 20.4.2010 Tulevaisuusselonteon sisällöstä Miksi tulevaisuusselonteko? Tulevaisuusselonteko täydentää ilmasto- ja energiastrategiaa pitkän aikavälin
LisätiedotEnergiaunionin hallintomalli - asetusehdotus
Energiaunionin hallintomalli - asetusehdotus Neuvotteleva virkamies Maria Kekki Energiaosasto Työ- ja elinkeinoministeriö 3.3.2017 Hallintomalli-asetusehdotus Komissio antoi Puhtaan energian -paketin 30.11.2016
LisätiedotIlmastopolitiikan lähiajan näkymät hiilinielujen näkökulmasta. Juhani Tirkkonen Tampere
Ilmastopolitiikan lähiajan näkymät hiilinielujen näkökulmasta Juhani Tirkkonen Tampere 6.2.2019 EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 EU:n ilmastotavoitteet KHK vähennystavoite vähintään 40 % vuoteen
LisätiedotCleantech-osaamisen kärjet ja kehittämistarpeet Lahden seudulla Lahti Science Day 2017 Mari Eronen
Cleantech-osaamisen kärjet ja kehittämistarpeet Lahden seudulla Lahti Science Day 2017 Mari Eronen Cleantech-osaamisen kärjet ja kehittämistarpeet Lahden seudulla Selvityksessä kartoitettiin energiatehokkuuden
LisätiedotSuomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia
Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta
LisätiedotIlmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012
Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan
LisätiedotENERGIAUNIONIPAKETTI LIITE ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.2.2015 COM(2015) 80 final ANNEX 1 ENERGIAUNIONIPAKETTI LIITE ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN
LisätiedotKotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys
Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön
LisätiedotValtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa
Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet
LisätiedotKansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn
Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio
LisätiedotDEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015
DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 Oikeusministeriö 3.12.2015, Helsinki Sami Borg Elina Kestilä-Kekkonen Jussi Westinen Demokratiaindikaattorit 2015 Kolmas oikeusministeriön demokratiaindikaattoriraportti (2006,
Lisätiedot