Nimi. Pisteet. Koulu. 75 p. Kunta. 12 p
|
|
- Aleksi Alanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Nimi Koulu Kunta Pisteet 7 p SAUNA on kehittynyt vuoden kuluessa alkeellisesta maakuopasta moderniksi rentoutumispaikaksi. Suomalaisessa saunassa on aineksia arvokkaaksi vientituotteeksi ja matkailun vetonaulaksi. Saunoissa ja saunakalusteissa käytettävältä puulta vaaditaan erityisominaisuuksia. a) Nimeä saunassa ja saunomisessa käytettäviä puulajeja ( ). on paras saunavihdan aines. Puulajeja lauteisiin ja seinäpaneeleihin: sopii pihkaa poistavan lämpökäsittelyn jälkeen saunakalusteisiin kuten lauteisiin ja kiuluihin. on luonnon oma kestopuu lattioihin ja laitureihin. b) Rastita oikea väittämä.. Tehokkain saunanlämmityspuu on mänty kuusi koivu.. Saunan lämmityksessä syntyvät haitalliset pienhiukkaspäästöt vähenevät, kun käytetään kuivaa, puhdasta ja pieneksi pilkottua puuta ja sytytetään tuli päältä alta keskeltä.. Puun poltossa vapautuu hiilidioksidia enemmän vähemmän yhtä paljon kuin, jos puu jätetään metsään lahoamaan.. Paras vihdantekoaika on kesäkuun alku juhannuksen tienoilla elokuussa.. Vihta-ainekset saa kerätä vain maanomistajan luvalla jokamiehenoikeudella.. Saippuoissa ja shampoissa käytettyä tervaa valmistetaan koivusta ja männystä kuusesta. p
2 A EKOSYSTEEMISSÄ aineet kiertävät ja energia virtaa. Uutta energiaa tulee jatkuvasti auringosta. a) Kuvassa on osa metsän ravintoverkkoa. Nimeä lajit. mantu mato Suomen yleisin lintulaji Aitoristihämähäkki Kekomuurahainen 9 7 Heikosti paljain silmin erottuva 8 b) Ravintoverkkoon on numeroitu yksi tuottaja ja yksi hajottaja. Mitkä ne ovat? Tuottaja on numero ja hajottaja on numero. c) Mitä seuraa, jos laji numero häviää kokonaan tästä ravintoverkosta? Mainitse kaksi asiaa... p KESTÄVÄ METSÄTALOUS. Vuonna voimaan tulleen metsälain mukaan metsänomistaja voi valita, kasvattaako a) Omistat kuvan metsikön ja suunnittelet kasvatushakkuuta. Rastita valitsemasi hakkuutapa. Molemmat vaihtoehdot ovat yhtä oikein. Kasvatan metsää tasaikäisrakenteisena, jolloin poistan heikommin kasvaneita puita säästän suuria, parhaita puita, jotka järeytyvät ennen myöhemmin tehtävää uudistushakkuuta säästän monimuotoisuuden kannalta arvokkaita puita Kasvatan metsää eri-ikäisrakenteisena, jolloin poistan suuria, taloudellisesti arvokkaimpia puita säästän pienempiä puita, jotka tuottavat uutta puuta ja pitävät metsän puustoisena säästän monimuotoisuuden kannalta arvokkaita puita
3 B BIOTALOUDESSA otetaan luonnon ekosysteemeistä mallia yhteiskunnan toiminnoille. Biotaloudessa luonnonvaroja pyritään käyttämään niin, että ne riittävät myös tulevaisuudessa: raaka-aineet käytetään mahdollisimman tarkkaan hyödyksi, aineita kierrätetään tehokkaasti ja jätteitä syntyy mahdollisimman vähän. Uusiutumattomista energialähteistä siirrytään uusiutuviin. Alla olevassa kaaviossa on esimerkki siitä, miten puu, tuotteet, sivutuotteet/jätteet ja energia kulkevat metsäteollisuudessa tehtaalta toiselle. Tutki raaka-aineen kiertoa ja energian kulkua tässä esimerkissä. Nuolten värit: Tuotantojätteestä raaka-ainetta tai energiaa Tuotteesta raaka-ainetta KIERRÄTYSLAITOS Tuote Paalattu kierrätyspaperi/kartonki PAPERI- TAI KARTONKITEHDAS Tuote Paperi/kartonki PAKKAUSTEHDAS Tuote Kartonkipakkaukset Kuitupuu Energiapuu Tukkipuu SELLUTEHDAS Tuote Sellu Jäte Mustalipeä BIOJALOSTAMO Tuote Uusiutuvaa dieseliä mustalipeän mäntyöljystä ENERGIALAITOS Tuote Sähköä ja lämpöä tuotantolaitoksille ja taajamalle Jäte Tuhka MAANRAKENNUSYRITYS Tuote Tuhkasta jalostetut maanrakennustuotteet SAHA Tuote Sahatavara kuten rima, lauta ja lankku Jäte Sahanpuru, hake, kuori LÄMPÖPUUTEHDAS Tuote Lämpökäsitelty sahatavara Jäte Lämpöpuun sahanpuru LÄMPÖPUU- KOMPOSIITTITEHDAS Tuote Lämpöpuukomposiitti purusta ja muovista a) Puun rungosta saadaan järeää tukkia ja pienempää sellu- eli kuitupuuta. Mille tuotantolaitokselle viedään. kuitupuut?. tukkipuut? b) Kuinka monelle kaavion tuotantolaitokselle puusta riittää raaka-ainetta tai energiaa? laitokselle c) Metsäteollisuus voi hyödyntää jopa 9 % jätteistään. Luettele kaaviosta tuotantojätteet, joita toinen laitos hyödyntää - raaka-aineena: - energialähteenä: d) Miksi näiden tehtaiden käyttämä bioenergia on fossiilista energiaa parempi vaihtoehto? Mainitse neljä asiaa..... p hän metsiään tasaikäisrakenteisena vai eri-ikäisrakenteisena. b) Teetät hakkuun a-kohdassa valitsemallasi tavalla. Rastita, säästätkö vai poistatko numeroidut puut. Perustele. Puu Säästän Poistan Perustelu p
4 Valkeaisenvaara.7 LUONTOMATKAILU. Suomea markkinoidaan korkealaatuisena matkailumaana, jonka valtteja ovat puhdas Autiotupa Pitkä-Hoilua 8. luonto ja hiljaisuus. Kolmasosa matkailun työpaikoista on luontomatkailussa. Luontomatkailun merkitys on kasvanut niin, että monilla alueilla se on merkittävä tulonlähde. Matkailijat kaipaavat erilaisia elämyksiä. 7. Särkiheinänlampi Hoiluansärkkä Lalli. Leppämäki Suosittele kullekin, Dickille, Alicelle ja Robertille, oma retkikohde, missä heidän toiveitaan voisi Ala-Valkeainen parhaiten toteuttaa. Perustele valintasi karttojen avulla. Yksi kohde ei sovi kenellekään heistä Karila VEN Hartikanlammit. Kokalmus SUO MI. Kumila Ali-Kula Röhkö Rajalammit 9. Lähteenloukko Aarnikotkan metsä Mäkilalli. Ä JHakamäki Ä. Pyöli-Jaakola yö hy kke en tak Kaulanperä ara ja Kokalmusniemi 9... Lipposenlampi.8 Olkisuo. lajo ki Tervahauta Kankare. Vuotavanvuori Ali-Hurri 8. Martinjoki Repoveden kansallispuisto Hakanpää uro p yti m a) Suosittelen Dickille aluetta numero cm kartalla vastaa metriä maastossa. : Keskipiste (TMFIN) E: N: 77 Martinselkonen Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan / aineistoa cm kartalla vastaa metriä maastossa. (TMFIN) E: 77 N: 7998 : Keskipiste m Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan / aineistoa. Puisto 8 9 m Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan / aineistoa. Ls.alue Ls.alue. 9. b) Suosittelen Alicelle aluetta numero Patasaari Ls.alue Korkiasaari.8 cmls.alue kartalla vastaa metriä maastossa. (TMFIN) E: 97 N: 789 : Keskipiste c) Suosittelen Robertille aluetta numero Perustelut: p METSÄSTÄ KESÄTÖITÄ! a) Metsät ovat Suomen tärkein luonnonvara ja metsäala on biotaloutemme perusta. Metsäteollisuus ostaa ja jalostaa puuta tuotteiksi, joita me kaikki tarvitsemme. Mikä metsänomistajaryhmä omistaa suurimman osan Suomen metsistä ja toimittaa tehtaille suurimmat puumäärät? valtio ja kunnat metsäyhtiöt perheet b) Haluaisitko tutustua metsäalaan ja työskennellä kaksi viikkoa alan kesätöissä? Koulujen Metsävisavoittajien kesken arvotaan kesätyöpaikkoja koko Suomessa. Työpaikka järjestetään kotipaikkakunnalta tai niin läheltä kuin mahdollista... väliseksi ajaksi. Osallistutko kesätyöpaikan arvontaan? Kyllä, osallistun mielelläni. Perustelut: Kuu Olen 8-vuotias Robert irlantilaisesta pikkukaupungista. Olen kalastanut ja metsästänyt koko ikäni ja olen tottunut liikkumaan yksin luonnossa. Etsin yrittäjää, jonka kanssa pääsisin erämaahan piilokojuun seuraamaan karhuja. Kaatiosaari 9. Olen 8-vuotias Alice Chicagosta. Haluaisin opastetulle retkelle, jolla voin kokea hiljaisuutta ja kuulla luonnon ääniä. Ilta nuotiolla istuskellen olisi ainutlaatuista. Kuntoni ei ole kovin hyvä, mutta pystyn kulkemaan maastossa. Kalliomaalauksia Perustelut: Ls.alue R Ruskiasalmi Puistonvuori Lomanaho Olen 8-vuotias Dick. Asun Lounaja Australiassa. Olen Iso Löytövaara. googlettanut Suomen upeaa luontoa: laajoja, tiheitä metsäalueita, kallioita, kukkuloita. Pidän liikunnasta ja harrastan kalliokiipeilyä. Mustavuori 8..7 Tarrisaari M Sammallahti Kuutinniemi Pirttimäki 8. Mustala 79. Ls.alue Kotamäki Jokelaisen Alimmainen Jokelaisen Ylimmäinen. Pieni Löytövaara cm kartalla vastaa metriä maastossa. Keskipiste (TMFIN) E: 97 N: 77 Nummi Kajalankallio Lounatkapea.9 Saarelainen Kajala 9 Kartat sisältävät Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan / aineistoa Pienet Olkilammit Kau Iso Olkilampi.7 Kalliomaalauksia Ketola Karhulahti Vihersaari 8. Yli-Hurri Iso Hartikanaho Lipposensalmi Olhavanvuori 8 Lähteenmaa Martinselkonen Laavu Kokalmusperä.8. Olhavanlampi Ali-Rontti Ali-Jaakola Lipposenniemi Olkilampi Liiruminmäki Urh. Arkkila 7..7 jav ro npu taja Haa Kalliomäki. Ra Koulu. Haatajanlampi. Rukoush. Pieni Hartikanaho. Mato puro.. En tällä kertaa, kiitos. p 77. m
5 Mallivastaukset Nimi Nämä mallit ovat Metsävisa-työryhmän laatima ohjeellinen tarkastuslista Koulu opettajille. Opettaja Kukin opettaja voi tarkastaa ja pisteyttää lomakkeet oman opetuksensa mukaan. Tärkeää kuitenkin Kunta on, että koulun parasta valittaessa tarkastustapa on yhdenmukainen saman koulun eri opettajien välillä. Pisteet 7 p 7 p SAUNA on kehittynyt vuoden kuluessa alkeellisesta maakuopasta moderniksi rentoutumispaikaksi. Suomalaisessa saunassa on aineksia arvokkaaksi vientituotteeksi ja matkailun vetonaulaksi. Saunoissa ja saunakalusteissa käytettävältä puulta vaaditaan erityisominaisuuksia. a) Nimeä saunassa ja saunomisessa käytettäviä puulajeja ( ). rauduskoivu p on paras saunavihdan aines. Puulajeja lauteisiin ja seinäpaneeleihin: tervaleppä p haapa p kuusi p mänty p sopii pihkaa poistavan lämpökäsittelyn jälkeen saunakalusteisiin kuten lauteisiin ja kiuluihin. lehtikuusi p on luonnon oma kestopuu lattioihin ja laitureihin. b) Rastita oikea väittämä.. Tehokkain saunanlämmityspuu on mänty kuusi koivu. p. Saunan lämmityksessä syntyvät haitalliset pienhiukkaspäästöt vähenevät, kun käytetään kuivaa, puhdasta ja pieneksi pilkottua puuta ja sytytetään tuli päältä alta keskeltä. p. Puun poltossa vapautuu hiilidioksidia enemmän vähemmän yhtä paljon kuin, jos puu jätetään metsään lahoamaan. p. Paras vihdantekoaika on kesäkuun alku juhannuksen tienoilla elokuussa. p. Vihta-ainekset saa kerätä vain maanomistajan luvalla jokamiehenoikeudella. p. Saippuoissa ja shampoissa käytettyä tervaa valmistetaan koivusta ja männystä kuusesta. p p p
6 A EKOSYSTEEMISSÄ aineet kiertävät ja energia virtaa. Uutta energiaa tulee jatkuvasti auringosta. a) Kuvassa on osa metsän ravintoverkkoa. Nimeä lajit. karhu p teeri p mantu kimalainen p pajulintu p mustikka p kettu p 7 varpushaukka p 8 metsämyyrä p 9 lehtikirva p sisilisko p mato kuntta / änkyri p kyy p Suomen yleisin lintulaji Aitoristihämähäkki Kekomuurahainen 9 7 Heikosti paljain silmin erottuva 8 b) Ravintoverkkoon on numeroitu yksi tuottaja ja yksi hajottaja. Mitkä ne ovat? p Tuottaja on numero ja hajottaja on numero. p c) Mitä seuraa, jos laji numero häviää kokonaan tästä ravintoverkosta? Mainitse kaksi asiaa.. Esimerkkivastauksia: Kimalaiset eivät pölytä mustikoita, joten mustikkasato vähenee. Mustikan lisääntyminen kärsii. Mustikoita syövien eläinten ravinto vähenee.. Kaksi vastausta riittää. p/asia, p p p KESTÄVÄ METSÄTALOUS. Vuonna voimaan tulleen metsälain mukaan metsänomistaja voi valita, kasvattaako a) Omistat kuvan metsikön ja suunnittelet kasvatushakkuuta. Rastita valitsemasi hakkuutapa. Molemmat vaihtoehdot ovat yhtä oikein. Vastausmalli kahden sivun päässä. Kasvatan metsää tasaikäisrakenteisena, jolloin poistan heikommin kasvaneita puita säästän suuria, parhaita puita, jotka järeytyvät ennen myöhemmin tehtävää uudistushakkuuta säästän monimuotoisuuden kannalta arvokkaita puita Kasvatan metsää eri-ikäisrakenteisena, jolloin poistan suuria, taloudellisesti arvokkaimpia puita säästän pienempiä puita, jotka tuottavat uutta puuta ja pitävät metsän puustoisena säästän monimuotoisuuden kannalta arvokkaita puita
7 B BIOTALOUDESSA otetaan luonnon ekosysteemeistä mallia yhteiskunnan toiminnoille. Biotaloudessa luonnonvaroja pyritään käyttämään niin, että ne riittävät myös tulevaisuudessa: raaka-aineet käytetään mahdollisimman tarkkaan hyödyksi, aineita kierrätetään tehokkaasti ja jätteitä syntyy mahdollisimman vähän. Uusiutumattomista energialähteistä siirrytään uusiutuviin. Alla olevassa kaaviossa on esimerkki siitä, miten puu, tuotteet, sivutuotteet/jätteet ja energia kulkevat metsäteollisuudessa tehtaalta toiselle. Tutki raaka-aineen kiertoa ja energian kulkua tässä esimerkissä. Nuolten värit: Tuotantojätteestä raaka-ainetta tai energiaa Tuotteesta raaka-ainetta KIERRÄTYSLAITOS Tuote Paalattu kierrätyspaperi/kartonki PAPERI- TAI KARTONKITEHDAS Tuote Paperi/kartonki PAKKAUSTEHDAS Tuote Kartonkipakkaukset Kuitupuu Energiapuu Tukkipuu SELLUTEHDAS Tuote Sellu Jäte Mustalipeä BIOJALOSTAMO Tuote Uusiutuvaa dieseliä mustalipeän mäntyöljystä ENERGIALAITOS Tuote Sähköä ja lämpöä tuotantolaitoksille ja taajamalle Jäte Tuhka MAANRAKENNUSYRITYS Tuote Tuhkasta jalostetut maanrakennustuotteet SAHA Tuote Sahatavara kuten rima, lauta ja lankku Jäte Sahanpuru, hake, kuori LÄMPÖPUUTEHDAS Tuote Lämpökäsitelty sahatavara Jäte Lämpöpuun sahanpuru LÄMPÖPUU- KOMPOSIITTITEHDAS Tuote Lämpöpuukomposiitti purusta ja muovista a) Puun rungosta saadaan järeää tukkia ja pienempää sellu- eli kuitupuuta. Mille tuotantolaitokselle viedään. kuitupuut? sellutehtaalle p. tukkipuut? sahalle p b) Kuinka monelle kaavion tuotantolaitokselle puusta riittää raaka-ainetta tai energiaa? laitokselle p c) Metsäteollisuus voi hyödyntää jopa 9 % jätteistään. Luettele kaaviosta tuotantojätteet, joita toinen laitos hyödyntää - raaka-aineena: sahanpuru, hake, mustalipeä, lämpöpuun sahanpuru, tuhka p - energialähteenä: sahanpuru, hake, kuori, mustalipeä p d) Miksi näiden tehtaiden käyttämä bioenergia on fossiilista energiaa parempi vaihtoehto? Mainitse neljä asiaa.. Esimerkkivastauksia: Uusiutuva. Kotimainen (omavaraisuus,. parantaa työllisyyyttä). Hiilineutraali (ei lisää kierrossa olevan hiilen määrää). Vähemmän kuljetustarvetta vähentää. kaatopaikalle vietävän jätteen määrää. Neljä vastausta. riittää. p/asia, yht. 8 p. Jos koulun kahdella parhaalla visailijalla on samat pisteet, tätä tehtävää voi käyttää erottelevana. p p hän metsiään tasaikäisrakenteisena vai eri-ikäisrakenteisena. b) Teetät hakkuun a-kohdassa valitsemallasi tavalla. Rastita, säästätkö vai poistatko numeroidut puut. Perustele. Puu Säästän Poistan Perustelu Vastausmalli seuraavalla sivulla. p
8 Puiden valinta, perustelut ja pisteytys riippuvat siitä KUMMAN KASVATUSTAVAN oppilas valitsee. Molemmista saa pisteen! a) Omistat kuvan metsikön ja suunnittelet kasvatushakkuuta. Rastita valitsemasi hakkuutapa. Molemmat vaihtoehdot ovat yhtä oikein.... joko tämän ( p)... Kasvatan metsää tasaikäisrakenteisena, jolloin poistan heikommin kasvaneita puita säästän suuria, parhaita puita, jotka järeytyvät ennen myöhemmin tehtävää uudistushakkuuta säästän monimuotoisuuden kannalta arvokkaita puita Kasvatan metsää eri-ikäisrakenteisena, jolloin poistan suuria, taloudellisesti arvokkaimpia puita säästän pienempiä puita, jotka tuottavat uutta puuta ja pitävät metsän puustoisena säästän monimuotoisuuden kannalta arvokkaita puita b) Teetät hakkuun a-kohdassa valitsemallasi tavalla. Rastita, säästätkö vai poistatko numeroidut puut. Perustele. Puu Säästän Poistan Perustelu Jos koulun kahdella parhaalla visailijalla p Kilpailussa jälkeen jäänyt, heikkokasvuinen p on samat pisteet, tätäkin tehtävää voi p Parhaat, suuret puut jäävät kasvamaan tukkipuiksi p käyttää erottelevana. p Kilpailussa jälkeen jäänyt, heikkokasvuinen p p Parhaat, suuret puut jäävät kasvamaan tukkipuiksi p JOKO... p Lahoa puuta säästetään monimuotoisuuden vuoksi p p Suuri haapa lisää monimuotoisuutta, avainlaji p p p a) Omistat kuvan metsikön ja suunnittelet kasvatushakkuuta. Rastita valitsemasi hakkuutapa. Molemmat vaihtoehdot ovat yhtä oikein.... tai tämän ( p). Kasvatan metsää tasaikäisrakenteisena, jolloin poistan heikommin kasvaneita puita säästän suuria, parhaita puita, jotka järeytyvät ennen myöhemmin tehtävää uudistushakkuuta säästän monimuotoisuuden kannalta arvokkaita puita Kasvatan metsää eri-ikäisrakenteisena, jolloin poistan suuria, taloudellisesti arvokkaimpia puita säästän pienempiä puita, jotka tuottavat uutta puuta ja pitävät metsän puustoisena säästän monimuotoisuuden kannalta arvokkaita puita b) Teetät hakkuun a-kohdassa valitsemallasi tavalla. Rastita, säästätkö vai poistatko numeroidut puut. Perustele. Puu Säästän Poistan Perustelu p Pienet/keskikokoiset puut jätetään kasvamaan, lehtipuustoa säästetään p p Suuret, taloudellisesti arvokkaimmat puut poistetaan p p Pienet/keskikokoiset puut jätetään kasvamaan p p Suuret, taloudellisesti arvokkaimmat puut poistetaan p p Lahoa puuta säästetään monimuotoisuuden vuoksi p...tai p Suuri haapa lisää monimuotoisuutta, avainlaji p p p
9 Valkeaisenvaara.7 LUONTOMATKAILU. Suomea markkinoidaan korkealaatuisena matkailumaana, jonka valtteja ovat puhdas Autiotupa Pitkä-Hoilua 8. luonto ja hiljaisuus. Kolmasosa matkailun työpaikoista on luontomatkailussa. Luontomatkailun merkitys on kasvanut niin, että monilla alueilla se on merkittävä tulonlähde. Matkailijat kaipaavat erilaisia elämyksiä. 7. Särkiheinänlampi Hoiluansärkkä Lalli. Leppämäki Suosittele kullekin, Dickille, Alicelle ja Robertille, oma retkikohde, missä heidän toiveitaan voisi Ala-Valkeainen parhaiten toteuttaa. Perustele valintasi karttojen avulla. Yksi kohde ei sovi kenellekään heistä Karila VEN Hartikanlammit. Kokalmus SUO MI. Kumila Ali-Kula Röhkö Rajalammit 9. Lähteenloukko Aarnikotkan metsä Mäkilalli. Ä JHakamäki Ä. Pyöli-Jaakola Haatajanlampi jav ro yö hy kke en tak Kaulanperä ara ja Kokalmusniemi 9... Lipposenlampi.8 Olkisuo. lajo ki Tervahauta Kankare. Vuotavanvuori Ali-Hurri 8. Martinjoki Repoveden kansallispuisto Hakanpää p a) Suosittelen Dickille aluetta numero uro p yti m cm kartalla vastaa metriä maastossa. : Keskipiste (TMFIN) E: N: 77 Martinselkonen cm kartalla vastaa metriä maastossa. (TMFIN) E: 77 N: 7998 : Keskipiste Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan / aineistoa. m Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan / aineistoa. Puisto 8 Kalliomaalauksia Perustelut: Vaativaa maastoa vaativalle liikkujalle. Ls.alue Upeaa luontoa. Metsiä. Korkeuseroja ( vuoria ). Kalliosei Kaatiosaari nämiä kiipeilyyn. (Oppilas saattaa. tietää, että Olhavanvuo9 rella on hyvät kalliokiipeilymahdollisuudet ja palveluita Ls.alue kiipeilijöille, jolloin jo tästä maininnasta voi antaa pisteitä. Ls.alue 9. Repoveden kansallispuiston lähimaastoa.). Enintään p..8 Kuu m Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan / aineistoa. R Ruskiasalmi Puistonvuori Lomanaho Olen 8-vuotias Dick. Asun Lounaja Australiassa. Olen Iso Löytövaara. googlettanut Suomen upeaa luontoa: laajoja, tiheitä metsäalueita, kallioita, kukkuloita. Pidän liikunnasta ja harrastan kalliokiipeilyä. Mustavuori 8..7 Tarrisaari M Sammallahti Kuutinniemi Pirttimäki 8. Mustala 79. Ls.alue Kotamäki Jokelaisen Alimmainen Jokelaisen Ylimmäinen. Pieni Löytövaara cm kartalla vastaa metriä maastossa. Keskipiste (TMFIN) E: 97 N: 77 Nummi Kajalankallio Lounatkapea.9 Saarelainen Kajala 9 Kartat sisältävät Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan / aineistoa Pienet Olkilammit Kau Iso Olkilampi.7 Kalliomaalauksia Ketola Karhulahti Vihersaari 8. Yli-Hurri Iso Hartikanaho Lipposensalmi Olhavanvuori 8 Lähteenmaa Martinselkonen Laavu Kokalmusperä.8. Olhavanlampi Ali-Rontti Ali-Jaakola Lipposenniemi Olkilampi Liiruminmäki Urh. Arkkila 7..7 Ls.alue p b) Suosittelen Alicelle aluetta numero Patasaari Korkiasaari.8 Olen 8-vuotias Alice Chicagosta. Haluaisin opastetulle retkelle, jolla voin kokea hiljaisuutta ja kuulla luonnon ääniä. Ilta nuotiolla istuskellen olisi ainutlaatuista. Kuntoni ei ole kovin hyvä, mutta pystyn kulkemaan maastossa. Haa Kalliomäki Koulu.. Ra npu taja. Rukoush. Pieni Hartikanaho. Mato puro.. Polkuverkosto tarjolla.:tasaistakin maastoa Perustelut: on, ei kovin suuria korkeuseroja. Kauniita järvi/harjumaisemia. Sopivia levähdyspaikkoja. Laavu/nuotiopaikkoja. (Jos oppilas tietää, että kartta on Hossan retkeilyalueelta, voi siitäkin antaa pisteitä.) Enintään p. Ls.alue cm kartalla vastaa metriä maastossa. Keskipiste (TMFIN) E: 97 N: 789 Olen 8-vuotias Robert irlantilaisesta pikkukaupungista. Olen kalastanut ja metsästänyt koko ikäni ja olen tottunut liikkumaan yksin luonnossa. Etsin yrittäjää, jonka kanssa pääsisin erämaahan piilokojuun seuraamaan karhuja. p c) Suosittelen Robertille aluetta numero Erämaisin vaihtoehto, ei polku/tieverkostoa. Syrjäinen paikka, metsästyskin on mahdollista Perustelut: (luvalla). Itärajan läheisyydessä karhuja on melko varmasti. (Martinselkonen, Suomussalmi. Oppilas voi tietää, että täällä on Martinselkosen eräkeskus, p mistä saa eräpalveluja, mahdollisesti myös p karhun katselua piilokojusta. Tästäkin voi antaa pisteitä.) Enintään p. Alue on asuttua maatalousympäristöä. Sitä ei tarjota näille matkailijoille. METSÄSTÄ KESÄTÖITÄ! a) Metsät ovat Suomen tärkein luonnonvara ja metsäala on biotaloutemme perusta. Metsäteollisuus ostaa ja jalostaa puuta tuotteiksi, joita me kaikki tarvitsemme. Mikä metsänomistajaryhmä omistaa suurimman osan Suomen metsistä ja toimittaa tehtaille suurimmat puumäärät? valtio ja kunnat metsäyhtiöt perheet p b) Haluaisitko tutustua metsäalaan ja työskennellä kaksi viikkoa alan kesätöissä? Koulujen Metsävisavoittajien kesken arvotaan kesätyöpaikkoja koko Suomessa. Työpaikka järjestetään kotipaikkakunnalta tai niin läheltä kuin mahdollista... väliseksi ajaksi. Osallistutko kesätyöpaikan arvontaan? Kyllä, osallistun mielelläni. Rasti jommassakummassa ruudussa = p En tällä kertaa, kiitos. p p 77. m
10 Metsävisa Nimi Diplomi Koulu Kunta Pisteet yhteensä 7 p a) Nimeä viivoille koivua hyödyntäviä lajeja. Koivu metsäluonnossa. Koivut ylläpitävät monin tavoin metsän monimuotoisuutta eli biodiversiteettiä.. -sienet Talvinen koivu, urpiaisten Linnunrata Lumella pieniä keltaisia tähtiä - Risto Rasa.... b) Mitä nämä ovat? c) Ihmiset saavat koivusta aineellisia ja aineettomia hyötyjä eli ekosysteemipalveluita. Nimeä koivusta saatavia tuotteita (aineellisia hyötyjä).. Hammasystävällinen sokeri:. Sokeripitoinen juoma:. Saunassa käytettävä oksakimppu:. Skeittirampin raaka-aine:. Kangaslaatu:. Paperin/kartongin raaka-aine: d) Koivun vaikutuksia ilmaan ja maaperään (aineettomia hyötyjä). Yhdistä väittämät. Kirjoita numerot ( ) ruutuihin.. Koivu sitoo ilman pienhiukkasia. Koivu on hiilinielu.. Koivu tuottaa happea ja sitoo hiilidioksidia. Koivu suojaa eroosiolta.. Juuret sitovat maaperää. Koivu puhdistaa ilmaa. 8 p
11 Miten hoidamme sääksen elinympäristöä? Sääksi (ennen kalasääski) on yksi maailman laajimmalle levinneistä lintulajeista. Laji esiintyy harvalukuisena koko Suomessa. Maassamme pesii noin paria. Suomalaiset sääkset talvehtivat Afrikassa. Sääksi syö kalaa. Sääksi on vaatelias pesäpuun ja sen lähiympäristön suhteen. Se tekee valtavan pesänsä järeän aihkimännyn tasaisen latvan päälle. Pesäpuun on oltava ympäristön puita selvästi korkeampi, sillä pesästä on oltava mahdollisimman esteetön näkyvyys ympäristöön. Jos ympäröivä puusto kasvaa lähelle pesäpuun pituutta, puuston tulisi olla harvaa, jotta sääksi pääsisi pudottautumaan pesältä lentoon. Pesäpuun lähellä on hyvä olla tukevalatvaisia istumapuita koiraalle. Pesäpuut on rauhoitettu. Luontaisten pesäpaikkojen vähenemisen takia sääksille on rakennettu tekopesiä, joissa pesii lähes puolet Suomen sääksistä. Saaret tai soiden keskellä olevat kangasmetsäsaarekkeet ovat sopivia pesäpaikkoja, mutta sääksi voi pesiä myös talousmetsän keskellä. Rengastajan kuvaama poikanen. Pesä voi olla käytössä vuosia, jopa vuosikymmeniä. a) Kuvassa on pesäpaikka talousmetsässä. Millaisilla metsänhoitotoimilla ja hoitotöiden ajoituksella metsänomistaja mahdollistaa sääksen pesimisen alueella jatkossakin? b) Sopivan pesimäympäristön lisäksi sääksi tarvitsee sopivan talvehtimisalueen ja levähdyspaikkoja muuttomatkalla. Sääksiä seurataan satelliittilähettimien avulla. Satelliittiseuranta täydentää rengastuksella saatua tietoa lintujen muuttoreiteistä ja käyttäytymisestä. Kartalla näkyy satelliittisääksi Ilmarin muuttomatka Kamerunista Suomeen Hattulaan keväällä. Merkitse viivoille päivämäärät, jolloin Ilmari oli - aavikolla - trooppisessa sademetsässä - savannilla - havumetsävyöhykkeellä lehtimetsävyöhykkeellä - nahkealehtisen kasvillisuuden vyöhykkeellä p
12 Laavu Murto Lainiotunturi Murtokangas Moottorike lkkareitti oja 9 uoja Raut kuru n raja ueen etsäal Suojam Karila Hangaskuru Erotusaita Äkässolmu Aho n Nilijänkkä Murtokoski Helukka Lapiomaa Hangaskurunjänkkä ja Nilio A Ha ng aso ja Nilivaara sä et jam alu ee B aja 8 nr Selkäsaari Nililahti Kappeli Kpa B 7 Pyyntikuoppa Hot. Kes Retkellä Lapissa a) Sivula 8 Kota Pyyntikuoppa Pirunkuru m Kaivo Höy läko nee noja Hot. Äkäslompolo i ijok änk Paloas. cm kartalla vastaa metriä maastossa. Keskipiste (TMFIN) E: 8 N: Kesänginlehto Kulmala Vanhanmyllynsuvanto Väliniva Metsola Hormistonjänkkä Uusijänk Varkaankari Kesänkijärvi m Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 9/ aineistoa. Laavu Yhdistä kartalla esiintyvät asiat kuvauksiin. Kirjoita oikeat numerot ( 8) ruutuihin. Lompolo Vaara Jänkä/jänkkä Laavu Kuru Tunturi 7 Kota Puusta rakennettu avonainen tauko- tai yöpymispaikka Puinen, kankainen tai nahkainen teltanmuotoinen asumus tai taukopaikka b) Tutki kartalla väliä poroerotusaidalta Kesängille, linnuntietä pisteestä A pisteeseen B. Mikä alla olevista diagrammeista ( ) kuvaa maaston profiilia parhaiten? Diagrammi numero 8 Rakka Suo Korkea, metsän peittämä maastonkohouma Itä- ja Pohjois-Suomessa Korkea, laeltaan puuton maastonkohouma Lapissa Järvimäinen suvanto joessa, jokijärvi Kapea laakso tai rotko Korkeus merenpinnasta, m 8 Vihvelijänkkä 9 Härkäjärämä Kesänki Kaivo Tiukupulju Maitoniva Retke 7. Velhoniemi Kotila itti o Su Vesikuru ilyre Nilijänkkä Uimar. Tahkokuru Vesikurunmaa Kaupinlahti a Laavu Lintut. lku topo Luon Kenttä Mäkitalo Matalalahti a rat to un Hot. Koulu. Va Konijänkkä l. k 7.7 Lahdenjänkkä Pikku Kaupinjärvi B A B A 8 A 8 Hot. Ylläshilla Harjula Vedenottamo B A B c) Nimeä alueen eläimiä ja kasveja.... hieskoivun alalaji Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 9/ aineistoa nmaa. d) Mikä on retkeilijälle sallittua jokamiehenoikeudella talousmetsässä Lapissa? Rastita sallitut asiat. Nuotion sytytys Onkiminen purosta Oksien ottaminen kaatuneesta puusta Moottorikelkalla ajo Oksien ottaminen maasta Tilapäinen telttailu Sienestys Jäkälän kerääminen p
13 Päälle puuta vai muuta? Vaatteiden kulutus kasvaa maailmassa. Siksi myös niiden raaka-aineita eli tekstiilikuituja tarvitaan yhä enemmän. Tämä lisää vaatimusta tuottaa materiaaleja kestävän kehityksen mukaisesti. Kankaita tehdään luonnonkuiduista ja tekokuiduista. Suomessa tuotetaan koivusta erään tekstiilikuidun raaka-ainetta, liukosellua. Liukosellusta saatavaa tekstiilikuitua ei sanota luonnonkuiduksi vaan muuntokuiduksi, koska se on valmistettu kemiallisesti puun selluloosasta. Muuntokuidut kuuluvat tekokuituihin. Valitse paitojen materiaaleihin ja niiden raaka-aineisiin sopivat väittämät ja kirjoita väittämien numerot ( ) ruutuihin. Jotkut väittämät sopivat useampiin paitoihin. Jotkut väittämät voivat jäädä käyttämättä.. Tehty puun selluloosasta. Tehty pensaan siemenhöytyvistä. Tehty lampaanvillasta. Tehty maaöljystä. Tehty hyönteisen koteloista. Uusiutuva raaka-aine 7. Uusiutumaton raaka-aine 8. Maatuva 9. Käytetään nykyisin eniten. Luonnonkuitu. Tekokuitu. Tuotanto vaatii keinokastelua. Kilpailee peltoalasta ruuantuotannon kanssa % puuvilla % viskoosi % polyesteri Töissä metsäalalla. a) Yhdistä tehtävänimikkeet ja puhekuplat. Kirjoita oikeat numerot ( ) ruutuihin. p Metsäneuvoja Myyntijohtaja Puuseppä Luontokartoittaja Pakkaussuunnittelija Hakkuukoneenkuljettaja Aivan kuin ratkoisin joka päivä Rubikin kuutiota. Valmiin tuotteen näkeminen kuvineen ja teksteineen tuntuu tosi hienolta. Tapaan työssäni paljon ihmisiä ympäri maailmaa. Työpisteeni on kuin lentokoneen ohjaamo. Teen minuutin aikana enemmän päätöksiä kuin lentokapteeni koneen laskeutuessa. Selvitän eliölajit sekä metsä- ja suotyypit. Annan ympäristön tilan perusteella suosituksia alueen maankäytöstä. Vastaan metsänomistajien kysymyksiin esimerkiksi metsänhoidosta ja puukaupoista. Saan olla sopivasti ihmisten kanssa ja sitten tehdä rauhassa töitä verstaalla. Parasta ovat asiakkaiden toiveiden toteuttaminen ja oman kädenjäljen näkeminen. b) Haluaisitko tutustua metsäalaan? Tarvitsetko kesätyöpaikan? Koulujen Metsävisa-voittajien kesken arvotaan metsäalan kesätyöpaikkaa koko Suomessa. Työpaikka järjestetään kotipaikkakunnalta tai niin läheltä kuin mahdollista... väliseksi ajaksi. Haluatko osallistua kesätyöpaikan arvontaan? Kyllä, osallistun mielelläni kesätyöpaikan arvontaan. En tällä kertaa, kiitos. 7 p
14 Metsävisa vastausmallit a) Nimeä viivoille koivua hyödyntäviä lajeja. Nämä vastausmallit ovat Metsävisa-työryhmän laatima ohjeellinen tarkastuslista opettajille. Kukin opettaja voi tarkastaa ja pisteyttää lomakkeet oman opetuksensa mukaan. Tärkeää kuitenkin on, että Koulu koulun parasta valittaessa tarkastustapa on yhdenmukainen saman koulun eri opettajien välillä. Kunta Nimi Diplomi Koivu metsäluonnossa. Koivut ylläpitävät monin tavoin metsän monimuotoisuutta eli biodiversiteettiä.. tuulenpesä p -sienet Opettaja Pisteet yhteensä 7 p 7 p Talvinen koivu, urpiaisten Linnunrata Lumella pieniä keltaisia tähtiä - Risto Rasa. urpiainen p. taulakääpä p. teeri p. valkoselkätikka p b) Mitä nämä ovat? Koivun siemeniä p Kuvassa on lenninkalvollisia siemeniä ja lisäksi tähtimäisiä siementen tukilehtiä, joiden nimeämisestä voi tarvittaessa antaa plussaa liito-orava p. 7. hirvi p metsäjänis p 8. c) Ihmiset saavat koivusta aineellisia ja aineettomia hyötyjä eli ekosysteemipalveluita. Nimeä koivusta saatavia tuotteita (aineellisia hyötyjä). ksylitoli/koivusokeri p vaneri p. Hammasystävällinen sokeri:. Skeittirampin raaka-aine: mahla p viskoosi p. Sokeripitoinen juoma:. Kangaslaatu:. Saunassa käytettävä oksakimppu: vihta/vasta p. Paperin/kartongin raaka-aine: sellu p (selluloosa ½ p) d) Koivun vaikutuksia ilmaan ja maaperään (aineettomia hyötyjä). Yhdistä väittämät. Kirjoita numerot ( ) ruutuihin.. Koivu sitoo ilman pienhiukkasia. Koivu on hiilinielu. p. Koivu tuottaa happea ja sitoo hiilidioksidia. Koivu suojaa eroosiolta. p. Juuret sitovat maaperää. Koivu puhdistaa ilmaa. p 8 p 8 p
15 Miten hoidamme sääksen elinympäristöä? Sääksi (ennen kalasääski) on yksi maailman laajimmalle levinneistä lintulajeista. Laji esiintyy harvalukuisena koko Suomessa. Maassamme pesii noin paria. Suomalaiset sääkset talvehtivat Afrikassa. Sääksi syö kalaa. Sääksi on vaatelias pesäpuun ja sen lähiympäristön suhteen. Se tekee valtavan pesänsä järeän aihkimännyn tasaisen latvan päälle. Pesäpuun on oltava ympäristön puita selvästi korkeampi, sillä pesästä on oltava mahdollisimman esteetön näkyvyys ympäristöön. Jos ympäröivä puusto kasvaa lähelle pesäpuun pituutta, puuston tulisi olla harvaa, jotta sääksi pääsisi pudottautumaan pesältä lentoon. Pesäpuun lähellä on hyvä olla tukevalatvaisia istumapuita koiraalle. Pesäpuut on rauhoitettu. Luontaisten pesäpaikkojen vähenemisen takia sääksille on rakennettu tekopesiä, joissa pesii lähes puolet Suomen sääksistä. Saaret tai soiden keskellä olevat kangasmetsäsaarekkeet ovat sopivia pesäpaikkoja, mutta sääksi voi pesiä myös talousmetsän keskellä. Rengastajan kuvaama poikanen. Pesä voi olla käytössä vuosia, jopa vuosikymmeniä. a) Kuvassa on pesäpaikka talousmetsässä. Millaisilla metsänhoitotoimilla ja hoitotöiden ajoituksella metsänomistaja mahdollistaa sääksen pesimisen alueella jatkossakin? Oppilaat saavat selittää omin sanoin. Näitä asioita haetaan: - Pesäpuu on rauhoitettu, sitä ei saa kaataa. p - Säästetään istumapuita koiraalle pesän lähiympäristöön. p - Pidetään ympäröivä metsä matalampana kuin pesäpuu (ihanteellinen pesän paikka olisi kumpareella, kalliolla tms.). p - Pesäpuuta ympäröivä metsä pidetään väljänä lentoonlähdön helpottamiseksi, kun puusto alkaa saavutamaan pesäpuun pituuden. Pesäpuuta matalampi puusto voi olla normaalin tiheää. p - Säästetään hakkuissa edellisen puusukupolven puita tuleviksi pesäpuiksi. p - Metsäautotietä ei rakenneta aivan lähelle, mielellään ei m lähemmäksi. p - Ei metsänhoitotoimia pesintäaikaan. p - Ei muutenkaan häiritä pesiviä lintuja. p - Tekopesien rakennus. p Yht. 9 p. Muista hyvistä vastauksista voi antaa pisteitä/plussaa, jos oppilailla on tasapisteitä. b) Sopivan pesimäympäristön lisäksi sääksi tarvitsee sopivan talvehtimisalueen ja levähdyspaikkoja muuttomatkalla. Sääksiä seurataan satelliittilähettimien avulla. Satelliittiseuranta täydentää rengastuksella saatua tietoa lintujen muuttoreiteistä ja käyttäytymisestä. Kartalla näkyy satelliittisääksi Ilmarin muuttomatka Kamerunista Suomeen Hattulaan keväällä Merkitse viivoille päivämäärät, jolloin Ilmari oli - aavikolla.. p - trooppisessa sademetsässä 9.. p - savannilla.. p.. p - havumetsävyöhykkeellä 8.. p - lehtimetsävyöhykkeellä nahkealehtisen kasvillisuuden vyöhykkeellä.. p p p
16 Laavu Murto Lainiotunturi Murtokangas Moottorike lkkareitti oja 9 uoja Raut kuru n raja ueen etsäal Suojam Karila Hangaskuru Erotusaita Äkässolmu Aho n Nilijänkkä Murtokoski Helukka Lapiomaa Hangaskurunjänkkä ja Nilio A Ha ng aso ja Nilivaara sä et jam alu ee B aja 8 nr Selkäsaari Nililahti Kappeli Kpa B 7 Pyyntikuoppa Hot. Kes Retkellä Lapissa a) Sivula 8 Kota Pyyntikuoppa Pirunkuru m Kaivo Höy läko nee noja Hot. Äkäslompolo i ijok änk Paloas. cm kartalla vastaa metriä maastossa. Keskipiste (TMFIN) E: 8 N: Kesänginlehto Kulmala Vanhanmyllynsuvanto Väliniva Metsola Hormistonjänkkä Uusijänk Varkaankari Kesänkijärvi m Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 9/ aineistoa. Laavu Yhdistä kartalla esiintyvät asiat kuvauksiin. Kirjoita oikeat numerot ( 8) ruutuihin. Lompolo Vaara Jänkä/jänkkä Laavu Kuru Tunturi 7 Kota 8 Rakka metsän peittämä maaston Korkea, p Suo p tauko tai yöpymispaikka p 7 teltanmuotoinen p asumus tai taukopaikka p 8 kohouma Itä- ja Pohjois-Suomessa Korkea, laeltaan puuton maaston kohouma Lapissa Järvimäinen suvanto joessa, jokijärvi Kapea laakso tai rotko Diagrammi numero p Väärä suunta A B A B A c) Nimeä alueen eläimiä ja kasveja. 8 Liian korkealla, lähtö metrissä. B A B poro p. kuukkeli p. Liian matalalla, lähtö metrissä. p Oikea korkeus ja suunta. Nilivaaralla näkyy metrin korkeuskäyrä. Kesängin huipulla on metrin käyrä. p Puinen, kankainen tai nahkainen Tutki kartalla väliä poroerotusaidalta Kesängille, linnuntietä pisteestä A pisteeseen B. Mikä alla olevista diagrammeista ( ) kuvaa maaston profiilia parhaiten? p Puusta rakennettu avonainen b) Korkeus merenpinnasta, m 8 Vihvelijänkkä 9 Härkäjärämä Kesänki Kaivo Tiukupulju Maitoniva Retke 7. Velhoniemi Kotila itti o Su Vesikuru ilyre Nilijänkkä Uimar. Tahkokuru Vesikurunmaa Kaupinlahti a Laavu Lintut. lku topo Luon Kenttä Mäkitalo Matalalahti a rat to un Hot. Koulu. Va Konijänkkä l. k 7.7 Lahdenjänkkä Pikku Kaupinjärvi 8 Hot. Ylläshilla Harjula Vedenottamo tunturikoivu p. hilla, lakka, suomuurain p. Tyhjä tai rasti, molemmista p. Pitää tietää, onko purossa järvitaimenta.jos d) Mikä on retkeilijälle sallittua jokamiehenoikeudella talousmetsässä Lapissa? Rastita sallitut asiat. koko purossa. on, onginta on kiellettyä Lapissa on paljon puroja, joiden järvi () Onkiminen Nuotion sytytys p purosta p taimenkantaa asiantuntijatkaan eivät Oksien ottaminen kaatuneesta puusta p Moottorikelkalla ajo p tiedä. Kannattaa opettaa, että Lapin Oksien p ottaminen maasta Tilapäinen telttailu p puroissa ei ongita p Sienestys Jäkälän kerääminen p jokamiehenoikeuteen p p nojautuen. hieskoivun alalaji Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 9/ aineistoa nmaa
17 Päälle puuta vai muuta? Vaatteiden kulutus kasvaa maailmassa. Siksi myös niiden raaka-aineita eli tekstiilikuituja tarvitaan yhä enemmän. Tämä lisää vaatimusta tuottaa materiaaleja kestävän kehityksen mukaisesti. Kankaita tehdään luonnonkuiduista ja tekokuiduista. Suomessa tuotetaan koivusta erään tekstiilikuidun raaka-ainetta, liukosellua. Liukosellusta saatavaa tekstiilikuitua ei sanota luonnonkuiduksi vaan muuntokuiduksi, koska se on valmistettu kemiallisesti puun selluloosasta. Muuntokuidut kuuluvat tekokuituihin. Valitse paitojen materiaaleihin ja niiden raaka-aineisiin sopivat väittämät ja kirjoita väittämien numerot ( ) ruutuihin. Jotkut väittämät sopivat useampiin paitoihin. Jotkut väittämät voivat jäädä käyttämättä.. Tehty puun selluloosasta. Tehty pensaan siemenhöytyvistä. Tehty lampaanvillasta. Tehty maaöljystä. Tehty hyönteisen koteloista. Uusiutuva raaka-aine 7. Uusiutumaton raaka-aine 8. Maatuva 9. Käytetään nykyisin eniten. Luonnonkuitu. Tekokuitu. Tuotanto vaatii keinokastelua. Kilpailee peltoalasta ruuantuotannon kanssa % puuvilla 8 % viskoosi 8 % polyesteri 7 9 Jokaisesta oikein merkitystä numerosta p, yht. p p p Töissä metsäalalla. a) Yhdistä tehtävänimikkeet ja puhekuplat. Kirjoita oikeat numerot ( ) ruutuihin. Metsäneuvoja Myyntijohtaja Puuseppä Luontokartoittaja Pakkaussuunnittelija Hakkuukoneenkuljettaja Jokaisesta oikein merkitystä numerosta p, yht. p Aivan kuin ratkoisin joka päivä Rubikin kuutiota. Valmiin tuotteen näkeminen kuvineen ja teksteineen tuntuu tosi hienolta. Tapaan työssäni paljon ihmisiä ympäri maailmaa. Työpisteeni on kuin lentokoneen ohjaamo. Teen minuutin aikana enemmän päätöksiä kuin lentokapteeni koneen laskeutuessa. Selvitän eliölajit sekä metsä- ja suotyypit. Annan ympäristön tilan perusteella suosituksia alueen maankäytöstä. b) Haluaisitko tutustua metsäalaan? Tarvitsetko kesätyöpaikan? Vastaan metsänomistajien kysymyksiin esimerkiksi metsänhoidosta ja puukaupoista. Saan olla sopivasti ihmisten kanssa ja sitten tehdä rauhassa töitä verstaalla. Parasta ovat asiakkaiden toiveiden toteuttaminen ja oman kädenjäljen näkeminen. Koulujen Metsävisa-voittajien kesken arvotaan metsäalan kesätyöpaikkaa koko Suomessa. Työpaikka järjestetään kotipaikkakunnalta tai niin läheltä kuin mahdollista... väliseksi ajaksi. Haluatko osallistua kesätyöpaikan arvontaan? Kyllä, osallistun mielelläni kesätyöpaikan arvontaan. En tällä kertaa, kiitos. Rasti jommassakummassa ruudussa = p 7 p 7 p
18 Metsävisa Nimi Diplomi Koulu Kunta Pisteet yhteensä 9 p Hirvi (Alces alces) on metsiemme suurin eläin. Se on pohjoisiin oloihin sopeutunut märehtijä, jonka ruuansulatus mukautuu eri vuodenaikojen ravintotilanteeseen. Metsissä hirvi löytää ravintoa esimerkiksi taimikoista. a) Nimeä hirven ravintokasveja viivoille. Merkitse rasti () nimen jälkeen ruutuun, jos hirvi aiheuttaa kasvia syömällä huomattavaa haittaa metsätaloudelle b) Etsi laatikosta oikeat hirviurosta, -naarasta ja poikasta kuvaavat sanat. Kirjoita sanat viivoille. hirvas härkä sonni ori tamma vaadin lehmä vasa varsa vasikka c) Rastita oikea/oikeat vaihtoehdot. Hirviä metsästämällä säädellään hirvikantaa hillitään metsätuhoja vähennetään hirvikolareita säilytetään marjamaat Alkuvuodesta hirvikantaa verottavat ahmat karhut sudet metsästäjät d) Nimeä tämä ihmisiä ja hirviä vaivaava kiusankappale. e) Totta vai tarua? Rastita () oikea vaihtoehto.. Hirven iän voi määrittää... sarvista hampaista sorkista. Hirven syömä ravinto käy ensin... pötsissä satakunnassa umpisuolessa. Kalevalan Lemminkäinen oli kuuluisa hirven... hiihtäjä kesyttäjä kengittäjä. Hirvi kasvattaa uudet sarvet vuosittain... oikein väärin. Hirvi voi olla m pitkä ja m korkea. Se voi painaa 7 kg... oikein väärin 9 p
19 Keskisuomalaisen koulun oppilaat tutkivat lähimetsän kenttäkerroksen kasvillisuutta. He arvioivat eri lajien peittävyydet prosentteina yhden neliömetrin kokoisista ruuduista. Eri ryhmien ( ) tulokset näkyvät taulukossa. Ryhmä Ryhmä Ryhmä Ryhmä Ryhmä Laji Peittävyys-% Peittävyys-% Peittävyys-% Peittävyys-% Peittävyys-% Mustikka 88 7 Puolukka Kultapiisku - Oravanmarja Käenkaali - Metsämaitikka 8 - Metsälauha - Nuokkuhelmikkä a) Tulosten perusteella metsätyyppi on lehto tuore kangasmetsä kuiva kangasmetsä Perustele! _ b) Miten ryhmien ja tutkimien ruutujen kasvupaikkatekijät eroavat toisistaan? c) Mikä todennäköisesti on tutkitun metsän luontainen valtapuu? Kuusi Mänty p Tunnista hyviä ruokasieniä yhdistämällä oikea lajinimi, kuva ja lajikuvaus toisiinsa. a) Merkitse lajinimeä vastaava numero ympyrään.. Keltavahvero eli kantarelli b) Merkitse kuvausta vastaava kirjain ruutuun. A. Ruskea lakki. Lakin alla pillit. Jalan yläosassa hento vaalea verkkokuvio.. Herkkutatti B. Lakki harmaa ja limainen. Lakin alla heltat. Leikkauskohdasta erittyy valkoista maitiaisnestettä. Jalka vanhemmiten ontto.. Haaparousku C. Kermanvärinen. Lakin alapinnalla piikit.. Kangashapero. Vaaleaorakas D. Keltainen sieni. Suppilomainen lakki alapinnaltaan poimuinen. E. Lakki oranssinpunainen, heltat vaaleat. Jalka valkoinen. Malto haurasta, leikkauskohdista harmaantuvaa. p
20 Yli kolmasosa maailman metsäteollisuuden sellun valmistukseen käyttämästä puusta tulee plantaasimetsistä. Plantaasit ovat puuviljelmiä, joilla kasvatetaan yhtä, nopeakasvuista, usein vierasperäistä puulajia. Esimerkiksi Australiasta kotoisin olevat Eucalyptus-suvun lajit ovat hakattavissa jo -vuotiaina. Maapallon luonnontilaisiin metsiin kohdistuva käyttöpaine kasvaa jatkuvasti. Siksi plantaasimetsätalouden kehittäminen kestävän kehityksen mukaisesti on tärkeää. Eukalyptusplantaasi a) Suurimmat eukalyptusviljelmät sijaitsevat kartalla olevissa valtioissa. Nimeä valtiot.... b) Merkitse rastilla () karttaan se valtio, mistä eukalyptus on kotoisin. Suomalaiset metsäyhtiöt Stora Enso ja UPM osallistuvat ympäristöjärjestö WWF:n Uuden sukupolven puuviljelmät -projektiin. Tavoitteena on edistää plantaasimetsien hyvää suunnittelua ja hoitoa. Case Uruguay. Suurin osa Uruguayn pinta-alasta on laidunkäytössä. Liiallinen karjanlaidunnus on lähes hävittänyt Uruguayn yatay-palmuja kasvavat savannit. Yatay tuottaa hedelmiä, jotka ovat sekä ihmisten että lintujen ravintoa. UPM omistaa yli hehtaaria aikaisemmin laitumena ollutta maata Uruguayssa. Noin %:lla tästä maa-alasta UPM viljelee vierasperäistä eukalyptusta siellä omistamansa sellutehtaan raaka-aineeksi. Loput % on varattu muihin tarkoituksiin, kuten alkuperäisen yatay-palmun suojeluun. Lisäksi paikallisväestöllä on oikeus käyttää sovittuja alueita esimerkiksi laidunmaana ja hunajantuotantoon. c) Piirrä kartalle nuoli osoittamaan Uruguayn sijaintia. d) Miten kestävä kehitys toteutuu Uruguayn esimerkissä - luonnon kannalta? - ihmisen kannalta? - talouden kannalta? Kestävä kehitys tarkoittaa sitä, että luonto, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon kaikessa toiminnassa. Päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Yatay-palmusavannia e) Miksi on tärkeää säilyttää alkuperäisiä puulajeja? p
21 Puuta tankkiin vuonna. Lue teksti ja vastaa kysymyksiin. Maailmassa on pian miljardi autoa. Ne käyvät maaöljystä jalostetulla bensiinillä ja dieselillä. Öljy ehtyy, kilpailu siitä lisääntyy ja sen hinta kallistuu. Liikenne tuottaa merkittävän osan ilmastonmuutosta kiihdyttävistä päästöistä. Näistä syistä EU vaatii ympäristöystävällisempien biopolttoaineiden osuuden lisäämistä. Ratkaisuja etsitään uusiutuvasta biomassasta. Biomassasta saatava energia on peräisin fotosynteesissä kasveihin sitoutuneesta auringon valoenergiasta. Biopolttoaineita, kuten biodieseliä ja bioetanolia, osataan jo valmistaa ravintokasveista. YK esitti syksyllä, että näiden niin sanottujen ensimmäisen sukupolven biopolttoaineiden tuotantoa hillittäisiin, jotta peltoala riittäisi ruuantuotantoon. Toisen sukupolven biopolttoaineet eivät kilpaile ruuantuotannon kanssa. Ne tehdään esimerkiksi metsäteollisuuden sivutuotteista. Lappeenrantaan rakennetaan maailman ensimmäistä puupohjaista biopolttoainetta jalostavaa laitosta sellutehtaan yhteyteen. Selluntuotantoon tuleva puu tullaan hyödyntämään entistä tehokkaammin, kun sivutuotteena syntyvästä mäntyöljystä jalostetaan biodieseliä. Tavoitteena on, että voimme tankata automme suomalaisella puupohjaisella biodieselillä vuonna. Markkinaalueena tulee olemaan EU. Tämä polttoaine laskee autoilun kasvihuonekaasupäästöjä jopa 8 % fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna. Ensimmäisen sukupolven biopolttoaineiden raaka-aineita Maissi Sokeriruoko Rypsi Rapsi Öljypalmu Toisen sukupolven biopolttoaineen raaka-aine mänty ja siitä valmistettua biodieseliä. kg:n hiilidioksidipäästöt syntyvät ajettaessa autolla - fossiilisella dieselöljyllä km - ensimmäisen sukupolven biodieselillä 8 km - mäntyöljystä jalostetulla biodieselillä km a) Yhdistä väittämät oikeisiin polttoaineisiin. Kirjoita numerot viivoille. Sama väittämä voi sopia useampaan kuin yhteen polttoaineeseen.. On fossiilinen polttoaine. Raaka-aine on uusiutuva. Raaka-aine on uusiutumaton. Raaka-aine on biomassaa. On puupohjainen. Tehdään peltokasveista 7. Tavoitteena ottaa käyttöön vuonna 8. Kilpailee ruuantuotannon kanssa 9. Aiheuttaa vähiten CO -päästöjä. Aiheuttaa eniten CO -päästöjä. Saadaan jalostamalla sivutuotetta Diesel / bensiini: Ensimmäisen sukupolven biopolttoaine: Mäntyöljystä jalostettu toisen sukupolven biopolttoaine: b) Oletko seurannut uutisia? EU:n tavoitteena on kasvattaa biopolttoaineiden osuus liikenteen polttoaineissa prosenttiin vuoteen mennessä. Mikä on Suomen vastaava tavoite? Suomen tavoite on 8 % % % een ja osallistu! * Ota talteen ja osallistu! * Ota talteen ja osallistu! * Ota talteen ja osallistu! * Ota talt Minä& metsä Vastaa kahteen kysymykseen ja osallistu kilpailuun sekä arvontaan. Palkintoina kaksi Apple ipad miniä. Salasana mtä c) Mitä taloudellisia ja muita hyötyjä puupohjaisen biodieselin tuotannolla voisi olla suomalaiselle yhteiskunnalle? p
22 Metsävisa vastausmallit Opettaja Nämä vastausmallit ovat Metsävisa-työryhmän laatima ohjeellinen tarkastuslista opettajille. Kukin opettaja voi tarkastaa ja pisteyttää lomakkeet oman opetuksensa mukaan. Tärkeää kuitenkin on, että Koulu koulun parasta valittaessa tarkastustapa on yhdenmukainen saman koulun eri opettajien välillä. Kunta Nimi Diplomi Pisteet yhteensä 9 p 9 p Hirvi (Alces alces) on metsiemme suurin eläin. Se on pohjoisiin oloihin sopeutunut märehtijä, jonka ruuansulatus mukautuu eri vuodenaikojen ravintotilanteeseen. Metsissä hirvi löytää ravintoa esimerkiksi taimikoista. a) Nimeä hirven ravintokasveja viivoille. Merkitse rasti () nimen jälkeen ruutuun, jos hirvi aiheuttaa kasvia syömällä huomattavaa haittaa metsätaloudelle. Jos oppilas rastittaa haavan, voi siitä antaa pisteen, mikäli seudullanne kasvatetaan haapoja metsätaloustarkoituksessa, ja hirvien tiedetään aiheuttaneen sille haittaa. Pelkkä koivu on oikea vastaus. Jos oppilas haluaa osoittaa, että tunnistaa kuvan rauduskoivuksi, voi siitä halutessa antaa ylimääräisen plussan.. Kataja p p. Pihlaja p p. Koivu p p. Haapa p p. Maitohorsma p p. Mänty p p b) Etsi laatikosta oikeat hirviurosta, -naarasta ja poikasta kuvaavat sanat. Kirjoita sanat viivoille. hirvas härkä sonni ori tamma vaadin lehmä vasa varsa vasikka Lehmä p Vasa p Sonni p c) Rastita oikea/oikeat vaihtoehdot. Hirviä metsästämällä säädellään hirvikantaa hillitään metsätuhoja vähennetään hirvikolareita p säilytetään marjamaat p Alkuvuodesta hirvikantaa verottavat ahmat karhut sudet metsästäjät p p p p p p Hirvien metsästysaika on syksyllä. Karhut ovat talviunilla. Ahmat eivät pysty tappamaan hirviä, käyvät haaskoilla. d) Nimeä tämä ihmisiä ja hirviä vaivaava kiusankappale. Hirvikärpänen p e) Totta vai tarua? Rastita () oikea vaihtoehto.. Hirven iän voi määrittää... sarvista hampaista sorkista p. Hirven syömä ravinto käy ensin... pötsissä satakunnassa umpisuolessa p. Kalevalan Lemminkäinen oli kuuluisa hirven... hiihtäjä kesyttäjä kengittäjä p. Hirvi kasvattaa uudet sarvet vuosittain... oikein väärin p. Hirvi voi olla m pitkä ja m korkea. Se voi painaa 7 kg... oikein väärin p 9 p 9 p
23 Keskisuomalaisen koulun oppilaat tutkivat lähimetsän kenttäkerroksen kasvillisuutta. He arvioivat eri lajien peittävyydet prosentteina yhden neliömetrin kokoisista ruuduista. Eri ryhmien ( ) tulokset näkyvät taulukossa. Ryhmä Ryhmä Ryhmä Ryhmä Ryhmä Laji Peittävyys-% Peittävyys-% Peittävyys-% Peittävyys-% Peittävyys-% Mustikka 88 7 Puolukka Kultapiisku - Oravanmarja Käenkaali - Metsämaitikka 8 - Metsälauha - Nuokkuhelmikkä p a) Tulosten perusteella metsätyyppi on lehto tuore kangasmetsä kuiva kangasmetsä Perustele! Tuore kangasmetsä, koska on paljon mustikkaa ( p) ja muita tuoreen kankaan tyyppilajeja ( p). Ei lehto, koska lehtolajit melkein puuttuvat ja koska siellä on varpukasveja ( p). Ei _ kuiva kangas, koska esiintyy nuokkuhelmikkää ja metsämaitikkaa (kuivalla kankaalla olisi kangasmaitikkaa). Käenkaalta ja mustikkaa on enemmän kuin puolukkaa ( p). Monipuolisen tarkastelun _ perusteella voi antaa yhteensä enintään p. Muitakin kuin em. perusteluja voi hyväksyä. b) Miten ryhmien ja tutkimien ruutujen kasvupaikkatekijät eroavat toisistaan? _ Ruutu on kosteampi ( p), ravinteikkaampi ( p) ja varjoisampi ( p). Taulukosta ei voi päätellä lämpöoloja. _ c) Mikä todennäköisesti on tutkitun metsän luontainen valtapuu? Kuusi Mänty p Tunnista hyviä ruokasieniä yhdistämällä oikea lajinimi, kuva ja lajikuvaus toisiinsa. a) Merkitse lajinimeä vastaava numero ympyrään. b) Merkitse kuvausta vastaava kirjain ruutuun.. Keltavahvero eli kantarelli. Herkkutatti. Haaparousku. Kangashapero. Vaaleaorakas p A. Ruskea lakki. Lakin alla pillit. Jalan yläosassa hento vaalea verkkokuvio. B. Lakki harmaa ja limainen. Lakin alla heltat. Leikkauskohdasta erittyy valkoista maitiaisnestettä. Jalka vanhemmiten ontto. C. Kermanvärinen. Lakin alapinnalla piikit. D. Keltainen sieni. Suppilomainen lakki alapinnaltaan poimuinen. E. Lakki oranssinpunainen, heltat vaaleat. Jalka valkoinen. Malto haurasta, leikkauskohdista harmaantuvaa. p D E B A C p p p p p p p p p p p p
24 Yli kolmasosa maailman metsäteollisuuden sellun valmistukseen käyttämästä puusta tulee plantaasimetsistä. Plantaasit ovat puuviljelmiä, joilla kasvatetaan yhtä, nopeakasvuista, usein vierasperäistä puulajia. Esimerkiksi Australiasta kotoisin olevat Eucalyptus-suvun lajit ovat hakattavissa jo -vuotiaina. Maapallon luonnontilaisiin metsiin kohdistuva käyttöpaine kasvaa jatkuvasti. Siksi plantaasimetsätalouden kehittäminen kestävän kehityksen mukaisesti on tärkeää. Eukalyptusplantaasi a) Suurimmat eukalyptusviljelmät sijaitsevat kartalla olevissa valtioissa. Nimeä valtiot.. Brasilia p. Intia p. Kiina p b) Merkitse rastilla () karttaan se valtio, mistä eukalyptus on kotoisin. p Suomalaiset metsäyhtiöt Stora Enso ja UPM osallistuvat ympäristöjärjestö WWF:n Uuden sukupolven puuviljelmät -projektiin. Tavoitteena on edistää plantaasimetsien hyvää suunnittelua ja hoitoa. Case Uruguay. Suurin osa Uruguayn pinta-alasta on laidunkäytössä. Liiallinen karjanlaidunnus on lähes hävittänyt Uruguayn yatay-palmuja kasvavat savannit. Yatay tuottaa hedelmiä, jotka ovat sekä ihmisten että lintujen ravintoa. UPM omistaa yli hehtaaria aikaisemmin laitumena ollutta maata Uruguayssa. Noin %:lla tästä maa-alasta UPM viljelee vierasperäistä eukalyptusta siellä omistamansa sellutehtaan raaka-aineeksi. Loput % on varattu muihin tarkoituksiin, kuten alkuperäisen yatay-palmun suojeluun. Lisäksi paikallisväestöllä on oikeus käyttää sovittuja alueita esimerkiksi laidunmaana ja hunajantuotantoon. c) Piirrä kartalle nuoli osoittamaan Uruguayn sijaintia. p d ja e -kohdista voi antaa pisteitä muistakin hyvistä perusteluista. d) Miten kestävä kehitys toteutuu Uruguayn esimerkissä - luonnon kannalta? Yatay-palmua suojellaan, luonnon monimuotoisuutta säilytetään. Plantaasit on perustettu entiselle laidumaalle, eikä niitä varten ole raivattu alkuperäismetsää. ( p) - ihmisen kannalta? Paikallisyhteisöjen oikeudet, osallistaminen, työ, toimeentulo ja ravinnontuotanto ( p) - talouden kannalta? Työtä, toimeentuloa ja raaka-aineita ( p). Kestävä kehitys tarkoittaa sitä, että luonto, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon kaikessa toiminnassa. Päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Yatay-palmusavannia e) Miksi on tärkeää säilyttää alkuperäisiä puulajeja? Alkuperäiset puulajit ylläpitävät luontaista monimuotoisuutta ( p), koska suuri määrä lajeja on sopeutunut elämään puiden varassa ( p). Esimerkkejä eliöryhmistä/vuorovaikutuksesta eliöryhmien kanssa ( p): esim. hyönteiset, jotka käyttävät puiden lehtiä ravinnokseen, puiden rungoilla esiintyvät sammalet ja jäkälät, puiden juurisienet ja puuaineksen lahottajat. Jotkut lajit sopeutuvat elämään myös vierasperäisillä puuplantaaseilla, mutta suojelualueita tarvitaan luontaisten ekosysteemien säilyttämiseksi ( p). Yhteensä enintään p. p p
Nimi Diplomi. Koulu. Kunta
Metsävisa 2013 Nimi Diplomi Koulu Kunta Pisteet yhteensä 9 Hirvi (Alces alces) on metsiemme suurin eläin. Se on pohjoisiin oloihin sopeutunut märehtijä, jonka ruuansulatus mukautuu 1eri vuodenaikojen ravintotilanteeseen.
LisätiedotMetsävisa 2014. Nimi Diplomi. Koulu. 76 p. Kunta. 18 p. Pisteet yhteensä
Metsävisa Nimi Diplomi Koulu Kunta Pisteet yhteensä 7 p a) Nimeä viivoille koivua hyödyntäviä lajeja. Koivu metsäluonnossa. Koivut ylläpitävät monin tavoin metsän monimuotoisuutta eli biodiversiteettiä..
LisätiedotNimi. Pisteet. Koulu. 75 p. Kunta. 12 p
Nimi Koulu Kunta Pisteet 7 p SAUNA on kehittynyt vuoden kuluessa alkeellisesta maakuopasta moderniksi rentoutumispaikaksi. Suomalaisessa saunassa on aineksia arvokkaaksi vientituotteeksi ja matkailun vetonaulaksi.
LisätiedotMETSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi:
METSÄVISA 2001 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. 1 Nimi Koulu Kunta a b c d metsätyyppi: e f g h 5-8 cm i metsätyyppi: j 2. Tunnista suurpetojen jäljet. a b c d Esimerkki 3. Rastita oikeat vastaukset,
LisätiedotMatkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET
Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa
LisätiedotSuomen metsäbiotalouden tulevaisuus
Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:
LisätiedotEnergian tuotanto ja käyttö
Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä
LisätiedotMETSÄTEOLLISUUDEN UUDET TUOTTEET
METSÄTEOLLISUUDEN UUDET TUOTTEET Kuhmon Metsäpäivän Ideaseminaari 26.3.2014 Janne Seilo Aluejohtaja UPM Metsä Pohjanmaan integraattialue UPM tänään UPM Plywood Vaneri- ja viilutuotteet UPM Biorefining
LisätiedotPowered by UPM BioVerno
Powered by UPM BioVerno vähäpäästöistä suomalaista dieseliä ja naftaa www.upmbiopolttoaineet.fi UPM Biopolttoaineet Alvar Aallon katu 1 PL 380 00101 Helsinki Finland Puh: +358 2041 5111 Sähköposti: biofuels@upm.com
LisätiedotSahojen merkitys metsäteollisuudelle
Suomen Sahateollisuusmiesten Yhdistyksen 90-vuotisjuhla Sahojen merkitys metsäteollisuudelle Toimitusjohtaja Ilkka Hämälä, Metsä Fibre 7.4.2017 Metsän ensimmäiset menestystuotteet: terva ja sahatavara
LisätiedotMetsävisa 2007 Pisteet yhteensä a) Tunnista männyn seuralaislajeja c) Mitä sienirihmasto antaa puulle? b) Nimeä kasvillisuuskerrokset:
Metsävisa 2007 Nimi Koulu Kunta Pisteet yhteensä 57 p / 6 p 1. Mänty on yleisin puulajimme. Se viihtyy tuoreella, kuivalla ja jopa karulla paikalla, jos saatavilla on runsaasti valoa. a) Tunnista männyn
LisätiedotKUULEMINEN HALLITUSNEUVOTTELUISSA 17.5.
KUULEMINEN HALLITUSNEUVOTTELUISSA Metsäteollisuuden näkökulmia metsien hiilinieluihin Ahti Fagerblom, energia- ja ilmastopäällikkö ahti.fagerblom@metsateollisuus.fi Metsäteollisuus ry 2 EU:ssa vähähiilisiä
LisätiedotMetsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla
Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla Tämä suunnitelma koskee seuraavia kartalla näkyviä tiloja. Tarkemmat tiedot esitellään tarkempina kuviokarttoina, joiden sivujako näkyy tällä yleiskartalla.
LisätiedotBiokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen
BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen
LisätiedotPuun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin
Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys
LisätiedotKOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA
JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien
LisätiedotMETSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen
UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS
LisätiedotTunnista lajit ja logot
Tunnista lajit ja logot Tehtävässä testataan kuinka monta lähiympäristön eläin- tai kasviasukasta oppilaat tuntevat. Tarkoituksena on sen jälkeen miettiä, miksi näistä (ja muista) lajeista on syytä välittää.
LisätiedotMetsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö
Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Aiheet: 1. Biotalous ja hyvinvointi 2. Biotalous ja yhteistyö
LisätiedotUPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa
UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa
LisätiedotKTKP010 Tuntisuunnitelma, 8-luokka, 90min Sanni Erämies
KTKP010 Tuntisuunnitelma, 8-luokka, 90min Sanni Erämies Tunnin tavoitteena on tarkastella metsän rahallista arvoa itse mitattujen arvojen perusteella. Samalla vahvistetaan käsitystä metsäympäristön monimuotoisuudesta
LisätiedotPUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6
PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali
LisätiedotKESTÄVIÄ PUUTUOTTEITA UPM TIMBER
KESTÄVIÄ PUUTUOTTEITA UPM TIMBER Laadukkaita ja ympäristöystävällisiä PUUTUOTTEITA UPM Timber valmistaa korkealuokkaista mänty- ja kuusisahatavaraa rakennus- ja puusepänteollisuuteen sekä useisiin muihin
LisätiedotUPM BIOPOLTTOAINEET Puupohjaisisten biopolttoaineiden edelläkävijä
UPM BIOPOLTTOAINEET Puupohjaisisten biopolttoaineiden edelläkävijä Teollisuuden metsänhoitajien syysseminaari 2014, 06.11.2014 Sari Mannonen/UPM Biopolttoaineet UPM tänään The Biofore Company UPM Biorefining
LisätiedotLahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä.
Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua ja tiedotusta -hanke Tämän diasarjan tekemiseen
LisätiedotLuonnonsuojelu on ilmastonsuojelua
Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta
LisätiedotMetsävisa 2005. Nimi. Koulu. 53 p. Kunta. 15 p
Metsävisa 2005 Nimi Koulu Kunta Pisteet yhteensä 53 p 1. Ekologisesti kestävä metsätalous huolehtii luonnon monimuotoisuudesta. Metsätyöt suosivat toisia kasvija eläinlajeja, toisia haittaavat. On tärkeää,
LisätiedotMatkalle puhtaampaan maailmaan. Jaakko Nousiainen, UPM Biopolttoaineet Puhdas liikenne Etelä-Karjalassa
Matkalle puhtaampaan maailmaan Jaakko Nousiainen, UPM Biopolttoaineet Puhdas liikenne Etelä-Karjalassa 30.1.2017 METSÄ ON TÄYNNÄ UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Maailma muuttuu Rajalliset resurssit Globaalin talouden
LisätiedotJokamiehen oikeudet. Sinulla täytyy olla alueen omistajan lupa, jos haluat:
Jokamiehen oikeudet Ilman lupaa saat: Kerätä metsästä marjoja, sieniä, kukkia ja ruohokasveja. Kerätä käpyjä tai kuivia risuja maasta. Kävellä, hiihtää tai pyöräillä luonnossa, ei kuitenkaan pelloilla,
LisätiedotMetsäteollisuus ja energia. Energia
Metsäteollisuus ja energia Energia 1 Energia on ydinkysymys ENERGIA on metsäteollisuuden tärkeimpiä tuotannontekijöitä puuraaka-aineen ohella. Energia ja puu ovat kehittyvän metsäteollisuuden perusedellytyksiä,
LisätiedotRIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017
TUTKIMUSRAPORTTI 5.4.2017 RIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017 Riihimäen kaupunki Tekijä: Laura Ahopelto SISÄLLYS 1 Johdanto... 4 2 Menetelmä... 5 3 Tulokset... 5 4 Muita
LisätiedotH e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta
H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti
LisätiedotMiilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18
Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/18 126 0,69 Tuore kangas Uudistuskypsä metsikkö Mänty Ulkoilu- ja virkistysmetsä (C2) Vain kun maa on
LisätiedotMetsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1
Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun
LisätiedotLuontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee
25.05.2016 Luontoselvitys, Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee kiinteistön 635 432-3-108 Kalliomäki muinaisjäännösinventointi
LisätiedotKohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito
Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Piirroakuvat: Jari Kostet ja Tom Björklund. Valokuvat: Sami Tossavainen Vaihettumisvyöhykkeet Tarkoitetaan kahden erilaisen ekosysteemin reuna-
LisätiedotUlkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma
Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti
LisätiedotMetsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia
Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia Hanna-Liisa Kangas ja Jussi Lintunen, & Pohjola, J., Hetemäki, L. & Uusivuori, J. Metsäenergian kehitysnäkymät
LisätiedotPuu vähähiilisessä keittiössä
Puu vähähiilisessä keittiössä 16.09.2013 Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkija Tässä esityksessä: 1. Miksi hiilijalanjälki? 2. Mistä keittiön hiilijalanjälki syntyy? 3. Puun rooli vähähiilisessä sisustamisessa
LisätiedotMetsien raaka-aineiden yhteistuotannon edut
Metsien raaka-aineiden yhteistuotannon edut Jari Miina ja Mikko Kurttila Luonnonvarakeskus (Luke) Uusia tuotteita metsästä seminaari 29.3.2017 Rovaniemi Puun ja luonnontuotteiden yhteistuotanto Onko yhteistuotanto
LisätiedotTŠEKKI. Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT. Puulajien osuus puuston tilavuudesta.
METSÄVARAT Metsänomistus Puulajien osuus puuston tilavuudesta yksityishenk ilöt 19% kunnat 17% yritykset 3% yhteisöt 1% valtio 6% Lähde:Information on forests and forestry in the Czech Republic by 1 pyökki
LisätiedotLIITO-ORAVA. Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä Turussa ja Porissa
LIITO-ORAVA Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä 19.12.2016 Turussa ja Porissa Olli Mattila, Varsinais-Suomen ELY-keskus 22.12.2016 1 Liito-oravan suojelu Liito-orava (Pteromys volans) on Suomessa vaarantunut
LisätiedotMetsänhoitotyöt kuvioittain
Sivu 17 5.4.2019 Metsänhoitotyöt kuvioittain 794 Taimikonharvennus 2020 0,2 78 797 Nuoren metsän kunnostus 2020 0,2 185 Mahdollisesti liito-oravalle soveltuva alue.sekapuustoisuus säilytetään. 801 Nuoren
LisätiedotSaatko kerätä jokamiehenoikeudella sammalta ja jäkälää?
Saatko kerätä jokamiehenoikeudella sammalta ja jäkälää? Vastaus: Ei Tiesitkö: Sammaleen ja jäkälän keruu vaatii maanomistajan luvan. Vastasitko oikein? Jatka matkaa seuraavalle rastille nilkoista kiinni
LisätiedotLUONTO. Vesistö. Kuvia joista. Kuvaaja Pasi Lehtonen. Sanasto:
LUONTO Vesistö Suomen luonto on rikas. Suomessa on noin 60 000 järveä. Suomessa on myös paljon lampia, jokia ja koskia. Suurin järvi on Saimaa, jossa elää Saimaan norppa. Se on eläin, joka elää vain Suomessa.
LisätiedotItä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät
Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Kuopiossa 30.10.2010 Strateginen johtaja Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö, Metsäalan strateginen ohjelma Alustuksen
LisätiedotMetsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia
Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää
LisätiedotVesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26
Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/26 101 0,70 Kuivahko kangas Taimikko yli 1,3 m Kataja Avoin alue ja näkymä (B4) Myös kelirikon aikana Rauduskoivu
LisätiedotSuomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa
Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen
LisätiedotEU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma
EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotRataskadun alueen liitooravaselvitys
Rataskadun alueen liitooravaselvitys 2017 Huittisten kaupunki 21.3.2017 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Liito-oravaselvitys. 3 2.1 Yleistä liito-oravasta 3 2.2
LisätiedotTORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS
Vastaanottaja Smart Windpower Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.5.2016 TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE 1 Päivämäärä 27.5.2016 Laatija Tarkastaja Ville Yli-Teevahainen Merja Isteri Viite 1510021396
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotBioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus
Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät lisääntyvät hakkuut ja hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen 30.11.2016 paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija
LisätiedotJOKAMIEHEN- OIKEUDET MITÄ LUONNOSSA SAA TEHDÄ?
JOKAMIEHEN- OIKEUDET MITÄ LUONNOSSA SAA TEHDÄ? MITÄ OVAT JOKAMIEHENOIKEUDET? Suomessa jokainen lapsi ja aikuinen saa nauttia luonnosta riippumatta siitä, kuka maan omistaa. Jokamiehenoikeudet eivät katso
LisätiedotMIKSI PUU JA METSÄT OVAT TÄRKEITÄ? Puusta tehdyt tuotteet voidaan kierrättää. Suomesta n. 75 % on metsää. Puu korvaa uusiutumattomia raaka-aineita.
1 MIKSI PUU JA METSÄT OVAT TÄRKEITÄ? Metsäteollisuus työllistää. Puusta tehdyt tuotteet voidaan kierrättää. Puu korvaa uusiutumattomia raaka-aineita. Metsien virkistyskäyttö on tärkeä hyvinvoinnin lähde.
LisätiedotBiopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013
Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa
LisätiedotKOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN
LisätiedotKierrätämme hiiltä tuottamalla puuta
Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus
LisätiedotTEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE
TEHTÄVÄMONISTE 5. 6. -LUOKKALAISILLE 1. OMA ELÄINSUHDE A) Mikä eläin? Kirjoita viivalle. B) Mitä tunteita eläin sinussa herättää? Piirrä ympyrään hymiö: C) Mitkä eläimet eivät elä Suomessa? Ympyröi. D)
LisätiedotMetsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Kuusi Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
LisätiedotAkaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011
Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584
LisätiedotBioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014
13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,
LisätiedotNestemäiset biopolttoaineet fossiilisten korvaajana. Ville Vauhkonen, UPM Biopolttoaineet Uudistuva liikenne - seminaari
Nestemäiset biopolttoaineet fossiilisten korvaajana Ville Vauhkonen, UPM Biopolttoaineet Uudistuva liikenne - seminaari 4.4.2017 UPM BIOPOLTTOAINEET Biopolttoainekonseptit 1. sukupolven perinteiset biopolttoaineet
LisätiedotFSC-SERTIFIOINTI YHDISTÄÄ KANNATTAVAN JA VASTUULLISEN METSÄNHOIDON
FSC-SERTIFIOINTI YHDISTÄÄ KANNATTAVAN JA VASTUULLISEN METSÄNHOIDON Oletko kiinnostunut taloudellisesti kannattavasta metsänhoidosta, joka huomioi monipuolisesti myös ympäristöarvot ja sosiaaliset näkökulmat?
LisätiedotTOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET
TOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Marina Congress Center Pekka Jokela Manager, Technology Development UPM BIOPOLTTOAINEET Puusta on moneksi liiketoiminnaksi Kuidut
LisätiedotSuomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki
Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus
LisätiedotMetsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Mänty Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
LisätiedotBioenergian saatavuus Hämeen metsistä
Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat
LisätiedotDigikasvio. Oleg ja Konsta 8E
Digikasvio Oleg ja Konsta 8E Vaahteran parhaita tuntomerkkejä ovat isot 3- tai 5-halkioiset lehdet.vaahtera kasvaa 10 20 metriä korkeaksi. Pvm: 13.9.2011 Paikka: Varisssuo Kasvupaikka: Sekametsä Vaahtera
LisätiedotKIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS
Vastaanottaja Voimavapriikki Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 7.9.2012 KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS KIIMASSUON TUULIPUISTO TÄYDENTÄVÄ LUONTOSELVITYS Tarkastus Päivämäärä 07/09/2012
LisätiedotLiikenteen biopolttoaineet
Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020
LisätiedotTulevaisuuden biopolttoaine valmistetaan puusta
Tulevaisuuden biopolttoaine valmistetaan puusta PÄÄTTÄJIEN 34. METSÄAKATEMIA Maastojakso 22.-24.5.2013 Jaakko Nousiainen/UPM Biopolttoaineet SISÄLTÖ 1. Kestävä perusta Biofore 2. Uudistu rohkeasti BioVerno
LisätiedotSuomen avohakkuut
Suomen avohakkuut 195 217 Matti Kärkkäinen emeritusprofessori Metsänhoitoklubi Viljelymetsien kasvu ja tuotos -seminaari 31.1.218 Helsingin yliopiston päärakennus Auditorio XII Fabianinkatu 33, Helsinki
LisätiedotKuohun osayleiskaavan liito oravaselvityksen täydennys 2019
Kuohun osayleiskaavan liito oravaselvityksen täydennys 2019 Anne Laita Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 4.4.2019 2 1. Johdanto Tämä selvitys on toteutettu Kuohun osayleiskaavan pohjatiedoksi.
LisätiedotOnko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa?
Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa? Hallituksen puheenjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Miksi bioenergian tuotantoa tutkitaan ja kehitetään kiivaasti? Perinteisten fossiilisten
LisätiedotSuomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet
Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet METSÄ ON TÄYNNÄ UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Maailma muuttuu Rajalliset
LisätiedotSuomi elää metsästä. Elääkö Suomi metsäluonnosta?
Suomi elää metsästä Elääkö Suomi metsäluonnosta? Suomalaisille luonnonvarat ja yhteys luontoon on sanottu olevan hyvinvointimme perusta. Maailman talous on kriisissä ja myös luonnon tasapaino on enemmän
LisätiedotTaimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin
Taimikonhoito Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Taimikonhoito Tavoitteena luoda sopivalla tiheydellä ja puulajisuhteella
LisätiedotKEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483
KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti
LisätiedotKEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS
KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Riihivainiolle on käynnistynyt asemakaavan laajennus, jonka pohjaksi on
LisätiedotMaailma tarvitsee Metsää
Maailma tarvitsee Metsää Maailman väestö kasvaa ja vaurastuu. Energiasta ja luonnonvaroista kilpaillaan kiivaasti. Vaikka maailma on entistä digitaalisempi myös metsää tarvitaan. Metsä Group on vastuullisen
LisätiedotLiikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa
Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800
LisätiedotTaimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme
Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen
Lisätiedot16.4.2015. Metsät ja puu biotalouden raaka-aineeksi. Agenda. 1. Biotalous, metsä ja puu 2. Puukuitu 3. Bioenergia 4.
Agenda 1. Biotalous, metsä ja puu 2. Puukuitu 3. Bioenergia 4. Puurakentaminen Metsät ja puu biotalouden raaka-aineeksi Kari Miettunen, CFO 16.4.2015 Lähde: Suomen biotalousstrategia 05/2014 Photosynthesis
LisätiedotSuvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1
Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Talvinen luonto -tehtävärastit Avainsanat: biologia, talvehtiminen Luokkataso: 1.-4. lk Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Tavoitteet: Tehtävässä
LisätiedotMetsät ja metsätalous Evolla
Metsät ja metsätalous Evolla Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua ja tiedotusta -hanke Tämän diasarjan tekemiseen on saatu EU:n Life-Luonto -rahoitustukea Kuivahkon kankaan eli puolukkatyypin metsät
LisätiedotHelsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta
Helsingin luonnon monimuotoisuus Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti kääpiä. MARKKU HEINONEN
LisätiedotNANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018
Nanson Kiinteistöt Oy Melkonkatu 24 00210 Helsinki NANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN
LisätiedotENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja
ENERGIASEMINAARI 23.4.10 1 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme (2009) 2 Metsänomistajia jäseninä noin 7200 Jäsenien metsäala on noin 250 000
LisätiedotLiito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.
Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on
LisätiedotERI METSÄNKÄSITTELY- MENETELMIEN HIILITASE. Timo Pukkala
ERI METSÄNKÄSITTELY- MENETELMIEN HIILITASE Timo Pukkala Sisältö Eri metsänkäsittelymenetelmät Huomioita hiilitaseesta Hiilitaseen laskenta Tuloksia hiilitaseesta Päätelmiä Tasaikäismetsätalous Uudistusalan
LisätiedotKantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos
Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti
Lisätiedot3. Koko maassa alkutuotanto työllistää n. 7 % koko maan työvoimasta. 4. Vuonna 1999 maatalous työllisti 200 000 henkilöä.
LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALTAKUNNALLINEN VALINTAKOE 8.6.2004 Viestinnän ja tiedonhankinnan osuus Nimi Henkilötunnus Etukäteismateriaalina on maa- ja metsätalousministeriön Luonnonvarastrategia, MMM:n
LisätiedotPuun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM
Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Visio The Biofore Company UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta,
LisätiedotKysely suomalaisten luontosuhteesta. Kyselyn tulosten koonti
Kysely suomalaisten luontosuhteesta Kyselyn tulosten koonti 21.6.2018 Kyselyllä selvittiin suomalaisten suhdetta luontoon, sen monimuotoisuuden turvaamiseen ja siihen, miten vastuut tulisi jakaa eri tahojen
LisätiedotOULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus
OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus Puu on yksilö, lajinsa edustaja, eliöyhteisönsä jäsen, esteettinen näky ja paljon muuta. Tässä harjoituksessa lähestytään puuta monipuolisesti ja harjoitellaan
LisätiedotPÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010
PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net TYÖN TAUSTAA JA ALUEEN YLEISKUVAUSTA Selvityksen kohteena oleva lomakodin
LisätiedotBiotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto
Biotalouden mahdollisuudet EU:n energiaomavaraisuus ja -turvallisuus EU:n raaka-aineomavaraisuus ja turvallisuus EU:n kestävän kehityksen tavoitteet Metsäteollisuuden rakennemuutos Suomen metsäala on merkittävässä
Lisätiedot