HEVOSEN PERUSTERVEYDENHUOLTO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HEVOSEN PERUSTERVEYDENHUOLTO"

Transkriptio

1 HEVOSEN PERUSTERVEYDENHUOLTO Yhteenveto HevosAgron järjestämien tiedotustilaisuuksien ( Oulussa ja Kuusamossa) eläinlääkäreiden Katja Hautalan ja Tanja Tenhosen luennoista. Sisältö Sisältö... 1 Hevosen hyvinvointi... 1 Hyvinvointiin tähtäävä, ennaltaehkäisevä perusterveydenhuolto... 2 Tarttuvat taudit ja niiden vastustus... 2 Rokotukset... 2 Pikkuvarsojen tautivastustuskyky... 5 Ympäristöolosuhteet... 5 Hevosten liikkuminen... 5 Hevosten jako ryhmiin ja hoitojärjestys... 6 Uusi hevonen... 6 Ihminen tartunnan levittäjänä... 6 Terveydentilan päivittäinen seuranta... 6 Toiminta tartunnan ilmetessä tai tartuntaa epäiltäessä... 7 Hevosten tarttuvia tauteja... 8 Nykyaikainen loishäätö Yleistä loisista Nykypäivän loishäätösuositus ja miten siihen ollaan tultu Käytännön kohdennettu loishäätö Kohdennetun loishäätö-menetelmän rajoituksia Kohdennetun loishäätömenetelmän hyötyjä Loisten ennaltaehkäisy, matolääkkeiden vähentäminen Loishäätö summa summarum Hammashuolto Kengitys Lisätietoja Hevosen hyvinvointi Hevosen rooli on muuttunut aikojen saatossa. Hevosten ja hevosharrastajien lisääntymisen myötä on kohdattu uusia haasteita koskien hevosten hyvinvointia: omistajien ja harrastajien puutteelliset tiedot ja taidot, hevosten liiallinen vapaa-aika ja kevyt liikunta, sopimattomat ja vaaralliset tallirakenteet, virikkeettömät ja ahtaat tarhat jne. Hevosen hyvinvointi on laaja käsite, joka sisältää useita terveellisyyteen, turvallisuuteen ja lajinmukaiseen käyttäytymiseen tähtääviä seikkoja.

2 Hyvinvointia ovat mm. terveys ja sen ylläpitäminen, riittävä ravinnon ja juomaveden saanti, mahdollisuus liikuntaan ja ulkoiluun, puhtaus ja miellyttävä, turvallinen elinympäristö sekä inhimillinen kohtelu ja mahdollisuus toteuttaa luontaisia ja lajinomaisia tarpeita. Hyvinvointiin tähtäävä, ennaltaehkäisevä perusterveydenhuolto Tarttuvat taudit ja niiden vastustus Hevosten tarttuvia tauteja esiintyy jatkuvasti kaikkialla Suomessa. Hevosten runsas liikkuminen (kilpailu, astutus ym. ) sekä kotimaassa että ulkomailla edistävät tautien leviämistä. Tartuntatautien aiheuttamia tappioita voidaan pienentää tauteja ennaltaehkäisevin toimenpitein sekä taudin jo puhjettua toimimalla tehokkaasti sen leviämisen ehkäisemiseksi. Merkittävimmät tarttuvat hevostaudit Suomessa ovat bakteeritaudeista pääntauti ja rhodokokki (varsoilla), viruksen aiheuttamat herpes, hevosinfluenssa, virusarteriitti ja muut hengitysviroosit sekä mm. sieni-infektiot. Tartuntatautien oireita ovat usein hengitystieoireet, kuume, silmävuoto, alentunut suorituskyky, ripuli, keskushermosto-oireet tai ihotulehdukset (sieni, syylät, rivi). Tärkeintä, että hevosten kanssa työskentelevät ihmiset ymmärtävät tartuntatautien erityispiirteet ja toiminnallaan ennaltaehkäisevät tautien leviämistä. Tartuntatautien ennaltaehkäisy: 1. Vastustuskyvyn parantaminen, hevosen immuniteettisuojan parantaminen Rokotukset Loishäädöt Pikkuvarsojen tautivastustuskyky Ympäristöolosuhteet 2. Tartuntojen välttäminen Hevosten liikkuminen (kilpailu-, astutusmatkat) Jako ryhmiin ja hoitojärjestys Uusi hevonen 3. Taudin nopea tunnistaminen Terveydentilan päivittäinen seuranta Rokotukset KAIKKI hevoset (myös vanhat) tulee rokottaa jäykkäkouristusta eli tetanusta vastaan. Kaikkien hevosten säännöllinen rokottaminen hevosinfluenssaa (ja mahd. herpesvirusta) vastaan on suositeltavaa, jos vain osa rokotettu, ei rokotuksista saada parasta mahdollista hyötyä. Huom! kilpailevilla hevosilla influenssarokotus on pakollinen kilpailusääntöjen

3 mukaisesti (Hippos ja SRL). Tiine tamma kannattaa rokottaa sekä herpesvirusta, hevosinfluenssaa että tetanusta vastaan. Rokotuksen tavoitteena on lisätä rokotettavan eläimen vastustuskykyä haluttua taudinaiheuttajaa vastaan. Rokotuksessa hevoselle annetaan taudinaiheuttajia tai niiden osia sellaisessa muodossa, että elimistön oma puolustusjärjestelmä aktivoituu. Näin ollen rokote ei tuo välitöntä suojaa, vaan kestää 2-3 viikkoa kunnes elimistö on muodostanut vasta-aineita taudinaiheuttajaa vastaan. Kun taudinaiheuttaja kohdataan oikeasti, vasta-aineiden muodostumisen jälkeen, pystyy elimistö puolustautumaan nopeasti näiden vasta-aineiden avulla. Vasta-aineiden tehollinen kesto riippuu ko. taudinaiheuttajasta, minkä takia rokotussuojaa täytyy ylläpitää tehosterokotuksilla. Hevosen tulee olla rokotettaessa terve. Rokotuksia ei suositella annettavaksi välittömästi fyysisen rasituksen tai pitkän kuljetuksen jälkeen eikä leikkausten (esim. ruunaus) yhteydessä. Rokottamisen jälkeen tulee välttää voimakasta rasittamista noin 4 pv ajan. Suomessa käytössä olevat rokotteet on suunnattu viruksia vastaan lukuunottamatta jäykkäkouristusta aiheuttava Cl. tetani-bakteeri, joka on maaperässä yleisenä asuva bakteeri, joka tarttuu helposti hevoseen esimerkiksi haavoista ja tartunta johtaa lähes aina kuolemaan. Rokottamalla voidaan ennaltaehkäistä ja lieventää osaa hevosen tarttuvista taudeista, mutta suoja ei etenkään virusinfektioiden osalta ole kuitenkaan täydellinen. Rokotetut eläimet erittävät vähemmän taudinaiheuttajaa, jolloin myös vaikutetaan taudin leviämiseen. Rokotus aina vain yksi tekijä tarttuvien tautien vastustamistyössä. Sairaudet, joihin Suomessa kaupallinen rokote: hevosinfluenssa (Duvaxyn IE Plus, Equilis Prequenza, Equip F vet, ProteqFlu) tetanus eli jäykkäkouristus (Equilis TE) herpesvirus (EHV-1/4) (Duvaxyn EHV) (Rabies) lisäksi edellisten yhdistelmärokotteet: hevosinfluenssa + tetanus (Duvaxyn IE-T Plus, Equilis Prequenza Te, Equip FT vet, ProteqFlu-Te) hevosinfluenssa + herpesvirukset 1 ja 4 (Equilis Resequin) Kaikki tallin hevoset tulisi rokottaa, ei vain yksittäisiä hevosia, jotta saavutetaan laumaimmuniteetti. Rokotuksista saadaan paras hyöty, kun vähintään 75 % tallin hevosista on rokotettuja.

4 Rokotusten haittavaikutukset ovat harvinaisia. Esiintyä voi kipua/ turvotusta pistokohdassa tai rokotusta seuraavien h kuluessa ilmaantuvia allergisia oireita, tyypillisesti ihooireita (turvotus, kutina, urtikaria), harvemmin hengitysvaikeuksia tai anafylaksia. Joskus hevonen sairastuu rokotuksen jälkeen hengitystieinfektioon. Kaikki Suomessa käytettävät rokotteet sisältävät tapettuja taudinaiheuttajia (tai niiden osia), joten ne eivät voi aiheuttaa infektiota. Todennäköisin syy sairastumiseen on, että hevonen on rokotettu aiemmin saadun hengitystievirustaudin itämisaikana. Hevosen rokotusohjelma pääperiaatteissaan: ensimmäinen rokote 6 kk iässä (yhdistelmä influenssa+ tetanus) tehoste vrk edellisestä rokotteesta; parhaimmat vasta-aineet kun annetaan 4-6 vkon kuluttua ens. rokotteesta (influenssa+ tetanus) seuraava rokotus vuoden iässä (influenssa) tämän jälkeen vuosittain; influenssa joka vuosi, tetanus joka toinen vuosi korkean tautipaineen omaavilla hevosilla (matkustelevat paljon yms) suositellaan tiheämpää rokotusväliä Ravihevosten rokottaminen, Hippoksen rokotusohje (2011, tarkista voimassa olevat rokotusmääräykset Hippoksen sivuilta): Vuoden 2010 alusta ravikilpailuihin saavat osallistua influenssaa vastaan vähintään perusrokotuksen verran, eli kahdesti rokotetut hevoset. Ensin annetaan ensimmäinen perusrokote ja sen jälkeen toinen perusrokote vrk kuluessa ensimmäisestä perusrokotteesta. Perusrokotusten jälkeen hevoset pitää rokottaa vähintään kerran vuodessa (enintään 365 vrk välein). Jos vuosittainen tehosterokotus jää antamatta, palautuu hevosen kilpailuoikeus, jos hevoselle annetaan tehosterokotus viimeistään 13 kk kuluttua edellisestä rokotteesta. Mikäli rokotteiden väli on yli 13 kk, aloitetaan rokotusohjelma alusta. Rokotukset merkitään mieluiten passiin, vaihtoehtoisesti rokotuskorttiin josta käy ilmi hevosen tiedot. Dopingvaroaika rokotukselle on 4 vrk. Ratsuhevosten rokottaminen, SRL:n rokotusohje (2011, tarkista voimassa olevat rokotusmääräykset SRL:n sivuilta): Kaikki hevoset, joilla aiotaan osallistua kansallisiin- tai aluekilpailuihin on rokotettava perusja tehosterokotteilla. Ensin annetaan ensimmäinen perusrokote, jonka jälkeen toinen perusrokote vrk kuluessa ensimmäisestä perusrokotteesta. Sen jälkeen ensimmäinen tehosterokote enintään 6 kk (+21 vrk) toisesta perusrokotteesta. Ensimmäistä tehosterokotettava uusi sääntö: koskee hevosia, joiden jälkimmäinen perusrokote on annettu jälkeen. Hevonen voi osallistua kansalliseen- ja aluekilpailuun, kun molemmat perusrokotteet on annettu, vaikka ensimmäistä tehosterokotusta ei ole vielä annettu, edellyttäen, että jälkimmäisesti perusrokotuksesta on kulunut vähintään 7 vrk ja enintään 6

5 kk (+21 vrk). Ensimmäisen tehosterokotteen jälkeen hevoselle tulee antaa enintään vuoden (365 vrk) välein seuraavat tehosterokotteet. Hevoset, joiden molemmat perusrokotteet on annettu ennen ja tehosterokotteet sen jälkeen enintään vuoden (365 vrk) välein, voivat osallistua kansalliseen- ja aluekilpailutoimintaan. Viimeisestä rokotteesta tulee aina olla kulunut vähintään 7 vrk kilpailupaikalle saavuttaessa. Mikäli rokotteiden väli on yli 12 kk (365 vrk), aloitetaan rokotusohjelma alusta. Pikkuvarsojen tautivastustuskyky Varsa syntyy ilman vasta-aineita. Emän ternimaidon saanti on sille elintärkeää. Kuukautta ennen varsomista emälle annettu influenssa + tetanus yhdistelmärokote takaa syntyvälle varsalle korkeimmat mahdolliset vasta-ainepitoisuudet, kun tamman ternimaidossa vastaainepitoisuudet ovat korkeimmillaan. Vasta-aineet imeytyvät varsalla parhaiten ensimmäisen kuuden tunnin aikana, joten ternimaidon riittävä ja oikea-aikainen saanti pitää aina varmista. Varsa rokotetaan ensimmäisen kerran 6 kk iässä. Sitä aiemmin emältä maidon mukana saadut vasta-aineet häiritsevät immuniteetin muodostumista. Ympäristöolosuhteet Hevosten yleistä vastustuskykyä voidaan parantaa ympäristöolosuhteiden kehittämisellä. Toimiva ilmastointi, pölyämättömät kuivikkeet sekä rehujen hyvä laatu pitävät talli-ilman raikkaana. Yleinen hygienia ja siisteys, kuten päivittäinen lannanpoisto ja ruoka- ja juomaastioiden säännöllinen puhdistus, vähentävät tautia aiheuttavien mikrobien määrä tallitiloissa. Koko talli on hyvä tyhjentää, pestä ja desinfioida kerran vuodessa. Hyvällä rehuhygienialla estetään rehujen pääsy kosketuksiin lannan kanssa ja rehut säilytetään suojattuna lialta, pölyltä, kosteudelta ja haittaeläimiltä. Myös tallin kärpästorjunnasta on huolehdittava. Hevosten liikkuminen Hevosten käynnit tallin ulkopuolella (kilpailut, näyttelyt, muut hevostapahtumat, siittola, klinikka) aiheuttavat aina tartuntariskin. Oireetonkin hevonen voi aina olla tartunnankantaja ja levittää tautia. Matkoille kannattaa aina ottaa mukaan oma juoma-astia ja muut tarvittavat välineet. Suoraa kontaktia toisiin hevosiin kannattaa välttää. Matkustaminen on hevoselle myös stressitekijä, joka alentaa omaa vastustuskykyä ja siten altistaa tartunnoille. Kuljetusvälineiden puhtaus on tärkeää ja kalustoa lainattaessa tulisi ne pestä ja desinfioida käytön jälkeen. Erityisesti yhteiskuljetukset eri tallien hevosten kanssa lisää tartuntariskiä.

6 Hevosten jako ryhmiin ja hoitojärjestys Hevosten oikealla ryhmittelyllä tallissa sekä hoitojärjestyksellä voidaan ennaltaehkäistä mahdollinen tautitartunta kaikkiin tallin hevosiin. Pidä aina kantavat tammat erillään muista hevosista ja nuoret hevoset erillään kilpahevosista. Kilpahevoset voivat toimia oireettomina tartunnankantajina ja sairastuttaa tallin muut hevoset, vaikka eivät itse sairastuisikaan. Nuoret hevoset sairastuvat helpommin ja niiden sairastelu lisää myös vanhempien hevosten riskiä saada tartunta (tartuntapaine). Kantavat tammat tulisi aina hoitaa ensimmäisenä ja kilpahevoset viimeisenä. Ideaalitilanteessa kaikille ryhmillä oma hoitajansa. Pyrkimyksenä on suojata kantavat tammat mahdollisilta tartunnoilta, joiden kanssa kilpailevat ja muuten paljon liikkuvat ovat joutuneet tekemisiin. Uusi hevonen Uuden hevosen tullessa talliin tai palatessa kotiin tulee tarkistaa, ettei hevosella ole tarttuvien tautien oireita (kuume, yskä, silmä-/sierainvuoto, turvonneet imusolmukkeet). Myös terve / oireeton hevonen voi olla tartunnan kantaja. Ideaalisessa tilanteessa ja ainakin, kun tarttuvia tauteja reilummin liikkeellä, uusi hevonen pidetään karanteenissa eli täysin erillään tallin muista hevosista noin kymmenen päivän ajan. Karanteenihevonen hoidetaan viimeisenä tai sillä on erillinen hoitaja. Erityinen riski ovat ulkomailta tulevat, yhteislaitumilta tulevat (nuoret hevoset) ja suurista talleista tulevat. Ihminen tartunnan levittäjänä Hevosten tartuntataudit voivat levitä myös ihmisten ja/tai varusteiden mukana. Käsien huolellinen pesu ja vaatteiden vaihto on ehdottoman tärkeää, jos on käsitellyt sairasta tai tarttuvaa tautia mahdollisesti kantavaa hevosta. Suurimman riskin muodostavat ihmiset, jotka liikkuvat useilla eri talleilla. Suurin osa viruksista tuhoutuu melko nopeasti hevosen ulkopuolella. Sitä vastoin esim. pääntautibakteeri voi säilyä tartuntakykyisenä hevosen ulkopuolella useita päiviä ympäristöolosuhteista riippuen. Erityisesti tautiepidemioiden aikana vierailijoiden käymistä tallissa tulisi välttää. Vierailevien ihmisten aiheuttamaa tartuntatautiriskiä voi pienentää antamalla vierailijoille suojajalkineet ennen talliin astumista ja estämällä suora kontakti vierailijoiden ja hevosten välillä. Terveydentilan päivittäinen seuranta Terveydentilan jatkuva seuranta on avainasemassa vastustettaessa tarttuvia tauteja. päivittäinen lämmönseuranta, aamulämpö on luotettavin

7 silmä-/sierainvuoto, imusolmuketurvotukset, yskä Sairauden aikainen havaitseminen ja välittömästi aloitettu lepo voi lyhentää toipumisaikaa ja estää varsinaisen taudinpurkauksen sekä vähentää jälkitautien riskiä. Toiminta tartunnan ilmetessä tai tartuntaa epäiltäessä Oleellista on tartuntaepäilyn nopea tunnistaminen ja välittömät toimenpiteet tartunnan leviämisen ehkäisemiseksi. 1. pyrkimys estää taudin leviäminen tallin ulkopuolelle 2. pyrkimys estää taudin leviäminen tallin sisällä Hevosten eristys Jos jollakin tallin hevosella tarttuvan taudin oireita, keskeytetään sen valmennus ja siirretään hevonen mahdollisuuksien mukaan erilleen tallin muista hevosista. Jos oireet eivät ole voimakkaat, riittää alkuun lepo ja oireiden kehittymisen seuranta. Jos yhdelläkin tallin hevosista ilmenee tarttuvien tautien oireita, tulee kaikkien tallin hevosten terveydentilaa seurata erityisen tarkasti. Mikäli useammalla kuin yhdellä hevosella havaitaan tarttuvien tautien oireita (kuume!), tulee koko talli tai ainakin se osa tallista, jossa ko. hevoset ovat, eristää välittömästi. Huomioitava on, että oireettomat hevoset voivat levittää tartuntaa eli hevosia ei saa viedä pois tallista, eikä uusia hevosia ottaa talliin. Eristysosaston hevosille tulee olla myös oma tarha. Ihmisten liikkumista tallissa rajoitettava Ihmisten liikkuminen tallissa tulee rajoittaa vain välttämättömiin toimiin. Eristysosastolle järjestetään oma hoitaja tai sen hevoset hoidetaan aina viimeisenä. Eristysosastolla tulee olla kaikki tarvittavat hevosten hoitoon ja tallin siivoukseen käytettävät välineet, eikä niitä saa käyttää muualla. Kaikkien eristyshevosten luona käyvien ihmisten tulee vaihtaa vaatteet ja kengät/ käyttää suojavaatteita ja jalkineita sekä pestä kätensä ja kasvonsa huolellisesti ennen muihin talleihin menoa (käsien desinfiointi suositeltava). Eristysosaston/ sairastuneen tallin ovelle desinfiointiainetta sisältävä allas, johon kaikki ovesta kulkevat astuvat (näkyvä lika puhdistettava kengistä pois ennen altaaseen astahtamista). Hevosten terveydentilan tarkkailu Tallin jokainen hevonen tulee tarkastaa päivittäin sairauden oireiden varalta. Kaikilta mitataan aamulämpö, joka kirjataan hevoskohtaisesti ylös. Taudin varmistus Näytteenotto on usein vättämätöntä taudin määrittämiseksi. Näytteenoton suorittaa eläinlääkäri. Diagnoosin varmistuttua eläinlääkäri antaa täsmälliset ohjeet taudin vastustustoimenpiteistä ja tarvittaessa täsmähoito-ohjeet sairastuneille. Mikäli todetaan ettei kyseessä ole tarttuva tauti lopetetaan eristys.

8 Tiedottaminen Tallin tautitilanteesta tulee kertoa avoimesti ja mahdollisimman nopeasti kaikille asianosaisille. Nopea tiedotus saattaa estää taudin leviämisen laajemmalle. Tarttuvat taudit ovat kaikkien yhteinen ongelma, ja niiden vastustaminen vaatii hevostenomistajilta ja valmentajilta avoimuutta ja hyvää yhteistyötä! Tallin pesu ja desinfiointi Talli on pestävä perusteellisesti ja desinfioitava aina sen jälkeen, kun tallissa ollut tarttuva tauti. Erityisesti pääntaudin yhteydessä tärkeää! Pesu on tehtävä järjestelmällisesti: kaikki irtotavara ulos, kuivikkeet ja kaikki näkyvä lika pestävä pois, kuivaus ja tämän jälkeen desinfiointi. Näkyvä lika heikentää desinfiointiaineen tehoa! Hevosten tarttuvia tauteja Hevosinfluenssa (Equine Influenza) Hevosinfluenssa on ylempien ja alempien hengitysteiden sairaus, jonka aiheuttajina on influenssa A-virukset (H3N8, H7N7). Virukset ovat muuntautumiskykyisiä. Influenssa leviää pisaratartuntana hevosesta toiseen ja tarttuu helposti! Virukset leviävät lyhyitä matkoja myös tuulen mukana. Virus ei kuitenkaan elä hyvin pitkään hevosen ulkopuolella. Influenssan itämisaika on 1-3 vrk ja se leviääkin nopeasti. Tartuntaa aiheuttavaa virusta erittyy hengitystie-eritteisiin jo itämisaikana, ja hevonen levittää sairautta 7-10 vrk ajan. Virus ei muodosta pitkäaikaisia taudinkantajia eikä jää piileväksi sairastuneen hevosen elimistöön. Hevosinfluenssan oireita ovat hakkaava, kuiva yskä, (korkea) kuume, sierainvuoto, lihasjäykkyys ja liikkumishaluttomuus. Rokotetuilla hevosilla taudinkuva saattaa olla hyvinkin lievä. Ylähengitystieoireiden lisäksi influenssa virus tuhoaa myös alempien hengitysteiden pintakerrosta ja keuhkoja puhdistavaa värekarvaepiteeliä. Kuumetta esiintyy tyypillisesti 4-5 pv, mutta yskä saattaa jatkua viikkoja. Influenssaan ei ole parantavaa hoitoa. Olennaista on oireenmukainen, tapauskohtainen hoito: LEPO!, tulehduskipulääkkeet, nesteytys jne. Riittävän pitkä lepo on influenssaan sairastuneelle ehdottoman tärkeää täydellisen parantumisen kannalta. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että jokaista kuumepäivää kohti viikko lepoa. Keuhkojen värekarvaepiteeli uusiutuu neljässä viikossa ja tämän ajanjakson

9 aikana keuhkoihin pääsee normaalia enemmän ilman epäpuhtauksia, taudinaiheuttajia jne aiheuttaen mahdollisesti pysyviä vaurioita keuhkokudokseen. Hyvällä talli-ilmalla on olennainen merkitys toipumiseen! Herpesvirusinfektiot ehv-1 ja ehv-4 (rhinopneumoniitti ja virusabortti) Herpesvirusinfektio aiheuttaa tyypillisesti ylempien hengitysteiden sairauksia nuorilla hevosilla, luomisia tiineillä tammoilla ja neurologista (hermostollista) oireilua vanhemmilla hevosilla. Infektion aiheuttajina hevosen herpesvirukset EHV-1 ja EHV-4. Herpesvirusinfektio leviää pisaratartuntana hevosesta toiseen ja välillisesti ihmisten, varusteiden, kuljetuskaluston jne välityksellä. Erityisen tartuntavaarallinen on herpesviruksen takia luoneen tamman abortoitu sikiö ja jälkeiset. Tammojen aborttitapauksissa oletetaan aina, että sikiö ja jälkeiset ovat tartuntavaaralliset, kunnes toisin todistetaan. Herpesvirusinfektion itämisaika on nuorten hevosten hengitystiemuodossa (EHV-1/4) 2-10 vrk, abortoinnin yhteydessä 7 vrk-useita kuukausia ja vanhempien hevosten neurologisessa muodossa 1-2 vkoa. Tartunnan leviämisriski on suurimmillaan ensimmäisten päivien aikana ja nuorilla hevosilla kuumevaiheen aikana. Sairastuneet ovat tartuntavaarallisia 2-3 vkon ajan. Herpesvirustartunnalle on tyypillistä, että osa hevosista jää tartunnankantajiksi, ts. kantavat tartuntaa piilevänä elimistössään (vrt. ihmisen huuliherpes). Piilevä tartunta voi aktivoitua, jolloin hevonen harvemmin saa itse oireita, yleensä toimii tartuttajana. Herpesvirusinfektion oireet ovat nuorilla hevosilla ylähengitystieoireita, kuten sierainvuoto, kuume, imusolmukkeiden suurentuminen, (kurkunpäätulehdus, keuhkoputkentulehdus). Yskä ei niin tyypillinen oire. Imusolmukkeiden turvotus voi jatkua useita viikkoja kliinisen sairauden jälkeen. Vanhemmilla hevosilla (osittaisen vastustuskyvyn myötä) oireet ovat lieviä tai ei minkäänlaisia, ensimmäiset oireet saattavat olla luomisia tai neurologista muotoa. Herpesviruksen aiheuttamat luomiset tyypillisesti tiineyden viimeisellä kolmanneksella. Hermostomuodossa oireet vaihtelevat lievistä liikehäiriöistä/ asentopuutoksista täydelliseen neliraajahalvaukseen. Hoitona herpesvirusinfektiossa on oireenmukainen hoito ja lepo. Vakavissa tapauksissa (neurologiset, varsat) on satunnaisesti käytetty viruslääkettä (acyclovir), mutta sen teho on kyseenalainen ja hoito hyvin kallis. Herpesvirusinfektion ennaltaehkäisyssä olennaista on hyvät tallinpitokäytännöt ja yleinen hygienia. Nuoret, kisaavat ja erityisesti kantavat tammat pidetään erillään toisistaan. Herpesvirusrokotus ei valitettavasti anna kovin hyvaa suojaa tautia vastaan ja parhaan suojan saamiseksi hevosille annetaan kolme perusrokotusta ja niiden jälkeen tehoste

10 kahdesti vuodessa. Tallin kaikki hevoset on rokotettava suojan tehostamiseksi.tiineet tammat rokotetaan tiineyden 5., 7. ja 9. tiineyskuukaudella (EHV-1). Virusarteriitti (equine viral arteritis, eva) Virusarteriitin aiheuttaja on hevosen arteriittivirus. Virusarteriitti leviää pisaratartuntana hevosesta toiseen. Kaikki eritteet ovat tartuntavaarallisia (silmä- ja sieraineritteet, sylki, virtsa, maito, ulosteet, siemenneste). Virusarteriitti leviää astutuksen/siementämisen välityksellä ja myös ihmisten, varusteiden, kuljetuskaluston ym. välityksellä. Myös abortoitu sikiö ja jälkeiset ovat tartuntavaarallisia. Virusarteriitin itämisaika on 2-14 vrk ja siemennesteen välityksellä tapahtuneessa tartunnassa 6-8 vrk. Tartunnan saanut hevonen levittää tartuntaa noin 20 vrk ajan. Oriit jäävät usein taudinkantajiksi ja erittävät virusta siemennesteeseen. Astutuksen yhteydessä tartunnan (siemennesteen välityksellä) saanut tamma ei yleensä saa minkäänlaisia oireita, mutta levittää tartuntaa muihin hevosiin 3-4 vkon ajan hengitysteiden kautta. Taudista parantunut hevonen kehittää pitkäaikaisen (jopa useita vuosia) vastustuskyvyn sairautta vastaan. Virusarteriitin oireita ovat kuume, turvotukset jaloissa, mahan alla, utareessa tai esinahassa, silmä- ja sierainvuoto, silmän sidekalvontulehdus, luomien turvotus, suurentuneet imusolmukkeet, abortti (kolmannen tiineyskuukauden jälkeen), laskenut suorituskyky ja urticaria (nokkosihottuma). Siitosoreilla voi olla ohimenevää hedelmällisyyden heikkenemistä ja pikkuvarsoilla keuhko- ja suolistotulehduksia. Virusarteriittitartunnat ovat usein subkliinisiä (vähäoireisia, piileväoireisia). Hoitona oireenmukainen hoito ja lepo. Virusarteriitin ennaltaehkäisyssä olennaista on hyvät tallinpitokäytännöt ja yleinen hygienia. Siitostammat ja varsat pidetään erillään muista. Tartuntoja vältetään käyttämällä keinosiemennystä sekä uusien hevosten karanteenilla. Virus saattaa säilyä talliympäristössä yli 2 kk. Rhinovirukset Rhinovirukset ovat yleisiä hevosten lievien ylähengitystieinfektioiden aiheuttajia. Niiden aiheuttajina on hevosten rhinitis A- ja B-virukset. Rhinovirustartunnat leviävät pisaratartuntana ja ihmisten, välineiden ym. välityksellä. Virusta erittyy hengitystie-eritteiden lisäksi ulosteeseen ja virtsaan. Sairaden itämisaika on 2-8 vrk. Rhinovirustartunnan oireita ovat kuume, sierainvuoto, leuantausimusolmukkeiden suurentuminen ja kostea yskä. Oireet ovat yleensä ohi viikossa.

11 Hoitona on oireenmukainen hoito. Ennaltaehkäisyssä olennaista on tallihygienia ja sairaiden eläinten eristäminen. Virukset ovat kestäviä ympäristöolosuhteita vastaan. Pääntauti (strangles) Pääntaudin aiheuttaja on bakteeri, Streptococcus Equi subsp. Equi. Pääntauti leviää pisaratartunta hevosesta toiseen (sierain- ja paise-eritteet) sekä ihmisten, hoitovälineiden jne. välityksellä. Bakteerieritys ja siten taudin levittäminen alkaa vasta muutaman päivän kuluttua kuumeen noususta. Siten nopea reagointi voi estää tartunnan leviämisen tallissa! Sairastuneet ovat tartuntavaarallisia yleensä noin 2-3 viikon ajan. Osa pääntautiin sairastuneista voi jäädä tartunnan kantajiksi (nielun ilmapusseista löytyy bakteeria). Tartunnan kantajat voivat erittää bakteeria epäsäännöllisin välein vuosien ajan (tartunnanlähde muille hevosille). Pääntaudin oireita ovat korkea kuume (kesto jopa 2-3 vkoa), märkäinen paksu sierainerite muutamaa pv myöhemmin, imusolmuketurvotus/ paisemuodostus (leuanalus- ja leuantausimusolmukkeet) sekä mahdolliset hengitysvaikeudet. Satunnaisesti bakteeri pääsee verenkiertoon ja leviää tätä kautta imukudoksiin ympäri elimistöä (ns. bastardi pääntauti). Pääntauti voidaan diagnosoida eristämällä bakteeri imusolmukepaiseesta, ilmapussieritteestä/huuhtelunesteestä tai sieraineritteestä. Pääntautiin sairastuneen hevosen hoitona on tulehduskipulääkitys, nesteytys, paiseiden haudonta/avaus, mahdollisesti antibiootti (penisilliini) ja lepo sekä hyvistä ympäristöolosuhteista huolehtiminen. Taudinpurkauksen yhteydessä on 3 pääperiaatetta: estää taudin leviäminen tallin ulkopuolelle estää taudin leviäminen tallin sisällä pyrkiä löytämään taudin kantajat, ja hoitaa ne tautipurkauksen lopuksi Päätaudin ennaltaehkäisyssä/ vastustuksessa olennaista on sairastuneiden (tai epäilyjen) eristys/ karanteeni. Mikäli tallissa on todettu pääntautia, hevoset tulee eristää vähintään kolmeksi viikoksi sen jälkeen, kun viimeisenkin sairastuneen hevosen oireet ovat hävinneet. Jos sairaat hevoset on eristetty heti taudin puhjettua (ensimmäiset kuumepäivät) tallin muista hevosista, riittää oireettomien hevosten eristämisajaksi kymmenen päivää.

12 Pääntautibakteeri voi säilyä hengissä talliympäristössä sopivissa olosuhteissa jopa kaksi kuukautta, joten tallin pesu ja desinfektio ovat erittäin tärkeitä. Myös sairaiden hevosten käyttämät laitumet on hyvä pitää tyhjillään 4 vkoa. Rhodokokki (rhodococcus equi) Rhodokokkitartunnan aiheuttajana on bakteeri, Rhodococcus equi. Rhodokokki on varsojen alempien hengitysteiden infektioiden aiheuttaja. Tyypillinen sairastumisikä on 1-3 kk ikäisenä, tartunnan saanti 2 vkon iästä lähtien. Rhodokokkitartunnan oireet ovat aluksi lieviä: kuume, kohonnut hengitystiheys ja väsyneisyys. Muutamassa viikossa oireet pahenevat: apaattisuus, ruokahaluttomuus, kuume, korkea hengitystiheys, hengitysvaikeudet, ripuli ja nivelturvotukset. Rhodokokki tartunnassa on usein vaikea päästä todelliseen, varmaan diagnoosiin. Taudinmäärityksen ratkaisee usein tyypillinen ikä, tyypilliset löydökset, verinäytteet ja ultraääni- ja röntgen-löydökset. Bakteeria on erittäin vaikea eristää verestä. Hoitona rhodokokkitartunnass on antibioottiyhdistelmät, kuten pitkinä (ja kalliina) kuureina: azithromycin+ rifampin, clarithromycin+ rifampin, erytromycin + rifampin sekä tulehduskipulääke, lisähappi ja muut tukihoidot. Rhodokokki on maaperässä esiintyvä bakteeri ja yleinen aikuisten hevosten suolistofloorassa. Suurin osa hevosista erittääkin bakteeria lannassaan. Bakteeri ei elä 30 cm syvemmällä, joten pinta-aineksen poisto voi auttaa. Tartunnan ennaltaehkäisyssä tärkeää on hyvä hygienia, tallin ilmanvaihto ja pölyävien laidunten välttäminen. Nykyaikainen loishäätö Sisäloiskontrolli on tärkeää hevosten hyvän yleiskunnon ja myös tarttuvien tautien vastustuskyvyn kannalta. Pääperiaatteittain tämän päivän sisäloiskontrolli tarkoittaa kohdennettua loishäätöä, jolloin sisälöislääkityksen tarve arvioidaan yksilökohtaisesti elinympäristön tartuntapaineen, hevosen iän ja yleiskunnon sekä lantanäytetuloksen perusteella. Yleistä loisista Loiset ovat merkittävä riskitekijä erilaisille ähkyille ja laihtumiselle. Ne aiheuttavat myös mm. ripulia, huonoa karvapeitettä, anemiaa ja pömppövatsaisuutta. Kaikilla hevosilla on jonkin verran matoja, käytetystä madotusohjelmasta huolimatta. Myös pienten tallien, 1-2 hevosta, hevosilla on/voi olla matoja. Täysin madotonta hevosta ei ole eikä tarvitse ollakaan. Loislääkityksillä pyritään siihen, ettei matojen määrä kasva niin suureksi, että hevonen sairastuu.

13 Loiset vaikuttavat suoliston hyvinvointiin eri tavoin: mekaaninen tukos, tuottavat aineita, jotka vaikuttavat suolen liikkeisiin, aiheuttavat suolistotulehduksia, tekevät tukoksia suoliliepeen verisuoniin. Hevosille muodostuu yleensä iän myötä jonkinasteista vastustuskykyä loisia vastaan. Suolinkaisia vastaan vastustuskyky alkaa muodostua 6 kk iässä ja yli vuoden ikäisillä hevosilla immuniteetti on usein jo hyvä. Suolinkainen onkin erittäin harvinainen yli neljä vuotiailla hevosilla. Cyathostomia eli pieniä sukkulamatoja vastaan immuniteetin muodostuminen ei ole yhtä selkeää ja niitä voikin esiintyä kaiken ikäisillä hevosilla.vastustuskyvyn muodostustumisella on merkitystä häätösuunnitelmaa tehtäessä. Loisten elinkierto- ja lisääntyminen pääperiaatteissaan: yksi loismato tuottaa paljon munia (hevosen sisällä; suolistossa, keuhkoissa, suoliliepeessä jne.), joita erittyy ulosteen mukana ulos munista kuoriutuu (elinympäristössä/hevosen elimistössä) toukkamuotoja, jotka voivat sitten tartuttaa uuden eläimen/ saman eläimen uudelleen ulosteen välityksellä hevonen saa uuden tartunnan, ja loisten määrä elimistössä (ja välillisesti ympäristössä) lisääntyy Tarha- ja laidunhygienilla suuri merkitys! Noin 90 % loisista on hevosen ympäristössä. Tarhojen ja laidunten siivoaminen 2 kertaa viikossa vastaa arviolta 2 kk välein annettavaa ivermektiinilääkitystä! Hevosilla yksilöinä on eri määrä loisia. Tutkimusten mukaan 20 % hevosista kantaa 80 % madoista. Suurin osa näistä matoisista hevosista on nuoria, vanhoja tai muusta syystä huonon vastustuskyvyn omaavia yksilöitä. Eri loislajeja ja niiden häätöön käytettävät lääkevalmisteet: Suuret strongylukset Pienet strongylukset l. cyathostomat

14 Suolinkainen (Parascaris equi) Heisimato (Anoplocephala) tällä hetkellä markkinoilla olevat loishäätöön käytetyt valmisteet: fenbendatsoli (Axilur) pyranteeliembonaatti (Strongid P, Twinhip) ivermektiini (Ivomec, Noromectin, Vectin, Eraquell) moksidektiini (Equest) pratsikvanteeli (Droncit) yhdistelmävalmisteet ivermektiini+pratsikvanteeli (Equimax) moksidektiini+ pratsikvanteeli (Equest Pramox) Fenbendatsolia lukuun ottamatta aineet aiheuttavat loisten halvaantumisen, jolloin suuri loismäärä aiheuttaa suolitukosriskin. Moksidektiiniä ei tule käyttää rutiinilääkkeenä vaan ainoastaan eläinlääkärin tekemän tarve-arvion jälkeen! Nykypäivän loishäätösuositus ja miten siihen ollaan tultu Useat sisäloiset ovat kehittäneet/ kehittämässä resistenssiä (vastustuskykyä) lääkkeisiin. Resistentti kanta on tallikohtainen. Suomessa on jo huolestuttavan paljon resistenssiä, mm. suolinkaisilla voimakasta (ja yleistä) resistenssiä ivermektiinille (lisensiaattityö 2010). Maailmalla on jo olemassa kaikille tunnetuille matolääkkeille resistenttejä matokantoja. Eri matolääkkeiden käyttäminen (jokaisella madotuskerralla eri merkki) ei estä resistenssin kehittymistä vaan pikemminkin edistää sitä. Kerran hankittu lääkeaineresistenssi ei häviä vaikka ko. ainetta ei käytettäisikään pitkään aikaan. Resistenssi on siis pysyvää Tutkimusten mukaan 20 % hevosista kantaa 80 % madoista. Koko tallin hevosia ei tulisi madottaa rutiinisti vaan yksilöinä tarpeen mukaan eli nykypäivän matolääkityksen tulisi perustua tarpeeseen, joka todetaan ulostenäytteen loismunien määrän perusteella! Ulostenäyte tulee ottaa yksilöittäin, ei ryhmittäin. Muutama ulostepallo/hevonen riittää. Näyte tulee tutkia tuoreena ja se säilyy jääkaapissa muutaman pv ajan Näytteitä tutkivat useat laboratoriot (mm. Movet, Ellab, Evira). Käytetty menetelmä on McMaster, jolla saadaan kvantitatiivinen eli määrällinen tulos. Pienissä (cyatshostomat) ja suurissa strongyluksissa raja-arvo on 200 EPG (eggs per gram), jonka ylittävissä määrissä hevonen lääkitään. Suolinkaisten ja heisimadon kohdalla ei ole raja-arvoa, ts. hevonen lääkitään aina, jos ko. munia löytyy.

15 Heisimatoja ei pystytä tällä menetelmällä luotettavasti tutkimaan, jonka vuoksi suositellaan, että kaikki hevoset lääkitään heisimatoa vastaan vuosittain (syksyllä). Kun hevonen lääkitään, lääkitään riittävillä annoksilla! Mieluimmin arvioidaan painoa hieman yläkanttiin kuin alaspäin. Liian pienet annokset nopeuttavat resistenssin syntymistä. Muista käyttää painomittaa! Resistenssitilanne 2010: Suuret strongylukset toistaiseksi herkkiä kaikille lääkeaineille Pienet strongylukset eli cyathostomat usein resistenttejä fenbendatsolille ja pyranteelille + satunnaisesti ivermektiinille. Suosituslääke ivermektiini Suolinkainen resistenssiä ivermektiinille ja moksidektiinille. Pyranteeliresistenssiä todettu harvinaisena. Suosituslääke fenbendatsoli ja pyranteeli Heisimato teho vain pratsikvanteelilla ja pyranteelilla kaksinkertaisella annoksella; ei resistenssiä Käytännön kohdennettu loishäätö (yhteenveto Katja Hautalan luennosta) Matolääkitysten teho eli mahdollisen resistenssin esiintyminentulee tarkistaa tallikohtaisesti, se ei ole kuitenkaan välttämätöntä joka lääkityksen jälkeen. Käytännössä tämä tapahtuu ottamalla uusi ulostenäyteosasta madotetuista hevosista noin 2 viikon kuluttua madotuksesta esim. jos tallilla kymmenellä hevosella EPG-tulos on ollut >200, niin otetaan uusi näyte lääkityksen jälkeen noin viidestä hevosesta (tämä määrän voi arvioida edustavan riittävän hyvin tallin loiskantaa). 1. Varsat (0-1 vuotta) ensimmäinen madotus 10 vkon iässä (kohteena suolinkaiset; käytettävä aine fenbendatsoli tai pyranteeli) tämän jälkeen madotus noin 2kk välein vuoden ikään saakka. Ensisijaisesti käytetään fenbendatsolia tai pyranteelia. Jos lantanäytetuloksen perusteella varsassa havaitaan merkittävä määrä pienten sukkulamatojen munia, niin silloin annetaan ivermektiini, mikäli tallilla esiintyy pienten sukkulamatojen resistenssiä pyranteelia kohtaan. Loppusyksyllä/alkutalvella laidunkauden jälkeen kuten aikuiset hevoset, ts. ivermektiini + pratsikvanteeli tai pyranteeli kaksinkertaisella annoksella 2. Nuoret (1-3 vuotiaat) ulostenäyte ennen laidunkautta; lääkitys tarvittaessa (yl. ivermektiini cyathostomiaan) laidunkauden puolivälissä ulostenäyte; lääkitys tarvittaessa syksyllä ivermektiini + pratsikvanteeli

16 Jos varsalla ilmenee loistartunnan oireita, kannattaa se yleensä lääkitä suolinkaisen varalta vaikka lantanäyte olisi puhdas. Samoin erityisesti 1- ja 2- vuotiaat varsalaitumella tai muuten korkean loispaineen ympäristössä olleet varsat voi olla hyvä lääkitä suolinkaisen varalta ainakin kerran kesän aikana vaikka näyte olisi negatiivinen. 3. Aikuiset (yli 3-vuotiaat) ja siitostammat ulostenäyte ennen laidunkautta; lääkitys tarvittaessa ulostenäyte laidunkauden lopulla ja lääkitys tarvittaessa (yksi näyte on hyvä ottaa laidunkaudella, koska silloin loisten munien eritys on voimakkaimmillaan) laidunkauden loputtua ivermektiini+pratsikvanteeli 4. Uudet hevoset ulostenäyte ja madotus tarpeen mukaan ei laitumelle muiden kanssa kunnes mahd. madotuksesta kulunut 4 pv 5. Poikkeustapauksia: hevoset, joilla toistuvasti paljon madonmunia ulostenäytteessä yksilöt, joilla todetaan ulostenäytteessä 3 kertaa peräkkäin >500 epg lääkitään moksidektiinilla sairaat/ oireilevat hevoset: toistuvat ähkyt, ripuli, cushingin tauti jne. ulostenäytteen perusteella/ eläinlääkärin harkinnan mukaan Kohdennetun loishäätö-menetelmän rajoituksia Yksittäinen tulos voi sisältää virheen, koska munia voi erittyä ulosteeseen ajoittain. Epäkypsät loiset eivät eritä munia. Heisimadon munien tulkinta on epäluotettava. Menetelmä ei pysty erottamaan suurten ja pienten sukkulamatojen munia toisistaan. Kohdennetun loishäätömenetelmän hyötyjä Säännöllisten ulostenäytteiden avulla saadaan käsitys tallin loistilanteesta ja lääkityksen tehokkuudesta. Lääkitys voidaan kohdentaa loisista kärsiviin yksilöihin. Lääkityksiä voidaan vähentää yksilöiltä, joilla on vastustuskykyä loisia vastaan (80 % hevosista). Näiden hevosten lääkitseminen on turhaa. Yksilö, joka erittää paljon munia ulosteessaan saastuttaa myös laitumia ja tartuttaa muita hevosia. Löytämällä nämä yksilöt (20 % hevosista) voidaan vähentää laidunten tartuntapainetta. Vähennetään ympäristön kuormittamista lääkkeillä. Lääkkeiden turhan (ja epäloogisen) käytön väheneminen hidastaa resistenssin muodostumista. Loisten ennaltaehkäisy, matolääkkeiden vähentäminen tarhahygienia tarhojen siivous 1-2 kertaa vkossa laidunkierto (osa laidunta välillä levossa); laidunten siivous 1-2 vkon välein

17 varsat pyritään sijoittamaan kaikkein puhtaimmille laitumille muiden eläinlajien laidunnus välillä samoilla laitumilla (lehmät, lampaat) huomioi, että pakkanen EI tuhoa madonmunia laitumelta; erityisesti suolinkainen on hyvin kestävä erilaisia sääolosuhteita vastaan (voi säilyä tartuntakykyisenä ympäristössä 5-10 vuotta) hevosten pito samoissa ryhmissä uusien hevosten ulostenäytteiden tutkiminen ennen laumaan laskua varsomiskarsinoiden pesu ja desinfiointi vuosittain Loishäätö summa summarum madota aikuiset hevoset syksyllä ivermektiini+ pratsikvanteelilla keväällä ulostenäyte, jonka perusteella tarvittaessa lääkitys madota varsat 2,5 kk iästä eteenpäin 2 kk välein fenbendatsolilla tai pyranteelilla vuoden ikään saakka. Tällöin ivermektiini+ pratsikvanteeli tai kaksinkertainen annos pyranteelia. Ota varsasta lantanäyte muutaman kerran ensimmäisen vuoden aikana juuri ennen suunniteltua lääkitystä. Ota näyte aina jos varsassa on sisäloisten oireita. nuorilla hevosilla ulostenäytteet ennen laidunkautta ja laidunkauden keskellä; tarvittaessa lääkitään. Laidunkauden jälkeen ivermektiini+ pratsikvanteeli Tarkista käytettyjen loislääkkeiden teho tallillasi säännöllisin väliajoin, ottamalla kontrollinäyte lääkitystä hevosesta tai osasta lääkittyjä hevosia 2 viikkoa lääkityksen jälkeen. Lääkitse painon mukaan; mieluimmin hieman liikaa kuin liian vähän huolehdi tarha- ja laidunhygieniasta hevoskohtainen kirjanpito tehdyistä tutkimuksista, käytetyistä lääkkeistä ja antoajankohdasta sekä mahd. tehon seurannasta UNOHDA matolääkkeiden kierrättäminen Hammashuolto Hevosten hampaita on hoidettu Kiinassa jo 600 vuotta ekr. Hammashoidon tarkoituksena ehkäistä piikkien ja terävyyksien syntyminen ja korjata mahdollisia purentaongelmia. Hammashoito tulee tehdä vähintään kerran vuodessa - tarkastus ja hoitoväli 4-12 kk. Ensimmäinen hoito/ tarkastus mielellään ennen varsan opetusta, käytännössä usein vasta 1,5-vuotiaana. Keskimäärin 10 % hevosista tarvitsee raspauksen 4 kertaa vuodessa. Hevosen pysyvät hampaat ovat valmiina (korkeus 9-11 cm) leukaluiden sisällä, josta ne työntyvät alas-/ylöspäin vuosien kuluessa. Maitohampaat ovat pysyvien hampaiden päällä ja pysyvät hampaat työntävät maitohampaat irti. Hampaat työntyvät keskimäärin 3 mm vuodessa ja pääsääntöisesti ne kuluvat samaa vauhtia.

18 Yleensä yläleuka on alaleukaa leveämpi (jopa %), jolloin hampaat eivät kulu tasaisesti hyväpurentaisellakaan hevosella. Tästä syystä piikkimuodostusta tulee tyypillisesti yläleukaan poskenpuolelle, alaleukaan kielenpuolelle. Hevosella on vaihtuvia maitohampaita 24 kpl ja pysyviä hampaita kpl riippuen kulmahampaiden ja ensimmäisten etuposkihampaiden (sudenhampaat) määrästä. Etuhampaat (incisorit) vaihtuvat pysyviin 2,5-, 3,5- ja 4,5-vuotiaana. Etuposkihampaat 2, 3 ja 4 (premolaarit) vaihtuvat 2,5-, 3- ja 4-vuotiaina. Poskihampaat 1, 2 ja 3(molaarit) puhkeavat 1-, 2- ja 3-vuoden iässä, eikä niillä ole maitohampaita. Oreilla ja ruunilla sekä %:lla tammoista on kulmahampaat, jotka puhkeavat keskimäärin 5-vuotiaana. Sudenhampaat (pienehköt jäännöshampaat ensimmäisten varsinaisten etuposkihampaiden etu-/etu-sisäpuolella, etuposkihammas 1) ovat yläleuassa noin 70 % hevosista ja ne puhkeavat keskimäärin 6 kk iässä. Alaleuan sudenhampaat ovat harvinaisemmat, niitä on vain 0,1% hevosista. Sudenhampaat suositellaan poistettavaksi etenkin, jos ovat hyvin pienet ja liikkuvat. Poisto on rutiinioperaatio rauhoitetulla, seisovalla hevosella. Operaation jälkeen 5 pv ilman kuolaimia. Puhkeamattomat (limakalvon alle jääneet) sudenhampaat saattavat aiheuttaa ongelmia (kuolaimen/ kitaraudan vastustaminen). Hammasperäisten ongelmien oireita ovat mm. ruoan pudottelu, hidas syöminen, epänormaali syöminen, kuten heinän liottaminen vesiastiassa, kiukkuisuus, pään ravistelu, toisohjaisuus, kuolaimen pureminen, vastustaminen, kuten pään heiluttaminen, peruuttelu, pukittelu, pidätyksen vastustaminen, laihtuminen, leikkiminen kuolaimella, kielen roikottaminen, pahanhajuinen hengitys, ruoan pakkautuminen poskiin ja toispuoleinen pahanhajuinen sierainvuoto. Joskus hammasongelmat ovat täysin oireettomia! Suun purentavirheitä ovat mm. yläpurenta (parrot mouth), alapurenta (Sow mouth), aaltopurenta (wave mouth), rappu-/porraspurenta (Step mouth) ja saksipurenta (Shear mouth). Yläpurentaisen hevosen alaleuka on yläleukaa lyhyempi ja yläetuhampaat työntyvät alaetuhampaiden yli. Alapurennassa yläleuka on lyhyempi kuin alaleuka. Aaltopurennaksi kutsutaan epäsäännöllistä hammasrivistöä, joka sivustapäin katsottuna muodostaa purupinnoiltaan aaltomaisen hammasrivistön. Porraspurennassa hammasrivistö on sivusta katsottuna portaittainen ja näin ollen hampaisto lähes lukkiutuu eikä purentamekanismi toimi. Leikkaavaksi purennaksi (saksipurenta) nimitetään purentavirhettä, jossa purupinnat ovat yli 20 asteen kulmassa. Purentaongelmat ovat voimakkaasti periytyviä! Muita yleisimpiä suuongelmia ovat mm. heiluvat, irtoamattomat maitohampaat, jotka aiheuttavat kipua syödessä. Maitohampaat poistetaan mekaanisesti rauhoituksessa.

19 Diasteemamuodostus tarkoittaa tilannetta, jossa poskihammasväli on liian laaja. Silloin rehua pakkautuu hammasväliin ja hammasta ympäröivä kudos ja pahimmassa tapauksessa hammasjuuri tulehtuu. Diasteema on erittäin kivulias sairaus! Diasteeman hoidossa hammasväli avataan riittävän suureksi, jotta rehu pääsee liikkumaan vapaasti. Diasteema vaatii säännöllistä ja tiheää hammashoitoa pysyäkseen kurissa. Hammasmurtumat ovat yleensä poskihammasmurtumia. Oireena voi olla äkillinen syömättömuus ja kipu. Hoito suunnitellaa aina tapauskohtaisesti. Kengitys Hevosen terveys, liikkumiskyky ja käyttökelpoisuus ovat hyvin pitkälti kiinni kavioiden terveydestä, joten kengitys ja vuoleminen on syytä teettää ammattinsa osaavalla kengityssepällä tai ainakin hankkia itselleen kunnollista alan opetusta. On arvioitu, että 80 % hevosen ontumista aiheutuvat kavioalueen ongelmista hyvä kengittäjä on painonsa arvosta kultaa! Varsa tai nuori hevonen kengitetään ensimmäistä kertaa vasta, kun se alkaa tarvita kengitystä kavion kulumisen vuoksi tai virheellisten jalka-asentojen tai liikkeiden korjaamiseksi. Jalkojen nostelu ja kavioiden koputtelu on kuitenkin hyvä opettaa jo aivan pikkuvarsalle. Normaali kengitysväli on 4-8 viikkoa hevosesta ja olosuhteista riippuen. Vuolun jälkeen samoja kenkiä voi käyttää useamman kengitysvälin ajan, jos ne edelleen sopivat kooltaan ja tyypiltään hevosen kavioon ja käyttöön. Hevosta ei aina ole välttämätöntä kengittää, sillä kaviot saattavat kulua sopivaan tahtiin omia aikojaankin (suuria rotueroja, käyttö, laidunloma jne). Kenkiä tarvitsemattomankin hevosen kaviot täytyy silti säännöllisesti vuolla. Liian pitkiksi kasvaneet tai vääränmuotoisiksi vuollut kaviot voivat pakottaa hevosen jalkojen nivelet rasittaviin ja vahingollisiin asentoihin. Joissakin tapauksissa kengitys on ainoa keino korjata hevosen rakennevioista johtuvia virheellisiä liikeratoja, pitää muuten ontuva hevonen kivuttomana tai hoitaa jalan tai kavion vammaa ( ns. sairaskengitys). Sairaskengityksissä kengittäjän ammattitaito avainasemassa! Lisätietoja Internetlähteistä löytyvää lisätietoa: Hevosen tarttuvat hengitystiesairaudet Elinympäristönä hevonen -hevosen loiset ja loissairaudet Hevosten ammattimainen hampaiden hoito Suomessa

Tarttuvien tautien vastustus

Tarttuvien tautien vastustus Tarttuvien tautien vastustus Eläinlääkäri Katja Hautala Tartuntatautien oireita Hengitystieoireet Kuume Silmävuoto Alentunut suorituskyky Ripuli Ihotulehdukset (sieni, syylät, rivi jne) Keskushermosto-oireet

Lisätiedot

Tarttuvista taudeista

Tarttuvista taudeista OHJELMA Hippos kiittää tuesta seuraavia yhteistyökumppaneita: Intervet Oy Pharmaxim AB Scanvet Eläinlääkkeet Oy Vermon Ravirata Vetcare Oy 18.00 18.30 Tarttuvien tautien ennaltaehkäisy / ell. Katja Hautala

Lisätiedot

HEVOSEN MADOTUS 01/01/2016

HEVOSEN MADOTUS 01/01/2016 HEVOSEN MADOTUS 01/01/2016 (Dewormig and parasite control in horses) Ota ulostenäytteet kaikista hevosista ja madota vain ne, joilla on matoja. Muiden madottaminen on turhaa ja lisää lääkeresistenssiä.

Lisätiedot

Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014

Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014 Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014 Normaalia korkeampi elimistön lämpötila (37-38.3C normaali) Normaalilämmössä yksilöllistä variaatiota, selvitä hevosesi normaalilämpö säännöllisillä

Lisätiedot

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitysteiden anatomiaa Hengitystietautien merkitys hevostaloudelle jalkavaivojen

Lisätiedot

Hevosten rokottaminen. Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia

Hevosten rokottaminen. Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia Hevosten rokottaminen Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia Miksi rokotuttaa hevosia? Pyritään ennaltaehkäisemään tai lieventämään tartuntatauteja, jotka saattavat aiheuttaa

Lisätiedot

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)

Lisätiedot

Oriasemia koskevat vaatimukset. Hippos, Tampere 10.3.2015

Oriasemia koskevat vaatimukset. Hippos, Tampere 10.3.2015 Oriasemia koskevat vaatimukset Hippos, Tampere Ylitarkastaja Virva Valle EVIRA/Eläinten terveys ja hyvinvointi - yksikkö Oriasema kotimaan kauppa ja sisämarkkinakauppa Lainsäädäntö Eläintautilaki 441/2013

Lisätiedot

Hevosten tarttuvista taudeista

Hevosten tarttuvista taudeista Hevosten tarttuvista taudeista Seuraavassa esitellään kolme tarttuvaa tautia: herpes, virusarteriitti ja tarttuva kohtutulehdus. Näiden lisäksi merkittäviä merkittäviä tartuntatauteja on hevosinfluenssa

Lisätiedot

- IB - käytäntöä ja teoriaa - Näytteenotto

- IB - käytäntöä ja teoriaa - Näytteenotto - IB - käytäntöä ja teoriaa - Näytteenotto - IB-tilanne - Hoito ja ennaltaehkäisy Siipikarjan terveys päivät, Ikaalinen 22.3.12 Eija Kaukonen / HK Agri Oy Tarttuva keuhkoputkentulehdus, IB Koronaviruksen

Lisätiedot

Varsomiseen valmistautuminen

Varsomiseen valmistautuminen Varsomiseen valmistautuminen Eläinlääkäri Katja Hautala 20.2.2014 www.tervetalli.fi Esityksen sisältö Tiineen tamman terveydenhuolto LoppuCineyden ongelmat Istukkatulehdus Luominen Kohtukierre Ennen varsomista

Lisätiedot

Sälekarin Kirjapaino Oy, Somero 1. painos 2007 Painosmäärä 10 000 kpl Teksti: Katja Hautala/Suomen Hippos ry ja Martti Nevalainen/Intervet Oy Kansi ja taitto: Stella Wnuk/Intervet Oy Kirjoittajat haluavat

Lisätiedot

Ymmärränkö yskän? Nautojen hengitystiesairaudet

Ymmärränkö yskän? Nautojen hengitystiesairaudet Ymmärränkö yskän? Nautojen hengitystiesairaudet Miten huomaan hengitystiepotilaan Hengitystietulehdusten syntyyn vaikuttavat tekijät Taudinaiheuttajat Näytteenotto Hoito Ennaltaehkäisy Hengitystiesairaudet

Lisätiedot

Naudan loiset. Ulkoloiset. Sisäloiset. Juoksutusmahamadot Ohutsuolimadot Kokkidit Maksamadot Keuhkomadot. Väiveet Täit Sikaripunkki Chorioptes- punkki

Naudan loiset. Ulkoloiset. Sisäloiset. Juoksutusmahamadot Ohutsuolimadot Kokkidit Maksamadot Keuhkomadot. Väiveet Täit Sikaripunkki Chorioptes- punkki 6. Loiset Naudan loiset Sisäloiset Juoksutusmahamadot Ohutsuolimadot Kokkidit Maksamadot Keuhkomadot Ulkoloiset Väiveet Täit Sikaripunkki Chorioptes- punkki Ulkoloiset Väiveet Erittäin yleisiä (yli 80

Lisätiedot

HEVOSEN TERVEYDENHUOLLON SUUNNITTELU

HEVOSEN TERVEYDENHUOLLON SUUNNITTELU HEVOSEN TERVEYDENHUOLLON SUUNNITTELU Yhteenveto HevosAgron järjestämien tiedotustilaisuuksien (17.9.2011 Oulussa ja 12.11.2011 Kuusamossa) eläinlääkäreiden Katja Hautalan ja Tanja Tenhosen luennoista.

Lisätiedot

Sanna Nikunen ELL 4.10.2012

Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Kuuluu heimoon Orthomyxoviridae, joka jaetaan kahteen sukuun; Influenssa A- ja B- virukset sekä influenssa C-virukset A-virukset eläimillä ja ihmisillä, B- virukset harvinaisempia,

Lisätiedot

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis Soluseinätön bakteeri Beetalaktaamiantibiootit (mm. penisilliini) eivät tehoa Herkkiä

Lisätiedot

Hengitystiesairaudet ja niiden torjunta

Hengitystiesairaudet ja niiden torjunta Hengitystiesairaudet ja niiden torjunta Rakennetaan hyvinvointia navetassa, Laukaa 20.1.2011 Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta Terveydenhuoltoeläinlääkäri Heidi Härtel HK Agri Oy Vasikan ja nuorten

Lisätiedot

Mitä tauteja vastaan koira voidaan rokottaa?

Mitä tauteja vastaan koira voidaan rokottaa? KOIRAN ROKOTUS Mikä on rokote? Rokote on taudinaiheuttajia (yleisimmin viruksia) sisältävä valmiste, jonka tarkoituksena on aktivoida elimistön puolustusjärjestelmä aiheuttamatta kuitenkaan itse tautia.

Lisätiedot

Hevosten hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, tallien tilavaatimukset ja valvontakäytäntö. ELT Sonja Virtanen 3.4.2014

Hevosten hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, tallien tilavaatimukset ja valvontakäytäntö. ELT Sonja Virtanen 3.4.2014 Hevosten hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, tallien tilavaatimukset ja valvontakäytäntö ELT Sonja Virtanen 3.4.2014 Esityksen sisältö Tallien tilavaatimukset Valvonta Yleisiä hevosten hyvinvointiin vaikuttavia

Lisätiedot

Yhteenveto sisäloistutkimuksesta

Yhteenveto sisäloistutkimuksesta Yhteenveto sisäloistutkimuksesta Heidi Härtel Rotukarjan hyvinvoinnin ja taloudellisten toimintaedellytysten kehittäminen -hanke Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Emolehmäkarjojen loistutkimus

Lisätiedot

Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames

Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames Eesti mesinike suvine teabepäev Koht ja aeg: Olustvere Teenindus- ja Maamajanduskooli ruumides, 11.07.2015.a.

Lisätiedot

Kampylobakteerin vastustus lihasiipikarjatilalla. 9.6.2010 Eija Kaukonen / HK Ruokatalo Oy

Kampylobakteerin vastustus lihasiipikarjatilalla. 9.6.2010 Eija Kaukonen / HK Ruokatalo Oy Kampylobakteerin vastustus lihasiipikarjatilalla 9.6.2010 Eija Kaukonen / HK Ruokatalo Oy Bakteerin ominaisuudet Campylobacter jejuni joskus C. coli Optimilämpötila 42-43 C Ei lisäänny alle 25 C:ssa Kuumennusherkkä,

Lisätiedot

POTILAAN HYGIENIAOPAS

POTILAAN HYGIENIAOPAS POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen

Lisätiedot

TALLIN TERVEYSOHJELMA. TALLIN TERVEYSOHJELMA -yleisohjeet

TALLIN TERVEYSOHJELMA. TALLIN TERVEYSOHJELMA -yleisohjeet TALLIN TERVEYSOHJELMA TALLIN TERVEYSOHJELMA -yleisohjeet Päivittäinen terveydentilan tarkkailu Tarttuvien tautien vastustus Sisäloiskontrolli Hammashuolto Kengitys ja kavioiden hoito Ruokinta Talli-ilman

Lisätiedot

Tarttuvien eläintautien huomioiminen luonnonlintuja käsiteltäessä

Tarttuvien eläintautien huomioiminen luonnonlintuja käsiteltäessä WWF Koulutus: Öljyyntyneiden lintujen käsittely, pesu ja hoito, Tarttuvien eläintautien huomioiminen luonnonlintuja käsiteltäessä Laila Rossow Tarttuvien tautien Erikoiseläinlääkäri Tarttuva eläintauti?

Lisätiedot

Penikkatauti turkiseläimillä

Penikkatauti turkiseläimillä Penikkatauti turkiseläimillä Ajankohtaista tarttuvista eläintaudeista teemapäivä 21.5.2013 Ulla-Maija Kokkonen ELT, erikoiseläinlääkäri Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto Eläintautivirologian tutkimusyksikkö

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1/16 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Equilis injektioneste, suspensio, hevoselle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Annos (1 ml) sisältää: Vaikuttava(t) aine(et) Hevosen influenssaviruksien

Lisätiedot

Maha löysällä. Vasikkaripuli ternikasvattamoissa

Maha löysällä. Vasikkaripuli ternikasvattamoissa Maha löysällä Vasikkaripuli ternikasvattamoissa Ripulivasikan hoito Ripulin syyt Ripulin ennaltaehkäisy Näytteenotto Kuinka huomaat ripulivasikan Ei nouse ylös Ei tule syömään, kun muut tulevat Likainen

Lisätiedot

Suomenhevosen jalostusohjesääntö, liite 2

Suomenhevosen jalostusohjesääntö, liite 2 Suomenhevosen jalostusohjesääntö, liite 2 Jalostusvaliokunta xx.xx.2015 JALOSTUSHEVOSTEN RAKENNE- JA TERVEYSVAATIMUKSET Suomenhevosten terveystarkastus jalostusarvostelun yhteydessä Näyttelypaikalle ei

Lisätiedot

Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta

Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta Hevosten ruokinta: Kantavan tamman ruokinta Tiineyden loppuvaiheen ruokinta Imetyskauden ruokinta Vieroitetun varsan ruokinta Agriristeily 8.2.2013 Heikki Kankainen

Lisätiedot

Afrikkalainen sikarutto Suomen näkökulmasta. ELL Susanna Peiponen Vetcare Oy 12.11.&13.11.2013

Afrikkalainen sikarutto Suomen näkökulmasta. ELL Susanna Peiponen Vetcare Oy 12.11.&13.11.2013 Afrikkalainen sikarutto Suomen näkökulmasta ELL Susanna Peiponen Vetcare Oy 12.11.&13.11.2013 Asfivirus Afrikkalainen sikarutto, ASF Virus erittäin kestävä Tuhoutuu normaaleissa ruoanvalmistuslämpötiloissa

Lisätiedot

Tartu sorkkaan Ajotulehduksen hoito ELT Heli Simojoki Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, HY

Tartu sorkkaan Ajotulehduksen hoito ELT Heli Simojoki Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, HY Tartu sorkkaan Ajotulehduksen hoito ELT Heli Simojoki Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, HY Kun ajotulehdus iskee Pysähdytään rauhassa suunnittelemaan Sovitaan yhdessä mitä tehdään Eläinlääkäriltä

Lisätiedot

Siittolan terveydenhuolto Saara Joukanen

Siittolan terveydenhuolto Saara Joukanen Siittolan terveydenhuolto Saara Joukanen Lisensiaatin tutkielma Kliinisen lisääntymistieteen oppiaine Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos Eläinlääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto 2014

Lisätiedot

Särkyä sorkissa. Tarttuvat sorkkatulehdukset lihanaudoilla

Särkyä sorkissa. Tarttuvat sorkkatulehdukset lihanaudoilla Särkyä sorkissa Tarttuvat sorkkatulehdukset lihanaudoilla Sorkkavälin ajotulehdus Kantasyöpymä Sorkkavälin ihotulehdus Sorkka-alueen ihotulehdus Ennaltaehkäisy Tarttuvat sorkkasairaudet ternikasvattamossa

Lisätiedot

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus TUBERKULOOSI On Mycobacterium tuberculosis bakteerin aiheuttama infektio. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus Hoitona käytetään usean lääkkeen

Lisätiedot

Maha löysällä. Vasikkaripuli lypsykarjatiloilla

Maha löysällä. Vasikkaripuli lypsykarjatiloilla Maha löysällä Vasikkaripuli lypsykarjatiloilla Ripulivasikan hoito Ripulin syyt Ripulin ennaltaehkäisy Näytteenotto Kuinka huomaat ripulivasikan Ei nouse ylös Ei tule syömään, kun muut tulevat Likainen

Lisätiedot

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio Mycoplasma bovis kuuluu luokkaan Mollicutes ( pehmeäihoiset ) mollikuuteilta puuttuu soluseinä, tilalla kolmikerroksinen

Lisätiedot

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5. Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.2008 1 Tavanomaiset varotoimet Tavanomaiset varotoimet Noudatetaan

Lisätiedot

Hevosinfluenssarokotuksen pakollisuus puhuttaa

Hevosinfluenssarokotuksen pakollisuus puhuttaa Hevosinfluenssarokotuksen pakollisuus puhuttaa Ajoittain kiivaaksikin viriävä keskustelu hevosinfluenssarokotteiden hyödyistä ja tarpeellisuudesta kuumentaa tunteita talleilla ja keskustelufoorumeilla

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

Koirahotelli Pikkujalo Kytötie 36 B 03100 NUMMELA HOITOSOPIMUS

Koirahotelli Pikkujalo Kytötie 36 B 03100 NUMMELA HOITOSOPIMUS 03100 NUMMELA HOITOSOPIMUS Koiran omistaja/haltija Henkilötunnus Lähiosoite Postinro ja toimipaikka Puhelin 1 Puhelin 2 Koira (jos koiria on enemmän, lisätään muut koirat lisälehdille) Hoitojakso Alkaa..200

Lisätiedot

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Maitoa mahan täydeltä Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Imetys Vasikkapiilo Vieroitus Imetys Emänsä alla vasikat imevät n. 4-6 kertaa vuorokaudessa, yht. 10-12 l / vrk Ensimmäisten viikkojen

Lisätiedot

8. Ympäristöperäisten utaretulehdusbakteerien aiheuttamien ongelmien hallinta. Laura Kulkas Valio Oy

8. Ympäristöperäisten utaretulehdusbakteerien aiheuttamien ongelmien hallinta. Laura Kulkas Valio Oy 8. Ympäristöperäisten utaretulehdusbakteerien aiheuttamien ongelmien hallinta Laura Kulkas Valio Oy Ympäristöperäiset utaretulehdusbakteerit Streptococcus uberis (Streptococcus dysgalactiae) Escherichia

Lisätiedot

NEMAVET jauhe koirille

NEMAVET jauhe koirille NEMAVET jauhe koirille Koiran suolistomatojen torjunta Etusijalla eläinten hyvinvointi Sisäloishäätö on osa koiran ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa Koiran suolistossa ja muualla elimistössä majailevat

Lisätiedot

Käytännön asiaa rokottamisesta

Käytännön asiaa rokottamisesta Käytännön asiaa rokottamisesta TH Nina Strömberg Rokotusten ja immuunisuojan osasto THL 16.2.2011 Valtakunnalliset Terveydenhoitajapäivät 2011 1 Rokotteiden säilyvyys Rokotteet ovat herkkiä lämpötilan

Lisätiedot

MILLOIN HOITOON?! Sitä vastoin muille päiväkodin tai koulun lapsille ei suositella ennalta ehkäisevää hoitoa.

MILLOIN HOITOON?! Sitä vastoin muille päiväkodin tai koulun lapsille ei suositella ennalta ehkäisevää hoitoa. MILLOIN HOITOON?! Aivokalvontulehdus Tarttuva aivokalvontulehdus (meningokokkibakteeri) tarttuu ilmasta. Bakteeri leviää ilmaan yskittäessä ja niistettäessä. Monilla lapsilla on meningokokkeja nenässä

Lisätiedot

Suomenhevosen jalostusohjesääntö, liite 2

Suomenhevosen jalostusohjesääntö, liite 2 Suomenhevosen jalostusohjesääntö, liite 2 Jalostusvaliokunta 15.12.2015 JALOSTUSHEVOSTEN RAKENNE- JA TERVEYSVAATIMUKSET Suomenhevosten terveystarkastus jalostusarvostelun yhteydessä Näyttelypaikalle ei

Lisätiedot

NOBIVAC RABIES VET. Adjuvantti: Alumiinifosfaatti (2 %) 0,15 ml (vastaten alumiinifosfaattia 3 mg)

NOBIVAC RABIES VET. Adjuvantti: Alumiinifosfaatti (2 %) 0,15 ml (vastaten alumiinifosfaattia 3 mg) VALMISTEYHTEENVETO 1 ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Nobivac RABIES Vet 2 LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Per annos (1 ml): Vaikuttava aine: BHK-21-soluviljelmässä kasvatettua ja beeta-propionilaktonilla inaktivoitua

Lisätiedot

Veren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola

Veren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola Veren välityksellä tarttuvat taudit Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola Veren välityksellä tarttuvat taudit merkittävä tartunnanvaara taudeissa, joissa mikrobia

Lisätiedot

Luomubroilerin terveys 15.4.2014, Tampere. Laila Rossow Tarttuvien tautien Erikoiseläinlääkäri

Luomubroilerin terveys 15.4.2014, Tampere. Laila Rossow Tarttuvien tautien Erikoiseläinlääkäri Luomubroilerin terveys 15.4.2014, Tampere Laila Rossow Tarttuvien tautien Erikoiseläinlääkäri Luomubroilerin terveys Haasteet verrattuna perinteiseen kasvatukseen: Pitkä kasvatusaika Korkea teuraspaino

Lisätiedot

Hevosen pääntauti ELÄINLÄÄKÄRI

Hevosen pääntauti ELÄINLÄÄKÄRI Hevosen pääntauti ELÄINLÄÄKÄRI 2 Hevosen pääntauti Sisällys Johdanto...3 Taudinaiheuttaja...4 Taudinkuva...5 Tartunnan leviäminen ja taudinkantajat...6 Taudin toteaminen...7 Toimenpiteet taudin ilmetessä...8

Lisätiedot

Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin

Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin Th Nina Strömberg Rokotusohjelmayksikkö THL 5.4.2016 1 Rokottamisen muistisäännöt Rokottamisessa ja rokotussarjojen aikatauluttamisessa on tietyt lainalaisuudet,

Lisätiedot

Tilastot kertovat emotilojen vasikoista

Tilastot kertovat emotilojen vasikoista Tilastot kertovat emotilojen vasikoista Vasikkakuolleisuus Vasikoiden sairaudet Tilaongelman selvittäminen Näytteenotto ja lähetys Yhteistyö terveydenhuoltoeläinlääkärin kanssa Emolehmien vasikoiden kuolleisuus

Lisätiedot

Hammashoitotuki. Mihin tukeen minulla on oikeus?

Hammashoitotuki. Mihin tukeen minulla on oikeus? Hammashoitotuki Mihintukeenminullaonoikeus? Alle 20 vuotiaiden hammashuolto Lapsilla ja nuorilla on oikeus maksuttomaan hammashoitoon joulukuun viimeiseen päivään saakka sinä vuonna, jonka aikana he täyttävät

Lisätiedot

TKR:n tapahtumapäivä 2.2. ELL Kira Kanerva

TKR:n tapahtumapäivä 2.2. ELL Kira Kanerva TKR:n tapahtumapäivä 2.2. ELL Kira Kanerva Ohjelmarunko Sääntöasiaa rokotuksista ja dopingista Kilpahevosen hyvinvointiasiaa Ennen kilpailukauden alkua tarkista ainakin seuraavat asiat Rokotukset Muutokset

Lisätiedot

Tarttuvien tautien hallinta hevostalouden tukena Control of infectious diseases to support equine industry MMM 2034/312/201

Tarttuvien tautien hallinta hevostalouden tukena Control of infectious diseases to support equine industry MMM 2034/312/201 1 LOPPURAPORTTI Tarttuvien tautien hallinta hevostalouden tukena Control of infectious diseases to support equine industry MMM 2034/312/201 Vastuuorganisaatio Elintarviketurvallisuusvirasto, Evira Sinikka

Lisätiedot

A/equi2/Newmarket/1/93 ( amerikkalainen virustyyppi) 20 mikrog HA A/equi2/Newmarket/2/93 ( eurooppalainen virustyyppi) 20 mikrog HA

A/equi2/Newmarket/1/93 ( amerikkalainen virustyyppi) 20 mikrog HA A/equi2/Newmarket/2/93 ( eurooppalainen virustyyppi) 20 mikrog HA VALMISTEYHTEENVETO 1 ELÄINLÄÄKEVALMISTEEN NIMI Equilis Resequin 2 LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Laadullinen koostumus Equilis Resequin sisältää antigeenejä inaktivoiduista hevosen herpesviruksista

Lisätiedot

HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA

HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA Sisältö Johdanto... 3 Yleinen kotihoito... 4 Nuhakuume... 7 Keuhkoputkentulehdus... 8 Kurkunpääntulehdus... 9 Milloin

Lisätiedot

COOPERSECT Spot on TEHOKAS SUOJA ULKOLOISIA JA KÄRPÄSIÄ VASTAAN LAIDUNTAVILLE NAUDOILLE JA LAMPAILLE

COOPERSECT Spot on TEHOKAS SUOJA ULKOLOISIA JA KÄRPÄSIÄ VASTAAN LAIDUNTAVILLE NAUDOILLE JA LAMPAILLE COOPERSECT Spot on TEHOKAS SUOJA ULKOLOISIA JA KÄRPÄSIÄ VASTAAN LAIDUNTAVILLE NAUDOILLE JA LAMPAILLE Ulkoloisten tehokas torjunta Parantaa eläinten kasvua Parantaa eläinten hyvinvointia Poistaa stressiä

Lisätiedot

Hevosten lääkitys. Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara Evira

Hevosten lääkitys. Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara Evira Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara Evira Lääkkeet ja lainsäädäntö Eläinten lääkitsemisen lainsäädännöllä varmistetaan eläinten hyvinvointia, ihmisten ja eläinten terveyttä, elintarviketurvallisuutta

Lisätiedot

Välikasvattamojen lääkitykset

Välikasvattamojen lääkitykset Välikasvattamojen lääkitykset Tulosseminaari 4.11.2014 Mari Heinonen HY/ELTDK, kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto 04.11.2014 1 Tänään - Muutamia tuloksia hankkeesta - Ajatuksia näytteenotosta ja

Lisätiedot

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1 (5) Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1. KUINKA TOIMIT, JOS EPÄILET SAIRASTUNEESI H1N1-INFLUENSSAAN? Jos epäilet sairastuneesi A(H1N1)-influenssaan, ÄLÄ MENE SAIRAANA TYÖHÖN, älä mene suoraan työterveyshuollon/

Lisätiedot

Kihomadot Suomen Apteekkariliitto 2010

Kihomadot Suomen Apteekkariliitto 2010 Kihomadot Suomen Apteekkariliitto 2010 Lukijalle Lapset ja lapsiperheet kärsivät melko yleisesti kihomadoista. Tartunta tapahtuu helposti esimerkiksi käsien välityksellä. Vaiva talttuu, kunhan lääkehoitoa

Lisätiedot

Sikava-terveydenhuoltosuunnitelma

Sikava-terveydenhuoltosuunnitelma TERVEYDENHUOLTOSUUNNITELMA (11.8.2011) Sivu 1 (5) Sikava-terveydenhuoltosuunnitelma Tuottajan nimi Tilatunnus Pitopaikkatunnus (täytettävä jos tilalla enemmän kuin yksi pitopaikka) Lähiosoite Postinumero

Lisätiedot

Laiduntavien kalkkunoiden tautisuojaus. Kitty Schulman, Leena Sahlström Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö Evira Jaakko Heikkilä MTT Taloustutkimus

Laiduntavien kalkkunoiden tautisuojaus. Kitty Schulman, Leena Sahlström Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö Evira Jaakko Heikkilä MTT Taloustutkimus Laiduntavien kalkkunoiden tautisuojaus Kitty Schulman, Leena Sahlström Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö Evira Jaakko Heikkilä MTT Taloustutkimus Sisältö Tautisuojausosion tavoitteet Siipikarjan tautisuojaus

Lisätiedot

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus

Lisätiedot

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa - mikä suoja suomalaisilla? Tartuntatautikurssi 15.4.2015 15.4.2015 Virusinfektiot-yksikkö/ Mia Kontio 1 Tuhkarokko: epäíly ja varmistus Oireet 7-21 vrk tartunnasta:

Lisätiedot

Puutiaisaivotulehdusrokotuskampanjan. vuosina 2011 2015 SUOSITUS

Puutiaisaivotulehdusrokotuskampanjan. vuosina 2011 2015 SUOSITUS Puutiaisaivotulehdusrokotuskampanjan jatko Ahvenanmaalla vuosina 2011 2015 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Puhelin: 020 610 6000 www.thl.fi 1 2011 1 PUUTIAISAIVOTULEHDUSROKOTUSKAMPANJAN

Lisätiedot

Injektioneste, suspensio. Vaaleanpunertava tai valkoinen neste, joka sisältää valkoista sakkaa. Sakka sekoittuu helposti ravisteltaessa.

Injektioneste, suspensio. Vaaleanpunertava tai valkoinen neste, joka sisältää valkoista sakkaa. Sakka sekoittuu helposti ravisteltaessa. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Trilyme injektioneste, suspensio koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi annos (1 ml) sisältää: Vaikuttavat aineet: Inaktivoitu Borrelia burgdorferi sensu lato: Borrelia

Lisätiedot

Eläinlääkäreiden täydennyskoulutus 2014. Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz ETT ry

Eläinlääkäreiden täydennyskoulutus 2014. Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz ETT ry Eläinlääkäreiden täydennyskoulutus 2014 Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz ETT ry Toimintaympäristö Suomi Siipikarjatiheys alhainen Tuotanto lähinnä Länsi- Suomessa Toimijoita vähän Siipikarjan tarttuvat

Lisätiedot

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Miten rokottaminen suojaa yksilöä? Immuunijärjestelmä Taudinaiheuttajilta suojaavan immuniteetin

Lisätiedot

seura: kokonaispisteet: / 40 p. Tehtävä 1. Monivalinta

seura: kokonaispisteet: / 40 p. Tehtävä 1. Monivalinta Sydän-Hämeen ratsastajat ry:n ja Suomen Ratsastajainliiton järjestämät Valtakunnalliset Hevostaitomestaruuskilpailut Aitoossa 18.5.2013 TEORIAKOE SARJA II / OIKEAT VASTAUKSET kilpailijanumero: nimi: seura:

Lisätiedot

Poikiminen. Emolehmien kevät-seminaari 26.01.2011 Laukaa. Eläinlääkäri Teppo Heinola

Poikiminen. Emolehmien kevät-seminaari 26.01.2011 Laukaa. Eläinlääkäri Teppo Heinola Poikiminen Emolehmien kevät-seminaari 26.01.2011 Laukaa Eläinlääkäri Teppo Heinola Poikiminen Naudan synnytysteiden anatomiaa Normaali synnytys Vaikeutunut synnytys Synnytysapu Vastasyntyneen ja emän hoito

Lisätiedot

Vasikkakuolleisuuden hallinta. Tuomas Herva ja Pirjo Aho AtriaNauta

Vasikkakuolleisuuden hallinta. Tuomas Herva ja Pirjo Aho AtriaNauta Vasikkakuolleisuuden hallinta Tuomas Herva ja Pirjo Aho AtriaNauta Vasikan merkitys Kotimaisen naudanlihantuotannon pullonkaula: vasikka ratkaisuina - emolehmätuotannon lisääminen - teuraspainon nosto

Lisätiedot

TAUTIRISKIEN HALLINTA LIHANAUTOJEN RYHMÄKASVATTAMOISSA. Sini Ahola, agrologiopiskelija 1

TAUTIRISKIEN HALLINTA LIHANAUTOJEN RYHMÄKASVATTAMOISSA. Sini Ahola, agrologiopiskelija 1 TAUTIRISKIEN HALLINTA LIHANAUTOJEN RYHMÄKASVATTAMOISSA 1 ETT RY:N 10 KÄSKYÄ Kymmenen konkreettista ohjetta nautatilan tautiriskien hallintaan: 1. Eläinaineksen osto 2. Eläinten myynti 3. Rehut 4. Vierailijat

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Duramune DAPPi injektiokuiva-aine, kylmäkuivattu ja liuotin suspensiota varten

VALMISTEYHTEENVETO. Duramune DAPPi injektiokuiva-aine, kylmäkuivattu ja liuotin suspensiota varten VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Duramune DAPPi injektiokuiva-aine, kylmäkuivattu ja liuotin suspensiota varten 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1 annos (1 ml) sisältää: Vaikuttavat aineet:

Lisätiedot

YLEISIMMÄT TARTUNTATAUDIT

YLEISIMMÄT TARTUNTATAUDIT Sosiaali- ja terveystoimi 2010 Tartuntatauti- ja hygieniayksikkö YLEISIMMÄT TARTUNTATAUDIT Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ehkäisy Poissaolo Nuhakuume -pisaratartunta -kosketustartunta

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Nobivac L4 injektioneste, suspensio koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi 1 ml:n annos sisältää: Vaikuttavat aineet: Inaktivoidut Leptospira

Lisätiedot

Rabies. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö PPSHP 161015

Rabies. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö PPSHP 161015 Rabies Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö PPSHP 161015 Aasia Afrikka Etelä- ja Väli- Amerikka Suuren tautiriskin maat Virustauti, jota esiintyy 150 maassa Koirat valtaosin

Lisätiedot

HEVOSEN HAMMASHOITO 01/01/2015 (Raspaus, floating, rasping, equine dentistry)

HEVOSEN HAMMASHOITO 01/01/2015 (Raspaus, floating, rasping, equine dentistry) HEVOSEN HAMMASHOITO 01/01/2015 (Raspaus, floating, rasping, equine dentistry) Hammashoito aloitetaan 1,5 vuoden iässä Hampaat hoidetaan yleensä 1 2 kertaa vuodessa Suu tutkitaan suun huuhtelemisen jälkeen

Lisätiedot

Nuoren suomenhevosen valmennus ja kilpailuttaminen - eläinlääkärin näkökulma

Nuoren suomenhevosen valmennus ja kilpailuttaminen - eläinlääkärin näkökulma Nuoren suomenhevosen valmennus ja kilpailuttaminen - eläinlääkärin näkökulma Mari Vettenranta hevossairauksien erikoiseläinlääkäri, Tampereen hevosklinikka Varsan valinta Suku; aikainen nopeus periytyvää

Lisätiedot

Menjugate. 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Menjugate. 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Menjugate 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä N. meningitidis -bakteeri voi aiheuttaa infektion

Lisätiedot

Tehotippi Soft. Utareterveys ja vedinkastot

Tehotippi Soft. Utareterveys ja vedinkastot Tehotippi Soft Utareterveys ja vedinkastot HIVEN OY Utaretulehdus valitettavan yleinen sairaus Heikentää merkittävästi eläinten hyvinvointia Utaretulehdus on eläinlääkärihoitojen ja poistojen yleisin syy.

Lisätiedot

Munintakanojen poikaskasvatuksen aikana ennaltaehkäistäviä tauteja. Laila Rossow Siipikarjan taudit Tarttuvien tautien erikoiseläinlääkäri EVIRA

Munintakanojen poikaskasvatuksen aikana ennaltaehkäistäviä tauteja. Laila Rossow Siipikarjan taudit Tarttuvien tautien erikoiseläinlääkäri EVIRA Munintakanojen poikaskasvatuksen aikana ennaltaehkäistäviä tauteja Laila Rossow Siipikarjan taudit Tarttuvien tautien erikoiseläinlääkäri EVIRA Munintakanojen rokotukset kasvatusaikana Tauti Antotapa ja

Lisätiedot

Siipikarjan rokottaminen

Siipikarjan rokottaminen Siipikarjan rokottaminen Ville Pöyri, MSD KAM and Marketing Manager, Swine and Poultry Tampere 17.11.2014 Miksi rokotetaan? - Tautien ennaltaehkäisy - Lieventämään taudin oireita - Vain yksi osa tautien

Lisätiedot

Suojaa työpaikkasi sikainfluenssalta. (H1N1-virus)

Suojaa työpaikkasi sikainfluenssalta. (H1N1-virus) Suojaa työpaikkasi sikainfluenssalta (H1N1-virus) Sikainfluenssa on hengitysteiden sairaus, jota tavataan usein sioilla. Aiheuttajana on A-tyypin influenssavirus. On erittäin harvinaista, että ihminen

Lisätiedot

Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen käyttösuositus

Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen käyttösuositus LIITE 1/(5) Valvontaosasto Pvm/Datum/Date Eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö Tammikuu 2016 Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen

Lisätiedot

4. Pikkuvasikan sairaudet

4. Pikkuvasikan sairaudet 4. Pikkuvasikan sairaudet Napatulehduksen oireet Tulehtunut napa on suurentunut kosketusarka valuttaa märkää / virtsaa Napatulehduksen oireet Vasikalla voi olla yleisoireita: Kuumeilu Apaattisuus, imee

Lisätiedot

HEVOSTEN TERVEYDENHUOLTO

HEVOSTEN TERVEYDENHUOLTO HEVOSTEN TERVEYDENHUOLTO ELL Tiina Hietalahti 2007 Hevosten terveydenhuolto Sisällysluettelo Sivu 2 1. Hevosten terveydenhuollon peruskäsitteet 3 2. Hevosten terveydenhuollon yleiset tavoitteet 4 3. Hevosten

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon

Lisätiedot

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi.

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. idslofi04.12/06.2 Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. Galderma Nordic AB. Box 15028, S-167 15 Bromma. Sweden Tel +46 8 564 355 40, Fax +46 8 564 355 49. www.galdermanordic.com

Lisätiedot

Lepakkorabiestutkimus

Lepakkorabiestutkimus Lepakkorabiestutkimus Lepakkoseminaari 19.3.2011 Esitelmän rakenne Tietoa rabieksesta ja lepakkorabieksesta Tutkimushanke Miten voit osallistua hankkeeseen Mitä lepakkoharrastajan ja -tutkijan on hyvä

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Dolpac vet tabletit keskikokoisille koirille (3 30 kg) 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS

VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Dolpac vet tabletit keskikokoisille koirille (3 30 kg) 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Dolpac vet tabletit keskikokoisille koirille (3 30 kg) 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1 tabletti sisältää Vaikuttavat aineet: Oksanteeli Pyranteeli Pratsikvanteli

Lisätiedot

Keskisuomalaiset zoonoosit

Keskisuomalaiset zoonoosit Keskisuomalaiset zoonoosit Alueellinen tartuntatautikoulutuspäivä 3.5.2016 Sanna Kilpinen www.terve.fi Zoonoosi? from Greek: ζῷον zoon "animal" Eläimen, yleensä selkärankaisen, infektiotauti, joka voi

Lisätiedot

Ajankohtaista luomukanojen terveydestä 8.6.2011

Ajankohtaista luomukanojen terveydestä 8.6.2011 Ajankohtaista luomukanojen terveydestä 8.6.2011 Laila Rossow Siipikarjan taudit Tarttuvien tautien erikoiseläinlääkäri EVIRA Siipikarjan terveydentila on Suomessa ollut jo vuosikausia erittäin hyvä Vaarallisia

Lisätiedot

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ MEDIVIR LEHDISTÖMATERIAALI Lisätietoja: Tuovi Kukkola, Cocomms Oy, puh. 050 346 2019, tuovi.kukkola@cocomms.com Lehdistökuvia voi ladata osoitteesta www.mynewsdesk.com/se/pressroom/medivir

Lisätiedot

TERVEYSKORTTI KAIKKI MITÄ LEMMIKILLESI TARVITSET

TERVEYSKORTTI KAIKKI MITÄ LEMMIKILLESI TARVITSET TERVEYSKORTTI KAIKKI MITÄ LEMMIKILLESI TARVITSET ELÄINTOHTORI KIVUTON PALVELEE Akuutit sairastapaukset ja ensiapu o oksentelu o ripulointi o pissaamattomuus o vierasesine-epäilyt o synnyttävät nartut o

Lisätiedot