LIELAHTI TURVESUONKATU 10

Transkriptio

1 TAMPEREEN KAUPUNKI TRE:8172/ /2014 pvm LIELAHTI TURVESUONKATU 10 KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTTAMINEN VÄHITTÄISKAUPAN SUURYKSI- KÖKSI. ASEMAKAAVA NRO Selostus Tampere ja tark , tekn. tark

2 LIELAHTI, TURVESUONKATU 10 KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTTAMINEN VÄHITTÄISKAUPAN SUURYKSIKÖKSI. ASEMA- KAAVA NRO Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä toukokuuta 2015 päivättyä ja sekä tarkistettua asemakaavakarttaa nro Asian hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan. TIIVISTELMÄ Kaava-alueen sijainti ja luonne Kaava-alue sijaitsee 6,5 km luoteeseen kaupungin keskustasta, Lielahti kaupunginosassa, osoitteessa Turvesuonkatu 10. Asemakaavan muutos koskee korttelin 2474 tonttia nro 4. Muutosalue rajautuu lounaassa Turvesuonkatuun, luoteessa Linjakatuun, koillisessa Viirapuistoon ja kaakkoispuolella suojaviheralueen erottamaan pientaloalueeseen. Lähiympäristön rakennuskanta käsittää hallimaisia liike- ja teollisuuskäytössä olevia toimitiloja pysäköintialueineen. Suunnittelualue ja osa sen lähiympäristöstä ovat kaupallisten rakennusten aluetta. Alueen koillis- ja kaakkoispuolelle sijoittuu omakotiasutusta. Kaavamuutosalueella korttelissa 2474 sijaitsee K-Raudan peltipintainen, rekisterin mukaan kooltaan lähes 6700 k-m² myymälä, joka on rakennettu v. 2003, myymälärakennusta on laajennettu v Lisäksi tontilla sijaitsee noutopiharakennus kooltaan n. 75x20.5 metriä ja varastokatos tontin koilliskulmassa. Piha-alue on kokonaan asfaltoitu ja asiakaspysäköintikenttä sijoittuu etupihalle Turvesuonkadun ja myymälärakennuksen väliin. Linjakadun varressa tontilla on muuntamorakennus. Tontin pinta-ala on m². Asemakaavan tavoitteet Kaavamuutoksen hakijan tavoitteena on tontin käyttötarkoituksen muuttaminen vähittäiskaupan suuryksiköksi, merkintä KM. MRL:n voimaan tulleeseen muutokseen sisältyvän siirtymäsäännöksen mukaisesti vähittäiskaupan suuryksikön määritelmää sovelletaan paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan alkaen. Kaikki yli 2000 kerrosneliömetrin myymälät ovat lähtien vähittäiskaupan suuryksikköjä kaupan toimialasta riippumatta (MRL 71 a ). Siirtymäaikaa on jatkettu asti. Asemakaavamuutos laaditaan MRL:n muutosten vuoksi. Nykyinen toiminta tontilla säilyy ennallaan. Kaavaprosessin vaiheet Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä valmisteluaineistoa oli nähtävillä välisen ajan. Lisäksi OAS lähetettiin osallisille kirjeitse. OAS:n nähtävillä olon aikana jätettiin 6 mielipidettä tai lausuntoa. Kaupungin ympäristönsuojelu kiinnitti huomiota toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien häiriöiden ehkäisyyn asutukseen ja viheralueeseen nähden. Toiminnasta johtuvien häiriöiden ehkäisemiseksi on kaavassa säädetty meluesteitä tontille, jotka on jo toteutettu.

3 Asukasmielipiteitä oli kaksi. Toisen mielestä korkean aidan vaikutusta suunnittelualueen ja koillispuolen omakotiasutuksen välillä tulisi pehmentää kasvillisuudella. Puisto-osastolle on toimitettu viesti kasvillisuuden istuttamisesta puistoon. Toisen mielipiteen esittäjän mielestä mahdollinen laajentaminen tulisi tehdä nykyisestä ylöspäin, ei maantasossa. Kerrosluku II säilyy. Kaupungin liikenneinsinööri ehdotti teetettäväksi liikenteellisen toimivuustarkastelun ja liikenteellisten vaikutusten arvioinnin. Suunnittelun aikana todettiin tarpeettomaksi selvittää liikenteellisiä vaikutuksia, koska olemassa oleva tilanne säilyy. Maakuntamuseolla ja Pirkanmaan liitolla ei ollut huomautettavaa. Asemakaava oli ehdotuksena nähtävillä ja siitä pyydettiin viranomaislausunnot Pirkanmaan ELY-keskukselta ja Pirkanmaan liitolta. Pirkanmaan liitto ei jättänyt lausuntoa kaavaan. Pirkanmaan ELY antoi lausunnon. Muistutuksia ei tullut. Pirkanmaan ELY-keskus huomautti selostuksessa olevista puutteista ja esitti kaavan sisältöön muutoksia merkintöihin ja määräyksiin. Asemakaavaan tehtiin tekninen tarkistus, jossa merkintä mekl10% muutettiin uudeksi kekl en4% merkinnäksi, jonka mukaan merkintä osoittaa kuinka monta prosenttia rakennusalalle sallitusta kerrosalasta saadaan enintään käyttää liiketiloihin laskettavina keskustahakuisen erikoiskaupan liiketiloina. Asemakaava Asemakaavan muutoksessa tontin pääkäyttötarkoitus muutetaan liikerakennusten korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön (KM). Tontille ei saa sijoittaa päivittäistavarakauppaa (pt 0). Rakennusalalle sallitusta kerrosalasta saadaan enintään 4% käyttää liiketiloihin laskettavina keskustahakuisen erikoiskaupan liiketiloina (kekl en4%). Asemakaavan muutoksella tontille nro osoitetaan rakennusoikeutta tehokkuusluvun e=0,4 mukaan 9756 k-m². Rakennusoikeuden määrä ei muutu asemakaavassa. Kaavamuutosalueelle osoitetaan merkinnät hulevesien käsittelyä varten (hule-9). Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavaa voi alkaa toteuttamaan sen saatua lainvoiman. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: Tampereen kaupungin Lielahden kaupunginosan korttelin nro 2474 tonttia nro 4. Kaavan laatija:

4 Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen, Maankäytön suunnittelu: projektiarkkitehti Aulikki Graf. Diaarinumero: TRE:8172/ /2014 Vireilletulo: Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville Kaava-alueen sijainti Alue sijaitsee Lielahden kaupunginosassa 6,5 km länteen kaupungin keskustasta, osoitteessa Turvesuonkatu Kaavan nimi ja tarkoitus Lielahti, Turvesuonkatu 10 Käyttötarkoituksen muuttaminen vähittäiskaupan suuryksiköksi. Asemakaava nro Tarkoituksena on laatia kaavamuutos, joka mahdollistaa tontilla käyttötarkoituksen muutoksen. 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista - Asemakaavakartta , tekn. tark ja Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan havainnepiirros Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Yritysvaikutusten arviointilomake LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Kaava-alue sijaitsee Lielahden alakeskuksessa 6,5 km länteen kaupungin keskustasta, valtatie VT 3:n pohjoispuolella. Alueen tontteja on sekä yksityisessä että Tampereen kaupungin omistuksessa.

5 Kaavamuutosalue Luonnonympäristö Korttelialueen kaakkoispuoli on EV merkinnällä suojaviheralueeksi varattu alue, jolla on meluntorjuntatarve Turvesuonkatua vasten. Alueen pohjoispuolelle sijoittuu luonnonmukainen virkistysalue (VLL-1). Virkistysalueelle sijoittuu alueellinen hulevesien viivytysallas. Maisemarakenne ja luonnonolot Vallitseva maisematila on puoliavoin kaupallinen alue. Kaavamuutosalueen tontti on tasainen ja sijaitsee samalla tasolla sitä ympäröivien katujen kanssa. Vesistöt ja vesitalous Selvitysalue on pääosin rakennettu. Virkistysalueelle sijoittuu alueellinen hulevesien viivytysallas Rakennettu ympäristö Kaava-alueen lähiympäristön rakennukset Automiehenkadun länsipuolella ovat yksi- tai kaksikerroksisia teollisuushalleja, pihat ovat pääsääntöisesti kestopäällystettyjä. Työpaikat ja elinkeinotoiminta Kaavamuutoksen vaikutusalueella on yhteensä noin 1700 työpaikkaa. Yritysten toimialat sijoittuvat mm. kaupan alalle sekä koneiden ja laitteiden myyntiin. Palvelut Lielahden toimitila-alueella sijaitsee monipuoliset alakeskuksen palvelut. Liikenne Suunnittelualue rajautuu etelässä turvesuonkatuun, joka on alueen kokoojakatu. Turvesuonkadun tontin puolella on erillinen kestopäällystetty kevyenliikenteen väylä. Turvesuonkatu toimii liityntäkatuna Lielahdenkatuun.

6 Kaavamuutosalue on hyvin saavutettavissa joukkoliikenteen avulla. Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen linja-autolinjat 3 ja 21 palvelevat Lielahden työmatka- ja asukasliikennettä. Lähin pysäkki linjalla 21 on suunnittelualueen kohdalla. Tekninen huolto ja yhdyskuntarakenne Kunnallistekniikka on tontilla valmiina. Hulevedet hoidetaan tontilla. Kaukolämmön linja sijaitsee Linjakadulla. Kaavamuutosaluetta palvelevat vesijohto, sade- ja jätevesiviemärit sekä sähkö- ja kaapelilinjat kulkevat Linnankatua pitkin ja puistossa. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt, melu Melua on pyritty ehkäisemään tontilla 2-4m korkeilla meluesteillä pohjoisja itäpuolen omakotiasutusta sekä puistoa vasten Maanomistus Tontin omistaa Kiinteistö Oy Turvesuonkatu Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Valtioneuvoston vahvistamassa Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa kaavamuutosalue sijoittuu työpaikkatoimintojen alueelle (TP). Merkinnällä osoitetaan liike- ja toimistorakentamiseen tai tuotantokäyttöön varattuja, seudullisesti merkittäviä alueita. Alueelle voidaan sijoittaa asumista, jos siihen ei kohdistu ympäristöhäiriöitä. Ote maakuntakaavasta Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava (liikenne ja logistiikka) tuli voimaan ympäristöministeriön päätöksellä ja se sai lainvoiman Vaihemaakuntakaava ei osoita muutoksia suunnittelualueelle.

7 Pirkanmaan maakuntakaava 2040 laatiminen on vireillä. Maakuntakaava luonnoksessa Lielahti on osoitettu yhdistetyksi kaupallisten palvelujen ja työpaikkojen alueeksi Osayleiskaava Ote maakuntakaava luonnoksesta Voimassa oleva osayleiskaava Ote Lielahden osayleiskaavasta. Tampereen kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Lielahden osayleiskaavan ja se on saanut lainvoiman Osayleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu palvelujen ja hallinnon alueeksi (P-2), joka varataan yksityisten ja julkisten palvelujen toimitiloille. Asemakaavoituksen yhteydessä saa liiketilojen osalta lisätä vain paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan liikepinta-alaa. Alueelle saa sijoittaa myyntipinta-alaltaan enintään 400 m2 suuruisia päivittäistavarakaupan myymälöitä. Alueelle ei saa sijoittaa uusia vähittäiskaupan suuryksiköitä. Korttelialueen eteläpuoli on EV merkinnällä suojaviheralueeksi varattu alue, jolla on meluntorjuntatarve Turvesuonkatua vasten. Alueen poh-

8 joispuolelle sijoittuu luonnonmukainen virkistysalue (VLL-1). Virkistysalueelle sijoittuu alueellinen hulevesien viivytysallas. Koko aluetta koskevat yleismääräykset: Hulevedet Alueella syntyvät hulevedet tulee viivyttää ja imeyttää tonttialueilta varatuilla alueilla. Liikenne Kaava-alueen maankäyttö ei saa aiheuttaa merkittäviä haitallisia vaikutuksia päätieverkon liikenteelle Voimassa oleva asemakaava Ote voimassa olevasta asemakaavasta nro 7874, hyväksytty Kaava-alueella on voimassa valtuustossa hyväksytty asemakaava nro 7874, jonka mukaan kortteli on liike-, toimisto-, teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue KTT-15. Korttelin rakennusoikeus on merkitty tehokkuusluvulla e=0.4 (kerrosala 9756 m²). Kaavassa on merkintä MRL = Korttelialueelle saa rakentaa vain paljon tilaa vaativan erikoiskaupan liiketilaa ja oheistuotteiden liiketilaa enintään 20% myyntipinta-alasta, kerrosalana enintään 400 m2. Tontilta on varattava yksi autopaikka liike- ja toimistotilan 50 k-m² kohti, yksi autopaikka telisuustilan100 k-m² kohti ja yksi autopaikka varastotilan 150 k-m² kohti. Korttelialueen kerroslukumerkintä on kaksi. Tontin Turvesuonkatuun, suojaviheralueelle ja Linjakadulle rajoittuvilla osuuksilla on 3-4 metrin levyinen istutettava tontinosa puuriveineen. Melua on pyritty ehkäisemään noin 4m korkealla meluesteellä pohjois- ja itäpuolen omakoti-

9 asutusta ja puistoa vasten. Tontilla on lisäksi merkintä 2h = suurin sallittu asuinhuoneistomäärä Tonttijako Tontilla on voimassa tonttijako nro 7835 joka on hyväksytty Rakennusjärjestys ja pohjakartta Tampereen kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu v ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Tontin omistaja on tehnyt kirjatun aloitteen asemakaavan muuttamiseksi. Asemakaavan muutos laaditaan tontin omistajan aloitteesta ja siitä peritään taksan mukaiset kulut. MRL:n voimaan tulleeseen muutokseen sisältyvän siirtymäsäännöksen mukaisesti vähittäiskaupan suuryksikön määritelmää sovelletaan paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan alkaen. Kaikki yli 2000 kerrosneliömetrin myymälät ovat lähtien vähittäiskaupan suuryksikköjä kaupan toimialasta riippumatta (MRL 71 a ). Siirtymäaikaa on jatkettu asti. Asemakaavamuutos laaditaan MRL:n muutosten vuoksi. Nykyinen toiminta tontilla säilyy ennallaan. Kaavajärjestelmän mukaisesti merkitykseltään seudulliset vähittäiskaupan suuryksiköt osoitetaan maakuntakaavoissa. Kuntakaavoissa eli yleiskaavoissa ja asemakaavoissa osoitetaan vaikutuksiltaan paikalliset suuryksiköt. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutos laaditaan tontin omistajan aloitteesta. Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi on tehnyt Kiinteistö Oy Turvesuonkatu 10 / Ari Pärssinen, hakemus on päivätty Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Suunnittelualueen maanomistaja ja hakija Naapurikiinteistöt (lähivaikutusalue) Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan liitto Kaupungin eri toimialat, viranomaiset ja liikelaitokset (mm. viranomaispalvelut, kiinteistötoimi, kaupunkiympäristön kehittäminen, Pirkanmaan pelastuslaitos, Tampereen Kaukolämpö Oy, Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Vesi Liikelaitos) Länsi-Tampereen alueellinen työryhmä Länsi - Alvari Lielahden Yrittäjät Muut ilmoituksensa mukaan

10 4.3.2 Vireilletulo Asemakaavan muutos tuli vireille , kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) kuulutettiin nähtäville Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä valmisteluaineistoa oli nähtävillä välisen ajan. Lisäksi OAS lähetettiin osallisille kirjeitse. OAS:n nähtävillä olon aikana jätettiin kuusi mielipidettä. Kaupungin ympäristönsuojelu kiinnitti huomiota toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien häiriöiden ehkäisyyn asutukseen ja viheralueeseen nähden (asiakas ja huoltoliikenne, melu, häikäisy, roskaantuminen). Ympäristönsuojelu halusi lisäksi teetettäväksi hulevesiselvityksen. Hulevesiselvitystä ei teetetty, koska tontille ei ole tulossa uudisrakentamista tässä vaiheessa. Toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien häiriöiden ehkäisemiseksi on kaavassa säädetty meluesteitä tontille, jotka on jo toteutettu. Asukasmielipiteitä oli kaksi. Toisen mielestä korkean aidan (pohjoispuolella) vaikutusta suunnittelualueen ja omakotiasutuksen välillä tulisi pehmentää kasvillisuudella. Puisto-osastolle on toimitettu tieto kasvillisuuden istuttamisesta puistoon. Toisen mielipiteen esittäjän mielestä mahdollinen laajentaminen tulisi tehdä nykyisestä ylöspäin, ei maantasossa. Kerrosluku II säilyy. Työn aikana todettiin, että kaavamuutoksen liikenteelliset vaikutukset ovat vähäiset ja että hankkeesta ei ole tarvetta laatia erillistä liikenneselvitystä. Maakuntamuseolla ja Pirkanmaan liitolla ei ollut huomautettavaa. Asemakaava oli ehdotuksena nähtävillä ja siitä pyydettiin viranomaislausunnot Pirkanmaan ELY-keskukselta ja Pirkanmaan liitolta. Pirkanmaan liitto ei jättänyt lausuntoa kaavaan. Muistutuksia ei tullut. Pirkanmaan ELY-keskuksen ehdotukseen tekemään lausuntoon on tehty seuraava vastine. Asemakaavan selostukseen kohtaan Asemakaavan tavoitteet ja Asemakaavan suunnittelun vaiheet tehdään seuraava lisäys: Siirtymäaikaa on jatkettu asti. Yleiskaavallisen tarkastelun mukaan alue soveltuu vähittäiskaupan suuryksikön alueeksi ja asemakaavan muutos varmistaa toiminnon säilymisen alueella sekä vahvistaa Lielahden aluekeskusta. Asemakaavamuutos on mahdollinen, joten voimassa oleva yleiskaava on siten tältä osin vanhentunut. Muutos huomioidaan vireillä olevassa Kantakaupungin yleiskaava 2040 työssä. Asemakaavassa nro 8592 on osoitettu käyttötarkoitus vähittäiskaupan suuryksikölle. Vähittäiskaupan suuryksikön käsite sisältää paljon tilaa vaativan kaupan, eikä siten paljon tilaa vaativaa kauppaa tarvitse erikseen määrätä. Asemakaavassa on lisäksi kielletty päivittäistavarakauppa (päivittäistavarakaupan paikka Lielahdessa on muualla) sekä mahdollistettu enintään 4% kerrosalasta keskustahakuisen erikoiskaupan tiloille

11 (vähittäiskaupan suuryksikön yhteyteen sijoittuville ja soveltuville muille toiminnoille). Nämä merkinnät ja määräykset yksilöivät vähittäiskaupan laatua vaikutusten kannalta riittävästi. Merkinnän sisälle voi sijoittua auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha- tai maatalouskauppa. Tällaisten vähittäiskaupan suuyksiköiden vaikutukset ympäristöön ovat samankaltaiset. Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus (Ympäristöhallinnon ohjeita 3/2013, s. 8.): MRL:n voimaan tulleeseen muutokseen sisältyvän siirtymäsäännöksen mukaisesti vähittäiskaupan suuryksikön määritelmää sovelletaan paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan alkaen. Kaikki yli 2000 kerrosneliömetrin myymälät ovat lähtien vähittäiskaupan suuryksikköjä kaupan toimialasta riippumatta (MRL 71 a ). Tarkoituksena ei ole muodostaa uutta yksikköä vaan mahdollistaa nykyisen toiminnan jatkuminen. Koska paljon tilaa vaativan erikoiskaupan käsite ( tiva -kauppa) poistuu voimassa olevan lain siirtymäsäännöksen perusteella huhtikuun puolessa välissä 2017, ei sitä ole tarkoituksenmukaista käyttää uusissa asemakaavoissa. Kaavat ovat voimassa pitempään kuin siirtymäsäännös. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Hakijan tavoitteet Kaavamuutoksen hakijan tavoitteena on tontin käyttötarkoituksen muuttaminen vähittäiskaupan suuryksiköksi, merkintä KM Kaavan laatijan tavoitteet Kaupungin tavoitteena on kaavoituksen avulla turvata hakijalle yritystoiminnan jatkamisen edellytykset. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Asemakaavan muutoksessa maankäytön periaatteet säilyvät ennallaan kaupallisena alueena Mitoitus Tontin pinta-ala on 24390nm² ja sille osoitetaan rakennusoikeutta tehokkuusluvun e=0,40 mukaan 9756 k-m². Rakennusoikeuden määrä ei muutu asemakaavamuutoksessa. Kerrosluvuksi on osoitettu kaksi. Sallitusta kerrosalasta saadaan enintään 4 % käyttää keskustahakuisen erikoiskaupan liike- tai palvelutiloina, mutta päivittäistavarakauppa on kielletty. 5.2 Aluevaraukset Korttelialueet ja kaavamääräykset Tontti osoitetaan vähittäiskaupan suuryksikön korttelialueeksi (KM). Kokonaiskerrosalasta saadaan enintään 4% käyttää keskustahakuisen erikoiskaupan ja palvelutilojen liiketiloina (merkintä: kekl 4%). Osa tontin ulkovarastoalueista on aidattava korkeusasemaan M sovitetulla rakenteellisella aidalla ja osa vähintään 2m korkealla aidalla. Auto-

12 paikkoja on varattava yksi liiketilan kerrosalan 50 m² kohti. Kerroslukumerkintä on kaksi. Tontin kerrosalaa ei saa käyttää päivittäistavaran liiketiloina (ptl 0). Tontilla on yksi suuri rakennusala. Pääosalle Turvesuonkatua ja osittain Linjakadulle on osoitettu liittymäkielto. Istutettava puurivi on osoitettu Turvesuonkadulle. Kaavamuutosalueelle osoitetaan merkintä hule-9, jonka mukaan vettäläpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää alueella siten, että viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla yksi kuutiometri jokaista sataa vettäläpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden. Viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden tulee tyhjentyä 12 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto. 5.3 Kaavan vaikutukset Yhdyskuntarakenne Pääkäyttötarkoitus säilyy lähes ennallaan. Kaavan vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ovat vähäiset jo rakennetulla alueella. Ihmisten elinolot ja elinympäristö Suunnittelualue rajautuu puistojen välityksellä pohjois- ja kaakkoispuolelta omakotiasutukseen. Negatiivisia vaikutuksia asutukseen on pyritty vähentämään tontille määrätyillä melusuojilla. Myös puistoalue ja suojaviheralue asutusta vasten suojaavat toiminnan negatiivisilta vaikutuksilta. Kaupunkikuva ja rakennettu ympäristö Kaupunkikuva ei muutu, koska kaava on muilta osiltaan kuin käyttötarkoitukseltaan toteava. Liikenne Kaavamuutosalue kytkeytyy olemassa olevaan liikenneverkkoon. Liikennemäärien lisäystä kaavamuutoksen johdosta ei ole. Lielahden alueen katuverkon katujen kapasiteetti mahdollistaa kuitenkin lisäliikenteen. Alueen saavutettavuus eri liikennemuodoilla on hyvä. Joukkoliikenneyhteys kaupungin keskustaan on sujuva. Turvesuonkadun suunnittelualueen puolella on kevyen liikenteen väylä. Polkupyörille on osoitettu kaavassa ohjeellinen alue. Yritysvaikutukset Kaavamuutos edistää elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Alueen muihin toimijoihin kaavalla ei ole suoraa vaikutusta Yleiskaavallinen tarkastelu Yleiskaavallisen tarkastelun on laatinut maankäytön suunnittelun yleiskaavoituksen projektiarkkitehti Lotta Kauppila. Tontti on osoitettu nyt voimassa olevassa asemakaavassa merkinnällä KTT-15, liikerakennusten korttelialueeksi. Asemakaavamuutoksella tontille haetaan vähittäiskaupan suuryksikön (KM) sallivaa asemakaavamerkintää. Asemakaavamuutos ei vaikuta tontin nykyiseen käyttötarkoitukseen eikä tontilla ole tarkoitus toteuttaa lisärakentamista. Liikerakentamisen rakennusoikeutta on tontilla 9756 k-m², eikä määrä muutu kaavamuutoksen myötä. Päivittäistavarakauppaa tontilla ei sallita. Asema-

13 kaavan muutos laaditaan vuonna 2011 voimaan astuneen maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen johdosta. MRL:n sisältöä on muutettu siten, että jatkossa yli 2000 k-m² yksiköiden sijoittaminen edellyttää suuryksikön osoittamista asemakaavassa. Siirtymäaikaa on jatkettu vuonna 2015 voimaan astuneella MRL:n muutoksella saakka. Tampereen kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Lielahden osayleiskaavan ja se on saanut lainvoiman Osayleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu palvelujen ja hallinnon alueeksi (P-2), joka varataan yksityisten ja julkisten palvelujen toimitiloille. Asemakaavoituksen yhteydessä saa liiketilojen osalta lisätä vain paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan liikepinta-alaa. Alueelle saa sijoittaa myyntipinta-alaltaan enintään 400 m² suuruisia päivittäistavarakaupan myymälöitä. Alueelle ei saa sijoittaa uusia vähittäiskaupan suuryksiköitä. Asemakaavaratkaisu ei toteuta alueella voimassa olevaa yleiskaavaa. Tämän vuoksi täytyy ottaa huomioon maankäyttö- ja rakennuslaissa annetut säädökset yleiskaavan sisältövaatimuksista. Asemakaavaa on arvioitu suhteessa MRL 39 :n 2. momentin kohtiin 1-9. Asemakaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys Lielahti on kehittynyt viime vuosikymmenen aikana merkittäväksi seudullisen kaupan keskukseksi. Alueella on monipuolisia kaupallisia palveluja. Viime vuosina on Lielahden aluekeskusta vahvistettu myös julkisilla palveluilla ja Niemenrannan alueen asuinrakentamisella. Tulevaisuudessa asukas- ja työpaikkamääriä tulee alueella lisäämään myös M-Realin tehdasalueen rakentuminen. Lielahden aluekeskus tulee jatkossakin olemaan kaupallisten palvelujen keskittymä. 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö Kyseessä on olevan rautakaupan tontin osoittaminen vähittäiskaupan suuryksikön alueeksi. Alue kytkeytyy olemassa oleviin yhdyskuntateknisiin verkostoihin. 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus Kaavamuutoksella ei osoiteta lisää asumista alueelle. Muutoksella varmistetaan rautakauppaan keskittyvän erikoistavarakaupan säilyminen. 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta estävällä tavalla Kaava-alue on ajoneuvoliikenteen kannalta hyvin saavutettavissa ja soveltuu hyvin vähittäiskaupan toimintaan. Alue ei sijaitse tällä hetkellä EHYT-määritelmän mukaisella joukkoliikennevyöhykkeellä. Pyöräilyn pääreitit sijaitsevat noin metrin etäisyydellä. Kävelyn ja pyöräilyn turvallisuuteen ja viihtyisyyteen on kiinnitettävä huomiota niin lähialueen katuverkoston kuin tontinkin suunnittelussa ja toteutuksessa. Energia-, vesi- ja jätehuollon verkostot ovat jo alueella.

14 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön Asemakaavamuutos vahvistaa Lielahden kaupallisia palveluja. Asemakaava-alueen koillis- ja kaakkoispuolella on pientaloasutusta. Muutoksella ei ole vaikutusta asukkaiden elinympäristöön. 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset Tontilla on jo voimassa liikerakentamisen salliva asemakaava. Asemakaavan muutos varmistaa nykyisen toiminnan jatkamisen. 7) ympäristöhaittojen vähentäminen Vähittäiskaupan suuryksikkö tuottaa etenkin ajoneuvoliikenteeseen perustuvaa liikennettä. Lisääntyvästä liikenteestä johtuva haitta tulee huomioida alueen liikenneverkkoa - ja olosuhteita kehitettäessä. 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen Kaavamuutos ei muuta olemassa olevaa ympäristöä. 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Asemakaavalla ei osoiteta uusia asumisen alueita, joten muutoksella ei ole vaikutuksia virkistysalueiden riittävyyteen. Johtopäätökset Alue soveltuu vähittäiskaupan suuryksikön alueeksi ja asemakaavan muutos varmistaa toiminnon säilymisen alueella sekä vahvistaa Lielahden aluekeskusta. Asemakaavamuutos on mahdollinen, joten voimassa oleva yleiskaava on siten tältä osin vanhentunut. Muutos tulee huomioida vireillä olevassa Kantakaupungin yleiskaava 2040 työssä. 5.4 Ympäristön häiriötekijät Rakentamisessa on huomioitava, että sisätilojen melutaso ei saa nousta valtioneuvoston liiketiloja koskevien ohjearvojen 45 db(a) yli. Rakennussuunnitelmien määräysten mukaisuus tarkistetaan rakennuslupavaiheessa. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavaa voi alkaa toteuttamaan sen saatua lainvoiman. 6.2 Toteutuksen seuranta Asemakaavan seurantalomake on selostuksen liitteenä.