Selvitys radiotaajuuksien ja toimilupien huutokauppamallista

Transkriptio

1 Selvitys radiotaajuuksien ja toimilupien huutokauppamallista Liikenne- ja viestintäministeriölle

2 Sisältö 1. Yhteenveto Hankkeen tausta ja tavoitteet... 5 Tausta... 5 Tavoitteet Lähestymistapa Kaupallinen radio Suomessa... 6 Suomen kaupallisen radion asema... 6 Kaupallisen radion kilpailuympäristö... 7 Toimilupasääntelyn merkitys... 7 Nykyiset toimiluvat ja taajuudet Kansainväliset opit huutokaupan soveltamisesta... 9 Ruotsin kaupallinen radio... 9 Ruotsin tilanne ja radiotaajuuksien suunnittelutyö... 9 Huutokaupat Ruotsin radiotoimialalla...10 Muut opit...10 Yhteenveto ja johtopäätökset NAG:n näkemys huutokauppamekanismin soveltuvuudesta Huutokauppamallin keskeiset argumentit...12 NAG näkemys huutokauppajärjestelmän soveltuvuudesta Toimialaa edistävän ratkaisun toteuttaminen Johtopäätökset ja suositukset Johtopäätökset...16 NAG:n suositus...16 Liitteet Selvityksen tietolähteitä... 19

3 1. Yhteenveto Tämän hankeen tavoitteena oli selvittää, miten ja missä laajuudessa huutokauppamalli soveltuu kaupallisen FM-radion toimilupien ja niihin liittyvien taajuuksien myöntämiseen Suomessa. Tilanne on ajankohtainen nykyisten toimilupien päättyessä vuonna Huutokauppamallin soveltuvuudesta riippumatta oli tarkoituksenmukaista myös selvittää, miten nykyistä radiotoimilupien myöntämiseen käytettävää järjestelmää voitaisiin parantaa myös ilman huutokauppoja. Lisäksi haluttiin ymmärtää muiden vastaavissa tilanteissa olevien maiden tilanne ja kokemukset. Erityisesti päätettiin keskittyä Ruotsiin, jossa merkittävä määrä radion toimilupia tullaan myöntämään vuonna Selvitys toteutettiin arvioimalla eri vaihtoehtoja ja haastattelemalla keskeisiä kaupalliseen radioon, taajuuksiin ja toimilupaprosessiin liittyviä tahoja Suomesta ja Ruotsista. Haastateltavina olivat keskeiset kaupalliset ja julkiset radioyhtiöt, toimilupien ja taajuuksien myöntäjät sekä verkkooperaattorit ja alan edunvalvojat. Suomen kaupallisen radiomarkkinan tilanne Suomen kaupallisen radion asema on vahva ja markkinarakenne toimiva. Kaupallisten toimijoiden liikevaihto kasvoi vuonna 2016 noin 4 %. Kaupallisen radion osuus vuoden 2015 koko mediamainonnasta oli noin 5 % (ja 6 % vuonna 2016). Ruotsissa vastaavat vuoden 2015 luvut olivat noin 2 % ja Tanskassa 3 %. Kaupallisen radion osuus radion kuuntelusta oli vuonna 2015 Suomessa noin 50 % koko väestön tasolla ja noin 75 % alle 55-vuotiaan väestön tasolla. Myös markkinarakenne on Suomessa terve, sillä maassa on useita toimijoita niin alueellisesti kuin valtakunnallisesti. 1 Radio kaupallisena ja teknisenä välineenä toimii nykyään useilla alustoilla ja kilpailee sekä yleisöstä että rahoituksesta kaikilla tasoilla. Kilpailu käydään erityisesti muiden digitaalisisten ja globaaleiden mainosalustojen kanssa. Alan toimijat eivät näe uusilla toimilupien jakeluratkaisuilla olevan merkittävää vaikutusta alan liikevaihdon kasvuun, mutta ne ovat tärkeitä alan aseman ja suhteellisen kilpailuaseman säilyttämiseksi ja jatkuvuuden turvaamiseksi. Suomessa DAB-radiota ei ole koettu moderniksi tavaksi digitalisoida radiota, vaan on päädytty matkaviestinverkkopohjaiseen ratkaisuun, mikä mahdollistaa pitkällä aikavälillä uudentyyppiset palvelut, eikä edellytä merkittäviä radiotoimialan lisäinvestointeja uuteen lähetysinfraan. FM-radiolla on alan toimijoiden näkemyksen mukaan vielä pitkään merkittävä osuus audioviestinnän markkinoilla, mutta samalla on kyettävä investoimaan tuleviin palveluihin ja ansaintamalleihin. Tulevaisuudessa ratkaisut ovat yhä enemmän laite- ja tekniikkaneutraaleja, käyttäjilleen personoituja sekä toimivat myös on-demand-pohjalta. Kansainväliset opit radiotaajuuksien ja toimilupien huutokaupoista Ruotsissa kaupallinen radio on pitkään ollut hyvin haastavassa asemassa sekä yleisön että talouden näkökulmasta. Ruotsin kaupallisen radion liikevaihto oli 2015 noin 80 M, kun vastaava luku Suomessa oli noin 60 M. Suurin kaupallinen yhtiö saa Ruotsissa noin 85 % koko toimialan tuloista, ja kaksi suurinta yhteensä lähes 95 %. Toimilupia kaupalliseen radioon on huutokaupattu Ruotsissa kolme kertaa. Kaikki nykyiset toimiluvat päättyvät vuoden 2018 heinäkuun lopussa. Huutokaupat ovat tuottaneet yhteensä noin 10 M, mikä tarkoittaa toimialalle toimikausien viimeisinä vuosina noin 2 M vuositason kustannuksia (noin 2,6% liikevaihdosta). Puhdas huutokauppajärjestelmä on osaltaan vahvistanut toimialan voimakasta keskittymistä ja heikentänyt kilpailun edellytyksiä toimialalla. Huonoa tilannetta korjatakseen viranomaiset ovat valmistelemassa seuraavaa toimilupakierrosta 1 Lähteet: Radiomedia ry, Finnpanel Oy, MPRT

4 siten, että seuraavaksi luodaan valtakunnalliset toimilupakokonaisuudet kolmelle eri toimijalle. Lähetyssisältöihin ei suunnitella rajoitteita lupakierroksella. Toimiluvat myönnetään edelleen huutokaupoilla, joissa on yksi suljettu kierros, jotta hinta ei nouse alan kannalta kestämättömälle tasolle. Suunnittelussa olennaista on ollut tervehdyttää markkinaa niin, että luodaan selkeä näkemys tulevasta terveestä markkinarakenteesta huomioiden valtakunnallinen ja alueellinen/paikallinen taso. Tämä on tehty suunnitteluprosessissa aktiivisella kuuntelemisella ja keskustelulla toimialan toimijoiden kanssa. Tanskassa taas valtakunnallisten radiotaajuuksien huutokaupoissa vahvimmat toimijat yliarvioivat pahasti markkinan potentiaalin ja maksoivat liikaa ajautuen myöhemmin konkursseihin. Sen jälkeen Tanskassa on siirrytty toimilupien myöntämisessä kauneuskilpailuun, jossa on selkeät vertailukriteerit ja lisäksi toimijoiden liikevaihtoon perustuva melko merkittävä toimilupamaksu. NAG:n näkemys huutokauppajärjestelmän soveltuvuudesta Huutokaupan soveltaminen FM-radiotoimialalla, joka on kypsässä elinkaaren tilanteessa ja tulee kohtaamaan ison murroksen tulevaisuudessa, ei ole tarkoituksenmukaista. Taajuuksista saatavat tulot olisivat Suomessa niin alhaiset (arviolta 0,6 1,5 M / vuosi), että niiden hyödyt kustannusten ja toimilupaprosessin järjestämisen jälkeen olisivat merkityksettömiä kerääjälle ja loisivat monessa mielessä turhaa byrokratiaa alalle. Huutokauppajärjestelmän soveltaminen kaupalliseen radioon voisi muiden kokemusten perusteella tuottaa ei-toivottuja tuloksia kuten toimialan keskittymisen kiihtyminen, toimijoiden taloudelliset ongelmat ja resurssien riittämättömyys uusiin investointeihin. Kaikki tätä selvitystä varten haastatellut toimijat vastustivat vahvasti huutokauppaa radiotaajuuksien myöntämistapana. Matkaviestinnässä osa haastatelluista näki sen loogisena ja neutraalina myöntämistapana, koska matkaviestinnän markkinat ovat olennaisesti erilaiset ja taajuuksien käytölle on mahdollista kehittää useita erilaisia palvelu- ja liiketoimintamalleja, joilla myös voi olla erilaiset taloudelliset arvot. NAG:n näkemyksen mukaan huutokauppaa ei tulisi nyt soveltaa radiotoimialalla, vaan tulisi kehittää toimialalle sopivampia ja tulevaisuuden paremmin huomioivia taajuuksien ja toimilupien jakotapoja. Radiotoimialaa ja sen toimijoita tulisi kannustaa investoimaan siirtymiseen kohti uusia digitaalisia teknologioita ja liiketoimintamalleja. Toimilupahakemusten vertailu (kauneuskilpailut) Mikäli huutokauppaa ei sovelleta myöntämismenettelynä, jaetaan ne edelleen kauneuskilpailulla kysynnän ylittäessä tarjonnan tai kevyellä hallintomenettelyllä, jos taajuuksia on tarjolla enemmän kuin niille on kysyntää. Jotta kauneuskilpailu johtaisi tarkoituksenmukaiseen ja objektiiviseen lopputulokseen, tulisi toimiluvat määritellään siten, että haettavat taajuuskokonaisuudet luovat perustan terveelle markkinarakenteelle; kauneuskilpailun arviointikriteerit muodostetaan alan tervettä rakennetta ja pitkäjänteistä kehitystä edistäviksi; kriteerejä sovelletaan tarkoituksenmukaisesti erilaisiin toimilupiin ja niiden tasoihin tai tyyppeihin; ja myöntämiskäytäntöjä tehostetaan ja nopeutetaan tarvittaessa. Toimilupien ehtojen ei tarvitse ottaa kantaa sisältöihin tai formaatteihin. Toimiala on kehittynyt kypsään vaiheeseen. Käytännössä kaikilla toimilupa-alueilla toimii useita kaupallisia radioita, jotka kilpailevat keskenään yleisöstä ja mainostajista erilaisilla konsepteilla ja formaateilla. Ala on dynaaminen ja edellyttää kykyä nopeaan reagointiin

5 makujen ja mediaympäristön muuttuessa. Muutosten tahti on selvästi nopeampi kuin toimilupakauden pituus. Selvitystä varten haastatellut toimijat itse näkevät, että toimiva kilpailu johtaa sisältöjen monipuolisuuteen ja niiden uusiutumiseen. Kauneuskilpailun kriteereinä tai toimilupien ehdoissa määritellyt sisältöjä, niiden muotoja tai osuuksia lähetysajasta koskevat ehdot pikemminkin haittaisivat alan ja ohjelmistojen kehitystä kuin takaisivat niiden monipuolisuuden. Myöskään markkinoilla ei ole havaittavissa erityistä puutetta tai tarvetta joistain olennaisista sisällöistä. Tietoyhteiskuntakaaressa ja Laissa Yleisradio Oy:stä on julkisen palvelun tehtävään kuuluvat vastuut määritelty kuuluvan Ylelle ja siihen on osoitettu tarvittavat resurssit. Markkinakysynnän tulee määritellä sisältöihin ja niiden muutoksiin kohdistuvat vaatimukset ei toimilupien myöntämiseen liittyvien prosessien. Eteneminen Keskeistä olisi muodostaa yhdessä toimialan keskeisten toimijoiden kanssa tavoitenäkymä radiotoimialan tavoiteltavasta markkinarakenteesta ja tiekartta alan tulevista muutoksista. Siten olisi mahdollista määritellä toimivat taajuuskokonaisuudet ja niiden mukaiset toimiluvat sekä kriteeristö toimilupien jakamisen perustaksi. Tämä myös kannustaisi pitkäjänteisiin ja tulevaisuuteen suuntautuviin investointeihin. 2. Hankkeen tausta ja tavoitteet Tausta Uuden tietoyhteiskuntakaaren mukaisesti radiotoiminnan harjoittaminen analogisessa maanpäällisessä joukkoviestintäverkossa edellyttää ohjelmistotoimilupaa, jota haetaan viestintävirastolta. Viestintävirasto voi myöntää ohjelmistotoimiluvan niissä tilanteissa, joissa hakijoita on vähemmän kuin vapaana olevia taajuuksia. Valtioneuvosto tekee ohjelmistotoimilupaa koskevan ratkaisun, jos kaikille hakijoille ei ole myönnettävissä taajuuskapasiteettia tai toimilupapäätöksellä on huomattavia vaikutuksia viestintämarkkinoiden yleiseen kehitykseen. Valtioneuvoston myöntämiin toimilupiin on liittynyt sisältöön liittyviä velvoitteita, kun taas viestintäviraston myöntämiin toimilupiin niitä ei ole liittynyt, joten tällä hetkellä voimassa olevat toimiluvat ovat velvoitteiden osalta erilaisia. Haasteena mallissa on se, että laajaa kysyntää omaavien taajuuksien/toimilupien myöntämiseen tarveharkinnan perusteella liittyy aina toimijoiden mahdollisuus epäillä päätöksen objektiivisuutta. Nykyiset radion ohjelmistotoimiluvat päättyvät vuoden 2019 lopussa, jolloin suuri määrä radiotoimilupia tulee uudelleen jaettavaksi vuonna 2020 alkavalle toimilupakaudelle. LVM:n tavoite on myöntää toimiluvat mahdollisimman neutraaleja jakomenetelmiä käyttäen, kevyitä lupaehtoja soveltaen sekä toimialan taloudellisen ja yleiskehityksen vahvasti huomioiden. Huutokauppamallia on sovellettu laajasti taajuuksien kauppaamisessa kansainvälisesti harmonisoiduilla matkaviestintaajuuksilla. Suomessa tavoitteena on ollut erityisesti myöntämisen neutraliteetti, toimivan markkinarakenteen varmistaminen sekä viime aikoina myös valtion fiskaaliset tavoitteet. Huutokauppa soveltuu erityisesti sellaisille taajuuksille, joilla on kaupallista potentiaalia sekä merkittävästi enemmän kysyntää kuin tarjontaa. Tässä tilanteessa oli tarpeellista selvittää, miten ja missä laajuudessa huutokauppamalli soveltuisi radion toimilupien ja niihin liittyvien taajuuksien myöntämiseen Suomen kaupallisella radiotoimialalla. Tavoitteena on luoda malli ja prosessi, joka parhaiten varmistaisi viestintämarkkinalain tavoitteet, neutraalin myöntämistavan, monipuolisen

6 tarjonnan, kuluttaja- ja markkinalähtöisen rakenteen muodostumisen sekä tehokkaan myöntämisprosessin. Radiotoimilupien myöntämisessä huutokauppamallia on sovellettu aikaisemmin Pohjoismaiden osalta mm. Ruotsissa ja Tanskassa. Arvioitaessa mallien soveltuvuutta Suomeen on syytä ymmärtää, mihin ja missä laajuudessa niitä voidaan soveltaa ja mitä oppeja muilta voidaan hyödyntää. Tavoitteet Tämän hankkeen tavoitteena on selvittää, miten ja missä laajuudessa huutokauppamalli soveltuisi radion toimilupien ja taajuuksien myöntämiseen. Selvityksessä on näin ollen otettu kantaa erityisesti seuraaviin kysymyksiin: Miten ja missä laajuudessa huutokauppamalli ylipäänsä sopii radiotoimilupien myöntämiseen Suomessa? Mitkä taajuuskokonaisuudet (ja taajuudet) saattaisivat sopia tai sopisivat parhaiten huutokaupattaviksi. Millä perusteilla ja miten ne tulisi muodostaa? Miten nykyistä radiotoimilupien myöntämiseen käytettävä järjestelmää voitaisiin parantaa (myös ilman huutokauppoja)? Mitä voidaan oppia vastaavista muissa maissa toteutetuista huutokaupoista (erityisesti Ruotsi)? Selvityksen tuloksia voidaan käyttää edelleen seuraavan toimilupakierroksen (alkaen 2020) valmistelutyön pohjana. 3. Lähestymistapa FM-radio perustuu teknisesti rajallisen luonnonvaran eli radiotaajuuksien käyttöön. Taajuudet katsotaan yhteiskunnan omaisuudeksi, johon yhteiskunta voi jakaa käyttöoikeuksia. Yhteiskunnalle koituvan kokonaisedun maksimointia pidetään käyttöoikeuksien jakamisen lähtökohtana. Jakamisen perusteena tulee olla kriteerit, joiden mukaan yhteiskunnan kokonaisedun määrä voidaan arvioida selvästi ja perustella jakamisen tulokset kritiikin kestävällä tavalla. Yhteiskunnan kokonaisetua arvioitaessa tulee ottaa huomioon yhteiskunnallisen kysynnän sekä yhteiskunnan ja markkinoiden tuottamien palveluiden kehitys. Kulloinkin käytettävien kriteerien tulee kehittyä näiden mukaisesti. 4. Kaupallinen radio Suomessa Suomen kaupallisen radion asema Suhteessa muuhun Eurooppaan ja lähinnä samanmallisiin Pohjoismaihin Suomen kaupalliset radiomarkkinat ovat vahvassa ja toimivassa asemassa. Kaupallisen radion osuus radion koko kuuntelusta oli vuonna 2015 Suomessa noin 50 %. Alle 55-vuotiaiden kuuntelusta kaupallisen radion osuus oli noin 75 %. Ruotsissa ja Tanskassa kaupallisen radion osuus koko kuuntelusta vuonna 2015 oli noin 25 %. Suomessa radiota kuunnellaan noin 3 tuntia päivässä ja se tavoittaa lähes 3,7 miljoonaa suomalaista päivittäin. Radiomainonta kasvoi Suomessa vuonna ,9 % 61,1 miljoonaan euroon. Tämä oli 5,2 % mediamainonnasta. Ruotsissa kaupallisen radion osuus vuoden 2015 mediamainonnasta

7 oli 2,3 % ja Tanskassa noin 3 %. Ruotsissa kaupallisen radion osuus vuoden 2015 mediamainonnasta oli noin 2 % ja Tanskassa 2,5 %. 2 Kaupallisen radion kilpailuympäristö Radio kaupallisena ja teknisenä välineenä toimii nykyään usealla alustalla ja kilpailee sekä yleisöstä että rahoituksesta kaikilla tasoilla. Kilpailussa menestyminen edellyttää yhä enemmän siirtymistä useita jakelukanavia käyttäväksi hybridiratkaisuksi, joka mahdollistaa useita palveluita ja rahoitusmalleja. Alan toimijat eivät näe uusilla jakeluratkaisuilla olevan merkittävää vaikutusta alan liikevaihdon kasvuun, mutta ne ovat tärkeitä alan aseman ja suhteellisen kilpailuaseman säilyttämiseksi. Suomessa DAB-radiota ei ole koettu moderniksi tavaksi digitalisoida radiota, vaan on päädytty matkaviestinverkkopohjaiseen ratkaisuun. Kuva 1: Havainnollistava kuva radion kilpailuympäristöstä Toimilupasääntelyn merkitys Toimilupasääntelyä tarvitaan rajallisten radiotaajuuksien hallintaan ja oikeudenmukaiseen jakamiseen toimijoille. Kaupallisen radion liiketoiminnan näkökulmasta nykyinen toimilupasääntely vaikuttaa ainoastaan yhteen alustaan. Tämän alustan sääntelyllä ei enää voida merkittävästi vaikuttaa kaupallisen radion kulttuurisen, sosiaalisen tai aluepoliittisen merkityksen kasvuun. Kuitenkin selvitystä varten haastatellut toimijat näkevät, että sisältöä tai ilmaisua koskeva sääntely voi heikentää koko alan toimintaedellytyksiä hidastamalla tai kokonaan estämällä yleisön ja kilpailevien medioiden kehityksen edellyttämät sisältö- tai formaattimuutokset. Lisäksi Yleisradion aseman kehittymisen ansiosta ei radiotoiminnassa ole enää sellaisia merkittäviä sisällöllisiä puutteita, joita kaupallinen radio tulisi velvoittaa korjaamaan. 2 Lähteet: TNS-Gallup: Mainosvuosi 2016; Myndigheten för press, radio och tv: Medieekonomi 2016; Kreativitet & Kommunikation DET DANSKE REKLAMEMARKED 2015

8 EU:n sekä LVM:n muiden linjausten (mm. matkaviestintä, televisio, liikenne) mukaan kilpailun edistäminen on tehokkain tapa laajentaa palveluvalikoimia, parantaa palvelujen laatua ja alentaa kustannuksia. Myös kaupallisen radion toimilupapolitiikassa johdonmukaisen kilpailun edistämisen tulisi olla tärkeä tekijä. Lisäksi selvitystä varten haastatellut toimijat korostivat kansallisen turvallisuuden näkökulmaa merkittävien toimilupien jakamisen yhteydessä. Nykyiset toimiluvat ja taajuudet Nykyisillä 42:lle toimijalle myönnetyllä 111 toimiluvalla toimii lähes sata radiokanavaa mukaan lukien paikalliset versiot (kuva 2). Toimilupajärjestelmä on muodostunut historiallisessa prosessissa sekä toimilupien myöntöprosessin että toimijakentän kehityksen tuloksena. Valtakunnalliset toimiluvat on myönnetty 12 toimijalle, joiden osalta kanavien väestöpeitot ovat noin %. Muut toimiluvat katsotaan alueellisiksi (useampi kuin yksi taajuus/lähetin) tai paikallisiksi. Kuva 2: Toimiluvat Suomessa Suomessa jatkuvassa radiokäytössä on tällä hetkellä runsaat 900 taajuutta, joista Yleisradion käytössä on näistä noin 30 % (liite 1). Kullekin taajuudelle on määritelty lähetinteho. Käytettävät lähetintehot vaihtelevat välillä 0,05 60 kw. Yleisradion verkot perustuvat suurteholähettimiin (10 60 kw) ja niitä täydentäviin pienempiin lähettimiin. Yli 30 kw:n lähettimistä Yleisradiolla on noin 85 %, ja yhteenlaskettuna Yleisradion käytettävissä on 75 % lähettimien yhteistehosta Suomessa (liite 2). Radio Novan (Bauer Media) verkko on rakenteeltaan samanlainen kuin Yleisradion. Yli 30 kw:n lähettimistä Radio Novalla on 13 %. Muut kaupallisen radion verkot perustuvat olennaisesti pienempiin lähettimiin (2 5 kw) ja niiden suhteellisesti suurempaan lukumäärään. Suurteho- ja muut verkot eroavat merkittävästi sekä kustannuksiltaan että peittoalueeltaan.

9 5. Kansainväliset opit huutokaupan soveltamisesta Ruotsin kaupallinen radio Ruotsissa kaupallinen radio on pitkään ollut heikossa asemassa sekä kuuntelumääriltään että taloudellisesta näkökulmasta. Kaupallisen radion osuus radion kuuntelusta oli Ruotsissa vuonna 2015 noin 25 %. Toimiluparakenne perustuu pitkälti alueellisiin toimilupiin, joita on noin 100 kpl. Toimiluvat ovat vuosien varrella keskittyneet muutamille isoille toimijoille, jotka ovat alueellisten toimilupien kautta rakentaneet valtakunnallista peittoa. Ruotsin kaupallisen radion liikevaihto oli 2015 noin 80 M, kun vastaava luku Suomessa oli noin 60 M. Markkina on keskittynyt kahdelle suurelle toimijalle: suurin yhtiö saa noin 85 % koko toimialan tuloista ja kaksi suurinta yhteensä lähes 95 %. Kummallakin näistä on haasteita liiketoiminnan kannattavuudessa. Radiomainonnan osuus koko mediamainonnasta oli vuonna 2015 noin 2 %. Ruotsissa hallitus päättää lähetysalueista, joita voidaan jakaa kaupallisille toimijoille. Hallituksen alaisuudessa toimiva, Kulturministerietin vastuualueelle kuuluva Myndigheten för press, radio och tv (MPRT) järjestää kaupallisten radion toimilupien huutokaupan ja päättää lähetyslupien myöntämisestä ja rekisteröinnistä. MPRT vastaa toimilupamaksujärjestelyistä sekä valvoo toimijoiden lakien ja asetusten noudattamista. Lisäksi MPRT seuraa ja analysoi kehitystä media-alalla yleisesti. Radion taajuusluvista päättää ruotsissa Post och telestyrelsen (PTS) jonka päätehtävä on valvoa sähköistä viestintää ja postipalveluja. Käsite sähköinen viestintä sisältää televiestinnän, tietotekniikan ja radiot. Ruotsin tilanne ja radiotaajuuksien suunnittelutyö Ruotsissa on käynnissä suunnittelutyö kaupallisten radiotaajuuksien seuraavaa huutokauppaa varten. Ruotsissa nykyiset lähetysluvat (103 kpl) 51 eri lähetysalueella päättyvät MPRT:n on tarkoitus päättää ja ilmoittaa seuraavista kahdeksan vuoden lähetysluvista ja niiden kokonaisuuksista mennessä. Tämä on osaltaan täysin uusi tilanne Ruotsissa, sillä koskaan aikaisemmin ei ole samanaikaisesti huutokaupattu kaikkia toimilupia. Tähän liittyen PTS on saanut Kulturministerietin välityksellä hallitukselta toimeksiannon suunnitella uusi taajuussuunnitelmaa kaupalliselle radiolle. Työn on tarkoitus valmistua kesäkuun aikana PTS on julkaisut väliraportin työstä (10/2016). Lähtökohtana PTS:n suunnittelutyössä on ollut, että taajuustila on rajattu ja lähetysalueet tulisi suunnitella uudestaan. Työn ja ehdotuksen valmistelussa on aktiivisesti kuultu laajaa joukkoa toimijoita ja tehty tiivistä yhteistyötä huutokaupasta vastaavan MPRT:n kanssa. Ruotsissa kaupallisen radiomarkkinan puitteet on pitkälti säädetty radio- ja televisiolaissa. Ehdotettu malli edellyttää siksi tietyiltä osin lainmuutosta. Lainmuutosta ollaan tällä hetkellä työstämässä, mihin liittyy kuulemismenettely toimijoiden näkemyksien huomioimiseen ennen päätöstä. PTS:n väliraportissa ehdotetaan kokonaisrakenteeltaan vähintään kolmea valtakunnallista lähetysaluetta niin suurella peitolla kuin mahdollista. Lähtökohtana suunnittelussa on ollut tavoittaa vähintään noin % väestönpeitto. Valtakunnallisten toimilupien lisäksi suunnitellaan alueellisia lähetysalueita, joilla on vastaava maantieteellinen peitto kuin nykyisillä SR:n P4-alueilla tai jotka vastaavat nykyistä läänijakoa (21 kpl). Taajuuksien kokonaisratkaisuun sisältyy myös maantieteellisesti pienempiä paikallisia talousalueita isoilla kaupunkialueilla (esim. Tukholma, Göteborg, Malmö). Toimilupahakijoilta edellytetään

10 geneerisiä taloudellisia ja teknisiä edellytyksiä toteuttaa lähetystoimintaa toimilupakauden aikana. Lisäksi suunnittelussa on asetettu rajoitus, jonka mukaan toimijoilla voi olla ainoastaan yksi lähetyslupa yhdessä lähetysalueessa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että valtakunnalliset toimiluvat tulevat jakaantumaan kolmelle toimijalle, eikä yksi voi saada kaikkia, vaikka tarjoaisi kaikista kolmesta korkeimman tarjouksen. Lähetyssisältöjen suhteen ei seuraavassa vaiheessa suunnitella asetettavan määräyksiä. Kaupalliset toimijat ovat valmistelutyön aikana kommentoineet taajuuksien suunnittelutyötä ja lainmuutosehdotusta. Ensinnäkin siirtymäajan koetaan olevan liian lyhyt (lyhimmillään yksi päivä), mikä tarkoittaisi mahdollisen rinnakkaisen infrastruktuurin ylläpitämistä ja rakentamista. Lisäksi liian lyhyt siirtymäaika voisi vaikeuttaa mainostulojen turvaamista sekä aiheuttaa käytännön ongelmia ylläpitää radiolähetyksiä. Radio ja televisiolain muutosten osalta toimijat ovat nostaneet esiin mm. kysymyksen siitä, mitä sallittu yhteistyö toimijoiden välillä käytännössä tarkoittaa. Tällä hetkellä kahdella isolla toimijalla on yhteistyötä radiomainonnan myynnissä. Keskustelua on syntynyt myös siitä, että kahdeksan vuoden toimilupien maksut tulisi tehdä etukäteen, mikä osaltaan rajoittaa uusien toimijoiden tuloa markkinoille. Huutokaupat Ruotsin radiotoimialalla Toimilupia kaupalliseen radioon on huutokaupattu kolme kertaa: vuonna 2010 (14 kpl), vuonna 2015 (4 kpl) ja vuonna 2016 (3 kpl). Kaikki toimiluvat päättyvät vuoden 2018 heinäkuun lopussa. Huutokaupat ovat tuottaneet yhteensä noin 10 M, mikä tarkoittaa toimialalle toimikausien viimeisinä vuosina noin 2 M kustannusta (noin 2,6 % liikevaihdosta). Kustannuksen kokonaisrasitusta toimialalle ei voida pitää suurena, mutta heikolla ja keskittyneellä toimialalla se on johtanut siihen, että käytännössä vain vahvimmat toimijat ovat menestyneet huutokaupassa. Esimerkiksi vuoden 2010 huutokaupassa SBS sai 13 14:sta jaossa olleesta toimiluvasta tarjotessaan niistä 93,5 % koko huutokaupan tuotosta. Voidaan olettaa, että puhdas huutokauppajärjestelmä on osaltaan vahvistanut toimialan voimakasta keskittymistä ja heikentänyt kilpailun edellytyksiä toimialalla. Muut opit Tanskassa on yhteensä kuusi valtakunnallista tai osavaltakunnallista radiokanavaa, joista kaksi toimii kaupallisin perustein. Lisäksi on noin 300 täysin paikallista tai yhteisöllistä radioasemaa. Tanskan radiomarkkinat ovat yhtä kehittymättömät kuin Ruotsin: Tanskan kaupallisen radion osuus vuonna 2015 oli mediamainonnasta 2,4 % ja kuuntelusta vajaa neljännes. Koko markkinan koko oli noin 42 M. Täysvaltakunnallisen FM5:n ja osavaltakunnallisen (noin 38 % väestöpeitto) FM6:n toimiluvat huutokaupattiin vuonna 2003 kahdeksan vuoden kaudeksi. Korkeimman tarjouksen FM5:stä teki Sky Radio (noin 54 MDKK / 7,3 M per vuosi) ja FM6:sta Talpa (noin 22,5 MDKK / 3,0 M per vuosi). Toimilupien hinnaksi näytti muodostuvan noin neljännes koko alan liikevaihdosta. Sky Radio lopetti toimintansa taloudellisista syistä vuonna Talpa meni konkurssiin vuonna 2009 tehtyään tappiota yli 900 MDKK. FM5:n toimilupa huutokaupattiin uudestaan vuonna 2006, jolloin sen huusi julkisen palvelun kaupallinen tytäryhtiö TV2 hintaan 23 MDKK per vuosi. TV2 Radiokaan ei päässyt kannattavaksi, jolloin se myi enemmistön liiketoiminnasta SBS Broadcastingille. TV2 joutui kuitenkin vastaamaan vuosittaisesta toimilupamaksusta. Liiketoimintaa jatkettiin brändilla Nova FM. FM5:n

11 toimilupa osoitettiin vuonna 2010 kauneuskilpailulla konsortiolle, jossa SBS oli mukana 40 %:n osuudella. Elokuussa 2016 FM5:n toimilupa myönnettiin Tanskassa SBS Discovery Media Holding ApS:n tytäryhtiölle FM5 A/S -menettelyssä, jossa valintakriteerinä oli tekninen kauneuskilpailu ja jonka ehtoihin kuului liikevaihtoon sidottu ja progressiivinen toimilupamaksu. Taulukko 1: Progressiivinen toimiluvamaksu Tanskassa. Liikevaihto Toimilupamaksu (% liikevaihdosta) MDKK 5 % MDKK 10 % >200 MDKK 15 % Teknisen kauneuskilpailussa käytettiin Tanskassa seuraavia kriteereitä: 1. Hakijan yleiset ja taloudelliset edellytykset valtakunnalliseen radioliiketoimintaan; 2. Hakijan näkemys ja tiedot media- ja broadcasting-toimialoista; ja 3. Hakijan ymmärrys ja tiedot radiotoimialasta. Toimiluvan hakijoita oli kaksi. Hakijoiden välillä arvioitiin olevan minimaalisen pienet erot kriteerien suhteen. Lopulta pieni ero kohdassa 1. oli ratkaiseva Yhteenveto ja johtopäätökset Säännellyn ja kypsän toimialan vapauttaminen toimilupien jakamisella puhtaasti huutokauppamenettelyllä on johtanut voimakkaasti keskittyneisiin toimialan rakenteisiin, missä kilpailu ja monipuolinen tarjonta jäävät taka-alalle. Ruotsissa toimiluvat myönnettiin yksittäin sitä mukaa kuin taajuuksia vapautui, ja vahvimmat toimijat pystyivät muodostamaan niistä duopolistisen markkinan, joka on osoittautunut heikosti kehittyväksi ja jäänyt arvoltaan ja merkitykseltään pieneksi. Tanskassa taas vahvimmat toimijat yliarvioivat pahasti markkinan potentiaalin ja maksoivat itsensä konkurssiin. Kaupallisen radion markkinat muodostuvat valtakunnallisesta, talousaluekohtaisista ja paikallisista sekä kulttuurisista lokeroista muodostuvista, osittain toisistaan poikkeavista osamarkkinoista. Elinvoimaisen ja kehittyvän radiotoimialan edellytyksenä on rakenne, joka kykenee hyödyntämään tällaisen taloudellisen ekosysteemin. Tällaisessa rakenteessa on useita toimijoita ja kilpailevia sisältökonsepteja ja -formaatteja. Radion taajuuskokonaisuuksien ja toimilupien myöntämistapa tulee tehdä niin, että se edistää toimialan menestymistä, markkinan toimintaa ja muita määriteltyjä tavoitteita, kuten sisältöjen monipuolisuus ja palvelun kattavuus. Tätä varten tarvitaan toimialan markkinarakenteen visio, joka tulisi luoda yhdessä alan keskeisten toimijoiden kanssa. Ruotsissa ollaan tulevalla toimilupakierroksella viemässä kehitystä tähän suuntaan. 6. NAG:n näkemys huutokauppamekanismin soveltuvuudesta Huutokauppamenettelyllä tarkoitetaan toimiluvan myöntämistä korkeimman tarjouksen tekevälle taholle, joka täyttää toimiluvan saamiselle asetetut ehdot. Kauneuskilpailulla

12 tarkoitetaan toimiluvan myöntämistä taholle, joka lupaa parhaiten täyttää asetettujen kriteerien mukaiset ehdot, jotka voivat liittyä sisältöihin tai erilaisiin liiketoiminnallisiin tavoitteisiin (mukaan lukien väestöpeittovelvoitteet ja toimilupamaksut). Pohjimmiltaan huutokaupalla ja kauneuskilpailulla pyritään samaan tavoitteeseen, sillä kummassakin vaihtoehdossa taajuuksien tai toimilupien myöntäjä pyytää ehdokkailta tarjouksia siitä, kuinka nämä käyttäisivät taajuudet tai toimiluvat tehokkaasti. Näiden tietojen perusteella paras tarjous hyväksytään. Toisessa vaihtoehdossa sitoudutaan rahalliseen maksuun, toisessa investointiin palvelun tarjoamiseksi. Huutokauppamallin keskeiset argumentit 3 1. Hyvin määritelty huutokauppa johtaa todennäköisimmin resurssien osoittamiseen toimijoille, jotka kykenevät käyttämään ne taloudellisesti tehokkaimmin; 2. Kauneuskilpailun arviointikriteerien määrittely ja arviointi vaativat työtä ja niiden objektiivisuus voidaan jälkikäteen kiistää ja kyseenalaistaa; 3. Huutokauppa voi tuottaa valtiolle huomattavia summia. Kauneuskilpailussa taas arvokkaat resurssit voidaan antaa toimijoille murto-osaan niiden todellisesta arvosta myös ilman velvoitteita. NAG:n näkemys huutokauppajärjestelmän soveltuvuudesta Taajuuksista saatavat tulot ovat Suomessa niin alhaiset (0,6 1,5 M /vuosi) 4, että niiden merkitys kustannusten ja prosessin järjestämisen jälkeen ovat merkityksettömiä kerääjälle ja luovat monessa mielessä turhaa byrokratiaa alalle. Huutokauppajärjestelmän soveltuvuus matkaviestintään on laajasti hyväksytty. Siksi se on myös kirjattu TYK:ssa matkaviestinnän taajuuksien jakoon sovellettavaksi menetelmäksi. Vaikka matkaviestintä ja radiotoiminta teknisesti perustuvat samojen luonnonvarojen käyttöön, ne ovat liike- ja yhteiskunnallisina toimintoina sekä kaupallisilta mahdollisuuksiltaan täysin erilaisia (ks. seuraava taulukko). Käytettäviä taajuuksia ei ole aihetta jakaa samoilla menetelmillä oikeaoppisuus- tai muista yleisistä syistä ( one size fits all ). Menetelmät on valittava kunkin taajuuksia käyttävän liiketoiminnan, niiden mahdollisuuksien ja toimintaympäristön sekä yhteiskunnan vaatimuksien näkökulmaa parhaiten vastaavalla tavalla. Huutokauppajärjestelmän soveltaminen kaupalliseen radioon tuottaisi todennäköisesti eitoivottuja tuloksia (Suomi vrt. Ruotsi, Tanska ja UK): Huutokauppamalli kiihdyttäisi toimialan keskittymistä; Se voi luoda tilanteen, jossa toimijat joutuvat taloudellisiin ongelmiin tai joutuvat vähentämään suunnittelemiaan investointeja; Merkittävää muutosta ei tule tehdä kypsällä hyvin toimivalla toimialalla, joka ei kasva eikä tarjoa merkittävää uutta potentiaalia. Nyt tulisi kannustaa toimialaa ja toimijoita investoimaan toimialan siirtymiseen kohti uusia digitaalisia teknologioita (4G ja 5G, hybridit) ja liiketoimintamalleja. NAG:n näkemyksen mukaan huutokauppaa ei tulisi tässä tilanteessa soveltaa radiotoimialalla, vaan kehittää toimialalle sopivampia ja tulevaisuuden paremmin huomioivia taajuuksien ja toimilupien jakotapoja. 3 Ks. esim.: Ken Binmore: The Biggest Auction Ever: the Sale of the British 3G Telecom Licences; Department of Economics, University College London 4 Matkaviestinnän 4G-taajuuksien huutokaupat tuottivat yhteensä n 178 M. Mikäli oletetaan että 2G- ja 3G- taajuudet olisi kaupattu vertailukelpoiseen hintaan per MHz, vastaisi taajuuksien arvo vuositasolla 1 % matkaviestinnän liikevaihdosta. 1 % kaupallisen radion liikevaihdosta on 0,6 M.

13 Taulukko 2: Vertailu huutokauppamallin soveltuvuudesta matkaviestintään ja kaupalliseen radioon 7. Toimialaa edistävän ratkaisun toteuttaminen Sekä huutokaupassa että kauneuskilpailussa taajuuksien tai toimilupien myöntäjä pyytää ehdokkailta tarjouksia siitä, kuinka nämä käyttäisivät taajuudet tai toimiluvat. Näistä paras tarjous hyväksytään. Huutokaupassa parhaan tarjouksen valintakriteeri on yksiselitteinen ja objektiivisesti arvioitavissa. Kauneuskilpailussa valintakriteerien määrittely on asia, joka voidaan kyseenalaistaa. Samoin kriteerien tulkinta käytännössä voidaan usein nähdä subjektiivisena. Myös päätös jättää kysymys markkinoiden vastattavaksi huutokaupassa on poliittinen ratkaisu. Euroopassa radiotoiminnan kauneuskilpailuiden valintakriteerit ovat perinteisesti olleet pitkälti kulttuuri-, viestintä- ja aluepoliittisia, mutta viime aikoina elinkeinopoliittiset kriteerit ovat yleistyneet ja muut väistyneet. Toimilupien kriteerit ja niiden perustat Suomessa Kaupallisen radion alkuvaiheissa käytettävissä oli vähän taajuuksia ja myös julkisen palvelun radiotarjonta oli niukkaa: vuonna 1985 Yleisradiolla oli kaksi valtakunnallista suomenkielistä ja yksi osavaltakunnallinen ruotsinkielinen kanava. Samoin vallalla oli elinkeinopolitiikka, jonka mukaan valtionyhtiöllä oli suuri osa mm. raskaassa teollisuudessa ja niin sanottujen strategisten palvelujen (ml. telepalvelut, radio ja televisio) tuottamisessa. Tällöin yhteiskunnallisen hyödyn katsottiin parhaiten toteutuvan määrittelemällä kaupallisen radion toimilupaehdoissa sisältöä koskevia velvoitteita ja rajoitteita, joilla pyrittiin monipuolistamaan radion ohjelmatoimintaa ja edistämään paikallisia kulttuureja. Samoin tuolloin vallinneen viestintäpoliittisen näkemyksen mukaan median omistusrakenteita oli syytä säädellä, jolloin toimiluvat pyrittiin myöntämään ensisijaisesti muille kuin vakiintuneille mediayhtiöille.

14 Suomen kaupallisen radion runsaan kolmen vuosikymmenen historian aikana ala on kehittynyt yhteisö- ja harrastelijapohjaisesta paikallisesta toiminnasta dynaamiseksi, osin kansainväliseksi toiminnaksi, joka on integroitunut osaksi koko mediabisnestä. Samaan aikaan julkisen palvelun radio- ja televisiotoiminta on järjestetty osaksi parlamentaarisesti ohjattua julkisen palvelun konseptia siihen liittyvine vahvoine velvoitteineen ja resursseineen. Tällaisessa kypsässä kaupallisen ja julkisen palvelun kokonaisuudessa ei mikään erityinen syy enää vaadi sisältöjen säätelyä toimilupien ehdoissa. Tällöin ei myöskään ole syytä määritellä kauneuskilpailuissa vastaavia kriteerejä. EU:n sekä LVM:n muiden linjausten (esimerkiksi matkaviestintä, televisio ja liikenne) mukaan kilpailun edistäminen on tehokkain elinkeinopoliittinen väline palveluvalikoimien laajentamiseksi, palvelujen laadun parantamiseksi ja kustannusten alentamiseksi. Kaupallista radiota voidaan nykyisin pitää tavallisena elinkeinona, johon tulee soveltaa normaaleja elinkeinopoliittisia hallintomenetelmiä. Toimilupia kauneuskilpailulla jaettaessa kriteerien tulee olla sellaiset, että ne edistävät alan tervettä rakennetta (kykyä tuottaa laadukkaita palveluita), sekä alan kehitystä ja kilpailukykyä pitkällä aikavälillä. Näin ala kykenee tuottamaan haluttuja yhteiskunnallisia hyötyjä. Taulukko 3: Yhteenveto toimijoiden näkemyksistä Tietoyhteiskuntakaaren tavoitteista ja mahdollisuuksista vastata niihin NAG:n näkemys kauneuskilpailun soveltuvuudesta Puhtaat huutokaupat eivät sovellu toimilupien jakamiseen. Luvat on jaettava edelleen kauneuskilpailulla, sillion kun kysyntä ylittää tarjonnan tai kevyellä hallintomenettelyllä, kun taajuuksia on tarjolla enemmän kuin niille on kysyntää.

15 Kauneuskilpailu sopii kaupallisen radion toimilupien ja taajuuksien jakoon, kun: toimiluvat määritellään siten, että ne luovat perustan terveelle rakenteelle (esim. valtakunnalliset, alueelliset, paikalliset; ketjuradio-; yhteisöradiotoimilupatyypit, joihin kuuluvat toimijat kilpailevat keskenään ja luovat toisiaan täydentävän markkinan); kauneuskilpailun arviointikriteerit muodostetaan alan tervettä rakennetta ja kehitystä edistäviksi; kriteerejä sovelletaan tarkoituksenmukaisesti (mahdollisesti eri tavoin) erilaisiin toimilupiin ja niiden tasoihin tai tyyppeihin; ja myöntämiskäytäntöjä tehostetaan ja nopeutetaan tarvittaessa. Toimilupien jakamisen vaiheet ja kokonaisuudet: 1. Käytettävissä olevat taajuudet ja niiden muodostama topologia (taajuussuunnitelma): - Kansainvälisten sopimusten (koskee lähinnä suuritehoisia lähettimiä) ja teknisten rajoitteiden (häiriöt) puitteissa on mahdollista määritellä useita erilaisia toimivia kokonaisuuksia. - Esimerkkinä Ruotsi, missä vastaava taajuussuunnittelutyö on käynnistetty. 2. Taajuuskokonaisuuksien muodostaminen yksittäisistä taajuuksista: - Taajuuskokonaisuudet määrittävät pitkälti toimialan rakenteet ja toimijoiden liiketoimintamahdollisuudet. 3. Taajuuskokonaisuuksiin liittyvien toimilupien osoittaminen hakijoille: - Varsinainen jakoprosessi (esim. huutokauppa). Sen tulokset ja vaikutukset määräytyvät pitkälti kahden edellisen vaiheen määrityksistä. Tietoyhteiskuntakaaressa mainittujen tavoitteiden toteutuminen riippuu kunkin kolmen vaiheen ja niiden yhteensovittamisen onnistumisesta. Taulukko 4: NAG:n hypoteesi radiomarkkinan rakenteesta

16 8. Johtopäätökset ja suositukset Johtopäätökset Puhdas huutokauppa soveltuu huonosti radion toimilupien jakomenetelmäksi perustuen arvioon saavutettavista hyödyistä ja muiden vastaavien maiden kokemuksiin. Toimiluvat tulee jakaa joustavasti kevyttä hallintomenettelyä käyttäen silloin, kun tarjonta ylittää kysynnän. Muissa tapauksissa toimiluvat tulee jakaa kauneuskilpailulla, jossa käytettävien arviointikriteerien tulee liittyä ensisijaisesti toimialan elinkeinon edistämiseen pitkällä aikavälillä. Sisältöön liittyviä ehtoja tai rajoituksia ei nykyisessä markkina- tai yhteiskunnallisessa tilanteessa tarvita. Tämä edellyttää, että on muodostettu tavoitenäkymä radiotoimialan markkinarakenteesta yhdessä alan toimijoiden kanssa. NAG:n suositus Suomella on pitkä ja usein menestyksellinen historia valtiovallan ja elinkeinoelämän yhteistyöstä. Valtiovalta on usein kuunnellut yritysten tarpeita ja soveltuvin osin pyrkinyt käytettävissään olevin keinoin luomaan kyseisille elinkeinoille suotuisat olosuhteet. Kaupallisen radion toimiala on hyvin pieni, markkinoiltaan kypsä ja suhteellisen yksimielinen. Alalla on suhteellisen vähän keskinäisiä vastakkaisuuksia, joten keskeisistä asioista on sen kanssa helppo sopia. Suosittelemme, että LVM ja toimiala (radiomedia ja avaintoimijat) neuvottelevat puitteet käytännöille, joilla toimiluvat tulevaisuudessa jaetaan siten, että koko alan toimintaedellytykset paranevat. Neuvotteluprosessin tulisi olla selkeästi määritelty ja valmista tultava valittuun määräaikaan. Lisäksi mahdollisuus Yleisradion taajuuksien vapautumiseen olisi hyvää ottaa valmistelussa huomioon. Käytännön elementit työstettäväksi olisivat mm. Toimialan rakenne ja kilpailutilanteet: minkälaisia taajuuskokonaisuuksia paketoidaan toimiluviksi ja kuinka monta kappaletta kutakin eri kokonaisuutta myönnetään; Mitä kriteereitä kauneuskilpailussa käytetään ja kuinka niitä sovelletaan ja arvotetaan; Toimilupien uudelleenjakamis- ja uusimisprosessin kehittäminen siten, että se tasaa investointisykliä ja takaa toimialan jatkumisen ja edelleen hallitun siirtymän digitaaliseen maailmaan;

17 Liitteet Liite 1: Selvityksen haastattelut Taho Henkilö Asema Päivämäärä Viestintävirasto RadioMedia (kaup. radion edunvalvonta- ja markkinointiliitto) Kari Kangas Radioverkkojen erityisasiantuntija Kirjallinen vastaus Stefan Müller Toimitusjohtaja Mediatakojat Sampsa Jolma Toimitusjohtaja Bauer Media (Suomi) Sami Tenkanen Uusi toimitusjohtaja Bauer Media (Suomi) Leena Puntila Ed. toimitusjohtaja Bauer Media (Ruotsi) Staffan Rosell Toimitusjohtaja Sanoma Media Marcus Wiklund Yhteiskuntasuhdejohtaja Sanoma Media / Nelonen Media Jussi Suvanto Radioiden johtaja Digita Markus Ala-Hautala Operatiivinen johtaja Yleisradio Olli Sipilä Teknologia- ja kehityspäällikkö Post och Telestyrelsen (PTS) Ruotsi Myndigheten för press, radio och television (MPRT) - Ruotsi Fredrik Johansson Projektijohtaja Eva Bengtsson Lakimies

18 Liite 2: Taajuuksien jakautuminen toimijoille (kpl) Liite 3: Lähettimien yhteistehojen jakautuminen toimijoille (kw) Lähettimien lukumäärät tehon (kw) mukaan Yle; yht Nova; yht < < Muu Bauer; yht Sanoma; yht < < NRJ; yht Kevyt Kanava; yht < <

19 Selvityksen tietolähteitä Finnpanel Oy Liikenne- ja viestintäministeriö Viestintävirasto Radiomedia ry Post och telesstyrelsen (PTS) Myndigheten för press, radio och tv (MPRT) Regeringskansliet - Regeringsbeslut Ku2016/00937/MF Regeringskansliet Remiss Ds 2016:23 TNS Gallup Kulturministeriet (kum.dk)