Kristillisdemokraattien hyvinvointiohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kristillisdemokraattien hyvinvointiohjelma"

Transkriptio

1 Hyvinvointiohjelma

2

3 Kristillisdemokraattien hyvinvointiohjelma Sisältö 1. Kristillisdemokraattien hyvinvointipolitiikan arvot ja tavoitteet 2. Ikärakenteen muutos haastaa hyvinvointipalvelut 3. Hyvinvointierot ovat kasvussa 4. Perusterveydenhuolto kuntoon 4.1. Laatua terveyskeskuspalveluihin 4.2. Terveydenhuollon asiakasmaksut 5. Kansansairaudet ja päihteet 5.1. MBO, diabetes ja tule-sairaudet 5.2. Terveyttä liikkumalla ja oikealla ravinnolla 5.3. Alkoholi yleisin työikäisten kuolinsyy 5.4. Tupakka tappaa 5.5. Huumeet ja lääkkeiden väärinkäyttö 6. Mielenterveysongelmat 7. Perheiden ja lapsuuden hyvinvointitekijät 7.1. Perhe on hyvinvoinnin lähtökohta 7.2. Lapsiperheiden toimeentulo ja työelämän joustot 7.3. Neuvolapalvelut terveyden ja vanhemmuuden tukena 7.4. Päivähoito ja varhaiskasvatus 7.5. Kouluikäisten hyvinvointi 7.6. Kasvurauha 8. Perheen kriisitilanteet ja lastensuojelu 9. Opiskelijoiden ja varusmiesten hyvinvointi 9.1. Opintotuki on sidottava indeksiin 9.2. Varusmiespalvelus kasvattaa myös terveyteen 10. Ikääntyneen hyvinvointi Terveenä eläkkeelle Ikääntyneiden asuminen ja palvelut 11. Vammaisten toimeentulo ja palvelut 12. Eräitä syrjäytymistekijöitä Yksinelävä vastaa kuluista yksin Velkaantuminen vie tulevaisuuden Netti- ja rahapeliriippuvuus Maahanmuuttajat ja ulkomainen työvoima Vangit ja asunnottomat 13. Toimeentulotuki ja osasairauspäiväraha 14. Eräitä terveydenhuollon erityiskysymyksiä Syntymättömien oikeudet Terveydenhuollon tutkimukseen sijoittaminen kannattaa Lääkekorvausjärjestelmä Puhdas ilma ja vesi terveystekijöinä 15. Sosiaali- ja terveydenhuollon valvonta 16. Omaishoitoa lisättävä määrätietoisesti 17. Hoitoa loppuun saakka KD:n hyvinvointiohjelma 3

4 1. Kristillisdemokraattien hyvinvointipolitiikan arvot ja tavoitteet Kristillisdemokraatit tekevät työtä ihmisarvon toteutumisen ja ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin puolesta. Käsityksemme mukaan hyvinvointi rakentuu ulkonaisen, eli taloudellisen hyvinvoinnin lisäksi sisäisestä hyvinvoinnista, johon kuuluvat muun muassa ihmisten keskinäinen huolenpito ja toimivat ihmissuhteet. Hyvä elämä on sitä, että ihminen kokee elämänsä arvokkaana ja merkityksellisenä. Siihen kuuluu olennaisena osana mahdollisuus vaikuttaa omaan ja lähimmäisten hyvinvointiin ja terveyteen. Terveen ja hyvinvoivan yhteiskunnan perustana on vahva kristillisestä arvopohjasta nouseva etiikka. Hyvinvoinnin vastakohtana voidaan pitää syrjäytymistä. Syrjäytymisellä tarkoitetaan taloudellista, sosiaalista, terveydellistä ja koulutuksellista huono-osaisuutta. Se merkitsee myös yleistä osattomuutta, joka ilmenee erityisesti syrjäytymisenä työmarkkinoilta. Syrjäytyneen ääni ei kuulu yhteiskunnassa. Kristillisdemokraatteina pidämme tärkeänä sosiaalisten ja terveysongelmien ennaltaehkäisyä, varhaista puuttumista sekä syrjäytymisvaarassa olevien tukemista. Sosiaaliturvan tulee auttaa yksilöä ja yhteisöjä ihmisen omanarvontuntoa kunnioittaen ja tukien, eli kannustaen omatoimisuuteen ja itsestään huolehtimiseen, mikäli mahdollista. Painotamme tarvetta parantaa yhteiskuntamme taloudellisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tilannetta. Heitä ovat pitkäaikaistyöttömät ja -sairaat, päihdeongelmaiset ja muista riippuvuuksista kärsivät, monet ikääntyneet ja opiskelijat sekä yksinhuoltaja- ja monilapsiset perheet, toimintakyvyiltään rajoittuneet ja vammaiset sekä ylivelkaantuneet. Terveellinen ja turvallinen yhteiskunta mahdollistaa jokaiselle hyvän elämän, osallisuuden ja omien edellytysten mukaisen täysipainoisen elämisen perheen ja lähiyhteisöjen jäsenenä elämänkaaren eri vaiheissa. Kristillisdemokraatit ovat lähtökohtaisesti aina elämän puolella. Päätavoitteitamme ovat oikeudenmukainen ja tasapuolinen sosiaali- ja terveydenhuolto sekä köyhyyden, erityisesti lapsiperheiden köyhyyden, vähentäminen. 2. Ikärakenteen muutos haastaa hyvinvointipalvelut Sosiaaliturvan ja terveydenhuollon suuria kysymyksiä ovat: Miten palvelut järjestetään oikeudenmukaisesti ja eettisesti? Kuinka ne rahoitetaan? Miten turvataan palveluissa valinnanvapaus ja niiden oikea-aikaisuus? Hyvinvointipalvelujen tarpeeseen ja tarjontaan vaikuttavat väestön kokonaismäärä, alue- ja ikärakenne sekä tulotaso. Lasten ja nuorten osuus Suomen väestöstä on laskenut huomattavasti 1900-luvun alusta lähtien. Vuoteen KD:n hyvinvointiohjelma 4

5 2030 mennessä olemme saaneet yhteiskuntaamme lisää yli 65-vuotiasta kansalaista. Työikäisiä sen sijaan on nykyistä vähemmän. Työikäinen väestö on alkanut vähetä vuodesta 2010 alkaen. Tämä niin sanottu huoltosuhteen muutos on Suomen lähitulevaisuuden keskeinen haaste. Huoltosuhteella mitattaessa Suomi on jo vuonna 2020 EU-alueen vanhusvoittoisin maa. Väestön ikääntymisen myötä palvelutarve kasvaa ja samalla niin taloudelliset kuin henkilöstöresurssit palvelujen tuottamiseen niukkenevat. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kysyntä kasvaa voimakkaasti, ja ne myös työllistävät noin prosenttia työllisestä työvoimasta. Keskeisiä tekijöitä huoltosuhteen parantamiseksi ovat jo nuorten ikäluokkien terveydestä ja osallisuudesta huolehtiminen sekä lähellä eläkeikää olevien työurien pidentäminen parantamalla työhyvinvointia ja mahdollisuuksia työskennellä myös vajaalla työkyvyllä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) pääjohtaja Pekka Puskan mukaan suomalaisten yleisimpiä kuolinsyitä ovat köyhyys, syrjäytyminen ja alhainen koulutustaso. Siksi rahaa pitäisi käyttää päihdehuoltoon, mielenterveysongelmaisten sosiaalipalveluihin sekä syrjäytymisen ja köyhyyden torjuntaan. Terveydenhoidon suuri ristiriita on, että joudumme lääketieteellisin keinoin hoitamaan suurin kustannuksin sairauksia, joiden ennaltaehkäisyksi riittäisivät terveelliset elintavat. Jos alkoholin, tupakan ja ylipainon aiheuttamat sairaudet saataisiin poistettua, terveydenhoidon rahoituksesta ei tarvitsisi kantaa huolta. Jokainen sairastunut on silti oikeutettu hoitoon, riippumatta siitä, missä määrin hän olisi voinut ehkäistä sairastumistaan elämällä toisin. Taloudellinen taantuma on kurittanut kuntataloutta ja siten heikentänyt kansalaisten saamia sosiaali- ja terveyspalveluita, näin kertoo Sosiaalibarometri Väärin kohdistettuina säästöt vahvistavat syrjäytymiskehitystä kuten 90-luvun laman aikana. Palvelurakenteiden uudistaminen ja ihmisten oman vastuun lisääminen ovat myönteisiä tavoitteita, mutta ne eivät tuota toivottuja tuloksia, ellei samalla huolehdita siitä, että ihmisillä on voimavaroja kantaa vastuuta omasta elämästään. Riittävällä tuella pahoinvointi vähenee, ja samalla vähenee myös palveluiden tarve. Perustuslakimme mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä sosiaaliturva. Laissa potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) säädetään, että jokaisella Suomessa pysyvästi asuvalla henkilöllä on oikeus ilman syrjintää hänen terveydentilansa edellyttämään terveyden- ja sairaanhoitoon niiden voimavarojen rajoissa, jotka kulloinkin ovat terveydenhuollon käytettävissä. Peruspalvelujen turvaaminen on otettava uudelleen tärkeimmäksi tavoitteeksi koko maassamme. Toimivat peruspalvelut edellyttävät, että kuntien tulopohja saadaan vahvaksi, vakaaksi ja ennakoitavaksi. Kuntien valtionavun perusteet tulee korjata terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia edistäviksi. Jotta monipuolinen elinkeino- ja KD:n hyvinvointiohjelma 5

6 palvelurakenne voidaan turvata maan kaikissa osissa, on etsittävä keinoja kannustaa ja mahdollistaa myös nuoremman väestön asettumista muuttotappioalueille. Lisäksi on vahvistettava yleishyödyllisten tahojen, eli kolmannen sektorin toimintaedellytyksiä selkiyttämällä niitä koskevaa lainsäädäntöä ja suuntaamalla kuntien kautta avustuksia. 3. Hyvinvointierot ovat kasvussa Suomalaisen yhteiskunnan terveisiin piirteisiin on vuosikymmeniä kuulunut se, että jokaisella on ollut lähes yhtäläiset mahdollisuudet kykyjensä mukaan etsiä paikkansa yhteiskunnassa. Kysymme, onko näin enää. Kokonaishyvinvointi on kohentunut viimeisen kymmenen vuoden aikana, mutta eri väestöryhmien väliset tuloerot, samalla hyvinvointierot ja eriarvoisuus ovat kasvaneet. Vaikka tuloerojen kasvu ei suoraan tarkoita, että köyhyys lisääntyy, meillä on yhä enemmän niitä, joiden on vaikea pärjätä taloudellisesti. Vähävaraisimpien kansalaisten riittävän toimeentulon turvaaminen on paitsi periaatteellinen kysymys myös tärkeää monenlaisten ongelmien ennaltaehkäisemiseksi. On havaittu, että ihmiset voivat huonommin niissä yhteiskunnissa, joissa on suuret tuloerot ja jyrkät luokkaerot kuin niissä, joissa ollaan mahdollisimman lähellä taloudellista ja sosiaalista tasa-arvoa. Tuloerojen kasvusta seuraa sosiaalista rauhattomuutta ja negatiivinen vaikutus yhteiskunnan ilmapiiriin. Tunne yhteenkuuluvuudesta ja yhteisestä vastuusta heikkenevät. Kotitalouksien velkaantuminen on viimeiset seitsemän vuotta ollut rajua. Velkaantumisaste eli kotitalouden velkojen suhde käytettävissä oleviin varoihin oli 73 prosenttia vuonna Nyt se on 120 prosenttia. Lapsiperheiden köyhyysaste on kymmenessä vuodessa lähes kolminkertaistunut. Yli suomalaislasta elää niin sanotun köyhyysrajan alapuolella. Lapsena koettu köyhyys vaikuttaa kielteisesti osallisuuden kokemuksiin. Köyhyys lisää syrjäytymisriskiä ja ylläpitää ylisukupolvista köyhyyttä. Perheen köyhyys uhkaa vanhempien jaksamista, elämänhallintaa ja parisuhdetta. Suomalainen köyhyys koostuu pitkäaikaistyöttömyydestä, pitkäaikaissairauksista, perheiden hajoamisista ja päihdeongelmista. Sosiaalibarometri 2010 osoittaa, että on syntynyt ihmisryhmiä, joiden hyvinvointi on jäänyt pysyvästi muita heikommaksi. Näitä ryhmiä ovat juuri pitkäaikaistyöttömät sekä päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivät. Uudeksi ryhmäksi näyttävät muodostuvan työttömät tai kouluttautumattomat nuoret. Ajatus, että työ on parasta sosiaaliturvaa, on monien kohdalla toimiva. Sosioekonomisella asemalla on selvä yhteys henkilön terveyteen. Työikäisessä väestössä eri sosiaaliryhmien väliset terveyserot ovat selviä. Erot näkyvät esimerkiksi koetussa terveydentilassa ja pitkäaikaissairastavuudessa. Sosioekonomiset erot vaikuttavat myös KD:n hyvinvointiohjelma 6

7 ravitsemukseen ja näin ruokaan liittyviin terveysongelmiin. Alempien sosiaaliryhmien terveys on huonompi, ennenaikainen kuolleisuus suurempi sekä toiminta- ja työkyky heikompi. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään lähes kaksi kertaa useammin ns. työntekijäammateista kuin asiantuntija-ammateista. Jos koko väestössä toimintakyky olisi yhtä hyvä kuin korkeakoulutetuilla, toimintakyvyn rajoitusten takia apua tarvitsevien suomalaisten lukumäärä puolittuisi. Sosioekonomisten terveyserojen kaventaminen edellyttää sitä, että palveluja voidaan kohdentaa nykyistä enemmän niitä tarvitseville. Olemassa olevien hyvien toimenpideohjelmien toteuttamiselle on annettava riittävät resurssit, sillä odottaessa ongelmat syvenevät ja laajenevat. 4. Perusterveydenhuolto kuntoon 4.1. Laatua terveyskeskuspalveluihin Terveydenhuollon tärkeimmät tavoitteet ovat väestön sairastavuuserojen pienentäminen oikeudenmukaisuutta lisäämällä ja elintavoista aiheutuvien terveysongelmien vähentäminen. Terveydenhuollon verorahoitteisuus ja kuuluminen keskeisiin julkisiin peruspalveluihin takaavat parhaiten kansalaisten tasa-arvoisen kohtelun palvelujen käyttäjinä. Kaikkien kansalaisen oikeus saada korkeatasoisia perusterveydenhuollon palveluja ja tarvitessaan erikoissairaanhoitoa on turvattava riittävillä resursseilla. Terveydenhuollon tasapuolinen saatavuus osoittaa käytännössä yhteiskunnan halua kunnioittaa elämää, edistää terveyttä ja hoitaa sairauksia. Suomessa niin kuolleisuudessa kuin sairastavuudessa on poikkeuksellisen voimakkaita eroja eri väestöryhmien välillä. OECD:n kansainvälisessä vertailututkimuksessa 21 maasta vain Yhdysvalloissa ja Portugalissa kaikkien lääkärikäyntien käyttö suhteessa tarpeeseen jakautui yhtä paljon hyvätuloisia suosien kuin Suomessa. Hyvätuloiset käyttävät yhä enemmän yksityisiä palveluja, työssä käyvät pääosin maksutonta työterveyshuoltoa ja kasvava joukko pienituloisia pätkätyöläisiä ja työttömiä ovat heikosti resursoitujen terveyskeskuspalvelujen varassa. Perusturvan taso on jo niin matala, että sairastuminen voi suistaa köyhyyteen. Köyhät eivät kustannusten pelossa uskalla hakeutua hoitoon, jolloin sairauden toteaminen ja hoidon saanti lykkääntyvät. Viivästynyt hoito on useimmiten kalliimpaa kuin ajoissa annettu. Työterveyshuolto, joka kattaa parhaiten erityisesti suurten ja keskikokoisten työnantajien vakituiset, usein hyvin palkatut työntekijät, on ainoa maksuton ja saatavuudeltaan ylivertainen tapa päästä lääkäriin. Kuntapäättäjät tuskailevat vuosittain kohoavien erikoissairaanhoidon kustannusten vuoksi. Kuntien menojen hallitsematon kasvu johtuu pitkälti siitä, että peruspalvelujen KD:n hyvinvointiohjelma 7

8 muodostama pohja vuotaa. Työkuorma on käynyt monissa terveyskeskuksissa ylivoimaiseksi ja palvelujen saatavuus on monin paikoin heikko. Terveyskeskuslääkäreillä ei ole riittävästi aikaa varsinaiseen vastaanottotyöhön eli potilaan kohtaamiseen, taudin diagnosointiin ja hoidon tarpeen määrittelyyn. Perusterveydenhoidon kuntoon saattaminen ei onnistu ilman merkittävää lisäpanostusta terveyskeskusten toimintaan. Perusterveydenhuollon puutteet ja katkeilevat hoitoketjut aiheuttavat suuria kustannuksia myös kalliiseen erikoissairaanhoitoon. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välinen raja-aita tulee poistaa ja vahvistaa ennaltaehkäiseviä ja varhaisen puuttumisen palveluja. Kansalaisten oikeudet takaavaa terveydenhuollon lainsäädäntöä tulee parantaa palvelut paremmin turvaavaksi. Uuden terveydenhuoltolain lupaama muutos näyttää vaatimattomalta. Terveydenhuollon monikanavainen rahoitusjärjestelmä aiheuttaa epätarkoituksenmukaisia ja kustannustehottomia käytäntöjä. Valtionosuutta säätelevä sairastavuuskerroin on liian karkea, ja se on altis kunnan pienestä koosta johtuvalle vuosittaiselle satunaisvaihtelulle. Sairastavuuskerroin lasketaan kunnassa työkyvyttömyyseläkkeellä olevien alle 55-vuotiaiden lukumäärän perusteella. Kerroin ei kannusta vähentämään työkyvyttömien määrää, eikä se myöskään kuvaa riittävästi palvelutarve-eroja kuntien välillä. Valtionosuusjärjestelmää tulee kehittää kustannusvaikuttavaan toimintaan, laajempien palvelukokonaisuuksien muodostamiseen sekä ennalta ehkäisyyn, terveyden edistämiseen ja varhaiseen puuttumiseen kannustavaksi. Terveys- ja sosiaalipalvelujen taso ei saisi vaihdella sen mukaan, missä kunnassa henkilö asuu. Nopeasti yleistynyt ulkoistaminen palvelujen järjestämistapana ei saa myöskään merkitä oikeuksien heikentynyttä toteutumista. Palvelun tuottajan on tunnettava hyvin lainsäädäntö, asiakkaan oikeudet ja eettiset normit. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kilpailuttamisessa tulee erityisesti huomioida palvelun laatu, palveluiden käyttäjien toiveet ja mahdollisimman pitkäkestoiset asiakassuhteet. Liian usein kilpailutuksen voittaa halvin tarjous, jolloin pienet, asiakkaansa hyvin tuntevat paikalliset yritykset häviävät kilpailun Terveydenhuollon asiakasmaksut On sairasta säästää terveydestä! Toteutetut terveydenhuollon asiakasmaksujen korotukset kasvattavat väestöryhmien välisiä terveyseroja, sillä maksut vähentävät erityisesti pienituloisten hoitoon hakeutumista. Hoidon ja tutkimusten viivästyminen nostaa kokonaiskustannuksia, joten säästö saattaa ajan myötä muuttua lisämenoiksi. Jo ennen korotuksia terveydenhuollon kustannusten omavastuuosuudet olivat Suomessa eurooppalaisittain korkeat. Potilaan KD:n hyvinvointiohjelma 8

9 omakustannusosuus terveydenhuollon kustannuksista on lähes kaksinkertainen (20 %) eurooppalaiseen keskitasoon (10 %) verrattuna. Lääkkeille, asiakasmaksuille ja matkakuluille on käytössä erilliset maksukatot, joiden yhteenlaskettu taso nousee yli 1300 euroon. Maksukaton ulkopuolelle jää edelleen Ei ole sairaan kivaa maksaa itseään kipeäksi! merkittäviä terveysmenoja, esimerkiksi hammashoidon maksut sekä osa lyhytaikaisen laitoshoidon maksuista. Kristillisdemokraatit esittävät yhtenäistä terveydenhuollon maksukattoa, joka auttaisi etenkin paljon sairastavia. Maksukatto tulisi muuttaa perhekohtaiseksi siten, että toinen vanhemmista ja kaikki perheen alaikäiset lapset laskettaisiin saman katon alle. Pitkäaikaishoidon maksu peritään potilaan maksukyvyn mukaan tarvittaessa alennettuna siten, ettei periminen vaaranna henkilön tai perheen toimeentuloa. Kunta voi ottaa harkintansa mukaan toimeentuloa arvioidessaan huomioon myös asumismenot, mutta laki ei tähän velvoita. Jos asumismenoja ei vähennetä, voi erityisesti yksinäinen henkilö joutua tilanteeseen, jossa hän joutuu luopumaan asunnostaan laitoshoidon venyessä pitkäkestoiseksi. Kodista luopuminen voi puolestaan vaikuttaa henkilön motivaatioon kuntoutua. Asumismenojen ottaminen lakisääteisesti huomioon ensimmäisen puolen vuoden ajalta parantaisi erityisesti köyhyysriskin alla elävien yksin asuvien ikääntyneiden naisten ja vähävaraisten pariskuntien asemaa. Palveluasunnoissa asuville tulee jäädä riittävä henkilökohtainen käyttövara asiakasmaksujen jälkeen. Kristillisdemokraatit toimivat sen puolesta, että: - perusterveydenhuoltoa, erityisesti terveyskeskusten toimintaa, vahvistetaan. - sekä terveydenhuollon että sosiaalitoimen rakennetta ja yhteistyötä kehitetään niin, että asiakas pystytään hoitamaan kokonaisvaltaisesti ja taloudellisesti. - terveydenhuollon valtionosuusjärjestelmää kehitetään ennaltaehkäisyyn ja kustannustehokkuuteen kannustavaksi. - kansallisen terveysprojektin hoitoon pääsyn enimmäisodotusajat alitetaan. - terveydenhuollon henkilökuntaa koulutetaan riittävästi ja alan houkuttelevuutta lisätään mm. työhyvinvointia parantamalla. - lääkärien työaikaa suunnataan enemmän suoraan potilastyöhön. - potilaiden vapautta valita hoitopaikkansa laajennetaan. - työnhakijoiden terveyspalveluja parannetaan. - terveydenhuoltoon säädetään yksi yhtenäinen maksukatto. - työ- ja kouluterveydenhuollon ulkopuolisille ryhmille, kuten työttömät, eläkeläiset, kotiäidit ja pienyrittäjät, tarjotaan lakisääteisiä ennaltaehkäiseviä terveystarkastuksia terveyskeskusten aikuisneuvoloissa. KD:n hyvinvointiohjelma 9

10 5. Kansansairaudet ja päihteet 5.1. MBO, diabetes ja tule-sairaudet Metabolinen oireyhtymä (MBO) on aineenvaihduntahäiriö, johon liittyy erilaisia oireita, kuten ylipaino, erityisesti vyötärölihavuus, kohonnut verenpaine, epäedullinen veren rasvatilanne, lisääntynyt veren hyytymistaipumus, kohoava verensokeri ja insuliiniresistenssi. MBO:ta on jopa prosentilla keski-ikäisistä suomalaisista. Vuonna 2009 oli vuotiaista miehistä 58 prosenttia ja naisista 42 prosenttia ylipainoisia Ylipaino aiheuttaa terveydenhuollossa vuosittain 300 miljoonan euron kustannukset. Syynä ovat työ- ja toimintakykyä huonontavat pitkäaikaissairaudet ja kalliit kansantaudit, kuten kakkostyypin diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit. Ylipainoinen henkilö sairastuu aikuisiän diabetekseen yli kolme kertaa todennäköisemmin kuin normaalipainoinen. Osa tyypin 2 diabeteksesta olisi ehkäistävissä riittävällä fyysisellä aktiivisuudella ja terveellisellä ravinnolla. Lihavuuden ja vyötärölihavuuden lisääntyminen suomalaisilla aikuisilla on pysähtynyt ja saattanut kääntyä jopa laskuun. Tästä huolimatta erityisesti miesten diabetes yleistyy toistaiseksi edelleen. Ylipaino ja hoitamaton diabetes ovat vaikuttavia tekijöitä myös lähes kansantaudiksi yleistyneissä muistisairauksissa. Diabeteksen hoito vie noin 15 prosenttia Suomen terveydenhuollon menoista ja sairastuneiden määrän arvioidaan lähes kaksinkertaistuvan seuraavien vuoden kuluessa. Diabeteksen Käypä hoito -työryhmän mukaan jopa puolet hoidon kustannuksista tulee vältettävissä olevien komplikaatioiden hoidosta. Diabeteksen hoitoon on kehitetty uusia, tehokkaita lääkkeitä, jotka parantavat hoitotasoa ja johtavat kustannussäästöihin sekä potilaiden parempaan elämänlaatuun. Nämä lääkkeet on saatava lääkekorvauksen piiriin ja potilaiden käyttöön heidän varallisuudestaan riippumatta. Potilaat tarvitsevat kannustamista monipuoliseen itsehoitoon. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet aiheuttivat kolmasosan kaikista korvatuista sairauspäivärahapäivistä vuosina Sairastumisen riskitekijöinä ovat ylipaino, voimakas fyysinen rasitus tai liian vähäinen kuormitus, toistuva kuormittava työliike, tapaturmat, tupakointi ja päihteet. Tule-sairauksia voidaan ehkäistä vähentämällä ylipainoa, liikkumalla riittävästi, oikealla ergonomialla, tauotuksella ja venyttelyillä työpaikoilla ja kouluissa. Hyvä tuki- ja liikuntaelinterveys on perusta toiminta- ja työkyvylle ja mahdollisuudelle ehkäistä muita kansansairauksia harrastamalla liikuntaa. Varhaisen diagnosoinnin ja hoidon aloittamisen avulla sairauden kroonistuminen voidaan usein estää. Onnettomuuksien ehkäisyohjelmat ovat tärkeitä kustannusten ja kärsimysten säästämisessä. KD:n hyvinvointiohjelma 10

11 5.2. Terveyttä liikkumalla ja oikealla ravinnolla Ylipainoa ei saada vähennettyä vain ravitsemuskasvatuksella, sillä tieto tavoittaa parhaiten hyvin koulutetut, joiden keskuudessa paino-ongelma on pienempi kuin alemmin koulutetuilla. Terveellisen ruoan kevyt verotus ja sokeripitoisten tuotteiden korotettu vero tukevat paino-ongelman kansallista hoitoa. Suomalaislasten ruokavalio on sokeristunut. Ruokavalion sokeripitoisuudella on yhteys sen heikompaan ravitsemukselliseen laatuun ja suurempaan hammaskarieksen riskiin. Makeisveron sijaan tulisikin ottaa käyttöön sokerivero. Tutkijat suosittelevat epäterveellisen ruoan mainonnan rajoittamista. Terveydenhuollossa tulee tukea laihtumista mm. laihdutus- ja liikuntareseptien avulla sekä järjestämällä maksuttomia laihdutusryhmiä. Liikkumiseen ja oikeaan ravitsemukseen kannustavia ryhmiä tulisi järjestää jo ylipainoisille lapsille sekä nuorille vahvistaen samalla heidän itsetuntoaan, joka joutuu kovalle koetukselle hoikkuutta korostavassa, ulkonäköpaineita asettavassa ajassa. Kouluterveydenhuolto ja opiskeluterveydenhuolto ovat avainasemassa syömishäiriöiden tunnistamisessa, koska valtaosa laihuus- ja ahmimishäiriöistä alkaa nuoruusiässä. Vuonna 2009 vain noin joka kymmenes liikkui Syyllistäminen ei kevennä! UKK-instituutin terveysliikunnan suosituksen mukaisesti. Liikkuva ihminen käyttää terveyspalveluja noin kolmanneksen vähemmän kuin liian vähän liikkuva. Ennaltaehkäisyyn ja kunnon kohottamiseen käytetty raha tuottaa kaikenikäisten kohdalla terveytenä ja mielihyvänä, säästyneinä hoitokustannuksina sekä lisääntyneenä työkykynä itsensä takaisin. Riittävään liikuntaan tulee kiinnittää huomiota jo varhaiskasvatuksessa ja koulujen tuntimäärissä. Kunnille voitaisiin antaa kannusterahaa liikunnanohjaajien palkkaamiseen ja liikuntapaikkojen rakentamiseen liikuntaa harrastavien lasten määrän mukaan. Toisen asteen oppilaitoksien opetusohjelmiin tulee lisätä liikuntaa ja terveyskasvatusta. Yrityksissä ja kuntatyöpaikoilla kokeilussa olleet mahdollisuudet saada palkanlisä tai vapaa-aikaa liikuntasuorituksia vastaan ovat hyviä keinoja aktivoida työikäisiä liikkumaan, vähentää työterveyshuollon kuluja ja ennenaikaista eläköitymistä. Tukemalla työttömien liikuntamahdollisuuksia edistetään terveyden lisäksi luonnollisia sosiaalisia kontakteja ja näin paluuta työelämään. Tutkimukset ovat osoittaneet, että fyysisen aktiivisuuden ja terveellisen ravitsemuksen edistäminen tuottavat hyviä tuloksia myös ikääntyneiden parissa. Ikääntyneiden ulkoilumahdollisuuksiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Elinympäristöjen rakentamisessa tulee suosia liikuntamahdollisuuksia. Liikuntapalvelut ovat lääkkeisiin ja laitoshoitoon nähden edullisia. KD:n hyvinvointiohjelma 11

12 Kristillisdemokraatit toimivat sen puolesta, että: - terveellisen ruoan verotusta kevennetään. - otetaan käyttöön sokerivero. - ylipainon hoitoa ohjataan ja siinä kannustetaan. - kuntien mahdollisuuksia tarjota edullisesti monipuolisia liikuntamahdollisuuksia eri ikäisille, erityisesti lapsille, työttömille ja pienituloisille, parannetaan. - työpaikkoja ja oppilaitoksia kannustetaan liikunnan tukemiseen ja järjestämiseen sekä edistetään työttömien mahdollisuuksia osallistua liikuntaharrastuksiin. - varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen liikunnanopetusta lisätään. - selvitetään tarve määritellä korkeakoululiikunta korkeakoulujen lakisääteiseksi tehtäväksi Alkoholi yleisin työikäisten kuolinsyy Suomalaiset kuluttivat vuonna 2009 asukasta kohden 10,5 litraa sataprosenttista alkoholia. Alkoholin kokonaiskulutus on yli kaksinkertaistunut kolmen vuosikymmenen aikana. Suomen Lääkäriliitto on alkoholihaittoja koskevassa kannanotossaan todennut, että alkoholijuomat ovat syöpävaarallisia ja sikiöille myrkyllisiä aineita, jotka eivät täytä EY:n elintarvikeasetuksen asettamia turvallisuusvaatimuksia. Alkoholin riskikulutus on tärkeimpiä vaikuttavia tekijöitä sairauksien, tapaturmien, perhe- ja muun väkivallan, invaliditeetin, sosiaalisen syrjäytymisen ja ennenaikaisten kuolemien esiintymisessä. Alkoholin vaikutus suomalaisten kansanterveyteen on huolestuttava. Alkoholiperäiset sairaudet ja myrkytykset ovat olleet vuodesta 2005 lähtien työikäisten miesten ja naisten yleisin kuolinsyy. Alkoholin käytöstä johtuvia kuolemia on vuosittain noin ja alkoholiin liittyviä tapaturma- ja väkivaltakuolemia noin tuhat. Vuonna 2008 kaikista pahoinpitelyrikoksista 61 prosenttia tehtiin alkoholin vaikutuksen alaisena. Tehohoidosta ja päivystyspotilaista neljännes on alkoholin aiheuttamia sairauksia ja tapaturmia. Loukkaantumiseen johtaneissa tieliikenneonnettomuuksissa joka kymmenes ja kuolemaan johtaneissa tieliikenneonnettomuuksissa lähes joka kolmas kuljettaja on alkoholin vaikutuksen alainen. Alkoholista aiheutuvat kustannukset ovat merkittävästi suuremmat kuin saatavat verotulot. Esimerkiksi vuonna 2007 alkoholin käyttö aiheutti 0,7-0,9 miljardin euron välittömät kustannukset ja 3,2-6,0 miljardin euron välilliset kustannukset. Alkoholin aiheuttamia haittoja voidaan vähentää laskemalla kokonaiskulutusta yhteiskunnan kaikkien sektorien yhteistoiminnalla. Tehokkain tapa vähentää kulutusta on vaikuttaa alkoholin hintaan, saatavuuteen ja markkinointiin. Raskauden aikainen päihteiden käyttö on suurin yksittäinen synnynnäisen kehitysvammaisuuden aiheuttaja. Noin kuusi prosenttia raskaana olevista KD:n hyvinvointiohjelma 12

13 suomalaisnaisista on alkoholin suurkuluttajia. Vuosittain yli sikiötä altistuu päihteille. Päihteitä käyttävien raskaana olevien naisten hoitoonohjausta on tehostettava, ja hoitoa on oltava tarjolla riittävästi. Vapaaehtoisuuteen pohjautuva päihdekuntoutus on ensisijalla, mutta tarvitaan myös mahdollisuus tahdosta riippumattomaan hoitoon syntymättömän lapsen terveyden turvaamiseksi, mikäli odottava äiti ei ota vastaan tarjottua apua. Eräs malli on pyytää hoitoon hakeutuvalta etukäteen suostumus hänen pitämiseensä tahdon vastaisesti hoidossa siinä vaiheessa, kun päihderiippuvuus on aiheuttamassa hoidon keskeyttämisen. Lapsen etu on äidin itsemääräämisoikeutta tärkeämpi silloin, kun päihteiden käyttö voi pysyvästi vammauttaa lapsen. Lapset näkevät juomista yhä enemmän, koska alkoholista kolme neljäsosaa juodaan kodeissa. Nuorten alkoholinkäyttö on vahvasti riippuvainen vanhempien ja yhteisön Viina virtaa vähemmän! roolimalleista. Heidän alkoholinkäyttönsä vähentäminen ei ole mahdollista muuttamatta koko yhteiskunnan suhtautumista alkoholiin. Nuorten alkoholinkäytön lisääntyminen on estettävä, jotta sosiaali- ja terveyskulujen kasvulta vältytään tulevaisuudessa. Ennen aikuisuutta aloitetulla käytöllä on haitallisia vaikutuksia älylliseen, tiedolliseen ja sosiaaliseen kehitykseen. Alkoholiriippuvuus ja siihen liittyvät ongelmat aikuisena ovat sitä todennäköisempiä, mitä nuorempana alkoholinkäyttö aloitetaan. Erityistä huomiota tulee kiinnittää perheisiin, joissa lapset altistuvat sosiaalisille ja terveydellisille haitoille vanhempiensa tai huoltajiensa alkoholinkäytön vuoksi. Kouluissa on oltava valmiutta ja oikeudet puuttua oppilaiden päihteiden käyttöön. Tehokas monialaiseen yhteistyöhön perustuva hoito ja kuntoutus ongelman varhaisvaiheessa vähentävät alkoholihaittoja tehokkaasti. Laadukkaaseen hoitoon tulee päästä tarvittaessa välittömästi. Avohuollossa tarvitaan lisäresursseja etenkin päihdesairaanhoitajille sekä päihdetyötä tekeville sosiaalityöntekijöille. Myös psykososiaalinen työ on päihdekuntoutuksessa tärkeää. Päihdepalveluissa tulee hyödyntää kolmannen sektorin, erityisesti kristilliseltä arvopohjalta toimivien järjestöjen osaamista. Kristillisessä päihdetyössä erityistä lisäarvoa tuo ihmisen kokonaisvaltainen kohtaaminen, jossa huomioidaan myös hänen hengelliset tarpeensa. Kristillisdemokraatit toimivat sen puolesta, että: - Suomi pyrkii vaikuttamaan EU:n alkoholistrategiaan, jotta siinä korostettaisiin yhtenäistä ja riittävän korkeaa alkoholin minimiverotusta. - alkoholille asetetaan tuontirajoituksia sekä EU:n ulko- että sisärajoilla, koska se ei ole tavallinen kulutushyödyke. - alkoholin mielikuvamainonta kielletään. - ruokakaupoissa ja kioskeissa myytävien juomien korkeinta sallittua alkoholipitoisuutta lasketaan. KD:n hyvinvointiohjelma 13

14 - työnantajien velvollisuutta laatia ja toimeenpanna työpaikan hoitoonohjausohjelma vahvistetaan lainsäädännöllä. - nuorten päihteiden käyttäjien ja päihdeäitien hoitoonohjausta tehostetaan ja mahdollistetaan tahdosta riippumaton hoito. - huostaanotetun lapsen vanhemman päihdevieroitukseen pääsyä nopeutetaan. - alkoholin myyntiaikoja rajoitetaan, myynnin ikärajojen noudattamista valvotaan ja niitä rikkovien yritysten myyntiluvat peruutetaan. - alkoholin välittämistä alaikäisille valvotaan ja siitä annettavia rangaistuksia kovennetaan. - rattijuopumuksen promilleraja lasketaan 0,2 promilleen Tupakka tappaa Lähes joka kolmas 18-vuotias käyttää tupakkatuotteita päivittäin. Suomessa on edelleen noin miljoona tupakoitsijaa, vaikka tupakointia on onnistuttu merkittävästi vähentämään vuotiaat suomalaisnuoret tupakoivat muiden maiden vastaavia ikäryhmiä yleisemmin. Tupakka tappaa Suomessa vuosittain arviolta ihmistä. Joka kolmas syöpäsairaus aiheutuu tupakasta. Joka viidennessä sydänperäisessä kuolemassa tupakka on tärkein riskitekijä. Tupakoinnin vuoksi on vuosittain noin 1,2 miljoonaa sairauspoissaolopäivää ja lääkärissä käyntiä. Joka toinen tupakoitsija kuolee tupakan aiheuttamiin sairauksiin, jos jatkaa tupakointiaan. On todettu, että tupakoinnin yleisyys alemmissa sosioekonomisissa ryhmissä on tärkein väestöryhmien terveyseroja selittävä tekijä. Tupakkatuotteista perityllä verolla voidaan kattaa vain osa kustannuksista, joita tupakka aiheuttaa sairauksien hoitona, työkyvyttömyytenä ja ennenaikaisten kuolemien johdosta. Veroa on korotettava kulujen kattamiseksi, mutta erityisesti kulutuksen vähentämiseksi. Hinnalla on kolme kertaa suurempi vaikutus kulutuksen määrään nuorten kuin vanhempien tupakoitsijoiden kohdalla. Tupakansavu on määritelty syöpävaaraa aiheuttavaksi aineeksi vuodesta 2000 asti. Lasten suojelua passiiviselta tupakoinnilta tulee edelleen tehostaa kieltämällä tupakointi kaikkien niiden paikkojen lähellä, jotka on tarkoitettu lasten oleskeluun. Nyt tupakointikielto esimerkiksi asuintalojen leikkipaikkojen läheisyydessä on jätetty taloyhtiöiden päätösvaltaan. Koulujen asennetta tupakointiin tulee tiukentaa ja antaa riittävät valtuudet puuttua tupakointiin. Tupakka on tuote, jonka terveyttä vaarantavat ominaisuudet estäisivät sen valmistamisen ja tulon markkinoille, jos tuote olisi nyt uusi keksintö. Kristillisdemokraatit kannattavat tupakkatuotteiden kieltämistä kokonaan vuoteen 2030 mennessä. KD:n hyvinvointiohjelma 14

15 Kristillisdemokraatit toimivat sen puolesta, että: - tupakkaveroa korotetaan seuraten veron vaikutusta maahantuontiin. - passiivisen tupakoinnin haittavaikutuksia etenkin lapsiin vähennetään edelleen rajaamalla alueita, joilla tupakointi on sallittu. - tupakkatuotteet kielletään vuoteen 2030 mennessä Huumeet ja lääkkeiden väärinkäyttö Huumehoitojaksot muodostavat noin viidenneksen kaikista sairaaloiden päihdehoitojaksoista, mutta yli puolet alle 30-vuotiaiden hoitojaksoista. Huumeiden valheellisessa markkinoinnissa alkoholia vaarattomampina nautintoaineina on onnistuttu, sillä nuorten suhtautuminen on sallivaa. Suomen huumekulttuuri on tiiviissä yhteydessä humalahakuiseen juomistapaan. Huumeiden käyttäjät juovat alkoholia enemmän kuin ne, jotka eivät ole koskaan kokeilleet huumeita. Huume- ja alkoholikulttuurin yhteen kietoutumista kuvaa myös kasvava sekakäyttäjien joukko. Tiivis yhteys alkoholiin merkitsee, että alkoholin kulutuksen oleellisesti kasvaessa myös huumekokeilut ja huumeiden käyttö voivat lisääntyä etenkin nuorilla. Emme tarvitse alkoholiongelman rinnalle toista kasvavaa kansanterveysongelmaa. Siksi kaikkien huumeiden myynti, hallussapito ja käyttö tulee edelleen pitää kiellettynä. Samaan aikaan tarvitaan nopeaa apua ja tukea huumeista irrottautumiseen. Varsinaisten huumeiden ohelle ja osittain aikaisemmin huumeena tunnettujen aineiden rinnalle ovat nousseet huumaavien aineiden ja eri lääkkeiden yhteiskäyttö. Erilaisten huumaavien lääkkeiden ja aineiden väärinkäyttö tulee rikosoikeudellisesti rinnastaa huumerikokseen, sillä vaikutukset ovat verrattavissa huumeisiin. Huumerikoksista ja huumeiden välittämisestä tulee säätää nykyistä suuremmat rangaistukset sekä tehostaa hoitoonohjausta. Poliisin resursseja tulee lisätä erityisesti niillä alueilla, joilla käyttö on yleistä. Huumeiden ja lääkkeiden väärinkäyttäjille tulee nimetä oma päihdelääkäri, josta tiedotetaan myös apteekkeja. Kun käyttäjä on toimeentulotuen asiakas, sosiaalitoimen tulee myöntää maksusitoumus vain kyseisen omalääkärin määräämiin lääkkeisiin. Näin vältetään tilanteet, joissa useat lääkärit kirjoittavat samanaikaisesti reseptejä väärinkäyttäjälle. Huume- ja päihdeongelmaisille tulee tarjota psykososiaalista tukea ja kehittää huumekorvaushoidon aikana tarjottavia avohuollon tukitoimia. Kristillisdemokraatit toimivat sen puolesta, että: - huumeriippuvaisille on riittävästi hoitopaikkoja. - poliisilla on riittävät resurssit puuttua huumeongelmaan. - laki huumetesteistä kouluissa saadaan voimaan. - huumemyönteiset ohjelmat kielletään ja lapsille ja nuorille tarjotaan tietoa huumeiden ja lääkkeiden väärinkäytön vaaroista. KD:n hyvinvointiohjelma 15

16 - lastensuojelulakia korjataan niin, että viranomaiset voivat aina ilmoittaa vanhemmille alaikäisen huumeiden ja lääkkeiden käytöstä. - huumeiden ja lääkkeiden väärinkäyttäjien hoito keskitetään päihdelääkäreille. 6. Mielenterveysongelmat Mielenterveyden häiriöt ovat suuri kansanterveysongelma, jonka torjuminen on terveyspolitiikan tärkeimpiä haasteita. Kansainvälisesti on arvioitu, että ihmisten psyykkiset häiriötilat ovat tulevaisuudessa suurempi ongelma yhteiskunnalle kuin massatyöttömyys ja köyhyys. Joka neljäs suomalainen lapsi ja nuori kärsii jonkinasteisista mielenterveyden häiriöistä. Alaikäisten potilaiden määrä psykiatrisessa sairaanhoidossa on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Lasten ja nuorten mielenterveystyössä tarvitaan riittävää panostusta sekä ongelmien korjaamiseen että ennaltaehkäisyyn. Pahimpia väliinputoajia ovat ne psykoottiset tai vaikeasti häiriöiset lapset, jotka joutuvat odottamaan kohtuuttoman kauan laitospaikkaa. He ovat myös syrjäytymiskehityksen riskialtein ryhmä. Mielenterveysasetuksen mukaan lasten ja nuorten pitäisi päästä hoitoon kolmessa kuukaudessa, mutta esimerkiksi yliopistosairaaloissa hoitoa joutuu odottamaan keskimäärin miltei puoli vuotta. Sairaanhoitopiirien ylilääkäreiden suositus, että alle 23- vuotiaiden tulisi päästä psykiatriseen erikoissairaanhoitoon kolmen kuukauden kuluessa riippumatta asuinpaikastaan, ollaan toteuttamassa uudessa terveydenhuoltolaissa. Kela korvasi vuonna 2008 alle 30-vuotiaille yli sairauspäivää mielenterveyden häiriöiden takia. Masennuksen takia alkaneiden sairauspäivärahakausien määrä on lyhyessä ajassa alle 30-vuotiailla naisilla lähes kaksinkertaistunut ja miehillä kasvanut 40 prosenttia. Kolme neljästä alle 30-vuotiaana eläköityneestä jäi eläkkeelle mielenterveyden häiriöiden takia. Samaan aikaan kun pohditaan työurien pidentämistä, kasvava osa nuorista jää hoidon puuttuessa mielenterveyden häiriön vuoksi työmarkkinoiden ulkopuolelle. Kehitys on sekä yksilön elämän inhimillinen tragedia että merkittävä kansantaloudellinen uhkatekijä. Työterveyslaitoksen laskelman mukaan pelkästään vuonna 2008 työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden vuotiaiden työpanoksen menetyksestä aiheutuu 6,6 miljardin euron tappio, kun vertailukohtana käytetään 65 ikävuoteen asti kestävää työuraa. Työelämässä kiinni pysymistä voitaisiin tukea sosiaalisten yritysten ja välityömarkkinoiden kautta ja käyttäen enemmän työpsykologien osaamista. THL:n tutkimuksessa havaittiin, että itsemurhariski oli masennuksen vakavimmassa vaiheessa yli kaksikymmenkertainen verrattuna siihen, että sairaus oli oireeton. Masennuksen Tabletti voi olla väärä lääke! KD:n hyvinvointiohjelma 16

17 tehokas hoito pienentää potilaan itsemurhayritysten ja itsemurhien määrän murto-osaan. Mielenterveyspalveluiden hoitotakuu on uudistettava ja siihen tulee sisällyttää oikeus hakea nopeaa apua matalan kynnyksen hoitopaikoista jonottamatta. Opiskeluterveydenhuollon on tarjottava opiskelijoille tarvittaessa keskusteluapua ja puututtava uhkaaviin mielenterveysongelmiin ajoissa. Valtakunnallisen kriisipuhelimen toiminta on turvattava, sillä vuonna 2009 siihen tuli puhelua, joista vastaamatta jäi Iäkkäiden tulee saada mielenterveyspalveluita tasa-arvoisesti muiden ikäryhmien kanssa. Noin viidenneksellä ikääntyneistä on psyykkisiä ongelmia. Kuntien mielenterveyspalveluista ja Kelan maksamasta kuntoutuksesta on poistettava lakiin perustumaton 65 vuoden ikärajan soveltaminen palveluja myönnettäessä. Ikääntyneiden yksinäisyyteen ja hylättynä olemisen kokemiseen on alkanut liittyä yhä useammin lääkkeiden ja alkoholin käyttö ns. tahaton sekakäyttöön. Ikääntyneiden itsemurhien vähentämiseksi on ryhdyttävä kaikkiin mahdollisiin toimiin elämän laadun parantamiseksi. Suomeen tarvitaan vanhuspsykiatrian erikoisosaamista. Erilaisten lääkkeettömien hoitojen käyttöä on laajennettava kaikille ikäryhmille, sillä lääke ei ole ratkaisu kaikkiin mielen sairauksiin. Mielenterveyden häiriöstä kärsivän omaiset, erityisesti lapset tarvitsevat tukea läheisensä sairastaessa. Koko perheen hyvinvoinnin ja potilaan elämänhallinnan tukemiseksi kotiin annettavaa hoitoa tulisi lisätä. Myös vertaistuen mahdollisuuksia tulee lisätä. Kristillisdemokraatit toimivat sen puolesta, että: - mielenterveyspotilaiden laitos- ja avohoito on niin määrällisesti kuin laadullisestikin riittävällä tasolla. - lasten ja nuorten mielenterveyshoitoon pääsyä nopeutetaan. - mielenterveyspalveluiden hoitotakuu uudistetaan ja siihen sisällytetään oikeus hakea nopeaa apua matalan kynnyksen hoitopaikoista jonottamatta. - kouluissa, opiskeluterveydenhuollossa ja työterveyshuollossa on riittävästi psykologeja. - nuoria aikuisia eläkkeelle vievien mielenterveyden häiriöiden syistä käydään laaja yhteiskunnallinen keskustelu. - suomalaisten itsemurhia vähennetään parantamalla masennuksen oikea-aikaista hoitoa. - etsivään vanhustyöhön ja gerontologiseen sosiaalityöhön panostetaan. - vanhuspsykiatrian palveluita ja ikääntyneiden psykoterapiaa on tarjolla tarvitseville. KD:n hyvinvointiohjelma 17

18 7. Perheiden ja lapsuuden hyvinvointitekijät 7.1. Perhe on hyvinvoinnin lähtökohta Kristillisdemokraattisessa näkemyksessä hyvinvointiyhteiskunnan perustana on, että perheissä voidaan hyvin. Tavoitteenamme on säilyttää avioliitto miehen ja naisen välisenä. Miehen ja naisen muodostamalla avioliitolla tulee olla erityisasema, sillä se merkitsee mahdollisuutta yhteiskunnan jatkuvuuteen ja tarjoaa pysyvät ja turvalliset puitteet tulevan sukupolven hoivaamiselle ja kasvattamiselle. Valtaosa suomalaisista lapsiperheistä voi hyvin. Kuitenkin yhä enemmän esiintyy lasten ja nuorten pahoinvointia, perheiden rikkoutumista ja päihdeongelmia. Lapsen hyvinvointia uhkaavat vanhempien työpaineet, perheiden yhteisen ajan vähyys, työttömyys ja mielenterveysongelmat Lapsiperheiden toimeentulo ja työelämän joustot Huoltosuhteen parantamiseksi tarvittava syntyvyyden lisääminen edellyttää nykyistä lapsimyönteisempää yhteiskuntaa. Se merkitsee mm. perhetukien korotuksia sekä perheen ja työn parempaa yhteensovittamista. Lapsiperheiden asema tulonjaossa on heikentynyt. Heikointa tulokehitys on ollut yksinhuoltajilla sekä monilapsisissa perheissä ja perheissä, joissa on alle kolmivuotias lapsi. Perheiden hajoaminen ja työmarkkinoiden epävakaus on lisännyt hyvinvointivaltion antaman turvan ja toimeentulon tarvetta. Yksinhuoltajista neljännes saa toimeentulotukea, ja joka viides lapsiperhe on yksinhuoltajaperhe. Monilapsisten perheiden kohdalla taloudellisia paineita lisäävät lapsien hoitaminen kotona muita perheitä useammin sekä tarve keskimääräistä suurempaan asuntoon ja autoon. Asumismenojen jälkeen kulutukseen käytettävissä olevat tulot ovat yhden lapsen perheissä henkeä kohden lähes kuusinkertaiset verrattuna yli nelilapsisiin perheisiin. Lapsiperheiden saamat perhepoliittiset tulonsiirrot kotitaloutta kohden ovat jääneet viime lama-ajan tasolle ja reaalisesti laskeneet yli kymmenen prosenttia vuodesta Tukiin tehdyt pienet korotukset eivät ole olleet riittäviä paikkaamaan köyhien ja köyhtymisvaarassa olevien lapsiperheiden taloutta. Perusturvan riittävyyden kokonaisarvio tultaneen jatkossa arvioimaan neljän vuoden välein, jolloin vältetään vastaava tukien jälkeen jääminen jatkossa. Lapsiperheiden tuloverotus on kansainvälisesti vertaillen Suomessa kireämpää ja progressio ankarampaa kuin lapsettomien. Suomi kuuluu niihin harvoihin Euroopan maihin, joissa ei ole käytössä puoliso- tai lapsikohtaista verovähennystä. Kristillisdemokraattien mielestä verojärjestelmän tulisi ottaa paremmin huomioon KD:n hyvinvointiohjelma 18

19 elatusvelvollisuus ja huollettavien määrä. Ehdotamme lapsiperheiden tulonsaajille erityistä ansiotulovähennystä, joka helpottaisi etenkin pieni- ja keskituloisten asemaa. Palveluiden, kuten päivähoidon, terveydenhoidon ja liikuntapalveluiden asiakasmaksujen kohtuullisena pitäminen turvaa lapsiperheiden taloutta ja tasapuolisia mahdollisuuksia. Oman asunnon korkovähennysoikeutta ei tule poistaa, sillä se lisäisi lapsiperheiden ahdinkoa. Lapsilisän tarkoituksena on kattaa osittain lapsesta aiheutuvat menot ja tasata lapsiperheiden ja lapsettomien välisiä tuloeroja. Lapsilisiä ei tule sitoa vanhempien tuloihin tai verottaa. Tulosidonnaisuus johtaisi tuloerojen kasvuun verrattuna samassa tuloluokassa oleviin lapsettomiin ja lapsilisien verotus tarkoittaisi lapsiperheiden verotuksen kiristymistä suhteessa lapsettomiin. Lapsilisän yksinhuoltaja- ja sisaruskorotusta tulee nostaa. Myös 17-vuotiaiden tulisi olla lapsilisän piirissä. Lapsilisää ei pitäisi laskea tuloksi toimeentulotukea myönnettäessä. Perheen kummankin tai ainoan huoltajan työttömyys aiheuttaa paitsi taloudellista niin myös sosiaalista syrjäytymistä, ja luo huono-osaisuuden periytymistä. Edellytämme tehostettuja työllistämistoimia sen varmistamiseksi, ettei yhdenkään perheen ainoa huoltaja tai molemmat huoltajat joudu työttömiksi. Ehdotamme, että elatustuen täyttä määrää yhdelle lapselle korotetaan 139,54 eurosta 150,00 euroon kuukaudessa. Elatustuki on Kelan maksama tuki, jolla turvataan lapsen elatus, jos hän ei saa elatusapua elatusvelvolliselta vanhemmalta. Elatustuen tasoa nostamalla voidaan kohdistaa lisätukea pienituloisille yksinhuoltajakotitalouksille, joiden taloudellinen toimeentulo on kehittynyt heikoimmin. Kun tuloton kotiäiti sairastuu vakavasti, hän alkaa saada minimisairauspäivärahaa vasta 55 päivän karenssin jälkeen. Kuitenkin äidin sairastuminen merkitsee taloudellista kuormitusta perheelle; lasten hoito joudutaan järjestämään ja sairauskulut lisääntyvät. Sama ongelma koskee muitakin tulottomia tai erittäin pienillä tuloilla toimeentulevia henkilöitä. Oletus, että tuloton tai vähätuloinen voisi turvata perustoimeentulonsa ensimmäisen 55 päivän odotusaikana jollakin muulla tavalla, kuten puolison tuloilla, kasvattaa entisestään tuloeroja ja on perustuslain kannalta erittäin kyseenalainen. Epäoikeudenmukainen laki on korjattava. Vanhemmat kaipaavat joustavia työjärjestelyitä, jotka tarjoavat lisää perheen yhteistä aikaa ja tukevat jaksamista. Vanhempien mahdollisuuksia siirtyä tuettuun osa-aikatyöhön Ihan kohta lapsi ei enää pyydä pelaamaan! on parannettava, samoin etätyömahdollisuuksia. Mahdollisuus vuorotteluvapaaseen on tarjottava myös vanhempainraha- tai hoitovapaajakson jälkeen. Näin voidaan myös helpottaa paluuta työelämään. KD:n hyvinvointiohjelma 19

20 Perhevapaajärjestelmissä on jäänyt huomiotta kasvatuksellisesti vaikea murrosikä, jolloin valvonnan ja läsnäolon tarve kasvaa, mutta vanhemmat ovat tiukasti kiinni työelämässä. Joustojen puute on hankala etenkin yksinhuoltajille. Murrosikäisen lapsen vanhemman tulisi saada osittaista hoitovapaata ja hoitorahaa, kun erityistä kasvatuksellista tarvetta ilmenee. Nykyinen alle 3-vuotiaiden sekä koulunsa aloittaneiden ensi- ja toisluokkalaisten vanhempia koskeva hoitovapaamahdollisuus tulisi laajentaa koskemaan isovanhempia. Yksityisenä elinkeinonharjoittajana toimivalle yrittäjälle tulee antaa oikeus verovähennykseen sairastuneen lapsen hoitajan palkasta tai luoda yrittäjille erityinen sairaan lapsen hoitotuki. Kristillisdemokraatit toimivat sen puolesta, että: - toteutetaan lapsiperheen vanhemman ansiotulovähennys. - lapsilisän sisaruskorotusta sekä yksinhuoltajakorotusta nostetaan. - lapsilisää ei oteta huomioon toimeentulotukea laskettaessa. - toimeentulotuen vapaan ansiotulon tulorajoja nostetaan. - yksinhuoltajien työllistämistoimia tehostetaan. - elatustuen määrää nostetaan. - kotihoidon tukea korotetaan ja laajennetaan. - tulottomien ja pienituloisten minimisairauspäivärahan 55 päivän karenssi poistetaan. - osa-aikatyön ja etätyön tekemisen edellytyksiä parannetaan sekä työajan joustojen mahdollisuuksia lisätään. - vanhemmuuden kustannusten tasaus toteutetaan siirtämällä kustannusvastuu valtiolle Neuvolapalvelut terveyden ja vanhemmuuden tukena Joka viides pariskunta kärsii lapsettomuudesta. Lapsettomuuden hoitomuotoja tulee kehittää huomioiden eettiset seikat. Hoidot ovat kalliita ja useissa kunnissa resurssit lapsettomuuden hoitamiseen ovat riittämättömät. Hedelmättömyydestä kärsivien avioparien tulee olla etusijalla hoitoja annettaessa. Neuvolatoiminnassa pyritään siihen, että lasta odottavien naisten ja perheiden sekä alle kouluikäisten terveysneuvonta ja terveystarkastukset ovat suunnitelmallisia, tasoltaan yhtenäisiä ja yksilöiden ja väestön tarpeet huomioon ottavia. Äitiys- ja lastenneuvolat ovat keskeisessä roolissa vanhemmuuden, lapsen kasvun ja kehityksen tukemisessa sekä ongelmien ehkäisijänä ja tunnistajana. Neuvolatyössä tulee ottaa huomioon sekä isän että äidin osallistuminen lapsen odotukseen ja hoitoon. Neuvolakäyntien riittävä määrä eri ikävaiheissa tulee turvata asuinpaikkakunnasta riippumatta. Ennaltaehkäisyn näkökulmasta neuvoloissa on kehitettävä erityisesti synnytyksen jälkeisen masennuksen, vanhempien väkivallan tai päihdeongelmien, lapsen KD:n hyvinvointiohjelma 20

Turpakäräjät

Turpakäräjät Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät Miksi EPT-laki? Perustuslaki: Julkisen vallan tulee edistää väestön terveyttä

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Kunta hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä. Kuntatalouspäivä Kunnanjohtaja, YTT Marko Korhonen

Kunta hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä. Kuntatalouspäivä Kunnanjohtaja, YTT Marko Korhonen Kunta hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä Kuntatalouspäivä 13.5.2016 Kunnanjohtaja, YTT Marko Korhonen * Terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä ja kuuluu kaikille toimialoille (Kuntalaki 365/1995).

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli?

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Maritta Törrönen Sosiaalityön professori Miten kannatella lapset laman yli? 8.3.2016 Pikkupalamentti, auditorio, Arkadiankatu 3, Helsinki

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 1 sosiaali ja terveyspalvelut tarveperusteisia (riittävät palvelut) edellytykset toimia yhteiskunnan

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari 11.11.2015, Joensuu Johtaja Sirkka Jakonen Itä-Suomen aluehallintovirasto, peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali- ja lisääntymisterveys 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 11.11.2015 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys ja kilpailukyky

Lisätiedot

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 1 WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Mielenterveystyön yhteistyökokous Vaasa 19.4.2007 pvm/nn Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 2 Taustaa

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Köyhyyden poistaminen on koko yhteiskunnan etu Dos. Timo Pokki Lahden diakonialaitos 6.5.2010 Mitä on globaali köyhyys? Köyhyyden mittaamiseen ei ole yhtä yleisesti hyväksyttyä ja kiistatonta mittaria.

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),

Lisätiedot

Näkökulmia köyhyyteen

Näkökulmia köyhyyteen Näkökulmia köyhyyteen TERVE-SOS Lahti 19 05 2010 2010-05-22 Jouko Karjalainen 1 2010-05-22 Näkökulmia köyhyyteen Jouko Karjalainen TERVE-SOS Lahti 19 05 2010 Jouko Karjalainen 2 Suhteellinen köyhyyden

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveyteen ja turvalliseen elämään Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA Kevätpäivän tasaus Kajaani 21.3.2011 Juha Rehula Puheenjohtaja, Kuntoliikuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeri Suomen Kuntoliikuntaliitto ry 1 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Perusturvatoimen palveluverkko. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto

Perusturvatoimen palveluverkko. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Perusturvatoimen palveluverkko Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Palveluverkon kehittämisen tavoitteita Toiminta on laadukasta ja perustuu todettuun hyötyyn potilaalle tai asiakkaalle Asiakasystävällisyys

Lisätiedot

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Isyyslaki uudistuu 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Lapin 28.10.2015 aluehallintovirasto 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja KANSALLINEN OMAISHOIDON KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA 21.8.2014 1 Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja - Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Paketti 1: V1 = Satakunta V2 = Varsinais-Suomi V3 = Pohjanmaa V4 = Koko maa V5 = Kankaanpää V6 = Karvia V7 = Siikainen V8 = Jämijärvi V9 = Pomarkku

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriölle

Sosiaali- ja terveysministeriölle Sosiaali- ja terveysministeriölle Asia: SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n kannanotto alkoholilainsäädännön kokonaisuudistukseen Hallitusohjelman mukaan hallitus tehostaa toimia koko väestön erityisesti

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS Sinikka Bots 07 02 2017 HUS HyTe _SB ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS 07 02 2017 HUS HyTe _SB HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

TERVEYS KANNATTAA - sanoista tekoihin

TERVEYS KANNATTAA - sanoista tekoihin TERVEYS KANNATTAA - sanoista tekoihin Tule mukaan tekemään itsellesi, läheisillesi ja kunnallesi terveempi tulevaisuus Terveys on ihmisen elämän tärkeimpiä arvoja ja hyvinvoinnin tärkeä osatekijä. Politiikkaohjelma

Lisätiedot

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen. Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana

Lisätiedot

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016 Perusturvalautakunta 25.2.2016 Liite Sivu 2 / 7 Sisällys LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.3.2016 -----------------------------

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari

Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari 16.5.2013 Tarja Heino, Erikoistutkija, Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Reija Paananen, Erikoistutkija, Lapset, nuoret

Lisätiedot

Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL

Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Hankkeen lähtökohtia Aiemmin tutkimus on painottunut vanhempiin

Lisätiedot

Arvoista: tahdommeko säilyä kansana. ja kulttuurina?

Arvoista: tahdommeko säilyä kansana. ja kulttuurina? Arvoista: tahdommeko säilyä kansana 1 Syntyvyys on uusiutumistasolla eli naista kohti on 2,1 lasta: > kansa ja kulttuuri säilyy ja kulttuurina? väestö 2 Syntyvyys on alle uusiutumistason, mutta maahanmuutto

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI 1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016

Lisätiedot

Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä

Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä Miten ne vaikuttavat nuorten parissa toimiessa? Minttu Tavia 29.11.2016 Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Toimimme valtakunnallisesti koko väestön parissa terveiden

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA

VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA STM:n järjestämä kuulemistilaisuus 4.11.2014 VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA Hallituksen esityksessä laista lasten hoidon tuista ehdotetaan mm. seuraavia muutoksia

Lisätiedot