Kristillisdemokraattien hyvinvointiohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kristillisdemokraattien hyvinvointiohjelma"

Transkriptio

1 Hyvinvointiohjelma

2

3 Kristillisdemokraattien hyvinvointiohjelma Sisältö 1. Kristillisdemokraattien hyvinvointipolitiikan arvot ja tavoitteet 2. Ikärakenteen muutos haastaa hyvinvointipalvelut 3. Hyvinvointierot ovat kasvussa 4. Perusterveydenhuolto kuntoon 4.1. Laatua terveyskeskuspalveluihin 4.2. Terveydenhuollon asiakasmaksut 5. Kansansairaudet ja päihteet 5.1. MBO, diabetes ja tule-sairaudet 5.2. Terveyttä liikkumalla ja oikealla ravinnolla 5.3. Alkoholi yleisin työikäisten kuolinsyy 5.4. Tupakka tappaa 5.5. Huumeet ja lääkkeiden väärinkäyttö 6. Mielenterveysongelmat 7. Perheiden ja lapsuuden hyvinvointitekijät 7.1. Perhe on hyvinvoinnin lähtökohta 7.2. Lapsiperheiden toimeentulo ja työelämän joustot 7.3. Neuvolapalvelut terveyden ja vanhemmuuden tukena 7.4. Päivähoito ja varhaiskasvatus 7.5. Kouluikäisten hyvinvointi 7.6. Kasvurauha 8. Perheen kriisitilanteet ja lastensuojelu 9. Opiskelijoiden ja varusmiesten hyvinvointi 9.1. Opintotuki on sidottava indeksiin 9.2. Varusmiespalvelus kasvattaa myös terveyteen 10. Ikääntyneen hyvinvointi Terveenä eläkkeelle Ikääntyneiden asuminen ja palvelut 11. Vammaisten toimeentulo ja palvelut 12. Eräitä syrjäytymistekijöitä Yksinelävä vastaa kuluista yksin Velkaantuminen vie tulevaisuuden Netti- ja rahapeliriippuvuus Maahanmuuttajat ja ulkomainen työvoima Vangit ja asunnottomat 13. Toimeentulotuki ja osasairauspäiväraha 14. Eräitä terveydenhuollon erityiskysymyksiä Syntymättömien oikeudet Terveydenhuollon tutkimukseen sijoittaminen kannattaa Lääkekorvausjärjestelmä Puhdas ilma ja vesi terveystekijöinä 15. Sosiaali- ja terveydenhuollon valvonta 16. Omaishoitoa lisättävä määrätietoisesti 17. Hoitoa loppuun saakka KD:n hyvinvointiohjelma 3

4 1. Kristillisdemokraattien hyvinvointipolitiikan arvot ja tavoitteet Kristillisdemokraatit tekevät työtä ihmisarvon toteutumisen ja ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin puolesta. Käsityksemme mukaan hyvinvointi rakentuu ulkonaisen, eli taloudellisen hyvinvoinnin lisäksi sisäisestä hyvinvoinnista, johon kuuluvat muun muassa ihmisten keskinäinen huolenpito ja toimivat ihmissuhteet. Hyvä elämä on sitä, että ihminen kokee elämänsä arvokkaana ja merkityksellisenä. Siihen kuuluu olennaisena osana mahdollisuus vaikuttaa omaan ja lähimmäisten hyvinvointiin ja terveyteen. Terveen ja hyvinvoivan yhteiskunnan perustana on vahva kristillisestä arvopohjasta nouseva etiikka. Hyvinvoinnin vastakohtana voidaan pitää syrjäytymistä. Syrjäytymisellä tarkoitetaan taloudellista, sosiaalista, terveydellistä ja koulutuksellista huono-osaisuutta. Se merkitsee myös yleistä osattomuutta, joka ilmenee erityisesti syrjäytymisenä työmarkkinoilta. Syrjäytyneen ääni ei kuulu yhteiskunnassa. Kristillisdemokraatteina pidämme tärkeänä sosiaalisten ja terveysongelmien ennaltaehkäisyä, varhaista puuttumista sekä syrjäytymisvaarassa olevien tukemista. Sosiaaliturvan tulee auttaa yksilöä ja yhteisöjä ihmisen omanarvontuntoa kunnioittaen ja tukien, eli kannustaen omatoimisuuteen ja itsestään huolehtimiseen, mikäli mahdollista. Painotamme tarvetta parantaa yhteiskuntamme taloudellisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tilannetta. Heitä ovat pitkäaikaistyöttömät ja -sairaat, päihdeongelmaiset ja muista riippuvuuksista kärsivät, monet ikääntyneet ja opiskelijat sekä yksinhuoltaja- ja monilapsiset perheet, toimintakyvyiltään rajoittuneet ja vammaiset sekä ylivelkaantuneet. Terveellinen ja turvallinen yhteiskunta mahdollistaa jokaiselle hyvän elämän, osallisuuden ja omien edellytysten mukaisen täysipainoisen elämisen perheen ja lähiyhteisöjen jäsenenä elämänkaaren eri vaiheissa. Kristillisdemokraatit ovat lähtökohtaisesti aina elämän puolella. Päätavoitteitamme ovat oikeudenmukainen ja tasapuolinen sosiaali- ja terveydenhuolto sekä köyhyyden, erityisesti lapsiperheiden köyhyyden, vähentäminen. 2. Ikärakenteen muutos haastaa hyvinvointipalvelut Sosiaaliturvan ja terveydenhuollon suuria kysymyksiä ovat: Miten palvelut järjestetään oikeudenmukaisesti ja eettisesti? Kuinka ne rahoitetaan? Miten turvataan palveluissa valinnanvapaus ja niiden oikea-aikaisuus? Hyvinvointipalvelujen tarpeeseen ja tarjontaan vaikuttavat väestön kokonaismäärä, alue- ja ikärakenne sekä tulotaso. Lasten ja nuorten osuus Suomen väestöstä on laskenut huomattavasti 1900-luvun alusta lähtien. Vuoteen KD:n hyvinvointiohjelma 4

5 2030 mennessä olemme saaneet yhteiskuntaamme lisää yli 65-vuotiasta kansalaista. Työikäisiä sen sijaan on nykyistä vähemmän. Työikäinen väestö on alkanut vähetä vuodesta 2010 alkaen. Tämä niin sanottu huoltosuhteen muutos on Suomen lähitulevaisuuden keskeinen haaste. Huoltosuhteella mitattaessa Suomi on jo vuonna 2020 EU-alueen vanhusvoittoisin maa. Väestön ikääntymisen myötä palvelutarve kasvaa ja samalla niin taloudelliset kuin henkilöstöresurssit palvelujen tuottamiseen niukkenevat. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kysyntä kasvaa voimakkaasti, ja ne myös työllistävät noin prosenttia työllisestä työvoimasta. Keskeisiä tekijöitä huoltosuhteen parantamiseksi ovat jo nuorten ikäluokkien terveydestä ja osallisuudesta huolehtiminen sekä lähellä eläkeikää olevien työurien pidentäminen parantamalla työhyvinvointia ja mahdollisuuksia työskennellä myös vajaalla työkyvyllä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) pääjohtaja Pekka Puskan mukaan suomalaisten yleisimpiä kuolinsyitä ovat köyhyys, syrjäytyminen ja alhainen koulutustaso. Siksi rahaa pitäisi käyttää päihdehuoltoon, mielenterveysongelmaisten sosiaalipalveluihin sekä syrjäytymisen ja köyhyyden torjuntaan. Terveydenhoidon suuri ristiriita on, että joudumme lääketieteellisin keinoin hoitamaan suurin kustannuksin sairauksia, joiden ennaltaehkäisyksi riittäisivät terveelliset elintavat. Jos alkoholin, tupakan ja ylipainon aiheuttamat sairaudet saataisiin poistettua, terveydenhoidon rahoituksesta ei tarvitsisi kantaa huolta. Jokainen sairastunut on silti oikeutettu hoitoon, riippumatta siitä, missä määrin hän olisi voinut ehkäistä sairastumistaan elämällä toisin. Taloudellinen taantuma on kurittanut kuntataloutta ja siten heikentänyt kansalaisten saamia sosiaali- ja terveyspalveluita, näin kertoo Sosiaalibarometri Väärin kohdistettuina säästöt vahvistavat syrjäytymiskehitystä kuten 90-luvun laman aikana. Palvelurakenteiden uudistaminen ja ihmisten oman vastuun lisääminen ovat myönteisiä tavoitteita, mutta ne eivät tuota toivottuja tuloksia, ellei samalla huolehdita siitä, että ihmisillä on voimavaroja kantaa vastuuta omasta elämästään. Riittävällä tuella pahoinvointi vähenee, ja samalla vähenee myös palveluiden tarve. Perustuslakimme mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä sosiaaliturva. Laissa potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) säädetään, että jokaisella Suomessa pysyvästi asuvalla henkilöllä on oikeus ilman syrjintää hänen terveydentilansa edellyttämään terveyden- ja sairaanhoitoon niiden voimavarojen rajoissa, jotka kulloinkin ovat terveydenhuollon käytettävissä. Peruspalvelujen turvaaminen on otettava uudelleen tärkeimmäksi tavoitteeksi koko maassamme. Toimivat peruspalvelut edellyttävät, että kuntien tulopohja saadaan vahvaksi, vakaaksi ja ennakoitavaksi. Kuntien valtionavun perusteet tulee korjata terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia edistäviksi. Jotta monipuolinen elinkeino- ja KD:n hyvinvointiohjelma 5

6 palvelurakenne voidaan turvata maan kaikissa osissa, on etsittävä keinoja kannustaa ja mahdollistaa myös nuoremman väestön asettumista muuttotappioalueille. Lisäksi on vahvistettava yleishyödyllisten tahojen, eli kolmannen sektorin toimintaedellytyksiä selkiyttämällä niitä koskevaa lainsäädäntöä ja suuntaamalla kuntien kautta avustuksia. 3. Hyvinvointierot ovat kasvussa Suomalaisen yhteiskunnan terveisiin piirteisiin on vuosikymmeniä kuulunut se, että jokaisella on ollut lähes yhtäläiset mahdollisuudet kykyjensä mukaan etsiä paikkansa yhteiskunnassa. Kysymme, onko näin enää. Kokonaishyvinvointi on kohentunut viimeisen kymmenen vuoden aikana, mutta eri väestöryhmien väliset tuloerot, samalla hyvinvointierot ja eriarvoisuus ovat kasvaneet. Vaikka tuloerojen kasvu ei suoraan tarkoita, että köyhyys lisääntyy, meillä on yhä enemmän niitä, joiden on vaikea pärjätä taloudellisesti. Vähävaraisimpien kansalaisten riittävän toimeentulon turvaaminen on paitsi periaatteellinen kysymys myös tärkeää monenlaisten ongelmien ennaltaehkäisemiseksi. On havaittu, että ihmiset voivat huonommin niissä yhteiskunnissa, joissa on suuret tuloerot ja jyrkät luokkaerot kuin niissä, joissa ollaan mahdollisimman lähellä taloudellista ja sosiaalista tasa-arvoa. Tuloerojen kasvusta seuraa sosiaalista rauhattomuutta ja negatiivinen vaikutus yhteiskunnan ilmapiiriin. Tunne yhteenkuuluvuudesta ja yhteisestä vastuusta heikkenevät. Kotitalouksien velkaantuminen on viimeiset seitsemän vuotta ollut rajua. Velkaantumisaste eli kotitalouden velkojen suhde käytettävissä oleviin varoihin oli 73 prosenttia vuonna Nyt se on 120 prosenttia. Lapsiperheiden köyhyysaste on kymmenessä vuodessa lähes kolminkertaistunut. Yli suomalaislasta elää niin sanotun köyhyysrajan alapuolella. Lapsena koettu köyhyys vaikuttaa kielteisesti osallisuuden kokemuksiin. Köyhyys lisää syrjäytymisriskiä ja ylläpitää ylisukupolvista köyhyyttä. Perheen köyhyys uhkaa vanhempien jaksamista, elämänhallintaa ja parisuhdetta. Suomalainen köyhyys koostuu pitkäaikaistyöttömyydestä, pitkäaikaissairauksista, perheiden hajoamisista ja päihdeongelmista. Sosiaalibarometri 2010 osoittaa, että on syntynyt ihmisryhmiä, joiden hyvinvointi on jäänyt pysyvästi muita heikommaksi. Näitä ryhmiä ovat juuri pitkäaikaistyöttömät sekä päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivät. Uudeksi ryhmäksi näyttävät muodostuvan työttömät tai kouluttautumattomat nuoret. Ajatus, että työ on parasta sosiaaliturvaa, on monien kohdalla toimiva. Sosioekonomisella asemalla on selvä yhteys henkilön terveyteen. Työikäisessä väestössä eri sosiaaliryhmien väliset terveyserot ovat selviä. Erot näkyvät esimerkiksi koetussa terveydentilassa ja pitkäaikaissairastavuudessa. Sosioekonomiset erot vaikuttavat myös KD:n hyvinvointiohjelma 6

7 ravitsemukseen ja näin ruokaan liittyviin terveysongelmiin. Alempien sosiaaliryhmien terveys on huonompi, ennenaikainen kuolleisuus suurempi sekä toiminta- ja työkyky heikompi. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään lähes kaksi kertaa useammin ns. työntekijäammateista kuin asiantuntija-ammateista. Jos koko väestössä toimintakyky olisi yhtä hyvä kuin korkeakoulutetuilla, toimintakyvyn rajoitusten takia apua tarvitsevien suomalaisten lukumäärä puolittuisi. Sosioekonomisten terveyserojen kaventaminen edellyttää sitä, että palveluja voidaan kohdentaa nykyistä enemmän niitä tarvitseville. Olemassa olevien hyvien toimenpideohjelmien toteuttamiselle on annettava riittävät resurssit, sillä odottaessa ongelmat syvenevät ja laajenevat. 4. Perusterveydenhuolto kuntoon 4.1. Laatua terveyskeskuspalveluihin Terveydenhuollon tärkeimmät tavoitteet ovat väestön sairastavuuserojen pienentäminen oikeudenmukaisuutta lisäämällä ja elintavoista aiheutuvien terveysongelmien vähentäminen. Terveydenhuollon verorahoitteisuus ja kuuluminen keskeisiin julkisiin peruspalveluihin takaavat parhaiten kansalaisten tasa-arvoisen kohtelun palvelujen käyttäjinä. Kaikkien kansalaisen oikeus saada korkeatasoisia perusterveydenhuollon palveluja ja tarvitessaan erikoissairaanhoitoa on turvattava riittävillä resursseilla. Terveydenhuollon tasapuolinen saatavuus osoittaa käytännössä yhteiskunnan halua kunnioittaa elämää, edistää terveyttä ja hoitaa sairauksia. Suomessa niin kuolleisuudessa kuin sairastavuudessa on poikkeuksellisen voimakkaita eroja eri väestöryhmien välillä. OECD:n kansainvälisessä vertailututkimuksessa 21 maasta vain Yhdysvalloissa ja Portugalissa kaikkien lääkärikäyntien käyttö suhteessa tarpeeseen jakautui yhtä paljon hyvätuloisia suosien kuin Suomessa. Hyvätuloiset käyttävät yhä enemmän yksityisiä palveluja, työssä käyvät pääosin maksutonta työterveyshuoltoa ja kasvava joukko pienituloisia pätkätyöläisiä ja työttömiä ovat heikosti resursoitujen terveyskeskuspalvelujen varassa. Perusturvan taso on jo niin matala, että sairastuminen voi suistaa köyhyyteen. Köyhät eivät kustannusten pelossa uskalla hakeutua hoitoon, jolloin sairauden toteaminen ja hoidon saanti lykkääntyvät. Viivästynyt hoito on useimmiten kalliimpaa kuin ajoissa annettu. Työterveyshuolto, joka kattaa parhaiten erityisesti suurten ja keskikokoisten työnantajien vakituiset, usein hyvin palkatut työntekijät, on ainoa maksuton ja saatavuudeltaan ylivertainen tapa päästä lääkäriin. Kuntapäättäjät tuskailevat vuosittain kohoavien erikoissairaanhoidon kustannusten vuoksi. Kuntien menojen hallitsematon kasvu johtuu pitkälti siitä, että peruspalvelujen KD:n hyvinvointiohjelma 7

8 muodostama pohja vuotaa. Työkuorma on käynyt monissa terveyskeskuksissa ylivoimaiseksi ja palvelujen saatavuus on monin paikoin heikko. Terveyskeskuslääkäreillä ei ole riittävästi aikaa varsinaiseen vastaanottotyöhön eli potilaan kohtaamiseen, taudin diagnosointiin ja hoidon tarpeen määrittelyyn. Perusterveydenhoidon kuntoon saattaminen ei onnistu ilman merkittävää lisäpanostusta terveyskeskusten toimintaan. Perusterveydenhuollon puutteet ja katkeilevat hoitoketjut aiheuttavat suuria kustannuksia myös kalliiseen erikoissairaanhoitoon. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välinen raja-aita tulee poistaa ja vahvistaa ennaltaehkäiseviä ja varhaisen puuttumisen palveluja. Kansalaisten oikeudet takaavaa terveydenhuollon lainsäädäntöä tulee parantaa palvelut paremmin turvaavaksi. Uuden terveydenhuoltolain lupaama muutos näyttää vaatimattomalta. Terveydenhuollon monikanavainen rahoitusjärjestelmä aiheuttaa epätarkoituksenmukaisia ja kustannustehottomia käytäntöjä. Valtionosuutta säätelevä sairastavuuskerroin on liian karkea, ja se on altis kunnan pienestä koosta johtuvalle vuosittaiselle satunaisvaihtelulle. Sairastavuuskerroin lasketaan kunnassa työkyvyttömyyseläkkeellä olevien alle 55-vuotiaiden lukumäärän perusteella. Kerroin ei kannusta vähentämään työkyvyttömien määrää, eikä se myöskään kuvaa riittävästi palvelutarve-eroja kuntien välillä. Valtionosuusjärjestelmää tulee kehittää kustannusvaikuttavaan toimintaan, laajempien palvelukokonaisuuksien muodostamiseen sekä ennalta ehkäisyyn, terveyden edistämiseen ja varhaiseen puuttumiseen kannustavaksi. Terveys- ja sosiaalipalvelujen taso ei saisi vaihdella sen mukaan, missä kunnassa henkilö asuu. Nopeasti yleistynyt ulkoistaminen palvelujen järjestämistapana ei saa myöskään merkitä oikeuksien heikentynyttä toteutumista. Palvelun tuottajan on tunnettava hyvin lainsäädäntö, asiakkaan oikeudet ja eettiset normit. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kilpailuttamisessa tulee erityisesti huomioida palvelun laatu, palveluiden käyttäjien toiveet ja mahdollisimman pitkäkestoiset asiakassuhteet. Liian usein kilpailutuksen voittaa halvin tarjous, jolloin pienet, asiakkaansa hyvin tuntevat paikalliset yritykset häviävät kilpailun Terveydenhuollon asiakasmaksut On sairasta säästää terveydestä! Toteutetut terveydenhuollon asiakasmaksujen korotukset kasvattavat väestöryhmien välisiä terveyseroja, sillä maksut vähentävät erityisesti pienituloisten hoitoon hakeutumista. Hoidon ja tutkimusten viivästyminen nostaa kokonaiskustannuksia, joten säästö saattaa ajan myötä muuttua lisämenoiksi. Jo ennen korotuksia terveydenhuollon kustannusten omavastuuosuudet olivat Suomessa eurooppalaisittain korkeat. Potilaan KD:n hyvinvointiohjelma 8

9 omakustannusosuus terveydenhuollon kustannuksista on lähes kaksinkertainen (20 %) eurooppalaiseen keskitasoon (10 %) verrattuna. Lääkkeille, asiakasmaksuille ja matkakuluille on käytössä erilliset maksukatot, joiden yhteenlaskettu taso nousee yli 1300 euroon. Maksukaton ulkopuolelle jää edelleen Ei ole sairaan kivaa maksaa itseään kipeäksi! merkittäviä terveysmenoja, esimerkiksi hammashoidon maksut sekä osa lyhytaikaisen laitoshoidon maksuista. Kristillisdemokraatit esittävät yhtenäistä terveydenhuollon maksukattoa, joka auttaisi etenkin paljon sairastavia. Maksukatto tulisi muuttaa perhekohtaiseksi siten, että toinen vanhemmista ja kaikki perheen alaikäiset lapset laskettaisiin saman katon alle. Pitkäaikaishoidon maksu peritään potilaan maksukyvyn mukaan tarvittaessa alennettuna siten, ettei periminen vaaranna henkilön tai perheen toimeentuloa. Kunta voi ottaa harkintansa mukaan toimeentuloa arvioidessaan huomioon myös asumismenot, mutta laki ei tähän velvoita. Jos asumismenoja ei vähennetä, voi erityisesti yksinäinen henkilö joutua tilanteeseen, jossa hän joutuu luopumaan asunnostaan laitoshoidon venyessä pitkäkestoiseksi. Kodista luopuminen voi puolestaan vaikuttaa henkilön motivaatioon kuntoutua. Asumismenojen ottaminen lakisääteisesti huomioon ensimmäisen puolen vuoden ajalta parantaisi erityisesti köyhyysriskin alla elävien yksin asuvien ikääntyneiden naisten ja vähävaraisten pariskuntien asemaa. Palveluasunnoissa asuville tulee jäädä riittävä henkilökohtainen käyttövara asiakasmaksujen jälkeen. Kristillisdemokraatit toimivat sen puolesta, että: - perusterveydenhuoltoa, erityisesti terveyskeskusten toimintaa, vahvistetaan. - sekä terveydenhuollon että sosiaalitoimen rakennetta ja yhteistyötä kehitetään niin, että asiakas pystytään hoitamaan kokonaisvaltaisesti ja taloudellisesti. - terveydenhuollon valtionosuusjärjestelmää kehitetään ennaltaehkäisyyn ja kustannustehokkuuteen kannustavaksi. - kansallisen terveysprojektin hoitoon pääsyn enimmäisodotusajat alitetaan. - terveydenhuollon henkilökuntaa koulutetaan riittävästi ja alan houkuttelevuutta lisätään mm. työhyvinvointia parantamalla. - lääkärien työaikaa suunnataan enemmän suoraan potilastyöhön. - potilaiden vapautta valita hoitopaikkansa laajennetaan. - työnhakijoiden terveyspalveluja parannetaan. - terveydenhuoltoon säädetään yksi yhtenäinen maksukatto. - työ- ja kouluterveydenhuollon ulkopuolisille ryhmille, kuten työttömät, eläkeläiset, kotiäidit ja pienyrittäjät, tarjotaan lakisääteisiä ennaltaehkäiseviä terveystarkastuksia terveyskeskusten aikuisneuvoloissa. KD:n hyvinvointiohjelma 9

10 5. Kansansairaudet ja päihteet 5.1. MBO, diabetes ja tule-sairaudet Metabolinen oireyhtymä (MBO) on aineenvaihduntahäiriö, johon liittyy erilaisia oireita, kuten ylipaino, erityisesti vyötärölihavuus, kohonnut verenpaine, epäedullinen veren rasvatilanne, lisääntynyt veren hyytymistaipumus, kohoava verensokeri ja insuliiniresistenssi. MBO:ta on jopa prosentilla keski-ikäisistä suomalaisista. Vuonna 2009 oli vuotiaista miehistä 58 prosenttia ja naisista 42 prosenttia ylipainoisia Ylipaino aiheuttaa terveydenhuollossa vuosittain 300 miljoonan euron kustannukset. Syynä ovat työ- ja toimintakykyä huonontavat pitkäaikaissairaudet ja kalliit kansantaudit, kuten kakkostyypin diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit. Ylipainoinen henkilö sairastuu aikuisiän diabetekseen yli kolme kertaa todennäköisemmin kuin normaalipainoinen. Osa tyypin 2 diabeteksesta olisi ehkäistävissä riittävällä fyysisellä aktiivisuudella ja terveellisellä ravinnolla. Lihavuuden ja vyötärölihavuuden lisääntyminen suomalaisilla aikuisilla on pysähtynyt ja saattanut kääntyä jopa laskuun. Tästä huolimatta erityisesti miesten diabetes yleistyy toistaiseksi edelleen. Ylipaino ja hoitamaton diabetes ovat vaikuttavia tekijöitä myös lähes kansantaudiksi yleistyneissä muistisairauksissa. Diabeteksen hoito vie noin 15 prosenttia Suomen terveydenhuollon menoista ja sairastuneiden määrän arvioidaan lähes kaksinkertaistuvan seuraavien vuoden kuluessa. Diabeteksen Käypä hoito -työryhmän mukaan jopa puolet hoidon kustannuksista tulee vältettävissä olevien komplikaatioiden hoidosta. Diabeteksen hoitoon on kehitetty uusia, tehokkaita lääkkeitä, jotka parantavat hoitotasoa ja johtavat kustannussäästöihin sekä potilaiden parempaan elämänlaatuun. Nämä lääkkeet on saatava lääkekorvauksen piiriin ja potilaiden käyttöön heidän varallisuudestaan riippumatta. Potilaat tarvitsevat kannustamista monipuoliseen itsehoitoon. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet aiheuttivat kolmasosan kaikista korvatuista sairauspäivärahapäivistä vuosina Sairastumisen riskitekijöinä ovat ylipaino, voimakas fyysinen rasitus tai liian vähäinen kuormitus, toistuva kuormittava työliike, tapaturmat, tupakointi ja päihteet. Tule-sairauksia voidaan ehkäistä vähentämällä ylipainoa, liikkumalla riittävästi, oikealla ergonomialla, tauotuksella ja venyttelyillä työpaikoilla ja kouluissa. Hyvä tuki- ja liikuntaelinterveys on perusta toiminta- ja työkyvylle ja mahdollisuudelle ehkäistä muita kansansairauksia harrastamalla liikuntaa. Varhaisen diagnosoinnin ja hoidon aloittamisen avulla sairauden kroonistuminen voidaan usein estää. Onnettomuuksien ehkäisyohjelmat ovat tärkeitä kustannusten ja kärsimysten säästämisessä. KD:n hyvinvointiohjelma 10

11 5.2. Terveyttä liikkumalla ja oikealla ravinnolla Ylipainoa ei saada vähennettyä vain ravitsemuskasvatuksella, sillä tieto tavoittaa parhaiten hyvin koulutetut, joiden keskuudessa paino-ongelma on pienempi kuin alemmin koulutetuilla. Terveellisen ruoan kevyt verotus ja sokeripitoisten tuotteiden korotettu vero tukevat paino-ongelman kansallista hoitoa. Suomalaislasten ruokavalio on sokeristunut. Ruokavalion sokeripitoisuudella on yhteys sen heikompaan ravitsemukselliseen laatuun ja suurempaan hammaskarieksen riskiin. Makeisveron sijaan tulisikin ottaa käyttöön sokerivero. Tutkijat suosittelevat epäterveellisen ruoan mainonnan rajoittamista. Terveydenhuollossa tulee tukea laihtumista mm. laihdutus- ja liikuntareseptien avulla sekä järjestämällä maksuttomia laihdutusryhmiä. Liikkumiseen ja oikeaan ravitsemukseen kannustavia ryhmiä tulisi järjestää jo ylipainoisille lapsille sekä nuorille vahvistaen samalla heidän itsetuntoaan, joka joutuu kovalle koetukselle hoikkuutta korostavassa, ulkonäköpaineita asettavassa ajassa. Kouluterveydenhuolto ja opiskeluterveydenhuolto ovat avainasemassa syömishäiriöiden tunnistamisessa, koska valtaosa laihuus- ja ahmimishäiriöistä alkaa nuoruusiässä. Vuonna 2009 vain noin joka kymmenes liikkui Syyllistäminen ei kevennä! UKK-instituutin terveysliikunnan suosituksen mukaisesti. Liikkuva ihminen käyttää terveyspalveluja noin kolmanneksen vähemmän kuin liian vähän liikkuva. Ennaltaehkäisyyn ja kunnon kohottamiseen käytetty raha tuottaa kaikenikäisten kohdalla terveytenä ja mielihyvänä, säästyneinä hoitokustannuksina sekä lisääntyneenä työkykynä itsensä takaisin. Riittävään liikuntaan tulee kiinnittää huomiota jo varhaiskasvatuksessa ja koulujen tuntimäärissä. Kunnille voitaisiin antaa kannusterahaa liikunnanohjaajien palkkaamiseen ja liikuntapaikkojen rakentamiseen liikuntaa harrastavien lasten määrän mukaan. Toisen asteen oppilaitoksien opetusohjelmiin tulee lisätä liikuntaa ja terveyskasvatusta. Yrityksissä ja kuntatyöpaikoilla kokeilussa olleet mahdollisuudet saada palkanlisä tai vapaa-aikaa liikuntasuorituksia vastaan ovat hyviä keinoja aktivoida työikäisiä liikkumaan, vähentää työterveyshuollon kuluja ja ennenaikaista eläköitymistä. Tukemalla työttömien liikuntamahdollisuuksia edistetään terveyden lisäksi luonnollisia sosiaalisia kontakteja ja näin paluuta työelämään. Tutkimukset ovat osoittaneet, että fyysisen aktiivisuuden ja terveellisen ravitsemuksen edistäminen tuottavat hyviä tuloksia myös ikääntyneiden parissa. Ikääntyneiden ulkoilumahdollisuuksiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Elinympäristöjen rakentamisessa tulee suosia liikuntamahdollisuuksia. Liikuntapalvelut ovat lääkkeisiin ja laitoshoitoon nähden edullisia. KD:n hyvinvointiohjelma 11

12 Kristillisdemokraatit toimivat sen puolesta, että: - terveellisen ruoan verotusta kevennetään. - otetaan käyttöön sokerivero. - ylipainon hoitoa ohjataan ja siinä kannustetaan. - kuntien mahdollisuuksia tarjota edullisesti monipuolisia liikuntamahdollisuuksia eri ikäisille, erityisesti lapsille, työttömille ja pienituloisille, parannetaan. - työpaikkoja ja oppilaitoksia kannustetaan liikunnan tukemiseen ja järjestämiseen sekä edistetään työttömien mahdollisuuksia osallistua liikuntaharrastuksiin. - varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen liikunnanopetusta lisätään. - selvitetään tarve määritellä korkeakoululiikunta korkeakoulujen lakisääteiseksi tehtäväksi Alkoholi yleisin työikäisten kuolinsyy Suomalaiset kuluttivat vuonna 2009 asukasta kohden 10,5 litraa sataprosenttista alkoholia. Alkoholin kokonaiskulutus on yli kaksinkertaistunut kolmen vuosikymmenen aikana. Suomen Lääkäriliitto on alkoholihaittoja koskevassa kannanotossaan todennut, että alkoholijuomat ovat syöpävaarallisia ja sikiöille myrkyllisiä aineita, jotka eivät täytä EY:n elintarvikeasetuksen asettamia turvallisuusvaatimuksia. Alkoholin riskikulutus on tärkeimpiä vaikuttavia tekijöitä sairauksien, tapaturmien, perhe- ja muun väkivallan, invaliditeetin, sosiaalisen syrjäytymisen ja ennenaikaisten kuolemien esiintymisessä. Alkoholin vaikutus suomalaisten kansanterveyteen on huolestuttava. Alkoholiperäiset sairaudet ja myrkytykset ovat olleet vuodesta 2005 lähtien työikäisten miesten ja naisten yleisin kuolinsyy. Alkoholin käytöstä johtuvia kuolemia on vuosittain noin ja alkoholiin liittyviä tapaturma- ja väkivaltakuolemia noin tuhat. Vuonna 2008 kaikista pahoinpitelyrikoksista 61 prosenttia tehtiin alkoholin vaikutuksen alaisena. Tehohoidosta ja päivystyspotilaista neljännes on alkoholin aiheuttamia sairauksia ja tapaturmia. Loukkaantumiseen johtaneissa tieliikenneonnettomuuksissa joka kymmenes ja kuolemaan johtaneissa tieliikenneonnettomuuksissa lähes joka kolmas kuljettaja on alkoholin vaikutuksen alainen. Alkoholista aiheutuvat kustannukset ovat merkittävästi suuremmat kuin saatavat verotulot. Esimerkiksi vuonna 2007 alkoholin käyttö aiheutti 0,7-0,9 miljardin euron välittömät kustannukset ja 3,2-6,0 miljardin euron välilliset kustannukset. Alkoholin aiheuttamia haittoja voidaan vähentää laskemalla kokonaiskulutusta yhteiskunnan kaikkien sektorien yhteistoiminnalla. Tehokkain tapa vähentää kulutusta on vaikuttaa alkoholin hintaan, saatavuuteen ja markkinointiin. Raskauden aikainen päihteiden käyttö on suurin yksittäinen synnynnäisen kehitysvammaisuuden aiheuttaja. Noin kuusi prosenttia raskaana olevista KD:n hyvinvointiohjelma 12

13 suomalaisnaisista on alkoholin suurkuluttajia. Vuosittain yli sikiötä altistuu päihteille. Päihteitä käyttävien raskaana olevien naisten hoitoonohjausta on tehostettava, ja hoitoa on oltava tarjolla riittävästi. Vapaaehtoisuuteen pohjautuva päihdekuntoutus on ensisijalla, mutta tarvitaan myös mahdollisuus tahdosta riippumattomaan hoitoon syntymättömän lapsen terveyden turvaamiseksi, mikäli odottava äiti ei ota vastaan tarjottua apua. Eräs malli on pyytää hoitoon hakeutuvalta etukäteen suostumus hänen pitämiseensä tahdon vastaisesti hoidossa siinä vaiheessa, kun päihderiippuvuus on aiheuttamassa hoidon keskeyttämisen. Lapsen etu on äidin itsemääräämisoikeutta tärkeämpi silloin, kun päihteiden käyttö voi pysyvästi vammauttaa lapsen. Lapset näkevät juomista yhä enemmän, koska alkoholista kolme neljäsosaa juodaan kodeissa. Nuorten alkoholinkäyttö on vahvasti riippuvainen vanhempien ja yhteisön Viina virtaa vähemmän! roolimalleista. Heidän alkoholinkäyttönsä vähentäminen ei ole mahdollista muuttamatta koko yhteiskunnan suhtautumista alkoholiin. Nuorten alkoholinkäytön lisääntyminen on estettävä, jotta sosiaali- ja terveyskulujen kasvulta vältytään tulevaisuudessa. Ennen aikuisuutta aloitetulla käytöllä on haitallisia vaikutuksia älylliseen, tiedolliseen ja sosiaaliseen kehitykseen. Alkoholiriippuvuus ja siihen liittyvät ongelmat aikuisena ovat sitä todennäköisempiä, mitä nuorempana alkoholinkäyttö aloitetaan. Erityistä huomiota tulee kiinnittää perheisiin, joissa lapset altistuvat sosiaalisille ja terveydellisille haitoille vanhempiensa tai huoltajiensa alkoholinkäytön vuoksi. Kouluissa on oltava valmiutta ja oikeudet puuttua oppilaiden päihteiden käyttöön. Tehokas monialaiseen yhteistyöhön perustuva hoito ja kuntoutus ongelman varhaisvaiheessa vähentävät alkoholihaittoja tehokkaasti. Laadukkaaseen hoitoon tulee päästä tarvittaessa välittömästi. Avohuollossa tarvitaan lisäresursseja etenkin päihdesairaanhoitajille sekä päihdetyötä tekeville sosiaalityöntekijöille. Myös psykososiaalinen työ on päihdekuntoutuksessa tärkeää. Päihdepalveluissa tulee hyödyntää kolmannen sektorin, erityisesti kristilliseltä arvopohjalta toimivien järjestöjen osaamista. Kristillisessä päihdetyössä erityistä lisäarvoa tuo ihmisen kokonaisvaltainen kohtaaminen, jossa huomioidaan myös hänen hengelliset tarpeensa. Kristillisdemokraatit toimivat sen puolesta, että: - Suomi pyrkii vaikuttamaan EU:n alkoholistrategiaan, jotta siinä korostettaisiin yhtenäistä ja riittävän korkeaa alkoholin minimiverotusta. - alkoholille asetetaan tuontirajoituksia sekä EU:n ulko- että sisärajoilla, koska se ei ole tavallinen kulutushyödyke. - alkoholin mielikuvamainonta kielletään. - ruokakaupoissa ja kioskeissa myytävien juomien korkeinta sallittua alkoholipitoisuutta lasketaan. KD:n hyvinvointiohjelma 13

14 - työnantajien velvollisuutta laatia ja toimeenpanna työpaikan hoitoonohjausohjelma vahvistetaan lainsäädännöllä. - nuorten päihteiden käyttäjien ja päihdeäitien hoitoonohjausta tehostetaan ja mahdollistetaan tahdosta riippumaton hoito. - huostaanotetun lapsen vanhemman päihdevieroitukseen pääsyä nopeutetaan. - alkoholin myyntiaikoja rajoitetaan, myynnin ikärajojen noudattamista valvotaan ja niitä rikkovien yritysten myyntiluvat peruutetaan. - alkoholin välittämistä alaikäisille valvotaan ja siitä annettavia rangaistuksia kovennetaan. - rattijuopumuksen promilleraja lasketaan 0,2 promilleen Tupakka tappaa Lähes joka kolmas 18-vuotias käyttää tupakkatuotteita päivittäin. Suomessa on edelleen noin miljoona tupakoitsijaa, vaikka tupakointia on onnistuttu merkittävästi vähentämään vuotiaat suomalaisnuoret tupakoivat muiden maiden vastaavia ikäryhmiä yleisemmin. Tupakka tappaa Suomessa vuosittain arviolta ihmistä. Joka kolmas syöpäsairaus aiheutuu tupakasta. Joka viidennessä sydänperäisessä kuolemassa tupakka on tärkein riskitekijä. Tupakoinnin vuoksi on vuosittain noin 1,2 miljoonaa sairauspoissaolopäivää ja lääkärissä käyntiä. Joka toinen tupakoitsija kuolee tupakan aiheuttamiin sairauksiin, jos jatkaa tupakointiaan. On todettu, että tupakoinnin yleisyys alemmissa sosioekonomisissa ryhmissä on tärkein väestöryhmien terveyseroja selittävä tekijä. Tupakkatuotteista perityllä verolla voidaan kattaa vain osa kustannuksista, joita tupakka aiheuttaa sairauksien hoitona, työkyvyttömyytenä ja ennenaikaisten kuolemien johdosta. Veroa on korotettava kulujen kattamiseksi, mutta erityisesti kulutuksen vähentämiseksi. Hinnalla on kolme kertaa suurempi vaikutus kulutuksen määrään nuorten kuin vanhempien tupakoitsijoiden kohdalla. Tupakansavu on määritelty syöpävaaraa aiheuttavaksi aineeksi vuodesta 2000 asti. Lasten suojelua passiiviselta tupakoinnilta tulee edelleen tehostaa kieltämällä tupakointi kaikkien niiden paikkojen lähellä, jotka on tarkoitettu lasten oleskeluun. Nyt tupakointikielto esimerkiksi asuintalojen leikkipaikkojen läheisyydessä on jätetty taloyhtiöiden päätösvaltaan. Koulujen asennetta tupakointiin tulee tiukentaa ja antaa riittävät valtuudet puuttua tupakointiin. Tupakka on tuote, jonka terveyttä vaarantavat ominaisuudet estäisivät sen valmistamisen ja tulon markkinoille, jos tuote olisi nyt uusi keksintö. Kristillisdemokraatit kannattavat tupakkatuotteiden kieltämistä kokonaan vuoteen 2030 mennessä. KD:n hyvinvointiohjelma 14

15 Kristillisdemokraatit toimivat sen puolesta, että: - tupakkaveroa korotetaan seuraten veron vaikutusta maahantuontiin. - passiivisen tupakoinnin haittavaikutuksia etenkin lapsiin vähennetään edelleen rajaamalla alueita, joilla tupakointi on sallittu. - tupakkatuotteet kielletään vuoteen 2030 mennessä Huumeet ja lääkkeiden väärinkäyttö Huumehoitojaksot muodostavat noin viidenneksen kaikista sairaaloiden päihdehoitojaksoista, mutta yli puolet alle 30-vuotiaiden hoitojaksoista. Huumeiden valheellisessa markkinoinnissa alkoholia vaarattomampina nautintoaineina on onnistuttu, sillä nuorten suhtautuminen on sallivaa. Suomen huumekulttuuri on tiiviissä yhteydessä humalahakuiseen juomistapaan. Huumeiden käyttäjät juovat alkoholia enemmän kuin ne, jotka eivät ole koskaan kokeilleet huumeita. Huume- ja alkoholikulttuurin yhteen kietoutumista kuvaa myös kasvava sekakäyttäjien joukko. Tiivis yhteys alkoholiin merkitsee, että alkoholin kulutuksen oleellisesti kasvaessa myös huumekokeilut ja huumeiden käyttö voivat lisääntyä etenkin nuorilla. Emme tarvitse alkoholiongelman rinnalle toista kasvavaa kansanterveysongelmaa. Siksi kaikkien huumeiden myynti, hallussapito ja käyttö tulee edelleen pitää kiellettynä. Samaan aikaan tarvitaan nopeaa apua ja tukea huumeista irrottautumiseen. Varsinaisten huumeiden ohelle ja osittain aikaisemmin huumeena tunnettujen aineiden rinnalle ovat nousseet huumaavien aineiden ja eri lääkkeiden yhteiskäyttö. Erilaisten huumaavien lääkkeiden ja aineiden väärinkäyttö tulee rikosoikeudellisesti rinnastaa huumerikokseen, sillä vaikutukset ovat verrattavissa huumeisiin. Huumerikoksista ja huumeiden välittämisestä tulee säätää nykyistä suuremmat rangaistukset sekä tehostaa hoitoonohjausta. Poliisin resursseja tulee lisätä erityisesti niillä alueilla, joilla käyttö on yleistä. Huumeiden ja lääkkeiden väärinkäyttäjille tulee nimetä oma päihdelääkäri, josta tiedotetaan myös apteekkeja. Kun käyttäjä on toimeentulotuen asiakas, sosiaalitoimen tulee myöntää maksusitoumus vain kyseisen omalääkärin määräämiin lääkkeisiin. Näin vältetään tilanteet, joissa useat lääkärit kirjoittavat samanaikaisesti reseptejä väärinkäyttäjälle. Huume- ja päihdeongelmaisille tulee tarjota psykososiaalista tukea ja kehittää huumekorvaushoidon aikana tarjottavia avohuollon tukitoimia. Kristillisdemokraatit toimivat sen puolesta, että: - huumeriippuvaisille on riittävästi hoitopaikkoja. - poliisilla on riittävät resurssit puuttua huumeongelmaan. - laki huumetesteistä kouluissa saadaan voimaan. - huumemyönteiset ohjelmat kielletään ja lapsille ja nuorille tarjotaan tietoa huumeiden ja lääkkeiden väärinkäytön vaaroista. KD:n hyvinvointiohjelma 15

16 - lastensuojelulakia korjataan niin, että viranomaiset voivat aina ilmoittaa vanhemmille alaikäisen huumeiden ja lääkkeiden käytöstä. - huumeiden ja lääkkeiden väärinkäyttäjien hoito keskitetään päihdelääkäreille. 6. Mielenterveysongelmat Mielenterveyden häiriöt ovat suuri kansanterveysongelma, jonka torjuminen on terveyspolitiikan tärkeimpiä haasteita. Kansainvälisesti on arvioitu, että ihmisten psyykkiset häiriötilat ovat tulevaisuudessa suurempi ongelma yhteiskunnalle kuin massatyöttömyys ja köyhyys. Joka neljäs suomalainen lapsi ja nuori kärsii jonkinasteisista mielenterveyden häiriöistä. Alaikäisten potilaiden määrä psykiatrisessa sairaanhoidossa on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Lasten ja nuorten mielenterveystyössä tarvitaan riittävää panostusta sekä ongelmien korjaamiseen että ennaltaehkäisyyn. Pahimpia väliinputoajia ovat ne psykoottiset tai vaikeasti häiriöiset lapset, jotka joutuvat odottamaan kohtuuttoman kauan laitospaikkaa. He ovat myös syrjäytymiskehityksen riskialtein ryhmä. Mielenterveysasetuksen mukaan lasten ja nuorten pitäisi päästä hoitoon kolmessa kuukaudessa, mutta esimerkiksi yliopistosairaaloissa hoitoa joutuu odottamaan keskimäärin miltei puoli vuotta. Sairaanhoitopiirien ylilääkäreiden suositus, että alle 23- vuotiaiden tulisi päästä psykiatriseen erikoissairaanhoitoon kolmen kuukauden kuluessa riippumatta asuinpaikastaan, ollaan toteuttamassa uudessa terveydenhuoltolaissa. Kela korvasi vuonna 2008 alle 30-vuotiaille yli sairauspäivää mielenterveyden häiriöiden takia. Masennuksen takia alkaneiden sairauspäivärahakausien määrä on lyhyessä ajassa alle 30-vuotiailla naisilla lähes kaksinkertaistunut ja miehillä kasvanut 40 prosenttia. Kolme neljästä alle 30-vuotiaana eläköityneestä jäi eläkkeelle mielenterveyden häiriöiden takia. Samaan aikaan kun pohditaan työurien pidentämistä, kasvava osa nuorista jää hoidon puuttuessa mielenterveyden häiriön vuoksi työmarkkinoiden ulkopuolelle. Kehitys on sekä yksilön elämän inhimillinen tragedia että merkittävä kansantaloudellinen uhkatekijä. Työterveyslaitoksen laskelman mukaan pelkästään vuonna 2008 työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden vuotiaiden työpanoksen menetyksestä aiheutuu 6,6 miljardin euron tappio, kun vertailukohtana käytetään 65 ikävuoteen asti kestävää työuraa. Työelämässä kiinni pysymistä voitaisiin tukea sosiaalisten yritysten ja välityömarkkinoiden kautta ja käyttäen enemmän työpsykologien osaamista. THL:n tutkimuksessa havaittiin, että itsemurhariski oli masennuksen vakavimmassa vaiheessa yli kaksikymmenkertainen verrattuna siihen, että sairaus oli oireeton. Masennuksen Tabletti voi olla väärä lääke! KD:n hyvinvointiohjelma 16

17 tehokas hoito pienentää potilaan itsemurhayritysten ja itsemurhien määrän murto-osaan. Mielenterveyspalveluiden hoitotakuu on uudistettava ja siihen tulee sisällyttää oikeus hakea nopeaa apua matalan kynnyksen hoitopaikoista jonottamatta. Opiskeluterveydenhuollon on tarjottava opiskelijoille tarvittaessa keskusteluapua ja puututtava uhkaaviin mielenterveysongelmiin ajoissa. Valtakunnallisen kriisipuhelimen toiminta on turvattava, sillä vuonna 2009 siihen tuli puhelua, joista vastaamatta jäi Iäkkäiden tulee saada mielenterveyspalveluita tasa-arvoisesti muiden ikäryhmien kanssa. Noin viidenneksellä ikääntyneistä on psyykkisiä ongelmia. Kuntien mielenterveyspalveluista ja Kelan maksamasta kuntoutuksesta on poistettava lakiin perustumaton 65 vuoden ikärajan soveltaminen palveluja myönnettäessä. Ikääntyneiden yksinäisyyteen ja hylättynä olemisen kokemiseen on alkanut liittyä yhä useammin lääkkeiden ja alkoholin käyttö ns. tahaton sekakäyttöön. Ikääntyneiden itsemurhien vähentämiseksi on ryhdyttävä kaikkiin mahdollisiin toimiin elämän laadun parantamiseksi. Suomeen tarvitaan vanhuspsykiatrian erikoisosaamista. Erilaisten lääkkeettömien hoitojen käyttöä on laajennettava kaikille ikäryhmille, sillä lääke ei ole ratkaisu kaikkiin mielen sairauksiin. Mielenterveyden häiriöstä kärsivän omaiset, erityisesti lapset tarvitsevat tukea läheisensä sairastaessa. Koko perheen hyvinvoinnin ja potilaan elämänhallinnan tukemiseksi kotiin annettavaa hoitoa tulisi lisätä. Myös vertaistuen mahdollisuuksia tulee lisätä. Kristillisdemokraatit toimivat sen puolesta, että: - mielenterveyspotilaiden laitos- ja avohoito on niin määrällisesti kuin laadullisestikin riittävällä tasolla. - lasten ja nuorten mielenterveyshoitoon pääsyä nopeutetaan. - mielenterveyspalveluiden hoitotakuu uudistetaan ja siihen sisällytetään oikeus hakea nopeaa apua matalan kynnyksen hoitopaikoista jonottamatta. - kouluissa, opiskeluterveydenhuollossa ja työterveyshuollossa on riittävästi psykologeja. - nuoria aikuisia eläkkeelle vievien mielenterveyden häiriöiden syistä käydään laaja yhteiskunnallinen keskustelu. - suomalaisten itsemurhia vähennetään parantamalla masennuksen oikea-aikaista hoitoa. - etsivään vanhustyöhön ja gerontologiseen sosiaalityöhön panostetaan. - vanhuspsykiatrian palveluita ja ikääntyneiden psykoterapiaa on tarjolla tarvitseville. KD:n hyvinvointiohjelma 17

18 7. Perheiden ja lapsuuden hyvinvointitekijät 7.1. Perhe on hyvinvoinnin lähtökohta Kristillisdemokraattisessa näkemyksessä hyvinvointiyhteiskunnan perustana on, että perheissä voidaan hyvin. Tavoitteenamme on säilyttää avioliitto miehen ja naisen välisenä. Miehen ja naisen muodostamalla avioliitolla tulee olla erityisasema, sillä se merkitsee mahdollisuutta yhteiskunnan jatkuvuuteen ja tarjoaa pysyvät ja turvalliset puitteet tulevan sukupolven hoivaamiselle ja kasvattamiselle. Valtaosa suomalaisista lapsiperheistä voi hyvin. Kuitenkin yhä enemmän esiintyy lasten ja nuorten pahoinvointia, perheiden rikkoutumista ja päihdeongelmia. Lapsen hyvinvointia uhkaavat vanhempien työpaineet, perheiden yhteisen ajan vähyys, työttömyys ja mielenterveysongelmat Lapsiperheiden toimeentulo ja työelämän joustot Huoltosuhteen parantamiseksi tarvittava syntyvyyden lisääminen edellyttää nykyistä lapsimyönteisempää yhteiskuntaa. Se merkitsee mm. perhetukien korotuksia sekä perheen ja työn parempaa yhteensovittamista. Lapsiperheiden asema tulonjaossa on heikentynyt. Heikointa tulokehitys on ollut yksinhuoltajilla sekä monilapsisissa perheissä ja perheissä, joissa on alle kolmivuotias lapsi. Perheiden hajoaminen ja työmarkkinoiden epävakaus on lisännyt hyvinvointivaltion antaman turvan ja toimeentulon tarvetta. Yksinhuoltajista neljännes saa toimeentulotukea, ja joka viides lapsiperhe on yksinhuoltajaperhe. Monilapsisten perheiden kohdalla taloudellisia paineita lisäävät lapsien hoitaminen kotona muita perheitä useammin sekä tarve keskimääräistä suurempaan asuntoon ja autoon. Asumismenojen jälkeen kulutukseen käytettävissä olevat tulot ovat yhden lapsen perheissä henkeä kohden lähes kuusinkertaiset verrattuna yli nelilapsisiin perheisiin. Lapsiperheiden saamat perhepoliittiset tulonsiirrot kotitaloutta kohden ovat jääneet viime lama-ajan tasolle ja reaalisesti laskeneet yli kymmenen prosenttia vuodesta Tukiin tehdyt pienet korotukset eivät ole olleet riittäviä paikkaamaan köyhien ja köyhtymisvaarassa olevien lapsiperheiden taloutta. Perusturvan riittävyyden kokonaisarvio tultaneen jatkossa arvioimaan neljän vuoden välein, jolloin vältetään vastaava tukien jälkeen jääminen jatkossa. Lapsiperheiden tuloverotus on kansainvälisesti vertaillen Suomessa kireämpää ja progressio ankarampaa kuin lapsettomien. Suomi kuuluu niihin harvoihin Euroopan maihin, joissa ei ole käytössä puoliso- tai lapsikohtaista verovähennystä. Kristillisdemokraattien mielestä verojärjestelmän tulisi ottaa paremmin huomioon KD:n hyvinvointiohjelma 18

19 elatusvelvollisuus ja huollettavien määrä. Ehdotamme lapsiperheiden tulonsaajille erityistä ansiotulovähennystä, joka helpottaisi etenkin pieni- ja keskituloisten asemaa. Palveluiden, kuten päivähoidon, terveydenhoidon ja liikuntapalveluiden asiakasmaksujen kohtuullisena pitäminen turvaa lapsiperheiden taloutta ja tasapuolisia mahdollisuuksia. Oman asunnon korkovähennysoikeutta ei tule poistaa, sillä se lisäisi lapsiperheiden ahdinkoa. Lapsilisän tarkoituksena on kattaa osittain lapsesta aiheutuvat menot ja tasata lapsiperheiden ja lapsettomien välisiä tuloeroja. Lapsilisiä ei tule sitoa vanhempien tuloihin tai verottaa. Tulosidonnaisuus johtaisi tuloerojen kasvuun verrattuna samassa tuloluokassa oleviin lapsettomiin ja lapsilisien verotus tarkoittaisi lapsiperheiden verotuksen kiristymistä suhteessa lapsettomiin. Lapsilisän yksinhuoltaja- ja sisaruskorotusta tulee nostaa. Myös 17-vuotiaiden tulisi olla lapsilisän piirissä. Lapsilisää ei pitäisi laskea tuloksi toimeentulotukea myönnettäessä. Perheen kummankin tai ainoan huoltajan työttömyys aiheuttaa paitsi taloudellista niin myös sosiaalista syrjäytymistä, ja luo huono-osaisuuden periytymistä. Edellytämme tehostettuja työllistämistoimia sen varmistamiseksi, ettei yhdenkään perheen ainoa huoltaja tai molemmat huoltajat joudu työttömiksi. Ehdotamme, että elatustuen täyttä määrää yhdelle lapselle korotetaan 139,54 eurosta 150,00 euroon kuukaudessa. Elatustuki on Kelan maksama tuki, jolla turvataan lapsen elatus, jos hän ei saa elatusapua elatusvelvolliselta vanhemmalta. Elatustuen tasoa nostamalla voidaan kohdistaa lisätukea pienituloisille yksinhuoltajakotitalouksille, joiden taloudellinen toimeentulo on kehittynyt heikoimmin. Kun tuloton kotiäiti sairastuu vakavasti, hän alkaa saada minimisairauspäivärahaa vasta 55 päivän karenssin jälkeen. Kuitenkin äidin sairastuminen merkitsee taloudellista kuormitusta perheelle; lasten hoito joudutaan järjestämään ja sairauskulut lisääntyvät. Sama ongelma koskee muitakin tulottomia tai erittäin pienillä tuloilla toimeentulevia henkilöitä. Oletus, että tuloton tai vähätuloinen voisi turvata perustoimeentulonsa ensimmäisen 55 päivän odotusaikana jollakin muulla tavalla, kuten puolison tuloilla, kasvattaa entisestään tuloeroja ja on perustuslain kannalta erittäin kyseenalainen. Epäoikeudenmukainen laki on korjattava. Vanhemmat kaipaavat joustavia työjärjestelyitä, jotka tarjoavat lisää perheen yhteistä aikaa ja tukevat jaksamista. Vanhempien mahdollisuuksia siirtyä tuettuun osa-aikatyöhön Ihan kohta lapsi ei enää pyydä pelaamaan! on parannettava, samoin etätyömahdollisuuksia. Mahdollisuus vuorotteluvapaaseen on tarjottava myös vanhempainraha- tai hoitovapaajakson jälkeen. Näin voidaan myös helpottaa paluuta työelämään. KD:n hyvinvointiohjelma 19

20 Perhevapaajärjestelmissä on jäänyt huomiotta kasvatuksellisesti vaikea murrosikä, jolloin valvonnan ja läsnäolon tarve kasvaa, mutta vanhemmat ovat tiukasti kiinni työelämässä. Joustojen puute on hankala etenkin yksinhuoltajille. Murrosikäisen lapsen vanhemman tulisi saada osittaista hoitovapaata ja hoitorahaa, kun erityistä kasvatuksellista tarvetta ilmenee. Nykyinen alle 3-vuotiaiden sekä koulunsa aloittaneiden ensi- ja toisluokkalaisten vanhempia koskeva hoitovapaamahdollisuus tulisi laajentaa koskemaan isovanhempia. Yksityisenä elinkeinonharjoittajana toimivalle yrittäjälle tulee antaa oikeus verovähennykseen sairastuneen lapsen hoitajan palkasta tai luoda yrittäjille erityinen sairaan lapsen hoitotuki. Kristillisdemokraatit toimivat sen puolesta, että: - toteutetaan lapsiperheen vanhemman ansiotulovähennys. - lapsilisän sisaruskorotusta sekä yksinhuoltajakorotusta nostetaan. - lapsilisää ei oteta huomioon toimeentulotukea laskettaessa. - toimeentulotuen vapaan ansiotulon tulorajoja nostetaan. - yksinhuoltajien työllistämistoimia tehostetaan. - elatustuen määrää nostetaan. - kotihoidon tukea korotetaan ja laajennetaan. - tulottomien ja pienituloisten minimisairauspäivärahan 55 päivän karenssi poistetaan. - osa-aikatyön ja etätyön tekemisen edellytyksiä parannetaan sekä työajan joustojen mahdollisuuksia lisätään. - vanhemmuuden kustannusten tasaus toteutetaan siirtämällä kustannusvastuu valtiolle Neuvolapalvelut terveyden ja vanhemmuuden tukena Joka viides pariskunta kärsii lapsettomuudesta. Lapsettomuuden hoitomuotoja tulee kehittää huomioiden eettiset seikat. Hoidot ovat kalliita ja useissa kunnissa resurssit lapsettomuuden hoitamiseen ovat riittämättömät. Hedelmättömyydestä kärsivien avioparien tulee olla etusijalla hoitoja annettaessa. Neuvolatoiminnassa pyritään siihen, että lasta odottavien naisten ja perheiden sekä alle kouluikäisten terveysneuvonta ja terveystarkastukset ovat suunnitelmallisia, tasoltaan yhtenäisiä ja yksilöiden ja väestön tarpeet huomioon ottavia. Äitiys- ja lastenneuvolat ovat keskeisessä roolissa vanhemmuuden, lapsen kasvun ja kehityksen tukemisessa sekä ongelmien ehkäisijänä ja tunnistajana. Neuvolatyössä tulee ottaa huomioon sekä isän että äidin osallistuminen lapsen odotukseen ja hoitoon. Neuvolakäyntien riittävä määrä eri ikävaiheissa tulee turvata asuinpaikkakunnasta riippumatta. Ennaltaehkäisyn näkökulmasta neuvoloissa on kehitettävä erityisesti synnytyksen jälkeisen masennuksen, vanhempien väkivallan tai päihdeongelmien, lapsen KD:n hyvinvointiohjelma 20

Kristillisdemokraattien hyvinvointiohjelma

Kristillisdemokraattien hyvinvointiohjelma Hyvinvointiohjelma Kristillisdemokraattien hyvinvointiohjelma Sisältö 1. Kristillisdemokraattien hyvinvointipolitiikan arvot ja tavoitteet 2. Ikärakenteen muutos haastaa hyvinvointipalvelut 3. Hyvinvointierot

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää?

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuka kuuntelee köyhää? - keskustelusarja Helsinki, 10.12.2008 Peruspalveluministeri Paula Risikko Tulevaisuuden haasteita, ongelmia Tuloerot Terveyserot Kulutuserot

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa. Jouko Karjalainen Päivyt 28.11.2013

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa. Jouko Karjalainen Päivyt 28.11.2013 Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Jouko Karjalainen Päivyt 28.11.2013 Tulkintakehikot Yksilön vastuu Yhteisöjen vastuu Yhteiskunnan vastuu Sosiaalisten ongelmien määrittely 1. Ongelman tunnistaminen

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 06052015 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista?

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista? Eeva Jokinen, Professori Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori Jäidenlähtöseminaari, 12.5.2015 Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista? 19.5.2015 THL / Kaikkonen /2014 2 Väestöryhmittäiset

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KUNTALAISEN HYVINVOINTI JA OSALLISUUS: EHDOTUKSET STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KUNTALAISEN HYVINVOINTI JA OSALLISUUS: EHDOTUKSET STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KUNTALAISEN HYVINVOINTI JA OSALLISUUS: EHDOTUKSET STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Ehdotukset strategisiksi päämääriksi Kaupungin hyvinvoinnin osaalueet/näkökulmat Ehdotukset

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Alkoholin kulutus (100 % alkoholilitroina) henkeä kohti (THL) Toteutetun alkoholipolitiikan merkitys Vuoden -68 alkoholilain lähtökohta perustui virheelliseen näkemykseen

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset 1 HYVINVOINTIA KUVAAVAT MITTARIT (26.3.2008/uo) Taustatekijät Väestörakenne ja ennuste Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset Perhetyyppi:

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

YHDEN VANHEMMAN PERHEIDEN KÖYHYYS TILASTOINA

YHDEN VANHEMMAN PERHEIDEN KÖYHYYS TILASTOINA YHDEN VANHEMMAN PERHEIDEN KÖYHYYS TILASTOINA Puheenjohtaja, tekniikan tohtori Eija Tuominen Toiminnanjohtaja, valtiotieteiden maisteri Heljä Sairisalo Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry Kuka kuuntelee

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi.

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. KYSYMYS ON MEISTÄ KAIKISTA Alkoholin sääntelyä vastustetaan usein sillä perusteella, ettei ole oikein

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli?

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Maritta Törrönen Sosiaalityön professori Miten kannatella lapset laman yli? 8.3.2016 Pikkupalamentti, auditorio, Arkadiankatu 3, Helsinki

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry VAIKUTA KUNNALLISVAALEISSA Kunnallisvaalimateriaali omaishoidosta paikallisyhdistyksille ja puolueiden ehdokkaille Kunnallisvaalit 28.10.2012 ennakkoäänestys kotimaassa

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 1 sosiaali ja terveyspalvelut tarveperusteisia (riittävät palvelut) edellytykset toimia yhteiskunnan

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

Vanhempainvapaan joustomalli

Vanhempainvapaan joustomalli Vanhempainvapaan joustomalli Väestöliiton ehdotus perhevapaajärjestelmään Vanhempainvapaan kokonaiskesto: Yhteensä 16 kk. Tämä koostuu: Äidin osuudesta: - ennen lapsen syntymää 1 kk - lapsen syntymän jälkeen

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten

Lisätiedot

TERVEYSEROMATTI. ALKOHOLI JA TUPAKKA syventävät eriarvoisuutta, kunta voi kaventaa

TERVEYSEROMATTI. ALKOHOLI JA TUPAKKA syventävät eriarvoisuutta, kunta voi kaventaa TERVEYSEROMATTI ALKOHOLI JA TUPAKKA syventävät eriarvoisuutta, kunta voi kaventaa Paikallisesti kiinni alkoholin ja tupakan saatavuuteen Alkoholin ja tupakan haittoja voidaan vähentää tehokkaimmin

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistäminen on strateginen valinta Terveyden edistäminen on Seinäjoen kaupungin strateginen valinta, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa

Lisätiedot

Jonottamatta hoitoon. THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1

Jonottamatta hoitoon. THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1 Jonottamatta hoitoon THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1 Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti Suomalainen terveyspalvelujärjestelmä on kehittynyt vuosien saatossa niin,

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Sosiaalibarometri 2015 Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Aineisto Kysely tehtiin marras-joulukuussa 2014 Kokonaistutkimus Kolme vastaajatahoa: - Sosiaali- ja terveysjohtajat

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin 15.5.2014 Väestöliiton hallituksen puheenjohtaja 1 Miten Suomen 1.1 miljoonaa lasta voivat? Miten lasten ihmisoikeudet toteutuvat? Lasten hyvinvoinnin ulottuvuudet

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut - Kohti näyttöön perustuvaa toimintaa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus, Helsinki 23.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko

Lisätiedot

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Miten järjestöjen kehittämiä hyviä käytäntöjä voidaan edistää? Marja Saarenheimo FT, Vanhempi tutkija Vanhustyön

Lisätiedot

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI TIKKURILAN SOSIAALIASEMA OMAT OVET VERKOSTOKOKOUS 16.5.2011 Marjatta Parviainen 17.05.2011 Avopalvelujen koordinaattori Marjatta Parviainen 1 A. KOTIKATKO

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Ehkäisevän toiminnan vaikutukset ja niiden mittaaminen fokus lapsiin ja nuoriin

Ehkäisevän toiminnan vaikutukset ja niiden mittaaminen fokus lapsiin ja nuoriin Ehkäisevän toiminnan vaikutukset ja niiden mittaaminen fokus lapsiin ja nuoriin Kohti hyvinvointitaloutta Eva Österbacka 6.11.2013 4.11.2013 Åbo Akademi - Domkyrkotorget 3-20500 Åbo 1 Ehkäisevä toiminta

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla 21.8.2014 Ilkka Luoma Terveyspalvelujohtaja/johtava ylilääkäri, Kokkolan kaupunki Johtava lääkäri, Peruspalveluliikelaitos

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle

Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle - Päihteiden aiheuttamia haittoja tulee perustuslainkin mukaan ehkäistä - Olemme saaneet työkalupakkiin uusia lakeja - Pakkiin tulee lisää vielä työkaluja

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

Köyhyyden poistaminen on koko yhteiskunnan etu Dos. Timo Pokki Lahden diakonialaitos 6.5.2010 Mitä on globaali köyhyys? Köyhyyden mittaamiseen ei ole yhtä yleisesti hyväksyttyä ja kiistatonta mittaria.

Lisätiedot

Hallitusohjelmaan väestön ja työvoiman uusiutuminen

Hallitusohjelmaan väestön ja työvoiman uusiutuminen 3+ tiimi (Risto, Honkanen, Rauno Saarnio, Matti Sillanpää, asiantuntijoita) Hallitusohjelmaan väestön ja työvoiman uusiutuminen Uusiutumistasoinen syntyvyys ja samalla ikääntymisen taittaminen ei ole mahdollista

Lisätiedot

Sosiaalibarometri 2010 - ajankohtaisia tuloksia. Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi Lahti 6.5.2010

Sosiaalibarometri 2010 - ajankohtaisia tuloksia. Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi Lahti 6.5.2010 Sosiaalibarometri 2010 - ajankohtaisia tuloksia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi Lahti 6.5.2010 Sosiaalibarometrin toteutus 20. vuotuinen Sosiaalibarometri (1991 alkaen) Sosiaali- ja terveysturvan

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Alkoholiohjelma ja mini-interventio

Alkoholiohjelma ja mini-interventio Alkoholiohjelma ja mini-interventio PUHU JA PUUTU Mini-interventio alkoholin riskikäytön ennaltaehkäisyssä Oulu 21.10.2011 24.10.2011 1 Alkoholiohjelman tavoitteet Alkoholin aiheuttamia haittoja lasten

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriölle

Sosiaali- ja terveysministeriölle Sosiaali- ja terveysministeriölle Asia: SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n kannanotto alkoholilainsäädännön kokonaisuudistukseen Hallitusohjelman mukaan hallitus tehostaa toimia koko väestön erityisesti

Lisätiedot

VEROILLA JA VAROILLA

VEROILLA JA VAROILLA VEROILLA JA VAROILLA LÄHITAPIOLAN SELVITYS TERVEYS- JA HYVINVOINTIPALVELUJEN TULEVAISUUDESTA SUOMESSA Melina Mäntylä & Juha Vekkilä 27.5.2015 TUTKIMUSKOKONAISUUDESTA YLEISESTI Tutkimuksella haluttiin tuoda

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle VIITE: Kuulemistilaisuus ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot