SALON KLUBITALO Köyhyys & Syrjäytyminen 1/2015. Kurkistus mielen maailmaan: Viiltely Kehittämispäivä Vierailu Eduskuntaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SALON KLUBITALO Köyhyys & Syrjäytyminen 1/2015. Kurkistus mielen maailmaan: Viiltely Kehittämispäivä Vierailu Eduskuntaan"

Transkriptio

1 SALON KLUBITALO Köyhyys & Syrjäytyminen 1/2015 Kurkistus mielen maailmaan: Viiltely Kehittämispäivä Vierailu Eduskuntaan

2 Julkaisija Salon jäsenyhteisö, Klubitalo tavoitteellista ja palkatun joka henkilökunnan on tarjoaa mielenterveyskuntoutujisainvälistä toimintaa. Noudatamme vertaistukea muodostama kansainvälisiä Fountain standardeja. House-ideologiaa kan- ja Painopaikka Mediamaja, Salon Yhteystiedot Klubitalo ATK-yksikkö Länsiranta puh. 044 SALO II 5150 krs Kotisivut: ma Klubitalo - pe klo avoinna Päätoimittaja Toimituspäällikkö Mikko Arja Timonen Kansikuva: Taitto Toni M Tomi, Satu, Tämän Suvi, Toni lehden M, Masa, Sauli, toimittivat: Mirva, Hannu, Juho, Ahti, Jenni Mari,,Arja, Maiju, Käytämme kirjoittajien Rahoitus: Ray:n henkilöllisyyttä. etunimiä ja Salon suojellaksemme kaupungin tuella Vierailu Pääkirjoitus Klubitalon Eduskuntataloon toiminta Propelli Respan Mirvan terveiset -vierailu kuulumiset... klubilla... 6 Kurkistus Nuorten mielen maailmaan 7 Kehittämispäivät Netti Köyhyys Marin Potilasopas näkökulma ja syrjäytyminen köyhyydestä Ajan virrassa netissä Liikkumalla Opiskelijoiden Tohtori N ja voit sisäinen haastattelut parantaa sankari unesi... laatua Äijä-perjantai Velkaneuvontaa Infoa talon tapahtumista selityksen Etapista makua Muut Klubitalon ilmoitukset yhteystiedot Sisällysluettelo KLUBILEHTEMME ILMESTYMISPÄIVÄT LEHTI

3 Klubitalokummimme tervehdys: Siltoja rakentamaan Erityisesti suomalaiselle miehelle on vuosikymmenten mittaan ollut aina kunnia-asia, että työllä tai yrittämisellä pystyy elättämään perheensä. Naiset ovat monessa asiassa nousseet tasa-arvoisiksi miesten kanssa ja nykyisin kantavat tasavertaisen vastuun perheen elatuksesta. Taloudellisessa lamassa, jolloin monen alan työt siirtyvät pysyvästi kaukaisiin maihin ja työpaikat ovat kiven alla, ihmisen mahdollisuudet ansaita elantonsa ovat heikentyneet. Yhteiskunnallinen keskustelu tuntuu tavan takaa osin tahattomastikin syyllistävän työttömyydestä, vaikka on kiistatonta, että työllistymismahdollisuuksia ei juuri nyt ole. Suomi on maailmantalouden vanavedessä tipahtanut kuoppaan, jossa etenkin vientialojen työllisyysnäkymät ovat heikot. Vaikka merkkejä uusista menestysaloista on näkyvissä, niiden innovaatiot eivät ole vielä sellaisessa vaiheessa, että toiminta voisi laajamittaisesti tarjota töitä. Tämä aika kaipaa siltojen rakenta- mista. Teiden ja siltojen rakentaminen tuo konkreettisesti työtä rakennusalan ammattilaisille. Toisaalta meidän on kyettävä rakentamaan siltoja työpaikasta toiseen. Kun ihminen jää työttömäksi, tulee hänen työkyvystään pitää huolta ja keskittyä osaamisen päivittämiseen tai uuden ammatin oppimiseen kouluttautumisen kautta. Työttömyyden myötä arjen perusrakenteita järisytetään. Silloin tarvitaan turvaverkkoja, ystävien ja läheisten tukea. Välittäminen ja yhteisöllisyys auttavat pahimman yli. Meillä Salossa on nyt tuhansia tarinoita, jotka kertovat kovaa kieltään työttömyyden aiheuttamista kriiseistä. Nämä tarinat ovat totisinta totta ja väitän, että vähintään yksi niistä on koskettanut meistä varmasti jokaisen lähipiiriä. Kolmas paikka, jossa on rakennettava siltoja, on politiikka. Tällä hetkellä vaaliasetelmat alkavat olla jo niin kuumassa vaiheessa, että tuntuu puolueiden polttavan kilpaa keskinäisiä yhteistyön siltojaan. Tämä lietsoo epävarmuuden ilmapiiriä jo valmiiksi hankalina aikoi- 3 na. Pieni nokittelu kuuluu politiikkaan, mutta silti kannattaisi muistaa, että eteneminen omissa poliittisissa tavoitteissa on mahdollista tapahtua aina vain yhteistyön siltoja pitkin Aina valmiina siltoja rakentamaan, yhdessä, kevätterkuin Taimelan Katja

4 Raha-automaattiyhdistys lon Rahoitus vuodelle 2015 saimme toimintaan Paikka 126 auki- 000 hankerahaa euroa on myöntänyt vuodelle työttömän Salon alle klubita- Lisäksi Mielenkiintoinen vuotiaan -automaattiyhdistyksen kunnat osallistuvat nuoren palkkaamiseksi myös rahoituksen klubitalojen ehtona rahoitukseen; euroa. on, Raha että 29- yhtälailla aita miehiä miehiä on toiminnan havainto kuin naisiakin. on, piirissä että Nuoria jopa klubitalo hiukan alle kiinnostaa 40- enemmän vuoti- Tilastotietoa 2014 Salon klubitalon kuin naisia. toiminnasta kuusi on miehiä. 60- vuotta täyttäneistä 7 kävijästä Salon roa. Kävijäluvut kaupunki kasvoivat on myöntänyt edelleen klubitalolle eu- jäseneksi. Jäsenkäyntien ennätykset. tujia kävi vuoden Päivittäin Uusia määrä mittaan jäsenyydestä toimintaan henkilöä, kpl osallistui kiinnostuneita ylitti edellisvuotiset 17 jäsentä. joista keskimäärin 15 tutus- liittyi 2014 Jäsenkäynnit Yhteenveto klubitalolla vuonna 2014 kokoontuneista ryhmistä 2013 Käyntien käyntiin. aikana yhdestä 214 Aktiivisin määrä kertaa. käynnistä jäsentä Vuonna kohden runsaaseen käynyt 2014 vaihtelee klubitalolla aktiivista pariin vuoden jäsenistä vuoden sataan ai- klubitalon jäsentä (21 (34%) %), (13 ja toimintaan alle %), kymmenen osallistui kertaa kertaa kerran osallistui kävi kävijöitä kertaa jäsentä oli (32%). Klubitalolla (17 Jäsenten ikäjakauma vuotiaita (23%), 19 alle kävijöistä (22 40-vuotiaita %) korkeintaan sekä 33 (38 yli 30-vuotiaita %), 50-vuotiaita ja on 15 den aktiivisesti laskennallinen osallistuvista heistä 60 keski-ikä vuotta on alle täyttäneitä on 40-vuotiaita. 41- vuotta, on 7. yli Kävijöi- puolet Ryhmän/tapahtuman nimi Kokoontumiskerrat Osallis- Yhteensä tujat Liikuntatapahtumat Hevosfarmitoiminta Bänditoiminta Retket Juhlat Talokokoukset MHAW Elokuvaesitys Valokuvausryhmä Keittiö (lounaat) Reach out Hallinnon työryhmät Henkilökohtainen apu ja tuki Työ- ja opintovalmennus (yks.) Lehtityöryhmä Iltatoiminta Koulutustapahtumat Kehittämispäivä MT ensiapu I Unelmakeidas työpaja

5 Vierailu eduskuntataloon lubitalo toteutti yhdessä SalK mi ry:n kanssa tutustumismatkan eduskuntatalolle. Paikan- päällä meidät otti vastaan klubitalokummimme, Salosta valtakunnanpolitiikkaan ponkaissut Katja Taimela, SDP:n eduskuntaryhmästä. Eduskuntatalo itsessään esiteltiin oman aikansa viimeisenä suuren kokoluokan rakennusprojektina Suomessa, joka on valmistunut kokonaan ilman konetyövoimaa. Arkkitehti J.S. Sirénin suunnittelutyö laajuus näkyy rakennuksesta omana kokonaisuutenaan aina sen pieniin yksityiskohtiin, kuten kalusteiden ja ovenkahvojen suunnitteluun. Kierroksella opas selvitti valtiosalin roolia median ja kansanedustajiemme kohtauspaikkana. Valtiosali tunnetaan myös paikkana jossa pääministeri ottaa vastaan valtiovieraita. Istuntosalin lehterillä selvisi ajatus eduskunnan ranskalaisesta istumajärjestyksestä, sekä virkamiesten sihteereiden ja entisaikojen pikakirjoittajien tehtävänkuvasta istunnon aikana. Kyselytuntia seuraamassa Eduskunnan kyselytunti piti sisällään kiivasta keskustelua hallituksen perhepaketista, jonka siirtämisestä eduskunnan käsittelyyn hallitus päätti muutamaa päivää myöhemmin luopua. Hallitusta haastettiin myös kysymyksillä osallistumisesta Viron ja Yhdysvaltojen ilmasotaharjoitukseen, sekä valtion toimista Talvivaaran ympäristövahinkojen torjunnassa. Katja Taimelan vieraana SDP:n eduskuntaryhmän kokoushuoneessa tarjoiltujen kahvin ja Kuiron leipomon luumupullien Vasemmistoliiton Martti Korhonen kovistelee hallitusta ilmasotaharjoituksista ohessa, energinen Katja kävi läpi tehtäviään ja kuvaili omaa näkemystään kansanedustajan haastavasta roolista monien alojen asiantuntijana. Kahvittelu sai lähes kyselytuntimaisia piirteitä, mielenterveyskuntoutujien tukimuotojen herättäessä runsaasti keskustelua. Taimela vastaili kysymyksiin eläkkeistä ja kuntoutuksesta, sekä osaaikatyötä tekevien ja pienyrittäjän tukimuodoista. Tapaamisen päätteeksi edustaja Taimela lupasi kirjoittaa nyt ilmestyvään klubilehteemme pääkirjoituksen köyhyydestä ja syrjäytymisestä. Kiitoksena vieraanvaraisuudesta, Salon klubitalon Arja Timonen ja Salmi ry:n puheenjohtaja Juha Kalevo ojensivat illan emännälle Marimekon pienimuotoisen lahjan. Teksti: Ahti Kuvat: Tomi 5

6 Propelli-vierailu klubilla: Omat etuudet kannattaa tarkistaa! Mielenterveyden keskusliiton Tietopalvelu Propellien työhön/ toimintaan mm. kuuluu antaa tietoa, tukea, ja neuvontaa Kela - etuuksista mielenterveyskuntoutujille sekä mt- kuntoutuksen palvelumuodoista - mahdollisuuksista, kursseista kuntoutujille, omaisille, läheisille ja ammattilaisille. Vammaisetuja kuntoutujalle? Vammaisetuuksista lyhyesti: henkilöt, jotka ovat työssä, työttömänä, sairauslomalla tai opiskelevat ja heillä on lääkärin toteamana ollut sairautta vuoden, sekä sairaudesta on haittaa JA menoja, heille saattaa syntyä oikeus vammaistukeen. ( m enojen pakko - osuus poistuu 6/15 ). Perusvammaistuki vuonna 2015 on 93,28e/ /kk. Tuen saamiseksi tarvitaan lääkäriltä C- lausunto. Henkilöt, jotka ovat kuntoutustuella määräajaksi tai toistaiseksi, työkyvyttömyyseläkkeellä, varhaiseläkkeellä, tai vanhuuseläkkeellä ja sairaudesta on menoja TAI haittaa, saattaa syntyä oikeus eläkkeensaajan hoitotukeen. Perushoitotuen määrä on 62,48e/kk.Tuen saamiseksi tarvitaan lääkäriltä C- lausunto. Tukiasioissa tietämättömyyttä Tukiasiat eivät ole ollenkaan selviä kuntoutujille, omaisille, läheisille eikä aina edes hoitotaholle. Ne ovat kuitenkin ensi Vertsikka kertoivat mm. eli vertaisohjaaja Mielenterveyden Tuula(vas), keskusliiton Milla järjestämistä Ristolainen kursseista. ja Pirjo Metsäranta sijaisia etuuksia ja niitä on oikeus hakea. Etuuksien saamiseen ei vaikuta omaisuus tai puolison tulot, tuesta ei makseta veroa eikä sitä oteta huomioon toimeentulolaskelmissa. Päätökset tekee ja maksaa Kela, ei kunta. Tukea on mahdollisuus saada taannehtivasti 6 kk ajalta. 16v. täyttäneen Vammaistuki / eläkkeensaajan hoitotukilomake, jonka saa Kelasta, on pitkä ja moni kysymyksinen lomake. Lomake on sama kaikille sairauksille. Kannattaa pyytää apua Mielenterveyskuntoutujan täytyy kuvata monesta eri näkökulmasta haittaa, 6 mitä sairaus pahimmillaan tuo jokapäiväiseen elämään. Menot kirjataan vuositasolla. Lomakkeen täyttä- miseen kannattaa pyytää apua, että muistaisi kuvailla kaiken tuen ja avun tarpeen ja sanoittaa kaikki asiat, minkälaista elämä on sairauden kanssa omassa arjessa. Nämä asiat kannattaa kirjata erilliselle paperille ja laittaa liitteeksi lomakkeeseen, kun menee lääkärin vastaanotolle hakemaan C- lausuntoa Mielenterveyden Keskusliiton Tietopalvelu Propelliin valtakunnallinen ohjaus- ja neuvonta nro TAI Mielenterveyden keskusliiton Tietopalvelu Propelli Turku p Mukavaa kevään odottelua kaikille lehden lukijoille! Terveisin Pirjo Metsäranta, Kuntoutusneuvoja

7 Yksikkökuulumiset Respasta Respassa hoidetaan moni tärkeä asia esim. lounaslipukkeiden osto. olla puhelin viis u tässä mai soi, kättä hommassa täytyy gaad kaks mitä avata päätä! olis hommaa, samaan hyvä Kun ja aikaan ovi, kirjata jäsenkäyntejä No O Welmuun ja myydä ruokalippuja. Totta laittaa rasti seinään ;) Olen silti selvinny tähän asti hyvin, ma ei kait. mutta nyt täytyy koputtaa puuta ta, hetkellä enkä on puhuen tosi mitään haluais kivaa tämä muuta! ja tehdä mielenkiintois- respan hom- Kiksu just tällä ennen elämään. irva valmennuksessa siirtymistään oli Tärkein puolisen anti takaisin vuotta Respassa oli omien työ- se, että saa itsetunnolleen kunnon voimavarojen testaaminen tulevaa tuuppauksen. On hienoa saada M varten. Aloitin teessa. Tässä työkokeilun Työnantaja hänen terveisensä: tehdä konkreettista. työtä joka Se tekee on näkyvää, työn minulle mielekkääksi. samana, työnkuva vain vuodenvaih- On ollut tosi antoisaa, on muuttui. pysynyt -Mirva myös jaksa keen. Isoin tehdä raskasta. hyöty mitään Kotona työkokeilusta työpäivän en mutta juuri on jäl- Kukkaset kuukauden 7 Mirvan terveiset työelämästä Onnistujalle, Mirvalle! vastaanottopisteen minnassa. iksun tä päivästä tarina kertoo Salon tyypillisesmanlainen, Mikään toki tietyt päivä eli rutiinitoiminnat Näitä merkitseminen toistuvat toimintoja päivästä on toiseen. respan klubitalon ei ole toi- sa- K järjestelmä tarkistamme Welmuun. reachout- kävijöiden jäsenistä bitalon syrjäytymisvaarassa päivittäin, onko Welmusta meille toiminnasta. Järjestelmän joku daaja Teemu. kehitti talomme Ruokalippujen taitava myymistä, puhelimeen oven avaamista sähköpostien vastaamista on päivittäin. valvontaa, ja ulko- koo- klu- Respaa mennuspaikkana, on noille. siirtymässä käytetään takaisin silloin myös työmarkki- kun työvaltaitoina Respassa harjoitellaan jäsen taitoja, valmistelua tilastointia, asiakaspalvelua, ja työelämän laskutuksen taitoina atk- työ- keskittymistä, monen mista. työelämän asian päivärytmin yhtäaikaista pelisääntöjä ylläpitä- hoita- ja Laaja tarjonta työtaitoja

8 Kurkistus mielen maailmaan: Viiltely O ma keho on niin arvokas, ettei sitä saisi kukaan vahingoittaa. Silti noin joka kymmenes tyttö ja joka kuudes poika viiltelee ja vahingoittaa itseään, osa useamman kerran päivässä. Viiltely aloitetaan yhä nuorempana, mutta tyypillisintä viiltely on vuoden iässä. Osa jatkaa viiltelyä aikuisiässä. Miksi? Viiltely on tapa purkaa ahdistusta. Vain harvoin viiltäminen on itsemurhayritys. Viiltely on epäsuoraa itsetuhoisuutta ja mikäli siihen ei puututa, itsemurhan riski lisääntyy. Se on vakava oire, jonka syyt pitää ehdottomasti selvittää. Viiltelevällä henkilöllä ei ole keinoa ilmaista pahaa oloaan muulla tavalla tai negatiiviset tunteet on totuttu piilottamaan muilta. Fyysinen kipu helpottaa sisäistä tuskaa ja on helpompaa konkretisoida. Ulospäin ihminen voi olla hyvinkin iloisen ja tasapainoisen oloinen, mutta sisällä on täydellinen kaaos, joka voi johtua elämänhallinnan puutteesta tai traumaattisesta tapahtumasta - kuten koulukiusaamisesta. Kipu tuottaa kuitenkin vain hetkellisen helpotuksen ja siksi viiltelyyn voi jäädä koukkuun. Fyysinen kipu tuottaa aivoissa endorfiineja, joten kivun vaikutus on huumeaddiktion kaltainen. Viiltämistilannetta kuvataan unen-omaiseksi, josta ei välttämättä muista myöhemmin mitään. Osa viiltelijöistä hakee jännitystä, toiset mielihyvää, muutamat rankaisevat itseään. Kenen kanssa? Viiltely saatetaan aloittaa kavereiden kanssa yhdessä. Viiltely ajoittuu yleensä hetkiin, jolloin nuori jää yksin omien ajatustensa kanssa. Koukkuun jäänyt viiltelijä häpeää viiltojaan ja arpiaan ja pyrkii peittämään ne muilta. Nuorten keskuudessa on levinnyt viiltelyvillitys, jossa vertaillaan esim. blogien sivustoilla arpia. Myös nuorisopsykiatrisilla osastoilla voi olla kilpailu, kenellä on hienoimmat arvet. Arpien ihailu kannustaa jatkamaan viiltelyä. Arvet pysyvät lopunikää ja reiteen puukolla viillelty LÄSKI, tuottaa surua ja häpeää aikuisiällä. Mitä tehdä? Viiltelijä tarvitsee apua, mutta vain viidesosa heistä hakeutuu ammattiauttajien puheille. Jos viiltelet itseäsi, tiedät, että asiasi on väärällä tolalla ja sinun pitäisi uskaltaa puhua jollekin 8 asiasta. Jos ystäväsi tai lapsesi viiltelee itseään, tartu asiaan ja lähde hakemaan apua hänelle. Nuorelle voi sanoa, että hän saa itse valita, puhuuko vanhemmille, psykologille vai kouluterveydenhoitajalle, mutta jollekin pitää puhua. Puhumattomuus lisää häpeää. Tärkein ja hyödyllisin kysymys, jonka viiltelijälle voi tehdä on: "Voinko tehdä jotain, mikä auttaisi sinua vähentämään viiltelyä?" Ehkä aluksi viiltelijällä ei ole asiaan mitään sanottavaa, mutta on tärkeää pitää keskusteluväylä avoinna. Viiltelyä ei kannata kieltää, koska kiellot aiheuttavat lisääntynyttä ahdistuneisuutta viiltelijässä, jonka myötä hän viiltelee itseään yhä enemmän. Viiltelijää kannattaa tukea puhumaan, kirjoittamaan, maalaamaan tai muulla tavoin ilmaisemaan henkistä kipua, sisäistä sekasortoa ja tyhjyyden kokemuksia. Mistä apua? Apua viiltelyyn on tärkeää hakea heti. Viiltelyyn jää helposti koukkuun ja myöhemmin lopettaminen on vaikeaa. Mikäli nuori hakee itse apua, hän saa sitä helpoiten kouluterveydenhuollosta. Sieltä nuori hoidetaan eteenpäin esim. nuorisopoliklinikalle. Ajan voi varata terveyskeskuslääkärille, joka kirjoittaa lähetteen eteenpäin. Tukea ahdistukseen saa esim. nuorten kriisipuhelimesta. On hyvä kertoa asiasta myös vanhemmille, mikäli kyseessä on alaikäinen nuori. Viiltelystä toipuminen on pitkä prosessi, mutta siitä on mahdollista päästä eroon.

9 rastaja, tui apsena nen urheilun ja nuorena ja liikunnan olin aktiivi- elämänhallinnan jotakin, mutta jonka murrosiässä kautta menetin tapah- hartin johon ja hallintaa koe- L satuttamisella. parantaa vain minä sillä ainoalla pystyin keinolla, itseni Murrosiässä ongelmia sekä oppilaiden opettajien, taholta. koulussa, minulla että Minua kannustettu oissa, vain ei joissa kehuttu, niissä olin hyvä, eikä oli esille. epäkohtia Vanhemmat tuotiin asivät kiinnostuneilta ja elämästäni, tuntuneet minusta lähinnä olevan ei- huolenpito telua. pungilla nuorten Koulussa oli komen- paineet, jouduin kiusaamaksi. ja toisten kauedistivat epävarmuus ja Murrosiän kiukkua kukaan ja minua tuskaa. välittänyt ja loivat minusta tunne sisälleni ah- ett- Minulla taa Ajauduin minut tätä kyllä ei kiukkua kaveriporukkaan, ollut hyväksyttiin, mitään ja vihaa tapaa itsestäni. missä mutta pois- seura ei telin 16-vuotiaana, ollut päihteiden nuorelle sitä käyttämisineen ma itseäni meni ensimmäisen mutta överiksi oikeasti parasta kerran hom- Viil- vuotiaana. ongelmia, si tainen käytin Minulla alkoholia oli ihmissuhde- minulla ADHD/ADD. mielialahäiriö diagnosoitiin ja synnynnäi- kaksisuun- ja lisäk- Polttelin löin rystyseni itseäni verille tupakalla, ja viiltelin, huusin Murrosiän ongelmat Vahingoitin itseäni suoraa sanut, hallita tuttaa pahaa eikä huutoa minulla oloa..minä Oli ollut en pakko vaan keinoja jak- psyykkistä olinko itseään, maanisessa kipua. fyysinen vai Ei depressiivisessmassakin vaiheessa, viiltelin ollut kipu poisti väliä sa- kum- MR. ROTTENIN TARINA Joku nassa enkä kasvoihin, holtti viillellyt maanisessakin oli kovin kuitenkin syviä vaiheessa, alitajun- että mätkin. olisi tehnyt vaikka mieli olo oli puhkoa sellainen, viiltoja Itsemurhaa silsestnyluasioihin, vaikuttamaan viiltelyllä en hakenut. kuitenkaan koti- enkä En pysty- tietoi- ainoa Ehkä itseni satuttaminen kou- olisin se mihin oli pystyin myös huomionhakua, vaikuttamaan. oli minulla nähnyt toivonut, menee. minut että ja kysynyt joku aikuinen miten Millainen Minusta Ennen gootti-genreen tyypillistä on tyypillinen viiltäjää viiltelijä? vontaan. vanhaan Mutta sekään ja viiltely saatananpal- liitettiin ei ole. 9 ei totuus. Viiltelijä tarvitsee apua ja huo- miota Minusta sinäinen, depressiivinen itsestään. tyypillinen epäsosiaalinen, Mutta henkilö, kaikki viiltelijä epävarma voi on vähän olla yk- silattu tulevan Kaikilla nauravan on kuoren kuitenkin alle. ja hyvin sama toimeen- pyyntö Auttakaa Huomatkaa minua! tarve minut! ja Tärkein kuinen syä kaikki on: hyvin, voi asia Onko nuorelta voinko minkä sinulla auttaa saa vihainen, pelkäisi. sinua? kieltää, Autoritaarinen vaikka ei Nuorta saa itse olla ei ky- ai- asenne lyä. tämättä vihainenkin, Ensin vain puhu nuori lisää ja voi ei viilte- yritettävä mutta vältlata rauhassa olla uudelleen. asiaan myöhemmin pa- on Tärkeintä tunne halusta Joskus aikuisen kuunnella on, että läheisyydestä nuorelle aidosti nuorta. välittyy se on hyvin tarvitaan yksilökohtaista. terapiaa, mutta Jos- ja auttaa aika. Itse asiani kin nyt tässä. tavoin. mietin olisin Onneksi jälkiviisaana, voinut hoitaa olen että kuitenkin toisella- omat Minä ran muistoina nyt, 31-vuotiaana. että viiltelin viiltely aina itseäni mukana. ei Arvet viimeisen ole ratkaisu, kulkevat Tiedän ker- ongelmat maan viiltely Ongelmat toisella ei pitäisi auta tapaa. kuin pystyä hetkellisesti. Sitä ratkaisehaavat hävettävät. kyllä palaavat Viiltely ja viiltely- ei paitsi ratkaisu. ole Arvet vaalenevat vaan eivät koskaan poistu

10 Lasten ja nuorten puhelin Lasten ja nuorten puhelimeen voi soittaa maksutta koko maassa joka päivä. Puhelimen toisessa päässä on koulutettu vapaaehtoinen aikuinen, jolla on aikaa kuunnella. Lasten ja nuorten puhelimessa voi kysyä tai keskustella luottamuksellisesti mistä tahansa itseä mietityttävästä asiasta. Puhelimen aikuiset päivystäjät ovat vaitiolovelvollisia. Soita ma- pe klo la ja su klo Nettikirje- Lasten ja nuorten palvelu 10 Jos ääneen puhuminen tuntuu vaikealta, voi kirjoittaa viestin Lasten ja nuorten nettikirjepalveluun luottamuksellisesti ja nimettömänä. Kirjeeseen vastaa vapaaehtoinen, luotettava aikuinen. Lasten ja nuorten chat MLL:n aikuiseen päivystäjään voi ottaa yhteyttä myös chatin kautta. ma ma ke klo Puhelin, kirjepalvelu ja chat on tarkoitettu kaikille alle 21- vuotiaille. Niihin voi ottaa yhteyttä missä tahansa asiassa, pienessä tai isossa, ilossa ja surussa. Vanhempainpuhelin ja Vanhempainnetin kirjepalvelu Nimetöntä ja luottamuksellista tukea: Soita tai kirjoita missä tahansa vanhemmuuteen liittyvässä asiassa. Toinen vanhempi, vapaaehtoinen tehtävään koulutettu päivystäjä, keskustelee kanssasi puhelimessa tai vastaa nettikirjeeseesi. Voit soittaa tai kirjoittaa nimettömänä ja luottamuksellisesti. Vanhempainnetin kirjepalveluun voi kirjoittaa kysymyksiä ympäri vuoden ja vuorokauden. Päivystäjämme vastaavat henkilökohtaisesti viesteihin noin viikon sisällä. Halutessaan voi käydä saman päivystäjän kanssa kirjeenvaihtoa kahden kirjeen ma-ti verran. Vastausviestit ovat luettavissa kuukauden ajan. Vanhempainpuhelin to ke klo klo ja klo Puhelu on maksuton

11 K ehittämispäivänä oli esillä parityöskentelyn hyödyntäminen ja töiden jakamista pienempiin osiin. Todettiin on myös että klubilla on jäseniä jotka kuormittavat itseään helposti liikaa eri työtehtävillä. Myös ohjeistusta haluttiin selkeämmäksi. Talon perusvalmiuksia Talon esittely tutustujille on jäänyt muutaman jäsenen ja lähinnä ohjaajien kontolle. Jäsenten olisi hyvä osallistua enemmän talon esittelyyn Sosiaalisen kanssakäyminen Klubitalolle on useimpien mielestä kiva tulla ja ilmapiiri koetaan hyväksi. Kotiin vietäväksi jää hyvä mieli. Jäsenet ovat saaneet voimaa toisten läsnäolosta ja puheista. Vaikeistakin aiheista on pystytty puhumaan. Tasa-arvoisuus arvoisuus Lokerointia tai syrjintää ei sallita. Aina tulisi pyrkiä avoimuuteen sekä jäsenten että henkilökunnan taholta. Töiden valinnanmahdollisuudet on huomioitava, sekä pyrittävä jäsenten osaamisen parempaan hyödyntämiseen. Klubitalolla kaikkien on voitava talokokouksien muodossa osallistua päätöksentekoon. Töitä tehtäisiin rinnakkain yhteisöllisesti, kiinnittäen huomiota käyttäytymiseen toisten kohtelemiseen ja kielenkäyttöön. Klubitalon ansioita 2014 Kehittämispäivät Klubitalo on kannustanut osallistumaan liikunnallisiin tapah- Kehittämispäivän väliaika tarjosi aikaa vapaamuotoiselle pohdiskelulle tumiin ja yhteisöavustaja on tu aihetta sivunneet artikkelit kannustanut aloittamaan uusia ovat jatkossakin sallittuja. Uskonnollista mielipiteistä ja aja- harrastuksia, luoden uskoa omiin kykyihin. Talolla tarjoiltu tuksista voi klubilla myös keskustella, mutta samalla tulee ruoka on antanut hyvän mahdollisuuden päästä kiinni terveelliseen ruokavalioon ja opet- Tapahtumien kuten Joulun suh- muistaa aiheen vaikea luonne. tanut tervettä ruokarytmiä. teen tulisi myös erotella kulttuuriin muodostuneen traditiot ja Klubilla opittuja taitoja uskonnollisuus. Klubilaiset kokevat kehittyneensä monessa elämälle tärkeässä taidossa. Merkityksellisimpänä sosiaalisen kanssakäymisen taidot ja erilaisten ihmisten kanssa yhdessä työskentely. Tulevaisuuden suunnitelmia Noin puolet klubilaisista ilmoittaa että heillä on tavalla tai toisella tulevaisuudensuunnitelmia esimerkiksi työn tai opiskelun suhteen. Risuja uskonnosta Palautteista esille tullut kritiikki uskonnon esilläolosta klubitalotoiminnassa herätti paljon keskustelua. Läsnäolijat kokivat melko yksimielisesti, 11 ettei klubitalo ole tuputtanut uskontoa. Todettiin myös että klubin lehdessä omissa nimissä kirjoitet- Kyselyn palautteesta kävi myös ilmi että meteli klubitalolla on häirinnyt jäseniä. Asiaa tullaan käsittelemään jatkossa talokokouksessa. Kehitysideoita Jäsenkyselyn palautteissa mainittiin jäsenten jaksaminen, joka tulisi ohjelmaa suunnitellessa ottaa huomioon. Muita esille tulleita ajatuksia olivat; huomion kiinnittäminen toisten huomioonottamiseen, erilaisten yhteisöllisten keskustelutilaisuuksien uudelleen käyttöönotto, eri yksiköiden sisäiset kehityskeskustelut, mahdolliset mielenterveysaiheiset luennot ja kiinnostuneisuus ohjelmoinnin opiskeluun esimerkiksi Teemun johdolla. Esillä oli myös klubitalon jäsenvetoiset viikonlopun aukiolot.

12 miseen ja yhteiskunnallisen öyhyys dollisuuksia harrastusten, rajoittaa itsensä yksilön osallisuuden koulutuksen kehittä- mahsuutta, kautta. Juha Mikkonen on tutkinut tilanteensa Köyhyys ja syrjäytyminen K nuorten seuraamuksia raportissaan Selviytyä pienituloisuuden ja (2012). vai selviytymiskeino- syrjäytyä - Raportti syitä, eikä hänellä ollut keinoja Omaan muuttamiseen. nen koettu köyhyys pohjautuu 30-vuotiaan rallisiin osallistui kirjoituksiin. yksineläviä 65:en nuoren pienituloisen omaelämäker- ja Raporttiin perheellisiä Periytyvä nuoria. vastaavaa on suomalaisessa yh- alta vaiheita Palkkatyö kotiin muutto ja siirtymiteiskunnassa työmarkkinoille ovat kriittisiä kiinnittymisen nuorten köyhtymisessä. Lapsuuden na tärkeä yhteisöön dellinen asema, köyhyys muus lähde. Koulutusta tajuus, suus estää työttömyys perheen nuoren kuten mahdollisuuksimistmintoihinminen harrastaa ja nuorten päihde- Vanhempien ja normaaleihin ja haittaa mielenterveys- osallistu- eri tai psyykkinen sairastuminen tai heikko yksinhuol- pienituloi- talouset työtä ei kuitenkaan ainen löydy ja pätkätyöt sekä epävar- tai tulevasta stressaavat. Äkilli- kirjoittajien elämänmuutokset, kuten fyysiongelmat aiheuttivat sen, sairasta- että toi- puuttuessa työpaikan menetys heikensivät kuten elämänlaatua monella den osa-alueella. yhteiskunnalliset Työhistorian tuet Lisäksi kuntoutustuki jäivät sairau- nuorille suudentunne maan varhain. vastuuta kehittyi Vanhempien ja voimakas perheestä joutuivat tavat velvolli- ihmissuhteisiin sattuessa kovin pieniksi. kaista ongelmia tuntuivat periytyvän. Jos elämä oli kovin niukkaa liian kirjoittajat nostivat esiin kanta- kuten ja raskasta, nuori ei osannut ajatella itselleen muunlaista tulevai- taloudellinen nen, vain yhdestä mikäli riskiksi. tulot palkansaajasta. tila olivat Perheellisten haavoittuvai- riippuvaisia Hei- ratjuus, liittyviä tapahtumia, uuteen lapsen syntymä, parisuhkakunnalle päättyminen ja yksinhuoltadelliseksi tai asuntoon läheisen muutto tai kuolema. koettiin uudelle talou- Myös paik- 12 koimmassa yksinhuoltajat, aalisia sekä henkistä turvaverkkoja asemassa tukea joilla oli antavia ja vähän aineellista olivat ihmissuhteita. etenkin yhteiskunnallisesti lapsiperheiden Tutkimuksen olisi tärkeää. tukeminen mukaan Yhteiskunnalliset Köyhyyteen turvan vaikuttavat tekijät sessi tuista. ja Toimeentulotuen monimutkainen tiedon puute mahdollisista hakupro- sosiaali- sosineväksi liittyivät oli ja koettu vaikeaksi. monesti Nämä nöyryyttä- hakemi- aseman ten taloudellisesti puuttumiseen sekä itsenäisen tunteet Lapsiperheet ihmisten kielteisiin kokivat, että asenteisiin. sosiaaliturvassa kaikkia jokaiseen teet, tukia oli piti päällekkäisyyksiä: toismittaa päätöksiä lisätodisteita. piti toimittaa piti hakea odottaa Evätty samat erikseen tai ja tosit- toi- viivästynymyystuki pitkäksi toimeentulo- sekoitti perheen tai työttö- ja Tärkeysjärjestyksessä aikaa. ensimmäisintiineisiin vuokrakulut, rahankäyttökohteina liittyvät menot. ruoka ja kulkuväli- mainit- pakan Nykyinen elämäntapa naan, kavippejä vaikkei kuluttamiseen vie rahaa helposti olisikaan. keskittyvä helposti. ja osamaksuja mukakaan holtitonta, Vaikkei rahankäyttö korkeat elinkustannuksekolliset lääkkeet päivähoitomaksut, vakuutukset, ja kuten terveydenhoitokulut, vuokrataso, ruuan sähkön ja hinta, vaat- pa- kertyy olisi- Piteideten koettiin liikenneyhteyksien hinta, suhteettomiksi matkakulut ja suppeus julkismaaleiksi katsottuihin asioihin ja tuloihin tapahtumiin. nor- nähden. Vasta näiden pakollisten kulujen jälkeen oli mahdollisuus käyttää rahaa omassa sosiaalisessa ympäristössä

13 Köyhyys Yleisimpiä tunteita luo nuorten häpeää vottomuuden syyllisyys. olivat Kateus tunteet, alemmuuden paremmassa häpeä esiintuomia ja sekä ar- asemassa olla minimaalinen. soa suurta vaikeaa olevaa ja Ympäröivää saavuttaa. omanarvontunto kohtaan elinta- voi Koti vanhoilla roilla. rikkoontuminen on Niinpä usein ja huonolaatuisilla huonosti esim. pesukoneen varusteltu den pitkäksi aikaa. voi Nuori kaataa ei talou- tavataa alkaa ta. kutsua pikku hiljaa ystäviään eristäytyä kotiinsa muis- keh- ja Köyhyyden on suppea lio. terveyteen ja yksipuolinen tuomia vaikuttava lieveilmiöitä ja kiusatuksi Huoli lasten tulemisesta tulevaisuudesta ruokava- on suurta, esim. Hävetään koska harrastuksia. lapsille sitä, että ei mahdollisesti voida tarjota liian kirpputoreilta hankitut vaatteet ovat pivien korjailemaan. vanhoja puutteessa ja käytettyjä, niitä joudutaan ja so- Taloudellinen nuorilla ahdistuksena, stressinä psyykkisinä niukkuus masennuksena, oireina ilmenee muuden tunteina. ja erilaisina turvatto- kuten Nuori kaikessa negatiivinen. hyys tuntee ja kokemus epäonnistuneensa toivottomuudeksi muuttuu Taloudellinen helposti ja väsymyksek- elämästä henkiseksi köy- yhteiskunnasta. Elämä ja sitä muuttuu kautta kujanjuoksuksi, nuori syrjäytyy jossa tuntuvat opinnoista tä seuraa arjen mahdottomilta. syvempi ulkopuolelle kovat syrjäytyminen. vaatimukset jäämises- Työstä Tunnen häpeää etten ole menestynyt paremmin elämässäni. Pyörin vain paikallani, se tekee minut niin väsyneeksi, että tunnen olevani enemmän potilas kuin itsenäinen ihminen. Rahani loppuvat jo ennen kuunvaihdetta. Olen taakka ystävilleni ja perheelleni. On pakko yrittää lainata tai sattua ruokaaikaan kylälle. En muista koska olisin käynyt elokuvissa taikka kahvilla. Kyllä minua joku vielä pyytää, mutta keksin jonkun verukkeen etten pääse. Ei tämä itselle, mutta se kirpaisee kun lapsilla ei Puhetta köyhyydestä: jäsenten ajatuksia ole mitään muuta kuin välttämätön. Kaikki vanhaa ja kirppiksiltä ostettua. Eikä harrastuksiin ole rahaa. Teemme asioita, jotka eivät maksa tai maksavat ihan vähän. Menemme pulkkamäkeen, leivomme pullaa ja otamme kuumaa mehua mukaan. Nautin arjen pienistä ylellisyyksistä. Suklaapatukasta vaikka. Kahvi ja tupakkakin voi olla ylellisyys, varsinkin ulkona auringon paistaessa. Päivähoito lapsille on tärkeää. Saavat 13 virikkeitä ja lämmintä ruokaa. En pärjäisi ilman sossun tukea. Ensin se tuntui pahalta, nyt siihen on tottunut. Töitä ei ole, enkä usko enää olevani työkykyinenkään. Ruoka-apu on tärkeää. Leipäjonossa ei pidä potea huonommuutta. Hukkaan se ruoka muuten menisi. Kuuntelen kateellisena mitä paremmin toimeentulevat ystäväni tekevät ja minne menevät. Minulla ei ole muuta kuin unelmat, mutta onneksi on nekin. Ei minusta taida mitään tulla, enkä mihinkään kelvata. Onneksi käyn edes täällä Klubilla. Elämäni on aika yksinkertaista, enkä tiedä muuttuuko se tästä mihinkään.

14 Köyhyys ja syrjäytyminen jäsen- Marin näkökulmasta Köyhyys kuin sairaus Köyhyys on kuin sairaus. Köyhyyttä ja sairautta on vaikea erottaa toisistaan. Köyhyysraja on 1080 euroa. Osa mielenterveyskuntoutujista on köyhiä. Mielenterveysongelmien syy on joskus köyhyys. Osa mielenterveyskuntoutujista joutuu tarkasti laskemaan rahansa, että saa ne riittämään. Ylimääräinen lasku voi kaataa koko talouden. Töissä ja köyhä Kaikki köyhät eivät kuitenkaan ole mielenterveyskuntoutujia. Osa köyhistä on työssä käyviä. Itse olin köyhempi kuin nyt mielenterveyskuntoutujana työelämän alussa, kun opiskelutuet loppuivat enkä uskaltanut hakea toimeentulotukea, koska sitä herjattiin työpaikallani. Ostin työssä tarvittavan pillin rahoilla, jotka sain myytyäni kirjojani antikvariaattiin. Söin kaapin tyhjäksi, lopulta paistettuja perunajauhoja. En tajunnut käydä leipäjonossa. Pyörryin kaksi kertaa peräkkäin nälästä ja otin viereisen huoneen tytöltä sokeria. Onneksi olin aikaisemmin antanut hänelle sokeria. Sinä päivänä kun pyörryin, ostin ruokaa juuri tulleella asumistuella. Onneksi en pyörtynyt työpaikallani. Siinä olisi mennyt työpaikka. Työni pystyin hoitamaan hyvin. Olin terve ja hyvässä kunnossa. Työskentelin Helsingin kaupungin uimahallissa. Mietin työssäni, jossa monet asiakkaista olivat muusikoita, että joudun todella köyhänä kannattamaan miljoonien eurojen Musiikkitalon rakentamista. Pienet tulot, pienet menot Olen saanut rahani riittämään mielenterveyskuntoutujana sillä tavalla, että en osta kuin ruokaa ja vähän vaatteita. Tilaan sanomalehden. Matkustan lähiliikenteessä halvimmalla lipulla. Siinäpä ne ovatkin pääasialliset kuluni. Elämäni on sosiaalisesti melko köyhää. Asun yksin eikä minulla käy paljon 14 vieraita. En kuitenkaan koe itseäni nykyisin köyhäksi mutta en rikkaaksikaan. En kärsi nälästä. Olen lihonut monta kiloa. Minulla jää rahaa säästöön. Säästöni tosin kuluvat laskuun, jonka tein Helsingissä asuessani työttömänä, kun mielenterveysongelmani alkoivat. Eräs klubitalon jäsenistä totesi, että hinnat nousevat mutta eläkkeet eivät nouse samassa tahdissa. Mielenterveyskuntoutujat jäävät köyhiksi. Paitsi mielenterveysongelmat myös köyhyys syrjäyttää mielenterveyskuntoutujia. Ei ole varaa matkustaa tai esimerkiksi ei pysty matkustamaan aistiharhojen tähden. Yhdessä tekemisessä on klubitalon voima ja rikkaus Köyhyys ja syrjäytyminen Fyysinen ja henkinen köyhyys lisäävät aistiharhoja. Köyhä, aistiharhainen ihminen ei pysty elämään sosiaalisesti mielekästä elämää ja syrjäytyy. Lukeminen vaikeutuu köyhyyden myötä. Mistä uuslukutaidottomuus johtuu? Köyhyydestä vai mielenterveysongelmista? Nähdäkseni molemmista. Menneisyyden nälkä vie lukutaitoa. Ei pysty lukemaan, kun on niin paljon aistiharhoja ruoasta.

15 Aivan kuin lukeminen olisi tarkoitettu vain hyvässä työssä käyville ja opiskelijoille. Syrjäytyminen onkin usein seurausta materialistisesta, henkisestä ja sosiaalisesta köyhyydestä. Syrjäytyminen voi pahimmillaan johtaa asunnottomuuteen. Ilman Aspaa ja vastaavia tuetun asumisen yksikköjä ja ilman halpoja vuokra-asuntoja moni asunnoton olisi pahassa pulassa. Miten klubitalo voi vähentää köy- hyyttä? Lisäksi järjestetään mielenkiintoisia ja pienen omavastuuosuuden sisältäviä retkiä, joihin mahdollisimman moni kykenee osallistumaan, sekä valmistetaan arkipäivinä edullisia ja terveellisiä aterioita. Maksoin palkallani opiskeluaikana tulleita laskuja. Uskon, että köyhyys on myös nyt mielenterveyskuntoutujana voitettavissa, aistiharhani hellittävät ja pystyn lukemaan, vaikka en matkustamaan pystyisikään. Uskon, että mielenterveyskuntoutujat löytävät kuntoutuksesta, kuten esimerkiksi klubitalolta, mielekästä tekemistä. Yhdessä tekemisessä on klubitalon voima ja rikkaus. Mari Klubitalon toiminta on rikastuttanut minua henkisesti. Klubitalolla on minulle mielekästä tekemistä koko päiväksi. Klubitalolla arvostetaan kaikenlaista työtä. Klubitalolle saadut ruokaavustukset ovat olleet hyvä lisä ruokapöytään. Klubitalo toimii monella tapaa köyhyyden vähentämiseksi ja syrjäytymisen estämiseksi. Klubi järjestää halukkaille järkevää ja mielekästä työtä talon sisällä. Henkistä köyhyyttä voi vähentää ottamalla kunkin jäsenen ja työntekijän kyvyt ja taipumukset huomioon työtä jaettaessa ja järjestettäessä. Näin jäsenillä ja työntekijöillä on tekemistä, jonka kokee mielekkääksi. Klubitalolta löytyy vertaistukea ja klubitalon työntekijöiden tukea. Juttutuokiot jäsenten ja työntekijöiden kanssa ehkäisevät syrjäytymistä. Köyhyys on voitettavissa Köyhyys oli työelämässä ollessani voitettavissa. Vaelsin Pohjois-Ruotsissa ja Suomen Lapissa, kävin Göteborgissa lentäen ja Tukholmassa laivalla. Vaelsin palkallani n. 700 km:n Espanjassa Pamplonasta Santiago Compostelaan. Pyhiinvaelluksella näin todella köyhiä ihmisiä, jotka kerjäsivät. pyhiinvaelluksen 15 Klubitalolla arvostetaan kaikenlaista työtä

16 Potilasopas netissä Potilaita ja heidän läheisiään rohkaistaan vaikuttamaan hoitoon ja osallistumaan potilasturvallisuuden kehittämiseen internetissä julkaistulla oppaalla. Potilaan oppaaseen on muun muassa listattu kymmenen tärkeintä asiaa joiden avulla potilaat voivat vaikuttaa hoitonsa sujuvuuteen ja potilasturvallisuuteen. Vapaaksi viiltelystä-kirja on tarkoitettu itsehoito-oppaaksi viiltelijöille ja heidän omaisilleen. Se on myös käytännönläheinen työkirja terveydenhuollon ammattilaiselle. THL on laatinut oppaan yhteistyössä potilaiden ja potilasjärjestöjen kanssa. oivo on antautumista ajan virt taan, epätoivo puolestaan sen rannalle jäämistä. Ajan virrassa Ajan virta voi kiihtyä ja rauhoittua, mutta aina se virtaa. Muuten se lakkaisi olemasta. Voimme vain toivoa, että huominen olisi kaiken toivomisen ydin. Epätoivo Monella on myös suuri imu kostamiseen. On ihmisiä ja ryhmiä, joiden halu olla olemassa perustuu ennen kaikkea siihen, että se ehkä tarjoaa heille tilaisuuden kostaa itsensä tai läheistensä puolesta. Toivo ankkuroituu totuuteen ja totuuden kautta on tärkeää nähdä elämä sellaisena kuin se on eletty. Me kaikki olemme tuo elämä. Toivo Hannu 16

17 Liikkumalla voit parantaa myös unesi laatua iikunta tekee aivoillesi hyvää. L Liikunnalla voit vaikuttaa myös unen laatuusi. Laadukas uni puolestaan parantaa kokonaisvaltaista hyvinvointia, edistää muistin toimintaa ja ehkäisee muun muassa muistisairauksia, masennusta sekä sydän- ja verisuonisairauksia. Kaikki vaikeutuu, kun muisti pettää. Tästä syystä muistisairauksia kannattaa ehkäistä ajoissa, sillä aivot kiittävät siitä vuosikymmenten päästä. Elämäntavoillaan voi pyrkiä pienentämään muistisairauden riskiä. Voit tarkistaa oman riskisi sairastua etenevään muistisairauteen yksinkertaisella riskitestillä. Testin löydät muun muassa Muistiliiton sivuilta. Lähes kaikkiin riskeihin pystyy vaikuttamaan omilla aktiivisilla valinnoillaan ja siten pienentämään riskiä sairastua. Aivot rakastavat liikuntaa ja aktiivisuutta Tiesitkö, että lähes puolet aivosoluista on varattu liikkumiseen? Liikunta auttaa aivoja ottamaan uudet hermosolut käyttöön osaksi hermoverkkoaan. Liikunta auttaa usein univaikeuksissa Liikunta parantaa myös unen laatua. Univaikeuksista kärsiville suositellaan usein reipasta liikuntaa alkuillasta, jolloin uni nukkumaan mennessä on helpompi saada. Hyvin nukutun yön jälkeen muistikin toimii paremmin kuin huonounisen yön jälkeen. Hyvä uni auttaa ehkäisemään myös sydänja verisuonisairauksia sekä tyypin 2 diabetesta. Lisäksi liikunta pitää mielen virkeänä ehkäisten alakuloa ja masennusta. Liikunnan myönteinen vaikutus mieleen vain lisääntyy, kun yhdistät sosiaalisuuden liikkumiseesi: ystävän kanssa harrastettu liikunta on lähes tuplatehokasta. Liikunta toimii aivojen aktivoijana samaan tapaan kuin sanaristikoiden tai sudokujen ratkaise- Aivojen vaaliminen on pitkäjänteistä hommaa, vuosikymmenien projekti. Tässä projektissa liikunta on tärkeässä roolissa. Liikuntaa siis kannattaa harrastaa riittävästi ja säännöllisesti vähintään puolisen tuntia viitisen kertaa viikossa. Liikunta auttaa myös painonhallinnassa ja myös monien muiden sairauksien ehkäisemisessä, kuten sydän- ja verisuonisairauksien. Liikunta on parasta lääkettä, koska sillä ei ole haittavaikutuksia. Aivot tykkäävät liikunnasta, sillä liikunta parantaa aivojen verenkiertoa. Tällöin aivot saavat paremmin happea ja ravinteita tehokkaammin käyttöönsä. 17 minen. Liikkumalla saat kuitenkin enemmän myös muita terveyshyötyjä. Liikunnan aloittaminen ei koskaan ole liian myöhäistä! Lähde ja vinkkejä liikunnan aloittamiseen: Huippukuntoon.fi Jäsenen näkökulma liikunnasta ja unesta Aloitin yli vuosi sitten aktiivisen liikkumisen. Uneni laatu oli huonoa. Heräilin useita kertoja yössä ja unen päästä oli vaikea saada kiinni. Olen huomannut näin jälkeenpäin että aktiivinen liikunta ja painonpudottaminen sekä terveelliset elämäntavat ovat parantaneet uneni laatua huomattavasti. Hyvä yöuni ja liikunta yhdessä on vaikuttanut mielialaani positiivisesti: En ole enää äreä aamuisin ja väsymyksen tunne on vähentynyt. Mikko

18 Tämä ja mat. luani aivan on erilainen neljäs harjoittelupaikkani deosastolla Kaksi ensimmäistä kuin aikaisemlun tein terveyskeskuksen nua tein kirurgisella ja edellisen osastolla. harjoitte- vuo- potilaan maan kiinnostaa hoitotyö eniten ja tulinkin kirurgisen hake- Milusta potilastyöhön. hieman tästä mielenterveysharjoitte- Tärkein erilaista näkemystä harjoittelussa rovaikutustaitojeni Aikaisemmissa oppimistavoitteeni minulle on ollut tässä tullut harjoitteluissa parantaminen. vuo- taakse sa piilouduttua ja jutustelu potilaiden hoitajan roolin kans- on tyjen sä taas on mielenterveysharjoittelussa toimenpiteiden perustunut aika pohjalle. pitkälti Täs- tehnut muuta sessa pakostakin olen omana opettelemaan itsenäni joutu- kanssa potilaiden, mielenterveyskuntoutujien tässä tapauk- mitä täältä mukanani voi jutella. paremmat Uskon vieväni vuoro- maan ja see jota alaa tykkään joka oikeasti tehdä jossa kiinnostaa Tiesin auttamaan muita. pää- olemassaolosta syt täällä aikaisemmassa aikaisemmin koska harjoittelussa olin klubitalon pääs- Silti aika kumminkin vierailemaan. kuhiljaa kin sekalaista opin mitä ja alussa uutta, tehdään mutta kaikki missä- pik- oli na eri tosalille, olen ryhmätoimintoihin työpisteessä. päässyt tutustumaan Klubitalon kuten muka- kun- sen Harjoittelu mukaan sählyyn aikanani ja iltatoimintaan. Kävimme nen eduskuntataloreissulle. myös muutaman olen päässyt lissa meltä kanssa Nick On Brandtin this katsomassa earth, veturital- jäse- 18 näyttelyä a shadow ni- vaikutustaidot osaan tä ja toivottavasti Sairaanhoitajaopiskelija Suvi Tämä jatkossa tehdä hoitajan töi- muutenkin omana persoonana. En edes harjoittelu on ollut minulle työ positiivinen kokemus. ei ollut koskaan aikaisemmin tanut. kuullut Klubitalosta ja hoitomin mielenterveyden parissakaan neet ole minua aikaisemmin kiinnos- Muistelen Klubitalossa on todella läm- ihmisten tunnelma ja ihmiset ovat ottamuksen minut avosylin vastaan. tua Klubitaloa mukavien sairaanhoitajaopiskelija. työskennellyt imeni vuotias on kolmen Suvi siivoojana lapsen olen äiti Olen siin talona ja tämän koke- vuotiaasta lähtien nyt vaihtamassmöttää ja muissakin perusteella osaan suhtau- huomannut jatkossa mielenterveyspotilaidellinen vielä avoimemmin mielin on tosi hieno voimavara yhteyksissä. Klubitalon juttu, jäsenilleen että Olen olevan tällainen myös to- ja N näillä alaa. näkymin Valmistuminen joulukuussa hää- paikka Kiitos Suvi kaikille! on olemassa. falls. Sekä mielekäspäivä yhtenä päivänä peliä jossa pelasimme sai nauraa fiilikset Lämpimät ihan vatsakippurassa. Hyvät Lähihoitajaopiskelija Maiju Olen työharjoittelussa Opiskelen tun mielenterveys Maiju lähihoitajaksi olen ollut päihde klubitalolla kea jäi tästä kiitokset harjoittelusta! kaikille ja kaiklelle. opiskelija Olen eli kolmannen valmistun ja tänä vuoden erikois- Maiju hyvää klubitalon porukalle! väänä. puo- Lähihoitajaksi sai minut opiskelemaanostusena oli oma tätä se että alaa kiinnostukseni pääsisin kohtaan, opiskele ajatuk- in- Veturitallin näyttelyn ke- mainoskuva

19 19

20 ÄIJÄ PERJANTAI- SELITYKSEN MAKUA erjantaisin klubin keittiön valp taa äijäporukka, jonka tehtävä on valmistaa lounasta noin 12 hengelle. Äijäkeittiössä saa onnistua ja epäonnistua. Niin pahaa epäonnistumista ei ole tullut, ettei ruoka olisi lounastajille maistunut. Välillä täytyy kyllä hieman arvailla mitä gourmeeta on tarjolla. Mukavinta on yhdessä teko ja letkeä huumori. Ottavatko äijät apua vastaan? Eivät. Äijät pärjäävät keskenään. Joskus mennään kantapään kautta ja joskus ollaan todella metsässä, mutta hauskaa on kaikilla. Lopuksi pidetään analyysi mikä onnistui ja mikä ei ja mikä olisi voitu tehdä toisella tavalla. Ja parhaan selityksen tarjoaja on tietenkin ihan kingi! Tämä on se äijäkeittiön opettavaisin osuus. Akat voivat yrittää vaivihkaa vihjata tai vinkata oikeaa tapaa valmistaa kulloistakin ruokaa, mutta yleensä sanat helisevät kuuroille 20 korville. Amatöörit harjoittelevat, äijät rules!!! TERVETULOA MUKAAN!

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007

Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007 Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007 Kerro aikuiselle, jolla on aikaa kuunnella. Kaikenlaiset asiat, fiilikset ja tapahtumat kannattaa jakaa läheisille

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär (L&B) on tarjonnut ruotsalaista suunnittelua olevia laadukkaita vaatteita koko perheelle vuodesta 1996 lähtien. Tänä päivänä

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) 1. Esiharkinta ei aikomusta muuttaa käyttäytymistä ongelman kieltäminen ja vähätteleminen ei tiedosteta muutoksen tarpeellisuutta

Lisätiedot

Huolehdi muististasi!

Huolehdi muististasi! Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys

Lisätiedot

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 3 Työtulot ja työttömyysetuus sovitetaan

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

Omaisyhdistys satakuntalaisille

Omaisyhdistys satakuntalaisille Omaisyhdistys satakuntalaisille 5.2.2015 Perustettu 2009 Hallituskatu 10 28100 Pori Toiminnanohjaaja Jaakko Viitala Tammikuu 2015 Isolinnankatu 16 28100 Pori Toiminnanjohtaja Elina Uusivuori Henkilöstö

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA Jouni Puumalainen, Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutuspäivät 12.-13.04. 2011, työryhmä 8 24.5.2011 1 Työhön paluu -projekti (RAY 2007-2011)

Lisätiedot

Jonnan tarina. Keväällä 2007

Jonnan tarina. Keväällä 2007 Sairastui syömishäiriöön 19-vuotiaana, 2006 Hoitosuhde kotikaupunkinsa nuorisopsykiatriseen poliklinikkaan jo ennen syömishäiriötä ahdistuksen takia Nyt 26-vuotias - Nuorisopsykiatrian poliklinikalla syömishäiriötä

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY PSYKIATRIA: Mielenterveystoimisto; aikuistenlasten ja nuorten vastaanotto, syömishäiriöpoliklinikka, sivuvastaanotto Uudessakaarlepyyssä Päiväosasto ja yöpymismoduli Psykiatrinen

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Alakouluhanke Workshop

Alakouluhanke Workshop Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Alakouluhanke Workshop Mieli-päivien sessio Pienet mielet lapset ja perheet Riikka Nurmi KM, LO, draamaopettaja Kriisit ja selviytymisen

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 - Itsearvioinnin tueksi opiskelijalle Selviytymistaidot Avunhakutaidot Tunnetaidot Oma tukiverkko Erilaisuus voimavarana Sosiaaliset taidot Mielenterveys arjessani

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus Itsemurha Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus 1. Surra omalla tavallaan, omassa tahdissaan ja niin kauan kuin siltä tuntuu. 2. Saada tietää tosiasiat itsemurhasta. Nähdä vainaja ja järjestää hautajaiset

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 13.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2013 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Seinäjoen keskussairaala. Hyvä omainen

Seinäjoen keskussairaala. Hyvä omainen Hyvä omainen 2 (8) Sisällys Johdanto... 3 Vainajan säilytys... 4 Vainajan omaisuus... 4 Hautauslupa ja ruumiinavaus... 4 Vainajan noutaminen... 5 Perhe-eläke... 5 Vakuutukset... 5 Perunkirjoitus... 6 Hautajaisjärjestelyt...

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

ALKUKARTOITUSLOMAKE (päivitys 1/13) TYÖPAJA TORPPA / STARTTIPAJA / AITTA-VERSTAS 1/2. Nimi: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin: Sähköposti:

ALKUKARTOITUSLOMAKE (päivitys 1/13) TYÖPAJA TORPPA / STARTTIPAJA / AITTA-VERSTAS 1/2. Nimi: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin: Sähköposti: ALKUKARTOITUSLOMAKE (päivitys 1/13) TYÖPAJA TORPPA / STARTTIPAJA / AITTA-VERSTAS 1/2 Nimi: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin: Sähköposti: Asuminen? Onko sinulla lapsia? Koulutus: ( ) asun vanhempien kanssa

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012 Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia Suomen Mielenterveysseuran OVI-hanke tarjoaa Maahanmuuttajataustaisille tietoa, joka lisää hyvinvointia Aiheina ovat mielen hyvinvointi ja voimavarat maahanmuuttoon liittyvät tunteet miten voi auttaa itseä

Lisätiedot

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Lyhyesti ja selkeästi Sisällys 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 4 Maahanmuuttajan kotoutumistuki 5 Koulutusajan tuet työttömälle 6 Ikääntyvän

Lisätiedot

LNPN oikeus olla keskeneräinen

LNPN oikeus olla keskeneräinen LNPN oikeus olla keskeneräinen Lasten ja nuorten puhelin ja netti Valtakunnallinen, kaikille lapsille ja nuorille avoin ja maksuton tukipalvelu - Lasten ja nuorten puhelin 116 111 - Nuortennetin kirjepalvelu

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005 Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry o Perustettu vuonna 2002 o Jäseniä noin 320 o TAVATA-projekti 2003-2005 o VOIMAVARAKETJU projekti 2006-2008 o KATVE-projekti 2009 2011 o PUHUMALLA PUHTIA TAPAAMALLA

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia

Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia 1. Sukupuoli Mies 4 12% Nainen 29 88% 2. Ikäsi 18-40 8 24% 41-65 24 73% yli 65 1 3% 3. Oletko Opiskelija 1 3% Kokopäivätyössä 21 64% Osapäivätyössä 2 6% Työtön

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

Toiminnan tarkoitus. Voittoa tavoittelematonta toimintaa

Toiminnan tarkoitus. Voittoa tavoittelematonta toimintaa Toiminnan tarkoitus Voittoa tavoittelematonta toimintaa Edistää ammatillista ja taloudellista asemaa yhteiskunnassa psykososiaalisen kuntoutuksen keinoin Tukea toimintaan osallistuvien henkistä, fyysistä

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA Anne Tapola ja Hannu Ylönen Vantaalaisen hyvä mieli -hanke Kokemusasiantuntija -seminaari Helsinki, 13.2.2013

Lisätiedot

Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon.

Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon. Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon. Tässä tilaa tekstille! POHJAN MA A-HAN KE ÖSTERBOTTEN-PROJEKTET 2005-2014 Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri Keski-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri Vaasan

Lisätiedot

SUOKI TOIMINTA PASSI

SUOKI TOIMINTA PASSI I K O SU M I TO A T IN A P I SS nimi: Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti:

Lisätiedot

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO Keminmaan kunta 2 Kunnantie 3, 94400 Keminmaa 1. ASUMINEN JA ARKI Olen tyytyväinen asuntooni Kyllä En En ikinä Noudatan asumiseen liittyviä sääntöjä Viihdyn kotona

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa Yksin asuvien köyhyys Anna-Maria Isola 10.12.2008 Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Yksin asuvat köyhät tilastoissa Tarkastelussa minimituilla (sairauspäivärahat, toimeentulotuki, työmarkkinatuki) elävät

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

tuodaan Raha-asiat parisuhteessa yhteiset vai erilliset? Kirjoita tähän nimesi Minna Mattila 25.11.2014

tuodaan Raha-asiat parisuhteessa yhteiset vai erilliset? Kirjoita tähän nimesi Minna Mattila 25.11.2014 Kirjoita tähän nimesi Minna Mattila tuodaan Raha-asiat parisuhteessa yhteiset vai erilliset? Takuu-Säätiö Valtakunnallinen sosiaalialan toimija Autamme talouskriisissä olevia ihmisiä velka- ja talousongelmien

Lisätiedot

Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön

Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön SINI PASANEN TOIMINNANJOHTAJA, POSITIIVISET RY Potilasnäkökulma hiv-hoitotyöhön - Hiv-positiivisten merkitys hiv-hoitotyössä - Mikä vastaanotolla, asenteissa, suhtautumisessa

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa Maanantai 22.6. Hei olen Joni ja aloitin kesätyöt tänään. Päivä alkoi aamupäivästä kahdentoista pintaan perehdytyksellä työtoimista, sekä ohjeista blogin pitämisen suhteen. Loppu päivä menikin hyllyttäessä

Lisätiedot

Olarin koulu ja koti ry n

Olarin koulu ja koti ry n Olarin koulu ja koti ry n "Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Lisää tietoa OKKY n toiminnasta: www. okky. nettisivu. org Yhteyttä voit ottaa sähköpostitse: kotijakoulu@gmail. com OLARIN KOULU JA KOTI -YHDISTYS

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille

Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille Tolokkua elämää Tavoitteena nuorten hyvinvointi sekä järjestö-kaupunki yhteistyö Tolokkua elämää toimintamallin avulla vahvistetaan ja lisätään työpajoilla

Lisätiedot

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.

Lisätiedot