SALON KLUBITALO Köyhyys & Syrjäytyminen 1/2015. Kurkistus mielen maailmaan: Viiltely Kehittämispäivä Vierailu Eduskuntaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SALON KLUBITALO Köyhyys & Syrjäytyminen 1/2015. Kurkistus mielen maailmaan: Viiltely Kehittämispäivä Vierailu Eduskuntaan"

Transkriptio

1 SALON KLUBITALO Köyhyys & Syrjäytyminen 1/2015 Kurkistus mielen maailmaan: Viiltely Kehittämispäivä Vierailu Eduskuntaan

2 Julkaisija Salon jäsenyhteisö, Klubitalo tavoitteellista ja palkatun joka henkilökunnan on tarjoaa mielenterveyskuntoutujisainvälistä toimintaa. Noudatamme vertaistukea muodostama kansainvälisiä Fountain standardeja. House-ideologiaa kan- ja Painopaikka Mediamaja, Salon Yhteystiedot Klubitalo ATK-yksikkö Länsiranta puh. 044 SALO II 5150 krs Kotisivut: ma Klubitalo - pe klo avoinna Päätoimittaja Toimituspäällikkö Mikko Arja Timonen Kansikuva: Taitto Toni M Tomi, Satu, Tämän Suvi, Toni lehden M, Masa, Sauli, toimittivat: Mirva, Hannu, Juho, Ahti, Jenni Mari,,Arja, Maiju, Käytämme kirjoittajien Rahoitus: Ray:n henkilöllisyyttä. etunimiä ja Salon suojellaksemme kaupungin tuella Vierailu Pääkirjoitus Klubitalon Eduskuntataloon toiminta Propelli Respan Mirvan terveiset -vierailu kuulumiset... klubilla... 6 Kurkistus Nuorten mielen maailmaan 7 Kehittämispäivät Netti Köyhyys Marin Potilasopas näkökulma ja syrjäytyminen köyhyydestä Ajan virrassa netissä Liikkumalla Opiskelijoiden Tohtori N ja voit sisäinen haastattelut parantaa sankari unesi... laatua Äijä-perjantai Velkaneuvontaa Infoa talon tapahtumista selityksen Etapista makua Muut Klubitalon ilmoitukset yhteystiedot Sisällysluettelo KLUBILEHTEMME ILMESTYMISPÄIVÄT LEHTI

3 Klubitalokummimme tervehdys: Siltoja rakentamaan Erityisesti suomalaiselle miehelle on vuosikymmenten mittaan ollut aina kunnia-asia, että työllä tai yrittämisellä pystyy elättämään perheensä. Naiset ovat monessa asiassa nousseet tasa-arvoisiksi miesten kanssa ja nykyisin kantavat tasavertaisen vastuun perheen elatuksesta. Taloudellisessa lamassa, jolloin monen alan työt siirtyvät pysyvästi kaukaisiin maihin ja työpaikat ovat kiven alla, ihmisen mahdollisuudet ansaita elantonsa ovat heikentyneet. Yhteiskunnallinen keskustelu tuntuu tavan takaa osin tahattomastikin syyllistävän työttömyydestä, vaikka on kiistatonta, että työllistymismahdollisuuksia ei juuri nyt ole. Suomi on maailmantalouden vanavedessä tipahtanut kuoppaan, jossa etenkin vientialojen työllisyysnäkymät ovat heikot. Vaikka merkkejä uusista menestysaloista on näkyvissä, niiden innovaatiot eivät ole vielä sellaisessa vaiheessa, että toiminta voisi laajamittaisesti tarjota töitä. Tämä aika kaipaa siltojen rakenta- mista. Teiden ja siltojen rakentaminen tuo konkreettisesti työtä rakennusalan ammattilaisille. Toisaalta meidän on kyettävä rakentamaan siltoja työpaikasta toiseen. Kun ihminen jää työttömäksi, tulee hänen työkyvystään pitää huolta ja keskittyä osaamisen päivittämiseen tai uuden ammatin oppimiseen kouluttautumisen kautta. Työttömyyden myötä arjen perusrakenteita järisytetään. Silloin tarvitaan turvaverkkoja, ystävien ja läheisten tukea. Välittäminen ja yhteisöllisyys auttavat pahimman yli. Meillä Salossa on nyt tuhansia tarinoita, jotka kertovat kovaa kieltään työttömyyden aiheuttamista kriiseistä. Nämä tarinat ovat totisinta totta ja väitän, että vähintään yksi niistä on koskettanut meistä varmasti jokaisen lähipiiriä. Kolmas paikka, jossa on rakennettava siltoja, on politiikka. Tällä hetkellä vaaliasetelmat alkavat olla jo niin kuumassa vaiheessa, että tuntuu puolueiden polttavan kilpaa keskinäisiä yhteistyön siltojaan. Tämä lietsoo epävarmuuden ilmapiiriä jo valmiiksi hankalina aikoi- 3 na. Pieni nokittelu kuuluu politiikkaan, mutta silti kannattaisi muistaa, että eteneminen omissa poliittisissa tavoitteissa on mahdollista tapahtua aina vain yhteistyön siltoja pitkin Aina valmiina siltoja rakentamaan, yhdessä, kevätterkuin Taimelan Katja

4 Raha-automaattiyhdistys lon Rahoitus vuodelle 2015 saimme toimintaan Paikka 126 auki- 000 hankerahaa euroa on myöntänyt vuodelle työttömän Salon alle klubita- Lisäksi Mielenkiintoinen vuotiaan -automaattiyhdistyksen kunnat osallistuvat nuoren palkkaamiseksi myös rahoituksen klubitalojen ehtona rahoitukseen; euroa. on, Raha että 29- yhtälailla aita miehiä miehiä on toiminnan havainto kuin naisiakin. on, piirissä että Nuoria jopa klubitalo hiukan alle kiinnostaa 40- enemmän vuoti- Tilastotietoa 2014 Salon klubitalon kuin naisia. toiminnasta kuusi on miehiä. 60- vuotta täyttäneistä 7 kävijästä Salon roa. Kävijäluvut kaupunki kasvoivat on myöntänyt edelleen klubitalolle eu- jäseneksi. Jäsenkäyntien ennätykset. tujia kävi vuoden Päivittäin Uusia määrä mittaan jäsenyydestä toimintaan henkilöä, kpl osallistui kiinnostuneita ylitti edellisvuotiset 17 jäsentä. joista keskimäärin 15 tutus- liittyi 2014 Jäsenkäynnit Yhteenveto klubitalolla vuonna 2014 kokoontuneista ryhmistä 2013 Käyntien käyntiin. aikana yhdestä 214 Aktiivisin määrä kertaa. käynnistä jäsentä Vuonna kohden runsaaseen käynyt 2014 vaihtelee klubitalolla aktiivista pariin vuoden jäsenistä vuoden sataan ai- klubitalon jäsentä (21 (34%) %), (13 ja toimintaan alle %), kymmenen osallistui kertaa kertaa kerran osallistui kävi kävijöitä kertaa jäsentä oli (32%). Klubitalolla (17 Jäsenten ikäjakauma vuotiaita (23%), 19 alle kävijöistä (22 40-vuotiaita %) korkeintaan sekä 33 (38 yli 30-vuotiaita %), 50-vuotiaita ja on 15 den aktiivisesti laskennallinen osallistuvista heistä 60 keski-ikä vuotta on alle täyttäneitä on 40-vuotiaita. 41- vuotta, on 7. yli Kävijöi- puolet Ryhmän/tapahtuman nimi Kokoontumiskerrat Osallis- Yhteensä tujat Liikuntatapahtumat Hevosfarmitoiminta Bänditoiminta Retket Juhlat Talokokoukset MHAW Elokuvaesitys Valokuvausryhmä Keittiö (lounaat) Reach out Hallinnon työryhmät Henkilökohtainen apu ja tuki Työ- ja opintovalmennus (yks.) Lehtityöryhmä Iltatoiminta Koulutustapahtumat Kehittämispäivä MT ensiapu I Unelmakeidas työpaja

5 Vierailu eduskuntataloon lubitalo toteutti yhdessä SalK mi ry:n kanssa tutustumismatkan eduskuntatalolle. Paikan- päällä meidät otti vastaan klubitalokummimme, Salosta valtakunnanpolitiikkaan ponkaissut Katja Taimela, SDP:n eduskuntaryhmästä. Eduskuntatalo itsessään esiteltiin oman aikansa viimeisenä suuren kokoluokan rakennusprojektina Suomessa, joka on valmistunut kokonaan ilman konetyövoimaa. Arkkitehti J.S. Sirénin suunnittelutyö laajuus näkyy rakennuksesta omana kokonaisuutenaan aina sen pieniin yksityiskohtiin, kuten kalusteiden ja ovenkahvojen suunnitteluun. Kierroksella opas selvitti valtiosalin roolia median ja kansanedustajiemme kohtauspaikkana. Valtiosali tunnetaan myös paikkana jossa pääministeri ottaa vastaan valtiovieraita. Istuntosalin lehterillä selvisi ajatus eduskunnan ranskalaisesta istumajärjestyksestä, sekä virkamiesten sihteereiden ja entisaikojen pikakirjoittajien tehtävänkuvasta istunnon aikana. Kyselytuntia seuraamassa Eduskunnan kyselytunti piti sisällään kiivasta keskustelua hallituksen perhepaketista, jonka siirtämisestä eduskunnan käsittelyyn hallitus päätti muutamaa päivää myöhemmin luopua. Hallitusta haastettiin myös kysymyksillä osallistumisesta Viron ja Yhdysvaltojen ilmasotaharjoitukseen, sekä valtion toimista Talvivaaran ympäristövahinkojen torjunnassa. Katja Taimelan vieraana SDP:n eduskuntaryhmän kokoushuoneessa tarjoiltujen kahvin ja Kuiron leipomon luumupullien Vasemmistoliiton Martti Korhonen kovistelee hallitusta ilmasotaharjoituksista ohessa, energinen Katja kävi läpi tehtäviään ja kuvaili omaa näkemystään kansanedustajan haastavasta roolista monien alojen asiantuntijana. Kahvittelu sai lähes kyselytuntimaisia piirteitä, mielenterveyskuntoutujien tukimuotojen herättäessä runsaasti keskustelua. Taimela vastaili kysymyksiin eläkkeistä ja kuntoutuksesta, sekä osaaikatyötä tekevien ja pienyrittäjän tukimuodoista. Tapaamisen päätteeksi edustaja Taimela lupasi kirjoittaa nyt ilmestyvään klubilehteemme pääkirjoituksen köyhyydestä ja syrjäytymisestä. Kiitoksena vieraanvaraisuudesta, Salon klubitalon Arja Timonen ja Salmi ry:n puheenjohtaja Juha Kalevo ojensivat illan emännälle Marimekon pienimuotoisen lahjan. Teksti: Ahti Kuvat: Tomi 5

6 Propelli-vierailu klubilla: Omat etuudet kannattaa tarkistaa! Mielenterveyden keskusliiton Tietopalvelu Propellien työhön/ toimintaan mm. kuuluu antaa tietoa, tukea, ja neuvontaa Kela - etuuksista mielenterveyskuntoutujille sekä mt- kuntoutuksen palvelumuodoista - mahdollisuuksista, kursseista kuntoutujille, omaisille, läheisille ja ammattilaisille. Vammaisetuja kuntoutujalle? Vammaisetuuksista lyhyesti: henkilöt, jotka ovat työssä, työttömänä, sairauslomalla tai opiskelevat ja heillä on lääkärin toteamana ollut sairautta vuoden, sekä sairaudesta on haittaa JA menoja, heille saattaa syntyä oikeus vammaistukeen. ( m enojen pakko - osuus poistuu 6/15 ). Perusvammaistuki vuonna 2015 on 93,28e/ /kk. Tuen saamiseksi tarvitaan lääkäriltä C- lausunto. Henkilöt, jotka ovat kuntoutustuella määräajaksi tai toistaiseksi, työkyvyttömyyseläkkeellä, varhaiseläkkeellä, tai vanhuuseläkkeellä ja sairaudesta on menoja TAI haittaa, saattaa syntyä oikeus eläkkeensaajan hoitotukeen. Perushoitotuen määrä on 62,48e/kk.Tuen saamiseksi tarvitaan lääkäriltä C- lausunto. Tukiasioissa tietämättömyyttä Tukiasiat eivät ole ollenkaan selviä kuntoutujille, omaisille, läheisille eikä aina edes hoitotaholle. Ne ovat kuitenkin ensi Vertsikka kertoivat mm. eli vertaisohjaaja Mielenterveyden Tuula(vas), keskusliiton Milla järjestämistä Ristolainen kursseista. ja Pirjo Metsäranta sijaisia etuuksia ja niitä on oikeus hakea. Etuuksien saamiseen ei vaikuta omaisuus tai puolison tulot, tuesta ei makseta veroa eikä sitä oteta huomioon toimeentulolaskelmissa. Päätökset tekee ja maksaa Kela, ei kunta. Tukea on mahdollisuus saada taannehtivasti 6 kk ajalta. 16v. täyttäneen Vammaistuki / eläkkeensaajan hoitotukilomake, jonka saa Kelasta, on pitkä ja moni kysymyksinen lomake. Lomake on sama kaikille sairauksille. Kannattaa pyytää apua Mielenterveyskuntoutujan täytyy kuvata monesta eri näkökulmasta haittaa, 6 mitä sairaus pahimmillaan tuo jokapäiväiseen elämään. Menot kirjataan vuositasolla. Lomakkeen täyttä- miseen kannattaa pyytää apua, että muistaisi kuvailla kaiken tuen ja avun tarpeen ja sanoittaa kaikki asiat, minkälaista elämä on sairauden kanssa omassa arjessa. Nämä asiat kannattaa kirjata erilliselle paperille ja laittaa liitteeksi lomakkeeseen, kun menee lääkärin vastaanotolle hakemaan C- lausuntoa Mielenterveyden Keskusliiton Tietopalvelu Propelliin valtakunnallinen ohjaus- ja neuvonta nro TAI Mielenterveyden keskusliiton Tietopalvelu Propelli Turku p Mukavaa kevään odottelua kaikille lehden lukijoille! Terveisin Pirjo Metsäranta, Kuntoutusneuvoja

7 Yksikkökuulumiset Respasta Respassa hoidetaan moni tärkeä asia esim. lounaslipukkeiden osto. olla puhelin viis u tässä mai soi, kättä hommassa täytyy gaad kaks mitä avata päätä! olis hommaa, samaan hyvä Kun ja aikaan ovi, kirjata jäsenkäyntejä No O Welmuun ja myydä ruokalippuja. Totta laittaa rasti seinään ;) Olen silti selvinny tähän asti hyvin, ma ei kait. mutta nyt täytyy koputtaa puuta ta, hetkellä enkä on puhuen tosi mitään haluais kivaa tämä muuta! ja tehdä mielenkiintois- respan hom- Kiksu just tällä ennen elämään. irva valmennuksessa siirtymistään oli Tärkein puolisen anti takaisin vuotta Respassa oli omien työ- se, että saa itsetunnolleen kunnon voimavarojen testaaminen tulevaa tuuppauksen. On hienoa saada M varten. Aloitin teessa. Tässä työkokeilun Työnantaja hänen terveisensä: tehdä konkreettista. työtä joka Se tekee on näkyvää, työn minulle mielekkääksi. samana, työnkuva vain vuodenvaih- On ollut tosi antoisaa, on muuttui. pysynyt -Mirva myös jaksa keen. Isoin tehdä raskasta. hyöty mitään Kotona työkokeilusta työpäivän en mutta juuri on jäl- Kukkaset kuukauden 7 Mirvan terveiset työelämästä Onnistujalle, Mirvalle! vastaanottopisteen minnassa. iksun tä päivästä tarina kertoo Salon tyypillisesmanlainen, Mikään toki tietyt päivä eli rutiinitoiminnat Näitä merkitseminen toistuvat toimintoja päivästä on toiseen. respan klubitalon ei ole toi- sa- K järjestelmä tarkistamme Welmuun. reachout- kävijöiden jäsenistä bitalon syrjäytymisvaarassa päivittäin, onko Welmusta meille toiminnasta. Järjestelmän joku daaja Teemu. kehitti talomme Ruokalippujen taitava myymistä, puhelimeen oven avaamista sähköpostien vastaamista on päivittäin. valvontaa, ja ulko- koo- klu- Respaa mennuspaikkana, on noille. siirtymässä käytetään takaisin silloin myös työmarkki- kun työvaltaitoina Respassa harjoitellaan jäsen taitoja, valmistelua tilastointia, asiakaspalvelua, ja työelämän laskutuksen taitoina atk- työ- keskittymistä, monen mista. työelämän asian päivärytmin yhtäaikaista pelisääntöjä ylläpitä- hoita- ja Laaja tarjonta työtaitoja

8 Kurkistus mielen maailmaan: Viiltely O ma keho on niin arvokas, ettei sitä saisi kukaan vahingoittaa. Silti noin joka kymmenes tyttö ja joka kuudes poika viiltelee ja vahingoittaa itseään, osa useamman kerran päivässä. Viiltely aloitetaan yhä nuorempana, mutta tyypillisintä viiltely on vuoden iässä. Osa jatkaa viiltelyä aikuisiässä. Miksi? Viiltely on tapa purkaa ahdistusta. Vain harvoin viiltäminen on itsemurhayritys. Viiltely on epäsuoraa itsetuhoisuutta ja mikäli siihen ei puututa, itsemurhan riski lisääntyy. Se on vakava oire, jonka syyt pitää ehdottomasti selvittää. Viiltelevällä henkilöllä ei ole keinoa ilmaista pahaa oloaan muulla tavalla tai negatiiviset tunteet on totuttu piilottamaan muilta. Fyysinen kipu helpottaa sisäistä tuskaa ja on helpompaa konkretisoida. Ulospäin ihminen voi olla hyvinkin iloisen ja tasapainoisen oloinen, mutta sisällä on täydellinen kaaos, joka voi johtua elämänhallinnan puutteesta tai traumaattisesta tapahtumasta - kuten koulukiusaamisesta. Kipu tuottaa kuitenkin vain hetkellisen helpotuksen ja siksi viiltelyyn voi jäädä koukkuun. Fyysinen kipu tuottaa aivoissa endorfiineja, joten kivun vaikutus on huumeaddiktion kaltainen. Viiltämistilannetta kuvataan unen-omaiseksi, josta ei välttämättä muista myöhemmin mitään. Osa viiltelijöistä hakee jännitystä, toiset mielihyvää, muutamat rankaisevat itseään. Kenen kanssa? Viiltely saatetaan aloittaa kavereiden kanssa yhdessä. Viiltely ajoittuu yleensä hetkiin, jolloin nuori jää yksin omien ajatustensa kanssa. Koukkuun jäänyt viiltelijä häpeää viiltojaan ja arpiaan ja pyrkii peittämään ne muilta. Nuorten keskuudessa on levinnyt viiltelyvillitys, jossa vertaillaan esim. blogien sivustoilla arpia. Myös nuorisopsykiatrisilla osastoilla voi olla kilpailu, kenellä on hienoimmat arvet. Arpien ihailu kannustaa jatkamaan viiltelyä. Arvet pysyvät lopunikää ja reiteen puukolla viillelty LÄSKI, tuottaa surua ja häpeää aikuisiällä. Mitä tehdä? Viiltelijä tarvitsee apua, mutta vain viidesosa heistä hakeutuu ammattiauttajien puheille. Jos viiltelet itseäsi, tiedät, että asiasi on väärällä tolalla ja sinun pitäisi uskaltaa puhua jollekin 8 asiasta. Jos ystäväsi tai lapsesi viiltelee itseään, tartu asiaan ja lähde hakemaan apua hänelle. Nuorelle voi sanoa, että hän saa itse valita, puhuuko vanhemmille, psykologille vai kouluterveydenhoitajalle, mutta jollekin pitää puhua. Puhumattomuus lisää häpeää. Tärkein ja hyödyllisin kysymys, jonka viiltelijälle voi tehdä on: "Voinko tehdä jotain, mikä auttaisi sinua vähentämään viiltelyä?" Ehkä aluksi viiltelijällä ei ole asiaan mitään sanottavaa, mutta on tärkeää pitää keskusteluväylä avoinna. Viiltelyä ei kannata kieltää, koska kiellot aiheuttavat lisääntynyttä ahdistuneisuutta viiltelijässä, jonka myötä hän viiltelee itseään yhä enemmän. Viiltelijää kannattaa tukea puhumaan, kirjoittamaan, maalaamaan tai muulla tavoin ilmaisemaan henkistä kipua, sisäistä sekasortoa ja tyhjyyden kokemuksia. Mistä apua? Apua viiltelyyn on tärkeää hakea heti. Viiltelyyn jää helposti koukkuun ja myöhemmin lopettaminen on vaikeaa. Mikäli nuori hakee itse apua, hän saa sitä helpoiten kouluterveydenhuollosta. Sieltä nuori hoidetaan eteenpäin esim. nuorisopoliklinikalle. Ajan voi varata terveyskeskuslääkärille, joka kirjoittaa lähetteen eteenpäin. Tukea ahdistukseen saa esim. nuorten kriisipuhelimesta. On hyvä kertoa asiasta myös vanhemmille, mikäli kyseessä on alaikäinen nuori. Viiltelystä toipuminen on pitkä prosessi, mutta siitä on mahdollista päästä eroon.

9 rastaja, tui apsena nen urheilun ja nuorena ja liikunnan olin aktiivi- elämänhallinnan jotakin, mutta jonka murrosiässä kautta menetin tapah- hartin johon ja hallintaa koe- L satuttamisella. parantaa vain minä sillä ainoalla pystyin keinolla, itseni Murrosiässä ongelmia sekä oppilaiden opettajien, taholta. koulussa, minulla että Minua kannustettu oissa, vain ei joissa kehuttu, niissä olin hyvä, eikä oli esille. epäkohtia Vanhemmat tuotiin asivät kiinnostuneilta ja elämästäni, tuntuneet minusta lähinnä olevan ei- huolenpito telua. pungilla nuorten Koulussa oli komen- paineet, jouduin kiusaamaksi. ja toisten kauedistivat epävarmuus ja Murrosiän kiukkua kukaan ja minua tuskaa. välittänyt ja loivat minusta tunne sisälleni ah- ett- Minulla taa Ajauduin minut tätä kyllä ei kiukkua kaveriporukkaan, ollut hyväksyttiin, mitään ja vihaa tapaa itsestäni. missä mutta pois- seura ei telin 16-vuotiaana, ollut päihteiden nuorelle sitä käyttämisineen ma itseäni meni ensimmäisen mutta överiksi oikeasti parasta kerran hom- Viil- vuotiaana. ongelmia, si tainen käytin Minulla alkoholia oli ihmissuhde- minulla ADHD/ADD. mielialahäiriö diagnosoitiin ja synnynnäi- kaksisuun- ja lisäk- Polttelin löin rystyseni itseäni verille tupakalla, ja viiltelin, huusin Murrosiän ongelmat Vahingoitin itseäni suoraa sanut, hallita tuttaa pahaa eikä huutoa minulla oloa..minä Oli ollut en pakko vaan keinoja jak- psyykkistä olinko itseään, maanisessa kipua. fyysinen vai Ei depressiivisessmassakin vaiheessa, viiltelin ollut kipu poisti väliä sa- kum- MR. ROTTENIN TARINA Joku nassa enkä kasvoihin, holtti viillellyt maanisessakin oli kovin kuitenkin syviä vaiheessa, alitajun- että mätkin. olisi tehnyt vaikka mieli olo oli puhkoa sellainen, viiltoja Itsemurhaa silsestnyluasioihin, vaikuttamaan viiltelyllä en hakenut. kuitenkaan koti- enkä En pysty- tietoi- ainoa Ehkä itseni satuttaminen kou- olisin se mihin oli pystyin myös huomionhakua, vaikuttamaan. oli minulla nähnyt toivonut, menee. minut että ja kysynyt joku aikuinen miten Millainen Minusta Ennen gootti-genreen tyypillistä on tyypillinen viiltäjää viiltelijä? vontaan. vanhaan Mutta sekään ja viiltely saatananpal- liitettiin ei ole. 9 ei totuus. Viiltelijä tarvitsee apua ja huo- miota Minusta sinäinen, depressiivinen itsestään. tyypillinen epäsosiaalinen, Mutta henkilö, kaikki viiltelijä epävarma voi on vähän olla yk- silattu tulevan Kaikilla nauravan on kuoren kuitenkin alle. ja hyvin sama toimeen- pyyntö Auttakaa Huomatkaa minua! tarve minut! ja Tärkein kuinen syä kaikki on: hyvin, voi asia Onko nuorelta voinko minkä sinulla auttaa saa vihainen, pelkäisi. sinua? kieltää, Autoritaarinen vaikka ei Nuorta saa itse olla ei ky- ai- asenne lyä. tämättä vihainenkin, Ensin vain puhu nuori lisää ja voi ei viilte- yritettävä mutta vältlata rauhassa olla uudelleen. asiaan myöhemmin pa- on Tärkeintä tunne halusta Joskus aikuisen kuunnella on, että läheisyydestä nuorelle aidosti nuorta. välittyy se on hyvin tarvitaan yksilökohtaista. terapiaa, mutta Jos- ja auttaa aika. Itse asiani kin nyt tässä. tavoin. mietin olisin Onneksi jälkiviisaana, voinut hoitaa olen että kuitenkin toisella- omat Minä ran muistoina nyt, 31-vuotiaana. että viiltelin viiltely aina itseäni mukana. ei Arvet viimeisen ole ratkaisu, kulkevat Tiedän ker- ongelmat maan viiltely Ongelmat toisella ei pitäisi auta tapaa. kuin pystyä hetkellisesti. Sitä ratkaisehaavat hävettävät. kyllä palaavat Viiltely ja viiltely- ei paitsi ratkaisu. ole Arvet vaalenevat vaan eivät koskaan poistu

10 Lasten ja nuorten puhelin Lasten ja nuorten puhelimeen voi soittaa maksutta koko maassa joka päivä. Puhelimen toisessa päässä on koulutettu vapaaehtoinen aikuinen, jolla on aikaa kuunnella. Lasten ja nuorten puhelimessa voi kysyä tai keskustella luottamuksellisesti mistä tahansa itseä mietityttävästä asiasta. Puhelimen aikuiset päivystäjät ovat vaitiolovelvollisia. Soita ma- pe klo la ja su klo Nettikirje- Lasten ja nuorten palvelu 10 Jos ääneen puhuminen tuntuu vaikealta, voi kirjoittaa viestin Lasten ja nuorten nettikirjepalveluun luottamuksellisesti ja nimettömänä. Kirjeeseen vastaa vapaaehtoinen, luotettava aikuinen. Lasten ja nuorten chat MLL:n aikuiseen päivystäjään voi ottaa yhteyttä myös chatin kautta. ma ma ke klo Puhelin, kirjepalvelu ja chat on tarkoitettu kaikille alle 21- vuotiaille. Niihin voi ottaa yhteyttä missä tahansa asiassa, pienessä tai isossa, ilossa ja surussa. Vanhempainpuhelin ja Vanhempainnetin kirjepalvelu Nimetöntä ja luottamuksellista tukea: Soita tai kirjoita missä tahansa vanhemmuuteen liittyvässä asiassa. Toinen vanhempi, vapaaehtoinen tehtävään koulutettu päivystäjä, keskustelee kanssasi puhelimessa tai vastaa nettikirjeeseesi. Voit soittaa tai kirjoittaa nimettömänä ja luottamuksellisesti. Vanhempainnetin kirjepalveluun voi kirjoittaa kysymyksiä ympäri vuoden ja vuorokauden. Päivystäjämme vastaavat henkilökohtaisesti viesteihin noin viikon sisällä. Halutessaan voi käydä saman päivystäjän kanssa kirjeenvaihtoa kahden kirjeen ma-ti verran. Vastausviestit ovat luettavissa kuukauden ajan. Vanhempainpuhelin to ke klo klo ja klo Puhelu on maksuton

11 K ehittämispäivänä oli esillä parityöskentelyn hyödyntäminen ja töiden jakamista pienempiin osiin. Todettiin on myös että klubilla on jäseniä jotka kuormittavat itseään helposti liikaa eri työtehtävillä. Myös ohjeistusta haluttiin selkeämmäksi. Talon perusvalmiuksia Talon esittely tutustujille on jäänyt muutaman jäsenen ja lähinnä ohjaajien kontolle. Jäsenten olisi hyvä osallistua enemmän talon esittelyyn Sosiaalisen kanssakäyminen Klubitalolle on useimpien mielestä kiva tulla ja ilmapiiri koetaan hyväksi. Kotiin vietäväksi jää hyvä mieli. Jäsenet ovat saaneet voimaa toisten läsnäolosta ja puheista. Vaikeistakin aiheista on pystytty puhumaan. Tasa-arvoisuus arvoisuus Lokerointia tai syrjintää ei sallita. Aina tulisi pyrkiä avoimuuteen sekä jäsenten että henkilökunnan taholta. Töiden valinnanmahdollisuudet on huomioitava, sekä pyrittävä jäsenten osaamisen parempaan hyödyntämiseen. Klubitalolla kaikkien on voitava talokokouksien muodossa osallistua päätöksentekoon. Töitä tehtäisiin rinnakkain yhteisöllisesti, kiinnittäen huomiota käyttäytymiseen toisten kohtelemiseen ja kielenkäyttöön. Klubitalon ansioita 2014 Kehittämispäivät Klubitalo on kannustanut osallistumaan liikunnallisiin tapah- Kehittämispäivän väliaika tarjosi aikaa vapaamuotoiselle pohdiskelulle tumiin ja yhteisöavustaja on tu aihetta sivunneet artikkelit kannustanut aloittamaan uusia ovat jatkossakin sallittuja. Uskonnollista mielipiteistä ja aja- harrastuksia, luoden uskoa omiin kykyihin. Talolla tarjoiltu tuksista voi klubilla myös keskustella, mutta samalla tulee ruoka on antanut hyvän mahdollisuuden päästä kiinni terveelliseen ruokavalioon ja opet- Tapahtumien kuten Joulun suh- muistaa aiheen vaikea luonne. tanut tervettä ruokarytmiä. teen tulisi myös erotella kulttuuriin muodostuneen traditiot ja Klubilla opittuja taitoja uskonnollisuus. Klubilaiset kokevat kehittyneensä monessa elämälle tärkeässä taidossa. Merkityksellisimpänä sosiaalisen kanssakäymisen taidot ja erilaisten ihmisten kanssa yhdessä työskentely. Tulevaisuuden suunnitelmia Noin puolet klubilaisista ilmoittaa että heillä on tavalla tai toisella tulevaisuudensuunnitelmia esimerkiksi työn tai opiskelun suhteen. Risuja uskonnosta Palautteista esille tullut kritiikki uskonnon esilläolosta klubitalotoiminnassa herätti paljon keskustelua. Läsnäolijat kokivat melko yksimielisesti, 11 ettei klubitalo ole tuputtanut uskontoa. Todettiin myös että klubin lehdessä omissa nimissä kirjoitet- Kyselyn palautteesta kävi myös ilmi että meteli klubitalolla on häirinnyt jäseniä. Asiaa tullaan käsittelemään jatkossa talokokouksessa. Kehitysideoita Jäsenkyselyn palautteissa mainittiin jäsenten jaksaminen, joka tulisi ohjelmaa suunnitellessa ottaa huomioon. Muita esille tulleita ajatuksia olivat; huomion kiinnittäminen toisten huomioonottamiseen, erilaisten yhteisöllisten keskustelutilaisuuksien uudelleen käyttöönotto, eri yksiköiden sisäiset kehityskeskustelut, mahdolliset mielenterveysaiheiset luennot ja kiinnostuneisuus ohjelmoinnin opiskeluun esimerkiksi Teemun johdolla. Esillä oli myös klubitalon jäsenvetoiset viikonlopun aukiolot.

12 miseen ja yhteiskunnallisen öyhyys dollisuuksia harrastusten, rajoittaa itsensä yksilön osallisuuden koulutuksen kehittä- mahsuutta, kautta. Juha Mikkonen on tutkinut tilanteensa Köyhyys ja syrjäytyminen K nuorten seuraamuksia raportissaan Selviytyä pienituloisuuden ja (2012). vai selviytymiskeino- syrjäytyä - Raportti syitä, eikä hänellä ollut keinoja Omaan muuttamiseen. nen koettu köyhyys pohjautuu 30-vuotiaan rallisiin osallistui kirjoituksiin. yksineläviä 65:en nuoren pienituloisen omaelämäker- ja Raporttiin perheellisiä Periytyvä nuoria. vastaavaa on suomalaisessa yh- alta vaiheita Palkkatyö kotiin muutto ja siirtymiteiskunnassa työmarkkinoille ovat kriittisiä kiinnittymisen nuorten köyhtymisessä. Lapsuuden na tärkeä yhteisöön dellinen asema, köyhyys muus lähde. Koulutusta tajuus, suus estää työttömyys perheen nuoren kuten mahdollisuuksimistmintoihinminen harrastaa ja nuorten päihde- Vanhempien ja normaaleihin ja haittaa mielenterveys- osallistu- eri tai psyykkinen sairastuminen tai heikko yksinhuol- pienituloi- talouset työtä ei kuitenkaan ainen löydy ja pätkätyöt sekä epävar- tai tulevasta stressaavat. Äkilli- kirjoittajien elämänmuutokset, kuten fyysiongelmat aiheuttivat sen, sairasta- että toi- puuttuessa työpaikan menetys heikensivät kuten elämänlaatua monella den osa-alueella. yhteiskunnalliset Työhistorian tuet Lisäksi kuntoutustuki jäivät sairau- nuorille suudentunne maan varhain. vastuuta kehittyi Vanhempien ja voimakas perheestä joutuivat tavat velvolli- ihmissuhteisiin sattuessa kovin pieniksi. kaista ongelmia tuntuivat periytyvän. Jos elämä oli kovin niukkaa liian kirjoittajat nostivat esiin kanta- kuten ja raskasta, nuori ei osannut ajatella itselleen muunlaista tulevai- taloudellinen nen, vain yhdestä mikäli riskiksi. tulot palkansaajasta. tila olivat Perheellisten haavoittuvai- riippuvaisia Hei- ratjuus, liittyviä tapahtumia, uuteen lapsen syntymä, parisuhkakunnalle päättyminen ja yksinhuoltadelliseksi tai asuntoon läheisen muutto tai kuolema. koettiin uudelle talou- Myös paik- 12 koimmassa yksinhuoltajat, aalisia sekä henkistä turvaverkkoja asemassa tukea joilla oli antavia ja vähän aineellista olivat ihmissuhteita. etenkin yhteiskunnallisesti lapsiperheiden Tutkimuksen olisi tärkeää. tukeminen mukaan Yhteiskunnalliset Köyhyyteen turvan vaikuttavat tekijät sessi tuista. ja Toimeentulotuen monimutkainen tiedon puute mahdollisista hakupro- sosiaali- sosineväksi liittyivät oli ja koettu vaikeaksi. monesti Nämä nöyryyttä- hakemi- aseman ten taloudellisesti puuttumiseen sekä itsenäisen tunteet Lapsiperheet ihmisten kielteisiin kokivat, että asenteisiin. sosiaaliturvassa kaikkia jokaiseen teet, tukia oli piti päällekkäisyyksiä: toismittaa päätöksiä lisätodisteita. piti toimittaa piti hakea odottaa Evätty samat erikseen tai ja tosit- toi- viivästynymyystuki pitkäksi toimeentulo- sekoitti perheen tai työttö- ja Tärkeysjärjestyksessä aikaa. ensimmäisintiineisiin vuokrakulut, rahankäyttökohteina liittyvät menot. ruoka ja kulkuväli- mainit- pakan Nykyinen elämäntapa naan, kavippejä vaikkei kuluttamiseen vie rahaa helposti olisikaan. keskittyvä helposti. ja osamaksuja mukakaan holtitonta, Vaikkei rahankäyttö korkeat elinkustannuksekolliset lääkkeet päivähoitomaksut, vakuutukset, ja kuten terveydenhoitokulut, vuokrataso, ruuan sähkön ja hinta, vaat- pa- kertyy olisi- Piteideten koettiin liikenneyhteyksien hinta, suhteettomiksi matkakulut ja suppeus julkismaaleiksi katsottuihin asioihin ja tuloihin tapahtumiin. nor- nähden. Vasta näiden pakollisten kulujen jälkeen oli mahdollisuus käyttää rahaa omassa sosiaalisessa ympäristössä

13 Köyhyys Yleisimpiä tunteita luo nuorten häpeää vottomuuden syyllisyys. olivat Kateus tunteet, alemmuuden paremmassa häpeä esiintuomia ja sekä ar- asemassa olla minimaalinen. soa suurta vaikeaa olevaa ja Ympäröivää saavuttaa. omanarvontunto kohtaan elinta- voi Koti vanhoilla roilla. rikkoontuminen on Niinpä usein ja huonolaatuisilla huonosti esim. pesukoneen varusteltu den pitkäksi aikaa. voi Nuori kaataa ei talou- tavataa alkaa ta. kutsua pikku hiljaa ystäviään eristäytyä kotiinsa muis- keh- ja Köyhyyden on suppea lio. terveyteen ja yksipuolinen tuomia vaikuttava lieveilmiöitä ja kiusatuksi Huoli lasten tulemisesta tulevaisuudesta ruokava- on suurta, esim. Hävetään koska harrastuksia. lapsille sitä, että ei mahdollisesti voida tarjota liian kirpputoreilta hankitut vaatteet ovat pivien korjailemaan. vanhoja puutteessa ja käytettyjä, niitä joudutaan ja so- Taloudellinen nuorilla ahdistuksena, stressinä psyykkisinä niukkuus masennuksena, oireina ilmenee muuden tunteina. ja erilaisina turvatto- kuten Nuori kaikessa negatiivinen. hyys tuntee ja kokemus epäonnistuneensa toivottomuudeksi muuttuu Taloudellinen helposti ja väsymyksek- elämästä henkiseksi köy- yhteiskunnasta. Elämä ja sitä muuttuu kautta kujanjuoksuksi, nuori syrjäytyy jossa tuntuvat opinnoista tä seuraa arjen mahdottomilta. syvempi ulkopuolelle kovat syrjäytyminen. vaatimukset jäämises- Työstä Tunnen häpeää etten ole menestynyt paremmin elämässäni. Pyörin vain paikallani, se tekee minut niin väsyneeksi, että tunnen olevani enemmän potilas kuin itsenäinen ihminen. Rahani loppuvat jo ennen kuunvaihdetta. Olen taakka ystävilleni ja perheelleni. On pakko yrittää lainata tai sattua ruokaaikaan kylälle. En muista koska olisin käynyt elokuvissa taikka kahvilla. Kyllä minua joku vielä pyytää, mutta keksin jonkun verukkeen etten pääse. Ei tämä itselle, mutta se kirpaisee kun lapsilla ei Puhetta köyhyydestä: jäsenten ajatuksia ole mitään muuta kuin välttämätön. Kaikki vanhaa ja kirppiksiltä ostettua. Eikä harrastuksiin ole rahaa. Teemme asioita, jotka eivät maksa tai maksavat ihan vähän. Menemme pulkkamäkeen, leivomme pullaa ja otamme kuumaa mehua mukaan. Nautin arjen pienistä ylellisyyksistä. Suklaapatukasta vaikka. Kahvi ja tupakkakin voi olla ylellisyys, varsinkin ulkona auringon paistaessa. Päivähoito lapsille on tärkeää. Saavat 13 virikkeitä ja lämmintä ruokaa. En pärjäisi ilman sossun tukea. Ensin se tuntui pahalta, nyt siihen on tottunut. Töitä ei ole, enkä usko enää olevani työkykyinenkään. Ruoka-apu on tärkeää. Leipäjonossa ei pidä potea huonommuutta. Hukkaan se ruoka muuten menisi. Kuuntelen kateellisena mitä paremmin toimeentulevat ystäväni tekevät ja minne menevät. Minulla ei ole muuta kuin unelmat, mutta onneksi on nekin. Ei minusta taida mitään tulla, enkä mihinkään kelvata. Onneksi käyn edes täällä Klubilla. Elämäni on aika yksinkertaista, enkä tiedä muuttuuko se tästä mihinkään.

14 Köyhyys ja syrjäytyminen jäsen- Marin näkökulmasta Köyhyys kuin sairaus Köyhyys on kuin sairaus. Köyhyyttä ja sairautta on vaikea erottaa toisistaan. Köyhyysraja on 1080 euroa. Osa mielenterveyskuntoutujista on köyhiä. Mielenterveysongelmien syy on joskus köyhyys. Osa mielenterveyskuntoutujista joutuu tarkasti laskemaan rahansa, että saa ne riittämään. Ylimääräinen lasku voi kaataa koko talouden. Töissä ja köyhä Kaikki köyhät eivät kuitenkaan ole mielenterveyskuntoutujia. Osa köyhistä on työssä käyviä. Itse olin köyhempi kuin nyt mielenterveyskuntoutujana työelämän alussa, kun opiskelutuet loppuivat enkä uskaltanut hakea toimeentulotukea, koska sitä herjattiin työpaikallani. Ostin työssä tarvittavan pillin rahoilla, jotka sain myytyäni kirjojani antikvariaattiin. Söin kaapin tyhjäksi, lopulta paistettuja perunajauhoja. En tajunnut käydä leipäjonossa. Pyörryin kaksi kertaa peräkkäin nälästä ja otin viereisen huoneen tytöltä sokeria. Onneksi olin aikaisemmin antanut hänelle sokeria. Sinä päivänä kun pyörryin, ostin ruokaa juuri tulleella asumistuella. Onneksi en pyörtynyt työpaikallani. Siinä olisi mennyt työpaikka. Työni pystyin hoitamaan hyvin. Olin terve ja hyvässä kunnossa. Työskentelin Helsingin kaupungin uimahallissa. Mietin työssäni, jossa monet asiakkaista olivat muusikoita, että joudun todella köyhänä kannattamaan miljoonien eurojen Musiikkitalon rakentamista. Pienet tulot, pienet menot Olen saanut rahani riittämään mielenterveyskuntoutujana sillä tavalla, että en osta kuin ruokaa ja vähän vaatteita. Tilaan sanomalehden. Matkustan lähiliikenteessä halvimmalla lipulla. Siinäpä ne ovatkin pääasialliset kuluni. Elämäni on sosiaalisesti melko köyhää. Asun yksin eikä minulla käy paljon 14 vieraita. En kuitenkaan koe itseäni nykyisin köyhäksi mutta en rikkaaksikaan. En kärsi nälästä. Olen lihonut monta kiloa. Minulla jää rahaa säästöön. Säästöni tosin kuluvat laskuun, jonka tein Helsingissä asuessani työttömänä, kun mielenterveysongelmani alkoivat. Eräs klubitalon jäsenistä totesi, että hinnat nousevat mutta eläkkeet eivät nouse samassa tahdissa. Mielenterveyskuntoutujat jäävät köyhiksi. Paitsi mielenterveysongelmat myös köyhyys syrjäyttää mielenterveyskuntoutujia. Ei ole varaa matkustaa tai esimerkiksi ei pysty matkustamaan aistiharhojen tähden. Yhdessä tekemisessä on klubitalon voima ja rikkaus Köyhyys ja syrjäytyminen Fyysinen ja henkinen köyhyys lisäävät aistiharhoja. Köyhä, aistiharhainen ihminen ei pysty elämään sosiaalisesti mielekästä elämää ja syrjäytyy. Lukeminen vaikeutuu köyhyyden myötä. Mistä uuslukutaidottomuus johtuu? Köyhyydestä vai mielenterveysongelmista? Nähdäkseni molemmista. Menneisyyden nälkä vie lukutaitoa. Ei pysty lukemaan, kun on niin paljon aistiharhoja ruoasta.

15 Aivan kuin lukeminen olisi tarkoitettu vain hyvässä työssä käyville ja opiskelijoille. Syrjäytyminen onkin usein seurausta materialistisesta, henkisestä ja sosiaalisesta köyhyydestä. Syrjäytyminen voi pahimmillaan johtaa asunnottomuuteen. Ilman Aspaa ja vastaavia tuetun asumisen yksikköjä ja ilman halpoja vuokra-asuntoja moni asunnoton olisi pahassa pulassa. Miten klubitalo voi vähentää köy- hyyttä? Lisäksi järjestetään mielenkiintoisia ja pienen omavastuuosuuden sisältäviä retkiä, joihin mahdollisimman moni kykenee osallistumaan, sekä valmistetaan arkipäivinä edullisia ja terveellisiä aterioita. Maksoin palkallani opiskeluaikana tulleita laskuja. Uskon, että köyhyys on myös nyt mielenterveyskuntoutujana voitettavissa, aistiharhani hellittävät ja pystyn lukemaan, vaikka en matkustamaan pystyisikään. Uskon, että mielenterveyskuntoutujat löytävät kuntoutuksesta, kuten esimerkiksi klubitalolta, mielekästä tekemistä. Yhdessä tekemisessä on klubitalon voima ja rikkaus. Mari Klubitalon toiminta on rikastuttanut minua henkisesti. Klubitalolla on minulle mielekästä tekemistä koko päiväksi. Klubitalolla arvostetaan kaikenlaista työtä. Klubitalolle saadut ruokaavustukset ovat olleet hyvä lisä ruokapöytään. Klubitalo toimii monella tapaa köyhyyden vähentämiseksi ja syrjäytymisen estämiseksi. Klubi järjestää halukkaille järkevää ja mielekästä työtä talon sisällä. Henkistä köyhyyttä voi vähentää ottamalla kunkin jäsenen ja työntekijän kyvyt ja taipumukset huomioon työtä jaettaessa ja järjestettäessä. Näin jäsenillä ja työntekijöillä on tekemistä, jonka kokee mielekkääksi. Klubitalolta löytyy vertaistukea ja klubitalon työntekijöiden tukea. Juttutuokiot jäsenten ja työntekijöiden kanssa ehkäisevät syrjäytymistä. Köyhyys on voitettavissa Köyhyys oli työelämässä ollessani voitettavissa. Vaelsin Pohjois-Ruotsissa ja Suomen Lapissa, kävin Göteborgissa lentäen ja Tukholmassa laivalla. Vaelsin palkallani n. 700 km:n Espanjassa Pamplonasta Santiago Compostelaan. Pyhiinvaelluksella näin todella köyhiä ihmisiä, jotka kerjäsivät. pyhiinvaelluksen 15 Klubitalolla arvostetaan kaikenlaista työtä

16 Potilasopas netissä Potilaita ja heidän läheisiään rohkaistaan vaikuttamaan hoitoon ja osallistumaan potilasturvallisuuden kehittämiseen internetissä julkaistulla oppaalla. Potilaan oppaaseen on muun muassa listattu kymmenen tärkeintä asiaa joiden avulla potilaat voivat vaikuttaa hoitonsa sujuvuuteen ja potilasturvallisuuteen. Vapaaksi viiltelystä-kirja on tarkoitettu itsehoito-oppaaksi viiltelijöille ja heidän omaisilleen. Se on myös käytännönläheinen työkirja terveydenhuollon ammattilaiselle. THL on laatinut oppaan yhteistyössä potilaiden ja potilasjärjestöjen kanssa. oivo on antautumista ajan virt taan, epätoivo puolestaan sen rannalle jäämistä. Ajan virrassa Ajan virta voi kiihtyä ja rauhoittua, mutta aina se virtaa. Muuten se lakkaisi olemasta. Voimme vain toivoa, että huominen olisi kaiken toivomisen ydin. Epätoivo Monella on myös suuri imu kostamiseen. On ihmisiä ja ryhmiä, joiden halu olla olemassa perustuu ennen kaikkea siihen, että se ehkä tarjoaa heille tilaisuuden kostaa itsensä tai läheistensä puolesta. Toivo ankkuroituu totuuteen ja totuuden kautta on tärkeää nähdä elämä sellaisena kuin se on eletty. Me kaikki olemme tuo elämä. Toivo Hannu 16

17 Liikkumalla voit parantaa myös unesi laatua iikunta tekee aivoillesi hyvää. L Liikunnalla voit vaikuttaa myös unen laatuusi. Laadukas uni puolestaan parantaa kokonaisvaltaista hyvinvointia, edistää muistin toimintaa ja ehkäisee muun muassa muistisairauksia, masennusta sekä sydän- ja verisuonisairauksia. Kaikki vaikeutuu, kun muisti pettää. Tästä syystä muistisairauksia kannattaa ehkäistä ajoissa, sillä aivot kiittävät siitä vuosikymmenten päästä. Elämäntavoillaan voi pyrkiä pienentämään muistisairauden riskiä. Voit tarkistaa oman riskisi sairastua etenevään muistisairauteen yksinkertaisella riskitestillä. Testin löydät muun muassa Muistiliiton sivuilta. Lähes kaikkiin riskeihin pystyy vaikuttamaan omilla aktiivisilla valinnoillaan ja siten pienentämään riskiä sairastua. Aivot rakastavat liikuntaa ja aktiivisuutta Tiesitkö, että lähes puolet aivosoluista on varattu liikkumiseen? Liikunta auttaa aivoja ottamaan uudet hermosolut käyttöön osaksi hermoverkkoaan. Liikunta auttaa usein univaikeuksissa Liikunta parantaa myös unen laatua. Univaikeuksista kärsiville suositellaan usein reipasta liikuntaa alkuillasta, jolloin uni nukkumaan mennessä on helpompi saada. Hyvin nukutun yön jälkeen muistikin toimii paremmin kuin huonounisen yön jälkeen. Hyvä uni auttaa ehkäisemään myös sydänja verisuonisairauksia sekä tyypin 2 diabetesta. Lisäksi liikunta pitää mielen virkeänä ehkäisten alakuloa ja masennusta. Liikunnan myönteinen vaikutus mieleen vain lisääntyy, kun yhdistät sosiaalisuuden liikkumiseesi: ystävän kanssa harrastettu liikunta on lähes tuplatehokasta. Liikunta toimii aivojen aktivoijana samaan tapaan kuin sanaristikoiden tai sudokujen ratkaise- Aivojen vaaliminen on pitkäjänteistä hommaa, vuosikymmenien projekti. Tässä projektissa liikunta on tärkeässä roolissa. Liikuntaa siis kannattaa harrastaa riittävästi ja säännöllisesti vähintään puolisen tuntia viitisen kertaa viikossa. Liikunta auttaa myös painonhallinnassa ja myös monien muiden sairauksien ehkäisemisessä, kuten sydän- ja verisuonisairauksien. Liikunta on parasta lääkettä, koska sillä ei ole haittavaikutuksia. Aivot tykkäävät liikunnasta, sillä liikunta parantaa aivojen verenkiertoa. Tällöin aivot saavat paremmin happea ja ravinteita tehokkaammin käyttöönsä. 17 minen. Liikkumalla saat kuitenkin enemmän myös muita terveyshyötyjä. Liikunnan aloittaminen ei koskaan ole liian myöhäistä! Lähde ja vinkkejä liikunnan aloittamiseen: Huippukuntoon.fi Jäsenen näkökulma liikunnasta ja unesta Aloitin yli vuosi sitten aktiivisen liikkumisen. Uneni laatu oli huonoa. Heräilin useita kertoja yössä ja unen päästä oli vaikea saada kiinni. Olen huomannut näin jälkeenpäin että aktiivinen liikunta ja painonpudottaminen sekä terveelliset elämäntavat ovat parantaneet uneni laatua huomattavasti. Hyvä yöuni ja liikunta yhdessä on vaikuttanut mielialaani positiivisesti: En ole enää äreä aamuisin ja väsymyksen tunne on vähentynyt. Mikko

18 Tämä ja mat. luani aivan on erilainen neljäs harjoittelupaikkani deosastolla Kaksi ensimmäistä kuin aikaisemlun tein terveyskeskuksen nua tein kirurgisella ja edellisen osastolla. harjoitte- vuo- potilaan maan kiinnostaa hoitotyö eniten ja tulinkin kirurgisen hake- Milusta potilastyöhön. hieman tästä mielenterveysharjoitte- Tärkein erilaista näkemystä harjoittelussa rovaikutustaitojeni Aikaisemmissa oppimistavoitteeni minulle on ollut tässä tullut harjoitteluissa parantaminen. vuo- taakse sa piilouduttua ja jutustelu potilaiden hoitajan roolin kans- on tyjen sä taas on mielenterveysharjoittelussa toimenpiteiden perustunut aika pohjalle. pitkälti Täs- tehnut muuta sessa pakostakin olen omana opettelemaan itsenäni joutu- kanssa potilaiden, mielenterveyskuntoutujien tässä tapauk- mitä täältä mukanani voi jutella. paremmat Uskon vieväni vuoro- maan ja see jota alaa tykkään joka oikeasti tehdä jossa kiinnostaa Tiesin auttamaan muita. pää- olemassaolosta syt täällä aikaisemmassa aikaisemmin koska harjoittelussa olin klubitalon pääs- Silti aika kumminkin vierailemaan. kuhiljaa kin sekalaista opin mitä ja alussa uutta, tehdään mutta kaikki missä- pik- oli na eri tosalille, olen ryhmätoimintoihin työpisteessä. päässyt tutustumaan Klubitalon kuten muka- kun- sen Harjoittelu mukaan sählyyn aikanani ja iltatoimintaan. Kävimme nen eduskuntataloreissulle. myös muutaman olen päässyt lissa meltä kanssa Nick On Brandtin this katsomassa earth, veturital- jäse- 18 näyttelyä a shadow ni- vaikutustaidot osaan tä ja toivottavasti Sairaanhoitajaopiskelija Suvi Tämä jatkossa tehdä hoitajan töi- muutenkin omana persoonana. En edes harjoittelu on ollut minulle työ positiivinen kokemus. ei ollut koskaan aikaisemmin tanut. kuullut Klubitalosta ja hoitomin mielenterveyden parissakaan neet ole minua aikaisemmin kiinnos- Muistelen Klubitalossa on todella läm- ihmisten tunnelma ja ihmiset ovat ottamuksen minut avosylin vastaan. tua Klubitaloa mukavien sairaanhoitajaopiskelija. työskennellyt imeni vuotias on kolmen Suvi siivoojana lapsen olen äiti Olen siin talona ja tämän koke- vuotiaasta lähtien nyt vaihtamassmöttää ja muissakin perusteella osaan suhtau- huomannut jatkossa mielenterveyspotilaidellinen vielä avoimemmin mielin on tosi hieno voimavara yhteyksissä. Klubitalon juttu, jäsenilleen että Olen olevan tällainen myös to- ja N näillä alaa. näkymin Valmistuminen joulukuussa hää- paikka Kiitos Suvi kaikille! on olemassa. falls. Sekä mielekäspäivä yhtenä päivänä peliä jossa pelasimme sai nauraa fiilikset Lämpimät ihan vatsakippurassa. Hyvät Lähihoitajaopiskelija Maiju Olen työharjoittelussa Opiskelen tun mielenterveys Maiju lähihoitajaksi olen ollut päihde klubitalolla kea jäi tästä kiitokset harjoittelusta! kaikille ja kaiklelle. opiskelija Olen eli kolmannen valmistun ja tänä vuoden erikois- Maiju hyvää klubitalon porukalle! väänä. puo- Lähihoitajaksi sai minut opiskelemaanostusena oli oma tätä se että alaa kiinnostukseni pääsisin kohtaan, opiskele ajatuk- in- Veturitallin näyttelyn ke- mainoskuva

19 19

20 ÄIJÄ PERJANTAI- SELITYKSEN MAKUA erjantaisin klubin keittiön valp taa äijäporukka, jonka tehtävä on valmistaa lounasta noin 12 hengelle. Äijäkeittiössä saa onnistua ja epäonnistua. Niin pahaa epäonnistumista ei ole tullut, ettei ruoka olisi lounastajille maistunut. Välillä täytyy kyllä hieman arvailla mitä gourmeeta on tarjolla. Mukavinta on yhdessä teko ja letkeä huumori. Ottavatko äijät apua vastaan? Eivät. Äijät pärjäävät keskenään. Joskus mennään kantapään kautta ja joskus ollaan todella metsässä, mutta hauskaa on kaikilla. Lopuksi pidetään analyysi mikä onnistui ja mikä ei ja mikä olisi voitu tehdä toisella tavalla. Ja parhaan selityksen tarjoaja on tietenkin ihan kingi! Tämä on se äijäkeittiön opettavaisin osuus. Akat voivat yrittää vaivihkaa vihjata tai vinkata oikeaa tapaa valmistaa kulloistakin ruokaa, mutta yleensä sanat helisevät kuuroille 20 korville. Amatöörit harjoittelevat, äijät rules!!! TERVETULOA MUKAAN!

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

PENNO Selvitä rahatilanteesi

PENNO Selvitä rahatilanteesi PENNO Selvitä rahatilanteesi TIEDÄTKÖ, KUINKA PALJON SINULLA ON RAHAA KÄYTÖSSÄSI? Kuuluuko arkeesi taiteilu laskujen ja välttämättömien menojen kanssa? Tiedätkö, mihin rahasi kuluvat? Tämän Penno-työkirjan

Lisätiedot

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi?

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALO Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALON HISTORIA 2009: YLILYÖNTI AVASI OVENSA OSANA ETSIVÄÄ TYÖTÄ Etsivä työ avasi tammikuussa matalan kynnyksen kohtaamispaikka Ylilyönnin osana perustyötä.

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 3 Työtulot ja työttömyysetuus sovitetaan

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Omaisyhdistys satakuntalaisille

Omaisyhdistys satakuntalaisille Omaisyhdistys satakuntalaisille 5.2.2015 Perustettu 2009 Hallituskatu 10 28100 Pori Toiminnanohjaaja Jaakko Viitala Tammikuu 2015 Isolinnankatu 16 28100 Pori Toiminnanjohtaja Elina Uusivuori Henkilöstö

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO Keminmaan kunta 2 Kunnantie 3, 94400 Keminmaa 1. ASUMINEN JA ARKI Olen tyytyväinen asuntooni Kyllä En En ikinä Noudatan asumiseen liittyviä sääntöjä Viihdyn kotona

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus Itsemurha Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus 1. Surra omalla tavallaan, omassa tahdissaan ja niin kauan kuin siltä tuntuu. 2. Saada tietää tosiasiat itsemurhasta. Nähdä vainaja ja järjestää hautajaiset

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Entten tentten ja pelistä pois? 2016

Entten tentten ja pelistä pois? 2016 Entten tentten ja pelistä pois? 2016 Riitta Kauppinen Kansalaistoiminnan päällikkö Pelastakaa Lapset ry Maaliskuu 2016 Pelastakaa Lasten Eväitä Elämälle ohjelma 1301 lasta 313 000 100 harrastusta 462 toisen

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Talous- ja velkaneuvonta

Talous- ja velkaneuvonta Talous- ja velkaneuvonta Toiminta ja kehittäminen - 1 johtava talous- ja velkaneuvoja - 9 talous- ja velkaneuvojaa - 2,8 sihteeriä - asukaspohja n. 335 000 Toimintatavat - Talous- ja velkaneuvonta - Talous-

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. Liite 13 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. VLY2 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on toinen osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista,

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä?

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä? Koulu ja työ - ohje Koulunkäyntiin liittyen tärkeää on selvittää sekä motivaatio käydä koulua, mutta myös mahdolliset pulmat tai oppimisvaikeudet. Mikäli koulut on jo käyty, niin työelämään liittyen on

Lisätiedot

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa Yksin asuvien köyhyys Anna-Maria Isola 10.12.2008 Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Yksin asuvat köyhät tilastoissa Tarkastelussa minimituilla (sairauspäivärahat, toimeentulotuki, työmarkkinatuki) elävät

Lisätiedot

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Lyhyesti ja selkeästi Sisällys 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 4 Maahanmuuttajan kotoutumistuki 5 Koulutusajan tuet työttömälle 6 Ikääntyvän

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

MYÖTÄTUNTOUUPUMUKSEN ENNALTAEHKÄISY

MYÖTÄTUNTOUUPUMUKSEN ENNALTAEHKÄISY MYÖTÄTUNTOUUPUMUKSEN ENNALTAEHKÄISY 17.6.2016 Susanna Kosonen KM, LTO, LO, OPO, AO, taidekasvatuksen yo kosoi.fi Suomen Mielenterveysseura 20.6.2016 Kosoi - Susanna Kosonen_Suomen Mielenterveysseura 1

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Mistä perheen ääni - Reijo Laatikainen. 2013. Lasten ylipaino. Laadullinen tutkimus. - Ryhmissä saadut palautteet eri puolilta

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Ei tarvinnut yksin muistaa tehdä kaikkea, kun oli joku sanomassa että sun pitää tehdä tuo ja tuo Pro gradu tutkimus Oulun

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA VIESTINTÄÄ

VAIKUTTAVAA VIESTINTÄÄ VAIKUTTAVAA VIESTINTÄÄ Parasta Lapsille ry @marjukkak @taru69myth 1. TAVOITE JA SISÄLLÖT KUNTOON MITÄ JA MIKSI? KENELLE MISSÄ, MILLOIN? tavoite vastaanottaja välineet MITEN? viestin sisältö ja formaatti,

Lisätiedot

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe TOPSIDE Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa Opas taustatuelle Inclusion Europe www.peer-training.eu Tekijät: TOPSIDE kumppanit Hugh Savage, ENABLE Skotlanti Petra Nováková, Inclusion

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Neuvokas perhe Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Sisältö: Ruoka ja syöminen lapsiperheessä. Liikkuminen lapsiperheessä. Ruutuaika ja sen mukanaan tuomat haasteet. Lapset opettelevat

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi

Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi Nuoret ja tupakka Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi 16-18-vuotiaista suomalaisnuorista tupakkatuotteita käyttää päivittäin 17%. Tytöt ja pojat tupakoivat lähes yhtä paljon. Nuorten tupakoinnin yleisyys

Lisätiedot

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI NUORISOBAROMETRI 2015 ARJEN JÄLJILLÄ Nuorten arjenhallinnan ulottuvuudet muodostavat tiiviin kokonaisuuden. Uni, ystävät, harrastukset, ruokailutottumukset, talous ja kulutus ovat kiinteä osa nuorten arkea.

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy

Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy 14.10.2016 Osa-alueet Ennaltaehkäisy Tapahtuneen selvittely Roolittamisen purku Jannan malli 1. Haasta omat ennakkokäsityksesi! 2. Kysy lapselta!

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

KÖYHYYS JA LUOKKAEROT. Maunu T. Asikainen Alisa J. Salminen Ilona V. A. Anttila

KÖYHYYS JA LUOKKAEROT. Maunu T. Asikainen Alisa J. Salminen Ilona V. A. Anttila KÖYHYYS JA LUOKKAEROT Maunu T. Asikainen Alisa J. Salminen Ilona V. A. Anttila KÖYHYYDEN MÄÄRITELMIÄ Euroopassa köyhyysrajana käytetään yleisesti pienituloisuuteen perustuvaa määritelmää, mikä n 60% kotitalouksien

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

P-klubin palautekysely 2012

P-klubin palautekysely 2012 P-klubin palautekysely 2012 P-klubi keräsi toiminnastaan jälleen vuoden 2012 keväällä palautetta, jotta jatkossa yhdistystä voitaisiin kehittää entistä enemmän palvelemaan jäsenistönsä toiveita. Klubikyselyyn

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 12.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2012 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot