PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVALUONNOS 2004 LAUSUNNOT

Transkriptio

1 PÄIJÄT-HÄMEEN Maakuntahallitus

2 SISÄLLYSLUETTELO... 4 ARTJÄRVEN KUNTA... 4 ASIKKALAN KUNTA... 6 HARTOLAN KUNTA HEINOLAN KAUPUNKI HOLLOLAN KUNTA HÄMEENKOSKEN KUNTA KÄRKÖLÄN KUNTA LAHDEN KAUPUNKI NASTOLAN KUNTA ORIMATTILAN KAUPUNKI PADASJOEN KUNTA SYSMÄN KUNTA KUHMOISTEN KUNTA LUHANGAN KUNTA JOUTSAN KUNTA PERTUNMAAN KUNTA IITIN KUNTA MYRSKYLÄN KUNTA PUKKILAN KUNTA MÄNTSÄLÄN KUNTA HAUSJÄRVEN KUNTA LAMMIN KUNTA KUHMALAHDEN KUNTA HÄMEEN TIEPIIRI KESKI-SUOMEN TIEPIIRI RATAHALLINTOKESKUS VR-YHTYMÄ OY MERENKULKULAITOS, JÄRVI-SUOMEN MERENKULKUPIIRI ILMAILULAITOS MUSEOVIRASTO HÄMEEN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUS HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS PUOLUSTUSMINISTERIÖ LÄNTISEN MAANPUOLUSTUSALUEEN ESIKUNTA PVMATLE ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ SISÄASIAINMINISTERIÖ HÄMEEN LIITTO ITÄ-UUDENMAAN LIITTO UUDENMAAN LIITTO KESKI-SUOMEN LIITTO ETELÄ-SAVON LIITTO PIRKANMAAN LIITTO LAHDEN HISTORIALLINEN MUSEO/PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAMUSEO LAHDEN KAUPPAKAMARI LAHDEN KAUPPAKAMARI MTK-ETELÄ-HÄME, MTK-UUSIMAA MTK:N YHDISTYSTEN SIHTEERIT (132)

3 ETELÄ-SUOMEN METSÄNOMISTAJIEN LIITTO METSÄTEOLLISUUS RY/ UPM-KYMMNE OYJ SALPAUSSELÄN METSÄNHOITOYHDISTYS PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY PÄIJÄT-HÄMEEN MAASEUDUN KEHITTÄMISYHDISTYS RY FINGRID-YHTIÖT TURVETEOLLISUUSLIITTO RY VAPO OY GASUM OY LINJA-AUTOLIITTO RY OSUUSKAUPPA HÄMEENMAA KESKO OYJ SUOMEN URHEILUOPISTO PÄIJÄNTEEN VIRKISTYSALUEYHDISTYS SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY/ETELÄ-HÄMEEN LUONNONSUOJELUPIIRI RY PADASJOEN LUONNONYSTÄVÄT RY HOLLOLA 2003 YMPÄRISTÖYHDISTYS RY ITÄ-HÄMEEN LUONNONSUOJELUYHDISTYS RY SALPAUSSELÄN LUONNONYSTÄVÄT RY (132)

4 Artjärven kunta ARTJÄRVEN KUNNANHALLITUS Postiosoite: Pl 4 Postitoimipaikka: Artjärvi Maakuntakaavaluonnoskartassa taajamatoimintojen aluetta tulisi Artjärvellä laajentaa Porlammintien itäpuolelle Vanhan Meijerin alueelle. Alueelle on rakennettu viemäri- ja vesijohto, joka mahdollistaisi uutta pysyvää asumista. Kunnan asuminen ja asumiseen liittyviä palveluja tulisi pääsääntöisesti kehittää taajamatoimintojen alueella. Taajaman näkyvyyttä ja viihtyisyyttä kehitettävä ja palvelujen pysyvyyttä turvattava. Ympärivuotiseen loma-asumiseen varatut alueet ovat riittävät Artjärven osalta. Alueet ovat mukana kuntakohtaisessa vesihuoltosuunnitelmassa. Vesihuollon rakentuminen on edellytys ympärivuotiselle ranta-asumiselle. Muilla alueilla ranta-asumisen lisääminen on hyvä olla kunnan omassa harkinnassa. Haja-asutuskylien elinvoimaa merkittävästi lisää vapaa-ajan asuminen; vapaa-ajan asumisen lisääminen ja ympärivuotisen loma-asumisen mahdollistaminen kaavoituksen keinoin on suotavaa. Päivittäistavarakaupan suuryksikön sijoittuminen Nastolaan toisi palvelut lähemmäksi Artjärveä. Pienen kunnan kannalta suuryksiköiden luominen aiheuttaa pienten kyläkauppojen kannattavuuden heikkenemistä ja sitä kautta kunnan lähipalveluiden häviämistä. Artjärvellä ei ole virkistysalueita, joita olisi tarpeen maakuntakaavassa esittää. Valtatie 24 linjaukseen kunta ei ota kantaa. Valtatie 12 osalta kunta katsoo, että valtatien uusi linjaus Hollolasta Kausalaan olisi saatava ratkaistua mahdollisimman pian. Kunta pitää eteläisintä linjausvaihtoehtoa Artjärven kannalta parhaana ratkaisuna. Logististen palveluiden suunnittelu Orimattilan alueelle ja niiden rakentumisella olisi varmasti positiivista vaikutusta Artjärvenkin elinkeinoelämään ja väestön kehitykseen. Maakuntakaavaluonnoskartassa ei ole esitetty Kyttämaan pohjavesialuetta. Kyttämaalla on tällä hetkellä kunnan päävedenottamo. Lisäksi liiton esittämien asuntojen määrän lisäysten osalta vuoteen 2030 mennessä kunta katsoo, että voimakkaan väestönkasvun vaihtoehto on maakunnan kehitystavoitteiden kannalta realistisin vaihtoehto. Asuinalueiden määrittelemiseksi luonnosvaiheessa kuntakierroksella mahtuvuustarkastelu tehtiin asuntojen lisätarpeen perusteella. Asuinalueiden varaaminen vaatii jatkotyöstämistä kuntien kanssa. Kaupan kysymyksistä haluttiin luonnosvaiheessa käynnistää keskustelu. Ehdotusvaiheen ratkaisun esittäminen vaatii selvitysten laatimista. Kylien kehittäminen, kylien vapaa-ajan asumisen sekä siihen liittyvän ympärivuotisen käytön lisääminen ovat kirjattu maakuntakaavan tavoitteisiin. Niihin liittyvät asiat kirjattiin ylös maakuntakaavaan liittyvissä kuntaneuvotteluissa ja ne otetaan huomioon kaavaehdotuksen laatimisessa. Kyläverkoston muutoksia ja täydentämistä käsiteltiin kuntakohtaisesti eri kehitysnäkymälähtöisesti. Kylien kehittäminen on osa koko maaseudun kehittämistä ja asuttuna pysyttämistä. 4 (132)

5 Pohjavedenmuodostumisalueet on esitetty luonnoskartalla seutukaavan mukaisesti. Maakuntakaavatyössä otetaan voimakas kasvu lähtökohdaksi. Taajamien asuinalueiden tarkentamiseksi tehdään uusi kuntakierros. Ehdotusvaiheessa huomioidaan myös asumisväljyyden kasvun aiheuttama maa-alan lisätarve sekä tehdään yhteensovitus kulttuuri- ja luonnonympäristön sekä muun maankäytön kanssa ja käydään kuntien kanssa aluekohtaisesti läpi mielipiteissä ja lausunnoissa tehdyt esitykset. Tehdään riittävät selvitykset kaupan kysymysten ratkaisemiseksi. Hyödynnetään aiemmin tehdyt selvitykset ja lausuntoja hyödynnetään selvitystyössä sijaintipaikkoja rajattaessa. Kutsutaan kaupan teemaryhmä tueksi ehdotuksen laadintavaiheeseen. Kyläverkoston kehittämistä jatketaan kahden eri tyyppisen kylätyypin pohjalta. Kylien kehittäminen kyläverkoston osana, kylien vapaa-ajan asuminen ja siihen liittyvän ympärivuotisen käytön lisääminen sekä muut mahdolliset kylien erityisominaisuudet sovitetaan yhteen kylämerkintöjen ja kehittämiskohdemerkintöjen avulla. Jatketaan neuvotteluja asiakokonaisuuksista kuntien, sidosryhmien ja ympäristöviranomaisten kanssa. Pohjavedenottamon sijainti ja muodostumisalueen rajaus tarkistetaan kunnan ja Hämeen ympäristökeskuksen tietojen perusteella. 5 (132)

6 Asikkalan kunta ASIKKALAN KUNNANHALLITUS Postiosoite: Pl 6 Postitoimipaikka: Vääksy Maakuntakaavoitusta on tehty samanaikaisesti ja yhteistyössä Lahden kaupunkiseudun rakennemallityön kanssa. Tämä on luonut hyvät lähtökohdat suunnittelutöiden yhteensovittamiselle, kuntien näkemysten huomioon ottamiselle sekä päällekkäisyyksien välttämiselle kummassakin työssä. Maakuntakaavan ja rakennemallin valmistelun keskinäinen koordinointi on kiireisestä aikataulusta huolimatta kohtuullisesti onnistunut. Jatkotyössä on tärkeää turvata edelleen vuorovaikutusmahdollisuudet ja maakuntakaavoitukselle riittävät aikataulu- ja työvoimaresurssit. Maakuntavaltuuston laadinnan aloituspäätöksessä on linjattu asiat, joihin maakuntakaavoituksessa keskitytään. Linjaus on oikeansuuntainen ja sen mukaan resursseja on syytä keskittää niiden seikkojen selvittämiseen, joihin on muutostarvetta nykyiseen seutukaavaan nähden. Maakuntakaavatyön lähtökohdat ja tavoitteet ovat pääosin oikeansuuntaiset. Päälinjojen määrittely on syntynyt osaltaan Lahden kaupunkiseudun rakennemallityön pohjalta. On samalla huomattava, että rakennemallin aikatähtäin on maakuntakaavaa kymmenen vuotta pitempi ja että rakennemallin lähtökohtana on vastata hyvinkin voimakkaaseen muuttovoittoon perustuvaan väestönkasvuun (0,5 1 % vuotuinen väestönkasvu). Sen sijaan maakuntakaavan aineistossa keskitytään erilaisten väestökehitysten mukaisiin vaihtoehtoihin (0 0,25 0,5 % vuotuinen väestönkasvu) ja kuvataan niiden luonnetta. Tuleva kehitys voi hyvinkin poiketa esitetyistä suunnitteista ja erilaisiin kehityshaasteisiin tulee varautua. Tärkeää on löytää yhteistyössä sellaiset toteuttamisen menettelytavat, joilla voidaan sopia seudullisesti ja maakunnallisesti merkittävien alueiden käyttöönoton ja niihin liittyvien investointien järjestyksestä koko rakenteen kannalta edullisella tavalla. Maakuntakaavalla tulee luoda edellytyksiä Päijät-Hämeen kaikinpuoliselle kehittymiselle osana Helsingin metropolialuetta maakuntien Euroopassa. Niin maakuntakaavalla kuin rakennemallillakin tulee olla positiivinen viesti kehittyvästä alueesta, jossa nykyisten ja uusien asukkaiden ja toimijoiden on hyvä asua, toimia ja elää. Maankäytössä on varauduttava sekä uusiin asuin- ja työpaikka-alueisiin että nykyisten alueiden kehittämisnäkymiin. Maakunnan kehittymiselle on nyt hyvät edellytykset, koska liikenneyhteydet parantuvat voimakkaasti. Vuosaareen rakennetaan uutta satamaa ja pääkaupunkiseudulla on vaikeuksia vastata voimakkaaseen väestönkasvupaineiseen. Maakuntakaavan aluevarauksissa on silti samanaikaisesti huomioitava ympäristön laatutekijät, ainutlaatuiset luonnonolot ja kulttuuriympäristöt, pohjavedet sekä monipuolinen palvelutarjonta. OECD:n Helsingin metropolikatsauksessa (2002) on nostettu Lahden kaupunkiseutu ja Päijät-Häme kasvukeskukseksi osana pääkaupunkiseudun metropolialuetta. On tärkeää vahvistaa tätä kuvaa myös maakuntakaavassa. Siitä syystä maakuntakaavan tulee mitoitukseltaan perustua voimakkaan väestönkasvun vaihtoehtoon (0,5 % vuotuinen kasvu). Tämä merkitsisi noin asukkaan maakuntaa vuonna Rakennemallikuntien asukaslukusuunnite olisi tällöin noin asukasta. Aluevarauksia tulee olla riittävästi, ettei maakuntakaava muodostuisi esteeksi tulevalle kehitykselle ja että erilaisille vaihtoehdoille on tilaa. Samanaikaisesti on vahvistettava kuvaa laadukkaasta ympäristöstä, joka täyttää kestävän kehityksen eri osatekijöiden osin ristiriitaiset vaatimukset. Kannanottona lausuntopyynnössä esitettyihin kysymyksiin esitetään seuraavaa: Asumisen laajentumisalueet perustuvat pääosin rakennemallin osoittamaan maankäyttöön. Asuntoalueiden aluerajaukset vaativat vielä tarkentamista kuntien kanssa neuvotellen. Joiltakin osin uutta asutusta on esitetty alueille, jotka ovat vahvistetussa seutukaavassa tai muissa yhteyksissä todettu luonnon tai kulttuuriominaisuuksien suhteen arvokkaiksi ja vaativat siten vielä tarkempia selvityksiä. Osa uusista aluevarauksista sijoittuu kuntien raja-alueille. Erityisesti näillä alueilla korostuu kuntien yhteistyö yhteisinä 6 (132)

7 tai samanaikaisesti laadittavina yleiskaavoina sekä kunnallistekniikan ja palvelujen toteutuksen koordinointina ja toteuttamisina. Kyläverkoston kehittämisessä ja loma-asumisen muuttamisessa osittain tai kokonaan ympärivuotiseen käyttöön tulee helpottaa koko maakunnan alueella. On tärkeää tukea toimivia kyliä ja tarjota vaihtoehtoisia asumismahdollisuuksia myös ranta-alueilta ja siten luoda vetovoimaa maakuntaan. Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, että kulttuuri- ja luontoarvot säilyvät eikä kunnalle synny pitkällä tähtäimellä kohtuuttomia kustannuksia. Asikkalan Hyrtiälänkankaan teollisuusalue tulee merkitä kaikkiin maakuntakaavan toteuttamisversioihin samassa laajuudessa kuin rakennemallissa. Päivittäistavarakaupan suuryksiköiden ja muun kaupallisten palvelujen keskittymien erittely esitetyllä tavalla ei ole tarkoituksenmukaista. Kaupan rakennemuutokset ovat niin nopeita ja ihmisten ostokäyttäytymisen ennakointi siinä määrin epävarmaa, ettei suuria linjoja osoittavassa maakuntakaavoituksessa tulisi mennä liian yksityiskohtaiseen sääntelyyn. Maakuntakaava- tai rakennemalliaineistossa ei ole sellaista tutkimuksiin perustuvaa tietoa, jolla esitystä voisi riittävästi perustella. Rakennemallissa omaksutun varovaisemman ja yleispiirteisemmän linjauksen tulisi näkyä myös maakuntakaavassa. Velvoitetta hankkeiden vaikutusten riittävään arviointiin voidaan täydentää määräyksin. Päivittäistavaran uusille suuryksiköille ei tiedossa olevien laskelmien mukaan ole laskennallista tarvetta. Sen sijaan erikoiskaupan lisääntymiselle on luotava edellytykset ja sen sijoittuminen maakunnan pääkeskukseen tai sen kaupunkirakenteelliseen läheisyyteen on kaikkien etu. Varsinkaan Lahden Renkomäkeen ei ole syytä esittää päivittäistavaran suuryksikköä, koska lähellä sijaitsee ennestään päivittäistavarakaupan suuri keskittymä Launeella. Virkistys- ja suojelualuevarausten esittäminen maakuntakaavassa on sikäli perusteita, että niitä on tutkittu ja esitetty aikaisemmissa seutukaavoissa ja niillä on selkeä kaupunkirakennetta jäsentävä ja vetovoimaa lisäävä laadullinen merkitys. Maakuntakaava on oikea taso turvata merkittävät luonnonkohteet ja pohjavesialueet sekä maiseman ja kulttuuriympäristön arvokohteet. Näistä alueista on saatu ja saadaan edelleen uutta tietoa, jota on syytä hyödyntää. Alemman tason kaavoituksessa konflikteja on syntynyt siitä, että seutukaavan aluevarauksia on tulkittu eri tavoin ja se on antanut aihetta valitusprosesseihin. Rajanveto maakuntakaavassa kulkee siinä, mikä virkistysalue voidaan katsoa maakunnallisesti merkittäväksi ja mikä tulisi jättää kunnan sisäiseksi asiaksi. Kiistaa ei ole niinkään siitä, onko nykyisessä seutukaavassa esitetyt virkistysalueet osoitettava rakentamiseen vai ei. Merkintätapoja voisi kehittää siten, että rakenteen sisäiset virkistys- ja suojelualueet osoitetaan kohde- tai yhdysmerkinnöillä, jolloin tarkempi rajaus tutkitaan yleis- ja asemakaavoissa. Valtatie 24 on Asikkalan ja Padasjoen kuntien kannalta erityisen tärkeä tieyhteys. Tie tulee säilyttää valtatietasoisena nykyisellä paikallaan Asikkalan kunnan alueella. Maakuntakaavasta voidaan poistaa seutukaavassa ollutta uutta tielinjaa koskeva varaus. Kaavalla on luotava edellytykset tien kehittämiseen. Valtatie 24 sujuvuuden varmistamiseksi tulee varautua Lahti Hollola alueella tien nelikaistaistamiseen ja liittymätiheyden vähentämiseen rinnakkaistiejärjestelyillä. Maantieyhteys Vääksystä Urajärven kautta Lahti Heinola moottoritielle on perinteisesti ollut seututie, jolla on merkitystä myös Asikkalan kunnan asukkaiden ja yritysten lisäksi myös muille tien käyttäjille. Tämä tievaihtoehto ei voi kuitenkaan korvata Asikkalan kunnan liikennetarvetta etelään ja erityisesti Lahden talousalueelle. Mikäli tielinjaa Vääksy Vierumäki kehitetään liiton lausuntopyyntöehdotuksen mukaisesti, se ei saa asettua esteeksi saati uhaksi Lahti Vääksy tien pysymiselle valtatienä ja tien pikaiselle parantamiselle. Maakuntakaavoituksessa tulee ottaa huomioon myös lisääntyvästä vapaa-ajan vietosta aiheutuva kasvavan läpikulkuliikenteen vaikutus merkitsemällä Kurhilasta Evon vapaa-ajanviettoalueelle johtaja tie valtion ylläpidettäväksi yleiseksi tieksi. Valtatien 12 standardi tulee olla korkea ja se tulee saada valtakunnan runkoverkon piiriin. VT 12 on E 18-tien valtakunnallisesti ja kansainvälisestikin merkittävä rinnakkaisyhteys Länsi-Suomen ja Pietarin välillä. Tie palvelee myös seudun sisäistä liikennettä. Logistiikkaan perustuvat, erilliset alueet valtateiden ja ratalinjojen yhteydessä ovat perusteltuja seudun erinomaisen sijainnin vuoksi. Maakuntakaavaluonnoksessa ei ole kuitenkaan riittävästi eritelty logistiikka-alueita työvoimavaltaisista teollisuusalueista. Maakuntakaavaa laadittaessa olisi hyvä pohtia, kuinka rakennemallissa esitetyt periaatteet kirjataan kaavakarttaan. 7 (132)

8 Maakuntakaavaluonnoksessa on otettu hyvin huomioon merkittävät pohjavesialueet, jotka ovat maakunnan eräs tärkeimmistä suojelukohteista ja voimavaroista. Kaavatyötä varten on pyritty vuodelle 2005 lisäämään resursseja sisäisin järjestelyin. Asuinalueiden varaaminen vaatii jatkotyöstämistä kuntien kanssa. Kaupan kysymyksistä haluttiin luonnosvaiheessa käynnistää keskustelu. Ehdotusvaiheen ratkaisun esittäminen vaatii selvitysten laatimista. Päijät-Hämeessä on käynnissä selvitystyö jossa määritellään maakunnallisesti arvokkaat rakennetut ympäristöt tehtyjen inventointien pohjalta. Työryhmässä ovat mukana mm. kaikkien kuntien edustajat. Maakunnalliset kohteet sijoitetaan samanaikaisesti täydentyvään Päijät-Hämeen kulttuuriympäristövyöhykekarttaan joka on pohjana kulttuuriympäristöjen merkitsemiselle maakuntakaavaehdotukseen. Vapaa-ajan asumisen lisääminen sekä siihen liittyvän ympärivuotisen käytön lisääminen ovat kirjattu maakuntakaavan tavoitteisiin. Loma-asumisen kehittämiseen eri tavoin soveltuvat kohdealueet ja sijainnit tulivat esille kaavaluonnosten laadintaan liittyvissä kuntaneuvotteluissa. Kohdealueiden sijaintia verrattiin vakituista asumista varten olemassa olevaan yhdyskuntahuoltoon sekä suunnitteilla oleviin yhdyskuntahuoltosuunnitelmiin. Kylien kehittäminen, kylien vapaa-ajan asumisen sekä siihen liittyvän ympärivuotisen käytön lisääminen ovat kirjattu maakuntakaavan tavoitteisiin. Niihin liittyvät asiat kirjattiin ylös maakuntakaavaan liittyvissä kuntaneuvotteluissa ja ne otetaan huomioon kaavaehdotuksen laatimisessa. Kyläverkoston muutoksia ja täydentämistä käsiteltiin kuntakohtaisesti eri kehitysnäkymälähtöisesti. Kylien kehittäminen on osa koko maaseudun kehittämistä ja asuttuna pysyttämistä. Tällä kaavakierroksella ei ole tarkoitus avata virkistysalueiden osakaavaa, vaan toimitaan vahvistetun seutukaavan pohjalta. Erilliskysymyksistä neuvotellaan erikseen. Maakuntakaavatyössä otetaan voimakas kasvu lähtökohdaksi. Taajamien asuinalueiden tarkentamiseksi tehdään uusi kuntakierros. Hyödynnetään Lahden kaupunkiseudun rakennemallityötä (ajoitus, alueiden yksilöinti). Ehdotusvaiheessa huomioidaan myös asumisväljyyden kasvun aiheuttama maaalan lisätarve sekä tehdään yhteensovitus kulttuuri- ja luonnonympäristön sekä muun maankäytön kanssa ja käydään kuntien kanssa aluekohtaisesti läpi mielipiteissä ja lausunnoissa tehdyt esitykset. Yhteistyössä kuntien kanssa pyritään löytämään ehdotusvaiheessa taloudellinen ratkaisu ja yhteisesti hyväksyttävä toteuttamisjärjestys alueille. Tehdään riittävät selvitykset kaupan kysymysten ratkaisemiseksi. Hyödynnetään aiemmin tehdyt selvitykset ja lausuntoja hyödynnetään selvitystyössä sijaintipaikkoja rajattaessa. Kutsutaan kaupan teemaryhmä tueksi ehdotuksen laadintavaiheeseen. Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut ympäristöt otetaan huomioon kaavaehdotuksessa kulttuuriympäristövyöhykkeiden osatekijöinä tai eri maankäyttöluokkien erityisominaisuuksina. Vapaa-ajan asuminen ja siihen liittyvän ympärivuotisen käytön lisääminen sekä muut mahdolliset erillisasiat sovitetaan yhteen kehittämiskohdemerkintöjen avulla. Kehittämiskohdemerkinnöillä voidaan nostaa esille tiettyjä vesistöjä tai vesistöjen osia ja vapaa-ajan asumisen eri tyyppisiä keskittymiä. Kehittämiskohdemerkinnät mahdollistavat vapaa-ajan asumisen yksityiskohtaisemman järjestämisen, sekä määrän ja mitoituksen ratkaisut kuntien harkinnan mukaan paikalliset ja ympäristölliset olosuhteet huomioon ottaen. Kehittämiskohdemerkintöjä yksityiskohtaisempi tarkastelu tehdään tarvittaessa seuraavalla kaavakierroksella. Kyläverkoston kehittämistä jatketaan kahden eri tyyppisen kylätyypin pohjalta. Kylien kehittäminen kyläverkoston osana, kylien vapaa-ajan asuminen ja siihen liittyvän ympärivuotisen käytön lisääminen sekä muut mahdolliset kylien erityisominaisuudet sovitetaan yhteen kylämerkintöjen ja kehittämiskohdemerkintöjen avulla. 8 (132)

9 Esitetään maakuntakaavassa seudullisesti ja maakunnallisesti sekä valtakunnallisesti arvokkaat virkistysalueet vahvistetun seutukaavan pohjalta. Lisäksi käytetään yhteystarvemerkintöjä ja tehdään yksittäisiä päivityksiä. Periaatteena on, että taajamien sisäiset virkistysalueet jätetään kuntien harkintaan. Jatketaan neuvotteluja asiakokonaisuuksista kuntien, sidosryhmien ja ympäristöviranomaisten kanssa. Jatketaan suunnittelua siten että VT 24:n taso säilyy Vääksy Lahti välillä ja Vääksy Vierumäki Vuolenkoski tietä kehitetään tavoitteena seudullinen kehätie. Valtatietä 12 kehitetään valtakunnallisena itä länsi suuntaisena korkealaatutienä Turku Hämeenlinna Lahti Kouvola Lappeenranta Pietari. Logistiikka-alueiden toteuttamisedellytyksiä selvitetään vielä yhdessä kuntien ja tiehallinnon kanssa. lueiden maankäyttömääräyksiä arvioidaan vielä yhdessä kuntien ja ympäristöasiantuntijoiden kanssa samalla kun aluevarausten merkintätapaa täsmennetään. Tieverkon laajuutta ja kehittämiskohteiden esittämistapaa selvitetään yhdessä Hämeen tiepiirin kanssa. Tiepirin ja Kanta-Hämeen liiton kanssa on neuvoteltu että tie Viitailasta Evolle esitetään yhdystienä. 9 (132)

10 Hartolan kunta HARTOLAN KUNNANHALLITUS Postiosoite: Pl 16 Postitoimipaikka: Hartola Hartolan kunnan kehittymisessä nelostie on merkittävä. Erityisesti merkityksellisiä ovat nelostien liittymäalueet sekä taajaman ja kylien kohdalla että maaseutualueillakin, koska nykyinen nelostie toimii pääväylänä kunnan osista toiseen. Hartolan taajaman alueella on mahdollisuus tiivistää asutusrakennetta ja laajentaa teollisuusaluetta länteen, kuten luonnoksessa on esitetty. Nelostien standardi tulee kuitenkin määritellä vuonna 2030, jotta taajama-alueiden ja kylien maankäyttöä koskevat ratkaisut voidaan esittää maakunta- ja yleiskaavassa. Hartolan kunta esittää, että nelostie välillä Lusi Joutsa esitetään maakuntakaavassa moottoriliikennetienä, koska tielaitos on jo käynnistänyt tien standardin nostoon liittyviä suunnitelmia. Hartola kannattaa voimakkaan väestökasvun valitsemista maakuntakaavan lähtökohdaksi, koska se antaa kunnille paremmat mahdollisuudet noudattaa edullista maapolitiikkaa valitessaan taajaman kehittämissuuntia. Kyläverkoston kehittäminen on kannatettavaa samoin loma-asutuksen selvittäminen. Tiiviit lomakylät ja lomaasuntoalueet tulee esittää, mutta ympärivuotisen loma-asutuksen esittäminen tulee jättää kuntien omaan harkintaan mm. vesihuollon ratkaisujen pohjalta. Loma-asutuksen kannalta tärkeimmiksi vesistöiksi on esitettävä kaikki suurimmat vesistöt. Maakuntakaavaan tulee erityisesti nostaa esiin yhä merkittävämmäksi nousevia rakennetun ja luonnon ympäristön laatutekijöitä, jotka korostavat kuntien yksilöllisyyttä, vetovoimaa ja imagoa. Vapaa-ajan asumisen ja siihen liittyvän ympärivuotisen käytön lisääminen ovat kirjattu maakuntakaavan tavoitteisiin. Loma-asumiseen ja kylien kehittämiseen liittyvät asiat kirjattiin myös ylös maakuntakaavaan liittyvässä kuntaneuvottelussa ja ne otetaan huomioon kaavaehdotuksen laatimisessa. Päijät-Hämeessä on käynnissä selvitystyö jossa määritellään maakunnallisesti arvokkaat rakennetut ympäristöt tehtyjen inventointien pohjalta. Maakunnalliset kohteet sijoitetaan samanaikaisesti täydentyvään Päijät-Hämeen kulttuuriympäristövyöhykekarttaan. Kuntien edustajat ovat mm. mukana työryhmässä. Vt 4 on seutukaavassa valtatie. Moottoriliikenneteitä ei enää tehdä vaan ne korvataan jatkuvilla ohituskaistateillä, jollainen 4 tie Lusista pohjoiseen tullee olemaan. Maakuntakaavatyössä otetaan voimakas kasvu lähtökohdaksi. Vapaa-ajan asuminen ja siihen liittyvän ympärivuotisen käytön lisääminen sekä muut mahdolliset erillisasiat sovitetaan yhteen kylämerkintöjen ja kehittämiskohdemerkintöjen avulla. Kehittämiskohdemerkinnöillä voidaan osoittaa myös tiettyjä vesistöjä tai vesistöjen osia. Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut ympäristöt otetaan huomioon kaavaehdotuksessa kulttuuriympäristövyöhykkeiden osatekijöinä tai eri maankäyttöluokkien erityisominaisuuksina. Jatketaan neuvotteluja asiakokonaisuuksista kuntien, sidosryhmien ja ympäristöviranomaisten kanssa. Tieverkon luokitusta, laajuutta ja kehittämiskohteiden esittämistapaa selvitetään yhdessä Hämeen tiepiirin kanssa. 10 (132)

11 Heinolan kaupunki HEINOLAN KAUPUNGINHALLITUS Postiosoite: Rauhankatu 3 Postitoimipaikka: Heinola Maakuntakaavoitusta on tehty samanaikaisesti ja yhteistyössä Lahden kaupunkiseudun rakennemallityön kanssa. Tämä on luonut hyvät lähtökohdat suunnittelutöiden yhteensovittamiselle, kuntien näkemysten huomioon ottamiselle sekä päällekkäisyyksien välttämiselle kummassakin työssä. Maakuntakaavan ja rakennemallin valmistelun keskinäinen koordinointi on kiireisestä aikataulusta huolimatta kohtuullisesti onnistunut. Jatkotyössä on tärkeää turvata edelleen vuorovaikutusmahdollisuudet ja maakuntakaavoitukselle riittävät aika- ja työvoimaresurssit. Maakuntavaltuuston laadinnan aloituspäätöksessä on linjattu asiat, joihin maakuntakaavoituksessa keskitytään. Linjaus on oikeansuuntainen ja sen mukaan resursseja on syytä keskittää niiden seikkojen selvittämiseen, joihin on muutostarvetta nykyiseen seutukaavaan nähden. Maakuntakaavatyön lähtökohdat ja tavoitteet ovat pääosin oikeansuuntaiset. Ne ovat päälinjoiltaan yhdenmukaiset Lahden kaupunkiseudun rakennemalliehdotuksen kanssa. On samalla huomattava, että rakennemallin aikatähtäin on maakuntakaavaa kymmenen vuotta pitempi ja että rakennemallin lähtökohtana on vastata hyvinkin voimakkaan kasvun odotuksiin (0,5-1 % vuotuinen kasvu). Sen sijaan maakuntakaavan aineistossa keskitytään erilaisten väestökehitysten mukaisiin vaihtoehtoihin (0 0,25 0,5 % vuotuinen kasvu) ja kuvataan niiden luonnetta. Tuleva kehitys voi hyvinkin poiketa esitetyistä suunnitteista ja erilaisiin kehityshaasteisiin tulee varautua. Tärkeää on löytää yhteistyössä sellaiset toteuttamisen menettelytavat, joilla voidaan sopia seudullisesti ja maakunnallisesti merkittävien alueiden käyttöönoton ja niihin liittyvien investointien järjestyksestä koko rakenteen kannalta edullisella tavalla. Maakuntakaavalla tulee luoda edellytyksiä Päijät-Hämeen kaikinpuoliselle kehittymiselle osana Helsingin metropolialuetta maakuntien Euroopassa. Niin maakuntakaavalla kuin rakennemallillakin tulee olla positiivinen viesti kehittyvästä alueesta, jossa nykyisten ja uusien asukkaiden ja toimijoiden on hyvä asua ja elää. Maankäytössä on varauduttava paitsi uusiin asuin- ja työpaikka-alueisiin niin myös nykyisten alueiden kehittämisnäkymiin. Maakunnan kehittymiselle on hyvät edellytykset pääkaupunkiseudun kasvupaineiden ja liikenneyhteyksien huomattavan parantumisen johdosta. Aluevarauksissa on samanaikaisesti huomioitava ympäristön laatutekijät, ainutlaatuiset luonnonolot ja kulttuuriympäristöt, pohjavedet sekä monipuolinen palvelutarjonta. OECD:n Helsingin metropolikatsauksessa (2002) on nostettu Lahden kaupunkiseutu ja Päijät-Häme kasvukeskukseksi osana pääkaupunkiseudun metropolialuetta. On tärkeää vahvistaa tätä kuvaa myös maakuntakaavassa. Siitä syystä maakuntakaavan tulee mitoitukseltaan perustua voimakkaan väestönkasvun vaihtoehtoon (0,5 % vuotuinen kasvu). Tämä merkitsisi noin asukkaan maakuntaa vuonna Rakennemallikuntien asukaslukusuunnite olisi tällöin noin asukasta. Aluevarauksia tulee olla riittävästi, ettei maakuntakaava muodostuisi esteeksi tulevalle kehitykselle ja että erilaisille vaihtoehdoille on tilaa. Samanaikaisesti on vahvistettava kuvaa laadukkaasta ympäristöstä, joka täyttää kestävän kehityksen eri osatekijöiden osien ristiriitaiset vaatimukset. Kannanottona lausuntopyynnössä esitettyihin kysymyksiin esitetään seuraavaa: Asuntoalueiden aluevaraukset perustuvat rakennemallin osoittamaan maankäyttöön ja ovat pääosin kaupunkirakenteen tiivistämistä. Laajentumisaluevaraukset on osoitettu kiinteästi olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen. Asuntoalueiden aluerajaukset vaativat vielä tarkentamista kuntien kanssa neuvotellen. Huomattava osa uusista aluevarauksista sijoittuu kuntien raja-alueille. Erityisesti näillä alueilla korostuu kuntien yhteis- 11 (132)

12 työ yhtenäisinä tai samanaikaisesti laadittavina yleiskaavoina sekä kunnallistekniikan ja palvelujen toteutuksen koordinointina ja toteuttamisina. Kyläverkoston kehittäminen ja tukeminen sekä loma-asumisen muuttamisessa osittain tai kokonaan ympärivuotiseen käyttöön on maakuntakaavassa syytä noudattaa rakennemallissa esitettyjä periaatteita. On tärkeää tukea toimivia kyliä ja tarjota vaihtoehtoisia asumismahdollisuuksia ja siten luoda vetovoimaa maakuntaan, mutta samalla on huolehdittava siitä, että kulttuuri- ja luontoarvot säilyvät, yhdyskuntarakennetta ei pirstota ja ettei asutuksesta aiheudu kohtuuttomia yhteiskunnallisia kustannuksia. Tiiviit lomakylät ja tiiviit loma-asuntoalueet tulee esittää maakuntakaavassa, muilta osin tarpeet tulee ratkaista kuntien harkinnan mukaisesti. Olemassa olevien kylien vesihuollon rakentaminen mahdollistaa tiiviimpää rakentamista ja lomaasuntojen ympärivuotista käyttöönottoa. Maantie 313:n (Asikkala Vierumäki Vuolenkoski) kehittäminen vahvistaisi Vierumäen kehitystä työpaikka- ja logistiikka-alueena, muttei mahdollista päivittäistavarakaupan suuryksikön sijoittamista alueelle. Päivittäistavarakaupan suuryksiköiden ja muun kaupallisten palveluiden sijoittaminen maakunnan alueelle edellyttää jatkoselvityksiä kuntien yhteisen näkemyksen aikaansaamiseksi. Tielinjan tason nostaminen, kehittäminen maantie 313 ja 363 osalta ylimaakunnallisena kehätienä edellyttää pitkän aikavälin tarkastelua ja selvityksiä. Maakuntakaavassa tulee turvata merkittävät luontokohteet ja pohjavesialueet sekä maiseman ja kulttuuriympäristön arvokohteet. Virkistysalueina maakuntakaavaan tulee merkitä vain valta- ja maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät alueet. Kaupunkirakenteen sisäiset virkistys- ja suojelualueet osoitetaan ja rajaus tutkitaan yleis- ja asemakaavoissa. Logististen palveluiden kasvuun tulee varautua vaihtoehtoisilla sijoittumisalueilla kehityksen turvaamiseksi. Maakunnan liikenteellistä sijaintia ja kehittyvien liikenneyhteyksien tarjoamia mahdollisuuksia tulisi jatkossa hyödyntää erityisesti elinkeinoelämän tarpeisiin ja työpaikkarakentamiseen. Tämän edellytyksenä on mm. että valtatie 12 linjauksessa saavutetaan toteutettavissa oleva ratkaisu. Linjausratkaisun osalta on otettava huomioon kokonaisvaltaisesti koko Lahden kaupunkiseudun kehittämisen tarpeet ja erityisesti uusien mahdollisuuksien luominen tuotanto- ja logistiikka-alueille. Maakuntakaavaan tulee sisällyttää varaukset Savonradalle ja Kymijoki Mäntyharju kanavaparille. Kaavatyötä varten on pyritty vuodelle 2005 lisäämään resursseja sisäisin järjestelyin. Asuinalueiden määrittelemiseksi luonnosvaiheessa kuntakierroksella mahtuvuustarkastelu tehtiin asuntojen lisätarpeen perusteella. Asuinalueiden varaaminen vaatii jatkotyöstämistä kuntien kanssa. Kaupan kysymyksistä haluttiin luonnosvaiheessa käynnistää keskustelu. Ehdotusvaiheen ratkaisun esittäminen vaatii selvitysten laatimista. Päijät-Hämeessä on käynnissä selvitystyö jossa määritellään maakunnallisesti arvokkaat rakennetut ympäristöt tehtyjen inventointien pohjalta. Työryhmässä ovat mukana mm. kaikkien kuntien edustajat. Maakunnalliset kohteet sijoitetaan samanaikaisesti täydentyvään Päijät-Hämeen kulttuuriympäristövyöhykekarttaan joka on pohjana kulttuuriympäristöjen merkitsemiselle maakuntakaavaehdotukseen. Vapaa-ajan asumisen lisääminen sekä siihen liittyvän ympärivuotisen käytön lisääminen ovat kirjattu maakuntakaavan tavoitteisiin. Loma-asumisen kehittämiseen eri tavoin soveltuvat kohdealueet ja sijainnit tulivat esille kaavaluonnosten laadintaan liittyvissä kuntaneuvotteluissa. Kohdealueiden sijaintia verrattiin vakituista asumista varten olemassa olevaan yhdyskuntahuoltoon sekä suunnitteilla oleviin yhdyskuntahuoltosuunnitelmiin. 12 (132)

13 Kylien kehittäminen, kylien vapaa-ajan asumisen sekä siihen liittyvän ympärivuotisen käytön lisääminen ovat kirjattu maakuntakaavan tavoitteisiin. Niihin liittyvät asiat kirjattiin ylös maakuntakaavaan liittyvissä kuntaneuvotteluissa ja ne otetaan huomioon kaavaehdotuksen laatimisessa. Kyläverkoston muutoksia ja täydentämistä käsiteltiin kuntakohtaisesti eri kehitysnäkymälähtöisesti. Kylien kehittäminen on osa koko maaseudun kehittämistä ja asuttuna pysyttämistä. Tällä kaavakierroksella ei ole tarkoitus avata virkistysalueiden osakaavaa, vaan toimitaan vahvistetun seutukaavan pohjalta. Erilliskysymyksistä neuvotellaan erikseen.. Maakuntakaavatyössä otetaan voimakas kasvu lähtökohdaksi. Taajamien asuinalueiden tarkentamiseksi tehdään uusi kuntakierros. Hyödynnetään Lahden kaupunkiseudun rakennemallityötä (ajoitus, alueiden yksilöinti). Ehdotusvaiheessa huomioidaan myös asumisväljyyden kasvun aiheuttama maaalan lisätarve sekä tehdään yhteensovitus kulttuuri- ja luonnonympäristön sekä muun maankäytön kanssa ja käydään kuntien kanssa aluekohtaisesti läpi mielipiteissä ja lausunnoissa tehdyt esitykset. Yhteistyössä kuntien kanssa pyritään löytämään ehdotusvaiheessa taloudellinen ratkaisu ja yhteisesti hyväksyttävä toteuttamisjärjestys alueille. Tehdään riittävät selvitykset kaupan kysymysten ratkaisemiseksi. Hyödynnetään aiemmin tehdyt selvitykset ja lausuntoja hyödynnetään selvitystyössä sijaintipaikkoja rajattaessa. Kutsutaan kaupan teemaryhmä tueksi ehdotuksen laadintavaiheeseen. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet tai kohteet huomioidaan maakuntakaavaehdotuksessa omilla merkinnöillään tai eri maankäyttöluokkien erityisominaisuuksina. Vapaa-ajan asuminen ja siihen liittyvän ympärivuotisen käytön lisääminen sekä muut mahdolliset erillisasiat sovitetaan yhteen kehittämiskohdemerkintöjen avulla. Kehittämiskohdemerkinnöillä voidaan nostaa esille tiettyjä vesistöjä tai vesistöjen osia ja vapaa-ajan asumisen eri tyyppisiä keskittymiä. Kehittämiskohdemerkinnät mahdollistavat vapaa-ajan asumisen yksityiskohtaisemman järjestämisen, sekä määrän ja mitoituksen ratkaisut kuntien harkinnan mukaan paikalliset ja ympäristölliset olosuhteet huomioon ottaen. Kehittämiskohdemerkintöjä yksityiskohtaisempi tarkastelu tehdään tarvittaessa seuraavalla kaavakierroksella. Kyläverkoston kehittämistä jatketaan kahden eri tyyppisen kylätyypin pohjalta. Kylien kehittäminen kyläverkoston osana, kylien vapaa-ajan asuminen ja siihen liittyvän ympärivuotisen käytön lisääminen sekä muut mahdolliset kylien erityisominaisuudet sovitetaan yhteen kylämerkintöjen ja kehittämiskohdemerkintöjen avulla. Esitetään maakuntakaavassa seudullisesti ja maakunnallisesti sekä valtakunnallisesti arvokkaat virkistysalueet vahvistetun seutukaavan pohjalta. Lisäksi käytetään yhteystarvemerkintöjä ja tehdään yksittäisiä päivityksiä. Periaatteena on, että taajamien sisäiset virkistysalueet jätetään kuntien harkintaan VT 24:n taso säilyy Vääksy Lahti välillä ja Vääksy Vierumäki Vuolenkoski tietä kehitetään tavoitteena seudullinen kehätie. Valtatietä 12 kehitetään valtakunnallisena itä länsi suuntaisena korkealaatutienä Turku Hämeenlinna Lahti Kouvola Lappeenranta Pietari. Esitetään Lahti Heinola Mikkeli rata kuten seutukaavassa. Esitetään vesiväylät kuten seutukaavassa varautumalla Heinola Mäntyharju vesiväylän toteuttamiseen. Heinola - Kuusankoski vesiväylä sijaitsee vain osittain Päijät-Hämeen alueella mutta voidaan esittää vesitieverkostoja kuvaavalla liitekartalla. 13 (132)

14 Hollolan kunta HOLLOLAN KUNNANVALTUUSTO Postiosoite: Virastotie 3 Postitoimipaikka: Hollola Maakuntakaavoitusta on tehty samanaikaisesti ja yhteistyössä Lahden kaupunkiseudun rakennemallityön kanssa. Tämä on luonut hyvät lähtökohdat suunnittelutöiden yhteensovittamiselle, kuntien näkemysten huomioon ottamiselle sekä päällekkäisyyksien välttämiselle kummassakin työssä. Maakuntakaavan ja rakennemallin valmistelun keskinäinen koordinointi on kiireisestä aikataulusta huolimatta kohtuullisesti onnistunut. Jatkotyössä on tärkeää turvata edelleen vuorovaikutusmahdollisuudet ja maakuntakaavoitukselle riittävät aikataulu- ja työvoimaresurssit. Maakuntavaltuuston laadinnan aloituspäätöksessä on linjattu asiat, joihin maakuntakaavoituksessa keskitytään. Linjaus on oikeansuuntainen ja sen mukaan resursseja on syytä keskittää niiden seikkojen selvittämiseen, joihin on muutostarvetta nykyiseen seutukaavaan nähden. Maakuntakaavatyön lähtökohdat ja tavoitteet ovat pääosin oikeansuuntaiset. Päälinjojen määrittely on syntynyt osaltaan Lahden kaupunkiseudun rakennemallityön pohjalta. On samalla huomattava, että rakennemallin aikatähtäin on maakuntakaavaa kymmenen vuotta pitempi ja että rakennemallin lähtökohtana on vastata hyvinkin voimakkaaseen muuttovoittoon perustuvaan väestönkasvuun (0,5-1 % vuotuinen väestönkasvu). Sen sijaan maakuntakaavan aineistossa keskitytään erilaisten väestökehitysten mukaisiin vaihtoehtoihin (0-0,25-0,5 % vuotuinen väestönkasvu) ja kuvataan niiden luonnetta. Tuleva kehitys voi hyvinkin poiketa esitetyistä suunnitteista ja erilaisiin kehityshaasteisiin tulee varautua. Tärkeää on löytää yhteistyössä sellaiset toteuttamisen menettelytavat, joilla voidaan sopia seudullisesti ja maakunnallisesti merkittävien alueiden käyttöönoton ja niihin liittyvien investointien järjestyksestä koko rakenteen kannalta edullisella tavalla. Maakuntakaavalla tulee luoda edellytyksiä Päijät-Hämeen kaikinpuoliselle kehittymiselle osana Helsingin metropolialuetta maakuntien Euroopassa. Niin maakuntakaavalla kuin rakennemallillakin tulee olla positiivinen viesti kehittyvästä alueesta, jossa nykyisten ja uusien asukkaiden ja toimijoiden on hyvä asua, toimia ja elää. Maankäytössä on varauduttava sekä uusiin asuin- ja työpaikka-alueisiin että nykyisten alueiden kehittämisnäkymiin. Maakunnan kehittymiselle on nyt hyvät edellytykset, koska liikenneyhteydet parantuvat voimakkaasti, Vuosaareen rakennetaan uutta satamaa ja pääkaupunkiseudulla on vaikeuksia vastata voimakkaaseen väestönkasvupaineeseen. Maakuntakaavan aluevarauksissa on silti samanaikaisesti huomioitava ympäristön laatutekijät, ainutlaatuiset luonnonolot ja kulttuuriympäristöt, pohjavedet sekä monipuolinen palvelutarjonta. OECD:n Helsingin metropolikatsauksessa (2002) on nostettu Lahden kaupunkiseutu ja Päijät-Häme kasvukeskukseksi osana pääkaupunkiseudun metropolialuetta. On tärkeää vahvistaa tätä kuvaa myös maakuntakaavassa. Siitä syystä maakuntakaavan tulee mitoitukseltaan perustua voimakkaan väestönkasvun vaihtoehtoon (0,5 % vuotuinen kasvu). Tämä merkitsisi noin asukkaan maakuntaa vuonna Rakennemallikuntien asukaslukusuunnite olisi tällöin noin asukasta. Aluevarauksia tulee olla riittävästi, ettei maakuntakaava muodostuisi esteeksi tulevalle kehitykselle ja että erilaisille vaihtoehdoille on tilaa. Samanaikaisesti on vahvistettava kuvaa laadukkaasta ympäristöstä, joka täyttää kestävän kehityksen eri osatekijöiden osin ristiriitaiset vaatimukset. Kannanottona lausuntopyynnössä esitettyihin kysymyksiin esitetään seuraavaa: Asumisen laajentumisalueet perustuvat pääosin rakennemallin osoittamaan maankäyttöön. Asuntoalueiden aluerajaukset vaativat vielä tarkentamista kuntien kanssa neuvotellen. Joiltakin osin uutta asutusta on esitetty alueille, jotka ovat vahvistetussa seutukaavassa tai muissa yhteyksissä todettu luonnon tai kulttuuriominaisuuksien suhteen arvokkaiksi ja vaativat siten vielä tarkempia selvityksiä. 14 (132)

15 Huomattava osa uusista asuntoaluevarauksista sijoittuu kuntien raja-alueille. Erityisesti näillä alueilla korostuu kuntien yhteistyö yhteisinä tai samanaikaisesti laadittavina yleiskaavoina sekä kunnallistekniikan ja palvelujen toteutuksen koordinointina ja toteuttamisina. Kyläverkoston kehittämisessä ja loma-asumisen muuttamisessa osittain tai kokonaan ympärivuotiseen käyttöön on hyvä noudattaa rakennemallissa esitettyjä periaatteita koko maakunnan alueella. On tärkeää tukea toimivia kyliä ja tarjota vaihtoehtoisia asumismahdollisuuksia ja siten luoda vetovoimaa maakuntaan, mutta samalla on huolehdittava siitä, että kulttuuri- ja luontoarvot säilyvät, yhdyskuntarakenne ei pirstoudu eikä asutuksesta aiheudu kohtuuttomia yhteiskunnallisia kustannuksia. Päivittäistavaran suuryksiköiden ja muun kaupallisten palvelujen keskittymien erittely esitetyllä tavalla sekä esitetyt sijoituspaikat ovat oikean suuntaisia ja hyväksyttävissä. Lahden kaupungin ydinkeskustan aluevarausta tulisi laajentaa. Ainakin sen tulee ulottua nykyistä etelämmäksi radanvarren alueelle. Salpakankaan nykyinen, Lahden rajalla oleva teollisuusalue olisi syytä esittää taajamatoimintojen alueena. Virkistys- ja suojelualuevarausten esittämiseen maakuntakaavassa on sikäli perusteita, että niitä on tutkittu ja esitetty aikaisemmissa seutukaavoissa ja niillä on selkeä kaupunkirakennetta jäsentävä ja vetovoimaa lisäävä laadullinen merkitys. Maakuntakaava on oikea taso turvata merkittävät luonnonkohteet ja pohjavesialueet sekä maiseman ja kulttuuriympäristön arvokohteet. Näistä alueista on saatu ja saadaan edelleen uutta tietoa, jota on syytä hyödyntää. Alemman tason kaavoituksessa konflikteja on syntynyt siitä, että seutukaavan aluevarauksia on tulkittu eri tavoin ja se on antanut aihetta valitusprosesseihin. Rajanveto maakuntakaavassa kulkee siinä, mikä virkistysalue voidaan katsoa maakunnallisesti merkittäväksi ja mikä tulisi jättää kunnan sisäiseksi asiaksi. Kiistaa ei ole niinkään siitä, onko nykyisessä seutukaavassa esitetyt virkistysalueet osoitettava rakentamiseen vai ei. Merkintätapoja voisi kehittää siten, että rakenteen sisäiset virkistys- ja suojelualueet osoitetaan kohde- tai yhteysmerkinnöillä, jolloin tarkempi rajaus tutkitaan yleis- ja asemakaavoissa. Kohdemerkintää voisi käyttää mm. Lahdessa Kariston Pitkäkalliossa ja Ahtialan Alasenjärven eteläpuolella. Yhteysmerkintä sopisi Lahdessa Renkomäen eteläpuolelle Rengonojan alueelle sekä Kilpiäisten ja Kukkilan välissä Lahden ja Hollolan rajalla. Valtatie 24 on tärkeä väylä Lahden ja Vääksyn välillä ja sen kehittämiseen tulee maakuntakaavan luoda edellytyksiä. Mikäli tielinjaa Vääksy-Vierumäki kehitettäisiinkin, se ei saa asettua esteeksi saati uhaksi Lahti-Vääksy tien parantamiselle. Valtatien 12 standardi tulee olla korkea ja se tulee saada valtakunnan runkotieverkon piiriin. VT 12 on E 18-tien valtakunnallisesti ja kansainvälisestikin merkittävä rinnakkaisyhteys Länsi-Suomen ja Pietarin välillä. Tie palvelee myös seudun sisäistä liikennettä. VT 12 linjaus tulee ratkaista niin, että valtakunnallinen liikenne saadaan pois nykyiseltä pohjavesialueella kulkevalta ja liikenteestä tukkeutuvalta linjalta. Maakunnan liikenteellistä sijaintia ja kehittyvien liikenneyhteyksien tarjoamia mahdollisuuksia tulisi jatkossa hyödyntää erityisesti elinkeinoelämän ja työpaikkarakentamisen tarpeisiin. Tämän edellytyksenä on, että valtatie 12 linjauksessa kyetään saavuttamaan mahdollisimman nopeasti toteutettavissa oleva ratkaisu. Linjausratkaisun osalta on otettava huomioon kokonaisvaltaisesti koko Lahden kaupunkiseudun maankäytön kehittämisen tarpeet ja erityisesti uusien mahdollisuuksien luominen tuotanto- ja logistiikka-alueille. Nk. Launeen linjaus tukee selkeimmin elinkeinopolitiikan mahdollisuuksia ja tätä kautta työpaikkojen lisäämistä ja näin koko maakunnan myönteisen kehityksen tavoitetta. Olisikin erittäin tärkeää jo maakuntakaavatyön yhteydessä löytää ratkaisu Lahden eteläisen kehätien sijoittumiselle. Logistiikkaan perustuvat, erilliset alueet valtateiden ja ratalinjojen yhteyksissä ovat perusteltuja seudun erinomaisen sijainnin vuoksi ja luovat hyvät edellytykset seudun kehittämiselle. Maakuntakaavaluonnoksessa on otettu hyvin huomioon merkittävät pohjavesialueet, jotka ovat maakunnan eräs tärkeimmistä suojelukohteista ja voimavaroista. 15 (132)

16 Kaavatyötä varten on pyritty vuodelle 2005 lisäämään resursseja sisäisin järjestelyin. Asuinalueiden määrittelemiseksi luonnosvaiheessa kuntakierroksella mahtuvuustarkastelu tehtiin asuntojen lisätarpeen perusteella. Asuinalueiden varaaminen vaatii jatkotyöstämistä kuntien kanssa. Kaupan kysymyksistä haluttiin luonnosvaiheessa käynnistää keskustelu. Ehdotusvaiheen ratkaisun esittäminen vaatii selvitysten laatimista. Päijät-Hämeessä on käynnissä selvitystyö jossa määritellään maakunnallisesti arvokkaat rakennetut ympäristöt tehtyjen inventointien pohjalta. Työryhmässä ovat mukana mm. kaikkien kuntien edustajat. Maakunnalliset kohteet sijoitetaan samanaikaisesti täydentyvään Päijät-Hämeen kulttuuriympäristövyöhykekarttaan joka on pohjana kulttuuriympäristöjen merkitsemiselle maakuntakaavaehdotukseen. Kylien kehittäminen, kylien vapaa-ajan asumisen sekä siihen liittyvän ympärivuotisen käytön lisääminen ovat kirjattu maakuntakaavan tavoitteisiin. Niihin liittyvät asiat kirjattiin ylös maakuntakaavaan liittyvissä kuntaneuvotteluissa ja ne otetaan huomioon kaavaehdotuksen laatimisessa. Kyläverkoston muutoksia ja täydentämistä käsiteltiin kuntakohtaisesti eri kehitysnäkymälähtöisesti. Kylien kehittäminen on osa koko maaseudun kehittämistä ja asuttuna pysyttämistä. Tällä kaavakierroksella ei ole tarkoitus avata virkistysalueiden osakaavaa, vaan toimitaan vahvistetun seutukaavan pohjalta. Erilliskysymyksistä neuvotellaan erikseen.. Maakuntakaavatyössä otetaan voimakas kasvu lähtökohdaksi. Taajamien asuinalueiden tarkentamiseksi tehdään uusi kuntakierros. Hyödynnetään Lahden kaupunkiseudun rakennemallityötä (ajoitus, alueiden yksilöinti). Ehdotusvaiheessa huomioidaan myös asumisväljyyden kasvun aiheuttama maaalan lisätarve sekä tehdään yhteensovitus kulttuuri- ja luonnonympäristön sekä muun maankäytön kanssa ja käydään kuntien kanssa aluekohtaisesti läpi mielipiteissä ja lausunnoissa tehdyt esitykset. Yhteistyössä kuntien kanssa pyritään löytämään ehdotusvaiheessa taloudellinen ratkaisu ja yhteisesti hyväksyttävä toteuttamisjärjestys alueille. Tehdään riittävät selvitykset kaupan kysymysten ratkaisemiseksi. Hyödynnetään aiemmin tehdyt selvitykset ja lausuntoja hyödynnetään selvitystyössä sijaintipaikkoja rajattaessa. Kutsutaan kaupan teemaryhmä tueksi ehdotuksen laadintavaiheeseen. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet tai kohteet huomioidaan maakuntakaavaehdotuksessa omilla merkinnöillään tai eri maankäyttöluokkien erityisominaisuuksina. Kyläverkoston kehittämistä jatketaan kahden eri tyyppisen kylätyypin pohjalta. Kylien kehittäminen kyläverkoston osana, kylien vapaa-ajan asuminen ja siihen liittyvän ympärivuotisen käytön lisääminen sekä muut mahdolliset kylien erityisominaisuudet sovitetaan yhteen kylämerkintöjen ja kehittämiskohdemerkintöjen avulla. Esitetään maakuntakaavassa seudullisesti ja maakunnallisesti sekä valtakunnallisesti arvokkaat virkistysalueet vahvistetun seutukaavan pohjalta. Lisäksi käytetään yhteystarvemerkintöjä ja tehdään yksittäisiä päivityksiä. Periaatteena on, että taajamien sisäiset virkistysalueet jätetään kuntien harkintaan. Jatketaan neuvotteluja asiakokonaisuuksista kuntien, sidosryhmien ja ympäristöviranomaisten kanssa. VT 24:n taso säilyy Vääksy Lahti välillä ja Vääksy Vierumäki Vuolenkoski tietä kehitetään tavoitteena seudullinen kehätie. Valtatietä 12 kehitetään valtakunnallisena itä länsi suuntaisena korkealaatutienä Turku Hämeenlinna Lahti Kouvola Lappeenranta Pietari. Tavoitteena on esittää maakuntakaavassa Lahden eteläiselle ohitustielle yksi tielinjaus. Nähtäville asetettavaa kaavaehdotusta valmistellaan kahden vaihtoehdon pohjalta. Vaihtoehdoiksi muodostuu VT 12 nykyisellä paikalla parannettuna ja siihen liittyvänä tulevaisuuden varauksena Ren- 16 (132)

17 komäen linjaus. Toinen vaihtoehto on Launeen linjaus. Vaihtoehtojen vertailua päivitetään ja täydennetään tarkentamalla Renkomäen vaihtoehdon sekä Launeen katuverkon suunnitelmia, sekä laatimalla lisäselvityksiä valtatien kehittämisestä nykyisellä paikalla. Logistiikka-alueiden toteuttamisedellytyksiä selvitetään vielä yhdessä kuntien ja tiehallinnon kanssa. 17 (132)

18 Hämeenkosken kunta HÄMEENKOSKEN KUNNANHALLITUS Postiosoite: Pl 4 Postitoimipaikka: Hämeenkoski Yhdenmukaisesti ympäristölautakunnan lausunnon kanssa kunnanhallitus esittää, että maakuntakaava perustuisi voimakkaan väestönkasvun vaihtoehtoon, jonka voidaan katsoa parhaiten turvaavan alueen ja sen kuntien kehitysmahdollisuudet ja antavan riittävät edellytykset kuntakohtaiseen maanhankintaan, kaavoitukseen ja muuhun suunnitteluun. Voimakkaan kasvun vaihtoehto antaa parhaat mahdollisuudet edistää myös ranta-alueiden ympärivuotiseen loma- ja myös vakinaiseen asumiseen osoittamista, jota maaseutukunnan näkökulmasta on pidettävä tärkeänä tavoitteena. Kaavan tulisi tältä osin olla riittävän väljä ja jättää mahdollisuuksia kuntakohtaiseen suunnitteluun ja päätöksentekoon. Hämeenkosken kunta kannattaa virkistysalueiden osalta sitä vaihtoehtoa, että maakuntakaavaan merkitään vain valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät alueet. Kuntakohtaiset alueet on luontevaa käsitellä yleis- ja asemakaavoissa. Päivittäistavarakaupan suuryksiköiden lisäämiseen tulisi kaavassa suhtautua nykyiset jo toteutetut ja toteutumassa olevat hankkeet huomioiden pidättyvästi. Logististen palvelujen lisäämiseen niiden luonnollisilla sijoittumisalueilla, kuten Hollolan Nostavalla tulee suhtautua positiivisesti ja nähdä niiden merkittävä työpaikkavaikutus ja muun elinkeinotoiminnan kehittymistä edistävät kerrannaisvaikutukset. Valtatien 12 merkitys maakunnalle on nyt ja tulevaisuudessa erittäin suuri. Tie tulee merkitä maakuntakaavaan korkealaatuisena runkotienä sekä Lahdesta länteen Tampereen ja Turun suuntaan että itään Pietarin suuntaan. Liikennemäärien jatkuva kasvu edellyttää valtiolta tien parannustoimia sekä sujuvan yhteyden aikaansaamista Lahden kaupungin kohdalla. Maakunnan läntisten kuntien kannalta mt 295 muodostaa tärkeän yhteyden pääkaupunkiseudun suuntaan ja kanavoi osaltaan valtateiden 4 ja 12 välistä yhdysliikennettä. Kaupan kysymyksistä haluttiin luonnosvaiheessa käynnistää keskustelu. Ehdotusvaiheen ratkaisun esittäminen vaatii selvitysten laatimista. Kylien kehittäminen, kylien vapaa-ajan asumisen sekä siihen liittyvän ympärivuotisen käytön lisääminen ovat kirjattu maakuntakaavan tavoitteisiin. Niihin liittyvät asiat kirjattiin ylös maakuntakaavaan liittyvissä kuntaneuvotteluissa ja ne otetaan huomioon kaavaehdotuksen laatimisessa. Kyläverkoston muutoksia ja täydentämistä käsiteltiin kuntakohtaisesti eri kehitysnäkymälähtöisesti. Kylien kehittäminen on osa koko maaseudun kehittämistä ja asuttuna pysyttämistä. Tällä kaavakierroksella ei ole tarkoitus avata virkistysalueiden osakaavaa, vaan toimitaan vahvistetun seutukaavan pohjalta. Erilliskysymyksistä neuvotellaan erikseen. Keskustellaan kunnan kanssa Uusi-Pätilan merkitsemisestä. Uusi-Pätilässä on huomattava määrä vapaa-ajan asumista. Maakunnassa on tavoitteena lisätä vapaa-ajan asumisen määrää ja vakiinnuttamista ympärivuotiseksi sekä ranta-alueilla että kuivalla maalla. Maakuntakaavatyössä otetaan voimakas kasvu lähtökohdaksi. Tehdään riittävät selvitykset kaupan kysymysten ratkaisemiseksi. Hyödynnetään aiemmin tehdyt selvitykset ja lausuntoja hyödynnetään selvitystyössä sijaintipaikkoja rajattaessa. Kutsutaan kaupan teemaryhmä tueksi ehdotuksen laadintavaiheeseen. 18 (132)

19 Kyläverkoston kehittämistä jatketaan kahden eri tyyppisen kylätyypin pohjalta. Kylien kehittäminen kyläverkoston osana, kylien vapaa-ajan asuminen ja siihen liittyvän ympärivuotisen käytön lisääminen sekä muut mahdolliset kylien erityisominaisuudet sovitetaan yhteen kylämerkintöjen ja kehittämiskohdemerkintöjen avulla. Esitetään maakuntakaavassa seudullisesti ja maakunnallisesti sekä valtakunnallisesti arvokkaat virkistysalueet vahvistetun seutukaavan pohjalta. Lisäksi käytetään yhteystarvemerkintöjä ja tehdään yksittäisiä päivityksiä. Periaatteena on, että taajamien sisäiset virkistysalueet jätetään kuntien harkintaan. Kuntakeskusteluissa otetaan esille Uusi-Pätilän merkitseminen maakuntakaavaan haja-asutuskylänä. Jatketaan neuvotteluja asiakokonaisuuksista kuntien, sidosryhmien ja ympäristöviranomaisten kanssa. 19 (132)

20 Kärkölän kunta KÄRKÖLÄN KUNNANHALLITUS Postiosoite: Pl 6 Postitoimipaikka: Järvelä Kärkölän kunnassa on käynnissä Kärkölän taajamien osayleiskaavojen muuttaminen ja laajentaminen. Ehdotus osayleiskaavaksi on juuri ollut nähtävillä ja kunnanvaltuuston on tarkoitus hyväksyä taajamien osayleiskaava joulukuun kokouksessa Osayleiskaava käsittää alueet Kärkölän kirkonkylän, Järvelän ja Lappilan taajamissa sekä niiden välialueilla. Lisäksi mukaan on otettu Marttilan taajama. Osayleiskaava-alue kattaa siten suurimman osan maakuntakaavaluonnoksessa esillä olevista aluevarauksista. Osayleiskaavatyön yhteydessä on käyty neuvotteluja Päijät-Hämeen liiton asiantuntijoiden kanssa rakentavassa hengessä ja erityisesti maakuntakaavaluonnoksen maltillisen kasvun vaihtoehto vastaa pääpiirteissään nykyisen Kärkölän osayleiskaavaehdotuksen luomia suuntaviivoja Kärkölän kehitykselle. Osayleiskaavan ohjevuosi on Kärkölän kunta esittää, että vaihtoehto B eli asumismaakuntavaihtoehto valittaisiin jatkotyöskentelyn pohjaksi. Kärkölän kunnan näkemykset asumisen laajentumisalueista ilmenevät parhaiten vuoden lopussa valmistuvasta osayleiskaavasta. Alueet ovat pääosin samat kuin maltillisen kasvun vaihtoehdossa on esitetty. Johtuen ranta-asumisen vähäisyydestä Kärkölässä kunta pitää riittävänä, että maakuntakaavassa esitetään vain tiiviit lomakylät ja tiiviit loma-asuntoalueet. Johtuen edellä mainitusta ranta-asumisen vähäisyydestä on Kärkölän vapaa-ajan asuminen pääasiassa kuivan maan mökkeilyä. Jos vapaa-ajan asuminen merkittävässä määrin lisääntyy saattaa se aiheuttaa lisäkustannuksia yhdyskuntatekniikan rakentamisessa varsinkin nykyisten kylien ulkopuolelle. Salpakankaalle esitetty päivittäistavarakaupan suuryksikkö todennäköisesti houkuttelisi asiakkaita Järvelän nykyisten palvelujen käyttäjistä. Tätä ei voida pitää nykyisten palvelujen säilyttämisen kannalta positiivisena kehityksenä. Kärkölän kunnan näkemys virkistysalueista ilmenee jo aiemmin mainitussa osayleiskaavaehdotuksessa. Hennan alueen kehityskuvan rakentaminen yhteistyössä kolmen eri kunnan kesken yli maakuntarajojen on Kärkölän kunnan kannalta erittäin merkittävä hanke. Kärkölän ja Orimattilan sijainti liikenteellisesti Lahden ja pääkaupunkiseudun välillä on kuntien kannalta tarkasteltuna yksi tärkeimmistä vetovoimatekijöistä. Siksi on tärkeätä, että maakuntakaavassa varaudutaan jo tässä vaiheessa Hennan alueelle tuleviin erilaisiin logistisiin toimintoihin. Maakunnan kunnat ja toimijat uskovat lausuntojen perusteella voimakkaaseen kasvuun. Asuinalueiden määrittelemiseksi luonnosvaiheessa kuntakierroksella mahtuvuustarkastelu tehtiin asuntojen lisätarpeen perusteella. Asuinalueiden varaaminen vaatii jatkotyöstämistä kuntien kanssa. Kaupan kysymyksistä haluttiin luonnosvaiheessa käynnistää keskustelu. Ehdotusvaiheen ratkaisun esittäminen vaatii selvitysten laatimista. 20 (132)