Otsikko Sivu 165 Kaavoituskatsaus 2016 sekä kaavoitusohjelma vuosille

Transkriptio

1 Pöytäkirja 14/ (44) Kunnanhallitus Aika klo 17:30-20:24 Paikka Kunnanvirasto, kokoushuone 4. kerros Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 165 Kaavoituskatsaus 2016 sekä kaavoitusohjelma vuosille Asemakaavaan Oj 16A liittyvä maankäyttösopimus Uudenmaan Eurokiinteistöt Oy:n oikaisuvaatimus koskien 8 Kantomäen asemakaava-alueen tontin osan varaamista 168 Luksia, Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän 11 perussopimuksen muuttaminen 169 Vihdin kunnan toimielinorganisaatio alkaen Kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston kokoukset vuonna Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle 23 maakuntauudistukseksi, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisuudistukseksi sekä niihin liittyviksi laeiksi sekä laiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta 172 Vuoden 2016 investointimäärärahojen muuttaminen Perusturvakuntayhtymä Karviaisen palvelutasosuunnitelma 27 vuosille Perusturvakuntayhtymä Karviaisen talousarvio vuodelle ja taloussuunnitelma Vuoden 2017 tuloveroprosentin määrääminen Vuoden 2017 kiinteistöveroprosenttien määrääminen Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman hyväksyminen 178 Täyttölupahakemukset reittisuunnittelijan ja laitoshuoltajan 39 työsuhteisiin 179 Ilmoitusasiat Eron myöntäminen Juhani Höylälle luottamustehtävistä ja uuden valtuutetun määrääminen sekä uuden Perusturvakuntayhtymä Karviaisen yhtymähallituksen jäsenen ja ympäristölautakunnan varajäsenen valinta 41

2 Pöytäkirja 14/ (44) Osallistujat Nimi Tehtävä Lisätiedot Läsnä Sundberg Tuija puheenjohtaja Rajajärvi Anu I varapuheenjohtaja Viherkanto Kari II varapuheenjohtaja Aronen Erkki jäsen Luhtasela Jorma jäsen Metsäkivi Sari jäsen Salonen Pasi jäsen Sume-Hänninen Heidi jäsen Hynnälä Jarmo varajäsen Malmgren Varpu-Leena kunnanvaltuuston pj Salmi Risto kunnanvaltuuston I varapj Noro Tiina kunnanvaltuuston II varapj Poissa Kuosa Jarmo jäsen Muu Nummela Hannu esittelijä, vs. kunnanjohtaja Nordberg Noora pöytäkirjanpitäjä Eerola Erkki talousjohtaja Ojajärvi Marjo sivistysjohtaja Pohjola Päivi henkilöstöjohtaja Setälä Kari tekninen ja ympäristöjohtaja Turpeinen Tuomas vs. maankäyttöinsinööri läsnä klo 17:30-18:06 :ien käsittelyn ajan Lehtoranta Suvi kaavoituspäällikkö läsnä klo 17:30-18:06 :ien käsittelyn ajan Reiterä Riitta-Liisa kuntayhtymän johtaja läsnä klo 18:06-18:45 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Todettiin. Käsitellyt asiat Allekirjoitukset Tuija Sundberg puheenjohtaja Noora Nordberg pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Anu Rajajärvi pöytäkirjantarkastaja Pasi Salonen pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirja ollut yleisesti nähtävillä Kunnanviraston asianhallintayksikössä

3 Pöytäkirja 14/ (44) Kaavoitus- ja tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kaavoituskatsaus 2016 sekä kaavoitusohjelma vuosille / /2016 Kate Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää, että kunta tiedottaa vireillä olevista kaa va hank keis ta vuosittain. Tämä katsaus kaavoihin on Vihdissä julkaistu al ku vuo des ta kaavoitus- ja teknisen lautakunnan hyväksymänä. Kaa voituk sen työohjelma on Vihdissä päivitetty vuosittain ja kunnanvaltuusto on päät tä nyt sen sisällöstä. Nyt ensimmäistä kertaa nämä kaksi dokumenttia on yhdistetty ja viedään kokonaisuutena valtuuston hyväksyttäväksi. Kaavoituskatsauksessa esitellään vireillä olevat osayleis- ja ase ma kaa vahank keet ja arvio näiden kaavojen valmistumisaikataulusta. Oh jel ma osiossa on esitelty uudet kaavoitushankkeet, jotka tullaan ottamaan työn alle vuo si na Kaavoitushankkeiden ajoitus perustuu ar vi oon niiden ylei ses tä tarpeellisuudesta, keskinäisestä kii reel li syys jär jes tyk ses tä sekä kaa voi tuk seen varatuista resursseista. Vihdin kunnan strategiassa edellytetään, että yhdyskuntarakennetta eheyte tään suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti. Uusissa ase ma kaa va hankkeis sa on painotettu työpaikkakaavoja ja taajamarakennetta täydentäviä kaa vo ja. Kaavoitusta sitoo myös Helsingin seudun kuntien ja valtion vä linen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus, jossa Vihdin kaa voi tusta voi te on k-m2 uutta kaavavarantoa asuntorakentamiseen vuoden 2019 loppuun mennessä. Kaavoitusohjelman suurin uusi avaus on aloittaa koko kunnan strategisen yleis kaa van valmistelu. Uusi yleiskaava määrittelee mm. taajamien kas vusuun nat, kylä- ja loma-asuntoalueet. Näitä päätöksiä tarvitaan jatkossa ase ma kaa voi tuk sen ja haja-asutuksen ohjaamiseen. Kaavoituskatsaus ja -ohjelma päivitetään jatkossakin kerran vuodessa. Tämä mahdollistaa vuosittaisen poliittisen ohjauksen ja varmistaa, että kulloin kin on työn alla rakentamisen kannalta tarpeelliset kaavat. Oheismateriaali Kaavoituskatsaus 2016 sekä kaavoitusohjelma vuosille Valmistelija Suvi Lehtoranta, etunimi.sukunimi(at)vihti.fi, p Esittelijä Ehdotus kaavoituspäällikkö Kaavoitus- ja tekninen lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että se hyväksyy laaditun kaavoituskatsauksen vuodelle 2016 ja kaa voi tus ohjel man vuosille ja esittää sitä edel leen kunnanvaltuuston hy väksyt tä väk si. Tämä asia tarkastetaan kokouksessa. Päätös Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti ja tämä asia tarkastettiin kokouksessa

4 Pöytäkirja 14/ (44) Kh Oheismateriaali Kaavoituskatsaus 2016 sekä kaavoitusohjelma vuosille Valmistelija Antti Luukkanen, etunimi.sukunimi(at)vihti.fi, p Esittelijä Ehdotus Käsittely Päätös Kunnanjohtaja Kunnanhallitus päättää esittää kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy laa ditun kaavoituskatsauksen vuodelle 2016 ja kaa voi tus oh jel man vuosille Kunnanhallituksen II varapuheenjohtaja Viherkanto esitti varajäsen Hynnälän kannattamana, että asia jätetään pöydälle lisäselvityksiä varten. Kunnanhallitus päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle lisäselvityksiä varten

5 Pöytäkirja 14/ (44) Kunnanhallitus Asemakaavaan Oj 16A liittyvä maankäyttösopimus 240/ /2016 Kh Vihdin kunta on laatinut Auringonkehrän länsiosan asemakaavamuutoksen (Oj 16A), joka on ollut maankäyttö- ja rakennuslain 65 :n mukaisesti ehdo tuk se na nähtävillä Asemakaavaehdotuksessa sopimusalueelle on osoitettu erillispientalojen kort te li aluet ta (AO), lähivirkistysaluetta (VL), suojaviheraluetta (EV) sekä ka tu aluei ta. Kaava-alueen maanomistajan kanssa on neuvoteltu maan käyt tö so pi mukses ta, jolla sovitaan mm. asemakaavan laatimisen aiheuttamien kaavan val mis te lu kus tan nus ten korvaamisesta, kaava-aluetta palvelevan kun nallis tek nii kan toteuttamisesta, kunnallistekniikan rakentamisen vakuudeksi an net ta vis ta vakuuksista sekä maa-alueiden luovuttamisesta. Yhdyskuntarakentamisen ja -suunnittelun kustannusten korvaaminen: Mikäli asemakaavamuutos saa lainvoiman, korvaa maanomistaja kunnalle yh dys kun ta ra ken ta mi sen ja suunnittelun kustannukset. Maanomistaja suorit taa korvauksen vastaamalla koko sopimusalueen tarvitseman kun nal listek nii kan ja yleisten alueiden rakentamisesta ja suunnittelusta omalla kustan nuk sel laan. Kunnalle ei tule kustannuksia mistään sopimusalueen tarvit se man kunnallistekniikan tai yleisten alueiden rakentamisesta ja suun nitte le mi ses ta missään vaiheessa, vaan kustannuksista vastaa aina maanomis ta ja. Kunnallistekniikan rakentamisen vakuudeksi annettavat vakuudet: Ennen asemakaavan hyväksymistä maanomistaja luovuttaa Vihdin kun nalle kunnallistekniikan rakentamisen ja rakentamisesta aiheutuvien ra hoi tusku lu jen vakuudeksi tilaan Ylitalo RN:o 2:244 ( ) kohdistettuja pant ti kir jo ja. Panttikirjoja luovutetaan 25 kappaletta ja jokainen panttikirja on arvoltaan euroa. Panttikirjojen yhteisarvo on euroa. Asemakaavan lainvoimaistumisen jälkeen vakuutena olevat panttikirjat koh dis te taan kukin yhteen asemakaavassa osoitettuun eril lis pien ta lo tonttiin. Näin kunnalla on 25 kappaletta euron arvoisia panttikirjoja, jotka kohdistuvat 25 erillispientalotonttiin. Panttikirjojen yhteisarvo on euroa. Tontteihin ei saa kohdistua muita em. panttikirjoja paremmalla etu oi keu del la olevia rasitteita. Kunnallistekniikka rakennetaan kolmessa vaiheessa, ja kunta vapauttaa maan omis ta jan antamaa vakuutta kunnallistekniikan rakentamisen vai heiden edetessä siten, että vakuuden määrä on kulloinkin tekemättä olevan osuu den summa. Ellei maanomistaja ole rakentanut kunnallistekniikkaa täysin valmiiksi viiden (5) vuoden kuluessa kaavan lainvoimaiseksi tulemisesta, tulee maanomis ta jan toimittaa kunnalle välittömästi luotettava selvitys viivästymisen

6 Pöytäkirja 14/ (44) syis tä ja esittää suunnitelma rakennustöiden loppuun saattamiseksi. Sel vityk sen ja suunnitelman toimittamisen jälkeen osapuolet pyrkivät neu vot tele maan ja sopimaan uudesta aikataulusta. Mikäli neuvotteluissa ei päästä kum paa kin osapuolta tyydyttävään sopimukseen, on kunnalla oikeus käyttää ja realisoida vakuudet parhaaksi katsomallaan tavalla töiden lop puunsaat ta mi sek si. Esitetty vakuusmenettely poikkeaa kunnan yleisesti vakuutena käyttämistä pank ki ta kauk sis ta. Tonttien käyttäminen vakuutena vaikeuttaa kunnan mah dol lis ta panttien realisointia ja lisää näin kunnan riskiä pank ki ta kaukseen verrattuna. Pankkitakauksen käyttäminen ei ole mahdollinen maanomis ta jan puolelta. Ulkopuolinen kiinteistövälittäjä on arvioinut vakuutena käy tet tä vän tontin arvoksi euroa. Kunta on hyväksynyt erillis tont tiin kohdistetun pantin vakuusarvoksi euroa. Katujen, yleisten alueiden ja muun kunnallistekniikan kunnossapito ja omis tus se kä maa-aluei den luovutus: Maanomistaja luovuttaa kunnalle kaikki asemakaavan mukaiset katualueet se kä osan kaavan mukaisista lähivirkistysalueista veloituksetta, kun asema kaa va on saanut lainvoiman. Kun nal lis tek ni set järjestelmat siirtyvät veloituksetta kunnan omistukseen kun ne valmistuvat, ja kun ta vas taa kustannuksellaan niiden sekä katujen kun nos sa pi dos ta sen jäl keen, kun ne on valmiiksi rakennettu. Maan omis ta ja vastaa kus tan nuk sel laan kaikkien ase ma kaa vas sa osoi tettu jen lä hi vir kis tys- ja suo ja vi her aluei den kunnossapidosta siitä huolimatta, et tä osa niis tä siirtyy kun nan omis tuk seen. Oheismateriaali Liitteet Sijaintikartta Maankäyttösopimusluonnos Maankäyttösopimusluonnoksen liitekartta 1 Maankäyttösopimusluonnoksen liitekartta 2 Valmistelija Tuomas Turpeinen, etunimi.sukunimi(at)vihti.fi, p Esittelijä Ehdotus Kunnanjohtaja Kunnanhallitus päättää hyväksyä liitteenä olevan maan käyt tö so pi mus luonnok sen, jossa Vihdin kunta ja VHL-kiinteistöt Oy so pi vat mm. ase ma kaavan laatimisen aiheuttamien kaavan valmistelukustannusten kor vaa mi sesta, kaava-aluetta palvelevan kunnallistekniikan toteuttamisesta, kun nal listek nii kan rakentamisen vakuudeksi annettavista vakuuksista sekä maa-aluei den luovuttamisesta. Sopimukseen voidaan ennen sen allekirjoittamista tehdä teknisiä kor jauksia sekä muutoksia, jotka eivät heikennä Vihdin kunnan asemaa so pi jaosa puo le na. Päätös Kunnanhallitus hyväksyi kunnanjohtajan ehdotuksen yksimielisesti Liitteet 1 Maankäyttösopimusluonnos

7 Pöytäkirja 14/ (44) 2 Maankäyttösopimusluonnoksen liitekartta 1 3 Maankäyttösopimusluonnoksen liitekartta 2

8 Pöytäkirja 14/ (44) Kunnanhallitus Uudenmaan Eurokiinteistöt Oy:n oikaisuvaatimus koskien Kantomäen asemakaava-alueen ton tin osan varaamista Kh Taustaa: Uudenmaan Eurokiinteistöt Oy jätti kunnalle ton tin va raus pyynnön koskien Vihdin kirkonkylän Kantomäen asemakaava-alueen korttelin 114 tontin 1 osaa. Varaushakemuksessa esitettiin, että kauppakirjaan ei lai te ta siihen normaalisti kunnan linjauksen mukaisesti kuuluvaa ra ken tamis vel voi tet ta, jonka mukaan tontin ra ken nus oi keu des ta on rakennettava 50 % kol men vuoden ku lues sa kau pan teos ta. Kunnanhallitus päätti kokouksessaan että se ei varaa tont te ja ilman rakentamisvelvoitetta. Kunnanhallitus ei siten päätöksellään va ran nut Uu den maan Eurokiinteistöt Oy:lle Kantomäen ase ma kaa va-alueen korttelin 114 tontin 1 osaa. Kunnanhallitus päätti kokouksessaan varata Län si-uuden maan pelastuslaitokselle Kantomäen asemakaava-alueen korttelin 114 ton tin 1 osan Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen jättämän varaus pyyn nön mukaisesti. Oikaisuvaatimus: Uudenmaan Eurokiinteistöt Oy on toimittanut kuntaan päivätyn oi kai su vaa ti muk sen, joka koskee Kantomäen asemakaava-alueen tontin osan varaamista. Oikaisuvaatimuksen perusteluina on mainittu mm. seuraavat asiat (ko konai suu des saan oheismateriaalina): 1) Tontinvarauspäätöksen valmistelu on suoritettu huolimattomasti, eikä asia kir joi hin ole perehdytty. Varauspyynnön kohteena olevan tontin lähei nen tont ti on myyty ilman ra ken ta mis vel voi tet ta, ja tätä asiaa ei ole tuo tu esille kunnanhallituksen kokouksessa. Val mis te lun puut teel li suuden vuoksi kunnanhallitus ei ole saanut riit tä vää tietoa. 2) Kaikille kuntalaisille on oltava tasapuolinen kohtelu. Koska ai kai semmin kin tontti on myyty ilman rakentamisvelvoitetta, niin samoin olisi tullut toimia tässäkin tilanteessa. 3) Tontti on varattu sellaiselle toimijalle, jonka harjoittama toiminta on vastoin asemakaavaa. Toteuttaminen vaatisi poikkeamisluvan. Kunnalla oli si mahdollisuus kaavoittaa Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselle toinen tontti Vihdin kirkonkylältä. Oikaisuvaatimuksessa mainitaan myös, että päätös tontin varaamisesta toi sel le toimijalle on ollut Vihdin kunnan maapoliittisen ohjelman sekä Kunta lii ton ohjeiden vastainen. Uudenmaan Eurokiinteistöt Oy ilmaisee edelleen tahtonsa varata kyseinen tont ti, ja siitä tarjotaan kauppahintana euroa.

9 Pöytäkirja 14/ (44) Vastine oikaisuvaatimukseen: Tontin varaaminen edellyttää virallista varauspyyntöä tai ostotarjousta sekä kunnanhallituksen pyynnön tai tarjouksen johdosta tekemää päätöstä. Mi kä li samaan tonttiin kohdistuu kaksi tai useampi osto- tai varauspyyntö, voi kunta itsehallintoon kuuluvan harkintavaltansa perusteella tontin omista ja na päättää siitä, miten se valitsee tontin ostajan ja kenelle tontti myydään tai varataan. Kantomäen asemakaava-alueen korttelin 114 tontin 1 osa on ollut va paassa haussa ja myytävänä jo useita vuosia. Sitä on myös tarjottu useaan ottee seen Uudenmaan Eurokiinteistöt Oy:lle. Saatuaan po. tontista va rauspyyn nön sekä Uudenmaan Eurokiinteistöt Oy:ltä että Länsi-Uudenmaan Pe las tus lai tok sel ta, on Vihdin kunnanhallitus harkintavaltaansa käyttäen päät tä nyt varata tontin Länsi-Uudenmaan Pelastuslaitokselle. Vihdin kunnanhallitus pitää tarkoituksenmukaisena, että Pelastuslaitoksen toi min ta edel ly tyk set turvataan varmistamalla sille tontti saa vu tet ta vuu deltaan par haal ta mah dol li sel ta paikalta. Uudenmaan Eurokiinteistöt Oy ei esit tä nyt va raus pyyn tön sä yh tey des sä mitään suunnitelmia tontille ra kenta mi ses ta, ei kä ollut halukas si tou tu maan kunnanhallituksen yritystonttien osal ta nou dat ta maan lin jauk seen siitä, että kauppakirjaan liitetään ra ken tamis vel voi te. Lisäksi kunnanhallitus toteaa vastauksena Uudenmaan Eurokiinteistöt Oy:n oikaisuvaatimuksen perusteluista seuraavaa: 1) Tontinvarauspäätös on valmisteltu huolellisesti ja kaikkiin tarvittaviin aikai sem piin päätöksiin ja asiakirjoihin tutustumalla. Kunnanhallitukselle on tuo tu asian esittelyssä tietoon, että kyseessä ole van tontin lä hei nen tont ti on myy ty ilman ra ken ta mis vel voi tet ta. Kunnanhallitus on saanut kaik ki tar vit ta vat tiedot asias ta päät tä mi sek si. 2) Kunnanhallitus on päättänyt myydä Kantomäen asema kaa va-alu een tontin Päätöksessään kunnanhallitus ei ole anta nut va pau tus ta rakentamisvelvoitteesta, eikä sitä ole os to tar jouk sessa pyydettykään. Tuntemattomasta syystä sil loi nen kaup pa kir jan laatija on virheellisesti jättänyt ra ken ta mis vel voit teen pois kaup pa kir jas ta. Kysees sä oli yksittäinen virhe, jolla ei ole tarkoitettu muuttaa kun nan hal lituk sen noudattamaa linjausta siitä, että yritystonttien osalta kaup pa kirjaan liitetään rakentamisvelvoite. 3) Vihdin kunnassa toteutetaan jatkuvasti ja vuosittain hankkeita, joi den to teut ta mi nen vaatii poikkeamisluvan asemakaavamerkinnöistä tai -mää räyk sis tä. Rakentaminen poikkeamisluvalla on lain sallima ja normaa li toimenpide. Länsi-Uudenmaan palolaitos on arvioinut, että Vihdin kir kon ky län alueella po. tontti soveltuu parhaiten sen tarkoituksiin. Oheismateriaali Oikaisuvaatimus Valmistelija Tuomas Turpeinen, etunimi.sukunimi(at)vihti.fi, p Lisätietoja vs. kunnanjohtaja Hannu Nummela, etunimi.sukunimi(at)vihti.fi, p Esittelijä Kunnanjohtaja

10 Pöytäkirja 14/ (44) Ehdotus Käsittely Päätös Kunnanhallitus päättää hylätä Uudenmaan Eurokiinteistöt Oy:n Kan tomäen asemakaava-alueen tontin osan varaamista koskevan oi kaisu vaa ti muk sen. Oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty sellaisia syitä tai perus te lui ta, jotka edel lyt täi si vät kunnanhallituksen asiasta aikaisemmin te kemän päätöksen muut ta mis ta tai kumoamista. Kunnanhallituksen II varapuheenjohtaja Viherkanto ja jäsen Aronen poistui vat esteellisinä tämän asian käsittelyn ajaksi (Hallintolain 28.1 :n 7 -koh dan mukainen yleislausekejäävi). Kunnanhallitus hyväksyi kunnanjohtajan ehdotuksen yksimielisesti

11 Pöytäkirja 14/ (44) Kunnanhallitus Luksia, Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen 435/ /2012 Kh Luksia, Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä on lähettänyt päi vä tyn käsittelypyynnön kuntayhtymän jäsenkunnille. Luksia, Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän voimaan tullees sa perussopimuksessa 10 on maininta hallituksen kokoonpanosta muo dos sa "Hallitusta valittaessa on sen kokoonpano pyrittävä muo dos tamaan alueellisesti tasapuoliseksi". Tähän kohtaan on kuluvan toimikauden ai ka na kiinnitetty huomiota alueellisen tasapainon vuoksi. Hallitus on ehdot ta nut tätä kohtaa muutettavaksi muotoon "Hallitusta valittaessa on sen ko koon pa no muodostettava alueellisesti tasapuoliseksi". Luksia, Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän hallituksen kokous on hyväksynyt perussopimuksen ja päättänyt lähettää sen jä senkun tien valtuustoille hyväksyttäväksi. Perussopimuksen on tarkoitus tulla voi maan alkaen. Perussopimukseen on tehty vain yksi muutos :ään 10 Kokoonpano ja toimi kau si: "Hallitusta valittaessa on sen kokoonpano pyrittävä muo dos tamaan muodostettava alueellisesti tasapuoliseksi." Vihdin kunnanhallitus on todennut uuden oppilas- ja opiske li ja huol to lain (1287/2013) mukaisen opiskelijahuollon järjestämisestä, että Luksia, Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän perussopimuksessa omis ta ja kun nat ovat valtuustojensa yhtenevillä päätöksillä sopineet py käläs sä 3, että kuntayhtymän tehtävänä on järjestää jäsenkuntiensa puoles ta ammatillista koulutusta ja kehittää työelämän osaamista. Omis ta jakun tien sivistystoimen johtajien ja Luksian johtajan neuvotteluissa on päädyt ty siihen, että on tarkoituksenmukaista, että koulutuskuntayhtymä järjes tää jäsenkuntiensa puolesta myös oppilas- ja opiskelijahuoltolain edellyt tä mät opiskelijahuoltopalvelut. Samalla vältytään ristikkäisiltä kuntien väli sil tä laskutuksilta. Vihdin kunnanhallitus on tuolloin esittänyt periaatelinjauksenaan, että Luksia, Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän perussopimuksen 3 muutet tai siin seuraavasti: "Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää jä sen kun tiensa puolesta am ma til lis ta koulutusta ja lain oppilas- ja opiskelijahuollosta (1287/2013) mukaista opis ke li ja huol to pal ve lua sekä kehittää työelämän osaa mis ta." Tätä ehdotusta ei tuolloin otettu huomioon. Tulevassa sote-uudistuksessa oppilas- ja opiskelijahuollon järjestämiseen tul lee muutoksia. Koulutuskuntayhtymä ei ole nostanut tätä asiaa nyt esiin, vaan ajatuksena on odottaa uudistuksen voimaantulo tai ainakin ratkai su, miten asiassa edetään. Tarkoituksena on, että koulutuskuntayhtymä jär jes tää jäsenkuntiensa puolesta oppilas- ja opiskelijahuoltolain edel lyt tämät opiskelijahuoltopalvelut edelleen. Kuntalain 57 kuuluu: "Jos perussopimuksessa ei ole toisin sovittu, pe russo pi mus ta voidaan muuttaa, jos vähintään kaksi kolmannesta jä sen kun nis-

12 Pöytäkirja 14/ (44) ta sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jä senkun tien yhteenlasketusta asukasluvusta." Oheismateriaali - Luksia, Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän perussopimus ehdotus ote Luksia, Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän hallituksen pöy täkir jas ta Valmistelija Noora Nordberg, etunimi.sukunimi(at)vihti.fi, p Esittelijä Ehdotus Päätös Kunnanjohtaja Kunnanhallitus päättää esittää kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy Luksia, Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän perussopimukseen seu raavan muutoksen: 10 Kokoonpano ja toimikausi: "Hallitusta valittaessa on sen kokoonpano muo dos tet ta va alueellisesti tasapuoliseksi." Kunnanhallitus hyväksyi kunnanjohtajan ehdotuksen yksimielisesti

13 Pöytäkirja 14/ (44) Kunnanhallitus Vihdin kunnan toimielinorganisaatio alkaen 296/ /2016 Kh Taustaa Uusi kuntalaki astui voimaan Sen johtamista ja kunnan toi mi elinra ken net ta koskevat määräykset astuvat voimaan kuitenkin vasta seu raavan valtuustokauden alusta, eli alkaen. Uusi kuntalaki on edel täjään sä mahdollistavampi, ja sen tarkoituksena on mm. ottaa paremmin huo mi oon kuntien erilaistuminen ja mahdollistaa kuntakohtaisia ratkaisuja hal lin non, johtamisen ja osallistumisen järjestämisessä. Kuntalaki luo puitteet toimielinrakenteelle ja jättää edelleen valtuustolle laa jat mahdollisuudet johtamismallin muotoilussa. Kuntalain mukaan pakol li sia toimielimiä ovat valtuusto, kunnanhallitus ja tarkastuslautakunta. Val tuus to voi lisäksi asettaa kunnanhallituksen alaisena toimivia lau ta kuntia tai niiden sijasta valiokuntia hoitamaan pysyväisluonteisia tehtäviä, johto kun tia liikelaitoksen tai tehtävän hoitamista varten, sekä jaostoja kun nanhal li tuk seen, lautakuntaan, valiokuntaan ja johtokuntaan. Kunnanhallitus ja val tuus ton päätöksen nojalla muukin toimielin voi asettaa toimikunnan mää rä tyn tehtävän hoitamista varten. Vuoden 1995 kuntalaissa valtuutettujen lukumäärä on sidottu kunnan asukas lu kuun siten, ettei sen osalta kunnalla ole ollut harkintaa. Kesäkuun alus ta 2017 lukien voimassa olevassa kuntalain valtuuston kokoa kos kevas sa pykälässä asetetaan valtuutettujen määrälle asukasluvun mukaan mää räy ty vä alaraja. Kunta voi sen puitteissa itse tarkemmin päättää valtuu tet tu jen määrästä, kunhan ilmoittaa lain mukaisesta alarajasta poik keavas ta päätöksestään oikeusministeriölle vaalivuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä. Valtuuston koosta tehtävän päätöksen lisäksi valtuuston on syytä linjata toi mi elin or ga ni saa tion keskeiset periaatteet, joita noudatetaan uu dis tettaes sa hallintosääntöä muiltakin osin uuden kuntalain vaatimuksia vas taavak si. Uudistetun hallintosäännön on tarkoitus astua voimaan uuden valtuustokauden alussa. Valtuuston koko Kuntalain toimielimiä ja johtamista (- - -) koskevan siirtymäsäännöksen 147 mukaan mm. kuntalain 15.1 :ää valtuuston toimikaudesta ja 16 :ää val tuu tet tu jen lukumäärästä sovelletaan ensimmäisen kerran vuonna 2017 va lit ta vaan valtuustoon. Lain voimaan tullessa toimivaltaisen valtuuston toimi kau si jatkuu suoraan lain nojalla toukokuun 2017 loppuun. Kuntalain 16 asettaa valtuuston koolle kunnan asukasmäärästä riip puvan alarajan, mikä Vihdin kokoisessa kunnassa on 43 valtuutettua. Valtuus to voi lain mukaan kuitenkin päättää suuremmasta valtuutettujen määräs tä, ylärajaa valtuuston koolle ei kuntalaki aseta. Mikäli kunta päättää va li ta enemmän kuin laissa asetetun vähimmäismäärän valtuutettuja, tulee täs tä ilmoittaa oikeusministeriölle vuoden 2016 loppuun mennessä.

14 Pöytäkirja 14/ (44) Valtuuston alainen toimielinorganisaatio Kunta päättää kunnanhallituksen alaisen luottamushenkilöorganisaation se kä henkilöstöorganisaation rakenteen, toimielimet, toimivallan ja teh tävät eri toimielinten ja toimijoiden kesken. Toimielinorganisaation ja joh ta misen vaihtoehtoiset organisointitavat tuodaan nykyistä selkeämmin esille kun ta lais sa. Mallien tarkoituksena on vahvistaa kunnan poliittista joh ta mista ja korostaa luottamushenkilöiden roolia päätöksenteossa. Vaihtoehtoisina organisointitapoina ns. perinteisen lautakuntamallin rin nalla kuntalaki mahdollistaa valiokuntamallin, puheenjohtajamallin ja ti laaja-tuot ta ja mal lin. Perinteinen malli on vuoden 1995 kuntalain mukainen kunnan hallinnon jär jes tä mi sen perusmalli, jossa kunnanhallituksen alaisena toimivat lau takun nat pysyväisluonteisten tehtävien hoitamista varten. Lautakunnat or gani soi daan yleensä joko hallinnonaloittain tai elämänkaariajattelun mukaan. Lau ta kun tien lukumäärä on valtuuston harkinnassa. Samoin valtuusto päät tää lautakuntien jäsenmäärän. Lautakuntien lisäksi kunnassa voi olla joh to kun tia ja jaostoja. Valiokuntamallissa kunnanhallitukseen ja lautakuntaan valitaan vain valtuu tet tu ja ja varavaltuutettuja. Valiokunnat toimivat kunnanhallituksen alaisi na. Valiokuntamalli korostaa vaaleilla valittujen luottamushenkilöiden ase maa kunnan päätöksenteossa ja päätösten valmistelussa sekä po liit tisen vastuun toteutumista. Erityisesti valtuuston asema suhteessa kun nanhal li tuk seen vahvistuu. Siirryttäessä lautakuntamallista valiokuntamalliin va lio kun nat voivat hoitaa samoja tehtäviä kuin lautakunnat, tai ne osal lis tuvat lähinnä asioiden poliittiseen valmisteluun, jolloin päätöksenteko on keskit ty nyt kunnanhallitukselle. Puheenjohtajamallissa lautakuntien tai valiokuntien puheenjohtajat valitaan kun nan hal li tuk sen jäsenistä. Ko. malli korostaa kunnanhallituksen jäsenten vas tuu ta kunnan hallinnosta. Puheenjohtajamalli voidaan toteuttaa joko pe rus mal lin tai valiokuntamallin pohjalta. Koska mallissa lautakunnan tai va lio kun nan puheenjohtaja on kunnanhallituksen jäsen ja usein myös valtuu tet tu, tehtäväkokonaisuuden hoitaminen osa-aikaisesti voi olla pe rus teltua, jos kunta niin päättää. Tilaaja-tuottajamallissa palvelujen järjestämisvastuu ja palvelujen tuot tamis ta koskeva päätöksenteko erotetaan toisistaan. Asukkaiden vai ku tusmah dol li suuk sien ja demokratian turvaamiseksi erityisesti palvelujen jär jestä mis vas tuun tulisi aina olla luottamushenkilöistä koostuvalla toimielimellä, jo ko lautakunnalla tai valiokunnalla. Tuottamisvastuu voisi olla myös esimer kik si johtokunnalla. Toimielinorganisaation rakenne ja vastuualueet Vihdin kunnan nykyinen toimielinorganisaatio on rakentunut lau ta kun tamal lil le, jossa kunnanvaltuusto on asettanut kunnanhallituksen lisäksi pysy vien tehtävien hoitamiseksi seuraavat lautakunnat kasvatus- ja koulutuslautakunta (9 jäsentä, jokaisella henkilökohtainen va ra jä sen) liikuntalautakunta (7 jäsentä, jokaisella henkilökohtainen varajäsen) nuorisolautakunta (7 jäsentä, jokaisella henkilökohtainen varajäsen)

15 Pöytäkirja 14/ (44) kulttuuri- ja kansalaistoiminnan lautakunta (7 jäsentä, jokaisella hen kilö koh tai nen varajäsen) kaavoitus- ja tekninen lautakunta (9 jäsentä, jokaisella hen ki lö koh tainen varajäsen) ympäristölautakunta (7 jäsentä, jokaisella henkilökohtainen varajäsen) tarkastuslautakunta (puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme muuta jä sen tä, jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Pu heenjoh ta jan ja varapuheenjohtajan pitää olla kunnanvaltuutettuja) Voimassa olevan hallintosäännön mukaan lautakunnat valitaan valtuuston toi mi kau dek si lukuun ottamatta kulttuuri- ja kansalaistoiminnan lau ta kuntaa, jonka jäsenistä kolme valitaan kansalaisjärjestöjen ja kylätoimikuntien eh do tus ten pohjalta kahdeksi vuodeksi kerrallaan sekä nuo ri so lau ta kuntaa, jonka jäsenistä kolme valitaan nuorisotyön edustajiston ehdotusten poh jal ta kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Toimielinorganisaatiosta päätettäessä on myös syytä tarkastella toi mi elinten rakennetta ja vastuualueita. Liikuntalautakunnassa, nuo ri so lau ta kunnas sa ja kulttuuri- ja kansalaistoiminnan lautakunnassa on muihin lau takun tiin verrattuna varsin vähän käsiteltäviä asioita. Merkittävä osa lau takun tien asioista on myös yhteisiä kaikille tai useammalle lautakunnalle. Vuo si na kasvatus- ja koulutuslautakunnalla oli keskimäärin 13 ko kous ta, kun taas liikunta-, nuoriso- ja kulttuuri- ja kansalaistoiminnan lau ta kun nil la kullakin alle 7 kokousta. Kasvatus- ja koulutuslautakunta käsit te li vastaavana aikana keskimäärin yli 56 asiaa (muita kuin yhteisiä asioi ta, ilmoitusasioita tai ajankohtaiskatsauksia) vuodessa, kun taas liikun ta lau ta kun ta 17,4, nuorisolautakunta 10 ja kulttuuri- ja kan sa lais toi minnan lautakunta 18. Sivistyskeskuksen toimialaan kuuluvat lautakunnat on järjestetty lä hi kunnis sa varsin kirjavalla tavalla. Kirkkonummella ja Tuusulassa on Vihdin lailla neljä lautakuntaa vastaavanlaisilla vastuualueilla. Nurmijärvellä on kolme lautakuntaa (sivistys-, nuoriso- ja liikuntalautakunnat) Kun taas Mäntsä läs sä on vain yksi, sivistyslautakunta. Kaksi lautakuntaa on Hyvinkäällä (ope tus- ja kulttuurilautakunta ja vapaa-aikalautakunta), Järvenpäässä (las ten ja nuorten lautakunta ja sivistys- ja vapaa-aikalautakunta) ja Ke raval la (kasvatus ja opetuslautakunta ja vapaa-aikalautakunta). Toiminnallisesti perusteltua voisi olla sivistyskeskuksen toimialaan kuu luvien lautakuntien määrän vähentäminen joko yhteen (esim. si vis tys lau takun ta tai hyvinvointilautakunta) tai kahteen (esim. lasten ja nuorten lau takun ta ja vapaa-aikalautakunta). Lautakuntien uudet toimialat ovat muo dostet ta vis sa voimassa olevan hallintosäännön toimialamääräysten mukaisesti yh dis tä mäl lä, esim. kasvatus- ja koulutuslautakunta sekä nuo ri so lau ta kunta (lasten ja nuorten lautakunnan toimiala) ja liikuntalautakunta ja kulttuurija kansalaistoiminnan lautakunta (vapaa-aikalautakunta). Hallintosäännön muut ta mi sen yhteydessä lautakuntien toimialaa on myös mahdollista tarken taa. Toimielinrakenteen tarkastelun yhteydessä on perusteltua tarkastella myös lau ta kun tien jäsenmääriä sekä jäsenyyden edellytyksiä. Yleensä toi mi elimen jäseniä valitaan pariton määrä, jotta äänet eivät yksittäisten ko kousasioi den käsittelyssä äänestettäessä mene tasan. Hallintosäännössä voidaan asettaa lautakuntien jäsenyydelle ehtoja tietyn tahon edus tet ta vuuden suhteen (mm. eri intressiryhmien jäsenyys, palveluiden käyttäjät tms.) tai esim. siitä, että suurimman osan lautakuntien jäsenistä tulisi olla val tuu-

16 Pöytäkirja 14/ (44) tet tu ja tai varavaltuutettuja. Em. periaatteita voidaan noudattaa yhteisesti so vi tus ti myös ilman, että ne on kirjattu hallintosääntöön. Lautakuntien määrän vähentämisellä ja niiden toimialojen yhdistämisellä voi daan arvioida olevan vaikutuksia niiden painoarvoon. Erillisen liikunta-, nuo ri so- ja kulttuurilautakunnan poistuminen ja niiden eri intressiryhmille va rat tu jen jäsenyyspaikkojen poistuminen voivat vähentää näiden asioiden pai no ar voa ja erityisasiantuntemusta yhteisessä lautakunnassa. Toisaalta lau ta kun tien määrän väheneminen (ja mahdollinen jäsenmäärän lisäys) voi kas vat taa ko. lautakunnan painoarvoa kunnan pää tök sen te ko jär jes tel mässä. Samoin intressitahojen edustajien osallistumista asioiden valmisteluun jo ennen päätöksentekovaihetta voidaan parantaa muullakin tavoin osal listu mis- ja vaikuttamismekanismeja kehittämällä. Lautakuntien määrän vähentäminen vähentää myös päätöksenteon kustan nuk sia, kun niihin liittyvä erillinen valmistelu-, kokousjärjestely-, esittelyse kä täytäntöönpanotyöt jäävät pois. Lisäksi kustannuksia vähentävät myös mahdollisesti vähenevien lautakuntien kokouspalkkiot sekä mat kakus tan nus ten korvaukset. Vihdin Veden asema liikelaitoksena Vesihuoltolakia on uudistettu ja vesihuoltolain uudet asetukset ovat tulleet voimaan syyskuussa Vesihuoltolain 20 mukaan kunnan tai yrityksen tulee kirjanpidossaan eriyttää vesihuolto muista toiminnoista. Ve si huol lol le on tilikausittain laadittava tase, tuloslaskelma ja ra hoi tus laskel ma sekä esitettävä niiden liitteenä olevat tiedot. Tase ja tuloslaskelma on laadittava kirjanpitolain (1336/1997) säännösten mukaisesti. Ve si huolto lai tok sen on myös vesihuoltolain 20 a mukaan laadittava kir jan pi to laissa tarkoitettu toimintakertomus. Siinä tulee esittää ymmärrettävässä muodos sa vesihuoltolain 20 :ssä tarkoitetut tilinpäätöstiedot sekä tiedot ve sihuol lon hintatasoa, tehokkuutta, laatua ja kannattavuutta kuvaavista tunnus lu vuis ta. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut lausun non 112 vesihuoltolain muutosten vaikutuksista kunnallisten ve si huolto lai tos ten kirjanpitoon ja tilinpäätökseen. Lausunnossaan kuntajaosto koros taa että, vesihuoltolaitoskokonaisuus (vesihuolto ja huleveden vie märöin ti) tulee eriyttää kirjanpidollisesti joko kunnallisena liikelaitoksena tai tase yk sik kö nä. Vihdin vesihuoltolaitos on ollut alkaen nettoperiaatteella toimiva kun nal li nen liikelaitos. Vihdin Veden ydintehtävä on tuottaa ja toimittaa asiak kail leen hyvää ja laatuvaatimukset täyttävää talousvettä sekä huo lehtia asiakkaiden jätevesien poisjohtamisesta ja käsittelystä. Liikelaitos on eriy tet ty kunnan muusta toiminnasta sekä organisatorisesti että ta lou del lises ti. Vihdin vedellä on hallintosäännön mukaisesti kunnanhallituksen va litse ma johtokunta, jolla on viisi jäsentä, ja heillä henkilökohtaiset va ra jä senet. Jäsenistä ja heidän varajäsenistään neljä on luottamushenkilöitä ja yksi asiantuntijajäsen. Asiantuntijajäsen voi olla Vihdin kunnan tekninen ja ym pä ris tö joh ta ja. Vihdin veden asemaa kunnan organisaatiossa on syytä tarkastella osana toi mi elin or ga ni saa tion kokonaistarkastelua. Vihdin vesi toimii tällä hetkellä hy vin tiiviinä osana kunnan toimintaa, mutta hallinnollisesti erillisenä yk sikkö nä. Lakkauttamalla liikelaitos ja siirtämällä Vihdin veden toiminta kunnan tek ni sen ja ympäristötoimen tulosalueeksi voidaan saavuttaa monia etuja toi min nal li ses ta ja taloudellisesta näkökulmasta. Kunnallistekniikan ra ken-

17 Pöytäkirja 14/ (44) ta mi sen ja suunnittelemisen toiminnalliset kokonaisuudet saataisiin pa remmin yhteen ja yhteisen ohjauksen ja johdon alaisuuteen. Samoin ve si laitok sen toimivalta ja vastuukysymykset tulisivat yhdenmukaisiksi muiden tulos aluei den kanssa. Yksiköiden välistä yhteistyötä olisi myös mahdollista ke hit tää ja monipuolistaa helpommin kunnan organisaation sisällä, ja purkaa yksiköiden välisiä raja-aitoja. Henkilöstö- ja kalustoresurssia voidaan pa rem min jakaa ja hyödyntää kunnan organisaation sisällä. Vastaavasti taas erilliset organisaatiorajat saattavat heikentää toimintojen välistä yhteis työ tä ja tehtäväjaon joustavuutta. Talouden näkökulmasta liikelaitoksen yhdistäminen kunnan toimintaa mah dol lis tai si taloushallinnon järjestelmien hyödynnettävyyden ja yk sin kertais tai si suunnittelua ja raportointia, kun kunta olisi järjestelmässä yksi koko nai suus. Vastaavasti muutos vähentäisi taloushallinnon työn lisäksi myös kustannuksia. Myös investointien suunnittelu ja toteutus olisi mahdol lis ta saada entistäkin yhtenäisemmäksi. Kirjanpidollisesti eriytetty ta seyk sik kö täyttäisi edelleen vastaavat vesihuoltolain ja kirjanpitolain edel lytyk set kuin liikelaitos. Vesihuoltolain 18 mukaan vesihuollon ja huleveden vie mä röin nin maksujen tulee olla sellaiset, että pitkällä aikavälillä voidaan kat taa vesihuoltolaitoksen uus- ja korjausinvestoinnit ja kustannukset. Mak sui hin saa sisältyä enintään kohtuullinen tuotto pääomalle. Järjestely ei vaikuttaisi korottavasti vesihuoltolaitoksen perimiin maksuihin ja ve sihuol to lai tok sen peruspääoman korko kunnalle pysyisi ennallaan. Henkilöstön näkökulmasta kunnalla ja vesilaitoksella olisi hyvä olla yh tenäi nen henkilöstöpolitiikka, jolloin koko kunnan henkilöstöä koskevat samat säännöt ja periaatteet. Liikelaitoksen lakkauttaminen ja siirtäminen kun nan organisaatioon ei muuta henkilöstön asemaa. Henkilöstön kanssa käy dään asiasta lain edellyttämä yhteistoimintaneuvottelu ennen päätöstä. Liikelaitoksen lakkauttamisen myötä Vihdin veden toiminta siirtyisi kaa voitus- ja teknisen lautakunnan alaisuuteen ja johtokunta lakkautetaan.vihdin ve den johtokunta on vuosina kokoontunut keskimäärin 7 kertaa vuo des sa, ja käsitellyt vuosittain keskimäärin 23 asiaa. Kunnan johtamisen vaihtoehdot Kuntalain johtamiseen liittyvät säännökset selkeyttävät poliittisen ja am matil li sen johtamisen rooleja ja työnjakoa. Kunnanhallituksen puheenjohtajan teh tä vä sään nök sel lä, vaihtoehtoisilla toimintamalleilla ja mahdollisuuksilla pää toi mi siin ja osa-aikaisiin puheenjohtajiin korostetaan entistä enemmän po liit tis ta johtajuutta kunnassa. Johtajasopimuksella puolestaan pyritään muut ta maan kunnanjohtajan asema ammatillisen johtamisen suuntaan. Vaihtoehtoja poliittisen ja ammatillisen johtamisen tasapainon ke hit tä mises sä on useita. Ammatillista johtamista voidaan painottaa valitsemalla kun nan joh ta ja ja poliittista johtamista valitsemalla pormestari. Kun nan johta ja mal lis sa voidaan korostaa poliittista johtajuutta ottamalla käyttöön päätoi mi set tai osa-aikaiset luottamushenkilöt tai valitsemalla lau ta kun ta kuntien puheenjohtajat kunnanhallituksen jäsenistä. Ko. mallissa voidaan koros taa poliittista johtamista myös organisoimalla toimielimet va lio kun ta mallin mukaisesti tai valitsemalla sama luottamushenkilö valtuuston ja kun nanhal li tuk sen puheenjohtajaksi. Uuden kuntalain mukaiset kunnan johtamisen vaihtoehdot ovat siten kunnanjohtaja ja kunnanhallituksen luottamushenkilöpuheenjohtaja

18 Pöytäkirja 14/ (44) (=ny ky mal li), kunnanjohtaja ja päätoiminen/osa-aikainen kunnanhallituksen pu heenjoh ta ja ja varapuheenjohtaja tai pormestari. Kuntalaissa on uusi säännös kunnanhallituksen puheenjohtajan tehtävistä. Kun ta lain 40 :n mukaan kunnanhallituksen puheenjohtaja johtaa poliittista yh teis työ tä, jota kunnanhallituksen tehtävien toteuttaminen edellyttää. Muis ta tehtävistä määrätään kunnan hallintosäännössä. Uuden sääntelyn tar koi tuk se na on kunnanhallituksen puheenjohtajan roolin selkeyttäminen ja toimintaedellytysten parantaminen. Sääntely korostaa osaltaan poliittista joh ta mis ta sellaisessa kunnassa, jossa toimii kunnanjohtaja. Kunta voi päättää, että puheenjohtaja/varapuheenjohtaja hoitaa teh tä väänsä päätoimisesti tai osa-aikaisesti. Kunnanjohtajan ja kunnanhallituksen pu heen joh ta jan johtamisen työnjaon ja vastuun selkeyttämiseksi tehtävistä on otettava määräykset hallintosääntöön ja kunnanjohtajan joh ta ja so pimuk seen. Ko. malli antaa mahdollisuuden korostaa kunnan johtamisessa poliittista joh ta mis ta, vaikka kuntaa edelleen johtaisi virkasuhteinen kunnanjohtaja. Pää toi mi sel la luottamushenkilöllä on oikeus saada vapaata siviilityöstään. Osa-ai kai sen luottamushenkilön on sovittava vapaasta työnantajansa kans sa, mutta työnantajalla pitää olla kieltäytymiseen painavat syyt. Valtuus to päättää päätoimiselle ja osa-aikaiselle luottamushenkilölle mak setta vas ta kuukausipalkasta ja korvauksista. Heillä on oikeus saada vuo si lomaa, sairauslomaa ja perhevapaata sekä työterveyshuollon palveluja samoin perustein kuin kunnallisella viranhaltijalla. Kuntalaissa ei säädetä päätoimisen tai osa-aikaisen luot ta mus hen ki lön työajas ta, vaan siitä valtuusto voi päättää erikseen tai niin, että päätoimiseen luot ta mus hen ki löön sovelletaan kunnanjohtajaa koskevia KVTESin säännök siä. Kuntalain 33.2 :n mukaan päätoimisena tai osa-aikaisena luot tamus hen ki lö nä voi toimia myös valtuuston puheenjohtaja tai va ra pu heenjoh ta ja, kunnanhallituksen varapuheenjohtaja tai lautakuntien pu heen johta jat. Pormestarimallin käyttöönottavassa kunnassa pormestari hoitaa sekä kunnan hal li tuk sen puheenjohtajan että perinteisesti kunnanjohtajalle kuuluvia teh tä viä. Vaikka kunnassa ei ole tuolloin kunnanjohtajaa, tarvitaan kui tenkin yleensä myös ylintä viranhaltijaa, joka johtaa kunnan operatiivista toimin taa ja henkilöstöorganisaatiota. Ko. järjestelmässä esittelijänä kun nanhal li tuk ses sa voi toimia pormestari tai hallintosäännössä määrätty vi ran halti ja. Kuntalain 44 :n mukaan pormestariksi voidaan valita myös henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen ja lautakuntaan. Valtuusto voi päät tää, että pormestarin on oltava kyseisen kunnan valtuutettu. Por mesta ri voidaan valita enintään valtuuston toimikaudeksi. Pormestariin so vel letaan em. säännöksiä päätoimisen ja osa-aikaisen luottamushenkilön asemas ta. Valtuusto valitsee pormestarin, mutta suoran vaalin mahdollisuutta val mis tel laan lainsäädäntöön erikseen. Toimielinorganisaation ja hallintosääntömuutoksen valmistelu Hallintosäännöllä valtuusto antaa tarpeelliseksi katsomansa määräykset

19 Pöytäkirja 14/ (44) kun nan hallinnon ja toiminnan järjestämisestä, päätöksenteko- ja hal lin tome net te lys tä sekä valtuuston toiminnasta. Kuntalain 90 lähtee siitä, että kaik ki kunnan johtosäännöillä määrättävät asiat kootaan yhteen joh to sääntöön, eli hallintosääntöön. Hallintosääntöön on tarkoitus koota kaikki ne mää räyk set, joista tähän saakka on määrätty hallintosäännön lisäksi mm. toi mi elin ten toimintasäännöissä, valtuuston työjärjestyksessä, ko kous palkkio sään nös sä jne. Valtuusto voi hallintosäännössä siirtää toimivaltaansa kunnan muille toi mieli mil le sekä luottamushenkilöille ja viranhaltijoille. Valtuusto voi hal lin tosään nös sä myös antaa oikeuden muulle viranomaiselle siirtää sille siir rettyä toimivaltaa edelleen (Kuntalain 91 ). Vaikka lain lähtökohtana on yksi hal lin to sään tö, johon mm. toimivallan siirtämistä koskevat määräykset kootaan, voi toimielimen kuitenkin olla perusteltua siirtää toimivaltaa edelleen toi min ta sään nöl lä tai erillisellä toimivallan siirtopäätöksillä. Siirretyn toi mival lan osalta voidaan tehdä tarvittaessa muutoksia joustavammin, kun se on toimielimen itsensä hyväksyttävissä valtuuston päättämän hal lin to säännön muutoksen sijaan. Siirtäessään sille delegoitua toimivaltaa toimielimen on mahdollista räätälöidä oman toimialansa toimivaltamääräykset ko. toimi eli men tarpeisiin soveltuvaksi. Jos siirretty toimivalta on toimielimen osal ta koottu toimintasääntöön, vältetään erillisten yksittäisten de le goin tipää tös ten vaikeampi hallittavuus. Uuden kuntalain mahdollistamia muutoksia johtamisjärjestelmään ja luot tamus elin or ga ni saa ti oon on esitelty kunnanvaltuustolle valtuustoinfossa sekä valtuustoseminaarissa Valtuustoseminaarissa pai kal la olleiden valtuutettujen enemmistö linjasi, että kunnan hal lin to säännön uudistamisessa noudatetaan seuraavia periaatteita: kunnanvaltuuston koko on edelleen 43 valtuutettua toimielinorganisaatio rakentuu lautakuntamallille sivistyskeskuksen lautakuntien määrää voidaan vähentää lautakuntien jäsenistä suurimman osan tulisi olla valtuutettuja tai va raval tuu tet tu ja, selvitetään Vihdin Vesi -liikelaitoksen purkaminen ja toiminnan siir tä minen Vihdin kunnan organisaatioon ei oteta käyttöön pormestarimallia kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston puheenjohtaja voi olla osa-aikai nen Valmistelija Noora Nordberg, etunimi.sukunimi(at)vihti.fi, p Esittelijä Ehdotus Kunnanjohtaja Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se 1. ilmoittaa oikeusministeriölle, että Vihdin kunnanvaltuustoon valitaan vuo den 2017 kuntavaaleissa 43 valtuutettua ja 2. linjaa, että hallintosäännön muutosta valmistellaan seuraavien lin jausten mukaisesti toimielinorganisaatio rakentuu lautakuntamallin mukaisesti siten, et tä valtuusto valitsee kunnanhallituksen (9 jäsentä) ja tar kas tuslau ta kun nan (5 jäsentä) lisäksi seuraavat lautakunnat lasten ja nuorten lautakunta (11 jäsentä) vapaa-ajan lautakunta (7 jäsentä) kaavoitus- ja tekninen lautakunta (9 jäsentä)

20 Pöytäkirja 14/ (44) ympäristölautakunta (7 jäsentä) sekä asettaa vaalilain mukaiset lautakunnat lautakuntien jäsenistä suurimman osan tulisi olla valtuutettuja tai va ra val tuu tet tu ja, mutta tästä vaatimuksesta voidaan tarvittaessa jous taa, eikä sitä näin ollen kirjata hallintosääntöön hallintosääntöön ei jatkossa oteta määräystä, jonka mukaan osan lau ta kun nan jäsenistä tulisi valikoitua tietyn intressitahon esi tykses tä, mutta näin voidaan luottamushenkilöitä valittaessa käy tännös sä edelleen menetellä Vihdin Vesi -liikelaitos lakkautetaan kunnanvaltuuston erillisellä pää tök sel lä ja sen toiminta siirretään Vihdin kunnan or ga ni saa tioon tulosalueeksi ja kirjanpidollisesti eriytetyksi taseyksiköksi lukien kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston puheenjohtaja voi val tuuston niin päättäessä hoitaa tehtävää osa-aikaisesti kunnanhallitus ja lautakunnat voivat siirtää niille kuuluvaa pää tösval taa edelleen toimintasäännöillä. Käsittely Keskustelun kuluessa kunnanjohtaja muutti päätösehdotustaan seuraavasti: Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se 1. ilmoittaa oikeusministeriölle, että Vihdin kunnanvaltuustoon valitaan vuo den 2017 kuntavaaleissa 43 valtuutettua ja 2. linjaa, että hallintosäännön muutosta valmistellaan seuraavien lin jausten mukaisesti toimielinorganisaatio rakentuu lautakuntamallin mukaisesti siten, et tä valtuusto valitsee kunnanhallituksen (9 jäsentä) ja tar kas tuslau ta kun nan (5 jäsentä) lisäksi seuraavat lautakunnat kaavoitus- ja tekninen lautakunta (9 jäsentä) ympäristölautakunta (7 jäsentä) sivistyskeskuksen toimialalle kaksi lautakuntaa, joiden nimet, vastuualueet ja jäsenmäärät määritellään myöhemmin, sekä asettaa vaalilain mukaiset lautakunnat lautakuntien jäsenistä suurimman osan tulisi olla valtuutettuja tai va ra val tuu tet tu ja, mutta tästä vaatimuksesta voidaan tarvittaessa jous taa, eikä sitä näin ollen kirjata hallintosääntöön hallintosääntöön ei jatkossa oteta määräystä, jonka mukaan osan lau ta kun nan jäsenistä tulisi valikoitua tietyn intressitahon esi tykses tä, mutta näin voidaan luottamushenkilöitä valittaessa käy tännös sä edelleen menetellä Vihdin Vesi -liikelaitos lakkautetaan kunnanvaltuuston erillisellä pää tök sel lä ja sen toiminta siirretään Vihdin kunnan or ga ni saa tioon tulosalueeksi ja kirjanpidollisesti eriytetyksi taseyksiköksi lukien kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston puheenjohtaja voi val tuuston niin päättäessä hoitaa tehtävää osa-aikaisesti kunnanhallitus ja lautakunnat voivat siirtää niille kuuluvaa pää tösval taa edelleen toimintasäännöillä. Päätös Kunnanhallitus hyväksyi kunnanjohtajan muutetun päätösehdotuksen yksimielisesti

21 Pöytäkirja 14/ (44) Kunnanhallitus Kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston kokoukset vuonna / /2011 Kh Uusi kuntalaki muuttaa kuntavaalien ajankohtaa lokakuusta huhtikuuhun. Seu raa vat kuntavaalit toimitetaan huhtikuussa 2017 ja uuden valtuuston toi mi kau si alkaa Valtuusto valitsee ensimmäisessä ko kouk sessaan kunnanhallituksen ja muut toimielimet. Kunnanhallituksen kokouksia on vuodesta 2014 lukien pidetty keskimäärin jo ka kolmas viikko. Kokouksia on kuluvana vuonna pidetty syyskuun loppuun mennessä 12 kappaletta ja niissä on käsitelty yhteensä 150 asiaa, eli kes ki mää rin 12 asiaa kokousta kohden. Kunnanhallituksen kokousaikataulua vuodelle 2017 laadittaessa on kokouk set py rit ty edelleen suunnittelemaan pääsääntöisesti pidettäväksi kolmen viikon välein. Juhlapyhistä ja kunnanvaltuuston ko kous ai ka tau luis ta joh tuen kokousväli tulisi esityksen mukaan joinakin kertoina poik keuk sel lises ti jää mään kahteen viikkoon. Kuntavaalien ja pääsiäisen ajankohta vaikut ta vat kokousvälin venymiseen yhden kerran neljään viikkoon. Vuodelle 2017 esitetään pidettäväksi 18 kunnanhallituksen kokousta. Lisäk si kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se vahvistaisi ajankoh dat kuudelle kunnanvaltuuston kokoukselle. Valmistelija Antti Luukkanen, etunimi.sukunimi(at)vihti.fi, p Esittelijä Ehdotus Kunnanjohtaja Kunnanhallituksen kokoukset pidetään vuonna 2017 pääsääntöisesti joka kol mas maanantai. Kokouspäivät ovat vuonna 2017 seuraavat: 16.1., 6.2., 27.2., 27.3., 24.4., 8.5., 29.5., 12.6., 14.8., 4.9., 25.9., 9.10., , , (talousarviokäsittelyt), , ja Kokouskutsu ja esityslista lähetetään tai toimitetaan kunnanhallituksen jäse nil le ja valtuuston puheenjohtajille vähintään kolme päivää ennen kokous ta. Kiireellisissä tapauksissa voidaan ylimääräinen kokous kutsua kool le puhelimitse/sähköpostitse, kuitenkin vähintään kolme päivää ennen ko kous ta. Samoin kiireellisissä tapauksissa esityslista voidaan jakaa kokouk ses sa. Kokoukset pidetään pääsääntöisesti kunnanvirastossa. Kokouskäsittelyyn tarkoitetut asiakirjat, kirjeet, esitykset ja anomukset on toi mi tet ta va asianhallintayksikköön/kirjaamoon viimeistään seitsemän (7) päi vää ennen kokousta. Pöytäkirjat tarkastetaan kokousta seuraavana torstaina tai tämän jäl kei senä ensimmäisenä arkipäivänä, mikäli tästä ei toisin sovita. Tarkastettu pöy tä kir ja pidetään kunnanvirastossa nähtävänä kokousta seuraavan viikon ensimmäisenä arkipäivänä kello Samalla kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se päättää pitää kun nan val tuus ton kokoukset vuonna 2017 seuraavasti: 23.1., 20.3., 5.6.,

22 Pöytäkirja 14/ (44) 11.9., ja Käsittely Keskustelun kuluessa kunnanjohtaja muutti päätösehdotustaan ko kous päivien osalta siten, että kunnanhallituksen kokouspäivät ovat vuonna 2017 seu raa vat: 16.1., 6.2., 27.2., 27.3., 24.4., 8.5., 29.5., 12.6., 14.8., 4.9., 25.9., 9.10., , , (talousarviokäsittelyt), ja Samalla kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se päättää pitää kun nan val tuus ton kokoukset vuonna 2017 seuraavasti: 23.1., 20.3., 5.6., 11.9., ja Päätös Kunnanhallitus hyväksyi kunnanjohtajan muutetun päätösehdotuksen yk simie li ses ti

23 Pöytäkirja 14/ (44) Kunnanhallitus Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle maakuntauudistukseksi, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisuudistukseksi sekä niihin liittyviksi laeiksi sekä laiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta 295/ /2013 Kh Sosiaali- ja terveysministeriö sekä valtiovarainministeriö pyytävät päivätyllä kirjeellään lausuntoa hallituksen esitysluonnoksesta edus kun nal le maakuntauudistukseksi ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjes tä mis uu dis tuk sek si sekä niihin liittyviksi laeiksi. Sosiaali- ja ter veys minis te riö pyytää päivätyllä kirjeellään lausuntoa hallituksen esi tysluon nok ses ta laiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta. Lau sunnot pyydetään antamaan mennessä. Lausuntopyyntöihin vas tataan sähköisellä kyselyllä. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelman sekä hallituksen , ja tekemien linjausten mukaan Suomessa to teu te taan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja maakuntauudistus. Suo meen perustetaan 18 maakuntaa, joilla on omat vaalit ja valtuustot. Vuo den 2019 alusta alkaen maakunnat järjestävät kaikki alueensa so si aali- ja terveyspalvelut eli maakunnilla on vastuu siitä, että väestö saa lain mu kai set sosiaali- ja terveyspalvelut. Maakunnille kootaan sosiaali- ja tervey den huol lon lisäksi myös muita tehtäviä: työ- ja elinkeinopalvelut, sekä alue ke hit tä mi nen, ympäristöterveydenhuolto, lii ken ne jär jes tel mä suun nit telu, maaseudun kehittäminen ja pelastustoimi. Valtio rahoittaa maakuntien toi min nan eli jatkossa kunnilla ei ole enää vastuuta sosiaali- ja ter veys palve lui den järjestämisestä tai rahoituksesta. Hallituksen esityksillä maakuntauudistukseksi ja sosiaali- ja ter vey den huollon järjestämisuudistukseksi sekä niihin liittyviksi laeiksi on tarkoitus muun muas sa perustaa uudet maakunnat sekä säätää maakuntien hallinnosta ja ta lou des ta, siirtää järjestämisvastuu sosiaali- ja terveyspalveluista kunnilta maa kun nil le, säätää maakuntien saamasta rahoituksesta, rahoituksen kerää mi sen veroperusteista, uudistuksen voimaanpanosta, henkilöstön asemas ta sekä omaisuusjärjestelyistä. Lisäksi on tarkoitus kuntiin jäljelle jäävien peruspalvelujen osalta säätää uusi kuntien peruspalvelujen val tionosuus jär jes tel mä. Muiden kuin sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien siirros ta maakunnille sekä rahoituksesta valmistellaan erillinen hallituksen esitys. Hallituksen esityksellä sosiaali- ja terveydenhuollon tuottamisesta on tarkoi tus muun muassa varmistaa sosiaali- ja terveyspalveluja käyttävän asiak kaan tai potilaan asiakas- ja potilasturvallisuus, varmistaa laadultaan hy vät palvelut sekä edistää palvelun tuottajan ja viranomaisten välistä yhteis työ tä. Voimassa olevan yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluita kos kevan lainsäädännön mukaisen lupa- ja ilmoitusmenettelyn sijasta eh do tetaan otettavaksi lakiin kaikkia palveluiden tuottajia koskeva re kis te röin ti menet te ly. Palvelun tuottajien ja palveluyksiköiden erillisen rekisteröinnin tarkoi tus olisi keventää nykyiseen lupa- ja ilmoitusmenettelyyn liittyvää hal lintoa ja selkeyttää eri edellytysten välisiä suhteita. Vihdin kunnan lausuntoa valmisteltaessa on huomioitu mm. Kuntaliiton,

24 Pöytäkirja 14/ (44) Uu den maan liiton, Espoon kaupungin sekä Kuuma-seudun lausunnot tai lau sun to luon nok set. Oheismateriaali - Vihdin kunnan lausunto hallituksen esitysluonnoksista maa kun ta uu dis tuksek si, ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisuudistukseksi sekä niihin liit ty vik si laeiksi sekä laiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta - Lausuntopyyntö hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle maa kun tauu dis tuk sek si ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisuudistukseksi sekä nii hin liittyviksi laeiksi. - Lausuntopyyntö hallituksen esitysluonnoksesta laiksi sosiaali- ja ter veyspal ve lu jen tuottamisesta. Hallituksen esityksen korjatut lakiluonnokset (luettelo kor jauk sista kansilehdellä) Oheismateriaali löytyy osoitteesta uu distus.fi/hallituksen-esitysluonnos ). Valmistelija Noora Nordberg, etunimi.sukunimi(at)vihti.fi, p Esittelijä Ehdotus Päätös Kunnanjohtaja Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se antaa sosiaali- ja terveys mi nis te riöl le ja valtiovaranministeriölle liitteen mukaisen lausunnon hal li tuk sen esitysluonnoksista eduskunnalle maakuntauudistukseksi ja sosi aa li- ja terveydenhuollon järjestämisuudistukseksi sekä niihin liittyviksi laeik si sekä laiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta. Lisäksi kunnan hal li tus esittää, että kunnanvaltuusto tarkastaa tämän asian ko koukses sa. Kunnanhallitus hyväksyi kunnanjohtajan ehdotuksen yksimielisesti

25 Pöytäkirja 14/ (44) Kunnanhallitus Vuoden 2016 investointimäärärahojen muuttaminen Kh Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman Osana talousarviota on hyväksytty inves toin ti suun ni tel ma vuosille Investoinnit ovat sitovia val tuustoon nähden toiminnoittain. Valtuusto on muuttanut investointimäärärahoja Nummelanharjun koulun osalta, mutta muita muutoksia inves toin ti suun ni tel maan ei ole tehty. Syyskuun talousseurannan in ves toin tiosas sa on kuitenkin ennustettu seuraavia olennaisia poikkeamia in ves tointien määrärahojen käytön osalta: - ATK-hankinnat, varattu määräraha euroa, ennuste eu roa - Nummelanharjun keittiö, varattu määräraha euroa, ennuste euroa - Nummelanharjun koulun kalusteet, varattu määräraha euroa, en nus te euroa - Kunnallistekniikan rakentaminen, varattu määräraha euroa, en nus te euroa - Liikunta-alueiden rakentaminen, varattu määräraha euroa, en nus te euroa - Maa-alueet, varattu määräraha euroa, ennuste euroa - Nummelanharjun hiihtomaja, varattu määräraha euroa, en nuste euroa - Kiinteistöjen suunnitelmalliset pienkorjaukset, varattu määräraha euroa, ennuste euroa Yllä olevat määrärahat ovat varauksen ja ennusteen osalta esitetty net tomää räi si nä. Investointien määrärahaennusteen poikkeaminen varatuista mää rä ra hois ta johtuu Nummelanharjun keittiötä ja maa-alueita lu kuun ot tamat ta investointihankkeiden siirtymisestä tuleville vuosille. Valmistelija Erkki Eerola, etunimi.sukunimi(at)vihti.fi, p Esittelijä Kunnanjohtaja Ehdotus Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se muuttaa vuoden 2016 in ves toin ti mää rä ra ho ja seuraavasti: - ATK-hankinnat, määrärahavähennys euroa, uusi muutettu mää rä ra ha euroa - Nummelanharjun keittiö, määrärahavähennys euroa, uusi muu tet tu määräraha euroa - Nummelanharjun koulun kalusteet, määrärahavähennys euroa, uusi muutettu määräraha euroa - Kunnallistekniikan rakentaminen, määrärahavähennys euroa, uusi muutettu määräraha euroa - Liikunta-alueiden rakentaminen, määrärahavähennys euroa, uu si muutettu määräraha euroa - Maa-alueet, määrärahavähennys euroa, uusi muutettu määrä ra ha euroa

26 Pöytäkirja 14/ (44) - Nummelanharjun hiihtomaja, määrärahavähennys euroa, uusi muu tet tu määräraha euroa - Kiinteistöjen suunnitelmalliset pienkorjaukset, määrärahavähennys euroa, uusi muutettu määräraha euroa Päätös Kunnanhallitus hyväksyi kunnanjohtajan ehdotuksen yksimielisesti

27 Pöytäkirja 14/ (44) Kunnanhallitus Perusturvakuntayhtymä Karviaisen palvelutasosuunnitelma vuosille / /2013 Perusturvakuntayhtymä Karviaisen yhtymähallitus Kuntayhtymän johtajan ehdotus: Ptky Karviaisen palvelutasosuunnitelma vuosille ja vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille on val mis te lussa. Kokouksessa esitetään katsaus palvelutasosuunnitelman, talousarvion ja taloussuunnitelman valmisteluun vaikuttavista toiminnallisista ja ta loudel li sis ta muutoksista. Valmistelijat: Riitta-Liisa Reiterä, Marketta Roinisto, Pirkko Hynynen, Mikko Purhonen, Arja Tikkala ja Lars Forsell Yhtymähallitus käy lähetekeskustelun vuoden palvelutasosuunnitelmasta , talousarviosta 2017 ja taloussuunnitelmasta Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Perusturvakuntayhtymä Karviaisen yhtymähallitus Perussopimuksen mukaan valtuustokausittain laaditaan pal ve lu ta so suunni tel ma. Tämä on Perusturvakuntayhtymä Karviaisen pal ve lu ta so suun ni telma vuosille Sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve kunnassa määräytyy väestön määrän ja rakenteen perusteella. Väestön rakennetekijöitä ovat mm. väestön ikära ken ne, koulutus- ja tulotaso ja sairastavuus. Sosiaali- ja terveyspalvelun taso muodostuu lain ja asetusten mää rit tä mistä minimivaatimuksista palvelujen tuottamiselle, kuntien toimintaan va raamis ta resursseista suhteessa väestön palvelutarpeeseen ja muista pai kal lisis ta linjauksista palvelujen laadun, tuotantotavan ja palvelurakenteen suhteen. Palvelutasosuunnitelmaan on kirjattu palvelujen la ki säätei siin vaatimuksiin ja palvelujen saatavuuteen tai tuotantotapaan liittyvät muu tok set ja eräitä edellytyksiä palvelujen tuottamiselle. Suunnitelman liittee nä 1 on päivitetty palvelukuvaus ja liitteenä 2 luettelo toimintaa sää te levis tä laeista ja asetuksista. Suunnitelma tarkennetaan vuosittain laadittavassa talousarviossa. Palvelujen järjestämiseen suunnitelmakaudelle vaikuttaa alueel la tapahtunut väestön kehitys: lasten määrä on vähentynyt ja yli 75-vuotiai den lukumäärä on kasvanut ja kasvaa edelleen. Tämä merkitsee käytän nös sä hoivapalvelujen tarpeen kasvua ja lapsiperheiden palvelujen tarpeen vähenemistä. Palvelutasosuunnitelma sisältää ikäryhmittäiset väestö en nus teet vuoteen Väestön sosioekonomisella asemalla on merkittävä yhteys terveyteen. Ter vey del lä on yhteys sekä väestön koulutustasoon että tulotasoon. Ter-

28 Pöytäkirja 14/ (44) veys on gel mat ovat yleisempiä vähiten koulutettujen ja pienituloisten keskuu des sa (Valtioneuvoston kanslia, julkaisusarja 4/2007). Karviaisen alueel la väestön sosioekonominen asema asettaa vaatimuksia sekä kan santer veys työn että sosiaalityön hyvälle osaamiselle. Palvelutasosuunnitelma si säl tää koulutustasomittainindikaattorin, koulutuksen ulkopuolelle jääneet pro sent tei na vastaavan ikäisestä väestöstä, toimeentulotukea pit kä ai kaises ti saaneet vuotiaat vastaavan ikäisestä väestöstä, pie ni tu loisuus as teen ja sairastavuusindeksit. Karviaisen alueella useita vuosia jatkunut syntyvyyden aleneminen vai kuttaa suunnitelmakaudella äitiys- ja lastenneuvolapalvelujen tuottamiseen. Vih din kunnassa syntyvyys on laskenut merkittävästi. Karkkilan alueen syn ty vyys on pysynyt vakiintuneella tasolla. Näin ollen äitiys- ja las ten neuvo loi den asiakasmäärät ovat pienentyneet laskeneen syntyvyyden seurauk se na. Vihdin äitiys- ja lastenneuvoloissa asiakasmäärä on pienentynyt kah des sa vuodessa yli 300 asiakkaalla ja Karkkilan neuvolassa 40 asiakkaal la. Neuvolapalveluja tuotetaan suunnitelmakaudella asetus ten määrittelemällä tavalla ja suositusten mukaisin henkilöstöresurssein ko ko Karviaisen alueella. Äitiys- ja lastenneuvolan toiminta sopeutetaan asia kas mää rien muutosta vastaavasti Karviaisen alueen neuvoloissa. Perusterveydenhuollossa kiireettömän hoidon saatavuus saatiin suun ni telma kau del la keskimäärin tasolle 14 vuorokautta sekä lääkärin vas taan otoil la että suun terveydenhuollossa. Valtakunnallisessa ver tai lussa perusterveydenhuollon lääkäripalvelujen saatavuus sekä Vihdissä että Kark ki las sa vastaa maan keskiarvoa. Tulevalla kaudella on tavoit tee na nopeuttaa hoitoon pääsyä siten, että kiireettömän hoidon odo tusai ka on 7 vuorokautta. Tavoitteeseen edetään vaiheittain siten, että vuoden 2017 lopussa odotusaika on Karkkilassa 7 vrk ja myös Vihdissä, jos tiloi hin liittyvät ongelmat saadaan ratkaistuksi. Suunnitelmakauden alussa odo tus ai ka kiireettömään hoitoon on lääkärivastaanotolla vielä 14 vuo rokaut ta. Suun terveydenhuollossa keskimääräinen odotusaika kii reet tömään hoitoon pysyy 14 vuorokaudessa. Palvelutarpeet erilaisissa hoivapalveluissa kasvavat lähivuosina väestön ikään ty mi sen vuoksi. Yli 75-vuotiaiden määrän ennustettu kasvu Vihdin - Kark ki lan alueella on n. 120 henkilöä vuosittain, jolloin viidessä vuodessa Kar viai sen alueella on 600 yli 75-vuotiasta enemmän kuin nyt. Pal ve lu ta sosuun ni tel mas sa on arvioitu laskennallista palvelutarpeen kasvua hoi vapaik ko jen osalta. Laskelma perustuu nykyisiin valtakunnallisiin tavoitteisiin pal ve lu jen peittävyydestä. Karviainen asettaa toiminnalliset tavoitteensa valtakunnallisten ikäihmisten pal ve lu ra ken teen tavoitteiden mukaisesti. Karviaisessa tavoitteena vuosina on, että yli 75 vuotiaista asuu kotona noin % säännöllisen kotihoidon piirissä on % tehostetun asumispalvelun piirissä on noin 8-10 % omaishoidon tuen saajia on noin 4-5 % pitkäaikaisessa laitoshoidossa on 0 % Suomessa on valmisteltu uutta lakia sosiaali- ja terveydenhuollon jär jes tämi ses tä viimeisen kymmenen vuoden ajan. Valmistelussa on ollut useita eri lai sia vaihtoehtoja kuten esimerkiksi sosiaali- ja terveysalueisiin tai vahvoi hin peruskuntiin nojaavaa valmistelua. Aikaisemmat esitykset sosiaalija terveydenhuollon uudistamisesta ovat saaneet lausuntokierroksilla osak-

29 Pöytäkirja 14/ (44) seen kovaa kritiikkiä tai kaatuneet kunnallisen itsehallinnon pe rus tus lail liseen suojaan tai muuhun juridiseen ongelmaan. Maassa valmistellaan jälleen uudistusta sosiaali- ja terveydenhuollon järjes tä mi ses tä. Valmistelun seurauksena on syntynyt hallituksen esi tys luonnos sote- ja maakuntauudistuksen lainsäädännöksi. Uudistuksen ta voit teena on mm. toteuttaa maakuntien itsehallintoon perustuva palveluja hal lin tojär jes tel mä. Järjestelmän tarkoituksena on vahvistaa julkisen talouden kestä vyyt tä. Uusi rakenne käsittäisi 18 maakuntaa, 5 sote-yhteistyöaluetta ja 12 laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksikköä (sis. 5 yli opis to sairaa laa). Uudistuksen aikataulun mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjes tä mi nen siirtyisi maakunnille alkaen. Tuolloin sosiaali- ja tervey den huol lon järjestämis- ja rahoitusvastuu on tarkoitus irrottaa kun tapoh jai ses ta järjestelmästä. Uudistuksen tavoitteena on lisätä asiakkaiden valinnanvapautta palvelujen osal ta. Valinnanvapauslainsäädännöstä ei kuitenkaan ole hallituksen esitys luon nos ta, vaikka lausuntokierros järjestämislaista ja maakuntalaista on me neil lään ja päättyy Valinnanvapauteen liittyvän yh tiöit tä misvel voit teen osalta tulisi maakunnille siirtymäaika ainakin vuoden 2021 alkuun asti. Maakuntauudistuksen aikataulu on tiukka ja sillä saattaa käytännössä olla vai keuk sia pysyä tässä aikataulussa. Uudistuksen toteutuessa maakunta tu lee päättämään siitä, miten sosiaali- ja terveyspalvelut Uudellamaalla järjes te tään ja missä. Tuolloin on paikallisesti tärkeää, että on olemassa toimi vat palvelut toimintaan sopivissa tiloissa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen hyvä saatavuus kuntalaisille on osa pai kal lista kilpailukykyä. Tässä palvelutasosuunnitelmassa Vihdin ja Karkkilan sosi aa li- ja terveydenhuollon palvelujen järjestäjän Karviaisen tavoitteena on avo ter vey den huol lon palvelujen (mm. lääkärin vastaanotto) hyvä saa tavuus. Se on myös tärkeä osa asiakaskokemusta. Näiden tavoitteiden saavut ta mi nen edellyttää, että paikalliset toimitilaratkaisut, joista jäsenkunnat vas taa vat, saadaan viimein järjestettyä kohtuullisella tavalla sekä asiak kaiden että työntekijöiden kannalta. Näin ollen toimitiloihin liittyvät kysymykset ovat toiminnan järjestämisen kannalta kriittisiä nyt ja tulevaisuudessa. Paikalliseen kilpailukykyyn kuuluu myös, että paikkakunnalla on vahva osaa mi nen sosiaali- ja terveyspalveluissa. Siksi tässä pal ve lu ta so suun nitel mas sa katsotaan ensiarvoisen tärkeäksi, että Karviaisen ter veys kes kuksel la on lääkärien koulutusoikeus ja että tässä terveyskeskusarvioinnissa saa daan hyvät tulokset. Karviaisen lääkärikoulutus on taannut oman va kitui sen lääkärikunnan sekä Vihtiin että Karkkilaan. Helsingin yliopiston lääke tie teel li sen tiedekunnan terveyskeskuksissa suorittaman tarkastuksen pe rus teel la Karviainen jatkaa edelleen lääkärien kouluttajana. Helsingin yliopis to on myöntänyt Karviaiselle oikeudet yleislääketieteen, työ ter veyshuol lon ja geriatrian erikoislääkärikoulutuksiin. Varsinkin lää kä ri kou lu tet tavil ta Karviainen oli saanut hyvät arviot. Sosiaalityön osaamisen var mis tami sek si on Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston kanssa organisoitu Kar viai seen sosiaalityön oppimisklinikka, jonka avulla voidaan omaa hen kilös töä edelleen pätevöittää sosiaalityön osaamisessa. Paikallista kil pai luky kyä vahvistavat myös toimivat yhteistyöverkostot ja kumppaneita ar vosta va yhteistyöilmapiiri. Valmistelijat:

30 Pöytäkirja 14/ (44) Kuntayhtymän johtajan ehdotus: Riitta-Liisa Reiterä, Marketta Roinisto, Pirkko Hynynen, Mikko Purhonen, Arja Tikkala, Sinikka Olmiala Yhtymähallitus päättää hyväksyä Karviaisen palvelutasosuunnitelman ja lähettää sen Vihdin kunnanvaltuustolle ja Karkkilan kau pungin val tuus tol le hyväksyttäväksi. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti Kh Oheismateriaali Perusturvakuntayhtymä Karviaisen palvelutasosuunnitelma Valmistelija Noora Nordberg, etunimi.sukunimi(at)vihti.fi, p Esittelijä Ehdotus Päätös Kunnanjohtaja Kunnanhallitus päättää esittää kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy Pe rustur va kun ta yh ty mä Karviaisen palvelutasosuunnitelman Kunnanhallitus hyväksyi kunnanjohtajan ehdotuksen yksimielisesti

31 Pöytäkirja 14/ (44) Kunnanhallitus Perusturvakuntayhtymä Karviaisen talousarvio vuodelle 2017 ja taloussuunnitelma / /2016 Perusturvakuntayhtymä Karviaisen yhtymähallitus Talousarvio 2017 perustuu palvelutasosuunnitelmaan, joka on laadittu vuo sil le Tuleva talousarviovuosi on palvelutasosuunnitelman en sim mäi nen vuosi. Palvelujen järjestämiseen suunnitelmakaudelle vaikuttaa alueel la tapahtuva nykyinen väestön kehitys: lasten määrä on vähentynyt ja yli 75-vuotiaiden lukumäärä on kasvanut ja kasvaa edelleen. Tämä mer kitsee käytännössä hoivapalvelujen tarpeen kasvua ja lapsiperheiden pal velu jen tarpeen vähenemistä. Ikäihmisten palvelutarpeen kasvua ikäluokan kas vaes sa voidaan jatkossa hoitaa kustannusvaikuttavasti uudistetulla palve lu ra ken teel la. Tulevissa talousarvioissa ei kuitenkaan voida enää olettaa ikä ih mis ten palvelujen kokonaismenojen pienenevän siten kuin 2014 ja Suunnitelmakaudella on tavoitteena parantaa edelleen var sin kin lääkärin vastaanoton saatavuutta mikäli jäsenkuntien tarjoama toi mi ti la rat kai sut mahdollistavat tavoitteen saavuttamisen. Väestönmuutokset vaikuttavat jonkin verran myös talousarvion 2017 valmis te luun. Ikäihmisten hoivan palvelutarve kasvaa ja lapsiperheiden pal velu tar ve hieman pienenee. Neuvolapalveluja tuotetaan talousarviovuonna ase tus ten määrittelemällä tavalla ja suositusten mukaisin hen ki lös tö re surssein koko Karviaisen alueella. Äitiys- ja lastenneuvoloiden asiakasmäärät ovat pienentyneet vuodesta 2014 n. 350 asiakkaalla. Äitiys- ja las ten neuvo lan toiminta sopeutetaan asiakasmäärien muutosta vastaavasti Kar viaisen alueen neuvoloissa. Päiväaikainen lääkäripalvelujen kiireellinen vastaanottotyö on järjestetty uu del la tavalla vuoden 2016 lokakuusta alkaen. Toiminnassa pyritään ennen kaikkea vaikuttavuuteen eli potilaiden ohjaus tehostuu ja lähipalveluja käy te tään aikaisempaa tehokkaammin. Lisäksi lääkäripalvelujen saa tavuut ta kiireettömän hoidon osalta parannetaan. Lääkärin vastaanotoilla tavoit tee na on vuoden 2017 lopussa saavuttaa maksimissaan 7 vuo ro kauden odotusaika kiireettömässä hoidossa. Vihdin tilaratkaisuista riippuu, voi daan ko väestön palvelutarpeeseen ja kysyntään vastata nykyistä oikea-ai kai sem min ja vähentää näillä samoilla perusterveydenhuollon resurs seil la myös Vihdin erikoissairaanhoidon menoja. Ikäihmisten lukumäärän ja palvelutarpeen kasvaessa lähivuosina lisätään ikä ih mis ten hoivapaikkoja hallitusti seuraten valtakunnallisia tavoitteita palve lu jen peittävyydestä. Hoivapaikkojen tarve arvioidaan suun ni tel ma kau tena vuosittain talousarviossa. Talousarvio 2017 sisältää toiminnalliset tavoitteet, palvelujen eu ro mää räiset arvot keskuksittain ja niiden ikäryhmä- tai asukaskohtaiset kus tan nukset jäsenkunnittain. Jäsenkuntaosuuksien laskelma pohjautuu tuote- ja toimi pis te koh tai siin menoihin, suoritearvioihin ja laskennallisiin yk sik kö hin toihin. Karviaisen talousarvion 2017 nettomenosumma ilman eri kois sai raan hoi-

32 Pöytäkirja 14/ (44) don menoja on yhteensä 61,9 milj. euroa (65,2 milj. euroa TA 2016). Talous ar vio pienenee vuoden 2016 talousarvioon verrattuna -5,1 %. Eri koissai raan hoi don osalta talousarvio vuodelle 2017 on yhteensä 44,5 milj. euroa (TA ,8 milj. euroa). Erikoissairaanhoidon talousarviot jä senkun nit tain eroavat siten, että Vihdin erikoissairaanhoidon talousarvio kasvaa 2,8 % ja Karkkilan pienenee -1,7 %. Erikoissairaanhoidon talousarvio on laadittu pääsääntöisesti HUSin antaman tiedon perusteella. Vuosien 2016 ja 2017 talousarviot eroavat siten, että vuoden 2017 alusta pe rus toimeen tu lo tu en myöntäminen siirtyy Kelan hoidettavaksi. Talousarvion 2017 yhteenveto kunnittain ja linjoittain on seuraava: Karkkilan maksuosuudeksi vuodelle 2017 ehdotetaan Karviaisen pal ve lujen osalta 17,6 milj. euroa. Muutos vuoden 2016 talousarvioon on -4,0 %. Mak su osuu dek si erikoissairaanhoidon osalta ehdotetaan 11,5 milj.euroa. Muu tos vuoden 2016 talousarvioon on -1,7 %. Maksuosuudet yhteensä ovat 29,0 milj. euroa. Vuoden 2017 talousarvio on -3,1 % pienempi kuin vuo den Perhepalveluiden talousarvio on 3,2 % suurempi, työikäisten lin jan -10,2 % pienempi ja ikäihmisten linjan 1,2 % suurempi kuin vuonna