EDUSKUNTAVAALIT 2015 VAALIOHJEET. Ennakkoäänestys ulkomailla. Oikeusministeriö

Transkriptio

1 6 EDUSKUNTAVAALIT 2015 VAALIOHJEET Ennakkoäänestys ulkomailla Oikeusministeriö

2 OM 36/51/2014 VAALIOHJEET VUONNA 2015 TOIMITETTAVIA EDUSKUNTAVAALEJA VARTEN Oikeusministeriö antaa vaalilain (714/1998) 10 :n nojalla asianomaisille vaaliviranomaisille seuraavat vaaliohjeet toimitettavia eduskuntavaaleja varten. Vaaliohjeet ovat voimassa Vaaliohjeet Nro 1: Nro 2: Nro 3: Nro 4: Nro 5: Nro 6: Nro 7: Nro 8: Kunnan keskusvaalilautakunnan tehtävät Vaalilautakunnan tehtävät Ennakkoäänestys laitoksessa Ennakkoäänestys kotimaan yleisessä ennakkoäänestyspaikassa Kotiäänestys Ennakkoäänestys ulkomailla Maistraatin tehtävät Vaalipiirilautakunnan tehtävät Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2014 Vaalijohtaja Arto Jääskeläinen Ylitarkastaja Heini Huotarinen Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Faksi Sähköpostiosoite Eteläesplanadi 10 PL HELSINKI VALTIONEUVOSTO

3 ii

4 iii Sisällys: 1. Yleistä eduskuntavaaleista Ennakkoäänestys Suomen edustustossa ja suomalaisessa laivassa Vaalitoimitsija Ennakkoäänestyksen aika Järjestelyt ennakkoäänestyspaikassa Vaalimateriaali ja kalusteet Äänestystilan järjestäminen Ennakkoäänestyksen toimittaminen Vaihe 1: Äänestäjän henkilöllisyyden toteaminen ja äänestyslipun antaminen Vaihe 2: Äänestäjä tekee äänestysmerkinnän äänestyslippuun Vaihe 3: Äänestyslipun leimaaminen ja sulkeminen vaalikuoreen Vaihe 4: Lähetekirjeen täyttäminen ja merkinnän tekeminen äänestäjistä pidettävään luetteloon Vaihe 5: Lähetekirjeen ja vaalikuoren sulkeminen lähetekuoreen Vaiheet 1-5: Yhteenveto Äänestäjän avustaminen Järjestyksen ylläpito Toimenpiteet ennakkoäänestyksen päätyttyä Muita ohjeita... 34

5 iv Liitteet: LIITE 1: Vaalilaki (714/1998) I osa: Yhteiset säännökset luku: Yleiset säännökset luku: Vaaliviranomaiset luku: Äänioikeusrekisteri luku: Ehdokasasettelun viranomaistehtävät luku: Ennakkoäänestys luku: Vaalipäivän äänestys luku: Vaalien tuloksen laskenta ja vahvistaminen luku: Muutoksenhaku II osa: Vaalikohtaiset säännökset luku: Eduskuntavaalit luku: Presidentinvaali luku: Kunnallisvaalit luku: Europarlamenttivaalit III osa: Erinäiset säännökset luku: Täydentävät säännökset luku: Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset LIITE 2a: Ilmoituskortti 3u LIITE 2b: Ilmoituskortti 3s LIITE 3: Lähetekirjelomake LIITE 4: Luettelo ennakolta äänestäneistä LIITE 5a: Lähetekuorten kuittauslista LIITE 5b: Pikakirjeen seurantatarrra LIITE 6: Oikeusministeriön ohje äänestäjälle äänestysmerkinnän tekemisestä LIITE 7: Eräitä määräaikoja... 78

6 1. YLEISTÄ EDUSKUNTAVAALEISTA Vuoden 2015 eduskuntavaalit Suomessa toimitetaan eduskuntavaalit sunnuntaina 19 päivänä huhtikuuta Eduskuntavaalien ennakkoäänestyksen ajanjakso on kotimaassa ja ulkomailla Ulkomailla olevassa suomalaisessa laivassa ennakkoäänestys voidaan kuitenkin aloittaa jo Eduskuntavaalien vaalipäivä on virallinen liputuspäivä. Eduskuntavaaleissa noudatettavat säädökset Eduskuntavaalien toimittamisesta säädetään perustuslaissa ja vaalilaissa (714/1998, liite 1) Lisäksi eduskuntavaaleissa sovelletaan ehdokkaan vaalirahoituksesta annettua lakia (273/2009) ja puoluelakia (10/1969). Vaaleihin liittyvistä rikoksista (vaalirikos, vaalilahjonta, vilpillinen äänestäminen ja vaalituloksen vääristäminen) säädetään rikoslain 14 luvun 1 4 :ssä (578/1995). Äänioikeus ja vaalikelpoisuus sekä äänioikeusrekisteri Äänioikeus ja vaalikelpoisuus Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa äänioikeutettu on asuinpaikkaan katsomatta jokainen Suomen kansalainen, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta. Äänioikeutettuja ovat siten ja sitä aikaisemmin syntyneet Suomen kansalaiset. Vaalikelpoinen eli kelpoinen olemaan ehdokkaana eduskuntavaaleissa on jokainen äänioikeutettu, joka ei ole vajaavaltainen. Kansanedustajaksi ei kuitenkaan voida valita sotilasvirassa olevaa henkilöä. Äänioikeusrekisteri ja ilmoituskortti Väestörekisterikeskus perustaa viimeistään keskiviikkona äänioikeusrekisterin, johon otetaan ne henkilöt, jotka ovat äänioikeutettuja toimitettavissa eduskuntavaaleissa. Jokaisesta äänioikeutetusta otetaan äänioikeusrekisteriin vaalilain 18 :ssä luetellut tiedot, sellaisina kuin ne ovat väestötietojärjestelmässä perjantaina kello 24.

7 2 Väestörekisterikeskus laatii jokaiselle äänioikeusrekisteriin otetulle henkilölle ilmoituskortin ja lähettää sen viimeistään torstaina niille äänioikeutetuille, joiden osoite on tiedossa. 1 Ilmoituskorttiin liitetään luettelo äänioikeutetun omassa vaalipiirissä olevista yleisistä ennakkoäänestyspaikoista sekä niiden osoitteista ja aukioloajoista. Äänioikeusrekisterin tiedot ovat henkilötunnuksia ja väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain (661/2009) 36 :ssä tarkoitetun turvakiellon alaisia tietoja lukuun ottamatta nähtävillä ja maksutta saatavissa maistraateissa virka-aikana maanantaista lukien. Joka katsoo, että hänet on oikeudettomasti jätetty äänioikeusrekisteristä pois tai että häntä koskeva merkintä siinä on virheellinen, voi tehdä äänioikeusrekisteriä koskevan oikaisuvaatimuksen maistraatille viimeistään tiistaina Maistraatti ratkaisee oikaisuvaatimukset, minkä jälkeen äänioikeusrekisteri tulee lainvoimaiseksi tiistaina Äänioikeusrekisterissä olevat tiedot ovat henkilötunnuksia ja turvakiellon kohteena olevia tietoja lukuun ottamatta julkisia. Äänioikeusrekisterissä ja siitä tulostetuissa vaaliluetteloissa olevat äänestämistä koskevat merkinnät tulevat julkisiksi kuitenkin vasta sen jälkeen kun vaalipäivän äänestys on päättynyt. Vaaliluettelot eivät kuitenkaan ole julkisia niiden henkilöiden osalta, joiden kohdalle vaaliluetteloon on tulostettu merkintä T osoittamaan sitä, että henkilölle on merkitty äänioikeusrekisteriin tieto turvakiellosta. Äänestäminen Äänioikeutettu voi äänestää valintansa mukaan joko ennakkoon tai vaalipäivänä. Ennakkoon äänioikeutettu voi äänestää missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa kotimaassa tai ulkomailla, mutta vaalipäivänä vain siinä äänestyspaikassa, joka on merkitty hänelle saapuneeseen ilmoituskorttiin. Äänioikeutta ei saa käyttää asiamiehen välityksellä. 1 Ilmoituskortti on suomenkielinen (vaalilomake nro 3s), jos väestötietojärjestelmään on henkilön äidinkieleksi tai asiointikieleksi merkitty suomi, ja ruotsinkielinen (vaalilomake nro 3r), jos henkilön äidinkieleksi tai asiointikieleksi on merkitty ruotsi, norja, islanti tai tanska. Jos äidinkieli tai asiointikieli on muu kuin edellä oleva, kortti kirjoitetaan yksikielisessä kunnassa kunnan kielellä ja kaksikielisessä kunnassa kunnan enemmistön kielellä. Ahvenanmaalla vakinaisesti asuville lähetetään ruotsinkielinen kortti ja ulkomailla vakinaisesti asuville kaksikielinen kortti (vaalilomake nro 3u). 2 Oikaisuvaatimuksen tekemisen määräaika siirtyy perjantaista (3.4.) tiistaihin (7.4.) pääsiäisen takia VaaliL 189 :n 2 momentin nojalla.

8 3 Ennakkoäänestyspaikat Jokainen äänioikeutettu saa äänestää ennakkoon yleisissä ennakkoäänestyspaikoissa, joita ovat: 1) kotimaassa kunnanhallituksen määräämät yleiset ennakkoäänestyspaikat; sekä 2) ulkomailla valtioneuvoston asetuksella säädetyt Suomen edustustot ja niiden toimipaikat. Luettelo yleisistä ennakkoäänestyspaikoista julkaistaan oikeusministeriön vaalisivuilla Erityisiä ennakkoäänestyspaikkoja ovat: 3) sairaalat, ympärivuorokautista hoitoa antavat ja muut kunnanhallituksen määräämät sosiaalihuollon toimintayksiköt sekä rangaistuslaitokset (laitokset), joissa voivat äänestää niissä olevat tai niihin otetut äänioikeutetut; ja 4) ennakkoäänestyksen aikana ulkomailla olevat suomalaiset laivat, joissa voi äänestää laivan henkilökunta. Lisäksi ennakkoäänestys voidaan tietyin edellytyksin järjestää: 5) äänestäjän kotona (kotiäänestys) silloin kun äänioikeutetun kyky liikkua tai toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse äänestystai ennakkoäänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia. Kotiäänestyksen yhteydessä voi säädettyjen edellytysten täyttyessä äänestää myös kotiäänestykseen oikeutetun kanssa samassa taloudessa asuva omaishoitaja. Vaalipäivän äänestyspaikat Vaalipäivänä sunnuntaina äänestys toimitetaan kello 9-20 jokaisessa kunnassa äänestysalueittain. Äänioikeutettu saa äänestää vain siinä äänestysalueessa (äänestyspaikassa), joka on merkitty äänioikeusrekisteriin hänen kohdalleen ja joka mainitaan äänestäjälle postitetussa ilmoituskortissa. Äänioikeutettu voi tarvittaessa tiedustella vaalipäivän äänestyspaikkaansa maistraatista.

9 4 2. ENNAKKOÄÄNESTYS SUOMEN EDUSTUSTOSSA JA SUOMALAISESSA LAIVASSA 2.1. Vaalitoimitsija Vaalitoimitsijan nimeäminen/määrääminen Ennakkoäänestyksen järjestämisestä Suomen edustustossa ja sen toimipaikassa (jatkossa edustusto) ja suomalaisessa laivassa huolehtii vaalitoimitsija. Vaalitoimitsijana toimii - edustustossa sen päällikkö tai hänen nimeämänsä henkilö ja - laivassa sen päällikkö tai hänen määräämänsä laivassa palveleva henkilö. Vaalitoimitsijalle ei ole vaalilaissa säädetty mitään erityisiä kelpoisuusvaatimuksia. Vaalitoimitsijaksi voidaan siten määrätä periaatteessa kuka tahansa tehtävään kykenevä 18 vuotta täyttänyt henkilö. Asianomaisissa vaaleissa ehdokkaana oleva henkilö ei kuitenkaan saa olla vaalitoimitsijana 3. Vaalitoimitsijan ei tarvitse olla Suomen kansalainen. Mikäli harkitaan ulkomaalaisen nimeämistä vaalitoimitsijaksi, on kiinnitettävä huomiota henkilön kielitaitoon. Samaan ennakkoäänestyspaikkaan voidaan tarvittaessa ja on suositeltavaa määrätä useampiakin kuin yksi vaalitoimitsija. Silloin, jos vaalitoimitsija itse äänestää siinä ennakkoäänestyspaikassa, jossa hän on vaalitoimitsijana, kahden vaalitoimitsijan määrääminen on käytännössä välttämätöntä, koska vaalitoimitsijan ei tule voida itse toimittaa omaa äänestystään. Yhden tai useamman vaalitoimitsijan tulee olla paikalla koko se aika, jolloin ennakkoäänestyspaikka on äänestystä varten avoinna. Vaalitoimitsijalle kuuluvien tehtävien suorittamista ei saa uskoa muulle henkilölle. Vaalitoimitsijoiden nimeämisestä/määräämisestä on huolehdittava niin hyvissä ajoin, että heille jää riittävästi aikaa ennakolta tutustua vaaleja koskevaan lainsäädäntöön ja ennakkoäänestystä koskeviin määräyksiin ja ohjeisiin sekä ryhtyä heille kuuluviin ennakkoäänestyksen järjestämiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin. Jokaisen vaalitoimitsijaksi nimettävän on tunnettava oikeutensa, velvollisuutensa ja vastuunsa vaalitoimitsijan tehtävissä. 3 Oikeusministeriö suosittelee, että myöskään ehdokkaan läheinen ei toimisi vaalitoimitsijana.

10 5 Vaalitoimitsijan vastuu Vaalilain 185 :ssä säädetään, että jos vaalipiirilautakunnan, kunnan keskusvaalilautakunnan, vaalilautakunnan tai vaalitoimikunnan jäsen tai vaalitoimitsija taikka muu henkilö vaalilaissa edellytettynä vaaliviranomaisena toimiessaan laiminlyö velvollisuutensa, häntä rangaistaan kuten virkamiestä virkarikoksesta. Vaalitoimitsijan tehtävät pääpiirteittäin Vaalitoimitsija - kunnostaa ennakkoäänestyspaikan äänestystä varten, - hankkii ennakkoäänestysasiakirjat ja -tarvikkeet ja säilyttää ne, - huolehtii siitä, että äänestyspaikassa on riittävästi kuulutuksia ja tiedotteita, joista äänestäjät voivat saada tietoa äänestyksen tarkemmista järjestelyistä, - huolehtii ennakkoäänestyksen kulusta ja vaaliasiakirjojen palauttamisesta ulkoasiainministeriölle sen antamien ohjeiden mukaisesti, - valvoo järjestystä ennakkoäänestyspaikalla sekä - toimii pyydettäessä äänestäjän avustajana.

11 Ennakkoäänestyksen aika Ennakkoäänestysaika edustustossa Ennakkoäänestys eduskuntavaaleissa aloitetaan ulkomailla keskiviikkona ja lopetetaan lauantaina Ennakkoäänestyksen päivittäisen ajan edustustossa määrää edustuston päällikkö. Äänestyspäivät ja päivittäiset aukioloajat kussakin edustustossa ovat nähtävissä oikeusministeriön Internet-sivuilta Ennakkoäänestysaika laivassa Ennakkoäänestys laivassa toimitetaan keskiviikon ja lauantain välisenä aikana, molemmat päivät mukaan lukien. Ennakkoäänestysajanjakso laivassa kestää siis 11 päivää. Ennakkoäänestys kussakin laivassa toimitetaan vähintään yhtenä tähän ajanjaksoon sattuvana päivänä. Laivan päällikön on määrättävä äänestyspäivä (tai -päivät) ja äänestyksen kellonajat siten, että kaikilla laivan henkilökuntaan kuuluvilla äänioikeutetuilla on mahdollisuus käydä äänestämässä. Jos laiva on kaukana Suomesta ja laivan päällikkö pitää mahdollisena, että ennakkoäänestysasiakirjat eivät ehdi ajoissa takaisin Suomeen, hänen tulisi määrätä ennakkoäänestys toimitettavaksi jo ennakkoäänestysajanjakson alussa ja äänestyksen jälkeen toimittaa asiakirjat välittömästi ulkoasiainministeriöön tai lähimpään Suomen edustustoon. Viimeksi mainitussa tapauksessa vaalitoimitsijan tulee etukäteen olla yhteydessä edustustoon ja tarkistaa, mihin mennessä aineiston on oltava edustustossa ehtiäkseen sieltä ajoissa edelleen Suomeen. Ennakkoäänestystoimituksen päivittäisestä lopettamisesta Äänestäjällä, joka ennakkoäänestykselle määrättynä aikana on saapunut ennakkoäänestyspaikkaan, mutta ei ole ehtinyt äänestää sinä aikana, on oikeus äänestää sanotun ajan päätyttyäkin. Toimitusta ei siis saa keskeyttää tai lopettaa ennen kuin jokainen, joka äänestämistä varten on saapunut ennakkoäänestyspaikkaan ennen sen sulkemista, on saanut tilaisuuden käyttää äänioikeuttaan.

12 Järjestelyt ennakkoäänestyspaikassa Vaalimateriaali ja kalusteet Vaalimateriaalin toimittamisesta vaalitoimitsijoille huolehtii ulkoasiainministeriö. Vaalitoimitsijoiden on hyvissä ajoin ennen ennakkoäänestyksen alkua tarkistettava, että ennakkoäänestyspaikalla on seuraava vaalimateriaali ja kalusteet. Mitä ennakkoäänestyspaikalla tarvitaan? Vaaliasiakirjat: 1) eduskuntavaalien äänestyslippuja (painettu valkoiselle paperille, pakattu 100 kappaleen nippuihin); 2) lähetekirjelomakkeita (vaalilomake nro 5; liite 3). Jos äänestäjällä on mukanaan ilmoituskortti (vaalilomake nro 3; liite 2), käytetään sitä ennakkoäänestyksen lähetekirjeenä; 3) vaalikuoria (vaalilomake nro 4), 4) lähetekuoria (vaalilomake nro 6), 5) äänestäjistä pidettäviä luetteloita (Luettelo ennakolta äänestäneistä, vaalilomake nro 7; liite 4), 6a) kaikkien 13 vaalipiirin ehdokaslistojen yhdistelmät ja 6b) oikeusministeriön ohje äänestäjälle äänestysmerkinnän tekemisestä (liite 6), jotka molemmat tulee asettaa äänestystilaan siten, että ne ovat helposti äänestäjien nähtävillä; 7) osoitteesta tulostettu luettelo kaikkien keskusvaalilautakuntien postiosoitteista, 8) kuulutuksia ja vastaavia tiedotteita sekä opasteita äänestysajoista ja ennakkoäänestyksen tarkemmasta järjestelystä tiedottamista varten. Tarvikkeet: 9) Vaalileimasimia, joilla äänestysliput leimataan. Vaalileimasimia on hyvä olla myös varalla. Vaalileima on väriltään sinipunainen ja seuraavanlainen:

13 8 10) Tunnisteet vaalitoimitsijoille. Vaalitoimitsijoilla voi olla rinnassaan nimilaatat tai vastaavat, joissa on vaalitoimitsijan nimi ja merkintä VAALITOIMITSIJA - VALFÖRRÄTTARE. Ennakkoäänestyspaikassa tulee tarvittaessa olla myös vaalitoimitsijoiden paikkaa osoittavia kilpiä tai vastaavia ilmoituksia sekä opasteita. 11a) Kynät, joilla äänestäjä tekee äänestysmerkinnän äänestyslippuun, voivat periaatteessa olla minkälajisia tahansa, esimerkiksi kuivamustekyniä tai lyijykyniä. Viimeisimpien vaalien aikana julkisuudessa on kuitenkin joskus esitetty, että jotkut äänioikeutetut epäilevät lyijykynällä tehdyn äänestysmerkinnän helposti mahdollistavan vaalivilpin. Vaikka epäily on sinänsä aiheeton, vaalien yleisen luotettavuuden turvaamiseksi äänestäjille on suositeltavampaa varata kuivamustekynä tai vastaava kynä äänestysmerkinnän tekemistä varten. Joka tapauksessa on varmistauduttava, että käytetään sellaisia kyniä, että äänestysmerkintä ei näy äänestyslipun läpi. Esimerkiksi tussikynät eivät ole sopivia äänestysmerkinnän tekemiseen. Kyniä on hankittava riittävästi varalle ottaen huomioon, että eräiden kokemusten mukaan kuivamustekynät lakkaavat toimimasta jopa lyijykyniä helpommin; 11b) Kyniä vaalitoimitsijoiden omaan käyttöön sekä toimistotarvikkeita (muistiinpanopaperia, kostutussieni, liimapuikko jne.); Kalusteet: 12) Äänestyssuojat. Vaalisalaisuuden turvaamiseksi äänestäjän on voitava täyttää äänestyslippunsa rauhassa ja muiden katseilta suojassa. Tässä tarkoituksessa ennakkoäänestyspaikassa on oltava tila, joka on sillä tavalla suojattu, että äänestäjien vaalisalaisuuden säilyminen turvataan. Vaalitoimitsijan on varmistauduttava, että mahdolliset valvontakamerat eivät ole suunnattuna äänestystilaan; 13) Pöydät ja tuolit; Vaaliohjeet: 14) Oikeusministeriön vaaliohjeita nro 6 (Ennakkoäänestys ulkomailla). Vaalitoimitsijoiden on tullut tutustua vaaliohjeisiin jo ennen ennakkoäänestysajanjakson alkua, mutta ne on syytä pitää käsillä myös ennakkoäänestyspäivinä.

14 9 Vaalimateriaalin toimittaminen ulkoasiainministeriöstä edustustoihin ja laivoihin Ulkoasiainministeriö vastaa siitä, että kuhunkin ennakkoäänestyspaikkana olevaan edustustoon ja laivaan toimitetaan tarpeellinen määrä vaaliasiakirjoja sekä oikeusministeriön vaaliohjetta nro 6 (tämä ohje). Vaalimateriaali toimitetaan kahdessa erässä: - I erässä toimitetaan lähetys, joka sisältää 1) kaikki muut vaaliasiakirjat paitsi ehdokaslistojen yhdistelmät, 2) vaalileimasimet (laivoja varten); ja 3) oikeusministeriön vaaliohjeet nro 6 (tämä ohje); - II erässä toimitetaan kaikkien 13 vaalipiirin ehdokaslistojen yhdistelmät; Oikeusministeriön ohje äänestäjälle äänestysmerkinnän tekemisestä voidaan toimittaa edustustoille myös sähköpostin liitetiedostona. Ulkoasiainministeriö vastaa siitä, että lähetykset toimitetaan eteenpäin siten, että ne saapuvat perille edustustoihin ja laivoihin hyvissä ajoin ennen ennakkoäänestyksen alkamista. Vaalileimasinten tarkastaminen edustustossa Vaalileimasimet ovat jo edustustoissa, koska niitä ei palautettu edellisten vaalien jälkeen ulkoasiainministeriölle. Vaalitoimitsijoiden on kuitenkin hyvissä ajoin ennen vaaleja tarkistettava leimasinten kunto ja mikäli leimasin on esimerkiksi rikkoutunut, viipymättä tilattava uusia leimasimia ulkoasiainministeriöltä. Vaalimateriaalin tilaaminen laivoihin Suomalaisen laivan päällikön tulee tilata laivassa toimitettavaa ennakkoäänestystä varten ulkoasiainministeriöltä tarpeellinen määrä - vaaliasiakirjoja, - oikeusministeriön ohjevihkoa nro 6:ta (tämä ohje) sekä - vaalileimasimia. Käytännössä tilaaminen tapahtuu sopivimmin siten, että päälliköiden tilaukset toimitetaan keskitetysti asianomaisten varustamoiden kautta ulkoasiainministeriölle. Tilauksissa on mainittava ainakin 1) laivan ja sen päällikön nimi; 2) tarkka posti- ja katuosoite, johon materiaali toimitetaan; sekä

15 10 3) tarvittavien vaaliasiakirjojen lukumäärä. Tällöin on otettava huomioon, että ennakolta äänestäminen on sallittu laivassa vain sen henkilökuntaan kuuluville äänioikeutetuille. Vaalimateriaali toimitetaan laivojen päälliköille tilauksiin sisältyvien osoitteiden mukaisesti. Saapuneen vaalimateriaalin tarkastaminen ja sen säilyttäminen Saatuaan materiaalin vaalitoimitsijan on tarkistettava asiakirjojen lähetyslistasta, että lähetyksessä on listan mukainen määrä kaikkia asiakirjoja sekä pistokokein myös se, että asiakirjat, erityisesti äänestysliput, ovat painoasultaan virheettömiä. Vaalitoimitsijan on myös tarkistettava, että vaalileimasimet ovat oikeanlaisia ja toimintakuntoisia. Vaalitoimitsija itse vastaa viime kädessä siitä, että hänellä on käytössään tarvittava vaalimateriaali. Jos materiaalia ei ala kuulua tai jotakin puuttuu, hänen on otettava yhteys ulkoasiainministeriöön. Ennakkoäänestyspaikan ollessa suljettuna vaaliasiakirjat ja vaalileimasimet säilytetään toimipaikan kassakaapissa tai muussa lukitussa paikassa. Voiko edellisten vaalien käyttämättömiä asiakirjoja käyttää? Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa saa pääsääntöisesti käyttää ainoastaan tätä vaalia varten lähetettäviä asiakirjoja. Niiden lisäksi voidaan kuitenkin käyttää 1) vuosien vaaleja varten jaettuja lähetekirjelomakkeita ja luettelo ennakolta äänestäneistä lomakkeita; ja 2) vuoden 2012 kunnallisvaaleja ja vuoden 2014 europarlamenttivaaleja varten lähetettyjä lähetekuoria, jotka tunnistaa mustavalkokuvioidusta sisuspaperista, ja vaalikuoria. Vaalimateriaalin menekin seuraaminen ja lisätilaukset Vaalitoimitsijan on seurattava vaaliasiakirjojen menekkiä koko ennakkoäänestyksen ajan. Mikäli vaalitoimitsija havaitsee, että vaaliasiakirjat saattavat loppua kesken ennakkoäänestystoimituksen tai että vaalileimasin on rikkoutunut, hänen tulee välittömästi ottaa yhteyttä ulkoasiainministeriöön, joka huolehtii viipymättä ja sopivaksi katsomallaan tavalla tarvittavan täydennyksen toimittamisesta vaalitoimitsijalle. Lähetekirjelomaketta (vaalilomake nro 5) ja äänestäjistä pidettävää luetteloa (vaalilomake nro 7) voidaan tarvittaessa myös kopioida. Muita asiakirjoja ei saa kopioida.

16 Äänestystilan järjestäminen Vaalisalaisuudesta huolehtiminen Äänestys ennakkoäänestyspaikassa on järjestettävä siten, että vaalisalaisuus säilyy. Ennakkoäänestyksestä tiedottaminen Vaalitoimitsijan asiana on huolehtia siitä, että ennakkoäänestysajoista ja ennakkoäänestyksen tarkemmasta järjestelystä tiedotetaan äänestäjille ennakkoäänestyspaikassa julkipantavin kuulutuksin tai tiedottein ja tarvittaessa muullakin sopivalla tavalla (esimerkiksi edustuston kotisivuilla ja paikallisissa Suomi-seuroissa). Äänestystilan sijainti Äänestystilan sijainnissa on erityisesti kiinnitettävä huomiota vaalisalaisuuden säilymiseen. Ennakkoäänestykselle varattu tila on sijoitettava sellaiseen paikkaan, joka ei ole muussa käytössä ennakkoäänestämisen aikana. Äänestäjän on hankaluuksitta päästävä tähän tilaan. Äänestystilan sijainnista on paikan ulkopuolella oltava tarpeellinen opastus. Äänestystilan sijainnissa on kiinnitettävä huomiota myös siihen, että tilan valaistus on riittävän hyvä. Tilan tulisi myös olla lähellä vaalitoimitsijalle varattua paikkaa. Äänestäjän on voitava täyttää äänestyslippunsa rauhassa ja muiden katseilta suojassa. Äänestysmerkinnän tekemiselle varattuun tilaan on järjestettävä sellainen suojaus, jolla vaalisalaisuus voidaan turvata. Ehdokaslistojen yhdistelmien sijoittelu Kaikkien 13 vaalipiirin ehdokaslistojen yhdistelmät tulee pitää nähtävillä ennakkoäänestyspaikassa siten, että äänestäjät voivat siihen vaivattomasti tutustua. Kunkin ehdokaslistojen yhdistelmän tiedot ovat nähtävissä myös oikeusministeriön Internet-sivuilta Oikeusministeriön ohje äänestysmerkinnän tekemisestä tulee sijoittaa siihen suojattuun tilaan, jossa äänestäjät täyttävät äänestyslipun ja tarvittaessa muuallekin ennakkoäänestyspaikkaan.

17 12 Vaalitoimitsijan paikka Vaalitoimitsijan paikan tulee olla riittävän lähellä äänestämiselle varattua tilaa, jotta vaalitoimitsija pystyy vaivattomasti seuraamaan vaalitoimituksen kulkua. Vaalitoimitsijan paikka voidaan osoittaa sopivaan kohtaan asetetulla VAALITOIMITSIJA / VALFÖRRÄTTARE -kilvellä tai muulla vastaavanlaisella ilmoituksella. Lähetekirjeen täyttämispaikka Äänestäjän ei tulisi täyttää lähetekirjettä äänestyslipun täyttämiselle varatussa tilassa vaan tähän tarkoitukseen tulisi mahdollisuuksien mukaan varata erillinen pöytä. Vaalitoimitsijan tarkistustoimenpiteet Vaalitoimitsijan on tarkistettava ennen ennakkoäänestyksen alkamista, että ennakkoäänestyspaikassa on riittävästi - kaikkia vaaliasiakirjoja, - vaalileimasimia, - tarvittavia kalusteita, - tiedotteita ja nimikilpiä asianmukaisilla paikoilla, - kyniä sekä - vaalikuoren ja lähetekuoren sulkemiseen tarvittavia välineitä (esimerkiksi kostutussieni, kapea liimapuikko).

18 Ennakkoäänestyksen toimittaminen Ennakkoäänestyksessä on seuraavat vaiheet: Vaihe 1: Äänestäjän henkilöllisyyden toteaminen ja äänestyslipun antaminen äänestäjälle Vaihe 2: Äänestäjä tekee äänestysmerkinnän äänestyslippuun Vaihe 3: Äänestyslipun leimaaminen ja sulkeminen vaalikuoreen Vaihe 4: Lähetekirjeen täyttäminen ja merkinnän tekeminen äänestäjistä pidettävään luetteloon Vaihe 5: Vaalikuoren ja lähetekirjeen sulkeminen lähetekuoreen Vaihe 1: Äänestäjän henkilöllisyyden toteaminen ja äänestyslipun antaminen Totea äänestäjän henkilöllisyys passista, ajokortista tai muusta vastaavasta (kuvallisesta ja virallisesta) asiakirjasta Anna äänestäjälle yksi äänestyslippu ja kehota häntä tekemään äänestysmerkintä siten, että vaalisalaisuus säilyy 1 (i) Äänestäjän henkilöllisyyden toteaminen Voidakseen äänestää ennakolta äänestäjän on ennakkoäänestykselle varattuna aikana ilmoittauduttava henkilökohtaisesti vaalitoimitsijalle. Asiamiehen välityksellä äänioikeutta ei voida käyttää. Ilmoittautuessaan äänestämään äänestäjä on velvollinen esittämään vaalitoimitsijalle selvityksen henkilöllisyydestään. Säännönmukaisessa tapauksessa äänestäjän tulee esittää vaalitoimitsijalle asiakirja, joka todistaa äänestäjän henkilöllisyyden (henkilöllisyystodistus). Tällaista asiakirjaa äänestäjältä ei kuitenkaan ole ehdottomasti vaadittava, jos hänen henkilöllisyytensä muutoinkin on varmasti todettavissa, esimerkiksi silloin, jos vaalitoimitsija tuntee äänestäjän (HE 175/1995 vp.). Valtioneuvoston oikeuskansleri on päätöksessään (dnro 978/1/96) todennut muun ohella seuraavaa: Vaalilainsäädäntö edellyttää äänestäjän selvitysvelvollisuutta henkilöllisyydestään äänestettäessä. Henkilöllisyyden selvitysvelvollisuutta on pidettävä myös äänestäjän edun mukaisena. Äänioikeuden toteutumisen kannalta on olennaista, että kukaan ei äänestä toisen nimissä tai toisen puolesta ja että merkintä vaaliluetteloon [äänioikeusrekisteriin] tehdään oikean henkilön kohdalle.

19 14 Ennakkoäänestyspaikkana olevassa edustustossa ja laivassa ei selvitetä, onko äänestäjä merkitty äänestysrekisteriin ja onko hän siis äänioikeutettu. Selvitys suoritetaan vasta ennakkoäänestyksen päätyttyä kunnan keskusvaalilautakunnassa. Mistä asiakirjasta äänestäjän henkilöllisyys voidaan todeta? Äänestäjä voi todistaa henkilöllisyytensä voimassa olevalla passilla, poliisin antamalla henkilökortilla, ajokortilla tai kuvallisella Kela-kortilla. Äänestäjän henkilöllisyyden voi todeta myös ulkomaisesta ja muusta sellaisesta voimassa olevasta henkilöllisyystodistuksesta, jossa on - henkilön täydellinen nimi ja syntymäaika tai henkilötunnus, - henkilön nimikirjoitus, - henkilön valokuva sekä - todistuksen antopäivä ja antajan allekirjoitus. Henkilöllisyyden todistamiseen ei kelpaa pelkästään ilmoituskortti, eivätkä myöskään muut kuvattomat kortit ja asiakirjat. Käräjäoikeus tuomitsi neljä vaalilautakunnan jäsentä sakkorangaistukseen tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Vuoden 1996 yhdistetyissä kunnallisvaaleissa ja europarlamenttivaaleissa vaalilautakunnan jäsenet eivät olleet tarkastaneet erään äänestäjän henkilöllisyyttä, vaan olivat antaneet hänen äänestää molemmissa vaaleissa pelkästään ilmoituskortin perusteella. Myöhemmin kuitenkin ilmeni, ettei ilmoituskortti ollut henkilön oma eikä hänellä alaikäisenä ollut edes äänioikeutta. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota eikä korkein oikeus myöntänyt valituslupaa hovioikeuden päätökseen. Alaikäinen (12-v.) jätettiin tuomitsematta rangaistukseen, mutta hänelle ilmoituskortin antanut mies tuomittiin välillisenä tekijänä sakkorangaistukseen vilpillisestä äänestämisestä. (Helsingin HO , nro 1631). Henkilöllisyyden tarkastamisesta joissakin erityistilanteissa Aiemmissa vaaleissa on käynyt ilmi, että jotkut, useimmiten varsin iäkkäät äänioikeutetut eivät omista voimassa olevaa passia, ajokorttia tai muutakaan vastaavaa asiakirjaa, eivätkä myöskään ole hankkineet tai voineet hankkia Suomen poliisilaitokselta äänestämistä varten annettavaa maksutonta väliaikaista henkilökorttia 4. Mikäli vaalitoimitsija ei tunne tällaista äänestäjää, äänestäjän henkilöllisyyden selvittäminen voi olla ongelmallista. Tällaisissa harvinaisissa tapauksissa vaalitoimitsi- 4 Henkilö, jolla ei ole henkilöllisyyttä osoittavaa asiakirjaa, voi Suomessa saada maksutta poliisilaitokselta väliaikaisen henkilökortin äänestämistä varten. Korttia haettaessa on oltava mukana kaksi passikuvaa.

20 15 jan on pyrittävä arvioimaan tilanne kokonaisvaltaisesti sen perusteella, miten luotettavana hän pitää äänestäjän antamaa muuta selvitystä ja tilannetta yleensä. Joissain tapauksissa tällaisella äänestäjällä voi olla mukanaan muita asiakirjoja, jotka vaikkei niissä valokuvaa olekaan saattavat vahventaa äänestäjän henkilöllisyyttä. Äänestäjä saattaa myös esittää vanhentuneen kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Lisäksi äänestäjällä voi olla mukanaan saattajia, jotka kykenevät paitsi selvittämään oman henkilöllisyytensä, myös suullisesti todistamaan saatettavan henkilöllisyyden. Vaalitoimitsijan on edellä sanotuissa tilanteissa käytettävä harkintavaltaansa. Yhtäältä tulee huolehtia siitä, että kaikki äänioikeutetut voivat käyttää äänioikeutensa mutta toisaalta myös siitä, että kukaan ei äänestä toisen nimissä tai toisen puolesta ja että merkintä äänioikeuden käyttämisestä tehdään aikanaan äänioikeusrekisteriin oikean henkilön kohdalle. Edellä mainitut esimerkit voidaan poikkeuksellisesti hyväksyä selvityksiksi äänestäjän henkilöllisyydestä vain silloin kun vaalitoimitsija pitää saatua selvitystä kokonaisvaltaisesti luotettavana. Valtioneuvoston oikeuskansleri on päätöksessään (dnro OKV/98/1/2012) todennut muun ohella seuraavaa: Jos äänestäjä ei esitä vaalitoimitsijalle asiakirjaa, joka todistaa äänestäjän henkilöllisyyden, äänestäjän on kyettävä muilla keinoilla vakuuttamaan vaalitoimitsija henkilöllisyydestään. Kysymys on virkavastuulla toimivan vaalitoimitsijan tapauskohtaisesta kokonaisarviosta. Jos toimintakyvyltään rajoittuneella äänestäjällä ei ole henkilöllisyystodistusta, vaan äänestäjän henkilöllisyys pyritään todistamaan, yleensä muiden selvitysten lisäksi, hänen saattajansa esittämällä suullisella selvityksellä, äänestäjän henkilöllisyydestä vakuuttuminen voi edellyttää selityksen saamista siihen, miksi äänestäjälle ei ole hankittu henkilöllisyystodistusta. [ ] Lisäselvitystä pyydettäessä on toimittava hienotunteisesti ja sovinnollisuutta edistäen. [ ] Äänioikeuden käyttämisen oikeellisuuden varmistaminen on myös äänioikeutetun itsensä etu. 1 (ii) Äänestyslipun antaminen äänestäjälle Kun äänestäjän henkilöllisyys on selvitetty, vaalitoimitsija ojentaa äänestäjälle yhden ja ehdottomasti vain yhden äänestyslipun. Äänestyslippu annetaan äänestäjälle avattuna sisäpuoli (tekstipuoli) ylöspäin siten, että äänestyslipussa oleva teksti on oikein päin lipun vastaanottavan äänestäjän näkökulmasta (ja siis väärinpäin lippua antavan vaalitoimitsijan näkökulmasta). Samalla on varmistuttava siitä, että vain yksi äänestyslippu annetaan ja että se on painoasultaan virheetön ja nimenomaan kyseisessä vuoden 2015 eduskuntavaaleissa käytettävä äänestyslippu.

21 16 Mikäli äänestyslippu on painoasultaan virheellinen, annetaan äänestäjälle uusi äänestyslippu. Virheellinen äänestyslippu on revittävä. Aikaisemmissa vaaleissa on esiintynyt tapauksia, joissa vaalikuoresta on löydetty kaksi toisiinsa reunoista kiinnittynyttä äänestyslippua, joista toisessa (päällimmäisessä) on ollut äänestysmerkintä, mutta ei vaalileimaa ja toisessa vaalileima, mutta ei äänestysmerkintää. Tämä on saattanut johtua siitä, että äänestäjälle on vahingossa annettu kaksi toisiinsa kiinnittynyttä äänestyslippua, eikä äänestäjä ole huomannut tätä. Vaalitoimitsijan on erityisesti tarkastettava, että tällaiset toisiinsa kiinnittyneet äänestysliput erotetaan toisistaan ja vain yksi äänestyslippu annetaan äänestäjälle. Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa äänestyslippu on seuraavanlainen: Muut vaaliasiakirjat (vaalikuori ja mahdollinen lähetekirjelomake) annetaan äänestäjälle vasta sitten kun tämä, tehtyään äänestysmerkinnän äänestyslippuun, palaa vaalitoimitsijan luokse. 1 (iii) Äänestäjän ohjaaminen äänestämään Äänestäjää on kehotettava tekemään äänestysmerkintä äänestyslippuun vaalitoimitsijan osoittamassa paikassa niin, että vaalisalaisuus säilyy. Äänestyslipun täyttämiselle varatussa paikassa ei saa samalla kerralla olla kuin yksi äänestäjä. Äänestäjälle on varattava tilaisuus tutustua oman vaalipiirinsä ehdokaslistojen yhdistelmään. Eduskuntavaaleissa äänestäjä voi äänestää vain oman vaalipiirinsä ehdokaslistojen yhdistelmään otettua ehdo-

22 17 kasta. Äänestäjän oma vaalipiiri on se, joka on merkitty hänen kohdalleen äänioikeusrekisteriin ja hänen saamaansa ilmoituskorttiin. Vaalitoimitsijoiden on huolehdittava siitä, että kaikkien vaalipiirien ehdokaslistojen yhdistelmät ovat ennakkoäänestyspaikassa helposti nähtävillä. Mikäli äänestäjä ei tiedä omaa vaalipiiriään eikä hänellä ole ilmoituskorttia mukanaan, vaalitoimitsija voi tiedustella oikeaa vaalipiiriä väestörekisterikeskuksen päivystysnumerosta tai kehottaa äänestäjää itse selvittämään asian oikeusministeriön palvelunumerosta tai väestörekisterikeskuksen päivystysnumerosta (ks. sivut 34-35). Vaalipiiriä voi selvittää myös äänestäjän kotikunnan tai väestökirjanpitokunnan perusteella käyttäen sivulla olevaa linkkiä Kuntamuutosten luettelo, josta käyvät ilmi lakkautetut kunnat, kuntien nimenmuutokset ja alueluovutuksen johdosta lakanneet kunnat. Vaalitoimitsijan on huolehdittava siitä, että äänestystilassa pidetään nähtävänä myös oikeusministeriön ohje äänestäjälle äänestysmerkinnän tekemisestä.

23 18 Vaihe 2: Äänestäjä tekee äänestysmerkinnän äänestyslippuun Äänestäjä merkitsee äänestyslippuun ehdokkaansa numeron ja palaa taitettu äänestyslippu mukanaan vaalitoimitsijan luokse Äänestysmerkinnän tekeminen ja äänestyslipun taittaminen Äänestäjä merkitsee äänestyslipussa olevaan ympyrään sen ehdokkaan numeron, jonka hyväksi hän antaa äänensä. Äänestäjän on tämän jälkeen taitettava äänestyslippu keskeltä lipussa olevan taitekohdan mukaisesti siten, että äänestyslipun sisäpuoli jää näkymättömiin. Mikäli äänestyslippu erhemerkinnän tai muun syyn vuoksi menee pilalle, on äänestäjälle tämän pyynnöstä annettava uusi äänestyslippu. Pilalle mennyt äänestyslippu on revittävä siten, että vaalisalaisuus säilyy. Lipun voi repiä joko äänestäjä itse tai vaalitoimitsija. Vaalitoimitsijan on ilmoitettava äänestäjälle, että tämä saa halutessaan itse repiä pilalle menneen äänestyslipun ja ottaa revityt palaset mukaansa.

24 19 Vaihe 3: Äänestyslipun leimaaminen ja sulkeminen vaalikuoreen Leimaa huolellisesti äänestäjän taittama äänestyslippu Pyydä äänestäjää sulkemaan leimattu äänestyslippu vaalikuoreen Tarkista lopuksi, että vaalikuori on pitävästi suljettu 3 (iii) Äänestyslipun leimaaminen Äänestäjän, joka on tehnyt merkintänsä äänestyslippuun, tulee esittää se taitettuna vaalitoimitsijalle leimattavaksi. Vaalitoimitsijan on ehdottomasti leimattava äänestyslippu. Leimaamaton äänestyslippu on mitätön. Äänestyslippua ei saa leimata valmiiksi etukäteen, vaan vasta sitten kun äänestäjä on tehnyt siihen äänestysmerkinnän ja tuo sen vaalitoimitsijalle. Äänestyslipun leimaamatta jättäminen on virkavirheeksi katsottava laiminlyönti. Leima on lyötävä keskelle taitetun äänestyslipun kääntöpuolta ja siten, että siitä jää selvä jälki. Mikäli leimasin rikkoutuu tai siitä loppuu väriaine, vaalitoimitsijan on välittömästi pyydettävä ulkoasiainministeriöltä uusi leimasin tai lisää väriainetta. Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa vaalipiirilautakunta oli havainnut tarkastamistaan äänestyslipuista lukuisia tapauksia, joissa leimaus oli ollut niin puutteellinen, ettei siitä näkynyt juuri muuta kuin ääriviivat. Äänestyslippu, jossa ei ole leimaa, on mitätön.

25 20 Äänestyslippu on leimattava äänestäjän läsnä ollessa ja niin, että äänestyslippu on koko leimaamisen ajan äänestäjän silmälläpidon alaisena. 3 (ii) Äänestyslipun sulkeminen vaalikuoreen Kun äänestyslippu on leimattu, vaalitoimitsijan on annettava äänestäjälle vaalikuori ja äänestäjän on välittömästi vaalitoimitsijan nähden pantava äänestyslippu vaalikuoreen ja suljettava kuori liimaten. Vaalikuorta ei saa sulkea muulla tavoin (esimerkiksi teipillä). Liimaamisessa voidaan käyttää kostutussientä tai liimapuikkoa. Vaalikuorta ei saa leimata eikä siihen saa tehdä muitakaan merkintöjä. Äänestyslippu pidetään taitettuna koko leimaamisen ja vaalikuoreen sulkemisen ajan. Vaalitoimitsija ei missään tapauksessa saa avata äänestyslippua taitoksestaan. Vaalitoimitsijan on tarkistettava, että vaalikuori on pitävästi suljettu. Tarvittaessa äänestäjälle on annettava uusi vaalikuori tai liimaa vaalikuoren sulkemiseksi.

26 21 Vaihe 4: Lähetekirjeen täyttäminen ja merkinnän tekeminen äänestäjistä pidettävään luetteloon Pyydä äänestäjää allekirjoittamaan ilmoituskortti tai, jos hänellä ei ole mukanaan ilmoituskorttia, täyttämään ja allekirjoittamaan lähetekirjelomake Päivää ja allekirjoita itse ilmoituskortti tai lähetekirjelomake Kirjoita lopuksi äänestäjän nimi äänestäjistä pidettävään luetteloon 4 (i) Lähetekirjeen täyttäminen Lähetekirjeen tarkoitus on se, että sen avulla äänestäjän vaalikuori voidaan toimittaa hänen oman kuntansa keskusvaalilautakunnalle, riippumatta siitä, missä ennakkoäänestyspaikassa hän on äänestänyt. Ennakkoäänestyksen lähetekirjeenä käytetään joko 1) ilmoituskorttiin sisältyvää lähetekirjettä tai 2) erillistä lähetekirjelomaketta. Ulkomailla olevassa ennakkoäänestyspaikassa ilmoituskorttia käytetään aina ensisijaisesti ja lähetekirjelomaketta vain, jos äänestäjällä ei ole ilmoituskorttia mukanaan. Lähetekirjeen täyttäminen selostetaan seuraavassa kahdella tavalla riippuen siitä, kumpaa asiakirjaa lähetekirjeenä käytetään: - kun käytetään ilmoituskorttia [4 (i/a)] ja - kun käytetään lähetekirjelomaketta [4 (i/b)]. 4 (i/a) Ilmoituskorttiin sisältyvän lähetekirjeen täyttäminen Väestörekisterikeskus on lähettänyt (lähettäjäksi merkitty maistraatti) jokaiselle äänioikeusrekisteriin otetulle äänioikeutetulle, jonka osoite on ollut tiedossa, ilmoituskortin "Ilmoitus äänioikeudesta" (Vaalilomake nro 3s, 3r tai 3u; liite 2). Ilmoituskortti sisältää äänioikeus-osan ja lähetekirje-osan. Jos äänestäjällä on ilmoituskortti mukanaan ennakkoäänestyspaikassa, sitä voidaan käyttää äänestäjän ennakkoäänestyksen lähetekirjeenä. Viime vaaleissa eräillä ulkomailla Suomen edustustoissa äänestävillä henkilöillä on ollut mukanaan ilmoituskortti, joka on tulostettu kuvanlukijalla eli skannerilla kuvatiedostoksi muunnetusta asiakirjasta. Skannattua ilmoituskorttia voidaan käyttää lähetekirjeenä, mikäli kysymys on äänestäjän omasta vuoden 2015 eduskuntavaalien ilmoituskortista

27 22 ja tuloste on niin hyvälaatuinen, että ilmoituskortin teksti on kokonaan selkeästi luettavissa. Äänestäjän on vaalitoimitsijan läsnä ollessa omakätisesti allekirjoitettava ilmoituskortin lähetekirje-osa, joka sisältää äänestäjän selityksen siitä, että hän itse vaalisalaisuuden säilyttäen on täyttänyt äänestyslipun ja sulkenut sen leimattuna vaalikuoreen, ja annettava allekirjoitettu ilmoituskortti vaalitoimitsijalle. Jos äänestäjä on allekirjoittanut ilmoituskortin ennen kuin hän on sulkenut leimatun äänestyslipun vaalikuoreen, vaalitoimitsijan on kehotettava äänestäjää yliviivaamaan tämä allekirjoitus ja allekirjoittamaan ilmoituskortin lähetekirje-osa uudelleen vaalitoimitsijan läsnä ollessa. 4 (i/b) Lähetekirjelomakkeen täyttäminen Ne ennakkoäänestäjät, joilla ei ole mukanaan edellisessä luvussa tarkoitettua ilmoituskorttia, täyttävät aina erillisen lähetekirjelomakkeen (vaalilomake nro 5; liite 3). Oranssilla painettua lähetekirjelomaketta ei tule antaa niille äänestäjille, joilla on mukanaan ilmoituskortti. Lomake on painettu kokoon A4 siten, että lomake voidaan taittaa keskellä olevaa katkoviivaa pitkin. Haluttaessa lomakkeen alapuolinen (tyhjä) osa voidaan myös repiä pois. Lähetekirjelomakkeen täyttää äänestäjä (äänestäjän avustamisesta ks. luku 2.6). Vaalitoimitsijan on kuitenkin syytä mahdollisuuksien mukaan tarkistaa, että äänestäjä on merkinnyt siihen kaikki tarvittavat tiedot selvästi. Vaalitoimitsija voi liitteessä 3 olevan esimerkin mukaisesti täyttää ohjeiksi muutamia lähetekirjelomakkeita ja asettaa ne ennakkoäänestyspaikkaan äänestäjien nähtäviksi. Lähetekirjelomakkeen täyttäminen ei ole salaista. Tätä varten äänestyspaikassa tulee olla oma pöytä tai muu sopiva tila. Äänestyslipun täyttämiseen varatussa tilassa lomaketta ei pidä täyttää. Suositeltavaa on, että lähetekirje täytetään vasta sitten, kun leimattu äänestyslippu on suljettu vaalikuoreen. Lähetekirjelomakkeeseen merkitään seuraavat tiedot: 1) Vastaanottaja-kenttään on merkittävä selvästi sen kunnan keskusvaalilautakunnan nimi ja osoite, joka äänestäjän ilmoituksen mukaan on merkitty äänioikeusrekisteriin hänen kohdalleen. Keskusvaalilautakuntien osoitteet löytyvät Internet-osoitteesta

28 23 Mikäli äänestäjä ei tiedä omaa koti- tai väestökirjanpitokuntaansa, vaalitoimitsija voi tiedustella sitä väestörekisterikeskuksen päivystysnumerosta tai kehottaa äänestäjää itse selvittämään asian oikeusministeriön palvelunumerosta tai väestörekisterikeskuksen päivystysnumerosta (ks. sivut 34). Kuntaa voi selvittää myös käyttäen sivulla olevaa linkkiä Kuntamuutosten luettelo, josta käyvät ilmi lakkautetut kunnat, kuntien nimenmuutokset ja alueluovutuksen johdosta lakanneet kunnat. 2) Äänestäjän täydellinen nimi ja henkilötunnus tai, jos sitä ei ole saatavissa, syntymäaika ja nykyinen osoite. 3) Äänestäjän allekirjoitus eli hänen vakuutuksensa siitä, että hän itse vaalisalaisuuden säilyttäen on täyttänyt äänestyslipun ja sulkenut sen leimattuna vaalikuoreen. Täytettyään lähetekirjelomakkeen, äänestäjä antaa sen vaalitoimitsijalle. 4 (ii) Vaalitoimitsijan allekirjoitus lähetekirjeeseen Sen jälkeen kun äänestäjä on allekirjoittanut ilmoituskortin tai täyttänyt ja allekirjoittanut lähetekirjeen, vaalitoimitsijan on: 1) tarkistettava, että ilmoituskortti on nimenomaan kyseisen äänestäjän ilmoituskortti ja että äänestäjä on allekirjoittanut ilmoituskortin lähetekirje-osan tai että äänestäjä on merkinnyt lähetekirjelomakkeeseen kaikki tarvittavat tiedot ja allekirjoittanut sen. Erityisesti on syytä tarkistaa, että kunnan keskusvaalilautakunnan nimi ja osoite on merkitty selvästi vastaanottaja -kenttään (jotta se näkyy lähetekuoren ikkunasta); ja 2) allekirjoituksellaan todistettava, että äänestys on tapahtunut vaalilaissa säädetyin tavoin. Ilmoituskortin kohtaan Vaalivirkailija täyttää taikka jos on käytetty lähetekirjelomaketta, kohtaan "Vaaliviranomainen täyttää" merkitään - päiväys ja ennakkoäänestyspaikan nimi - edustustossa: esim , Pariisi ja - laivassa: esim , M/S Stena Arctica; sekä - vaalitoimitsijan allekirjoitus. Kaikki tiedot tulee merkitä huolellisesti ja selkeällä käsialalla. Kunnan keskusvaalilautakunnassa ennakkoäänestys on jätettävä huomioon ottamatta, jos lähetekirje on niin puutteellinen tai epäselvä, ettei var-

29 24 masti voida vakuuttua, onko äänestys tapahtunut laissa säädetyin tavoin, tai päätellä, kuka on äänestänyt. Vuoden 2008 kunnallisvaaleissa keskusvaalilautakunta oli jättänyt kolme ennakkoäänestystä huomioon ottamatta. Ensimmäisessä lähetekirjeessä ei ollut ilmoituksen äänioikeudesta saaneen henkilön omaa allekirjoitusta ja toisesta ja kolmannesta lähetekirjeestä puuttuivat sekä äänestäjän että vaaliviranomaisen allekirjoitukset. Hallinto-oikeus katsoi, että lähetekirjeet olivat niin puutteellisia tai epäselviä, ettei varmasti voitu vakuuttua, onko äänestys tapahtunut laissa säädetyin tavoin, tai päätellä, kuka on äänestänyt. Keskusvaalilautakunnan oli näin ollen tullut jättää kyseiset äänestykset huomioon ottamatta. (Vaasan HAO /0817/3). Ratkaisu jäi lainvoimaiseksi. 4 (iii) Äänestäjistä pidettävä luettelo Vaalitoimitsijan on pidettävä luetteloa ennakkoäänestyspaikassa äänestäneistä käyttäen sitä varten laadittua luettelolomaketta (luettelo ennakolta äänestäneistä, vaalilomake nro 7; liite 4). Luettelolomakkeen etupuolelle on merkittävä: 1) äänestäjän nimi; kaikkia etunimiä ei ole tarpeen merkitä, ja voidaan etunimien asemesta myös käyttää niiden alkukirjaimia; 2) kunta, joka äänestäjän ilmoituksen mukaan (tai, jos äänestäjällä on ilmoituskortti mukanaan, siitä saatavan selvityksen mukaan) on merkitty hänen kohdalleen äänioikeusrekisteriin; 3) päivä, jolloin ennakolta äänestäminen on tapahtunut; 4) ennakkoäänestyspaikan nimi (esimerkiksi Pariisi, Suurlähetystö tai "M/S Stena Arctica"); sekä 5) ennakkoäänestyspaikassa äänestäneiden kokonaislukumäärä. Luettelolomakkeen kääntöpuolelle on merkittävä: 6) kohtaan "Huomautuksia" tarpeelliset merkinnät, jos ennakkoäänestyksessä on tapahtunut jotakin sellaista, mikä on vaikuttanut toimituksen säännölliseen kulkuun, esimerkiksi jos toimitus on ylivoimaisen esteen takia ollut pakko keskeyttää. Tähän kohtaan on merkittävä myös luvussa 2.5 tarkoitettujen, äänestäjien itse valitsemien avustajien nimet. Pidettäessä luetteloa voidaan siihen ainakin niissä tapauksissa, jolloin äänestämässä on samalla kertaa useita henkilöitä, merkitä äänestäjän nimi jo silloin, kun hän ilmoittautuu äänestämään ja hänelle annetaan tarvittavat asiakirjat. Muut tiedot merkitään luetteloon vasta sen jälkeen kun äänestäjä on luovuttanut lähetekirjeen ja vaalikuoren vaalitoimitsijalle. Jos sen jälkeen, kun äänestäjän nimi on merkitty luetteloon, äänestäjä ei jostain syystä voi tai halua äänestää, vedetään nimen päälle viiva niin, että nimi edelleen näkyy selvänä. Nimen viereen

30 25 kirjoitetaan "ei lueta". Toinen vaihtoehto on merkitä luetteloon kaikki äänestäjän tiedot yhdellä kertaa vasta sitten kun leimattu äänestyslippu on suljettu vaalikuoreen. Luettelolomakkeen täyttöesimerkki on liitteenä 4. Luettelolomakkeessa on tilaa 25 nimelle. Jos ennakkoäänestyspaikan äänestäjät eivät mahdu yhteen lomakkeeseen, jatketaan seuraavalle lomakkeelle. Jos luettelolomakkeita on yhtä ennakkoäänestyspaikkaa kohden käytetty useampia kuin yksi, nidotaan lomakkeet äänestyksen päätyttyä yhdeksi nipuksi, lomakkeet numeroidaan ja päällimmäiseen lomakkeeseen merkitään äänestäneiden kokonaislukumäärä.

31 26 Vaihe 5: Lähetekirjeen ja vaalikuoren sulkeminen lähetekuoreen Sulje vaalikuori ja lähetekirjelomake tai vaalikuori ja ilmoituskortti keltaiseen lähetekuoreen Vaalitoimitsija sijoittaa lähetekuoreen - vaalikuoren ja lähetekirjeenä käytetyn ilmoituskortin tai - vaalikuoren ja täytetyn erillisen lähetekirjelomakkeen ja sulkee lähetekuoren huolellisesti liimaamalla. Äänestäjän on voitava koko ajan seurata toimitusta. Vaalitoimitsijan on ehdottomasti pidettävä huoli siitä, että kuhunkin lähetekuoreen suljetaan vain yksi vaalikuori ja yksi lähetekirje. Asiakirjat on sijoitettava lähetekuoreen siten, että vastaanottajan nimi (kunnan keskusvaalilautakunta) ja osoite selvästi näkyvät lähetekuoren oikeanpuoleisesta ikkunasta. Vaalikuorta ei saa sijoittaa ilmoituskortin tai lähetekirjelomakkeen osoitepuolelle siten, että se saattaa siirtyä osoitteen tai kuittausmerkinnän eteen.

32 27 Vaalitoimitsijan on vielä syytä tarkistaa, että sekä vaalikuori että lähetekuori ovat hyvin suljetut. Vaalitoimitsijan on säilytettävä haltuunsa saamiaan lähetekuoria huolellisesti ja luotettavalla tavalla. Tärkeää on, että äänestäjä voi vakuuttua siitä, että hänen äänestyksensä on kaikilta osin sujunut asianmukaisesti. Lähetekuoret on huolellisesti säilytettävä kassakaapissa tai muussa lukitussa paikassa siihen asti, kunnes ne ennakkoäänestyksen jälkeen lähetetään eteenpäin. Lähetekuoret on jo tässä vaiheessa syytä lajitella siten kuin luvussa 2.7. selostetaan.

33 28 Vaiheet 1-5: Yhteenveto Ennakkoäänestyksen kulku on edellä esitetyn mukaisesti tiivistettynä seuraava: 1) Äänestäjä ilmoittautuu vaalitoimitsijalle ja hänen henkilöllisyytensä selvitetään. Äänestäjälle annetaan yksi äänestyslippu. 2) Äänestäjä tekee äänestyslippuun äänestysmerkinnän sitä varten varatussa paikassa. 3) Äänestäjä luovuttaa taitetun äänestyslipun vaalitoimitsijan leimattavaksi. Vaalitoimitsija leimaa lipun ja antaa äänestäjälle vaalikuoren. Äänestäjä sulkee leimatun äänestyslipun vaalikuoreen. 4) Äänestäjä allekirjoittaa ilmoituskortin lähetekirje-osan tai, jos lähetekirjelomaketta käytetään, täyttää lähetekirjelomakkeen ja allekirjoittaa sen. Vaalitoimitsija merkitsee ilmoituskortin lähetekirje-osaan tai lähetekirjelomakkeeseen päiväyksen ja ennakkoäänestyspaikan nimen sekä äänestäjistä pidettävään luetteloon äänestäjän nimen. Lopuksi vaalitoimitsija allekirjoittaa ilmoituskortin lähetekirje-osan tai lähetekirjelomakkeen. 5) Vaalikuori ja lähetekirje suljetaan lähetekuoreen.

34 Äänestäjän avustaminen Avusta äänestäjää äänestysmerkinnän tekemisessä ja/tai lähetekirjeen täyttämisessä, jos hän sitä pyytää Jos äänestäjällä on oma avustaja mukanaan, kirjaa avustajan nimi ylös Kuka voi toimia äänestäjän avustajana? Äänestäjän pyynnöstä vaalitoimitsijan on avustettava häntä äänestämisessä. Avustaja voi avustaa äänestäjää muun muassa merkinnän tekemisessä äänestyslippuun ja täyttämällä äänestäjän puolesta lähetekirjelomakkeen. Henkilöt, joiden kyky tehdä äänestysmerkintä on oleellisesti heikentynyt, saavat käyttää apuna myös itse valitsemaansa avustajaa, ei kuitenkaan sellaista henkilöä, joka on ehdokkaana asianomaisissa vaaleissa. Tämä koskee sokeiden ja muiden vammaisten lisäksi myös henkilöitä, joille esimerkiksi äkillinen sairaus on aiheuttanut kyvyttömyyden tehdä äänestysmerkintä. Muilla kuin edellä mainituilla henkilöillä ei ole oikeutta toimia äänestäjän avustajana. Miten avustajan tulee toimia? Se, jolla on oikeus avustaa äänestäjää äänestysmerkinnän tekemisessä, on velvollinen tunnollisesti täyttämään, mitä äänestäjä osoittaa ja pitämään salassa äänestystoimituksessa saamansa tiedot. Avustaja ei missään tapauksessa saa suositella äänestäjälle, ketä ehdokasta tämän olisi äänestettävä. Mikäli äänestäjä ei esimerkiksi vamman vuoksi kykene tekemään mitään merkintöjä tai mikäli hän osaa tehdä ainoastaan puumerkin, lähetekirjeeseen voidaan merkitä kohtaan "Äänestäjän allekirjoitus" esimerkiksi "Matti Virtasen puolesta Liisa Lahtinen". Vaalitoimitsijan merkinnät Vaalitoimitsijan on selvitettävä äänestäjän itsensä valitseman avustajan nimi ja merkittävä se äänestäjistä pidettävän luettelon kohtaan "Huomautuksia".