KATALONIANPAIMENKOIRA GOS D ATURA CATALÁ JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KATALONIANPAIMENKOIRA GOS D ATURA CATALÁ JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2008-2012"

Transkriptio

1 KATALONIANPAIMENKOIRA GOS D ATURA CATALÁ JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA

2 Katalonianpaimenkoiran jalostuksen tavoiteohjelma Hyväksytty rotuyhdistyksen hallituksessa Hyväksytty rotuyhdistyksen yleiskokouksessa Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt , JTT päätös 6/07 2

3 Sisällys: 1 Yhteenveto Rodun tausta Suomen Katalonianpaimenkoirat ry:n historia Nykytilanne Populaation koko ja rakenne Jalostuspohja ja siitosmateriaali Yksilöiden käyttömäärät Tehollinen populaatiokoko Kasvattajat Kanta muissa maissa Luonne ja käyttöominaisuudet Rotumääritelmän ja Suomen koirakannan vastaavuus Paimennus eli rodun alkuperäiskäyttö Luonnetesti Eri luonnetestauksen ja taipumusten testimenetelmät Katalonianpaimenkoirien käyttö harrastuslajeissa kokeiden ja tulosten perusteella Rodun luonteen haastellisuus Katalonianpaimenkoirat lapsiperheissä Terveys Virallisten tutkimusten piirissä olevat sairaudet Muut Suomessa rodulla todetut merkittävät sairaudet Kysely kasvattajille kuolemaan joht. syistä sekä lääkitystä vaativista sairauksista Rakenteelliset heikkoudet Yhteenveto rodulla muissa maissa tai kirjallisuudessa kuvatuista sairauksista Seitettävä PEVISA-ohjelma Ulkomuoto Suomen koirien vastaavuus rotumääritelmän kanssa Näyttelyarvioinnit Värit Yhteenveto aiemman tavoiteohjelman toteutumisesta Jalostuksen tavoitteet ja toimintasuunnitelma Näkemys tulevaisuudesta Rotuyhdistyksen tavoitteet Rotuyhdistyksen toimintasuunnitelma Uhat ja mahdollisuudet Rodun jalostus Yhdistys Varautuminen ongelmiin Toimintasuunnitelma JTO:n toteuttamiseksi Yhdistyksen osuus Jalostustoimikunta Kasvattajan vastuu Uroksen omistajan vastuu Toimenpidesuunnitelma JTO:n toteuttamiseksi 5-vuotiskaudella Tavoiteohjelman toteutumisen seuranta Lähteet Liitteet

4 1. YHTEENVETO Rotu Katalonianpaimenkoira on keskikokoinen monipuolinen paimenkoira. Lampaat ovat olleet sen pääasiallinen paimennettava, mutta kotimaassaan sitä on käytetty myös muun karjan paimennukseen. Rotu on luonteeltaan alkukantainen paimenkoira, jonka tehtävä on ollut paimentaa yhdessä isäntänsä kanssa, mutta myös kyetä huolehtimaan laumasta yksin. Vaadituista työominaisuuksista johtuen rotu on itsenäinen, omaa vartioivia ominaisuuksia, ja on aloitekykyinen. Katalonianpaimenkoira on isännälleen uskollinen, rohkea ja palvelualtis koira. Fysiikaltaan sopusuhtainen, ketterä ja säänkestävä työkoira. Populaatio ja sen kehitys Katalonianpaimenkoiran ensimmäinen rotumääritelmä laadittiin vuonna 1929 ja FCI hyväksyi rodun vuonna Ensimmäisiä vuosikymmeniä rotuna, aina 70-luvulle asti se oli erityisesti paimentava koira työssä. Koirat sekoittuivat muihin rotuihin eivätkä paimenet myyneet helposti koiriaan puhtaan rodun siitoskoiriksi. Toisaalta taas karjatalouden merkitys väheni ja sen myötä rodun käyttö väheni myös alkuperäistyössä. Rodun ensimmäinen geneettinen pullonkaula on siis jo kotimaassa rotumääritelmän kirjoittamisen jälkeisinä vuosikymmeninä luvulta lähtien rotua on elvytetty tietoisesti kotimaassaan. Espanjassa, rodun kotimaassa, on ehdottomasti katalonianpaimenkoirien merkittävin populaatio. Viimeisen 14 vuoden aikana on katalonianpaimenkoiria rekisteröity siellä noin koiraa. Muista Euroopan maista mittavammat populaatiot löytyvät oletettavasti Ranskasta, Saksasta, Hollannista ja Suomesta. Kaikissa maissa rodun kotimaan ulkopuolella rodun populaatiot ovat kooltaan ns. pieniä populaatioita, joiden perimän monimuotoisuus on vakavasti uhattuna nykykoossaan. Rotu tänään - Suomessa ja muualla Suomessa katalonianpaimenkoiria on ollut vuodesta Sen populaatiokoko on pieni ja vuotuiset rekisteröintimäärät ovat koko sen historian ajan olleet pieniä. Rotuun on Suomessa vv rekisteröity 300 koiraa. Katalonianpaimenkoira on työkoira alkuperältään mutta nykyisin se on lähinnä seurakoirana ja jossain määrin myös harrastuskoirana niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Harrastuslajeista suosituimpia Suomessa ovat agility ja toko eikä koiratanssikaan ole Keski-Euroopassa tuntematon laji rodulle. Lisäksi nyttemmin Suomessa palveluskoirakoeoikeuksien myötä on sen kanssa myös aloiteltu palveluskoiralajeissa. Paimennus harrastuslajina on Suomessa ja Ruotsissakin vielä alkumetreillä, mutta tullee yleistymään jossain määrin. Vakiintunein harrastusmuoto kuitenkin on näyttelyt, tosin näyttelyissä käyntiä rajoittaa jonkin verran rodun varautuneisuus vieraita kohtaan ja niin ollen näyttelykäyntien määrät ovat olleet maltilliset. Rodun tilanne on sikäli hyvä, että sen kanta koko maailmassa ylittää reilusti uhanalaisen populaation rajan. Lähes koko populaatio elää Euroopan unionin alueella, jossa liikkuminen on vaivatonta ja siten geenien vaihto helposti mahdollista. Rodun kotimaan kanta on myös riittävä ainakin oman alueellisen populaation geneettisen perimän takaamiseksi. 4

5 Suomen kannan terveydessä ilmennyt suurin huolenaihe on lonkkaniveldysplasia. Muitakin periytyviä sairauksia on ilmennyt, mutta niitä tiedetään vain yksittäistapauksia. Rodun ulkomuoto ei ole jalostuksessa muodostunut rakenteellisesti epäterveeksi tai alkuperäiskäyttöön soveltumattomaksi. Tämän tilanteen säilymiseen tulee pyrkiä ja siten jatkossakin suosia sopusuhtaisia, ei ääriominaisuuksia omaavia koiria jalostuksessa. Rodun ulkomuodon vaihtelu on melko suurta, ja se kertoo vielä olemassa olevasta geneettisestä vaihtelusta. Rotuyhdistys Rodulla toimii oma rotuyhdistys, Suomen Katalonianpaimenkoirat ry, jonka puitteissa pyritään vaalimaan rodun alkuperää ja jakamaan tietoa rodusta sekä järjestämään rodun harrastajille tilaisuuksia kokoontumisiin ja tiedonvaihtoon sekä koulutuksiin. 2 RODUN TAUSTA Gos D Atura Catala, katalonianpaimenkoira, keskikokoinen paimentava koira, on peräisin eristyneeltä alueelta Pyreneitten vuoristosta. Sen historiaa ei eristäytyneisyyden vuoksi juuri tunneta, mutta on arveltu, että katalonianpaimenkoiran ja sen lähimmän sukulaisen pyreneittenpaimenkoiran yhteinen esi-isä on bergamasco. Roomalaiset ovat valtakuntansa laajetessa siirtyneet karjalaumoineen ja paimenkoirineen vuoristoseuduille Espanjan ja Ranskan rajamaastoon, missä koirat sitten eri alueilla kehittyivät erilaisia ominaispiirteitä omaaviksi roduiksi. Koiran arvo ei määräytynyt ulkonäön vaan sen suoritus- ja työskentelykyvyn mukaan. Kuva 1. Tac ja Iris, VII Exposició Canina Internacional de Barcelona Näiden koirien arvostelun perusteella rotumääritelmä kirjoitettiin. Katalonianpaimenkoiran rotumääritelmä kirjoitettiin vuonna 1929, jolloin se oli ensimmäinen espanjalainen kansainvälisesti hyväksytty rotu. Vuonna 1932 Katalonia muuttui sisällissodan taistelukentäksi. Irtautumispyrkimysliike herätti ykseyden tunteen, mies ja koira taistelivat rinta rinnan kallioisessa maastossa. Katalonianpaimenkoira ansaitsi vartijan ja sanansaattajan maineen, siitä tuli rohkeuden ja vapauden symboli Katalonialle ja sen kansalle. Seuraavien vuosien aikana rotu oli kuitenkin vaarassa tuhoutua karjankasvatuksen vähentyessä ja rodun risteytyessä muiden rotujen kanssa. Muutamien kasvattajien toimesta rotu saatiin kuitenkin elvytettyä. Siitoskoiria oli vaikea saada, koska paimenet eivät halunneet myydä taitavia apulaisiaan suuristakaan summista luvulla katalonianpaimenkoiria alkoi olla esillä Espanjan näyttelyissä, ja vuonna 1981 alkoivat rodun erikoisnäyttelyt. Rotu hyväksyttiin FCI:n roduksi vuonna Vähitellen rotu tuli tunnetuksi muuallakin, mm. Ranskassa ja Alankomaissa. Suomessa ensimmäiset katalonianpaimenkoirat rekisteröitiin vuonna 1991, 5 espanjan tuontia. Suomen ensimmäinen katalonianpaimenkoirapentue syntyi vuonna Katalonianpaimenkoira on niin luonteeltaan kuin ulkonäöltäänkin hyvin maalaismainen rotu. Sen tärkein ominaisuus on ollut kyky tehdä työtä, aturar : paimentaa laumaa, koota yhteen, ohjata, vartioida. Se ei ole pelkästään paimenen apulainen vaan joskus voi korvata tämän kokonaan. Se 5

6 saavuttaa paimentaessaan lauman kunnioituksen. Se on itsenäinen, enemmän isäntänsä työtoveri kuin sokeasti totteleva orja. Sen perusominaisuuksia ovat suuri itseluottamus ja luottamus isäntään sekä epäluuloisuus ja epäluottamus kaikkea sille tuntematonta kohtaan. Vanhastaan katalaanin kielessä rodun nimi oli kirjoitettu Gos de Tura, mutta oikein kirjoitettuna se on Gos d Atura, joka tarkoittaa koira, joka huolehtii laumastaan, ei anna lauman poistua osoitetulta pellolta tai polulta. Tämä on aidoin tapa kuvata lampaan paimentamista Kataloniassa. Siten Gos d Atura Catala on katalonialainen lauman paimen (viite Rodun historia Suomessa Katalonianpaimenkoiran historia Suomessa alkaa vuodesta 1989, jolloin Espanjasta tuotiin neljä koiraa. Ensimmäisenä tuli uros Dino Del Gran Kahnn. Dino tuli espanjalaismiehen muuttokuormassa eikä jatkossa osallistunut jalostukseen. Uros Amado Arturo Del Gran Kahnn sekä nartut Maria Del Gran Kahnn ja Meri Del Gran Kahnn tulivat lentäen 3,5 kk:n ikäisenä samassa lähetyksessä suomalaisille kasvattajille. 90-luvun taitteessa tuotiin vielä kaksi urosta, Clai de Fogars de Montclus ja Principe Azul d Espinavesa, ja niin olivat Suomen katalonianpaimenkoirien kantakoirat saapuneet maahan. Ensimmäinen Suomessa syntyneen koiran pentue on yhdistelmästä Suomessa syntynyt isä Jazz Merirosvo ja tuontiemä Jazz Savu Del Gran Kahnn. Kaiken kaikkiaan rodun historiassa Suomessa on teetetty seitsemän pentuetta ( ), joissa molemmat vanhemmat ovat olleet tuonteja, eli kumpikaan vanhemmista ei ole Suomesta. Nämä pentueet ovat siten olleet uusien linjojen alkuja. Viidessä pentueessa seitsemästä on ollut yksi tai molemmat vanhemmista jokin neljästä kantakoirasta. Loput kaksi pentuetta, joissa molemmat vanhemmat ovat olleet muita tuonteja kuin kantakoirat, ovat olleet jalostuksellisesti päättyneitä linjoja. Toinen yhdistelmä jatkui yhden pentueen verran, toinen yhdistelmä ei jatkunut lainkaan. Suomessa rotua ei tiettävästi ole juurikaan käytetty maatiloilla oikeana työpaimenena. Rotu on ollut ja on Suomessa seura- ja harrastuskoira, lajeista vahvimpina toko ja agility. Rodun rekisteröintimäärän kehitys Suomessa Yhteensä vuoden 2006 loppuun mennessä Suomeen on rekisteröity 300 katalonianpaimenkoiraa rekisteröidyt tuonnit mukaan lukien. Pentueita on syntynyt 44. Taulukko 1. Pentueiden vuotuiset rekisteröintimäärät Suomessa syntyneet pentueet (kpl)

7 3 SUOMEN KATALONIANPAIMENKOIRAT RY:N HISTORIA Rodun saapuessa Suomeen Kennelliitto esitti sen ottamista Suomen Seurakoirayhdistyksen (SSKY) alaisuuteen. Siten myöhemmin perustettu rotuyhdistys on jatkanut SSKY:n alaisena rotuyhdistyksenä. Oman rotuyhdistyksen tarve nousi esiin, kun ensimmäiset pentueet syntyivät. Uusien katalonianpaimenkoirien omistajat halusivat tavata toisiaan sekä vaihtaa kuulumisia ja kokemuksia. Suomen Katalonianpaimenkoirat ry:n perustava kokous pidettiin suurella joukolla Kuusankoskella Yhdistykselle hyväksyttiin säännöt, ja ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Eija Kansanaho. Seuraavaksi anottiin Suomen Seurakoirayhdistyksen jäsenyyttä rotuyhdistyksenä. Se myönnettiinkin Suomen Katalonianpaimenkoirat ry haki Patentti- ja rekisterihallituksesta virallista rekisteröintiä, joka myönnettiin , rek.nro Rekisteröitymisen myötä yhdistyksen oli mahdollista hakea suoraksi jäseneksi Suomen Kennelliittoon. Jäsenyys myönnettiinkin v.1993 Suomen Kennelliitto Suomen Seurakoirayhdistys Suomen Katalonianpaimenkoirat ry Hallitus: Puheenjohtaja 6 4 jäsentä 2 varajäsentä Toimet yhdistyksessä: - varapuheenjohtaja - sihteeri - rahastonhoitaja - jäsenrekisterin ylläpitäjä Jalostustoimikunta: 3 jäsentä (v. 2006) Jäsenlehti 4 krt./v: toimitus 2 henkilöä (v. 2006) - tilintarkastaja - varatilintarkastaja - koulutusneuvoja - pentuvälitys - tuotemyynti Kotisivut: ylläpitäjä Kaavio 1. Rotua harrastavan yhdistyksen/rotujärjestön organisaation rakenne Vuonna 1999 yhdistys anoi ja sai katalonianpaimenkoiralle palveluskoirakoeoikeudet. 7

8 Yhdistyksen vuotuinen toiminta sisältää Katalooni-jäsenlehden neljä kertaa vuodessa. Erilaisia tapahtumia on pyritty järjestämään jäsenistölle kiinnostuksen mukaan eri aihepiireillä tavoitteena saada aikaan 1-2 tapahtumaa vuodessa. Tapahtumia ei ole kuitenkaan järjestetty aivan vuosittain, koska niitä on jouduttu perumaan vähäisen ilmoittauneiden määrän johdosta. Yhdistyksen järjestämät tapahtumat ovat olleet teemapäiviä, leirejä, luonnetestejä ja paimennustapahtuma. Yhdistys kokoaa vuosikirjaa, johon ovat koottuina julkaisuvuoden koiramerkinnät: rekisteröinnit, tuonnit, viennit, näyttelykäynnit, koe- ja kilpailu- ja luonnetestitulokset, viralliset terveystulokset. Nopein päivitys rodun tilastoista on löydettävissä Kennelliiton KoiraNet-tietokannasta Suomen katalonianpaimenkoirat ry:n jäsenmäärä on vakiintunut noin 60 jäsenen tasolle. Vuoden 2006 lopussa yhdistykseen kuului 64 jäsentä. Taulukko 2. Katalonianpaimenkoirayhdistyksen vuotuinen jäsenmäärä. Jäsenmäärä, viimeiset 5 vuotta Jäsenmäärä , , , , , ,5 Vuosi Yhdistyslain vaatimien yhdistysorganisaation perustoimintojen (Kaavio 1: Toimet yhdistyksessä) lisäksi Suomen katalonianpaimenkoirat ry on valinnut rotuyhdistystoimintaa tukeakseen henkilöitä seuraaviin tehtäviin: - jäsenlehden toimituskunta, yksi tai useampi henkilö - kotisivujen ylläpitäjä - jalostustoimikunta Jalostustoimikunnan tehtävänä on toimia jalostuksellisesti oleellisten tietojen kerääjänä, kokoajana ja saadun tiedon jakajana yhdistykselle, kasvattajille ja jäsenille. Perinteisesti jalostustoimikuntaan (JTK) on valittu 2-4 henkilöä, ja on pidetty suotavana, että siihen kuuluu sekä kasvattajia että ei-kasvattajia. Konkreettisia toimia, mitä JTK on tehnyt ovat mm - Suomeen rekisteröityjen, jalostukseen suunniteltujen koirien tietokannan ylläpitäminen sukusiitosprosentteja laskettaessa - vuosikirjan kokoaminen - neuvonta tuontikoirien sukutaulujen yhteensopivuudesta Suomen kantaan. - pentuvälitys - uroslistat, pennutusta suunnitteleville kasvattajille 8

9 4 NYKYTILANNE 4.1 Populaation koko ja rakenne Ensimmäiset katalonianpaimenkoirat tulivat Suomeen vuonna 1989 ja ensimmäiset pennut syntyivät vuonna Suomen ensimmäisen pentueen Sprightly A -pentueen vanhemmat olivat uros Clai de Fogars de Montclus ja narttu Maria Del Gran Kahnn ja toisen pentueen Jazz Meri -pentueen vanhemmat uros Principe Azul d Espinavessa ja narttu Meri Del Gran Kahnn. Nämä neljä koiraa, Clai de Fogars de Montclus, Principe Azul d Espinavesa, Maria Del Gran Kahnn ja Meri Del Gran Kahnn katsotaan olevan Suomen kannan alkukoirat. Luvussa 4 esitetyt taulukot kattavat koko Suomen katalonianpaimenkoirien historian vuoden 2006 loppuun. Katalonianpaimenkoiria on rekisteröity Suomen Kennelliittoon 300 kpl vuosina Taulukko 3. Rekisteröinnit vuosittain, Suomessa syntyneet pennut ja tuonnit Katalonianpaimenkoirien rekisteröinnit Suomessa Rekisteröintimäärä Vuosi Taulukko 4. Suomessa syntyneet rekisteröidyt pentueet vv Vuosi pentueiden määrä / pentujen määrä / sukupuoli pentuetta 7 pentua 5 uros 2 narttu pentuetta 11 pentua 7 uros 4 narttu pentuetta 21pentua 13 uros 8 narttu pentuetta 26 pentua 14 uros 12 narttu pentuetta 18 pentua 7 uros 11 narttu pentuetta 13 pentua 5 uros 8 narttu pentuetta 11 pentua 4 uros 7 narttu pentuetta 24 pentua 12 uros 12 narttu pentuetta 12 pentua 6 uros 6 narttu pentuetta 21 pentua 12 uros 9 narttu pentuetta 30 pentua 13 uros 17 narttu pentuetta 29 pentua 13 uros 16 narttu pentuetta 10 pentua 7 uros 3 narttu pentuetta 35 pentua 21 uros 14 narttu 9

10 4.1.1 Jalostuspohja ja siitosmateriaali Toteutunut jalostus Vuosina on syntynyt yhteensä 44 pentuetta. Vuosina syntyneistä pentueista on 22 pentueessa jatkanut sukua vähintään yksi koira. Vastaavasti samana aikavälinä 14 pentueen suku ei ole jatkunut. Siis noin 70 % yhdistelmien luomasta geneettisestä perimästä on ollut käytössä vähintään yhden koiran jalostuskäytöllä. Rodun geneettisen monimuotoisuuden näkökulmasta päättyneiden sukulinjojen määrä on suuri. Pienessä populaatiossa olisi hyvä, että mahdollisimman monesta pentueesta pystyttäisiin käyttämään edes yhtä tervettä koiraa jalostuksessa, pentueesta mahdollisimman moni terve koira osallistuisi jalostukseen ja yhtä koiraa ei käytettäisi enempää kuin kaksi kertaa. Taulukko 5. Käytetyt yhdistelmät ja pentujen lukumäärä / syntymävuosi / linjan jatkuvuus rekisteröintien perusteella Sukulinja jatkuu / ei Synt.vuosi Uros Narttu Pentuja jatku 1992 CLAI DE FOGARS DE MONTCLUS MARIA DEL GRAN KAHNN 7 JATKUU 1993 PRINCIPE AZUL D ESPINAVESA MERI DEL GRAN KAHNN 5 JATKUU 1993 AMADO ARTURO DEL GRAN KAHNN LLAMINERA DE QUERALT 6 JATKUU 1994 CLAI DE FOGARS DE MONTCLUS MERI DEL GRAN KAHNN 6 JATKUU 1994 JAZZ MERIROSVO JAZZ SAVU DEL GRAN KAHNN 5 EI JATKU 1994 PRINCIPE AZUL D'ESPINAVESSA MARIA DEL GRAN KAHNN 10 EI JATKU 1995 CLAI DE FOGARS DE MONTCLUS JAZZ MERIPIHKA 4 JATKUU 1995 JAZZ FINIF FACILE MARIA DEL GRAN KAHNN 6 JATKUU 1995 JAZZ MERIROSVO SPRIGHTLY AVENTURA 1 EI JATKU 1995 OLIMPIC GAME DEL GRAN KAHNN LLAMIGO'S LLESTAROSA 5 EI JATKU 1995 OLIMPIC GAME DEL GRAN KAHNN SPRIGHTLY ANEMONA 10 JATKUU 1996 BONITON CHICO JAZZ MERIHELMI 4 JATKUU 1996 SORIA DE LOS ARGALLENES MARIA DEL GRAN KAHNN 6 JATKUU 1996 SORIA DE LOS ARGALLENES SPRIGHTLY AVENTURA 8 JATKUU 1997 OLIMPIC GAME DEL GRAN KAHNN JAZZ MERIHELMI 5 JATKUU 1997 SAXO DE CAMPDURA BONITON CAMARERO 8 JATKUU 1998 SANTTULAN KARLOS SPRIGHTLY AVENTURA 5 EI JATKU 1998 SORIA DE LOS ARGALLENES BONITON DULZAINA 6 EI JATKU 1999 DAB D'ESPINAVESA MONALISA DEL GRAN KAHNN 8 EI JATKU 1999 OLIMPIC GAME DEL GRAN KAHNN TIPUKYTÄN BENIAMINA 6 EI JATKU 1999 SANTTULAN KARLOS SINIUSVAN CRISTALLE 1 JATKUU 1999 TOUHUTUVAN PIKKUPRINSSI BONITON CAMARERO 9 JATKUU 2000 JAZZ FAARAO BONITON CAMARERO 3 EI JATKU 2000 SANTTULAN KARLOS BONITON ESTRELLA 9 JATKUU 2001 CAPDELL DEL GRAN KAHNN SINIUSVAN FANTASIA 7 EI JATKU 2001 JAZZ FINIF FACILE SANTTULAN LANCIA 7 EI JATKU 2001 SANTTULAN KARLOS SINIUSVAN ELOHEINÄ 7 EI JATKU 2002 BONITON CABALLERO BONITON ESTRELLA 7 JATKUU 2002 JAZZ FAARAO BONITON GRETA 7 JATKUU 2002 JAZZ FINIF FACILE SINIUSVAN ELOHEINÄ 6 JATKUU 2002 SALTARELLO DU VANIL DES ARTSES TIPUKYTÄN BENIAMINA 4 JATKUU 2002 SINIUSVAN CHEVIGNON BARRILA DEL GRAN KAHNN 6 EI JATKU 2003 SINIUSVAN CHEVIGNON SINIUSVAN KUURANKUKKA 6 JATKUU 2004 HUGO DE VALDEGOSCAN BONITON ISADORA 8 JATKUU 2004 JAZZ FAARAO BONITON ESTRELLA 10 EI JATKU 2004 SINIUSVAN CHEVIGNON SINIUSVAN KUURANKUKKA 5 JATKUU 10

11 2005 HUGO DE VALDEGOSCAN GOSILANDIAS ARTEMIS JAZZ FAARAO ONENIGHTFEVER SINIUSVAN CHEVIGNON SINIUSVAN KUURANKUKKA TEQUILLAOFMAGIC SUANKROOPIN DONNA ANASTASIA BONITON KARUSO BONITON HABANERA TEQUILLAOFMAGIC SUANKROOPIN DONNA CATALA VALS SISDITS MIDNIGHTLOVE JAZZ FAARAO BONITON KOOKAI 6 Taulukossa 5 esitetään ko. vuonna syntyneet pentueet ja niiden toteutunut jatkokäyttö, siis onko yksikään pennuista jatkanut sukua. Vuosina 1992, 1993, 1996 ja 1997 syntyneissä pentueissa on jokaisesta pentueesta ainakin yksi koira jatkanut sukua, kun taas 1998 ja 2001 pentueissa ei ole yksikään koira jatkanut sukua. Sukusiitosaste Katalonianpaimenkoirien jalostuksen historia Suomessa on lyhyt. Ensimmäinen pentue syntyi vuonna Sukusiitosasteen vaihtelu on ollut hyvin suurta. Vuotuinen keskiarvo saattaa useana vuonna olla kohtuullinen, mutta pentueiden välinen tarkastelu osoittaa, että toisen yhdistelmän ollessa hyvin geneettistä rikkautta vaalivaa on toisen yhdistelmän sukusiitosaste ollut puolestaan korkea. Näin on ollut esimerkiksi vuosina 1994, 1998 ja Taulukko 6. Rekisteröityjen pentueiden sukusiitosprosentti 5 polvella laskettuna (suuntaa antava, koska joistakin yhdistelmistä saattaa puuttua loppupään esivanhempia). Pentue I II III IV V VI ka ,76 % 9,76 % ,32 % 11,36 % 11,34 % ,17 % 5,66 % 11,36 % 6,06 % ,46 % 17,77 % 16,79 % 9,76 % 6,64 % 11,28 % ,63 % 1,5 % 0 % 1,71 % ,45 % 5,85 % 3,15 % ,89 % 10,98 % 5,93 % ,08 % 7,6 % 0 % 6,7 % 6,09 % ,93 % 8,07 % 9,5 % ,99 % 11,69 % 4,19 % 9,29 % ,24 % 5,21 % 7,21 % 17,65 % 0,78 % 9,01 % ,22 % 4,99 % 9,22 % 0,6 % 6,0 % ,12 % 0 % 1,56 % ,22 % 9,22 % 5,45 % 2,22 % 0 % 1,56 % 3,44 % Katalonianpaimenkoirien sukusiitosasteen nousua vuositasolla tai sukupolvittain ei ole mielekästä tarkastella. Rodun lyhyen historian aikana sukusiitosasteeseen ei ole kiinnitetty huomiota ja toisaalta suositusraja-arvot ovat ehtineet muuttua tänä aikana. Katalonianpaimenkoiralle laadittiin Espanjassa rotumääritelmä vuonna 1929, FCI hyväksyi rodun , mutta todellinen nykyaikainen jalostustoiminta ja ulkonäön yhtenäistäminen tapahtui Espanjassa vasta myöhemmin, 1970-luvulla rodun yleistyessä ja näyttelykäyntimäärien kasvaessa Espanjassa. Tästä syystä monilla Suomessa jalostukseen käytettävillä koirilla on hyvin paljon samoja esivanhempia, kun tarkastelemme pidemmälle kuin viidenteen sukupolveen. Espanjassa uudella kukoistuskaudella, 1970-luvulla, ei myöskään tiedostettu vielä sisäsiitoksen vaaroja ja tehtiin hyvin paljon jalostusta korkeilla sukusiitosasteilla, eli harrastettiin ns. linjasiitosta. Sukusiitosta tarkastellessa eläimen hyvinvoinnin ja terveyden kannalta tärkeimmät ovat 10 11

12 viimeistä sukupolvea. Vaarallisena pidetään ns. uutta sukusiitosta joka tapahtuu viiden viimeisen sukupolven aikana jolloin sukusiitosaste nousee nopeasti ja vahingollisten alleelien mahdollisuus saattaa kasvaa nopeasti, toisin sanoen mahdollisuus, että sama vahingollinen alleeli tulee molemmilta vanhemmilta alkaa olla todennäköistä. Tuontien merkitys Rodun populaation tämänhetkinen koko ei pysty takaamaan riittävää geneettistä vaihtelua. Tärkeä apu tämänkokoisessa populaatiossa ovat tuonnit ja astutusvierailut. Jotta tuontikoira tukisi jalostuskäytössä mahdollisimman hyvin Suomen kantaa, tulee huolella tehdä tuontikoiran valinta. Ihanteellista on, että tuontikoira on mahdollisimman etäistä sukua Suomen koirille ja tuontikoiran oma sukusiitosaste on alhainen. Tuontikoiraa etsittäessä kannattaa kiinnittää huomiota koiran sukusiitosasteeseen. Ainakin rodun kotimaassa on vielä melko yleistä tehdä eriasteisia sisäsiitosyhdistelmiä, joissa jalostusparina on isä ja tytär, isoisä ja tytär, sisarukset jne. Tällainen koira tuo toki geneettistä vaihtelua Suomen kantaan, jos on sukutaulultaan eriävä, mutta koiran omalla perimällä on viime sukupolvissa tapahtuneen sukusiitoksen aiheuttama rasite. Taulukko 7. Tuonnit ulkomailta vv ja niiden jalostuskäyttö (Suomessa rekisteröidyt) Nimi Sex Syntpvm Rekno Tuontimaa käytetty jalostukseen Dino Del Gran Kahnn uros SF36479/91 Espanja ei Amado Arturo Del Gran Kahnn uros SF11767/91 Espanja kyllä Maria Del Gran Kahnn narttu SF09027/91 Espanja kyllä Meri Del Gran Kahnn narttu SF08972/91 Espanja kyllä Principe Azul d Espinavessa uros SF22365/91 Espanja kyllä Llaminera De Queralt narttu SF13164/93 Espanja kyllä Clai De Fogars De Montclus uros SF09043/93 Espanja kyllä Tessa De Queralt narttu SF13163/93 Espanja ei Jazz Savu del Gran Kahnn narttu SF14876/94 Espanja kyllä Olimpic Game Del Gran Kahnn uros SF14877/94 Espanja kyllä Baldufa De Queralt narttu SF40053/94 Espanja ei Joia De Fogars De Montclus narttu SF40054/94 Espanja ei Soria De Los Argallenes uros FIN31324/96 Espanja kyllä Monalisa Del Gran Kahnn narttu FIN22228/99 Espanja kyllä Saxo De Campdura uros FIN13106/97 Espanja kyllä Menuda II Del Gran Kahnn narttu FIN37125/98 Espanja ei Dab D'Espinavesa uros FIN22233/99 Espanja kyllä Nineta II Del Gran Kahnn narttu FIN22696/99 Espanja ei Montse Du Vanil Des Artses uros FIN20938/97 Ranska ei Barrila Del Gran Kahnn narttu FIN12328/01 Espanja kyllä Capdell Del Gran Kahnn uros FIN12315/01 Espanja kyllä Ham d'espinavesa uros FIN43404/05 Espanja ei Gosilandias Artemis narttu FIN36736/01 Ruotsi kyllä Saltarello Du Vanil Des Artses uros FIN33361/01 Ranska kyllä Marengo Bumerang Negra narttu FIN44235/01 Ruotsi ei Hugo De Valdegoscan uros FIN25565/02 Espanja kyllä Gosilandias Herr Nilsson uros FIN35623/02 Ruotsi ei Rossa D'Espinavesa narttu FIN30757/05 Espanja ei Dschowo's Harrison uros FIN20159/05 Sveitsi ei Gosilandias Metallica narttu FIN28315/05 Ruotsi ei Vals Sisdits uros FIN52772/05 Espanja kyllä Riesa narttu FIN53020/06 Hollanti ei 12

13 Taulukko 8. Viennit ulkomaille vv Nimi Sex Syntpvm Rekno Vientimaa Boniton Chico uros FIN28191/95 Saksa Boniton Dulzaina narttu FIN44516/95 Saksa Santtulan Karambola narttu FIN35123/96 Ruotsi Santtulan Karisma narttu FIN35122/96 Ruotsi Tipukytän Dinero uros FIN42134/99 Saksa Tipukytän Don Juan uros FIN42133/99 Hollanti Tipukytän Dulce narttu FIN42138/99 Saksa Boniton Gagadu uros FIN24304/00 Sveitsi Santtulan Malva narttu FIN33640/01 Sveitsi Siniusvan Kirsikka narttu FIN19141/02 Saksa Boniton Jubiloso narttu ER30791/04 Ruotsi Yksilöiden käyttömäärät Taulukoissa 9. ja 10. mainitut pentuelukumäärät sisältävät Suomeen rekisteröidyt pentueet. Jalostukseen osallistuneilla koirilla voi olla astutusvierailuina muihin maihin rekisteröityjä pentueita, joista on tuonteina tullut yksittäisiä pentuja Suomeen. Nämä on otettu taulukossa huomioon. Taulukko 9. Suomessa syntyneissä pentueissa jalostukseen käytetyt urokset, käyttökerrat, jälkeläismäärät vv Pentueen synt.vuosi Ko. vuonna Ko. vuonna Yhteensä Yhteensä Pentue nro Uros Pentueita Pentuja Pentueita Pentuja CLAI DE FOGARS DE MONTCLUS AMADO ARTURO DEL GRAN KAHNN PRINCIPE AZUL D'ESPINAVESSA PRINCIPE AZUL D'ESPINAVESA CLAI DE FOGARS DE MONTCLUS JAZZ MERIROSVO OLIMPIC GAME DEL GRAN KAHNN JAZZ FINIF FACILE CLAI DE FOGARS DE MONTCLUS JAZZ MERIROSVO SORIA DE LOS ARGALLENES BONITON CHICO SAXO DE CAMPDURA OLIMPIC GAME DEL GRAN KAHNN SORIA DE LOS ARGALLENES SANTTULAN KARLOS TOUHUTUVAN PIKKUPRINSSI DAB D'ESPINAVESA OLIMPIC GAME DEL GRAN KAHNN

14 4 SANTTULAN KARLOS SANTTULAN KARLOS JAZZ FAARAO CAPDELL DEL GRAN KAHNN SANTTULAN KARLOS JAZZ FINIF FACILE BONITON CABALLERO JAZZ FAARAO JAZZ FINIF FACILE SINIUSVAN CHEVIGNON SALTARELLO DU VANIL DES ARTSES SINIUSVAN CHEVIGNON JAZZ FAARAO HUGO DE VALDEGOSCAN SINIUSVAN CHEVIGNON HUGO DE VALDEGOSCAN JAZZ FAARAO TEQUILLAOFMAGIC SINIUSVAN CHEVIGNON BONITON KARUSO TEQUILLAOFMAGIC VALS SISDITS JAZZ FAARAO Taulukko 10. Suomessa syntyneissä pentueissa jalostukseen käytetyt nartut, käyttökerrat, jälkeläismäärät vv Pentueen synt.vuosi Ko. vuonna Ko. vuonna Yhteensä Yhteensä Pentue nro Narttu Pentueita Pentuja Pentueita Pentuja MARIA DEL GRAN KAHNN LLAMINERA DE QUERALT MERI DEL GRAN KAHNN MARIA DEL GRAN KAHNN MERI DEL GRAN KAHNN JAZZ SAVU DEL GRAN KAHNN SPRIGHTLY ANEMONA MARIA DEL GRAN KAHNN LLAMIGO'S LLESTAROSA JAZZ MERIPIHKA SPRIGHTLY AVENTURA SPRIGHTLY AVENTURA MARIA DEL GRAN KAHNN JAZZ MERIHELMI

15 1 BONITON CAMARERO JAZZ MERIHELMI BONITON DULZAINA SPRIGHTLY AVENTURA BONITON CAMARERO MONALISA DEL GRAN KAHNN TIPUKYTÄN BENIAMINA SINIUSVAN CRISTALLE BONITON ESTRELLA BONITON CAMARERO SINIUSVAN FANTASIA SINIUSVAN ELOHEINÄ SANTTULAN LANCIA BONITON ESTRELLA BONITON GRETA SINIUSVAN ELOHEINÄ BARRILA DEL GRAN KAHNN TIPUKYTÄN BENIAMINA SINIUSVAN KUURANKUKKA BONITON ESTRELLA BONITON ISADORA SINIUSVAN KUURANKUKKA GOSILANDIAS ARTEMIS ONENIGHTFEVER SUANKROOPIN DONNA ANASTASIA SINIUSVAN KUURANKUKKA BONITON HABANERA SUANKROOPIN DONNA CATALA MIDNIGHTLOVE BONITON KOOKAI Tavoitteena voidaan pitää tilannetta, että narttuja ja uroksia on jalostuksessa käytössä yhtä monta. Vuosina käytettiin Suomessa syntyneiden pentueiden jalostukseen 21 urosta ja 29 narttua. Narttuja on käytetty 38 % enemmän kuin uroksia. Urosten määrään jalostuksessa tulee jatkossa kiinnittää huomiota. Aivan muutamina viime vuosina on ollut tilanne, jossa samanaikaisesti on jalostussuositukset täyttävissä yhdistelmissä on esitetty dysplaattisen koiran (lonkkakuvaustulos C D) jalostuspariksi tervettä koiraa (A B) ja toisaalta samaan aikaan lähes kaikki lonkkakuvatut koirat ovat olleet dysplaattisia (kts. taulukko 10 lonkkakuvaustuloksista luku 4.3.1). Myös lonkkakuvausprosentti on ollut samaan aikaan alhainen. Nämä seikat yhdessä ovat ehkä luoneet painetta harvojen terveiden urosten käyttöön toistuvasti sen sijaan, että olisi pyritty löytämään uusia terveitä jalostuskoiria joko tuonnein tai aktivoimalla ns. kotikoirien omistajia viemään koiriaan lonkkakuvaukseen. 15

16 4.1.3 Tehollinen populaatiokoko Tehollinen populaatiokoko määrittää jalostuspohjan laajuutta. Koirapopulaation perinnölliseen monimuotoisuuteen vaikuttaa se, minkä verran ja minkä sukuisia yksilöitä jalostukseen käytetään. Yksittäisen jalostuskoiran perimä kannassa ei saisi muodostua kohtuuttoman suureksi. Jotta populaation geenipohja pysyisi mahdollisimman laajana, tulisi jalostukseen käyttää mahdollisimman monia eri yksilöitä, sekä uroksia että narttuja, ja niitä tulisi käyttää jalostukseen mahdollisimman tasaisesti. Tehollinen populaatiokoko on termi, joka kuvaa geenipohjan laajuutta. Mitä pienempi on tehollinen populaatio, sitä nopeammin kasvaa sukusiitosaste ja tapahtuu geenihävikkiä. Tehollisen populaatiokoon tulisi minimissään olla n. 200 jalostuskoiraa. Tehollinen populaatiokoko (Ne) lasketaan kaavalla: Ne = 4*Nm*Nf/(Nm+Nf). Kaavassa Nm = 21, lisääntyneiden urosten määrä Nf = 29, lisääntyneiden narttujen määrä. Vuosina on Suomessa käytetty jalostukseen 21 urosta ja 29 narttua, jolloin tehollinen populaatiokoko on kaavan mukaan 48,72. Edellisen kaavan mukaan laskettu tehollinen populaatioko on kuitenkin erittäin ylioptimistinen arvio, jossa ajatellaan kullakin yksilöllä olevan suunnilleen sama määrä jälkeläisiä, eikä huomioida mm. käytettyjen koirien keskinäisiä sukulaisuussuhteita. Koirien ollessa toisilleen läheisiä sukulaisia on tehollinen populaatiokoko todellisuudessa huomattavasti pienempi. Riittävä tehollinen populaatiokoko on mahdotonta saavuttaa Suomen katalonianpaimenkoirien populaation kokoisessa rodussa. Myöskään rodun kokonaistilanteen tarkastelu Euroopan populaation näkökulmasta ei ole mielekästä. Vaikka tuonnit ja viennit ovat helpottuneet eri valtiollisten sopimusten, helpottuneiden tuontirajoitusten ja alentuneiden matkustuskustannusten takia, ovat silti eri maiden populaatiot vain löyhästi toisiinsa kytkeytyviä. Eri maiden katalonianpaimenkoirayhdistysten vuorovaikutus on vähäistä, koska yhdistykset ja niiden resurssit ovat pieniä ja toiminta muutenkin omiin maihin keskittynyttä. Jo katalonianpaimenkoirien lyhyt historia Espanjan ulkopuolella asettaa rodun yhdistykset eri maissa tilanteeseen, jossa niiden toiminta on kansallisesti painottunutta. Koirien tuonnit, viennit ja muu yhteistoiminta ovat yksittäisten koiranomistajien ja kasvattajien aktiivisuuden varassa. Yhdistyksen keino tehollisen populaatiokoon laajentamiseksi tuonnein on lähinnä tiedottaa aihepiiristä internetin kotisivuilla ja jäsenlehdessä. Jalostukseen käyttämättömien urosten osuus V rekisteröidyt urokset 155 kpl Jalostukseen on käytetty 20 lonkkakuvattua urosta ja yhtä kuvaamatonta urosta. Kaikista rekisteröidyistä uroksista jalostukseen käyttämättömien urosten osuus on 80 %. Jalostukseen käyttämättömien narttujen osuus V rekisteröidyt nartut 145 kpl Jalostukseen on käytetty 29 lonkkakuvattua narttua. Kaikista rekisteröidyistä nartuista jalostukseen käyttämättömien narttujen osuus on.80 %. 16

17 Yhteenvetoa tehollisen populaatiokoon tilastoista Jalostukseen käytettyjen eri urosten ja narttujen määrät ovat hyvin alhaiset. Koska katalonianpaimenkoirilla on Suomessa pieni populaatio ja tuontien määrä on alhainen, olisi erityisen tärkeää pyrkiä käyttämään isompaa osaa koirista jalostukseen. Taulukko 11.Yhteenveto viimeisimmän viiden vuoden rekisteröintien tilanteesta, ei sis. tuontien kasvattajia ja vanhempia VUOSI Pentueita Isät Emät Rekisteröinnit kpl Tuonteja kpl Kasvattajat kotimaa Kasvattajat Katalonianpaimenkoiraa on kasvatettu yhteensä 11 kennelnimellä, yhteensä yhdeksän eri kasvattajaa. Näiden lisäksi on syntynyt yksi pentue ilman kennelnimeä. Tällä hetkellä aktiivisia kasvattajia (viimeisestä pentueesta alle neljä vuotta) on neljä kappaletta. Taulukon tilastot on tarkastettu Taulukko 12. Katalonianpaimenkoiria kasvattavat kennelit Kennel Pentueet Pennut Viim. pentue MVA AMBERWAY BONITON FONTANYOL JAZZ LLAMIGO'S SANTTULAN SINIUSVAN SPRIGHTLY SUANKROOPIN TIPUKYTÄN TOUHUTUVAN Kanta muissa maissa Espanja, rodun kotimaa Espanjassa Real Sociedad Canina de Espana:n L.O.E. (Libro de Origenes Español) rekisteriin on rekisteröity mennessä viimeisen 14 vuoden aikana yhteensä katalonianpaimenkoiraa, joista eli % elää Kataloniassa (Barcelona Girona Lleida Tarragona) ja eli 52,92 % muissa osissa Espanjaa. Kannan koon hahmottamiseksi 17

18 esimerkkinä suomenpystykorvia on rekisteröity SKL:n rekisteriin samalla aikavälillä koiraa ja lapinporokoiria koiraa. Rodun kotimaassa Espanjassa bordercollie on sivuuttanut paljon katalonianpaimenkoiraa paimennustyössä. Katalonianpaimenkoirien nykyinen tehtävä rodun kotimaassa on harrastus- ja seurakoira, aivan kuten Suomessakin. Espanjassa, Katalonian maakunnissa järjestetään kuitenkin vuosittain tapahtumia, joissa joissa kilpaillaan paimennuksen mestaruuksista ja testataan koirissa säilynyttä paimennustaipumusta. Paimentyöskentelevien katalonianpaimenkoirien lukumäärästä Espanjassa ei ole tarkkaa tietoa. Taulukko 13. Kasvattajat Espanjassa Kennel Kasvattaja Maakunta Puhelin Sähköposti Afix / Afijo Criador Província Telèfon Babylu's Luís Trinquete A Coruña Cal Manistró Armand Flaujat Lleida Campdurà Elena colls Girona Can Muç Vicente Gascó Barcelona Casa Alegre Anna Cuéllar València Cuencan José Ángel Bermúdez Madrid Espinavessa Agustí Tonietti Girona Fogars de Montclús Mica Bartra Barcelona Gosleydan Javier Muñoz Pamplona Gran Kahnn Josefina Gómez-Toldrà Barcelona Graselles Àngel Casellas Cat. Central Juberri Anna Salvat Lleida L'Alba de Sant Fost M Esperanza López Barcelona L Atzucac Salvador Boix València La Charola Víctor Sánchez Madrid Pardarri Juan Antonio Maiza Gipuzkoa Pastorets de Pla J. Penelas / V. Aleixandre Castelló Pastors de Bló Miguel Angel Edo Castelló Sisdits Isabel Gomis Barcelona Turó Rosa Pepió Barcelona Vagu de Cervera E. Vadillo / Julia Agudín Madrid Valdegoscan A. Toledano / M. V. Cagigao Madrid Villa Magala Juan Manuel Mateos Madrid Xudracos Francisco S. Martínez A Coruña Katalonianpaimenkoirat Euroopassa Ruotsin katalonianpaimenkoirakannan kehitys on alkanut kahdella Suomesta tuodulla koiralla vuonna Ruotsissa on rekisteröity vv pentuetta joissa 78 pentua. Ruotsiin tuonteja ulkomailta on rekisteröity 13 koiraa, joista 3 on Suomesta, yksi Sveitsistä ja loput Espanjasta. Kokonaisrekisteröintimäärä Ruotsissa vuoden 2006 lopussa on 91 koiraa (Svenska Kennelklubben, Ruotsin rotujärjestö on perustettu 3/2006. Jäseniä yhdistyksessä on 33. Maassa toimii kolme rodun kasvattajaa, Kennel Gosilandias, Kennel Heslaby ja Kennel Marengo. Ruotsissa rotu on harrastus- ja kotikoirana, aivan kuten Suomessa, tosin Ruotsissa tiedetään yhden katalonianpaimenkoiran paimentavan päivittäin. Etelä- ja Keski-Euroopassa katalonianpaimenkoirat ovat levinneet lähinnä Ranskaan, Saksaan ja Hollantiin, joissa toimii myös omat rotuyhdistykset, ja niissä onkin Espanjan jälkeen runsain kanta. Katalonianpaimenkoiria on myös Portugalissa. Sveitsissä kanta kasvaa hyvää vauhtia, mutta Belgia, 18

19 Italia, Norja, Tanska, Tsekki, Puola ja Unkari ovat maita, joissa katalonianpaimenkoirien kasvatusta ollaan vasta muutaman viime vuoden aikana aloiteltu lähinnä Espanjan tuonnein. Englantiin syntyikin 2005 ensimmäinen katalonianpaimenkoirapentue. Myös Yhdysvalloista löytyy muutama katalonianpaimenkoira. Ne on tuotu espanjalaisesta Espinavessa-kennelistä. 4.2 Luonne ja käyttöominaisuudet Rotumääritelmän ja Suomen koirakannan vastaavuus Luonne Rotumääritelmän mukaan katalonianpaimenkoiran luonne on rauhallinen, toimelias, älykäs, rohkea ja miellyttävä. Pidättyväinen vieraita kohtaan, mikä toisinaan saa sen vaikuttamaan varovaiselta. Suuren rohkeutensa ansiosta sitä voidaan käyttää myös vartiointitehtäviin. Rotumääritelmä kuvailee rotua pidättyväiseksi vieraita kohtaan. Luonnetestien perusteella maininta hyväntahtoinen, luoksepäästävä ja avoin on kuitenkin testatuille koirille useimmiten annettu arvio. Luonteen kovuudeltaan Suomen kanta on luonnetestien perusteella arvioituna joko hieman pehmeää tai pehmeää. Liika pehmeys ei ole toivottava ominaisuus laumaansa paimentavalla ja vartioivalla koiralla, jonka pitää kestää myös niskuroivaa laumaa ja esimerkiksi toimia kaikissa sääoloissa. Rotua voidaan pitää edelleen älykkäänä ja toimeliaana. Kun koiralla on tarpeeksi tekemistä, se pystyy säilyttämään rauhallisuutensa odottaessaan seuraavaa tehtävää. Alistimuloitu katalonianpaimenkoira käy helposti rauhattomaksi ja voi pyrkiä ohjailemaan omistajiaan aktiviteettia vaativalla käyttäytymisellä. Älykkyytensä ansiosta se on nokkela keksimään keinoja, joilla saa ihmiset mukaan haluamaansa toimintaan. Käyttöominaisuudet Rodun käytöstä sanotaan rotumääritelmässä, että Rotu pääsee oikeuksiinsa lammaspaimenena, sillä se ei ainoastaan tottele paimenta vaan on useissa tapauksissa aloitekykyinen ja ohjaa laumaa hämmästyttävän luontevasti estäen yhtäkään eläintä erkanemasta laumasta. Urheutensa ja rohkeutensa ansiosta sitä voidaan käyttää myös vartiointitehtävissä. Kokonsa, kauniin karvapeitteensä, älykkyytensä ja isäntäväkeä kohtaan osoittamansa uskollisuuden vuoksi se voi myös olla erinomainen seurakoira. 19

20 Kuva 2. Rodunomainen katala on uskollinen omistajansa seuralainen, halukas ponnistelemaan fyysisesti sekä tuntee asemansa laumassa, myös lasten kanssa. Käyttötarkoitukseen vaadituissa luonteen ominaisuuksissa ja ilmenemisen voimakkuuksissa on rodussa paljon vaihtelua yksilöiden välillä. Kuitenkin valtaosaa koirista voidaan pitää hyvin aloitekykyisinä ja omistajalleen uskollisina. Seurakoira ja työkoira samassa rotumääritelmässä Rotu on edelleen kokonsa, ulkonäkönsä ja isäntäväkeä kohtaan osoittamansa uskollisuuden takia erinomainen seurakoira, mutta sen seurakoiramaisuutta rajoittavat muut rodulle luonnolliset piirteet. Rohkeuden, aloitekyvyn ja työssä vaadittujen ominaisuuksien vuoksi rodun joissakin yksilöissä esiintyy vahvoina piirteinä taisteluhalua, vartiointiviettiä ja puolustushalua. Jos nämä ominaisuudet ovat voimakkaita, on tärkeää osata ohjata koiran toimintatarmo sallittuihin asioihin. Myös omistajan kannalta yleensä viehättäviä piirteitä, kuten aloitekykyä ja lauman taitavaa ohjailua, koira voi helposti käyttää isäntäväen ohjailuun. Tästä voi helposti seurata ongelmia koiran käytöksessä. Koira tarvitsee selkeän johtajan. Katalonianpaimenkoira on energinen ja vilkas rotu. Siitä saa hyvän kumppanin sellainen perhe, joka pystyy tarjoamaan riittävästi virikkeitä ja aktiivista toimintaa Paimennus eli rodun alkuperäiskäyttö Suomessa on tiettävästi ainakin yksi katalonianpaimenkoira, joka paimentaa säännöllisesti työkseen.vähäisen tiedon takia yhdistyksellä ei ole tietoa siitä, miten nykyiset koirat selviytyisivät paimennustehtävissä ja kuinka riittäviä koirien luonneominaisuudet olisivat työkäyttöön. Rotuyhdistys on järjestänyt yhden paimennustapahtuman tutustumismielessä rodun harrastajille. Tapahtumaan osallistui kymmenen katalonianpaimenkoiraa Luonnetesti Vuoden 2006 loppuun mennessä katalonianpaimenkoiria oli testattu 29 yksilöä. Se on 9,6 % Suomessa rekisteröidyistä koirista. Koska testattujen koirien osuus on vähäinen, ei tulosten perustella voida tehdä luotettavaa profiilia tyypillisestä rotunsa edustajasta. 20

21 Tulokset Taulukko 14. Luonnetestattujen katalonianpaimenkoirien tulokset osa-alueittain vuoden 2006 lopussa. Rodun yleisin tulos osa-alueittain paksunnettuna (testattuja 29 kpl) Rodunomaisin K15 TOIMINTAKYKY K1 TERÄVYYS (+2) +3 K1 PUOLUSTUSHALU K10 TAISTELUTAHTO K35 HERMORAKENNE (+1) +2,+3 K15 TEMPERAMENTTI K8 KOVUUS (+3) +1 K15 LUOKSEPÄÄSTÄVYYS lauk.varma kokematon ärtyisä altis arka LAUKAUSPELOTTOMUUS lauk.varma Rodunomaisimmiksi tulkittavat tulokset eri osasuorituksista Lähtökohtana on, että katalonianpaimenkoiran tulisi selvittää testi niin, että kaikki eri osasuoritukset menisivät plussan puolelle, jotta koira kykenisi vielä alkuperäiseen tehtäväänsä paimenkoirana, jota voidaan käyttää myös vartiointiin. On kuitenkin muistettava, että korkeatkaan pisteet saanut koira ei ole hyvä työkoira ilman paimennusviettiä. Terävyydessä ei tule olla jäljelle jäävää hyökkäyshalua, eli tässä arvon tulee jäädä plussan puolelle. Miinuksella oleva koira ei palaudu hyökkäyksestä. Kohtuullinen (+3) tai pieni (+1) terävyys on riittävää paimenkoiralle, mutta suurikin on hyväksyttävissä rotuun kuuluvana piirteenä, voidaanhan katalonianpaimenkoiralta edellyttää myös vartiointitaipumuksia. Luonnetestissä koira puolustaa tässä osiossa itseään. Yleensä rohkea ja varma, ihmisiin luottava koira malttaa katsoa tilannetta viimeiseen asti. Mutta on myös rohkeita koiria, jotka ovat teräviä. Katalonianpaimenkoiralla tulee alkuperäisessä tehtävässään olla puolustushalua, koska vartioivan paimenkoiran tehtävä on suojella sekä laumaansa että itseään, kuitenkin niin, että se aina lopulta uskoo ohjaajaa, kun tämä vaatii koiraa lopettamaan. Puolustushalussa suuri, hillitty (+2) ei vastaa rodun tavoitetta yhtä hyvin kuin kohtuullinen, hillitty (+3) tai pieni (+1). Toimintakyvyn tulee olla myös plussan puolella ja koirasta tulisi mielellään löytyä taisteluhalua myös vähintään kohtuullisen verran. Näitä ominaisuuksia koira tarvitsee, jotta se suoriutuu tehtävistä ja jaksaa tehdä työtä vaaditun ajan. Hermorakenne on suurimmalla osalla Suomessa testattuja koiria hieman rauhaton (+1), ja se on katalonianpaimenkoirallekin hyvin luonteva arvio, koska rodulle ominainen vilkkaus tuo sellaisia piirteitä koiraan, että se ei helposti ole saavuttanut testissä arviota suhteellisen rauhallinen (+2, v loppuun asti ollut kuvaus). Rodunomainen koira on temperamentiltaan vilkas, muutkin plussan puolella ovat riittäviä (+1, +2, +3). Vilkkaus on paimenkoiralle tyypillinen ominaisuus. Se näkyy mm. sen valppaudessa tarkastella ympäristöään sekä sen reaktionopeudessa. 21

22 Kovuudesta on todettu, että työssään hyvä paimenkoira on sellainen, että se on kohtuullisen kova ympäristöönsä nähden, ei siis hätkähdä helposti eikä jää muistelemaan pahalla ikäviä kokemuksia, mutta on ohjaajapehmeä, ts. reagoi ohjaajan vaatimuksiin nopeasti. Tällöin ohjaajan opettamat asiat menevät perille nopeasti, eikä niitä tarvitse toistaa niin kuin kovan tai kohtuullisen kovan koiran kanssa. Luonnetestin kovuusosio selvittää koiran kovuutta ympäröiviin, ohjaajan ulkopuolisiin asioihin. Pehmeyttä ei saa olla liikaa, eikä myöskään kova tai erittäin kova koira ole ihanne. Luoksepäästävyyden tulee myös olla plussan puolella. Joissakin koirissa saattaa olla pidättyvyyttä arvioon -1 asti (selvästi pidättyväinen), mutta tätä ei pidetä tavoiteltavana ominaisuutena. Tämä tuottaa koiralle helposti vaikeuksia jo arkielämään ja käy helposti esteeksi eri lajien harrastamiselle mielistelevyyden (+1) ei myöskään pitäisi olla rodunomaista. Työssä pärjätäkseen rodunomaisen koiran tulee olla laukaisuvarma, se ei saa olla ääniherkkä. Työskentelevä paimenkoira ei voi esimerkiksi pelätä ukkosta. Jotkut koirathan vaistoavat ukkosen tulon ja lamaantuvat täysin jo tuntia ennen rajuilmaa, kun tietävät, mitä on tulossa. Myöskään tavallinen elämä ääniherkän koiran kanssa ei ole ihmiselle helppoa. Laukaisuvarmuuteen on syytä kiinnittää jalostustyössä huomiota, sillä laukausarkuuden katsotaan olevan perinnöllistä. Luonnetestatut koirat ovat olleet enimmäkseen laukaisuvarmoja. Laukauskokematon koira on myös vielä plussan puolella. Testiosa-alueiden lukuavain Paimenkoiralta tulee alkuperäisessä tehtävässään odottaa toimintakykyä. Se on ominaisuus, joka saa koiran ilman ulkopuolista pakotetta pitämään puolensa todellista tai kuviteltua vaaraa vastaan. Voidaan hyvin ajatella, että se, mitä pidetään toimintakykynä, on monen ominaisuuden yhdessä muodostama reaktio. Lähin inhimillinen vastine on rohkeus. Terävyydellä tarkoitetaan koiran taipumusta reagoida aggressiivisesti tuntiessaan itsensä uhatuksi ihmisen taholta.. On tärkeää, että koiralla ei ole jäljelle jäävää hyökkäyshalua. Puolustushalu on koiran perinnöllinen halu puolustaa laumaansa hyökkäyksen tai hyökkäysyrityksen avulla. Taistelutahdolla tarkoitetaan koiran synnynnäistä taipumusta nauttia taistelusta itsestään ilman, että se perustuisi aggressioon. Taisteluhalu on koiralle moottori, liikkeelle paneva voima. Hermorakenteella tarkoitetaan koiran synnynnäistä heikko- tai vahvahermoisuutta sen joutuessa voimakkaisiin ja vaihteleviin sisäisiin jännitystiloihin.. Temperamentilla tarkoitetaan käyttäytymisen vilkkautta, huomiokyvyn nopeutta sekä kykyä sopeutua uusiin tilanteisiin ja ympäristöihin. Kovuudessa on kyse koiran taipumuksesta muistaa tai olla muistamatta sille ikäviä kokemuksia. Luoksepäästävä, hyväntahtoinen, avoin koira on ystävällinen ihmiselle ja halukas tutustumaan ihmiseen oma-aloitteisesti. 22

23 Laukauspelottomuus on välttämätöntä niin katalonianpaimenkoiran alkuperäisessä käytössä kuin nykyisessä harrastuskäytössäkin. Testatut koirat ovat enimmäkseen laukaisuvarmoja. Luonnetestissä mitattavien ominaisuuksien huomioiminen jalostuksessa Olisi toivottavaa, että jalostukseen ei käytettäisi arkoja, hermostuneita eikä liian teräviä koiria. Suuri puolustushalu ja terävyys yhdistettynä erittäin vilkkaaseen, rauhattomaan ja kenties vielä pidättyvään koiraan tuottaa ongelmia varmasti kokeneimmallekin koiranohjaajalle. Niinpä jalostuskäyttöön aiottujen koirien luonteiden tulisi olla tasapainoisia. Erityisen tärkeää on kiinnittää huomiota nartun luonteeseen, sillä se elää yhdessä pentujensa kanssa niiden ensimmäiset elinviikot ja käytöksellään opastaa pentuja reagoimaan ympäristöön. Nartun vaikutus pentuihin on sekä perinnöllinen että sosiaalinen. Uros vaikuttaa pentuihin perimän kautta. Luonnetesti on hyvä väline kartoittamaan koirien ominaisuuksia osa-alueittain. Asiaan perehtymisen jälkeen luonnetestin osa-alueiden tuloksia voi käyttää apuna jalostusyhdistelmien suunnittelussa Eri luonteentestauksen ja taipumusten testimenetelmät Luonnetesti on tällä hetkellä ainoa mittari, kun halutaan arvioida koiran henkisiä ominaisuuksia, niiden tasoa ja voimakkuutta. Testiarvio on objektiivisempi ja moniulotteisempi kuin omistajan oma arvio koirasta. Katalonianpaimenkoira on alkuperältään työkoira ja tarvitsee sellaisena säilyäkseen rodulle tyypillisiä luonneominaisuuksia. Pitkällä aikajänteellä pystytään arvioimaan jalostuksen tuloksia ja luonteessa tapahtunutta kehitystä vain, jos käytettävissä on vertailukelpoista materiaalia. Siksi koirien omistajia tulisi kannustaa osallistumaan luonteen arviointilaisuuksiin. Luonnetesti on Suomessa ainoa kaikille roduille virallinen luonteentestausmenetelmä, johon on luotu yhtenäinen kriteeristö. Suomen Kennelliitto on valmistellut ruotsalaisen MH-testin tuloa Suomeen, ja Suomen kataloniapaimenkoirayhdistyksen kanta on, että sen tullessa viralliseksi testiksi on se testimenetelmänä tasavertainen luonnetestin kanssa. Jos halutaan selvittää, mitä työhön tarvittavia oleellisia ominaisuuksia katalonianpaimenkoiralla on, olisi runsas paimennuksen harrastaminen sekä siihen liittyvät taipumuskokeet sekä paimennuskilpailut ainoa mahdollisuus tämän toteuttamiseen Katalonianpaimenkoirien käyttö harrastuslajeissa kokeiden ja tulosten peusteella Koe- ja kilpailutuloksia katalonianpaimenkoirilla on tähän mennessä seuraavasti (tilanne Suomen Kennelliiton KoiraNetin jalostustietojärjestelmässä ): BH-koe: Kahdeksan koiraa on suorittanut hyväksyttävästi BH-kokeen. Palveluskoirien jälkikoe: 3 koiraa on käynyt jälkikokeissa, koekäyntejä yhteensä 7. Yksi koira saanut tuloksen, sillä paras tulos (AVO 3) JK2. 23

Liite 4. Luonnetestit

Liite 4. Luonnetestit Liite 4. Luonnetestit LUKUOHJE: Kaavioissa on esitettynä luonnetestin eri osa-alueet. Arvostelualueet, esim. toimintakyky, K+luku tarkoittaa kerrointa arvostelun pisteytyksessä. Ympyrän kehällä on osion

Lisätiedot

Luonnetestit Toimintakyky Terävyys Puolustushalu Taisteluhalu Hermorakenteella Temperamentti Kovuudella Luoksepäästävyys Laukauspelottomuus

Luonnetestit Toimintakyky Terävyys Puolustushalu Taisteluhalu  Hermorakenteella Temperamentti Kovuudella Luoksepäästävyys Laukauspelottomuus Luonnetestit Luonnetestin osa-alueita ovat toimintakyky, terävyys, puolustushalu, taisteluhalu, hermorakenne, temperamentti, kovuus, luoksepäästävyys ja laukauspelottomuus. Toimintakyky on luonteenominaisuus,

Lisätiedot

Keeshondien JTO Mitä jäi käteen? Johdanto. Sukusiitosprosentti Suomen Keeshond ry. Outi Hälli

Keeshondien JTO Mitä jäi käteen? Johdanto. Sukusiitosprosentti Suomen Keeshond ry. Outi Hälli Johdanto Keeshondien JTO 27-211 211 Mitä jäi käteen? Suomen Keeshond ry Outi Hälli 23.1.211 Sukusiitosprosentti Yksittäisen pentueen kohdalla sukusiitosprosentti ei saisi nousta yli 6,2 Vuoden 27 alusta

Lisätiedot

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006.

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015 1. KASVATTAJAKOLLEGION TARKOITUS Edistää kromforländerien jalostuksellista

Lisätiedot

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006.

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015 1. KASVATTAJAKOLLEGION TARKOITUS Edistää kromforländerien jalostuksellista

Lisätiedot

JALOSTUSTOIMIKUNNAN VUOSIKERTOMUS 2014

JALOSTUSTOIMIKUNNAN VUOSIKERTOMUS 2014 Jalostusneuvonta. Terveystiedon sekä näyttelytulosten kerääminen ja jakaminen. Jalostustoimikunnalle ei ole tullut suoria jalostustiedusteluja (ns. urostiedusteluja) vuoden 2014 aikana yhtään. Konsultaatiota

Lisätiedot

Suomen Australiankarjakoirat ry:n sääntömääräinen vuosikokous 6.3.2016

Suomen Australiankarjakoirat ry:n sääntömääräinen vuosikokous 6.3.2016 Suomen Australiankarjakoirat ry:n sääntömääräinen vuosikokous 6.3.2016 PAIKKA: Jämsä, Teboil Patalahti osoite: Patalahdentie 20, 42100 Jämsä (9-tien varressa) Klo 14 Valtakirjojen tarkistus ja paikalle

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE Mallirunko on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity alle 250 koiraa. Jalostuksen tavoiteohjelman suositeltava

Lisätiedot

Ehdotus muutoksista pyreneittenpaimenkoirien jalostussuosituksiin

Ehdotus muutoksista pyreneittenpaimenkoirien jalostussuosituksiin Ehdotus muutoksista pyreneittenpaimenkoirien jalostussuosituksiin Jalostustussuositukset olivat käsiteltävinä kahden vuoden tauon jälkeen vuosikokouksessa 27.11.11. Yksimielisyyteen päästiin vain silmien

Lisätiedot

LUONNOS! KEESHONDIN LUONNETAVOITE - luonnetestin määritysten rodunomaiseen arviointiin.

LUONNOS! KEESHONDIN LUONNETAVOITE - luonnetestin määritysten rodunomaiseen arviointiin. LUONNOS! KEESHONDIN LUONNETAVOITE - luonnetestin määritysten rodunomaiseen arviointiin. Suomen Keeshond ry Jalostustoimikunta Vuosi 2008 Sisällysluettelo KEESHONDIN LUONNETAVOITE... 1 Johdanto... 2 Keeshondin

Lisätiedot

ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE

ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE Venäläis-eurooppalaisten laikojen jalostustoimikunta esittää Suomen Laikajärjestö ry:n hallitukselle rodun jalostuksen tavoiteohjelman kohta 4.3.2 (s. 22

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE Ohje on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity alle 250 koiraa. Jalostuksen tavoiteohjelman suositeltava

Lisätiedot

Kennelliiton jalostusstrategian tavoitteet

Kennelliiton jalostusstrategian tavoitteet Jalostustussuositukset ovat tarkasteltavina kahden vuoden tauon jälkeen. Jalostuksellisesti aika on lyhyt, mutta paljon ehtii siinäkin ajassa tapahtua koirarintamalla. On siis hyvä käydä suositukset läpi

Lisätiedot

Rodun XX rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma

Rodun XX rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE Mallirunko on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity vähintään 250 koiraa. Hyväksytty SKL-FKK ry:n hallituksessa

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE Mallirunko on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity vähintään 250 koiraa. Hyväksytty SKL-FKK ry:n hallituksessa

Lisätiedot

BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA

BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016-2020 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa pp.kk.vuosi SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt pp.kk.vuosi Sisältö 1. YHTEENVETO...

Lisätiedot

Suomen Kääpiöpinserit ry jäsenkasvattajille suunnattu luonnekysely (22.6.-12.7.2011)

Suomen Kääpiöpinserit ry jäsenkasvattajille suunnattu luonnekysely (22.6.-12.7.2011) Suomen Kääpiöpinserit ry jäsenkasvattajille suunnattu luonnekysely (22.6.-12.7.2011) Yhteenveto Kyselyyn vastaamispyyntö lähetetty 78 kasvattajalle Vastauksia 20 kpl, vastausprosentti 26 %. TAUSTAKYSYMYKSET

Lisätiedot

ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 2014 / ASIALISTA

ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 2014 / ASIALISTA VESIKOIRAT RY/ ESPANJANVESIKOIRIEN JALOSTUSTOIMIKUNTA ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 2014 / ASIALISTA 1) PEVISA-ohjelman tiukennukset SILMÄTARKASTUSLAUSUNTO: astutushetkellä voimassa oleva lausunto,

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE Ohje on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity vähintään 250 koiraa. Jalostuksen tavoiteohjelman suositeltava

Lisätiedot

Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA

Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA BRIARDI ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Voimassa alkaen 1.1.2013 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 19.2.2012 SKL:n jalostustieteellinen

Lisätiedot

Kilpailussa huomioidaan korkeintaan kuusi (6) parasta tulosta pennuilla, aikuisilla ja veteraaneilla.

Kilpailussa huomioidaan korkeintaan kuusi (6) parasta tulosta pennuilla, aikuisilla ja veteraaneilla. Pistelaskusäännöt - NN-kilpailu 2017 Kilpailuun voivat osallistua kaikki Suomessa näyttelyissä käyneet ja pisteitä keränneet norfolkin- ja norwichinterrierit sekä niiden kasvattajat. Ainoastaan Suomen

Lisätiedot

JTO - ehdotus. Kerry- ja vehnäterrierikerho ry. Jalostustoimikunta 16.10.2005

JTO - ehdotus. Kerry- ja vehnäterrierikerho ry. Jalostustoimikunta 16.10.2005 JTO - ehdotus Kerry- ja vehnäterrierikerho ry Jalostustoimikunta 16.10.2005 JTO ohjeiden taustatiedot jalostus- ja terveystilanne kartoitettu kasvattajakysely (-05): 7 kerry-, 19 vehnäkasv. terveyskysely

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma. Suomenlapinkoira

Jalostuksen tavoiteohjelma. Suomenlapinkoira Jalostuksen tavoiteohjelma Suomenlapinkoira 06-09 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 04.0.04 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 6.06.05 Sisällys. YHTEENVETO... 4. RODUN TAUSTA... 5

Lisätiedot

BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA

BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016-2020 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa pp.kk.vuosi SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt pp.kk.vuosi 1 Sisältö 1. YHTEENVETO

Lisätiedot

SUOMENPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE

SUOMENPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE Suomenpystykorvan Rotujaoston ohjesäännön liite 1 SUOMENPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE Yleistä Jaoston puheenjohtajan tulee luottamustoimessaan johtaa jaoston toimintaa 16.8.2014 SPJ:n hallituksen

Lisätiedot

Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen

Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen MMM, tutkija Katariina Mäki Kotieläintieteen laitos/kotieläinten jalostustiede Helsingin yliopisto Rotumääritelmät kuvaavat tarkasti, millainen jalostukseen käytetyn

Lisätiedot

SUOMEN HOLLANNINPAIMENKOIRAT RY TOIMINTAKERTOMUS, VUOSI 2005

SUOMEN HOLLANNINPAIMENKOIRAT RY TOIMINTAKERTOMUS, VUOSI 2005 SUOMEN HOLLANNINPAIMENKOIRAT RY TOIMINTAKERTOMUS, VUOSI 2005 YHDISTYKSEN KOKOUKSET Kevätkokous 13.3.2005 Tampereella Vanhan Kirjastotalon tiloissa. Paikalla 14 äänivaltaista jäsentä. Käsiteltiin sääntömääräiset

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma AUSTRALIANKELPIE

Jalostuksen tavoiteohjelma AUSTRALIANKELPIE Jalostuksen tavoiteohjelma AUSTRALIANKELPIE Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 19.04.2015 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 16.6.2015 Eeva Ylinen, Linda Merk, Henna Porali, Kaisa

Lisätiedot

BUHUND ROTUMÄÄRITELMÄN TULKINTAOHJE. Flink

BUHUND ROTUMÄÄRITELMÄN TULKINTAOHJE. Flink BUHUND ROTUMÄÄRITELMÄN TULKINTAOHJE HISTORIA Buhundin tyyppisiä pystykorvia on ollut joka puolella pohjoista havumetsävyöhykettä jo esihistoriallisella ajalla. Koirien luurankoja on löydetty mm. vanhoista

Lisätiedot

Länsigöötanmaanpystykorva - Västgötaspets

Länsigöötanmaanpystykorva - Västgötaspets Länsigöötanmaanpystykorva - Västgötaspets Rodun historiaa Länsigöötanmaanpystykorva, kotoisammin göötti, on vanha ruotsalainen rotu. Sitä käytettiin ilmeisesti jo viikinkiaikana pihakoirana Länsi-Göötanmaalla

Lisätiedot

Kasvattajapäivät 2014. Rodun tilanne tulevaisuudessa?

Kasvattajapäivät 2014. Rodun tilanne tulevaisuudessa? Kasvattajapäivät 201 Rodun tilanne tulevaisuudessa? SPJ-FSK 17.5.201 Thommy Svevar 17.05.201 Thommy Svevar Suomen Pystykorvajärjestö Finska Spetsklubben r.y. Nykytilanne - analyysi Tilastot osoittavat,

Lisätiedot

Uroksen jalostuskäyttö

Uroksen jalostuskäyttö Uroksen jalostuskäyttö Sisällysluettelo päivitetty 7.6.2014/J.Fors YLEISTÄ... 3 REKISTERÖINTIEHDOT... 3 SSSK RY:N JALOSTUSTOIMIKUNTA... 4 JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA (JTO)... 4 PEVISA... 5 YLEISTÄ... 5

Lisätiedot

Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille

Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille 1 / 5 Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille Katariina Mäki Suomen Sveitsinpaimenkoirat ry on kartoittanut berninpaimenkoirien kuolinsyitä ja -ikiä vuodesta 1995 alkaen. Aineistoa on kertynyt,

Lisätiedot

AMERIKANCOCKERSPANIELI JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018

AMERIKANCOCKERSPANIELI JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018 AMERIKANCOCKERSPANIELI JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018 Sisällysluettelo Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [pp.kk.vuosi] 1. YHTEENVETO...4

Lisätiedot

Jackrussellinterrieri FCI numero 345 rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2017

Jackrussellinterrieri FCI numero 345 rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2017 Jackrussellinterrieri FCI numero 345 rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2017 Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen yleiskokouksessa 17.9.2011 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 26.4.2012

Lisätiedot

MITÄ RODULLEMME ON TAPAHTUNUT VIIME VUOSINA! (Tämän artikkelin on laatinut Tarmo Välimäki SDJ.n ja sen jäsenistön käyttöön)

MITÄ RODULLEMME ON TAPAHTUNUT VIIME VUOSINA! (Tämän artikkelin on laatinut Tarmo Välimäki SDJ.n ja sen jäsenistön käyttöön) MITÄ RODULLEMME ON TAPAHTUNUT VIIME VUOSINA! (Tämän artikkelin on laatinut Tarmo Välimäki 24.03.2011 SDJ.n ja sen jäsenistön käyttöön) Käsittelen ja tarkastelen tässä kirjoituksessani jalostustoimikunnan

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma. Suomenlapinkoira

Jalostuksen tavoiteohjelma. Suomenlapinkoira Jalostuksen tavoiteohjelma Suomenlapinkoira Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] SKL:n jalostustieteellinen toimikunta

Lisätiedot

Jalostusohjesäännön päivitys/muokkaus ehdotukset ((tuplasuluissa punaisella)) poistettavat ja alleviivattuna vihreällä korjaukset

Jalostusohjesäännön päivitys/muokkaus ehdotukset ((tuplasuluissa punaisella)) poistettavat ja alleviivattuna vihreällä korjaukset Jalostusohjesäännön päivitys/muokkaus ehdotukset ((tuplasuluissa punaisella)) poistettavat ja alleviivattuna vihreällä korjaukset Suomen Tanskandoggi Ry:n jalostusohjesääntö Tanskandogin Jalostuksen Tavoiteohjelma

Lisätiedot

Valkoisenpaimenkoiran jalostuksen tavoiteohjelma JTO. Suomen Valkoinenpaimenkoira Finlands Vit Herdehund ry

Valkoisenpaimenkoiran jalostuksen tavoiteohjelma JTO. Suomen Valkoinenpaimenkoira Finlands Vit Herdehund ry 1 Valkoisenpaimenkoiran jalostuksen tavoiteohjelma JTO Suomen Valkoinenpaimenkoira Finlands Vit Herdehund ry 2013-2017 Hyväksytty Suomen Kennelliiton Jalostustieteellisessä toimikunnassa 27.11.2012 2 1.

Lisätiedot

SUOMEN AFFENPINSERIT ry

SUOMEN AFFENPINSERIT ry SUOMEN AFFENPINSERIT ry JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2015 2019 Hyväksytty Suomen Affenpinserit ry:n kevätkokouksessa 23.2.2014. Hyväksytty Suomen Kääpiökoirayhdistys ry:n vuosikokouksessa 27.3.2014. Suomen

Lisätiedot

Lancashirenkarjakoira

Lancashirenkarjakoira Suomen Lancashire Heeler -yhdistys ry JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Lancashirenkarjakoira Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen yleiskokouksessa 1.11.2015 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi]

Lisätiedot

Vastustettu jalostuksella jo 25 vuotta - väheneekö lonkkavika?

Vastustettu jalostuksella jo 25 vuotta - väheneekö lonkkavika? 1 / 8 Vastustettu jalostuksella jo 25 vuotta - väheneekö lonkkavika? Katariina Mäki Ensimmäinen koirien lonkkanivelen kasvuhäiriön, lonkkavian, vähentämiseksi tarkoitettu vastustamisohjelma on ollut Suomessa

Lisätiedot

J A L O S T U S L O M A K E A.

J A L O S T U S L O M A K E A. J A L O S T U S L O M A K E A. RASTI HALUAMASI VAIHTOEHTO! JALOSTUSTIEDUSTELU Mikäli etsit nartullesi sopivaa urosta. Jalostustoimikunnan esittämää urosta käyttämällä sinun ei tarvitse enää täyttää jalostusilmoitusta

Lisätiedot

SYYSKOKOUSKUTSU Aika ja paikka: 3.10.2015 kello 14.15 Viisarin Työväentalo Viisarintie 28, 13130 Hämeenlinna

SYYSKOKOUSKUTSU Aika ja paikka: 3.10.2015 kello 14.15 Viisarin Työväentalo Viisarintie 28, 13130 Hämeenlinna SYYSKOKOUSKUTSU Aika ja paikka: 3.10.2015 kello 14.15 Viisarin Työväentalo Viisarintie 28, 13130 Hämeenlinna 1 Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri 2 Valitaan kaksi pöytäkirjan tarkastajaa sekä

Lisätiedot

POHJANPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE

POHJANPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE Pohjanpystykorvan Rotujaoston ohjesäännön liite 1 POHJANPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE Yleistä Jaoston puheenjohtajan tulee luottamustoimessaan johtaa jaoston toimintaa 16.8.2014 SPJ:n hallituksen

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma. Tanskalais-ruotsalainen pihakoira

Jalostuksen tavoiteohjelma. Tanskalais-ruotsalainen pihakoira Jalostuksen tavoiteohjelma Tanskalais-ruotsalainen pihakoira Hyväksytty rotuyhdistyksen yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] SKL:n jalostustieteellinen

Lisätiedot

Islanninlammaskoiran jalostuksen tavoiteohjelma 2012-2016 ISLANNINKOIRAT RY ISLANNINLAMMASKOIRAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA

Islanninlammaskoiran jalostuksen tavoiteohjelma 2012-2016 ISLANNINKOIRAT RY ISLANNINLAMMASKOIRAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Islanninlammaskoiran jalostuksen tavoiteohjelma 2012-2016 Islanninkoirat ry:n hyväksymä: Suomen seurakoirayhdistyksen hyväksymä: SKL:n jalostustieteellisen toimikunnan hyväksymä: 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma Lancashirenkarjakoira

Jalostuksen tavoiteohjelma Lancashirenkarjakoira Jalostuksen tavoiteohjelma Lancashirenkarjakoira Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen yleiskokouksessa [.kk.vuosi] Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] SKL:n jalostustieteellinen

Lisätiedot

Luokkasijoituspisteet lasketaan vain PU/PN-sijoituksista, ei arvosteluluokan sijoituksista (esim. vak1, juk2 jne.)

Luokkasijoituspisteet lasketaan vain PU/PN-sijoituksista, ei arvosteluluokan sijoituksista (esim. vak1, juk2 jne.) Vuoden koirat-pisteiden laskuohjeisiin on tullut pieniä muutoksia ja tarkennuksia, nämä uudet muutokset on tummennettu. Suurin muutos on kotimaan näyttelykoira-kilpailussa, jossa tästä lähtien kaikki karvanlaadun

Lisätiedot

Valkoisenpaimenkoiran jalostuksen ta voite ohjelma JTO. Suomen Valkoinenpaimenkoira Finlands Vit Herdehund ry

Valkoisenpaimenkoiran jalostuksen ta voite ohjelma JTO. Suomen Valkoinenpaimenkoira Finlands Vit Herdehund ry 1 Valkoisenpaimenkoiran jalostuksen ta voite ohjelma JTO Suomen Valkoinenpaimenkoira Finlands Vit Herdehund ry 2018-2022 Päivitys hyväksytty Suomen Kennelliiton Jalostustieteellisessä toimikunnassa xx.xx.2017

Lisätiedot

Pistetaulukko: Pistetaulukko: ryhmä kansallinen kansainvälinen erikois- näyttely näyttely näyttely näyttely

Pistetaulukko: Pistetaulukko: ryhmä kansallinen kansainvälinen erikois- näyttely näyttely näyttely näyttely Astuu voimaan vuonna 2015 Näyttelykilpailujen säännöt Vuoden Coton ja Vuoden VeteraaniCoton-kilpailuihin osallistuu vakituisesti Suomessa asuvan Coton de Tuléar Suomen Coton de Tuléar ry:n jäsenen omistuksessa

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma 2016-2020 Suursnautseri

Jalostuksen tavoiteohjelma 2016-2020 Suursnautseri Jalostuksen tavoiteohjelma 6- Suursnautseri Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 7.3.5 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [pp.kk.vuosi] Sisällys. YHTEENVETO... 3. RODUN TAUSTA... 4 3.

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sisällysluettelo 1 Yleistä 3 2 Talous 3 3 Jalostustoimikunta 3 4 Koulutus- ja Kilpailutoimikunta 3 5 Näyttelytoimikunta 4 6 Tiedotustoimikunta 4 7 Leiritoiminta 5 8 Aluetoiminta

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA PÄIVITETYSTÄ TOIMINTAOHJEESTA

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA PÄIVITETYSTÄ TOIMINTAOHJEESTA KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA PÄIVITETYSTÄ TOIMINTAOHJEESTA 1. Miksi ehdotuksesta tehdään päätös nyt, kun asiat jäivät rotupalaverissa kesken? Rotupalaverissa ehdittiin käsittelemään ehdotukseen liittyvä kohta

Lisätiedot

Suomen Ajokoirajärjestön jalostusneuvojan toimintaohje

Suomen Ajokoirajärjestön jalostusneuvojan toimintaohje Suomen Ajokoirajärjestön jalostusneuvojan toimintaohje 1. Velvoitteet Ottaessaan vastaan SAJ - FSK:n jalostusneuvojan tehtävät asianomainen sitoutuu noudattamaan rotujärjestön jalostustoimikunnan johtosääntöä

Lisätiedot

Saksanpaimenkoirien jalostuksen tilastokatsaus 2014

Saksanpaimenkoirien jalostuksen tilastokatsaus 2014 Saksanpaimenkoirien jalostuksen tilastokatsaus 2014 Koonnut Eero Lukkari Taulukossa 1 on Jalostustietojärjestelmästä poimittu vuositilasto rekisteröinneistä. Luvuissa on mukana sekä lyhyt- että pitkäkarvaiset.

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA SUOMEN SCHAPENDOES RY 2013 JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA SCHAPENDOES

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA SUOMEN SCHAPENDOES RY 2013 JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA SCHAPENDOES JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA SUOMEN SCHAPENDOES RY 23 JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA SCHAPENDOES Hyväksytty rotuyhdistyksen yleiskokouksessa Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa Hyväksytty SKL:n jalostustieteellisessä

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Suomen Hovawart ry JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014 2018 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 30.11.2013 Suomen Kennelliiton jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 11.1.2014 1. YHTEENVETO Hovawart

Lisätiedot

Vesikoirat ry. Espanjanvesikoirien jalostuksen tavoiteohjelma 2007 2011

Vesikoirat ry. Espanjanvesikoirien jalostuksen tavoiteohjelma 2007 2011 Vesikoirat ry Espanjanvesikoirien jalostuksen tavoiteohjelma 2007 2011 Espanjanvesikoiran rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2007 2011. Alkuperäinen tavoiteohjelma on vuodelta 1998, joka on uusittu

Lisätiedot

Suomen Leonberginkoirat ry JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ. Hyväksytty vuosikokouksessa

Suomen Leonberginkoirat ry JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ. Hyväksytty vuosikokouksessa Liite 3 (1) Suomen Leonberginkoirat ry JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ Hyväksytty vuosikokouksessa 29.3.2014 Nämä ohjeet on laadittu yleisesti hyväksyttyjä koiranjalostuksen periaatteita ja Suomen Kennelliiton Finska

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma Pyreneittenmastiffi

Jalostuksen tavoiteohjelma Pyreneittenmastiffi Jalostuksen tavoiteohjelma Pyreneittenmastiffi Hyväksytty Pyreneittenmastiffit ry yleiskokouksessa 01.11.2014 Hyväksytty Bullmastiffit ja Mastiffit ry yleiskokouksessa 29.3.2014 SKL:n jalostustieteellinen

Lisätiedot

Kääpiöpinserit suomalaisen luonnetestin valossa

Kääpiöpinserit suomalaisen luonnetestin valossa Kääpiöpinserit suomalaisen luonnetestin valossa Yhteenveto vuosina 1992-2010 luonnetestatuista kääpiöpinsereistä Tarja Tuovinen, kesäkuu 2011 Yleistä suomalaisesta luonnetestistä Suomen Kennelliiton hyväksymät

Lisätiedot

KEESHOND Jalostuksen tavoiteohjelma

KEESHOND Jalostuksen tavoiteohjelma KEESHOND Jalostuksen tavoiteohjelma 2012-2016 2016 Suomen Keeshond ry Hyväksytty rotuyhdistyksen yleiskokouksessa xx.xx.2011 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt xx.xx.2011 SKL:n hallitus hyväksynyt

Lisätiedot

VUODEN KARJIS -SÄÄNNÖT

VUODEN KARJIS -SÄÄNNÖT Näyttelykarjis s. 2 Veteraani s. 3 Pentu s. 4 Kasvattaja s. 4-5 PK-karjis s. 6 PEKO-karjis s. 6 VEPE-karjis s. 6 Agility s. 7 TOKO-karjis s. 7 Rally-Toko s. 8 Säännöt on tarkistettu ja hyväksytty 18.10.2015

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma 2016-2020 Suursnautseri

Jalostuksen tavoiteohjelma 2016-2020 Suursnautseri Jalostuksen tavoiteohjelma 6- Suursnautseri Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 7.3.5 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [6.6.5] Sisällys. YHTEENVETO... 3. RODUN TAUSTA... 4 3. JÄRJESTÖORGANISAATIO

Lisätiedot

Epilepsian vastustaminen

Epilepsian vastustaminen Epilepsian vastustaminen Suomenpystykorvilla 1 Suomen Pystykorvajärjestö 3:n rodun rotujärjestö Suomenpystykorva Karjalankarhukoira Pohjanpystykorva Jokaisella rodulla oma rotujaosto ja jalostusryhmä Noin

Lisätiedot

KEESHOND Jalostuksen tavoiteohjelma

KEESHOND Jalostuksen tavoiteohjelma KEESHOND Jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2017 2017 Suomen Keeshond ry Hyväksytty rotuyhdistyksen yleiskokouksessa 29.10.2011 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 9.4.2013 SISÄLLYSLUETTELO 1.

Lisätiedot

Siitoskoiran valinta. Katariina Mäki 2010

Siitoskoiran valinta. Katariina Mäki 2010 Siitoskoiran valinta Katariina Mäki 2010 Siitoskoiran valintaan vaikuttavat monet asiat. On mietittävä mitkä ovat ensisijaiset jalostustavoitteet, mistä saadaan tarpeeksi tietoa koirista ja mitkä ovat

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2012-2016. Suomen Keeshond ry 1. YHTEENVETO... 3. 2. RODUN TAUSTA... 2.1. Rodun synty ja kehittyminen...

SISÄLLYSLUETTELO JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2012-2016. Suomen Keeshond ry 1. YHTEENVETO... 3. 2. RODUN TAUSTA... 2.1. Rodun synty ja kehittyminen... KEESHOND Jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2017 2017 Suomen Keeshond ry Hyväksytty rotuyhdistyksen yleiskokouksessa 29.10.2011 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt xx.xx.2012 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA

ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Alkuperäinen tavoiteohjelma kirjoitettu v. 1998, uusittu v. 2001 sekä v. 2006 Tavoiteohjelma 2007-2011 Hyväksytty Vesikoirat ry:n vuosikokouksessa

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018 AMERIKANCOCKERSPANIELI JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018 Amerikancockerspanielit ry / JTO... Sivu 1 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 6.4.2014 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt

Lisätiedot

ENGLANNINSETTEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016 2020

ENGLANNINSETTEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016 2020 ENGLANNINSETTEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016 2020 Kanakoirakerho Hönshundssektionen ry Englanninsettereiden jaostoimikunta Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 14.03.2015 SKL:n jalostustieteellinen

Lisätiedot

ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA

ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Alkuperäinen tavoiteohjelma kirjoitettu v. 1998, uusittu v. 2001 sekä v. 2006 Tavoiteohjelma 2007-2011 Hyväksytty Vesikoirat ry:n vuosikokouksessa

Lisätiedot

AMERIKANSTAFFORDSHIRENTERRIERI Jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2017

AMERIKANSTAFFORDSHIRENTERRIERI Jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2017 AMERIKANSTAFFORDSHIRENTERRIERI Jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2017 Suomen amerikanstaffordshirenterrieriyhdistys ry 2012 1 Amerikanstaffordshirenterrierin jalostuksen tavoiteohjelma Hyväksytty rotua harrastavan

Lisätiedot

Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA

Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA BRIARDI ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Voimassa alkaen.. Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa pp.kk.vuosi SKL:n jalostustieteellinen toimikunta

Lisätiedot

KOLMIVUOTISKYSELY Australianterrierikerho ry / jalostustoimikunta

KOLMIVUOTISKYSELY Australianterrierikerho ry / jalostustoimikunta KOLMIVUOTISKYSELY Australianterrierikerho ry / jalostustoimikunta Kolmivuotiskyselyn tarkoituksena on kerätä tietoa rodusta, sen terveydestä ja elinvoimaisuudesta. Kysely toimitetaan vuosittain kolme vuotta

Lisätiedot

Terveyskysely 2009 yhteenveto

Terveyskysely 2009 yhteenveto Terveyskysely 2009 yhteenveto Kyselyyn osallistui yhteensä 36 cirnecoa (syntymävuodet 1996-2009) 20,7 % Suomessa rekisteröidyistä cirnecoista (174) 33 % elossa olevista vuosina 1997-2009 syntyneistä cirnecoista

Lisätiedot

SUURSNAUTSEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2011-2015

SUURSNAUTSEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2011-2015 SUURSNAUTSEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA -5 SUURSNAUTSERIN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Hyväksytty SSSK ry:n yleiskokouksessa.3.6 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta käsitellyt.4.6 Muutokset hyväksytty

Lisätiedot

Suomen. Kennelliitto

Suomen. Kennelliitto Suomen Kennelliitto Kennelliitto on koira-alan asiantuntija Suomen Kennelliitto on suomalainen koira-alan asiantuntijajärjestö. Liitto toimii koiraharrastajien etujärjestönä ja ajaa koirien etuja sekä

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma 2016 2020 SARPLANINAC

Jalostuksen tavoiteohjelma 2016 2020 SARPLANINAC Jalostuksen tavoiteohjelma 2016 2020 SARPLANINAC Hyväksytty Sarplaninac Club Finland ry:n hallituksen kokouksessa 30.8.2015. Sisällys 1. YHTEENVETO... 3 2. RODUN TAUSTA... 4 3. JÄRJESTÖORGANISAATIO JA

Lisätiedot

Säännöt hyväksytty Kennelliitossa ja Patentti- ja Rekisterihallituksessa. Muutos voimaan 30.1.2015

Säännöt hyväksytty Kennelliitossa ja Patentti- ja Rekisterihallituksessa. Muutos voimaan 30.1.2015 SUOMEN MOPSIKERHO RY:N SÄÄNNÖT Säännöt hyväksytty Kennelliitossa ja Patentti- ja Rekisterihallituksessa. Muutos voimaan 30.1.2015 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Mopsikerho ry ja sen tarkoituksena on kaikin

Lisätiedot

GREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012

GREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012 GREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012 Hyvä Greyhoundin omistaja! Tarkoituksenamme on kartoittaa v. 2002 ja sen jälkeen syntyneiden koirien tiedot, myös terveiden ja jo kuolleiden koirien osalta. Koiran nimen

Lisätiedot

Lyhytkarvainen collie. Jalostuksen tavoiteohjelma

Lyhytkarvainen collie. Jalostuksen tavoiteohjelma Jalostuksen tavoiteohjelma 2009-2013 Lyhytkarvaisen collien jalostuksen tavoiteohjelma Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa: 13.04.2008 Hyväksytty Suomen Kennelliiton jalostustieteellisessä toimikunnassa:

Lisätiedot

Suomen Kettuterrierit ry:n kilpailujen säännöt

Suomen Kettuterrierit ry:n kilpailujen säännöt Suomen Kettuterrierit ry:n kilpailujen säännöt Yleistä Kilpailut Suomen Kettuterrierit ry järjestää vuosittain Vuoden Kettuterrieri-, Vuoden Metsästyskettuterrieri-, Vuoden Näyttelykettuterrieri- (erikseen

Lisätiedot

1. Hallituksen puheenjohtaja Petra Jormalainen avasi kokouksen klo. 13.00 ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi.

1. Hallituksen puheenjohtaja Petra Jormalainen avasi kokouksen klo. 13.00 ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi. KOKOUSPÖYTÄKIRJA Marika Englund 15.2.2011 BARBET FINLAND RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS Aika ja paikka: 5.2.2011, Taiteentekijäntie 7, Helsinki Läsnä: Paula Horne (pj), Marika Englund (siht), Petra Jormalainen,

Lisätiedot

Vuoden Näyttelykoira-kilpailu

Vuoden Näyttelykoira-kilpailu Vuoden Näyttelykoira-kilpailu Säännöt voimassa??.2016 alkaen (edellinen päivitys 01.01.2010). Kilpailu on avoin kaikille. Kilpailun kiertopalkinnoista kilpailevat kuitenkin ainoastaan Suomen Pyreneläiset

Lisätiedot

Koiran omistajan on oltava Tampereen Seudun Koirakerho ry:n jäsen koko kilpailuvuoden 1.1. 31.12. Kilpailuvuosi on kalenterivuosi.

Koiran omistajan on oltava Tampereen Seudun Koirakerho ry:n jäsen koko kilpailuvuoden 1.1. 31.12. Kilpailuvuosi on kalenterivuosi. Tampereen Seudun Koirakerho ry VUODEN KOIRA -KILPAILUSÄÄNNÖT kaudelle 1.1.2014 31.12.2014 Koiran omistajan on oltava Tampereen Seudun Koirakerho ry:n jäsen koko kilpailuvuoden 1.1. 31.12. Kilpailuvuosi

Lisätiedot

Koiran periytyvä persoonallisuus

Koiran periytyvä persoonallisuus Koiran periytyvä persoonallisuus Katriina Tiira, FT, Koirangeenit tutkimusryhmä, HY & Folkhälsan, Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus Periytyykö käyttäytyminen? Kaikki yksilön kokemukset kohtuajasta eteenpäin=

Lisätiedot

Vuoden 2011 parhaat haussa!

Vuoden 2011 parhaat haussa! Vuoden 2011 parhaat haussa! Pian on taas käsillä se hetki, jolloin PON-kerho voi ylpeänä onnitella menestyneitä jäseniään! Tietoja Paras PON 2011 -pisteistä kerätään heti vuoden alusta ja tulokset julkistetaan

Lisätiedot

TERVEYSKYSELYLOMAKE. Lomakkeen voi palauttaa osoitteeseen sun.sihteeri@gmail.com tai postitse Catarina Wikström Aitanavain 7 as 6 01660 Vantaa

TERVEYSKYSELYLOMAKE. Lomakkeen voi palauttaa osoitteeseen sun.sihteeri@gmail.com tai postitse Catarina Wikström Aitanavain 7 as 6 01660 Vantaa SUN ry:n yksi tehtävistä on kartoittaa unkarinvinttikoirien terveystilannetta Suomessa. Vaikka koirasi olisi ollut aina terve tai se olisi jo kuollut, tiedot ovat kuitenkin erittäin tärkeitä ja tervetulleita.

Lisätiedot

Suomen Coton de Tuléar ry:n hallitus. Tiedote. Suomen Coton de Tuléar ry. Vuoden Coton 2015 kilpailun pisteiden lasku. Hei,

Suomen Coton de Tuléar ry:n hallitus. Tiedote. Suomen Coton de Tuléar ry. Vuoden Coton 2015 kilpailun pisteiden lasku. Hei, Vuoden Coton 2015 kilpailun pisteiden lasku Hei, valitettavasti hallituksesta riippumattomista syistä Vuoden Coton kilpailun pisteiden lasku on tänä vuonna viivästynyt. Aikuisten ja veteraanien, sekä kasvattajien

Lisätiedot

Pyreneittenpaimenkoirien jalostuksen tavoiteohjelma

Pyreneittenpaimenkoirien jalostuksen tavoiteohjelma 1 Pyreneittenpaimenkoirien jalostuksen tavoiteohjelma Jalostuksen tavoiteohjelma vuosille 2007-2011 Hyväksytty Suomen Pyreneläiset ry:n yleiskokouksessa 22.10.2006 Hyväksytty Suomen Seurakoirayhdistyksen

Lisätiedot

Koiranet ja rodun jalostuspohjan arvioiminen

Koiranet ja rodun jalostuspohjan arvioiminen Koiranet ja rodun jalostuspohjan arvioiminen Katariina Mäki 2008 Moni koiraharrastaja laskee nykyisin erilaisia oman koirarotunsa tilaa kuvaavia lukuja, ja Kennelliittokin edellyttää rotujen tilanteen

Lisätiedot

SUOMEN MÄYRÄKOIRALIITTO RY - FINSKA TAXKLUBBEN RY JALOSTUSPAKETTI

SUOMEN MÄYRÄKOIRALIITTO RY - FINSKA TAXKLUBBEN RY JALOSTUSPAKETTI SUOMEN MÄYRÄKOIRALIITTO RY - FINSKA TAXKLUBBEN RY JALOSTUSPAKETTI Tämä infopaketti sisältää seuraavaa: Neuvoja aloittelevalle kasvattajalle Jalostusneuvonnan perusohje Jalostustiedustelulomake Hyväksymis-

Lisätiedot

SUOMALAINEN KOIRIEN LUONNETESTI Kirjoittanut Reetta Ahola, lainaukset Jorma Lankisen tekstistä. MIKSI TESTIIN? /1/ 1 (7)

SUOMALAINEN KOIRIEN LUONNETESTI Kirjoittanut Reetta Ahola, lainaukset Jorma Lankisen tekstistä. MIKSI TESTIIN? /1/ 1 (7) 1 (7) SUOMALAINEN KOIRIEN LUONNETESTI Kirjoittanut Reetta Ahola, lainaukset Jorma Lankisen tekstistä. Luonnetesti (LTE) on virallinen koiran käyttäytymistesti Suomessa. Se on otettu käyttöön vuonna 1976

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma Tanskalais- ruotsalainen pihakoira

Jalostuksen tavoiteohjelma Tanskalais- ruotsalainen pihakoira Jalostuksen tavoiteohjelma Tanskalais- ruotsalainen pihakoira Hyväksytty rotuyhdistyksen kokouksessa 21.3.2015 Hyväksytty rotujärjestön kokouksessa 27.4.2015 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt

Lisätiedot

PEVISA - Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma mäyräkoirat, vuosille 2015 2016 hallituksen esitys

PEVISA - Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma mäyräkoirat, vuosille 2015 2016 hallituksen esitys PEVISA - Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma mäyräkoirat, vuosille 2015 2016 hallituksen esitys Suomen Mäyräkoiraliiton hallitus esittää vuoden 2014 loppuun voimassa olevan PEVISA

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA LEONBERGINKOIRALLE

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA LEONBERGINKOIRALLE JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA LEONBERGINKOIRALLE Hyväksytty hallituksessa 19.2.2009 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 28.03.2009 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta on hyväksynyt 1.6.2009/27.10.2009

Lisätiedot

YLEINEN JALOSTUSSTRATEGIA

YLEINEN JALOSTUSSTRATEGIA Suomen Kennelliitto r.y. Finska Kennelklubben r.f. YLEINEN JALOSTUSSTRATEGIA Sisällys Taustaa... 3 Tavoitteet... 3 Toimenpideohjelmat... 4 1. Koiranjalostuksen tavoitteet... 4 2. Jalostuksen ohjaus Kennelliitossa

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma. Lyhytkarvainen mäyräkoira

Jalostuksen tavoiteohjelma. Lyhytkarvainen mäyräkoira Jalostuksen tavoiteohjelma Lyhytkarvainen mäyräkoira Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 23.04.2016 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [pp.kk.vuosi] [kuva rodun tyypillisestä edustajasta]

Lisätiedot