Vesikoirat ry. Espanjanvesikoirien jalostuksen tavoiteohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vesikoirat ry. Espanjanvesikoirien jalostuksen tavoiteohjelma 2007 2011"

Transkriptio

1 Vesikoirat ry Espanjanvesikoirien jalostuksen tavoiteohjelma

2 Espanjanvesikoiran rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma Alkuperäinen tavoiteohjelma on vuodelta 1998, joka on uusittu vuonna Hyväksytty Vesikoirat ry:n vuosikokouksessa Hyväksytty Suomen Spanieliliitto ry:n vuosikokouksessa pp.kk.vvvv SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt pp.kk.vvvv Kirjoittajat: Mari Aaltonen, jalostustoimikunta Marika Fredrikson, jalostustoimikunta Outi Kannila, jalostustoimikunta Tuija Kauhanen, jalostustoimikunta Satu Leppänen, jalostustoimikunta Katri Rissanen Tiina Turunen, jalostustoimikunta Kannen kuva: Riikka Rissanen Ulkoasu: Leena Salmenkylä-Mattila Sisällysluettelo 1 YHTEENVETO 4 2 RODUN TAUSTA Rodun synty ja kehittyminen Käyttötarkoitus Rodun kehitys Suomessa Rodun kehitys muissa maissa Rodun kotimaa Pohjoismaat Eurooppa Yhdysvallat 8 3 JÄRJESTÖORGANISAATIO Rotujärjestö Rotua harrastava yhdistys Rotuyhdistyksestä rotua harrastavaksi yhdistykseksi Jäsenmäärä Organisaatio Hallitus ja toimihenkilöt Toimikunnat Alueellinen toiminta 9 4 NYKYTILANNE Populaation nykytilanne Populaation koko ja rakenne Tehollinen populaatiokoko Sukusiitos Jalostuspohja ja siitosmateriaali Jalostuspohja ja siitosmateriaali muissa maissa Luonne ja käyttöominaisuudet Luonne ja käyttöominaisuudet rotumääritelmän ja kirjallisuuden mukaan Luonteen ja käyttöominaisuuksien todentaminen SSL:n alaisten rotujen rodunomaiset kokeet Palveluskoirakokeet Metsästyskoirien jäljestämiskoe eli MEJÄ Luonnetesti Agility Tottelevaisuuskoe eli TOKO Rodun muut koe- ja harrastuslajit Koe- ja harrastustoiminta muissa maissa 18

3 4.3 Terveys Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma (PEVISA) PEVISA-ohjelmaan sisällytetyt sairaudet ja viat Lonkkanivelen kasvuhäiriö eli dysplasia (hip dysplasia, HD) Kyynärnivelen kasvuhäiriö eli dysplasia (elbow dysplasia, ED) Perinnöllinen harmaakaihi eli HC (hereditary caratact) Verkkokalvon etenevä surkastuma eli GPRA (general progressive retinal artophy) Persistoiva hyperplastinen tunika vaskulosa lentis / persistoiva hyperplastinen primaari vitreus eli PHTVL/PHPV Verkkokalvon kehityshäiriö eli RD (retinal dysplasia) Muut Suomessa todetut sairaudet ja viat Yhteenveto muissa maissa tai kirjallisuudessa kuvatuista sairauksista Ulkomuoto Ulkomuoto rotumääritelmän mukaan Turkki Jalostuskoirien laatu 26 5 YHTEENVETO AIEMMAN TAVOITEOHJELMAN TOTEUTUMISESTA Yhteenveto aiemman tavoiteohjelman toteuttamisesta Rotukatselmus Terveyskysely 28 6 JALOSTUKSEN TAVOITTEET JA STRATEGIAT Visio Rotujärjestön tavoitteet ja strategiat Populaation kokonaistilanne ja rakenne Luonne ja käyttöominaisuudet Terveys Ulkomuoto RAS, jalostuksen tavoiteohjelma Ruotsissa Uhat ja mahdollisuudet (SWOT-analyysi) Varautuminen ongelmiin Toimintasuunnitelma JTO:n toteuttamiseksi Jalostustoimikunnan kokoonpano Jalostustoimikunnan tehtävät Toimintasuunnitelma JTO:n toteuttamiseksi vuosina Jalostuskoirille asetettavat suositukset Uroksen omistajan vastuu Kasvattajan vastuu ja koiran kauppa 34 7 TAVOITEOHJELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTA 35 8 LÄHTEET 36 9 LIITTEET 37 Espanjanvesikoirien jalostuksen tavoiteohjelma

4 1 YHTEENVETO Espanjanvesikoiran historia on hieman hämärän peitossa. On epäselvää, miten rotu on alun perin rantautunut kotimaahansa. Rotu saavutti kuitenkin pysyvästi suosionsa työmiesten keskuudessa monipuolisena käyttökoirana. Viralliset rekisteröintitiedot eivät kuitenkaan ulotu pidemmälle kuin 1980-luvun alkupuolelle, jolloin rodun kotimaan rotuyhdistys, Asociación Española del Perro de Agua Español, perustettiin. Espanjanvesikoiran alkuperäisinä tehtävinä on pidetty paimentamista ja laivakoirana toimimista. Laivakoirana espanjanvesikoira on ollut merimiesten ja kalastajien tärkeä apulainen. Sen moninaisiin tehtäviin köyhällä maaseudulla on kuulunut paimenkoiran ohella toimia niin rotantappajana, pihavahtina, apuna pienriistan metsästyksessä maalla ja vedessä kuin tavaroiden ja viestien viejänä sekä verrattomana seuralaisenakin. Rodun ensiesiintyminen tapahtui Malagan koiranäyttelyssä toukokuussa Sen jälkeen aina vuoteen 1985 rotua tehtiin tunnetuksi eri näyttelyissä ja kenneltilaisuuksissa. Keväällä 1985 Madridissa järjestetyssä kansainvälisessä koiranäyttelyssä rotu oli ensimmäistä kertaa virallisesti esillä. FCI hyväksyi rodun myöhemmin vuonna Rodun rekisteröintimäärät ovat olleet vuotuisessa kasvussa ja vuonna 2005 rodun kotimaassa rekisteröitiin yhteensä 1028 espanjanvesikoiraa. Espanjanvesikoiria on tuotu Espanjasta Suomeen vuodesta 1992 lähtien, mutta ensimmäiset niistä rekisteröitiin Suomen Kennelliitossa (SKL) vasta vuonna Ensimmäisinä vuosina rekisteröintimäärät olivat hyvin pieniä ja kasvattajien jalostusvalinnat pohjautuivat pääosin Ubrique-, Marismeño- ja Bolanio- sekä Casa Aramar -kenneleiden tuontikoiriin luvun puolivälissä rotu oli vielä melko tuntematon Suomessa, mutta kasvattajien ja aktiivisten harrastajien sekä erityisesti vuonna 1994 perustetun oman rotuyhdistyksen Vesikoirat ry:n kautta espanjanvesikoira alkoi hiljalleen levitä koiraväen tietoisuuteen. Vuosien aikana pentueita syntyi yhteensä 26 kpl, jolloin pentuja rekisteröitiin yhteensä 139 kpl. Tuontikoiria Espanjasta rekisteröitiin vuosina yhteensä 20. Vuoteen 1999 asti rekisteröintimäärät pysyivät melko pieninä, alle kymmenen pentuetta vuodessa ja kasvatustoimintansa oli aloittanut yhdeksän kasvattajaa luvulta lähtien rodun kehitys sai uuden vaihteen. Merkittävänä tekijänä tässä oli vuotuisten rekisteröintimäärien selvä kasvu rodun tunnettuuden lisääntyessä. Vuonna 2001 tuonnit ja Suomessa syntyneet pennut yhteenlaskettuna rekisteröitiin jo yhteensä 79 espanjanvesikoiraa. Vuosina rodun suosio kasvoi edelleen ja vuonna 2005 ylitettiin Suomessa jo tuhannen rekisteröidyn koiran raja. Pentueita on vuonna 2006 rekisteröity 28 kasvattajalle yhteensä 57 kpl (yhteensä 336 pentua) ja tuontikoiria on tuotu kolmesta maasta seitsemältä eri kasvattajalta yhteensä 12 kpl (neljä urosta ja kahdeksan narttua). Kaiken kaikkiaan Suomen Kennelliitto on rekisteröinyt vuosina yhteensä 1378 espanjanvesikoiraa. Tässä espanjanvesikoirien jalostuksen tavoiteohjelmassa (JTO) on pyritty keräämään kaikki keskeisimmät rotua koskevat tiedot yhteen tiiviiksi paketiksi. Koska rotu on vielä suhteellisen nuori Suomessa, ei esimerkiksi suomenkielistä kirjallisuutta ole saatavilla. Ainoa suomenkielinen rotua käsittelevä kirjallinen materiaali on rotua harrastavan yhdistyksen Vesikoirat ry:n julkaisemat jäsenlehti Vesiposti ja vuosikirja sekä Suomen Spanieliliitto ry:n Spanieli-jäsenlehti ja yksittäiset rotuesittelyt erilaisissa koira- ja lemmikkiaiheisissa lehdissä. Edellä mainituista seikoista johtuen tähän JTO:aan kerätty tieto on koottu hyvin erilaisista lähteistä, jotka ovat paljolti ulkomaisia internetsivustoja taikka ulkomailla ilmestyneitä painettuja julkaisuja. Tärkeää tietoa ja tilastoja olemme keränneet lisäksi Vesikoirat ry:n internetsivuilta (www.vesikoirat.fi) ja luonnollisesti hyödyntäneet tehokkaasti myös Suomen Kennelliitto ry:n KoiraNet - jalostustietojärjestelmää (jalostus.kennelliitto.fi). keskitetysti. Vastuu rodun jalostuksen eteenpäin viemisestä jakautuu täten rotua harrastavan yhdistyksen, rotujärjestön ja Suomen Kennelliiton kautta kasvattajille ja koiranomistajille tasapuolisesti. Tämä jalostuksen tavoiteohjelma on yksi tärkeimmistä keinoista jakaa tätä tarvittavaa informaatiota, jotta tavoitteet voidaan ylipäätään asettaa ja niiden seurantaa sitä kautta konkretisoida. Haluamme tuoda esiin rodun tämänhetkisen tilanteen mahdollisimman totuudenmukaisesti monelta kannalta katsottuna. Näin pyrimme helpottamaan suomalaisen espanjanvesikoiran peilaamista rotumääritelmäänsä nähden niin ulkomuodon, fyysisen terveytensä, käyttöominaisuuksiensa kuin luonteensa puolesta Toivottavasti myös rodun harrastajille tähän JTO:aan kerätty tieto antaa mahdollisuuksia laajentaa koiran käyttöominaisuuksien hyödyntämistä uusille urille. Yksi kiinnostavimmista aiheista koirarotuja käsiteltäessä lienee kunkin rodun historia. Espanjanvesikoiran kehitys on alun perin epäselvä, mutta tiedossa on, että rotu säilyi ja saavutti vankan asemansa monipuolisten käyttöominaisuuksiensa vuoksi. Tässä JTO:ssa on tarkoitus antaa lukijalle tietoa ja käsitys rodun vaiheista, tehtävistä ja sopeutumisesta tämän päivän yhteiskuntaan. Koirarotujen jalostaminen parempaan ja terveempään suuntaan on aina haasteellista ja tämä pätee myös espanjanvesikoiraan. Nykypäivän espanjankoiran kolme heikointa lenkkiä ovat geenipooli, luonne ja terveys. Geenipoolin liiallinen kapeneminen on todellinen uhka rodullemme sen kehitystä, terveyttä ja monimuotoisuutta ajatellen. Parhaan kykymme mukaan haluamme rohkaista rodun perinnöllisen monimuotoisuuden maksimointiin, vaikkakaan se ei ole helppoa ja vaatii asialle omistautuneilta suurtakin panostusta. Nykyään lähes kaikki espanjanvesikoirat ovat seura- ja harrastuskoiria. Käyttökoirahistoria velvoittaa, että rotu säilyy hyvähermoisena, sosiaalisena ja työkykyisenä myös tulevaisuudessa. Rodussa esiintyy kuitenkin liian pehmeitä ja sitä myöten arkoja sekä selvästi pidättyväisiä yksilöitä. Samoin pelko- ja dominanssiaggressiota sekä huonoa hermorakennetta, häiritsevää vilkkautta ja eriasteista ääniarkuutta on tavattu. Nämä samoin kuin kohtuuttoman suuri puolustushalu, eivät ole rodun toivottuja luonteenpiirteitä. Toivomme, että jalostuskoirien luonne- ja käyttöominaisuuksien todentaminen yleistyisi, eikä rotumääritelmän ihanteen vastaisia koiria käytettäisi jalostukseen. Suomalaisessa espanjanvesikoirakannassa esiintyy koiran jokapäiväistä elämää haittaavaa ja harrastusmahdollisuuksia rajoittavaa lonkkavikaa ja nivelrikkoa. Lonkkaniveltutkittujen koirien osuus koko populaatiossa on kasvanut runsaasti viime vuosien aikana ja kasvattajat voivat siten huomioida paremmin jalostuskoiriensa lähisuvun lonkkatulokset jalostusvalinnoissaan. Ongelmana on edelleen rodussa yleisesti esiintyvät lonkkavialle altistavat geenit sekä tiettyjen kotimaisten pentueiden sekä usean tuonti- ja ulkomaalaisen jalostuskoiran terveystutkimattomat taustat. Lonkkanivelen keskivaikean ja vaikean kasvuhäiriön esiintyvyyden lasku on lähivuosien merkittävä tavoite. PEVISA-ohjelmaan kuulumattomien sairauksien ja vikojen, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta, FD-ihosairaus, epilepsia ja varvasanomalia, esiintyvyyden kartoittamisessa, mahdollisen perinnöllisyyden selvittämisessä ja vastustamisessa on työsarkaa niin kasvattajille kuin yhdistyksellekin. Tieto lisää tuskaa, mutta tässä tapauksessa tiedon hyödyntäminen on täysin välttämätöntä. Vesikoirat ry kerää ja jakaa tietoa rodusta pyrkimyksenään ennalta ehkäistä mahdollisia uhkia ja tuoda uusia mahdollisuuksia tavoitteenaan rodun valoisa tulevaisuus. Ensimmäinen espanjanvesikoirien jalostuksen tavoiteohjelma on hyväksytty vuonna 1998 ja sitä on uusittu vuonna Rotu on liittynyt Suomen Kennelliitto ry:n perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelmaan (PEVISA) Jokaisen koirarodun kannalta on tärkeää tehdä suunnitelmallinen ja järjestäytynyt, rodun etuja ajava jalostusstrategia, jonka toimivuutta kyetään seuraamaan 4 Vesikoirat ry

5 2 RODUN TAUSTA 2.1 Rodun synty ja kehittyminen Espanjanvesikoiraa muistuttavia koiria on ollut Pyreneitten niemimaalla jo kauan, mutta koirien alkuperästä ei ole varmaa tietoa. Tästä on esitetty useita erilaisia teorioita, mutta mitään näistä ei ole saatu varmistettua. Saksalaisen kirjailija Heinrich Wilhelm Döbelin ( ) teorian mukaan vesikoirilla on aasialainen alkuperä. Koiria on tullut Itä-Eurooppaan tasangoille paimentolaiskansojen mukana ja vesikoirilla on samat esi-isät kuin puleilla ja komondoreilla. Ranskalaisen luonnontieteilijä Georges-Louis Leclercin, Buffonin kreivin ( ) teoria juontaa aikaan, jolloin Espanjaa hallitsivat maurit. Pohjois-Afrikan heimoilla oli kiharakarvaisia keskikokoisia koiria, joita käytettiin vesilintujen ja kalojen pyydystämiseen. Berberit käyttivät näitä koiria lampaiden paimentamiseen. Ensimmäiset kuvaukset rotua muistuttavista koirista on dokumentoitu Espanjassa 700-luvulla. Nykyään Pohjois-Afrikassa ei ole tämän kaltaisia koiria. Sveitsiläisen eläintieteilijä Karl Ludwig Rütimeyerin ( ) teorian mukaan Pohjanmeren rannikolla eli villikoira, joka kesyyntyi. Ajan myötä tästä alkumuodosta kehittyivät barbet, irlanninvesispanieli, portugalinvesikoira, espanjanvesikoira sekä lagotto romagnolo. Jotkut uskovat koirien tulleen Espanjan rannikolle vasta ja 1800-lukujen vaihteessa, jolloin merinolampaita kuljetettiin turkkilaisilla laivoilla mm. Australiaan. Rodun oletetaan levinneen Andalusian kautta koko maahan. Teoriaa tukee rodun epävirallinen nimi Perro Turco Andaluz, turkkilais-andalusialainen koira. Turkin rannikkoseudulla sanotaan elävän yhä espanjanvesikoiraa muistuttava koirapopulaatio. Yhden teorian mukaan rotu on peräisin erilaisista koirista, joita on elänyt Espanjassa kautta aikojen ja jotka ovat aikojen saatossa sulautuneet käyttötarkoitustensa myötä yhtenäiseksi roduksi. Espanjanvesikoira on selviytynyt läpi vuosien Espanjassa työskentelykykynsä ansiosta. Entisaikoina olivat suosiossa vain sellaiset koirat, jotka auttoivat ihmistä työssään. Kiinnostus rodun pelastamiseksi ja virallistamiseksi virisi vasta vuonna 1973 Andrés Floresin huomattua koirien uskomattoman työkyvyn vieraillessaan maatilalla Sevillassa. Flores eläinlääkärikollegoineen teki ensimmäiset tutkimukset koirista ja kirjoitti artikkeleita erikoislehtiin. Antonio Garcia Perez (kennel de Ubrique) ja Santiago Montesinos ovat rodun pioneereja. Vuonna 1975 he aloittivat koirien kokoamisen Málagan ja Cádizin vuoristoalueiden vuohi- ja lammaspaimenilta. Varsinainen kiitos rodun säilymiselle kuuluu kaikille paimenille, kalastajille, metsästäjille ja niille, jotka ovat arvostaneet koiriensa ominaisuuksia ja estäneet rodun sekoittumisen muihin rotuihin luvulta tähän päivään saakka rotu on edelleen kehittynyt ja tullut tunnetuksi virallisena ja tavoitteellisen kasvatustyön kohteena olevana rotuna. Vuonna 1980 perustettiin rotuyhdistys, Asociación Española del Perro de Agua Español (AEPAE), ja rodun ensiesiintyminen tapahtui Malagan koiranäyttelyssä toukokuussa Sen jälkeen aina vuoteen 1985 rotua tehtiin tunnetuksi eri näyttelyissä ja kenneltilaisuuksissa. Keväällä 1985 Madridissa järjestetyssä kansainvälisessä koiranäyttelyssä rotu oli ensimmäistä kertaa virallisesti esillä. Rodun harrastajat toivat näytille 45 koiraa, joista hyväksyttiin rotuun 38 uuden rotumääritelmäluonnoksen mukaan. FCI hyväksyi rodun myöhemmin vuonna FCI:n kokouksessa Meksikossa vuonna 1999 espanjanvesikoirille myönnettiin oikeus vastaanottaa kansainvälinen sertifikaatti. Sen vahvistamisen edellytyksenä on, että koiralla on enemmän kuin kolme sukupolvea tunnettuja esivanhempia (vrt. Suomen FIN-rekisteri). Tämän takia eräät näyttely- ja agilitykoirat eivät voi saavuttaa kansainvälistä valionarvoa, vaikka olisivatkin menestymisensä myötä oikeutettuja kansainvälisiin sertifikaatteihin. Vaikka espanjanvesikoirien rotukirja on suljettu, on sitä harvakseltaan mahdollista avata. Espanjan Kennelliitto, La Real Sociedad Canina de España (RSCE), voi anomuksesta myöntää mahdollisuuden rotuun ottoon Espanjassa järjestettävän erikoisnäyttelyn, Monográfican, yhteydessä. Rotuunoton ehtona on yhden erikoistuomarin puolto. 2.2 Käyttötarkoitus Espanjanvesikoiran alkuperäisinä tehtävinä on pidetty paimentamista, laivakoirana sekä metsästyskoirana toimimista. Paimenkoirana rotu on pääosin toiminut vuoristoalueilla ja yleensä vuohipaimenena. Vuohien paimennus on ollut haastava tehtävä vaikeasta maastosta ja vuohien nopeista liikkeistä johtuen, mutta ketterälle espanjanvesikoiralle tehtävä on sopinut hyvin. Rotua on käytetty paljon myös lampaiden paimentamiseen. Esimerkiksi satamissa lampaita lastattaessa koirat ovat paimentaneet ne ensin laivaan ja sitten hypänneet mereen ja uineet takaisin satamaan. Espanjanvesikoiraa on käytetty myös mm. nautojen, sikojen sekä ankkojen paimentamiseen. Koirien sanotaan paimentavan kerralla jopa 550 vuohta, 300 lammasta, 80 sikaa tai 25 nautaa. Koirat paimentavat juoksemalla, hyppimällä, pyörimällä sekä haukkumalla eivätkä juurikaan turvaudu hampaisiinsa. Espanjanvesikoirat eivät suojelleet paimentamiansa laumoja suurpedoilta, vaan siihen tarkoitukseen käytettiin erilaisia laumanvartijarotuja. Laivakoirana espanjanvesikoira on ollut merimiesten ja kalastajien tärkeä apulainen. Sen tehtäviin on kuulunut kiinnitysköysien vieminen laivasta laiturin luo vastaanottavalle ihmiselle, laivan ja kalasaaliin vartioiminen satamassa, pudonneiden esineiden sukeltaminen merestä sekä verkosta karanneiden kalojen pyydystäminen. Koiria kerrotaan käytetyn jopa kalaparvien paikallistamiseen. Metsästyskäytössä espanjanvesikoiria on käytetty niin entisaikoina kuin vielä nykyäänkin. Rotua on käytetty jäniksen ja jopa villisian metsästyksessä, mutta pääosin se on toiminut noutavana metsästyskoirana erilaisissa vesistöissä ja suoalueilla, joissa muiden rotujen on ollut vaikeampi työskennellä. Kuten monet muutkin rodut köyhällä maaseudulla, on espanjanvesikoira toiminut myös rotantappajana, pihavahtina, apuna pienriistan metsästyksessä maalla ja vedessä kuin tavaroiden ja viestien viejänä sekä verrattomana seuralaisena. Nykypäivänä rotu toimii näiden ohella myös mm. poliisikoirana (huume- ja pommikoirana) sekä pelastuskoirana. Espanjanvesikoiria on viety mm. Etelä- Amerikkaan sekä Aasiaan maanjäristysten tuhoalueille etsimään ihmisiä raunioista. Espanjanvesikoira on näin ollen ollut kautta aikojen hyvin tärkeä apulainen ihmiselle erilaisissa tehtävissä, ja rodun tullessa entistä tunnetummaksi, uusia tehtäviä on keksitty jatkuvasti. Rotu on nykyään erittäin suosittu myös seurakoirana, näyttelykoirana, ja esimerkiksi Espanjassa myös terapiakoirana vanhusten sekä erityistarpeita tarvitsevien lasten seuralaisena. Espanjan rotuyhdistys järjestää espanjanvesikoirille epävirallista taipumuskokeen kaltaista työtestiä. Tämä testi järjestetään kahden päivän aikana. Yhtenä päivänä suoritetaan useita vedessä tapahtuvia kokeita. Näissä testeissä koirat mm. noutavat esineitä vedestä uimalla ja sukeltamalla sekä noutavat hukkuvaa esittävän ihmisen veneeseen. Toisena päivänä suoritetaan maalla useita kokeita, jotka simuloivat aidoissa rodulle ominaisissa työtehtävissä suoritettavia liikkeitä, esimerkiksi esineiden etsintää. Testien ohessa järjestetään myös epävirallinen näyttely. Kaikista osa-alueista lasketaan pisteet yhteen, ja valitaan työtestin paras koira. Tämän testin on tarkoitus painottaa rodunomaisen ulkomuodon tärkeyden lisäksi sitä, että koirien on oltava työkykyisiä rodulle ominaisissa työtehtävissä. Espanjanvesikoirien jalostuksen tavoiteohjelma

6 Suomessa espanjanvesikoira otetaan pääasiassa seurakoiraksi, mutta rotu soveltuu erinomaisesti myös harrastuskoiraksi. Lähemmin espanjanvesikoiran luonne- ja käyttöominaisuuksia on kuvattu kohdassa Rodun kehitys Suomessa Espanjanvesikoiria on tuotu Espanjasta Suomeen vuodesta 1992 lähtien, mutta ensimmäiset niistä rekisteröitiin Suomen Kennelliitossa (SKL) vasta vuonna Ensimmäinen pentue syntyi tammikuussa 1994 Herman s-kenneliin (Leila Ekroth) Espanjaan tehdyn astutusmatkan tuloksena. Ensimmäinen Suomessa rekisteröity pentue on kuitenkin Kin-Sei -kenneliin (Seija Kinnunen-Kangas) helmikuussa 1994 syntynyt pentue, jonka vanhemmat olivat espanjantuontikoiria. Ensimmäisinä vuosina vuotuiset rekisteröintimäärät olivat hyvin pieniä ja kasvattajien jalostusvalinnat pohjautuivat pääosin Ubrique-, Marismeño- ja Bolanio- sekä Casa Aramar -kenneleiden tuontikoiriin. Vuoteen 1998 mennessä kasvatustyönsä aloittivat myös kennelit Boisterous (Leila Rantanen, ensimmäinen pentue rekisteröity vuonna 1994), Herman s (Leila Ekroth, -95), Pevikan (Pertti Vilander ja Seija Lepistö, -95) ja Ay Picaro (Sirpa du Jardin, -97) sekä kennel Zorrazo (Marika Fredrikson, -97) luvun puolivälissä rotu oli vielä melko tuntematon Suomessa, mutta kasvattajien ja aktiivisten harrastajien sekä erityisesti vuonna 1994 perustetun oman rotuyhdistyksen Vesikoirat ry:n kautta espanjanvesikoira alkoi hiljalleen levitä koiraväen tietoisuuteen. Vuosien aikana pentueita syntyi yhteensä 26 kpl, jolloin pentuja rekisteröitiin yhteensä 139 kpl. Tuolloin syntyi myös kaikkien aikojen toiseksi suurin pentue Zorrazo-kenneliin, yhteensä kymmenen pentua. Tämä ennätys rikottiin Suomessa vasta vuonna 2005, kun Zorrazo-kenneliin syntyi 11 pennun pentue. Espanjanvesikoirien keskimääräinen pentumäärä on 5 6 pentua pentuetta kohden. Tuontikoiria Espanjasta rekisteröitiin vuosina yhteensä 20, joista kuusi oli uroksia ja 14 narttua. Vuoteen 1999 asti rekisteröintimäärät pysyivät melko pieninä, alle kymmenen pentuetta vuodessa ja kasvatustoimintansa oli aloittanut yhdeksän kasvattajaa. SKL:n ensimmäinen espanjanvesikoirille myöntämä virallinen titteli oli Voittaja 1994, joka myönnettiin tuontinartulle Curruca de Ubrique. Rodun ensimmäinen Suomen muotovalio oli Boisterous Enrigue vuonna Virallisia kilpailu-, koe- ja testituloksia espanjanvesikoirat olivat saavuttaneet jo agilitystä, spanielien taipumuskokeesta, metsästyskoirien jäljestämiskokeesta, tottelevaisuuskokeesta, luonnetestistä sekä koiranäyttelystä luvulta lähtien rodun kehitys sai uuden vaihteen. Merkittävänä tekijänä tässä oli vuotuisten rekisteröintimäärien selvä kasvu rodun tunnettuuden lisääntyessä. Vuonna 2001 tuonnit ja Suomessa syntyneet pennut yhteenlaskettuna rekisteröitiin jo yhteensä 79 espanjanvesikoiraa. Tuontikoiria saapui Espanjasta ja Belgiasta. Samana vuonna SKL myönsi seuraavat valionarvot ensimmäistä kertaa rodulle: kansainvälinen muotovalio Pancho de la Galea ja aglityvalio Pevikan Pyrstötähti sekä jäljestämisvalio Kiruna del Bolanio. Vuosina rodun suosio kasvoi edelleen ja vuonna 2005 ylitettiin Suomessa jo tuhannen rekisteröidyn koiran raja. Tuontikoiria rekisteröitiin vuosina Espanjan lisäksi Belgiasta, Ruotsista, Saksasta ja Alankomaista. Pentueita oli vuoden 2005 lopussa rekisteröity 36 kasvattajalle yhteensä 160 (yhteensä 883 pentua) ja tuontikoiria oli tuotu viidestä maasta 31:ltä eri kasvattajalta yhteensä 147 kpl (72 urosta ja 75 narttua). Vuonna 2006 rodun suosio kasvaa edelleen. Rodun kotimaan jälkeen seuraavaksi suurin koirakanta löytyykin Suomesta. Jo alkuajoista lähtien rodulla on ollut Suomessa osallistumisoikeus spanielien taipumuskokeeseen ja metsästyskoirien jäljestämiskokeeseen. Rodulla on ollut myös osallistumisoikeus spanielien metsästyskokeeseen, mutta se poistui vuoden 2004 sääntöuudistuksessa. Palveluskoirakoeoikeuksien myöntämisen jälkeen vuonna 2000 rodun harrastusmahdollisuudet laajenivat entisestään. Taulukot 1 3: Espanjanvesikoirien rekisteröinnit vuosina Taulukoista 1, 2 ja 3 on nähtävissä Suomessa rekisteröityjen espanjanvesikoirien vuotuiset määrät ja rodun suosion nopea kasvu vuodesta Luvut on jaettu tuontikoiriin ja Suomessa syntyneisiin. Rekisteröintivuodet on yhdistetty yhdeksi sarakkeeksi taulukossa 1 ja vuoden 2006 rekisteröintimäärä on tarkasteluhetkellä 348 kpl (KoiraNet, päivitys ). Taulukko 1. Rekisteröintivuosi Yht. % Tuonnit: Urokset ,5 Nartut ,0 Tuonnit yhteensä ,5 Suomessa syntyneet: Urokset ,5 Nartut ,0 Suomessa synt. yhteensä ,5 Rekisteröinnit yhteensä ,0 Lähde: KoiraNet v2.05, päivitys , viimeisin pentue Taulukko 2. Taulukko Rekisteröinnit yht. Suomessa syntyneet Tuonnit Suomessa syntyneet pennut 6 Vesikoirat ry

7 2.4 Rodun kehitys muissa maissa Rodun kotimaa Vaikka on epäselvää miten rotu on alun perin rantautunut kotimaahansa, sillä on ollut yksilömäärältään vankka asema Espanjassa viimeisintään jo 1900-luvun alkupuolelta lähtien. Rotu oli saavuttanut pysyvästi suosionsa työmiesten keskuudessa monipuolisena käyttökoirana. Viralliset rekisteröintitiedot eivät kuitenkaan ulotu pidemmälle kuin 1980-luvun alkupuolelle, jolloin rodun kotimaan rotuyhdistys perustettiin luvun lopulla pieni ryhmä ihmisiä alkoi miettiä laajempaa käyttöä rodulle, joka oli yleinen Etelä-Espanjassa, mutta muualla Espanjassa suhteellisen tuntematon. Santiago Montesinos alkoi viedä eteenpäin rodun tunnettavuutta, ja perusti rodulle oman rotuyhdistyksen, Asociación Española del Perro de Aguas Españolin vuonna 1980, ollen samalla myös tämän yhdistyksen puheenjohtaja. Useiden vuosien työskentelyn jälkeen Espanjan Kennelliitto hyväksyi rodun viralliseksi FCI hyväksyi rodun viralliseksi 1990-luvun lopulla. Rotumääritelmää on muutettu pariin kertaan koirien koon ja värin suhteen ennen lopullista FCI:n virallistamista. Santiago Montesinoksen seuraaja ja rotuaktivisti oli Antonio García Pérez, joka on jo pitkään johtanut Espanjan rotukerhoa. Maaliskuussa 1985 Madridin kansainvälisessä näyttelyssä tuotiin esille 45 koiraa (lähinnä Etelä-Andalusiasta, ja vain muutama pohjoisesta) tarkoituksena päästä viralliseen rekisteriin. Näistä koirista 38 koiraa hyväksyttiin rekisteriin ja virallisen kasvatustyön pohjaksi. 38 ensimmäisestä rotuun otetusta koira nimeltä Trini saavutti ensimmäisenä Espanjan muotovalion arvon vuonna Muita ensimmäisiä virallisia Espanjan muotovalioita olivat Manolo ja Márquez- Chocolate sekä Mori (valionarvo myönnetty vuonna 1987), Moro de Ubrique ja Rubialinda (1988) sekä Dila ja Teddy (1989). Nämä ovat koiria, jotka löytyvät hyvin monen suomalaisen espanjanvesikoiran sukutaulusta. Espanjan Kennelliiton hyväksynnän ja FCI:n virallistamisen välissä rodun pariin tuli uusia kasvattajia ja harrastajia, ja rotu saavutti nopeasti suuren suosion Taulukko 4: FCI 8, sektio 3, vesikoirat rekisteröinnit Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa sekä espanjan- ja portugalinvesikoirien rekisteröinnit kotimaissaan ja portugalinvesikoirien rekisteröinnit USA:ssa vuosina Taulukosta on nähtävissä vesikoirat-sektion (FCI 8, sektio 3) rekisteröintejä eri maissa vuosina Suomen, Ruotsin ja Norjan rekisteröinnit yhteenlaskettuina lukumäärällisesti suurin rotu on lagotto romagnolo ja harvinaisin on amerikanvesispanieli. Rekisteröintivuosi / Yht. Rotu Amerikanvesispanieli Suomi Ruotsi Norja Barbet Suomi Ruotsi Norja Espanjanvesikoira Suomi Ruotsi Norja Espanja Irlanninvesispanieli Suomi Ruotsi Norja Lagotto romagnolo Suomi Ruotsi Norja Portugalinvesikoira Suomi Ruotsi Norja Portugali USA Wetterhoun Suomi Ruotsi Norja Lähteet: Koiramme-lehti 1-2/06, Hundsport-lehti 1-2/06 ja NKK:n, RSCE:n ja CPC:n Internet-sivut sekä portugalinvesikoiraharrastajat USA:ssa. Espanjanvesikoirien jalostuksen tavoiteohjelma

8 hyvin monenlaiseen työhön ja harrastukseen sopivan luonteensa vuoksi. Koiria kirjattiin Espanjalaisten rotujen rekisteriin yhä enemmän, ja lopulta rotu oli eniten rekisteröity espanjalainen rotu Espanjassa. Rekisteröintimäärät ovat olleet vuotuisessa kasvussa ja vuonna 2005 rodun kotimaassa rekisteröitiin yhteensä 1028 espanjanvesikoiraa. Kasvattajia löytyy kymmeniä, joista rekisteröintimäärältään ylivoimaisesti vahvin asema on ollut Ubrique-kennelillä (Antonio García Pérez). Nykyään Espanjassa on yli rekisteröityä espanjanvesikoiraa, ja ainakin sama määrä koiria ilman virallisia papereita. Määrällisesti Espanjassa on siis paljon rodun edustajia. Ongelmina kuitenkin on ollut jo rodun alkuajoista lähtien terveystutkimustulosten puuttuminen, korkeat sukusiitosasteet sekä matadorijalostus. Rotukirjat eivät ole enää avoinna, joten paperittomien koirien saanti rekisteriin ei ole niin helppoa kuin ennen. Rotuunottotilaisuuksia on kuitenkin vielä mahdollista järjestää rotukerhon anomuksesta Espanjan Kennelliiton luvalla. Alkuaikoina rodussa esiintyi useita erilaisia tyyppejä. Pohjois-Espanjasta löytyi korkeajalkaisempia ja neliömäisempiä koiria, jotka toimivat pääasiassa kalastajien apulaisina. Koirien alkuperäinen pääväri on valkoinen eri sävyissään, sillä sen sanotaan erottuvan parhaiten Biskajanlahdelle tyypillisestä harmaansinisestä vedestä. Etelästä löytyi useampaakin erilaista linjaa. Etelä-Espanjan, erityisesti rämealueen, matalat ruskeasävyiset metsästys- ja paimenkoirat, jotka ovat selvästi korkeuttaan pidempiä, sekä eteläisten vuoristoalueiden nykyistä rotumääritelmää huomattavasti isompi ja raskaampi paimenkoirana käytetty linja. Näitä linjoja on myös aikoinaan nimetty, ja mm. Sierra-linjaisiksi kutsuttiin vuoristoissa eläviä koiria, jonka edustajilla oli yleensä enemmän pohjavillaa turkissaan kuin muissa linjoissa. Marismeño-linjaiset koirat omasivat yleensä ruskeasävyisen, selkeän naruturkin, ja ne olivat pääosin kalastajien sekä metsästäjien käytössä Etelä-Espanjan rämealueilla (espanjaksi marismeño). Nykyään nämä linjat ovat sekoittuneet keskenään, ja puhtaasti jotakin tiettyä vanhaa linjaa tai tyyppiä omaavaa koiraa on lähes mahdotonta löytää Pohjoismaat Pohjoismaissa vahvin espanjanvesikoirakanta on Suomessa. Rotu on hiljalleen kasvamassa myös Ruotsissa. Ensimmäiset koirat tulivat Ruotsiin hieman Suomea myöhemmin, mutta vasta 2000-luvulla rekisteröintimäärät lähtivät nousuun ja aivan viimevuosina kasvuvauhti on ollut kiihtyvää. Samoihin aikoihin espanjanvesikoiran kanssa Ruotsiin kotiutui myös lagotto romagnolo, jonka rekisteröintimäärät lähtivät hyvin pian nopeaan kasvuun ja nykyään lagotto romagnolo on Ruotsissa huomattavasti suositumpi rotu kuin espanjanvesikoira Suomessa. Ruotsin rotukerhon nimi on Svenska Perro de Agua Español klubben. Muissa pohjoismaissa espanjanvesikoiria on huomattavasti vähemmän. Ks. taulukko Eurooppa Rodun kotimaata sekä Suomea ja Ruotsia lukuun ottamatta espanjanvesikoira on muissa Euroopan maissa harvinainen rotu. Pientä jalansijaa on saavutettu mm. Alankomaissa, Belgiassa ja Saksassa ja näistä maista on myös tuotu Suomeen uutta jalostusmateriaalia. Englantiin ensimmäiset koirat tuotiin 1990-luvulla ja rotu kuuluu The Kennel Clubin Gundog-ryhmään. Itä-Euroopan maissa rotua esiintyy vielä vähemmän. Kuitenkin rotu on 2000-luvulta lähtien hitaasti levittäytymässä koko Eurooppaan ja esim. Suomesta on viety muualle Eurooppaan jo parisenkymmentä koiraa. Keski-Euroopassa toimivat ainakin seuraavat rotukerhot: Perro De Agua Español Club België vzw (Belgia), Perro De Agua Español Club Nederland (Alankomaat) ja Club du Barbet du Lagotto et autres Chien d Eau (Ranska) Yhdysvallat Ensimmäiset espanjanvesikoirat tuotiin Yhdysvaltoihin 1990-luvun lopulla Englannista, Belgiasta ja Espanjasta. Myös Suomesta on viety ainakin yksi uros USA:han ja suomalaisen uroksen pakastespermalla syntyi pentue keväällä 2006 Ariosa-kenneliin (Lisa Harper). United Kennel Club, Inc. (UKC) hyväksyi rodun Gun Dogs -ryhmäänsä (UKC:n rotumääritelmä) ja American Rare Breed Association (ARBA) rekisteröi koiria Sporting-ryhmäänsä (FCI:n rotumääritelmä). Espanjanvesikoira kuuluu myös American Kennel Clubin (AKC) Foundation Stock Service (FSS) -ohjelman rotuihin, mutta AKC ei rekisteröi rotua. Merkittävimmät rotukerhot ovat Spanish Water Dog Club, Inc. ja Spanish Water Dog Club of America, Inc. 8 Vesikoirat ry

9 3 JÄRJESTÖORGANISAATIO 3.1 Rotujärjestö Espanjanvesikoirien rotujärjestö on ollut vuoden 1994 ensirekisteröinnistä alkaen Suomen Spanieliliitto Finlands Spanielförbund ry (SSL). Vuonna 1964 perustettu SSL on Suomen Kennelliitto Finska Kennelklubben ry:n (SKL) alainen yhdistys ja toimii maanlaajuisesti. SSL:n jäseninä ovat spanieli- ja vesikoirarotuja harrastavat rotuyhdistykset ja rotua harrastavat yhdistykset sekä alueelliset spanielikerhot. SSL:n alaisia rotuja on 15 ja jäsenyhdistyksiä sillä oli v alussa 19. SSL:llä ei ole lainkaan henkilöjäseniä, vaan siihen kuulutaan jäsenyhdistysten kautta. SSL:n tehtävänä on edistää alaistensa rotujen käyttöä, harrastusta ja jalostusta, sekä tehdä rotujaan tunnetuksi. SSL järjestää mm. erikoisnäyttelyitä ja mestaruuskisoja alaisilleen roduille, kesäpäiviä jäsenilleen, sekä julkaisee neljästi vuodessa ilmestyvää Spanieli-jäsenlehteä. SSL:n tehtäviin kuuluu myös ulkomuoto- ja koetuomarikoulutus, sekä jäsenyhdistysten toimihenkilöiden koulutus ja ohjaus, sekä olla yhdyssiteenä Suomen Kennelliittoon. Ks. liite 1. LIITE 1: Suomen Spanieliliitto Finlands Spanielförbund ry:n säännöt 3.2 Rotua harrastava yhdistys Rotuyhdistyksestä rotua harrastavaksi yhdistykseksi Toukokuussa 1994 Leila Ekroth, Taru Hentola ja Sirpa du Jardin kokoontuivat Järvenpäässä allekirjoittamaan Vesikoirat-nimisen yhdistyksen perustamiskirjan. Yhdistyksen tarkoituksena oli toimia portugalin- ja espanjanvesikoirien rotua harrastavana yhdistyksenä Suomessa, sekä koota yhteen rotujen kasvattajat ja näistä roduista kiinnostuneet henkilöt maanlaajuisesti. Kesäkuussa 1994 pidettiin seitsemän espanjan- ja portugalinvesikoiraharrastajan voimin ensimmäinen yleiskokous, jossa päätettiin mm. ilmoittaa yhdistys yhdistysrekisteriin ja anoa SSL:n jäsenyyttä. Vesikoirat ry rekisteröitiin yhdistysrekisteriin rekisterinumerolla kotipaikkanaan Helsinki ja sille annettiin Y-tunnus Ks. liite 2. Vesikoirat ry on ollut SSL:n jäsenyhdistys vuodesta 1996 lähtien: ensin SKL:n rotuyhdistyksenä ja alkaen rotua harrastavana yhdistyksenä. Suuria muutoksia vaihdoksesta ei seurannut, sillä rotua harrastavan yhdistyksen ohjesäännön mukainen toiminta oli tullut tutuksi vuosien saatossa. Osa toiminnoista oli ollut yhdistyksen vastuulla perustamisesta lähtien (kerhon yleinen toiminta, oman toiminnan rahoitus, koti- ja ulkomaisten yhteyksien ylläpitäminen), niistä oli vastattu SSL:n suostumuksella (jalostuksen ohjaus) tai niitä oli hoidettu yhteistyössä SSL:n kanssa tai sen avustuksella (tuomarikoulutus, rodun edustus, koulutus-, näyttely- ja koetoiminta). Ks. liite 3. Vesikoirat ry on lisäksi Helsingin seudun kennelpiiri ry:n (HSKP) ja Suomen Palveluskoiraliitto ry:n (SPKL) jäsen. Yhdistys kannustaa kasvattajia noudattamaan rotumääritelmiä ulkomuodon ja etenkin luonteen ja käyttöomaisuuksien osalta sekä tekee kaiken voitavansa rotujen kehittämiseksi ja pitämiseksi korkeatasoisina. Se tukee ja kannustaa jäseniään näyttely-, koe- ja kilpailutoimintaan. Vesikoirat ry julkaisee Vesipostijäsenlehteä ja vuosikirjaa kummallekin rodulle sekä ylläpitää kotisivujaan. LIITE 2: Vesikoirat ry:n säännöt LIITE 3: Rotua harrastavan yhdistyksen ohjesääntö jäseniä oli 572 ja perhejäseniä 47. Yhdistyksellä ei ollut kunnia- tai nuorisojäseniä vuoden 2006 lopussa. Taulukko 5: Vesikoirat ry:n varsinaiset jäsenet vuosina Taulukosta on nähtävissä Vesikoirat ry:n varsinaisten jäsenten määrän kehitys ajalla Jäsenmäärän nousu on verrannollinen espanjanvesikoirien rekisteröintimäärän kasvuun. Vuosi Varsinaiset jäsenet Lähde: SKL-FKK:n toimintailmoitus Organisaatio Hallitus ja toimihenkilöt Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja neljä muuta jäsentä. Hallitukseen pyritään valitsemaan tasapuolisesti portugalin- ja espanjanvesikoirarotujen harrastajia. Syyskokous valitsee vuosittain puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, muista jäsenistä yksi on vuosittain erovuorossa. Kevätkokous päättää tarpeellisista edustuksista. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi kaksi jäsentä on läsnä. Yhdistyksen nimen kirjoittaa puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja sihteeri kaksi yhdessä sekä rahastonhoitaja yksin. Hallitus valitsee sihteerin ja rahastonhoitajan sekä muut tarpeelliseksi katsomansa toimihenkilöt ja määrää heidän tehtävänsä Toimikunnat Espanjan- ja portugalinvesikoirien yhteinen jalostustoimikunta on SSL:n alainen toimikunta. Vesikoirat ry:n syyskokous valitsee jalostustoimikuntaan neljä jalostusneuvojaa, joista kaksi edustaa espanjan- ja kaksi portugalinvesikoiria. Jalostustoimikunnan kokoonpanon vahvistaa SSL:n yleiskokous. Jalostusneuvojien toimikausi on neljä kalenterivuotta siten, että erovuoroisena on vuorovuosina espanjan- tai portugalinvesikoirien edustaja. Jalostustoimikunta valitsee pentuvälittäjät, toiminta- ja vuosikirjasihteerit. Lehtitoimikunta toimittaa yhdistyksen n. neljä kertaa vuodessa ilmestyvää jäsenlehteä. Vesiposti-lehdessä on vesikoiramaisia kertomuksia, yleistä koiratietoutta, sekä näyttely-, koe- ja tutkimustuloksia. Kotisivutoimikunta ylläpitää yhdistyksen Internetsivuja osoitteessa Kotisivuilla tiedotetaan yhdistyksen asioista ja tapahtumista, jaetaan rotutietoutta ja julkaistaan erilaisia tuloksia Alueellinen toiminta Alueellinen toiminta alkoi vuonna 2003, jolloin nimettiin ensimmäiset alueelliset yhteyshenkilöt. Heidän puoleensa voi kääntyä kaikissa espanjan- ja portugalinvesikoiria koskevissa asioissa. Heidän tehtävänään on jakaa tietoa roduista niin omistajille kuin muillekin kiinnostuneille. Yhteyshenkilöt järjestävät omien resurssiensa mukaisesti paikallisia tapaamisia ja ohjaavat koulutuksista kiinnostuneet paikallisiin koulutustoimintoihin. Alueellisten yhteyshenkilöiden tiedot julkaistaan yhdistyksen jäsenlehdessä. Yhdistyksen kotivisuilla on yhteystietojen lisäksi tietoa alueellisista tapahtumisista Jäsenmäärä Vesikoirat ry:hyn voi kuulua varsinaisena jäsenenä, perhejäsenenä, nuorisojäsenenä tai kunniajäsenenä. Vesikoirat ry:n varsinaisten jäsenten määrä oli vuoden 1999 loppuun mennessä noussut 100:aan. Vuoden 2006 lopussa varsinaisia Espanjanvesikoirien jalostuksen tavoiteohjelma

10 4 NYKYTILANNE 4.1 Populaation nykytilanne Populaation koko ja rakenne Espanjanvesikoiran tiedot on kerätty vuosilta (KoiraNet, päivitys ). Tänä aikana Suomessa on rekisteröity 1378 espanjanvesikoiraa (vuosina yhteensä 1030 ja vuonna koiraa). Näihin luetaan sekä Suomessa syntyneet (1219 kpl) että ulkomailta tuodut ja Suomeen rekisteröidyt koirat (159 kpl). Tuontikoirista 76 on uroksia ja 83 narttuja. Tuontikoirien osuus kaikista rekisteröinneistä on 11,5 %. Ensimmäiset rekisteröidyt espanjanvesikoirapentueet (2 kpl) syntyivät vuonna Pentueita on rekisteröity vuoden 2006 loppuun mennessä 217 kappaletta, joista vuonna kappaletta. Pentuja on keskimäärin syntynyt 5,6 pentua/pentue. Vuosina 2004 ja 2005 espanjanvesikoiria kasvatti keskimäärin 18 kasvattajaa/vuosi ja vuonna 2006 pentueita rekisteröitiin 28 kasvattajalle. Vuoden 2006 rekisteröinnit mukaan lukien pentuja on rekisteröity yhteensä 45 kasvattajalle. Ks. liite 4. Taulukko 6: Espanjanvesikoirien rekisteröinnit vuosina Taulukosta on nähtävissä Suomessa rekisteröityjen espanjanvesikoirien vuotuiset määrät. Luvut on jaettu tuontikoiriin ja Suomessa syntyneisiin sekä pentueja kasvattajamääriin. Rekisteröintivuodet on yhdistetty yhdeksi sarakkeeksi ja vuoden 2006 rekisteröintimäärä on tarkasteluhetkellä 348 kpl (KoiraNet, päivitys ). Rekisteröintivuosi Yht. % Tuonnit: Urokset ,5 Nartut ,0 Tuonnit yhteensä ,5 Suomessa syntyneet: Urokset ,5 Nartut ,0 Suomessa synt. yhteensä ,5 Rekisteröinnit yhteensä ,0 Pentueita Pentueessa ka. pentuja 5,3 5,6 5,2 5,1 4,7 5,4 5,7 6,1 5,9 5,6 Kasvattajat Lähde: KoiraNet v2.05, päivitys , viimeisin pentue Suomessa syntyneiden espanjanvesikoirien rekisteröintimäärät ovat olleet jatkuvassa kasvussa ja vuodesta 2002 kasvu on ollut erityisen nopeaa. Vuonna 2006 Suomessa rekisteröitiin 348 espanjanvesikoiraa. Vertailun vuoksi todettakoon, että rodun kotimaassa Espanjassa koiria rekisteröitiin reilu tuhat yksilöä vuonna Vuonna 2005 espanjanvesikoira oli Suomessa 45. sijalla listalla, jossa vertailtiin eri rotujen vuotuisia rekisteröintimääriä ja vuonna 2006 rotu oli noussut jo sijalle 32. Myös tuontikoirien rekisteröintimäärät ovat keskimäärin olleet kasvussa; varsinaiset rekisteröintihuiput saavutettiin vuosina 2002 (25 koiraa) ja 2005 (39 koiraa). Kaikista tuoduista uroksista 53 koiraa eli 69,7 % on käytetty jalostuksessa. Kaikista tuoduista nartuista 47 koiraa eli 56,6 % on käytetty jalostuksessa. 93,1 % espanjanvesikoirista on tuotu Espanjasta, yhteensä 27 eri kasvattajalta. Lisäksi muutamia koiria on tuotu Alankomaista, Belgiasta ja Ruotsista sekä Saksasta. Ks. liite 5. LIITE 4: Suomessa syntyneiden pentueiden rekisteröinnit kasvattajittain v LIITE 5: Tuonnit kasvattajittain v Tehollinen populaatiokoko Rotu tulisi säilyttää geneettisesti mahdollisimman monimuotoisena. Tähän vaikuttavat keskeisesti jalostukseen käytettävien koirien väliset sukulaisuussuhteet sekä se, miten paljon kutakin yksilöä käytetään jalostukseen. Erityisesti tämä koskee uroksia, sillä yksittäistä urosta voidaan teoriassa käyttää lukemattomia kertoja, kun taas nartun jalostuskäyttö on rajallinen. Suosittuja uroksia ei tule käyttää jalostuksessa liikaa (matadorijalostus), jotta yksittäisen jalostusyksilön perimän osuus ei kasva kohtuuttoman suureksi. Rodun geneettisen monimuotoisuuden kannalta olisi tärkeää, että jalostukselliset perusvaatimukset täyttäviä yksilöitä käytettäisiin tasaisesti, tämä koskee sekä uroksia että narttuja. Tämän mittaamiseen käytetään ns. tehollista populaatiokokoa, joka käytännössä kertoo, kuinka laaja tai kapea jalostuspohja on, ja vaikuttaa suoraan rodun sukusiitosasteeseen sekä geenipoolin monimuotoisuuteen. Kun rodun kanta on pieni, on myös tehollinen populaatiokoko automaattisesti pieni, jolloin rodun geenipooli on luonnollisesti kapea. Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että tehollisen populaatiokoon ollessa alle 100 tämän kannan tilaa pidetään geneettisesti hyvin haavoittuvaisena. Koon ollessa alle 50 pidetään kannan tilaa erittäin haavoittuvaisena. Kannan kasvu nostattaa tehollista populaatiokokoa, mutta vain silloin kun jalostukseen käytetään riittävän laajaa koirakantaa, tasapuolisesti sekä uroksia että narttuja. Kapea jalostuskanta johtaa sukulaisuussuhteiden lisääntymiseen ja sitä kautta pakostakin sukulaisten parittamiseen. Pienessä rodussa on sattumasta kiinni, mitkä alleelit siirtyvät seuraaville sukupolville. Tällöin tapahtuu helposti ns. geenien fiksoitumista, jolloin tietystä geenistä jää rotuun jäljelle vain yksi alleeli. Alleelien häviämisnopeus riippuu tehollisesta populaatiokoosta. Mitä pienempi tehollinen populaatiokoko on, sitä nopeammin alleelit häviävät populaatiosta. Pienessä rodussa (alle 1000 koiraa) rodun koko geenivarastoa ei pystytä säilyttämään, vaikka käytetyt jalostusvalinnat olisivat mahdollisimman ulkosiittoisia, vaan geenien eri versioita katoaa kannasta väkisinkin, lopullisesti. Tehollinen kannankoko kuvaa siis koko geenipohjan laajuutta. Mitä pienempi tehollinen populaatio on, sitä nopeammin keskimääräinen sukusiitosaste kasvaa ja samalla geneettinen monimuotoisuus pienenee. Tehollista kannankokoa laskettaessa käytetään tavallisimmin kaavaa Ne=4*Nm*Nf/(Nm+Nf). Nm on siitokseen käytettyjen urosten ja Nf narttujen lukumäärä ja Ne tehollinen populaatiokoko. Tämä kaava kuvaa ideaalipopulaatiota ja antaa huomattavia yliarvioita, mutta sen perusteella voidaan todeta kehityssuunta. (Ideaalipopulaatiossa ei ole päällekkäisiä sukupolvia, narttuja ja uroksia on yhtä paljon, koira tekee jälkeläisiä vain kerran ja jokaista narttua ja urosta kohden syntyy yksi uros- ja narttujälkeläinen.) Kaavassa ei oteta huomioon jalostukseen käytettyjen koirien keskinäisiä sukulaisuussuhteita. Koirien ollessa sukulaisia keskenään tehollinen populaatiokoko on todellisuudessa huomattavasti pienempi kuin kaava antaa olettaa. Espanjanvesikoirilla tehollinen populaatiokoko on ollut tasaisessa kasvussa, mikä on tietenkin hyvä asia. Luku on kuitenkin vielä pieni, mikä johtuu pitkälti rodun koirakannan pienuudesta. Taulukossa 7 on ilmoitettu ns. ihannepopulaatio, mikä tarkoittaa ideaalitilannetta, jossa jalostukseen käytettävistä koirista jokaista urosta ja narttua käytetään vain kerran (mahdollisimman laaja geenimateriaali). Näin ollen ihannepopulaatio on aina 2x pentuemäärä. Tehollinen populaatiokoko siis kertoo, kuinka montaa jalostusyksilöä on todellisuudessa käytetty. Kun samaa urosta käytetään usealle eri nartulle, tehollisen populaatiokoon osuus ihannepopulaatiosta pienenee. Todellisuudessa urosten (ja narttujen) ollessa sukua keskenään on jalostusmateriaali geneettisesti suppeampi kuin mitä tehollinen populaatiokoko antaa ymmärtää. Siksi sitä voidaankin pitää vain suuntaa näyttävänä, joskin se on hyvä apuväline rodun jalostusmateriaalin monipuolisuutta mitattaessa. Ks. taulukot 7, 8, 9 ja Vesikoirat ry

11 Taulukot 7 8: Tehollinen populaatio vuosina Alla olevista kaavioista on nähtävissä tehollisen populaation kehitys vuosittain. Taulukossa 7 on tehollinen populaatio ensin rekisteröintivuosittain ja sitten syntymävuoden mukaan viiden vuoden liukuvissa jaksoissa. Rekisteröintivuodet on yhdistetty yhdeksi vuodeksi ja vuoden 2006 Suomessa syntyneiden pentueiden lukumäärä on tarkasteluhetkellä 57 kpl (KoiraNet, päivitys ). Taulukko 7. Rekisteröintivuosi Pentuemäärä Lisääntyvien urosten määrä (Nm) Lisääntyvien narttujen määrä (Nf) Tehollinen populaatiokoko (Ne) Ihannepopulaatio Tehollisen populaatiokoon osuus ihannepopulaatiosta % 52,7 100,0 83,0 89,1 87,0 92,3 83,7 85,7 87,1 Syntymävuosi Pentuemäärä Lisääntyvien urosten määrä (Nm) Lisääntyvien narttujen määrä (Nf) Tehollinen populaatiokoko (Ne) Ihannepopulaatio Tehollisen populaatiokoon osuus ihannepopulaatiosta % 52,6 58,6 59,5 66,1 70,1 67,4 65,0 63,7 60,6 Lähde: KoiraNet v2.05, päivitys , viimeisin pentue Taulukko Lisääntyvien urosten määrä (Nm) Tehollinen populaatiokoko (Ne) Lisääntyvien narttujen määrä (Nf) Ihannepopulaatio Taulukko 9: Rekisteröinnit ja tehollinen populaatio vuosina Alla oleva kuvaaja esittää tehollisen populaation suhteessa rekisteröintimäärään vuosina Rekisteröintivuodet on yhdistetty yhdeksi vuodeksi ja vuoden 2006 rekisteröintimäärä on tarkasteluhetkellä 348 kpl (KoiraNet, päivitys ) Rekisteröinit Tehollinen populaatiokoko (Ne) Taulukko 10: Rekisteröinnit ja lisääntyvät koirat vuosina Alla oleva kuvaaja esittää lisääntyneet nartut ja urokset suhteessa rekisteröintimäärään vuosina Lisääntyvien urosten kokonaismäärä on pienempi kuin lisääntyvien narttujen. Rekisteröintivuodet on yhdistetty yhdeksi vuodeksi ja vuoden 2006 rekisteröintimäärä on tarkasteluhetkellä 348 kpl (KoiraNet, päivitys ) Sukusiitos Rekisteröinnit Lisääntyvät nartut Lisääntyvät urokset Yksilö saa aina puolet geeneistään isältä ja puolet emältä. Sukulaisuussuhde kertoo, kuinka paljon kahden eri yksilön välillä on yhteisiä geenejä. Vanhemman ja jälkeläisen välillä sukulaisuussuhde on aina 50 %, samoin täyssisarten. Hypättäessä seuraavaan sukupolveen sukulaisuussuhde puolittuu. Ks. taulukko 11. Taulukko 11: Vanhempien keskinäisten sukulaisuussuhteiden yhteys sukusiitosasteeseen jälkeläisillä Tästä taulukosta käy ilmi vanhempien keskinäisten sukulaisuussuhteiden yhteys sukusiitosasteeseen jälkeläisillä. Yksilön sukusiitosaste on siis suoraan kytkennässä vanhempien sukulaisuussuhteeseen ollen tästä aina puolet. Sukulaisuus- Jälkeläisten Vanhemmat suhde % sukusiitosaste % Äiti poika Isä tytär Täyssisarukset Puolisisarukset 25 12,5 Isovanhempi pentu 25 12,5 Serkukset 12,5 6,25 Sukusiitosaste ilmaisee niiden geenien alleelien keskimääräisen osuuden yksilön genomissa, jotka koira on saanut sekä isältään että emältään, ts. yksilö on saanut saman alleelin tuplasti. Tällaisessa tilanteessa yksilöllä on vähintään yksi kantavanhempi, joka esiintyy sekä isän että emän sukutaulussa. Mitä useampia yhteisiä kantakoiria sukutaulusta löytyy ja mitä läheisempää sukua nämä ovat tarkasteltavalle yksilölle, sitä korkeampi sukusiitosaste on. Sukusiitoksessa yksilö saa siis saman alleelin sekä isältään että äidiltään ja on tällöin tämän geenin suhteen homotsygootti. Korkea sukusiitos tarkoittaa populaatiossa myös korkeaa homotsygotia-astetta, joka käytännössä johtaa piilevien ominaisuuksien (esim. sairaudet) esille tuloon ja yleistymiseen sekä samalla geenipoolin kaventumiseen. Yksilötasolla korkea sukusiitosaste johtaa vastustuskyvyn heikkenemiseen ja pahimmillaan elin- ja lisääntymiskyvyn huonontumiseen. Serkusparitusta pidetään rajana lähisukuisten koirien yhdistämiselle, tällöin sukusiitosaste on 6,25 %. Espanjanvesikoiralla tähän tulisi kiinnittää erityistä Espanjanvesikoirien jalostuksen tavoiteohjelma

12 huomiota, sillä kanta on hyvin pieni ja suuri osa koirista on keskenään sukua toisilleen. Esimerkiksi yksittäisten koirien liiallista jalostuskäyttöä ja samojen yhdistelmien uusintaa sekä lähisukuisten koirien yhdistämistä tulisi ehdottomasti välttää. Pahimmillaan joidenkin yksittäisten pentueiden sukusiitosasteet ovat kohonneet 40 %:in asti (pentue synt. 6/01). Vielä keskeisempää olisi seurata sukusiitosasteiden kehitystä populaatiotasolla, jolloin sukusiitosaste ei saisi olla yli 1 2 %. Espanjanvesikoiralla koko populaation sukusiitosaste on kuitenkin huolestuttavan korkea, tällä hetkellä 3,02 (tilanne 12/06). On lisäksi huomattava, että espanjanvesikoiran sukusiitosprosentit varsinkaan rodun varhaisina vuosina Suomessa eivät ole täysin vertailukelpoisia muiden rotujen sukusiitosasteiden kanssa. Tämä johtuu siitä, että koirien sukutauluissa on virallisestikin tuntemattomia koiria silloin, kun jokin kantakoira on otettu rotuun. On siis mahdollista, että koiran sukupuuhun kätkeytyy sellaisia sukulaisuussuhteita, jotka eivät näy sukutaulusta. Myös SKL:n jalostustietojärjestelmä on espanjanvesikoiran osalta puutteellinen, koska kaikista tuontikoirista (ja edelleen näiden jälkeläisistä) ei järjestelmässä ylipäätään ole täydellisiä polveutumistietoja. Lisää ongelmia aiheuttaa se, että vanhoista espanjalaisista koirista on käytetty kahta tai jopa kolmea eri tavalla rakennettua rekisterinumeroa, jolloin tämä koira voi esiintyä jopa samassa sukutaulussa eri numeroilla, eri koirana. Todelliset sukusiitosasteet lienevät näistä syistä tässä esitettyjä korkeampia. Ks. taulukko 12. Sukusiitosasteiden tarkempi käsittely on jätetty pois tästä jalostuksentavoiteohjelmasta näiden ongelmien vuoksi, sillä ne estävät todenperäisen vertailun yksilö- ja populaatiotasolla. Ongelma poistunee kuitenkin ajan oloon, kun yhä suurempi osa vuotuisista pentueista syntyy jo usean polven suomalaisille espanjanvesikoirille ja SKL saa korjattua päällekkäisyydet KoiraNetissä Jalostuspohja ja siitosmateriaali Espanjanvesikoiran jalostuspohjaa voidaan fenotyypiltään pitää melko heterogeenisenä. Luonteiden, terveyden ja ulkomuodon suhteen yksilöiden välillä on huomattavia eroja. Kuitenkin rodun suhteellisen korkea sukusiitosaste todistaa rodun olevan geneettisesti melko kapea ja yhtenäinen. Sillä vaikka pelkästään sisarustenkin erot saattavat olla pentueen sisällä hyvinkin silmäänpistäviä, tulee rotua kuitenkin tarkastella populaatiotasolla kokonaisuuden hahmottamiseksi. Jalostukseen tulisi aina käyttää koiria, jotka ovat jalostusarvoltaan rodun keskitasoa parempia. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota urosten valintaan. Jalostusarvoa mitatessa tulee koiran ominaisuuksia tarkastella kolmella eri tasolla. Ensinnäkin tulee huomioida mahdollisimman kattavasti yksilön sukulaiset (vanhemmat, sisarukset jne.) ja näiden jalostusarvot. Toiseksi tulee tietenkin arvioida yksilön omat tulokset sekä kolmantena vaiheena jo mahdollisesti syntyneiden jälkeläisten taso eli nk. jälkeläisnäyttö. Koiran ilmiasussa osa ominaisuuksista on koiran jalostusarvoa mitatessa luotettavampia, kuin toiset. Tämä riippuu ominaisuuden periytyvyysasteesta. Mikäli periytyvyysaste on , voidaan sitä jo pitää melko luotettavana, hyvin luotettavana ja 0.6:n ylittävää periytyvyysastetta erittäin luotettavana mittarina jalostuksessa. Periytyvyysastetta hyödyntäessä on kasvattajan ymmärrettävä, että ominaisuuksia, joilla on matala periytyvyysaste, on tehokkaampaa jalostaa jälkeläisarvostelujen ja lähisukulaisten tulosten avulla. Päinvastoin jalostettaessa ominaisuutta, jonka periytyvyysaste on korkea, tulisi kasvattajan painottaa jalostusyksilön omaa ilmiasua. Elinvoimaan ja terveyteen liittyvien ominaisuuksien, esim. hedelmällisyys, periytyvyysarvot ovat yleensä Luonteen ja käyttäytymisen piirteet ovat periytyvyysasteeltaan luokkaa Kasvunopeus sekä jotkin luonteiden erikoispiirteet, kuten metsästys- ja vartiointivietti ovat Ulkomuodolliset ominaisuudet ovat periytyvyysarvoltaan yleensä edellisiä vielä korkeampia. Jalostusmateriaali tulisi pitää mahdollisimman laajana, jotta vältyttäisiin rodun geenipoolin kaventumiselta. Kuitenkaan kaikki koirat eivät täytä jalostuksen kriteerejä ja karsintaa tulee tehdä. Yhdistelmiä harkittaessa tulisi nähdä koirat kokonaisuutena, eikä tuijottaa liikaa yksittäisiin ominaisuuksiin. Tiettyjen yksilöiden liiallinen jalostuskäyttö on vahingollista rodulle. Ks. taulukot 13 ja 14. Liikakäytöksi voidaan lukea yli 10 %:n osuudet kahtena edellisenä vuonna syntyneistä pennuista tai yli 5 %:n osuudet sukupolvea kohden eli noin neljänä peräkkäisenä vuonna syntyneistä. 10 %:n laskentatavalla vuonna 2006 liikakäytöksi voitiin lukea 42 pentua (vuonna 2004 syntyi 193 ja vuonna pentua) ja vuonna 2007 liikakäytön raja on 56 pentua (vuonna 2005 syntyi 220 ja vuonna pentua). Neljän vuoden sarjoissa uroksia tarkasteltaessa on todettavissa, että rodun alkuaikoina yksittäisiä uroksia on selvästi käytetty liikaa eli yli 5 %:n osuus. Vuosina kaksi käytetyintä urosta ovat isinä liki puolelle tuona aikana syntyneistä pentueista. Kuitenkin pentuja syntyi tuolloin vielä niin vähän, että yksikin suurikokoinen pentue saattoi olla urokselle liikaa. Sama on nähtävissä vuosina Vuosina urosten suhteellinen jalostuskäyttö oli huomattavasti maltillisempaa. Vain yhdellä uroksella %-osuus ylittää suosituksen. 5 %:n laskentatavalla vuonna 2006 liikakäytöksi voitiin lukea 30 pentua (vuosina syntyi 587 pentua) ja vuonna 2007 liikakäytön raja on 44 pentua (vuosina syntyi 862 pentua). Tarkastelussa tuleekin kiinnittää huomiota urosten suhteelliseen käyttöön tiettynä aikakautena. Luonnollisesti on jalostuksen kannalta eri asia, käytetäänkö samaa urosta kymmenen kertaa kahden vuoden aikana vai koko elinikänään. Ks taulukot 15, 16, 17, 18, 19 ja 20. Taulukko 12: Populaation kehitys vuosina Tästä taulukosta käyvät ilmi populaation geneettiset tunnusluvut viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Sukusiitosprosentti on tässä laskettu vuosittaisista rekisteröinneistä. Vuoden 2006 rekisteröintimäärä on tarkasteluhetkellä 348 kpl (KoiraNet, päivitys ). Vuosi Rekisteröinnit Kasvattajat Tehollinen populaatiokoko Sukusiitosprosentti 3,77 0,50 2,30 2,23 4,70 5,41 3,12 2,12 3,50 3,22 2,96 Lähde: KoiraNet v2.05, päivitys , viimeisin pentue Taulukko 13: Pentueiden määrä jalostukseen käytetyillä koirilla Tästä taulukosta käyvät ilmi jalostukseen käytettyjen urosten ja narttujen pentueitten määrät sekä jalostukseen käytettyjen koirien prosenttiosuus kaikista rekisteröinneistä. Jalostukseen käytetyillä koirilla on enimmäkseen yksi tai kaksi pentuetta. Vuoden 2006 rekisteröintimäärä on tarkasteluhetkellä 348 kpl (KoiraNet, päivitys ). Pentuetta/ tai yli Yht. % jalostukseen käytetty koira rek. Urokset ,7 Nartut ,4 Jalostukseen käytetyt koirat yht ,1 Rekisteröityjä koiria: 1378, joista uroksia 675 ja narttuja 703. Lähde: KoiraNet v2.05, päivitys , viimeisin pentue Vesikoirat ry

13 Taulukko 14: Pentujen määrä jalostukseen käytetyillä koirilla Tästä taulukosta käyvät ilmi jalostukseen käytettyjen urosten ja narttujen pentujen määrät sekä jalostukseen käytettyjen koirien prosenttiosuus kaikista rekisteröinneistä. Jalostukseen käytetyillä koirilla on eniten pentuja tilastointivälillä 6 10 pentua. Vuoden 2006 rekisteröintimäärä on tarkasteluhetkellä 348 kpl (KoiraNet, päivitys ). Pentua/ tai yli Yht. % jalostukseen käytetty koira rek. Urokset ,7 Nartut ,3 Yhteensä ,1 Rekisteröityjä koiria: 1378, joista uroksia 675 ja narttuja 703. Lähde: KoiraNet v2.05, päivitys , viimeisin pentue Taulukko 15: Käytetyimmät urokset vuosina Tästä taulukosta käyvät ilmi kuusi käytetyintä urosta vuosina Tilastointiaikana on käytetty yhteensä 10 urosta. Yli 80 % tilastointiaikana syntyneistä pennuista on kuuden käytetyimmän uroksen jälkeläisiä. Pentujen prosenttiosuus on laskettu tilastointiaikana rekisteröidyistä pennuista. Syntymävuosi % Uros Pentueita Pentuja pennuista 1. Sanyo de Ubrique ,9 2. Zampullin del Marismeño ,1 3. Fuerte de Ubrique ,8 4. Nautico ,2 5. Manzanares de Ubrique 1 8 7,3 6. Dylan del Bolanio 1 8 7,3 Yhteensä ,6 Lähde: KoiraNet v2.05, päivitys Taulukko 16: Käytetyimmät urokset vuosina Tästä taulukosta käyvät ilmi seitsemän käytetyintä urosta vuosina Tilastointiaikana on käytetty yhteensä 25 urosta. Lähes puolet tilastointiaikana syntyneistä pennuista on seitsemän käytetyimmän uroksen jälkeläisiä. Pentujen prosenttiosuus on laskettu tilastointiaikana rekisteröidyistä pennuista. Syntymävuosi % Uros Pentueita Pentuja pennuista 1. Dumbo del Bolanio ,7 2. Titi del Marismeño ,6 3. Herman's Atlantis ,1 4. Fuerte de Ubrique ,1 5. Zampullin del Marismeño ,6 6. Lolo del Marismeño ,6 7. Zorrazo Pequeno Nautico ,6 Yhteensä ,2 Lähde: KoiraNet v2.05, päivitys Taulukko 17: Käytetyimmät urokset vuosina Tästä taulukosta käyvät ilmi kuusi käytetyintä urosta vuosina Tilastointiaikana on käytetty yhteensä 59 urosta. Enää 30 % tilastointiaikana syntyneistä pennuista on kuuden käytetyimmän uroksen jälkeläisiä. Pentujen prosenttiosuus on laskettu tilastointiaikana rekisteröidyistä pennuista. Syntymävuosi % Uros Pentueita Pentuja pennuista 1. Alevin de le Polvorin ,7 2. Bastinazo Danca Cotufa ,7 3. Zorrazo Albarkoquero ,0 4. Zorrazo Quijote ,9 5. Veskarin Al Albali ,9 6. Cabo de Valdeperales ,7 Yhteensä ,9 Lähde: KoiraNet v2.05, päivitys Taulukko 19: Merkittävimmät isoisät vuosilta Tähän taulukkoon on merkitty urokset, joilla on eniten jälkeläisiä toisessa polvessa. Taulukosta käyvät ilmi uroksen syntymävuosi sekä jälkeläisten määrät toisessa ja ensimmäisessä polvessa. Vuoden 2006 Suomessa syntyneiden pentujen rekisteröintimäärä on tarkasteluhetkellä 336 kpl (KoiraNet, päivitys ). Tästä taulukosta puuttuu usea ulkomainen uros ja taulukko päivitetään, kun SKL on korjannut puutteet KoiraNetissä Nimi Synt. polvi polvi 1. Alevin de el Polvorin Nautico Dumbo del Bolanio Zampullin del Marismeño Titi del Marismeño Lucho de Valdeperales Herman's Atlantis Jano de Valdeperales Manzanares de Ubrique Zorrazo Pequeno Nautico Lolo del Marismeño Fuerte de Ubrique Bastinazo Danca Cotufa Pancho de la Galea Moucad de Ubrique Cabo de Valdeperales Lähde: KoiraNet v2.05, päivitys , viimeisin pentue Taulukko 20: Merkittävimmät isoäidit vuosilta Tähän taulukkoon on merkitty nartut, joilla on eniten jälkeläisiä toisessa polvessa. Taulukosta käyvät ilmi nartun syntymävuosi sekä jälkeläisten määrät toisessa ja ensimmäisessä polvessa. Vuoden 2006 Suomessa syntyneiden pentujen rekisteröintimäärä on tarkasteluhetkellä 336 kpl (KoiraNet, päivitys ) Nimi Synt. polvi polvi 1. Margarita del Marismeño Folas del Marismeño Zorrazo Paloma Columba Curruca de Ubrique Tarantula del Marismeño Besla Zorrazo Ketchup Rumba de Casa Aramar Lagartija del Marismeño Zorrazo Mimosa Concurrido Zarza Zorrazo Pajarita Taira del Marismeño Lastarkeg de Ubrique Bulla de Calathea Albahaca del Bolanio Herman's Antarktis Boisterous Menelna Mazapan Lähde: KoiraNet v2.05, päivitys , viimeisin pentue Taulukko 18: Eniten jälkeläisiä saaneet urokset vuosilta Tästä taulukosta käyvät ilmi eniten jälkeläisiä saaneet urokset sekä niiden prosenttiosuudet kaikista rekisteröidyistä pennuista vuosilta Vuoden 2006 rekisteröintimäärä on tarkasteluhetkellä 348 kpl, joista Suomessa syntyneitä 336 kpl (KoiraNet, päivitys ). Taulukkoon on merkitty myös urosten isät, emänisät ja isänisät sekä alleviivattu koirat, jotka esiintyvät useamman koiran takana. Uros Synt. Pentueita Pentuja % pennuista Isä Isänisä Emänisä Alevin de el Polvorin ,35 Dali de el Polvorin Cuchareto del Marismeño Andaluz de Ubrique Zorrazo Albarkoquero ,45 Herman's Atlantis Manzanares de Ubrique Curro Zampullin del Marismeño ,79 Sabio Corcha de Ubrique Gullibert de Ubrique Cabo de Valdeperales ,79 Cantaor de Valdeperales Verdi de la Galea Diso de Ubrique Titi del Marismeño ,63 Romero tuntematon Sabio Zorrazo Pequeno Nautico ,63 Nautico Manolo Tejon del Marismeño Zorrazo Espinillo ,63 Lucho de Valdeperales Vedi de La Galea Lasodid de Ubrique Pevikan Himppuhamppu ,38 Zambullin del Marimeño Sabio Alamo de los Caetes Bastinazo Danca Cotufa ,30 Amigo Lastone de Ubrique Aitor de Ubrique Zorrazo Quijote ,30 Alevin de el Polvorin Dali de el Polvorin Titi del Marismeño Fuerte de Ubrique ,21 Moro tuntematon Pantano de Ubrique Dumbo del Bolanio ,05 Alamo de los Caetes Imperio Primero Sanyo de Ubrique ,05 Gordo de Ubrique Moro Marquez Lähde: KoiraNet v2.05, päivitys , viimeisin pentue Suomessa syntyneitä pentuja yht Espanjanvesikoirien jalostuksen tavoiteohjelma

14 Ensimmäiset Suomessa syntyneet espanjanvesikoirapentueet olivat lähinnä Marismeño- ja Ubrique-linjaisia koiria. Vuosien varrella on muidenkin espanjalaisten kasvattajien kasvatteja tullut tuonteihimme mukaan (joissa niissäkin ovat yleensä takana nämä Marismeño- ja/tai Ubrique-valtalinjat), muun muassa Bolanio-, Valdeperales- sekä Sierra Alhamilla -koiria. Alkuvuosien jälkeen Marismeño-koirat alkoivat vähentyä. Viime aikoina Ubrique-koiria on taas tuotu ja käytetty muutamaa edeltävää vuotta enemmän. Tuonteja tuodaan ja käytetään Suomessa siitokseen edelleen tehokkaasti, mutta jalostuskäytössä alkaa näkyä entistä enemmän myös useammassa sukupolvessa Suomessa syntyneitä sukuja. Pääosin Suomessa syntynyttä linjaa löytyy kuitenkin vasta 1 2 polvessa. Tiettyjä erillisiä linjoja ei Suomen sisällä niinkään ole. Linjoja ja sukuja on yhdistelty sekä tuontien että Suomessa syntyneiden koirien kesken ihan näihin päiviin saakka. Ks. liite 6 ja 7. LIITE 6: Jalostukseen käytetyt urokset v LIITE 7: Jalostukseen käytetyt nartut v Jalostuspohja ja siitosmateriaali muissa maissa Tarkasteltaessa rodun kantaa maailmanlaajuisesti, voidaan sen todeta olevan geneettiseltä monimuotoisuudeltaan hyvin kapea. Nykysuvut pohjautuvat käytännössä joko Ubrique- tai Marismeño-linjoihin ja sukutauluissa esiintyvät lähes aina tietyt jalostuksessa aikoinaan paljon käytetyt koirat. Nämä yksilöt ovat usein ensirekisteröintejä, joten niiden sukutaulutietoja ei ole olemassa. Linjoja, joiden taustalta näitä koiria ei löydy, on hyvin vähän ja harvat niistä ovat ns. puhtaita, koska linjoihin on monesti jo varhaisessa vaiheessa sekoitettu yleisimpiä sukulinjoja, kuten esim. juuri Ubrique-linjaa. Tällä hetkellä tilanne on se, että alkuperäisten puhtaasti erilinjaisten kenneleiden kantakoirat ovat jo menehtyneet ja näiden jälkeläiset on myöhemmin yhdistetty muihin linjoihin sukusiitoksen välttämiseksi. Valitettavasti myös hyvin moni näistä vanhojen erilinjaisten kenneleiden kasvattajista on jo lopettaneet kasvatustoimintansa. Käytännössä siis täysin puhtaasti uuden jalostusmateriaalin löytäminen rodun kotimaasta on hyvin vaikeaa, muista maista melkein mahdotonta. Vaikka rotuunottoja on tapahtunut vielä 2000-luvun alussa, niin näiden koirien sukutauluttomuuteen täytyy suhtautua varauksellisesti. Vuonna 2005 espanjanvesikoiria rekisteröitiin Espanjassa 1028, Ruotsissa 121 ja Norjassa 11 kappaletta. Yhteensä vuosina espanjanvesikoiria on rekisteröity Espanjassa 5346, Ruotsissa 418 ja Norjassa 44 kappaletta. Espanjassa rekisteröinnit ovat tasaantuneet viimeisen kahden vuoden aikana tuhanteen koiraan vuodessa. Ruotsin rekisteröintimäärien nousu on noudattanut samaa kiihtyvän kasvun kaavaa kuin Suomessa, mutta parin vuoden viiveellä. Ruotsissa, Norjassa sekä muissa Euroopan maissa, joihin espanjanvesikoira on levinnyt, on jalostuspohjassa ja siitosmateriaalissa samat ongelmat ja uhat kuin Espanjassa ja meillä Suomessa. Ks taulukko 21. Koska rodun kanta on maailmanlaajuisesti suhteellisen pieni, on myös tehollinen populaatiokoko automaattisesti pieni, jolloin rodun geenipooli on kaiken kaikkiaan kapea. Kapea jalostuskanta johtaa sukulaisuussuhteiden lisääntymiseen ja sitä kautta väistämättä sukulaisten parittamiseen. Rotu tulisi säilyttää geneettisesti mahdollisimman monimuotoisena. Tähän vaikuttavat keskeisesti jalostukseen käytettävien koirien väliset sukulaisuussuhteet sekä se, miten paljon kutakin yksilöä käytetään jalostukseen. Erityisesti tämä koskee uroksia, sillä yksittäistä urosta voidaan teoriassa käyttää lukemattomia kertoja, kun taas nartun jalostuskäyttö on rajallinen. Suosittujen urosten suuri jalostuskäyttö saattaa aiheuttaa rodulle ongelmia yhtä lailla kaikkialla maailmassa. Samoin tiettyjen kasvattajien linjojen yleistyminen kaikkialla on todellinen uhka rodullemme. Jalostusmateriaali tulisi maailmanlaajuisesti pitää laajana, jotta vältyttäisiin rodun geenipoolin kaventumiselta. Kuitenkaan kaikki koirat eivät täytä jalostuksen kriteerejä ja karsintaa tulee siksi tehdä. Ongelmaksi muodostuu kuitenkin usein täysin erisukuisten koirien tai linjojen löytäminen. Tämä on hankalaa mm. laaja-alaisen kansainvälisen yhteistyön puuttumisen sekä kielivaikeuksien takia. Omat ongelmansa aiheuttavat myös rodun kotimaan koirien terveystutkimattomuus, tuntemattomat taustat sekä rekisteröintipapereiden luotettavuus. Taulukko 21: Espanjanvesikoiran rekisteröintimääriä eri maissa vuosina Alla olevasta taulukosta on nähtävissä eri maissa rekisteröityjen espanjanvesikoirien vuotuiset määrät. Rodun kotimaan jälkeen suurimmat espanjanvesikoirapopulaatiot ovat Suomessa ja Ruotsissa. Rodun suosio on kasvamassa nopeasti myös Alankomaissa ja Iso-Britanniassa. Rekisteröintivuosi Yht. Maa Suomi Espanja Ruotsi Alankomaat Iso-Britannia Norja Saksa Tanska *) 1 2 Portugali Lähteet: Koiramme-lehti 1-2/06, Hundsport-lehti 1-2/06 sekä kansallisten kennelliittojen ja rotukerhojen Internet-sivut. *) Ei tietoa rekisteröintimäärästä. 4.2 Luonne ja käyttöominaisuudet Luonne ja käyttöominaisuudet rotumääritelmän ja kirjallisuuden mukaan Espanjanvesikoiraa kuvataan rotumääritelmässä seuraavasti: Uskollinen, tottelevainen, iloinen, uuttera, rohkea ja tasapainoinen. Erinomaisesta ymmärtämiskyvystä johtuen erittäin oppivainen. Sopeutuu kaikkiin tilanteisiin ja ilmasto-olosuhteisiin. Näkö-, kuulo- ja hajuaisti ovat hyvin kehittyneet. Espanjanvesikoiralle tyypillisiä piirteitä Espanjanvesikoira on alun perin ollut keskikokoinen paimen- ja metsästyskoira sekä kalastajan apuri. Koiran lämmön ja kylmyyden sietokykyä, muistia, aisteja sekä sopeutumiskykyä että psyykkistä tasapainoa kuvataan erinomaisiksi. Luonne määritellään uskolliseksi, tottelevaiseksi, iloiseksi, uutteraksi, rohkeaksi ja erittäin oppivaiseksi. Rodun erityispiirteet, etenkin karvapeitteen laatu, sopivat rämealueiden kosteuden ja kuivuuden vaihteluihin. Siksi espanjanvesikoirat soveltuvat erinomaisesti noiden alueiden paimenkoiriksi sekä vesilinnunmetsästäjien ja kalastajien apulaisiksi. Karvapeite on lyhyenä kiharaa, ja pitkänä ollessaan se kehittyy tiiviiksi naruiksi. Turkki hylkii likaa ja vettä ja toimii myös loistavana suojana ja eristeenä kylmyyttä ja kuumuutta vastaan. Yleensä miellyttämisenhaluisena espanjanvesikoira on tottelevainen koira, mutta se saattaa kuitenkin ajatella olevansa ohjaajansa yläpuolella ja murrosiässä (n kk) tätä usein kokeillaan. Espanjanvesikoira tulee toimeen toisten koirien ja lemmikkien kanssa ja on hyvä lapsiperheenkin koira. Dominanssi, haukkumistaipumus, vilkkaus ja toimeliaisuus yksin ollessa vaihtelevat suuresti yksilöstä riippuen. Useimmat espanjanvesikoirat pitävät huomiosta ja ovat huumorintajuisia, sosiaalisia ja leikkisiä. Nykypäivän espanjanvesikoira Nykyään lähes kaikki espanjanvesikoirat ovat seura- ja harrastuskoiria. Espanjassakin enää pieni osa koirista toimii perinteisissä työtehtävissä. Rodun monipuolisuus on kuitenkin taannut niille uuden tulevaisuuden. Espanjassa koiria on menestyksellisesti koulutettu huume-, pommi- ja pelastuskoiriksi. Piha- ja 14 Vesikoirat ry

15 laivavahdin ominaisuudet ovat edelleen tallella: tarvittaessa koira hälyttää haukkumalla isäntäväen paikalle. Pääosin espanjanvesikoira on Suomessa seurakoira, mutta rodun parissa harrastetaan koiranäyttelytoiminnan lisäksi yhä laajemmassa määrin mm. agilityä, TOKO:a, MEJÄ-kokeita, palvelus- ja pelastuskoiralajeja, koiratanssia ja canicrossia sekä osallistutaan luonnetesteihin ja spanielien taipumuskokeisiin. Myös avustajakoiran ja noutavan sekä jäljestävän metsästyskoiran tehtäviä sekä paimennusta on ehditty rodun parissa kokeilla hyvällä menestyksellä. Perustottelevaisuuskoulutus ja tapakasvatus on tarpeen kaikille espanjanvesikoirille, myös ns. kotikoirille. Rotumääritelmän ihanteesta poikkeavat luonteenpiirteet Liian pehmeitä ja sitä myöten arkoja sekä selvästi pidättyväisiä espanjanvesikoiria on tavattu jonkin verran. Myös pelko- ja dominanssiaggressiota sekä huonoa hermorakennetta, häiritsevää vilkkautta ja eriasteista ääniarkuutta on tavattu. Näitä piirteitä, samoin kuin kohtuuttoman suuren puolustushalun omaavat yksilöt tulee ehdottomasti jättää jalostuksen ulkopuolelle. Nämä ominaisuudet eivät kuulu rodun toivottuihin luonteenpiirteisiin, sillä espanjanvesikoiran tulee olla hyvähermoinen, sosiaalinen ja työkykyinen. Omistajien negatiivisiksi kokemat luonteenpiirteet Vesikoirat ry:n omistajille keväällä 2003 postittaman terveyskyselyn yhteydessä pyydettiin myös arvioimaan vesikoirien luonnetta ja käytöstä. Kysely postitettiin 600:lle espanjan- ja portugalinvesikoiran nykyiselle tai entiselle omistajalle. Espanjanvesikoiraa koskevia vastauksia saatiin 87 kappaletta. Vastanneista 82 % oli tyytyväisiä koiriensa luonteeseen ja käytökseen, 10 % ei ollut tyytyväisiä ja 8 % oli osin tyytyväisiä. Ongelmaksi koettiin mm. varautuneisuus ja arkuus, aggressiivisuus, dominoivuus, toimintakyvyttömyys, ääni- ja paukkuarkuus, eroahdistus sekä erilaiset käytöshäiriöt ja sijaistoiminnot. Kyselystä on kuitenkin jo muutama vuosi aikaa ja kolmannes vastaajien koirista oli nuoria eli alle kaksi vuotiaita. Lisäksi vastauksia koko kyselyyn tuli silloiseenkin koirakantaan nähden niin vähän, ettei tietojen perusteella voida tehdä luotettavia johtopäätöksiä rodun luonteesta. Uusi terveyskysely on lähivuosina ajankohtainen ja samassa yhteydessä tulee kiinnittää huomiota myös luonteeseen ja käyttäytymiseen. Ks. liite 8. Sekä rodun harrastajien puheiden että omistajien omakohtaisten kertomusten perusteella espanjanvesikoirissa esiintyy etenkin nuorilla uroksilla dominanssia omistajia kohtaan. Tämä on pitkälti ratkaistavissa johdonmukaisella perustottelevaisuuskoulutuksella ja tapakasvatuksella. Dominanssi saattaa kuitenkin olla niin voimakasta, että koirakokematon omistaja tai perhe ei tiedä kuinka toimia asiassa eikä selviä tilanteesta ilman asiantuntijan apua. Sekä dominanssin että ennakoitua suuremman energisyyden vuoksi joitakin rodun yksilöitä on palautunut kasvattajille. Tästä on vedettävissä johtopäätös, että espanjanvesikoira ei missään nimessä ole helppo ja rauhallinen joka perheen koira. Espanjanvesikoirien jalostustoimikunta seuraa tilannetta aktiivisesti, sillä rodunomaisten luonne- ja käyttöominaisuuksien jalostamiseen ja säilyttämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota ja mahdolliset ongelmat tulee tiedostaa ajoissa Luonteen ja käyttöominaisuuksien todentaminen Espanjanvesikoira on työkoira, joka sopii moneen harrastukseen. Suomessa espanjanvesikoira on kuitenkin enimmäkseen seura- ja harrastuskoira. Suomessa ei ole espanjanvesikoirille omaa rodunomaista koetta. Suomen Spanieliliiton (SSL) alaisena rotuna sillä on osallistumisoikeus spanielien taipumuskokeeseen ja metsästyskoirien jäljestämiskokeeseen (MEJÄ). Spanielien taipumuskokeesta ja MEJÄ-kokeesta on tuloksia yksittäisillä espanjanvesikoirilla. Spanielien metsästyskokeisiin ei ole osallistunut espanjanvesikoiria. Myöskään muita kilpailu-, koe- tai testituloksia ei ole vielä rekisteröintimäärään suhteutettuna paljon, vaikka rotua pidetään sopivana moniin eri lajeihin. Koirien koulutukseen ja koekäynteihin toivoisikin paljon lisää aktiivisuutta. Ylivoimaisesti eniten koe- tai kilpailutuloksia espanjanvesikoirilta löytyy tällä hetkellä agilitystä. Tottelevaisuuskoe (TOKO) tulee koetulosten suhteen toiseksi suurimpana lajina. Luonnetestikäyntien määrä on ilahduttavassa nousussa. Palveluskoirien jälki- ja hakukokeesta sekä pelastuskoirakoelajeista ovat yksittäiset espanjanvesikoirat saavuttaneet hyväksyttyjä tuloksia SSL:n alaisten rotujen rodunomaiset kokeet Espanjanvesikoirilla on osallistumisoikeus spanielien taipumuskokeeseen (SPA). Sen tarkoituksena on todeta koiran luonnetta, käyttäytymistä ja spanielirodulle ominaisia käyttöominaisuuksia. Kokeen eri osa-alueet testaavat koiran sosiaalista käyttäytymistä, työskentelyhalua metsässä, yhteistyöhalukkuutta ohjaajan kanssa, sekä laukauksen sietokykyä. Koiran riistaviettiä testataan jäljestysosuudella; samalla todetaan keskittymiskyky ja tarkkuus. Vesityössä testataan veteen menoa, siellä työskentelyä ja noutohalukkuutta. Kokeessa tarkkaillaan myös tottelevaisuutta. Taulukko 22: Osallistuminen spanielien taipumuskokeeseen vuosina Tähän taulukkoon on merkitty osallistuneiden koirien lukumäärä ja osallistumiskerrat vuosittain sekä tulosten jakautuminen hyväksyttyihin ja hylättyihin. Vuodet on yhdistetty yhdeksi sarakkeeksi ensimmäisen espanjanvesikoiran osallistuessa taipumuskokeeseen vuonna Viimeisin taipumuskoetulos on elokuulta 2006 (KoiraNet, päivitys ). Vuosi Osallistuneita Osallistumis- SPA1 Hyväk. SPA0 Hyl. koiria kerrat hyväksytty % hylätty % ,0 1 25, , , ,3 1 16, , ,0 1 25, ,7 1 33, ,0 Lähde: KoiraNet v2.05, päivitys , viimeisin tulos LIITE 8: Terveyskysely 2003 espanjanvesikoirat Espanjanvesikoirien jalostuksen tavoiteohjelma

16 Palveluskoirakokeet Palveluskoirakoelajit ovat vielä pienen harrastajajoukon lajeja, mutta erittäin sopivia myös espanjanvesikoirille. Palveluskoiraharrastus on aikaa vaativaa ja haasteellista sekä liikunnallista toimintaa. Erityisen tärkeässä osassa ovat lajeja harrastavat yhdistykset ja pätevät koulutusohjaajat. Kokeita ovat mm. jälkikokeet (JK, EJ), viestikoe (VK), hakukoe (HK), etsintäkoe (EK), valjakkohiihto ja suojelukokeet (VPG, IPO). Kukin koe jakaantuu tottelevaisuus- ja maasto-osuuteen lukuun ottamatta vetolajeja ja erikoisjälkeä. Tottelevaisuusosuudessa on arvostelun alla mm. temperamentti, viettikestävyys ja hermorakenne. Näitä testaavia liikkeitä ovat esim. sivullaseuraamisliike erilaisten häiriöiden, mm. ampuminen alla, pysähtymiset seuraamisesta eri asentoihin, luoksetulo, noutoliikkeet sekä paikallamakuu. Maasto-osuudet ovat suurimmaksi osaksi koiran hajuaistiin perustuvia etsintätehtäviä. Jälkikokeissa koira jäljestää ihmisen tekemää jälkeä, hakukokeessa (henkilöetsintä) koira etsii tietyltä alueelta sinne piiloutuneita ihmisiä. Esine-etsintä kuuluu osana useimpiin koelajeihin ja siinä koira etsii määrätyltä alueelta ihmiselle kuuluvia käyttöesineitä. Lajit on jaettu tasoluokkiin ja menestyminen alemmassa tasoluokassa siirtää koirakon kilpailemaan ylempiin luokkiin. Pelastuskoiratoiminta sivuaa läheisesti palveluskoiratoimintaa esim. henkilöetsinnän, jäljestyksen ja tottelevaisuuden suhteen. Ennen kuin pääsee osallistumaan palvelus- tai pelastuskoirakokeeseen, on läpäistävä palveluskoirien käyttäytymiskoe (BH). Se on erinomainen mittari myös koiran koulutustason, sosiaalisuuden ja yhteiskuntakelpoisuuden arvioimiseksi. Kokeeseen kuuluu tottelevaisuusosuus, joka sisältää mm. paikallamakuun ja sivullaseuraamisliikkeen. Toinen osuus on niin kutsuttu kaupunkiosuus, jossa tarkistetaan koiran suhtautuminen mm. liikenteeseen, ihmisiin ja toisiin koiriin. Taulukko 23: Osallistuminen käyttäytymiskokeeseen vuosina Tähän taulukkoon on merkitty osallistuneiden koirien lukumäärä ja osallistumiskerrat vuosittain sekä tulosten jakautuminen hyväksyttyihin ja hylättyihin. Espanjanvesikoira sai osallistumisoikeuden käyttäytymiskokeeseen vuonna Viimeisin käyttäytymiskoetulos on marraskuulta 2006 (KoiraNet, päivitys ). Vuosi Osallistuneita Osallistumis- PAKK1, BH Hyväk. PAKK0 Hyl. koiria kerrat hyväksytty % hylätty % , ,3 1 16, ,0 3 75, ,4 2 28, ,3 4 26, ,4 6 31,6 Lähde: KoiraNet v2.05, päivitys , viimeisin tulos Taulukko 24: Osallistuminen palveluskoirien jälkikokeen 1-luokkaan vuosina Tähän taulukkoon on merkitty osallistuneiden koirien lukumäärä ja osallistumiskerrat vuosittain sekä tulosten jakautuminen hyväksyttyihin ja hylättyihin. Espanjanvesikoira sai osallistumisoikeuden palveluskoirakokeisiin vuonna Viimeisin jälkikoetulos on elokuulta 2006 (KoiraNet, päivitys ). Vuosi Osallistuneita Osallistumis- JK1 Hyväk. ALO0 Hyl. koiria kerrat hyväksytty % hylätty % , ,0 1 50,0 2006* ,7 1 33,3 Lähde: KoiraNet v2.04, päivitys , viimeisin tulos Taulukko 25: Osallistuminen palveluskoirien hakukokeen 1-luokkaan vuosina Tähän taulukkoon on merkitty osallistuneiden koirien lukumäärä ja osallistumiskerrat vuosittain sekä tulosten jakautuminen hyväksyttyihin ja hylättyihin. Espanjanvesikoira sai osallistumisoikeuden palveluskoirakokeisiin vuonna Vuodet on yhdistetty yhdeksi sarakkeeksi ensimmäisen espanjanvesikoiran osallistuessa hakukokeeseen vuonna Viimeisin hakukoetulos on heinäkuulta 2006 (KoiraNet, päivitys ). Vuosi Osallistuneita Osallistumis- HK1 Hyväk. ALO0 Hyl. koiria kerrat hyväksytty % hylätty % , ,0 2006* ,0 Lähde: KoiraNet v2.05, päivitys , viimeisin tulos Metsästyskoirien jäljestämiskoe eli MEJÄ Espanjanvesikoirilla on osallistumisoikeus metsästyskoirien jäljestämiskokeeseen (MEJÄ). Kokeessa arvioidaan koiran kykyä seurata haavoitetun riistaeläimen jälkeä. Jälki on tehty naudan tai hirvieläimen verellä maastoon. Kokeessa arvioidaan jäljestämishalukkuutta ja -varmuutta, työskentelyn etenevyyttä sekä lähdön, katkon ja kulmien selvittämistä. Käyttäytyminen riistaa kohtaan testataan, samoin laukauksen sieto. Kokeessa on kaksi luokkaa: avoin- ja voittajaluokka. Espanjanvesikoirille on myönnetty kaksi jäljestämisvalion (JVA) arvoa: vuonna 2001 Kiruna del Bolaniolle ja vuonna 2004 Herman s Gozadorille (KoiraNet, päivitys ). Taulukko 26: Osallistuminen metsästyskoirien jäljestämiskokeen avoimeen luokkaan vuosina Tähän taulukkoon on merkitty osallistuneiden koirien lukumäärä ja osallistumiskerrat vuosittain sekä tulosten jakautuminen hyväksyttyihin ja hylättyihin. Vuodet on yhdistetty yhdeksi sarakkeeksi ensimmäisen espanjanvesikoiran osallistuessa MEJÄ-kokeen avoimeen luokkaan vuonna Viimeisin avoimen luokan tulos on kesäkuulta 2006 (KoiraNet, päivitys ). Vuosi Osallistuneita Osallistumis- AVO1 AVO2 AVO3 Hyväk. AVO0 AVO- Hyl. koiria kerrat hyväksytty hyväksytty hyväksytty % hylätty hylätty % ,0 1 50, , , ,3 1 16, , ,7 1 33, ,3 2 66, ,0 6 75, ,0 Lähde: KoiraNet v2.05, päivitys , viimeisin tulos Taulukko 27: Osallistuminen metsästyskoirien jäljestämiskokeen voittajaluokkaan ja valionarvot vuosina Tähän taulukkoon on merkitty osallistuneiden koirien lukumäärä ja osallistumiskerrat vuosittain, tulosten jakautuminen hyväksyttyihin ja hylättyihin sekä valionarvojen lukumäärä. Vuodet on yhdistetty yhdeksi sarakkeeksi ensimmäisen espanjanvesikoiran osallistuessa MEJÄ-kokeen voittajaluokkaan vuonna Viimeisin voittajaluokan tulos on toukokuulta 2006 (KoiraNet, päivitys ). Vuosi Osallistuneita Osallistumis- VOI1 VOI2 VOI3 Hyväk. VOI0 VOI- Hyl. JVA koiria kerrat hyväksytty hyväksytty hyväksytty % hylätty hylätty % , , , , ,9 1 11, , ,0 Lähde: KoiraNet v2.05, päivitys , viimeisin tulos Vesikoirat ry

17 Luonnetesti Suomessa käytettävän luonnetestin sisältö: 1) Toimintakyky: Eräs testin tärkeimmistä tuloksista. Toimintakyvyn arvosana kuvaa koiran kykyä tehdä ratkaisuja erilaisissa sille uusissa tilanteissa. Toimintakykyä ilmaisee yhtälailla puolustautuminen kuin pakokin, toimintakyvyttömyys ilmenee koiran pyrkiessä joko mitätöimään tilanteen, tai sen muutoin jähmettyessä paikalleen mitään tekemättömäksi. 2) Terävyys: Terävyys on koiran taipumusta reagoida aggressiivisesti sitä uhkaavaa ihmistä kohtaan. Mitä terävämpi koira on, sitä pienemmästä ärsytyksestä se käyttäytyy aggressiivisesti. 3) Puolustushalu: Puolustushalu on koiran perinnöllinen halu puolustaa laumaansa. Tätä kuten muitakin ominaisuuksia arvioitaessa pyritään luonnetestissä arvioimaan nimenomaan halua, ei opittua kykyä. 4) Taisteluhalu: Taisteluhalu on koiran perinnöllinen halu käyttää ruumistaan leikkimieliseen (tai todelliseen) taisteluun saavuttaakseen haluamansa päämäärän. Tämä ilmenee useimmiten leikkimishaluna. Väsyessään fyysisesti koira jatkaa toimintaa nimenomaan taisteluhalunsa avulla. 5) Hermorakenne: Koiran hermojen vahvuus on sen tärkeimpiä jokapäiväiseen elämään vaikuttavia tekijöitä. Tämä ominaisuus ei ole mitenkään omistajan vaikutettavissa. Syntyään hermoheikkoa koiraa ei voi esimerkiksi pentuajan totuttamisella parantaa. Samoin perimältään hyvähermoinen koira kestää merkittävästi enemmän kolhuja elämässään niiden vaikuttamatta sen käyttäytymiseen. 6) Temperamentti: Temperamentti on koiran kyky havainnoida ympäristöään ja toimia sen mukaisesti. Kyse ei ole ainoastaan sen nopeudesta reagoida, vaan optimissaan koiran tulisi havaita kaikki siihen vaikuttavat ympäristön tapahtumat ilman viivettä ja reagoida niihin. Temperamentin ollessa liian korkealla, häiritsevät kaikki ympäristön tapahtumat sen keskittymistä tilanteisiin. 7) Kovuus: Kovuudella tarkoitetaan koiran taipumusta muistaa sille epämiellyttäviä (ja muitakin) kokemuksia ja välttää niiden kohtaamista uudelleen. Tämä ominaisuus on ratkaisevassa asemassa koiran käyttäytymisen ilmenemiseen. Perimältään pehmeän koiran näkyvä käyttäytyminen muuttuu etenkin sen elämän alkuvaiheessa paljonkin kokemuksien perusteella, kun taas kova koira ei anna näiden vaikuttaa käytökseensä. 8) Luoksepäästävyys: Luoksepäästävyyttä mitataan koiran suhtautumisella vieraaseen, ystävällisesti käyttäytyvään ihmiseen. Koiran tulisi antaa tämän ottaa kontakti ja koskea itseensä. 9) Suhtautuminen ampumiseen: Luonnetestiin kuuluu aina kaksi 9 mm pistoolilla ammuttua laukausta. Koiran tulisi säilyttää toimintakykynsä laukauksista huolimatta. Edellä luetellut ominaisuudet arvioidaan kuusiportaisella asteikolla , jolla negatiiviset arvosanat ilmentävät ei-toivottua käyttäytymistä. Vain toimintakyvyn ja hermorakenteen arvostelussa korkein arvosana vastaa ominaisuuden suurinta voimakkuutta. Kullekin ominaisuudelle on lisäksi määritelty kerroin (1-35), jolla kerrottuna annetut arvosanat muodostavat testin loppupisteet. Ampuminen arvioidaan vain asteikolla + ja -. Miinus ilmaisee koiran suhtautuneen voimakkaan pelokkaasti ampumiseen. Ks. liite 9. Taulukko 28: Osallistuminen luonnetestiin vuosina Tähän taulukkoon on merkitty osallistuneiden koirien lukumäärä vuosittain ja tulosten jakautuminen plus- ja miinusmerkkisiin sekä keskeytettyjen testien lukumäärä. Tilastointikausi alkaa vuodesta 1996, jolloin otettiin nykyiset luonnetestisäännöt käyttöön (vanhoilla säännöillä on testattu yksi koira vuonna 1995). Viimeisin tulos on joulukuulta 2006 (KoiraNet, päivitys ). Vuosi Testattuja LTEP LTEP LTEM LTEM LTE0 LTE0 koiria % % (kesk.) % , , , , , ,0 2 50, * ,0 YHT ,3 2 6,7 0 0,0 Lähde: KoiraNet v2.05, päivitys , viimeisin tulos Taulukko 29: Luonnetestiin osallistuneet koirat testausiän mukaan Luonnetestiin saa osallistua kaksi vuotta, mutta ei seitsämää vuotta täyttänyt koira. Taulukkoon on merkitty osallistuneiden koirien ikä testaushetkellä. Iän mukana tuoma elämänkokemus saattaa vaikuttaa testitulokseen. Viimeisin tulos on joulukuulta 2006 (KoiraNet, päivitys ). Ikä Testattuja vuosina koiria YHT. 30 Lähde: KoiraNet v2.05, päivitys , viimeisin tulos Taulukko 30: Luonnetestitulosten jakautuminen ominaisuuksittain Luonnetestissä on käynyt vuoden 2006 loppuun mennessä 30 espanjanvesikoiraa ja tulokset vaihtelevat -46 pisteestä +184 pisteeseen (KoiraNet, päivitys ). Luonnetestissä annetaan pisteitä toivotuimmasta reaktiosta ei-toivottuun seuraavasti: +3, +2, +1, -1, -2, -3. Tarkasteltaessa keskiarvoa (ka) niissä osioissa, joissa on annettu myös miinuspisteitä, on huomattava, että pisteytyksestä puuttuu 0. Tämän vuoksi matemaattinen keskiarvo ei ole aina paras mittari. Mediaani (med) on suuruusjärjestykseen asetettujen havaintojen keskimmäinen arvo ja kuvaa varsin hyvin keskimääräistä suoritusta. Ka-pisteet on todellisten suoritusten yhteispisteiden keskiarvo ja med-pisteet osiokohtaisista mediaaneista laskettu yhteispistemäärä yht. (kpl) ka med I Toimintakyky , (kerroin 15) 0,0 % 3,3 % 50,0 % 40,0 % 6,7 % 0,0 % 100,0 % II Terävyys , (kerroin 1) 43,3 % 0,0 % 56,7 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 100,0 % III Puolustushalu , (kerroin 1) 20,0 % 0,0 % 56,7 % 23,3 % 0,0 % 0,0 % 100,0 % IV Taisteluhalu , (kerroin 10) 13,3 % 56,7 % 0,0 % 23,3 % 6,7 % 0,0 % 100,0 % V Hermorakenne , (kerroin 35) 0,0 % 3,3 % 83,3 % 13,3 % 0,0 % 0,0 % 100,0 % VI Temperamentti , (kerroin 15) 46,7 % 26,7 % 26,7 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 100,0 % VII Kovuus , (kerroin 8) 0,0 % 0,0 % 76,7 % 0,0 % 23,3 % 0,0 % 100,0 % VIII Luoksepäästävyys , (kerroin 15) 46,7 % 53,3 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 100,0 % varma kokematon ärtyisä altis arka Laukauspelottomuus ,47 varma 66,7 % 26,7 % 0,0 % 6,7 % 0,0 % 100,0 % ka-pisteet med-pisteet 114, Lähde: KoiraNet v2.05, päivitys , viimeisin tulos Espanjanvesikoirien jalostuksen tavoiteohjelma

18 Useimmat testattavat ominaisuudet ovat tärkeitä kaikille koirille, ja niiden ollessa myös periytyviä, tulisi muidenkin kuin varsinaisten palveluskoirien jalostuksessa huomioida luonteenominaisuudet nykyistä paremmin. Olisikin toivottavaa, että espanjanvesikoiria testattaisiin enemmän, että saataisiin faktatietoa rodun luonteen nykytilasta. Luonne- ja käyttöominaisuuksien jalostaminen ovat osa rodunjalostusta ja niihin tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Luonnetestitulosten käyttökelpoisuus luonteenpiirteiden arvioinnissa on espanjanvesikoirilla vielä alkutaipaleella, sillä otoksen pienuuden ja testattujen koirien sukulaisuussuhteiden takia ei voida tehdä johtopäätöksiä koko rodun luonteen tai käyttöominaisuuksien suhteen. Tähän asti testatuista koirista on kuitenkin nähtävissä, että pistehajonta on suurta erityisesti toimintakykyä, puolustushalua, taistelutahtoa ja temperamenttia mittaavissa osioissa. Tällöin voidaan ajatella, että koko rodussa on luonneominaisuuksia laajalla skaalalla. Jalostusvalinnoissa tulee kiinnittää huomiota erityisesti toimintakykyyn (toivottava väh. +1), hermorakenteeseen (toivottava väh. +1) ja luoksepäästävyyteen (ihanne +3), sillä ne mittaavat hyvin sekä seura- että harrastuskoiralta vaadittavia luonneominaisuuksia. Luonnetestikäyntien määrä tulee kasvamaan lähivuosina ja yhä useamman testituloksen perusteella pystytään todentamaan rodun yhtenäiset luonteenpiirteet tarkemmin sekä laatimaan rodun toivottu luonneprofiili. LIITE 9: Luonnetestin arvostelu ja pisteytys Agility Agility on suosituin koiraharrastuslaji ja koko ajan kasvussa. Se on erityisen sopiva laji espanjanvesikoiralle, koska siinä ohjaaja ja koira tekevät yhteistyötä molempien suoritusten ollessa hyvin riippuvaisia toisistaan. Agilityradalla on erilaisia hyppyesteitä kuten aidat, rengas ja muuri, sekä kiipeilyesteitä kuten puomi, keinu ja A-este. Lisäksi pujottelukepit, putket ja pussit kuuluvat esteisiin. Esteitä on kilpailuradalla noin 20 kpl ja ne suoritetaan määrätyssä järjestyksessä mahdollisimman nopeasti. Laji lähentää ihmisen ja koiran suhdetta, antaa liikkumisen iloa ja yhteisiä elämyksiä Tottelevaisuuskoe eli TOKO Tottelevaisuuskoulutus parantaa ja vahvistaa ohjaajan ja koiran välistä yhteistyötä ja on hyvä pohja muitakin lajeja varten. Tottelevaisuuskokeessa (TOKO, koulutustunnus TK) testataan ohjaajan ja koiran välistä yhteistyötä ja koulutuksen tasoa. Useat liikkeet, kuten paikallaolo, seuraaminen ja luoksetulo ovat, hyödyllisiä käytännön elämässä. Koeluokkia on neljä: alokasluokka, avoin luokka, voittajaluokka ja erikoisvoittajaluokka. Alokasluokassa arvostellaan mm. luoksepäästävyyttä, paikallamakuuta, seuraamista, maahanmenoa ja luoksetuloa Rodun muut koe- ja harrastuslajit Edellisten lisäksi sekä Suomen Palveluskoiraliiton (SPKL) että Suomen Pelastuskoiraliiton alaisessa pelastuskoiratoiminnassa ja vesipelastuksen (VEPE) parissa on yksittäisiä harrastajia. Samoin Junior Handler -kilpailuissa on esitetty espanjanvesikoiria. Uusimmista harrastuslajeista koiratanssi ja canicross eli koirajuoksu ovat saaneet ensimmäiset espanjanvesikoiraharrastajat mukaansa Koe- ja harrastustoiminta muissa maissa Ulkomaalaisten kasvattajien ja harrastajien sekä erilaisten rotukerhojen Internetsivujen perusteella koiranäyttelytoiminta on suosituin harrastus espanjanvesikoirien omistajien keskuudessa. Yksittäisiä harrastajia löytyy agilityn, flyballin, koiratanssin, palvelus- ja pelastuskoirakoelajien, vesipelastuksen sekä tottelevaisuuskokeiden piiristä, samoin kuin erilaisten paimennus-, metsästys- ja jäljestyslajien parista. Rodun kotimaassa on järjestetty erään kasvattajan kehittämiä, epävirallisia rodulle suunnattuja kokeita, joissa testataan mm. koiran uinti-, sukellus-, nouto- ja etsintäkykyjä. Ruotsalaisilla espanjanvesikoirilla on tuloksia koiranäyttelystä ja agilitystä sekä kansallisesta metsästyskoirien jälkikokeesta (viltspårprov), tottelevaisuuskokeesta (lydnadsprov), luonnetestistä (mentalbeskrivningar ja BOK-prov) ja palveluskoirakokeiden jälkikokeesta (bruksprov, spår). Viidelle espanjanvesikoiralle on myönnetty agilityvalion (AVA) arvo: Pevikan Pyrstötähti (valionarvo myönnetty vuonna 2001), Pevikan Neilikka (-01), Herman s Cenicienta (-05), Concurrido Urraca (-05) ja Concurrido Recoveco (- 06) (KoiraNet, päivitys ). 18 Vesikoirat ry

19 4.3 Terveys Suomen espanjanvesikoirakantaa pidetään varsin terveenä. Koirakannan kasvun myötä (vuosina on rekisteröity yhteensä 1378 espanjanvesikoiraa, joista vuosina kpl, v kpl ja v kpl) myös sairaudet lisääntyvät ja tulevat näkyvämmin esille. Sairauksiin viitattaessa on otettava huomioon se tosiseikka, että rodusta alettiin kiinnostua toden teolla sen kotimaassa Espanjassa vasta 1970-luvun puolivälissä. Espanjanvesikoirien terveystutkiminen ainakin lonkka- ja kyynärnivelten sekä silmien osalta on erittäin tärkeää, sillä rodun emämaassa Espanjassa ei jalostuskoiria edelleenkään terveystutkita järjestelmällisesti. Ruotsissa, Keski-Euroopassa ja USA:ssa terveystutkimusten lukumäärät ovat nousseet vasta kannan kasvun myötä. Näin ollen muualta ei ole vielä saatavana kattavaa tietoa mahdollisista sairauksista ja vioista. Viime vuosina erilaiset terveystutkimukset ovat yleistyneet pitkälti asiasta jaetun tiedon, esiintyneiden keskusteluiden ja löytyneiden ongelmien vuoksi. Terveystutkimustulokset ovat arvokasta tietoa yhtälailla kasvattajalle, koiranomistajalle kuin rodusta vasta kiinnostuvalle. On ensiarvoisen tärkeää, että tulevaisuudessakin tutkittaisiin myös muita kuin jalostukseen aiottuja yksilöitä. Täten saataisiin paremmin ja luotettavampaa tietoa koko populaation tilanteesta, eri linjoista ja yksilöistä sekä niiden perimästä. Kuten muissakin suhteellisen pienen populaation roduissa Suomessa, on espanjanvesikoirakantaankin välttämätöntä tuoda aika ajoin uutta verta ulkomailta. Tätä kautta joudumme hyväksymään saatujen hyvien ominaisuuksien lisäksi myös ei-toivottuja ominaisuuksia perinnöllisiä sairauksia. Onkin haasteellista ennakoida mahdollisia riskejä kartoittamalla tarkasti tuontiyksilöiden ja mahdollisesti siitokseen käytettävien yksilöiden taustat ja selvittämällä sukutauluissa esiintyvien sairauksien olemassaolo ja vakavuusaste. Alla lueteltujen sairauksien ja vikojen lisäksi Suomessa on tutkittu 224 espanjanvesikoiran polvet palpoiden polvilumpion sijoiltaanmenon eli patellaluksaation varalta (KoiraNet, päivitys , viimeisin tulos ). Kaikki tutkitut koirat ovat olleet tervepolvisia (ei muutoksia, 0) Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma (PEVISA) Vesikoirat ry:n kevätkokouksessa äänestettiin espanjanvesikoiran liittämisestä Suomen Kennelliiton perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelmaan (PEVISA). Kokouksessa päätettiin yksimielisesti (äänet 30/30) anoa espanjanvesikoirien liittämistä PEVISA-ohjelmaan alla luetelluin ehdoin. Suomen Kennelliiton hallitus hyväksyi ohjelman muutoksitta ajalle Jos rodulla vuoden 2008 lopussa on Kennelliiton hyväksymä uuden mallin mukainen jalostuksen tavoiteohjelma (JTO), jatkuu ohjelma Lonkkakuvaus Koiralla, jota käytetään jalostukseen, on oltava ennen astutusta annettu SKL:n vahvistama lonkkakuvauslausunto, jonka raja-arvo on D. E-lonkkaisen koiran jälkeläisiä ei rekisteröidä. Tutkimuskäraja määräytyy PEVISA:n yleissäännön mukaisesti, eli on 12 kuukautta. Ks. liite 10. Kyynärkuvaus Koiralla, jota käytetään jalostukseen, on oltava ennen rekisteröintiä annettu SKL:n vahvistama kyynärkuvauslausunto, ei raja-arvoa. Tutkimusikäraja määräytyy PEVISA:n yleissäännön mukaisesti, eli on 12 kuukautta. Ks. liite 11. Silmäpeilaus Koiralla, jota käytetään jalostukseen, on oltava ennen astutusta annettu SKL:n vahvistama silmätutkimustulos. Tulos ei saa olla astutushetkellä 24 kuukautta vanhempi. Ks. liite 12. Vastustettavat silmäsairaudet: HC (kaikki asteet) PRA (kaikki asteet) RD (mrd muoto sallitaan) PHTVL/PHPV (aste 1 sallitaan) Ulkomaalaisen koiran käyttö Ulkomaisten koirien suhteen noudatetaan Suomen Kennelliiton koirarekisteriohjetta (vuosina ohjeen kohta 10). Jos astutus tapahtuu ulkomaisella uroksella tai tuontispermalla tai jos pennut tuodaan maahan ennen syntymää, koskevat ulkomaista vanhempaa samat siitokseen käyttöehdot kuin rodun suomalaisia koiria. Suomen Kennelliiton jalostustieteellinen toimikunta voi kuitenkin rotujärjestön puollon perusteella myöntää luvan pentueen rekisteröintiin, vaikka ulkomainen vanhempi ei täyttäisikään rotukohtaisia PEVISA-ehtoja. Ks. liite 13. LIITE 10: Lonkkaniveldysplasian vastustamisen yleissääntö LIITE 11: Kyynärniveldysplasian vastustamisen yleissääntö LIITE 12: Perinnöllisten silmäsairauksien vastustamisen yleissääntö LIITE 13: SKL-FKK:n Koirarekisteriohje 2006 kohta 10 ulkomaisen koiran jalostuskäyttö PEVISA-ohjelmaan sisällytetyt sairaudet ja viat Lonkkanivelen kasvuhäiriö eli dysplasia (hip dysplasia, HD) Lonkkaniveldysplasia on eniten tutkittu kasvuhäiriö koiralla, ja periytyy polygeenisesti eli monen eri geenin kautta. Se on kvantatiivinen ominaisuus eli sairaita on eriasteisia ja lisäksi on ns. rajatapauksia. FCI:n kansainvälisen arvosteluasteikon mukaan lonkat arvostellaan asteikolla A E, jossa A tarkoittaa täysin tervettä niveltä, B rajatapausta, C lievästi, D keskivaikeasti ja E vaikeasti dysplastista niveltä. Lonkkavikaisella koiralla lonkkanivelen nivelmalja on liian matala, jolloin reisiluun pää ei saa riittävästi tukea ja nivelessä esiintyy löysyyttä. Löysyys on kuitenkin vasta dysplasian esiaste; nivelrakenteen muutokset tekevät lonkkanivelestä dysplastisen. Lonkkaniveldysplasia altistaa sitä sairastavan koiran nivelrikon muodostumiselle. Lonkkavian kehittymiseen vaikuttaa paitsi perimä, myös monet ympäristötekijät kuten pennun ja sen emän ruokinta sekä koiran kasvunaikainen kohtuuton rasitus ja nopeakasvuisuus pentuiässä. Kuitenkaan ympäristötekijät eivät yksin saa aikaan lonkkavikaa vaan lonkkavikaiselta koiralta löytyy sille altistavia geenejä; perimän vaikutuksen populaatiossa (ei yksittäisen koiran osalta) on arvioitu olevan eri tutkimusten mukaan n prosenttia. Koiria jalostettaessa on huomattava, että koiran oma ilmiasu ei kerro kaikkea, vaan merkitystä on myös varsinkin lähisuvun lonkkatuloksilla. Lievä lonkkaniveldysplasia ei välttämättä aiheuta haittaa koiran jokapäiväiseen elämään, mutta saattaa lyhentää koiran käyttöikää aktiivisessa harrastamisessa. Pahimmillaan lonkkaniveldysplasia kuitenkin vammauttaa koiran jo nuorena ja vaikeuttaa koiran normaalia liikkumista aiheuttaen myös kipua. Ks. liite 14. Espanjanvesikoirien heikko terveystilanne lonkkien osalta oli havaittavissa jo rodun alkuvuosina Suomessa, kun yksittäisiä koiria oli tutkittu. Lisääntyneiden terveystutkimusten myötä on rodusta löytynyt lisää erilaisia sairauksia, vikoja ja ongelmia. Tämä on normaalia lähes kaikissa koiraroduissa tutkimusmäärien kasvaessa. Löydöt osoittavat kuinka äärimmäisen tärkeää koirien järjestelmällinen terveystutkiminen on, jotta saadaan selville rodun todellinen terveystilanne ja perimä. PEVISA-ohjelmaan liittyminen nousi puheenaiheeksi ensimmäisen kerran jo 1990-luvun lopulla, mutta ehdotus ei saannut silloin kannatusta. Rotu alkoi selvästi yleistyä vuosituhannen vaihteessa ja kaikki syntyneet pennut menivät kaupaksi. Tuolloin pelkona oli, eikä ihan aiheetta, että pentuja teetetään millä tahansa koiralla sen enempää koiran jalostusarvoa ajattelematta. Tiedon saaminen rodun todellisesta terveystilanteesta ja terveystutkimattomien koirien Espanjanvesikoirien jalostuksen tavoiteohjelma

20 jalostuskäytön estäminen olivat ensisijaiset lähtökohdat, joilla espanjanvesikoiraa lähdettiin viemään uudelleen kohti PEVISA-ohjelmaa vuonna Espanjanvesikoirilla tavataan FCI:n kansainvälisen arvosteluasteikon mukaan erittäin runsaasti lonkkanivelen kasvuhäiriötä. Vuosina syntyneistä virallisesti lonkkaniveltutkituista espanjanvesikoirista alle kolmannekselle on diagnosoitu terveet (A) lonkkanivelet ja eriasteisia kasvuhäiriöitä (C, D tai E) on lähes puolella tutkituista. Keskivaikaikeasti (D) ja vaikeasti (E) dysplastisten osuus on viidennes kaikista tutkituista. Osalla keskivaikeasti ja lähes kaikilla vaikeasti dysplastisilla koirilla on todettu eriasteista nivelrikkoa joko toisessa tai molemmissa lonkkanivelissä. Vuoden 2006 loppuun mennessä rekisteröidyistä pentueista 12 % oli lonkkatutkimuslausumattomista vanhemmista ja neljänneksellä pentueista toisella vanhemmalla ei ollut virallista lonkkatutkimustulosta. E-lonkkaisia koiria oli kuusi (1,3 % kaikista lonkkatutkituista), eikä niitä ole käytetty jalostukseen (lonkkatutkimustulokset on huomioitu asti, tutkimusajankohtaa ei ole huomioitu suhteessa pentujen rekisteröintihetkeen). Lonkkanivelen keskivaikean ja vaikean kasvuhäiriön esiintyvyyden lasku on lähivuosien merkittävä tavoite. Vuoden 2007 alussa voimaantullut PEVISAohjelma asettaa pentueen vanhemmille lonkkatutkimuspakon ennen astuttamista ja rajaa vaikeasti dysplastisen (E) koiran jalostuksen ulkopuolelle. Kun PEVISAehtoja lonkkien osalta pohdittiin, päätettiin hyväksyä keskivaikeasti (D) dysplastisen koiran jalostuskäyttö, ettei rodun geenipooli kapenisi entisestään. Vaikka PEVISA-ohjelma sallii lievästi (C) ja keskivaikeasti (D) dysplastisen koiran jalostuskäytön, on lonkkanivelen kasvuhäiriön vastustamiseksi toivottavaa, että niille valitaan terve (A) tai rajatapaus (B) partneriksi. Kahden keskivaikeasti dysplastisen tai lievästi ja keskivaikeasti dysplastisen koiran yhdistäminen ei edistä lonkkanivelen kasvuhäiriön kitkemistä rodusta. Taulukot 31 32: Lonkkaniveldiagnoosit syntymävuoden mukaan Alla olevista kaavioista on nähtävissä Suomessa rekisteröityjen espanjanvesikoirien lonkkaniveldiagnoosien jakautuminen sekä niiden prosenttiosuudet tutkituista ja rekisteröidyistä koirista. Syntymävuodet on yhdistetty yhdeksi sarakkeeksi taulukossa 31. Viimeisin tutkimustulos on joulukuulta 2006 ja rekisteröintimäärä on tarkasteluhetkellä 1378 kpl (KoiraNet, päivitys ). Taulukko 31. Syntymävuosi Yht. % % Diagnoosi diagn. rekist. A, ei muutoksia ,0 9,7 B, lähes normaali/rajatapaus ,4 8,1 C, lievä ,5 8,5 D, kohtalainen (keskivaikea) ,8 6,6 E, vaikea ,3 0,4 Yhteensä ,0 33,3 Lähde: KoiraNet v2.05, päivitys , viimeisin tulos Rekisteröityjä koiria: 1378 Taulukko Suomalaisessa espanjanvesikoirakannassa esiintyy koiran jokapäiväistä elämää haittaavaa ja harrastusmahdollisuuksia rajoittavaa lonkkavikaa ja nivelrikkoa. Lievimmissä tapauksissa koira oireilee jäykkyydellä vasta vanhemmiten, mutta joissakin tapauksissa jo nuorelle koiralle aloitetaan kipu- ja nivelruston aineenvaihduntaan vaikuttava lääkitys. Samalla aktiivinen harrastustoiminta muutetaan vähemmän lonkkia rasittavammaksi tai lopetetaan kokonaan. Kaikkein vaikeimmat tapaukset johtavat yleensä koiran ennenaikaiseen lopetukseen. Valitettavasti osasta vakavista lonkkavikatapauksista vaietaan edelleen: lonkkatutkimustuloksia ei virallisteta eikä ennenaikaiseen lopetukseen johtaneesta syystä ilmoiteta jalostustoimikunnalle. Rotuun yleisesti liitettävä toteamus tämä on niin kevytrakenteinen rotu, ettei vaikeakaan lonkkavika yleensä oireile on virheellinen ja pennunostajaa useasti harhaanjohdatteleva. Tämä virheellinen väite muodostui aikana, jolloin koirakanta oli nuori ja vähälukuinen, lonkkatutkimusprosentti hyvin alhainen ja aktiivinen harrastustoiminta vasta aluillaan. LIITE 14: Mäki, K Breeding against hip and elbow dysplasia in dogs. Helsingin yliopisto, kotieläintieteen laitos. Lehdistötiedote suomeksi (tiivistelmä) Kyynärnivelen kasvuhäiriö eli dysplasia (elbow dysplasia, ED) Kyynärniveldysplasia eli kyynärnivelen kehityshäiriö voidaan jakaa useaan eri muotoon. Näitä ovat osteokondroosi eli nivelruston solujen kehityshäiriö, jossa nivelalueen luutuminen häiriintyy nopeimmassa kasvuvaiheessa. Häiriö johtaa nivelrikkoon. Toinen kehityshäiriön muoto on sulkijalisäkkeen (processus coronoideus) ja/tai kyynärpään sakaran (processus anconaeus) irtopalamuoto eli OCD. Kyseiset vauriotyypit voivat esiintyä yhdessä tai erikseen. Koiran omistaja huomaa kyynärnivelsairauden koiran liikkeistä. Koiran liikkuminen on väkinäistä, ja varsinkin rasituksen jälkeen liikkeelle lähteminen on hankalaa. Toisen kyynärpään keventäminen ja ontuminen aiheuttaa suurta rasitusta myös oireilemattoman jalan puolelle, jolloin yleensä myös sen nivelpinnat vaurioituvat. Osa pennuista alkaa ontua jo 4 5 kuukauden iässä, jotkut kasvun myöhäisvaiheessa ja jotkut vasta siinä vaiheessa, kun niveleen kehittyy nivelrikkomuutoksia. Kyynärniveldysplasia periytyy polygeenisesti, ja sen syntyyn vaikuttavat myös ruokinta ja ympäristötekijät. Taulukot 33 34: Kyynärniveldiagnoosit syntymävuoden mukaan Alla olevista kaavioista on nähtävissä Suomessa rekisteröityjen espanjanvesikoirien kyynärniveldiagnoosien jakautuminen sekä niiden prosenttiosuudet tutkituista ja rekisteröidyistä koirista. Syntymävuodet on yhdistetty yhdeksi sarakkeeksi taulukossa 33. Viimeisin tutkimustulos on joulukuulta 2006 ja rekisteröintimäärä on tarkasteluhetkellä 1378 kpl (KoiraNet, päivitys ). Taulukko 33. Syntymävuosi Yht. % % Diagnoosi diagn. rekist. 0, ei muutoksia ,6 24,3 1, lievät muutokset ,8 1,2 2, kohtalaiset muutokset ,6 0,1 3, voimakkaat muutokset 0 0,0 0,0 Yhteensä ,0 25,7 Lähde: KoiraNet v2.05, päivitys , viimeisin tulos Rekisteröityjä koiria: HD A HD B HD C HD D HD E Taulukko 34. Lonkkaniveltutkittujen koirien osuus koko populaatiossa on kasvanut runsaasti viime vuosien aikana ja kasvattajat voivat siten huomioida paremmin jalostuskoiriensa lähisuvun lonkkatulokset jalostusvalinnoissaan. Dysplasian vastustamista vaikeuttaa kuitenkin rodussa yleisesti esiintyvät lonkkavialle altistavat geenit: terve-terve tai terve-rajatapaus -yhdistelmistä voi syntyä jälkeläisiä, joiden tutkimustulokset vaihtelevat terveestä keskivaikeaan dysplasiaan. Ongelmana on myös tiettyjen kotimaisten pentueiden sekä usean tuonti- ja ulkomaalaisen jalostuskoiran terveystutkimattomat taustat ED 0 ED 1 ED 2 ED 3 20 Vesikoirat ry

ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA

ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Alkuperäinen tavoiteohjelma kirjoitettu v. 1998, uusittu v. 2001 sekä v. 2006 Tavoiteohjelma 2007-2011 Hyväksytty Vesikoirat ry:n vuosikokouksessa

Lisätiedot

ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA

ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Alkuperäinen tavoiteohjelma kirjoitettu v. 1998, uusittu v. 2001 sekä v. 2006 Tavoiteohjelma 2007-2011 Hyväksytty Vesikoirat ry:n vuosikokouksessa

Lisätiedot

Keeshondien JTO Mitä jäi käteen? Johdanto. Sukusiitosprosentti Suomen Keeshond ry. Outi Hälli

Keeshondien JTO Mitä jäi käteen? Johdanto. Sukusiitosprosentti Suomen Keeshond ry. Outi Hälli Johdanto Keeshondien JTO 27-211 211 Mitä jäi käteen? Suomen Keeshond ry Outi Hälli 23.1.211 Sukusiitosprosentti Yksittäisen pentueen kohdalla sukusiitosprosentti ei saisi nousta yli 6,2 Vuoden 27 alusta

Lisätiedot

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006.

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015 1. KASVATTAJAKOLLEGION TARKOITUS Edistää kromforländerien jalostuksellista

Lisätiedot

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006.

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015 1. KASVATTAJAKOLLEGION TARKOITUS Edistää kromforländerien jalostuksellista

Lisätiedot

JALOSTUSTOIMIKUNNAN VUOSIKERTOMUS 2014

JALOSTUSTOIMIKUNNAN VUOSIKERTOMUS 2014 Jalostusneuvonta. Terveystiedon sekä näyttelytulosten kerääminen ja jakaminen. Jalostustoimikunnalle ei ole tullut suoria jalostustiedusteluja (ns. urostiedusteluja) vuoden 2014 aikana yhtään. Konsultaatiota

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE Mallirunko on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity alle 250 koiraa. Jalostuksen tavoiteohjelman suositeltava

Lisätiedot

Ehdotus muutoksista pyreneittenpaimenkoirien jalostussuosituksiin

Ehdotus muutoksista pyreneittenpaimenkoirien jalostussuosituksiin Ehdotus muutoksista pyreneittenpaimenkoirien jalostussuosituksiin Jalostustussuositukset olivat käsiteltävinä kahden vuoden tauon jälkeen vuosikokouksessa 27.11.11. Yksimielisyyteen päästiin vain silmien

Lisätiedot

Suomen Australiankarjakoirat ry:n sääntömääräinen vuosikokous 6.3.2016

Suomen Australiankarjakoirat ry:n sääntömääräinen vuosikokous 6.3.2016 Suomen Australiankarjakoirat ry:n sääntömääräinen vuosikokous 6.3.2016 PAIKKA: Jämsä, Teboil Patalahti osoite: Patalahdentie 20, 42100 Jämsä (9-tien varressa) Klo 14 Valtakirjojen tarkistus ja paikalle

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA PÄIVITETYSTÄ TOIMINTAOHJEESTA

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA PÄIVITETYSTÄ TOIMINTAOHJEESTA KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA PÄIVITETYSTÄ TOIMINTAOHJEESTA 1. Miksi ehdotuksesta tehdään päätös nyt, kun asiat jäivät rotupalaverissa kesken? Rotupalaverissa ehdittiin käsittelemään ehdotukseen liittyvä kohta

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE Ohje on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity alle 250 koiraa. Jalostuksen tavoiteohjelman suositeltava

Lisätiedot

ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE

ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE Venäläis-eurooppalaisten laikojen jalostustoimikunta esittää Suomen Laikajärjestö ry:n hallitukselle rodun jalostuksen tavoiteohjelman kohta 4.3.2 (s. 22

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sisällysluettelo 1 Yleistä 3 2 Talous 3 3 Jalostustoimikunta 3 4 Koulutus- ja Kilpailutoimikunta 3 5 Näyttelytoimikunta 4 6 Tiedotustoimikunta 4 7 Leiritoiminta 5 8 Aluetoiminta

Lisätiedot

Kasvattajapäivät 2014. Rodun tilanne tulevaisuudessa?

Kasvattajapäivät 2014. Rodun tilanne tulevaisuudessa? Kasvattajapäivät 201 Rodun tilanne tulevaisuudessa? SPJ-FSK 17.5.201 Thommy Svevar 17.05.201 Thommy Svevar Suomen Pystykorvajärjestö Finska Spetsklubben r.y. Nykytilanne - analyysi Tilastot osoittavat,

Lisätiedot

ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 2014 / ASIALISTA

ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 2014 / ASIALISTA VESIKOIRAT RY/ ESPANJANVESIKOIRIEN JALOSTUSTOIMIKUNTA ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 2014 / ASIALISTA 1) PEVISA-ohjelman tiukennukset SILMÄTARKASTUSLAUSUNTO: astutushetkellä voimassa oleva lausunto,

Lisätiedot

Rodun XX rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma

Rodun XX rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE Mallirunko on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity vähintään 250 koiraa. Hyväksytty SKL-FKK ry:n hallituksessa

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUOSI 2014

TOIMINTAKERTOMUS VUOSI 2014 TOIMINTAKERTOMUS VUOSI 2014 Toiminta Hallitus Suomen Saksanpystykorva harrastaja Sapy ry:n tarkoituksena on tehdä eri saksanpystykorvia ja eri harrastusmuotoja tunnetuksi, tuoda rotujen harrastajat yhteen,

Lisätiedot

SYYSKOKOUSKUTSU Aika ja paikka: 3.10.2015 kello 14.15 Viisarin Työväentalo Viisarintie 28, 13130 Hämeenlinna

SYYSKOKOUSKUTSU Aika ja paikka: 3.10.2015 kello 14.15 Viisarin Työväentalo Viisarintie 28, 13130 Hämeenlinna SYYSKOKOUSKUTSU Aika ja paikka: 3.10.2015 kello 14.15 Viisarin Työväentalo Viisarintie 28, 13130 Hämeenlinna 1 Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri 2 Valitaan kaksi pöytäkirjan tarkastajaa sekä

Lisätiedot

Vuoden 2011 parhaat haussa!

Vuoden 2011 parhaat haussa! Vuoden 2011 parhaat haussa! Pian on taas käsillä se hetki, jolloin PON-kerho voi ylpeänä onnitella menestyneitä jäseniään! Tietoja Paras PON 2011 -pisteistä kerätään heti vuoden alusta ja tulokset julkistetaan

Lisätiedot

MITÄ RODULLEMME ON TAPAHTUNUT VIIME VUOSINA! (Tämän artikkelin on laatinut Tarmo Välimäki SDJ.n ja sen jäsenistön käyttöön)

MITÄ RODULLEMME ON TAPAHTUNUT VIIME VUOSINA! (Tämän artikkelin on laatinut Tarmo Välimäki SDJ.n ja sen jäsenistön käyttöön) MITÄ RODULLEMME ON TAPAHTUNUT VIIME VUOSINA! (Tämän artikkelin on laatinut Tarmo Välimäki 24.03.2011 SDJ.n ja sen jäsenistön käyttöön) Käsittelen ja tarkastelen tässä kirjoituksessani jalostustoimikunnan

Lisätiedot

BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA

BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016-2020 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa pp.kk.vuosi SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt pp.kk.vuosi Sisältö 1. YHTEENVETO...

Lisätiedot

Uroksen jalostuskäyttö

Uroksen jalostuskäyttö Uroksen jalostuskäyttö Sisällysluettelo päivitetty 7.6.2014/J.Fors YLEISTÄ... 3 REKISTERÖINTIEHDOT... 3 SSSK RY:N JALOSTUSTOIMIKUNTA... 4 JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA (JTO)... 4 PEVISA... 5 YLEISTÄ... 5

Lisätiedot

Esitys Yorkshirenterrieri ry:n kevätkokoukseen

Esitys Yorkshirenterrieri ry:n kevätkokoukseen Esitys Yorkshirenterrieri ry:n kevätkokoukseen Me allekirjoittaneet Yorkshirenterrieri ry:n jäsenet esitämme rotuyhdistyksen kevätkokouksessa käsiteltäväksi rodun liittämisen PEVISA-ohjelmaan (perinnöllisten

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE Mallirunko on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity vähintään 250 koiraa. Hyväksytty SKL-FKK ry:n hallituksessa

Lisätiedot

Miltä näyttää kotimaisten rotujemme perinnöllinen monimuotoisuus? Jalostusvalinta on merkittävin koirarotujen monimuotoisuutta vähentävä tekijä

Miltä näyttää kotimaisten rotujemme perinnöllinen monimuotoisuus? Jalostusvalinta on merkittävin koirarotujen monimuotoisuutta vähentävä tekijä Miltä näyttää kotimaisten rotujemme perinnöllinen monimuotoisuus? Katariina Mäki ja Mauri Kumpulainen Kennelliitolla on meneillään tilaustutkimus kotimaisten rotujen DLA-monimuotoisuudesta. Mukana ovat

Lisätiedot

Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA

Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA BRIARDI ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Voimassa alkaen 1.1.2013 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 19.2.2012 SKL:n jalostustieteellinen

Lisätiedot

Kennelliiton jalostusstrategian tavoitteet

Kennelliiton jalostusstrategian tavoitteet Jalostustussuositukset ovat tarkasteltavina kahden vuoden tauon jälkeen. Jalostuksellisesti aika on lyhyt, mutta paljon ehtii siinäkin ajassa tapahtua koirarintamalla. On siis hyvä käydä suositukset läpi

Lisätiedot

Syyskokouksen pöytäkirja 2014

Syyskokouksen pöytäkirja 2014 Syyskokouksen pöytäkirja 2014 Suomen Bassetkerho ry:n sääntömääräinen syyskokous 29.11.2014 klo 14.00 Tampere, Sokos hotel Ilves. Läsnä: Simopekka Mäkinen Sari Karlsson Jyrki Karlsson Antti Nuutero Jaana

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE Ohje on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity vähintään 250 koiraa. Jalostuksen tavoiteohjelman suositeltava

Lisätiedot

Jackrussellinterrieri FCI numero 345 rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2017

Jackrussellinterrieri FCI numero 345 rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2017 Jackrussellinterrieri FCI numero 345 rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2017 Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen yleiskokouksessa 17.9.2011 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 26.4.2012

Lisätiedot

Suomen. Kennelliitto

Suomen. Kennelliitto Suomen Kennelliitto Kennelliitto on koira-alan asiantuntija Suomen Kennelliitto on suomalainen koira-alan asiantuntijajärjestö. Liitto toimii koiraharrastajien etujärjestönä ja ajaa koirien etuja sekä

Lisätiedot

SUOMEN HOLLANNINPAIMENKOIRAT RY TOIMINTAKERTOMUS, VUOSI 2005

SUOMEN HOLLANNINPAIMENKOIRAT RY TOIMINTAKERTOMUS, VUOSI 2005 SUOMEN HOLLANNINPAIMENKOIRAT RY TOIMINTAKERTOMUS, VUOSI 2005 YHDISTYKSEN KOKOUKSET Kevätkokous 13.3.2005 Tampereella Vanhan Kirjastotalon tiloissa. Paikalla 14 äänivaltaista jäsentä. Käsiteltiin sääntömääräiset

Lisätiedot

Kilpailussa huomioidaan korkeintaan kuusi (6) parasta tulosta pennuilla, aikuisilla ja veteraaneilla.

Kilpailussa huomioidaan korkeintaan kuusi (6) parasta tulosta pennuilla, aikuisilla ja veteraaneilla. Pistelaskusäännöt - NN-kilpailu 2017 Kilpailuun voivat osallistua kaikki Suomessa näyttelyissä käyneet ja pisteitä keränneet norfolkin- ja norwichinterrierit sekä niiden kasvattajat. Ainoastaan Suomen

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Pumit ry. Yhdistys on valtakunnallinen ja sen virallinen kotipaikka on Helsinki. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi.

Yhdistyksen nimi on Pumit ry. Yhdistys on valtakunnallinen ja sen virallinen kotipaikka on Helsinki. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. PUMIT RY:N SÄÄNNÖT 1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pumit ry. Yhdistys on valtakunnallinen ja sen virallinen kotipaikka on Helsinki. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. 2. TARKOITUS

Lisätiedot

Säännöt hyväksytty Kennelliitossa ja Patentti- ja Rekisterihallituksessa. Muutos voimaan 30.1.2015

Säännöt hyväksytty Kennelliitossa ja Patentti- ja Rekisterihallituksessa. Muutos voimaan 30.1.2015 SUOMEN MOPSIKERHO RY:N SÄÄNNÖT Säännöt hyväksytty Kennelliitossa ja Patentti- ja Rekisterihallituksessa. Muutos voimaan 30.1.2015 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Mopsikerho ry ja sen tarkoituksena on kaikin

Lisätiedot

Yhdistyksen säännöt YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. Alaskanmalamuuttiyhdistys ry. Hyväksytty vuosikokouksessa

Yhdistyksen säännöt YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. Alaskanmalamuuttiyhdistys ry. Hyväksytty vuosikokouksessa YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Alaskanmalamuuttiyhdistys ry Hyväksytty vuosikokouksessa 21.2.2016 Rekisteröity Patentti-ja rekisterihallituksessa 30.9.2016 1. Yhdistyksen nimi on Alaskanmalamuuttiyhdistys, jota seuraavassa

Lisätiedot

Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen

Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen MMM, tutkija Katariina Mäki Kotieläintieteen laitos/kotieläinten jalostustiede Helsingin yliopisto Rotumääritelmät kuvaavat tarkasti, millainen jalostukseen käytetyn

Lisätiedot

Saksanpaimenkoirien jalostuksen tilastokatsaus 2014

Saksanpaimenkoirien jalostuksen tilastokatsaus 2014 Saksanpaimenkoirien jalostuksen tilastokatsaus 2014 Koonnut Eero Lukkari Taulukossa 1 on Jalostustietojärjestelmästä poimittu vuositilasto rekisteröinneistä. Luvuissa on mukana sekä lyhyt- että pitkäkarvaiset.

Lisätiedot

Suomen Leonberginkoirat ry JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ. Hyväksytty vuosikokouksessa

Suomen Leonberginkoirat ry JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ. Hyväksytty vuosikokouksessa Liite 3 (1) Suomen Leonberginkoirat ry JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ Hyväksytty vuosikokouksessa 29.3.2014 Nämä ohjeet on laadittu yleisesti hyväksyttyjä koiranjalostuksen periaatteita ja Suomen Kennelliiton Finska

Lisätiedot

Jalostusohjesäännön päivitys/muokkaus ehdotukset ((tuplasuluissa punaisella)) poistettavat ja alleviivattuna vihreällä korjaukset

Jalostusohjesäännön päivitys/muokkaus ehdotukset ((tuplasuluissa punaisella)) poistettavat ja alleviivattuna vihreällä korjaukset Jalostusohjesäännön päivitys/muokkaus ehdotukset ((tuplasuluissa punaisella)) poistettavat ja alleviivattuna vihreällä korjaukset Suomen Tanskandoggi Ry:n jalostusohjesääntö Tanskandogin Jalostuksen Tavoiteohjelma

Lisätiedot

PEVISA - Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma mäyräkoirat, vuosille 2015 2016 hallituksen esitys

PEVISA - Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma mäyräkoirat, vuosille 2015 2016 hallituksen esitys PEVISA - Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma mäyräkoirat, vuosille 2015 2016 hallituksen esitys Suomen Mäyräkoiraliiton hallitus esittää vuoden 2014 loppuun voimassa olevan PEVISA

Lisätiedot

Amerikankettukoirayhdistys (AMKY) ry AMERIKANKETTUKOIRAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA. Sisällys: 1. YHTEENVETO

Amerikankettukoirayhdistys (AMKY) ry AMERIKANKETTUKOIRAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA. Sisällys: 1. YHTEENVETO Amerikankettukoirayhdistys (AMKY) ry AMERIKANKETTUKOIRAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Sisällys: 1. YHTEENVETO Tässä amerikankettukoiran jalostuksen tavoiteohjelmassa (JTO) käydään läpi lyhyesti rodun alkuperä

Lisätiedot

SUOMEN BORDERCOLLIET JA AUSTRALIANKELPIET RY SÄÄNNÖT

SUOMEN BORDERCOLLIET JA AUSTRALIANKELPIET RY SÄÄNNÖT SUOMEN BORDERCOLLIET JA AUSTRALIANKELPIET RY SÄÄNNÖT 1. YHDISTYKSEN NIMI Yhdistyksen nimi on Suomen bordercolliet & australiankelpiet ry, Finska Border Collies & Australiska Kelpies rf ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA

Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA BRIARDI ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Voimassa alkaen.. Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa pp.kk.vuosi SKL:n jalostustieteellinen toimikunta

Lisätiedot

BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA

BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016-2020 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa pp.kk.vuosi SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt pp.kk.vuosi 1 Sisältö 1. YHTEENVETO

Lisätiedot

Siitoskoiran valinta. Katariina Mäki 2010

Siitoskoiran valinta. Katariina Mäki 2010 Siitoskoiran valinta Katariina Mäki 2010 Siitoskoiran valintaan vaikuttavat monet asiat. On mietittävä mitkä ovat ensisijaiset jalostustavoitteet, mistä saadaan tarpeeksi tietoa koirista ja mitkä ovat

Lisätiedot

SOMAKISS ry:n säännöt

SOMAKISS ry:n säännöt SOMAKISS ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on SOMAKISS ry ja kotipaikka, Helsinki 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoituksena on edistää somali- ja abessinialaiskissojen kasvatusta,

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Saksanseisojakerho ry, ja sen kotipaikka on Helsinki.

Yhdistyksen nimi on Saksanseisojakerho ry, ja sen kotipaikka on Helsinki. ESITYS SAKSANSEISOJAKERHO RY: n SÄÄNNÖIKSI Esityksestä päätetään Saksanseisojakerhon vuosikokouksessa keväällä 2018. Esitykseen liittyvät kysymykset, huomautukset ja korjaustarpeet voi osoittaa sähköpostilla

Lisätiedot

Vastustettu jalostuksella jo 25 vuotta - väheneekö lonkkavika?

Vastustettu jalostuksella jo 25 vuotta - väheneekö lonkkavika? 1 / 8 Vastustettu jalostuksella jo 25 vuotta - väheneekö lonkkavika? Katariina Mäki Ensimmäinen koirien lonkkanivelen kasvuhäiriön, lonkkavian, vähentämiseksi tarkoitettu vastustamisohjelma on ollut Suomessa

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma AUSTRALIANKELPIE

Jalostuksen tavoiteohjelma AUSTRALIANKELPIE Jalostuksen tavoiteohjelma AUSTRALIANKELPIE Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 19.04.2015 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 16.6.2015 Eeva Ylinen, Linda Merk, Henna Porali, Kaisa

Lisätiedot

SUOMENPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE

SUOMENPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE Suomenpystykorvan Rotujaoston ohjesäännön liite 1 SUOMENPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE Yleistä Jaoston puheenjohtajan tulee luottamustoimessaan johtaa jaoston toimintaa 16.8.2014 SPJ:n hallituksen

Lisätiedot

Yhteenveto pöytäkirjoista 18-20/2013

Yhteenveto pöytäkirjoista 18-20/2013 1 Yhteenveto pöytäkirjoista 18-20/2013 PÖYTÄKIRJA 18/2013 Hallituksen sähköpostikokous Aika: 2.-4.11.2013 Osallistujat: Puheenjohtaja Soili Niskanen Eeva Mattila varajäsen Asia 1 Sopimuksen tekeminen Nettihotellin

Lisätiedot

Jenkki. Jenkki 2/2010. Jenkki 1/2010. Jenkki 4/2009. Jenkki on Amerikancockerspanielit ry rotujärjestön jäsenlehti.

Jenkki. Jenkki 2/2010. Jenkki 1/2010. Jenkki 4/2009. Jenkki on Amerikancockerspanielit ry rotujärjestön jäsenlehti. Jenkki Jenkki on Amerikancockerspanielit ry rotujärjestön jäsenlehti. Ilmoitushinnat, aineisto- ja ilmestymisaikataulu, aineiston lähettäminen Jenkki 2/2010 7 In Memoriam 8 Historian siipien havinaa 16

Lisätiedot

Suomen Ajokoirajärjestön jalostusneuvojan toimintaohje

Suomen Ajokoirajärjestön jalostusneuvojan toimintaohje Suomen Ajokoirajärjestön jalostusneuvojan toimintaohje 1. Velvoitteet Ottaessaan vastaan SAJ - FSK:n jalostusneuvojan tehtävät asianomainen sitoutuu noudattamaan rotujärjestön jalostustoimikunnan johtosääntöä

Lisätiedot

KOLMIVUOTISKYSELY Australianterrierikerho ry / jalostustoimikunta

KOLMIVUOTISKYSELY Australianterrierikerho ry / jalostustoimikunta KOLMIVUOTISKYSELY Australianterrierikerho ry / jalostustoimikunta Kolmivuotiskyselyn tarkoituksena on kerätä tietoa rodusta, sen terveydestä ja elinvoimaisuudesta. Kysely toimitetaan vuosittain kolme vuotta

Lisätiedot

LAGOTTO ROMAGNOLO Rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013 2017

LAGOTTO ROMAGNOLO Rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013 2017 LAGOTTO ROMAGNOLO Rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013 2017 Alkuperäinen JTO vuodelta 2008 Tavoiteohjelma 2008 2012 Hyväksytty Suomen Lagottoklubi ry:n yleiskokouksessa 11.03.2006 Hyväksytty Spanieliliitto

Lisätiedot

LAGOTTO ROMAGNOLO Rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013 2017

LAGOTTO ROMAGNOLO Rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013 2017 LAGOTTO ROMAGNOLO Rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013 2017 Alkuperäinen JTO vuodelta 2008 Tavoiteohjelma 2008 2012 Hyväksytty Suomen Lagottoklubi ry:n yleiskokouksessa 11.03.2006 Hyväksytty Spanieliliitto

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA BARBET. Barbetin rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA BARBET. Barbetin rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2008 2013 BARBET Barbetin rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma - hyväksytty rotuyhdistyksen Barbet Finland ry:n hallituksen kokouksessa 6.2.2008, - hyväksytty rotuyhdistyksen

Lisätiedot

1. Hallituksen puheenjohtaja Petra Jormalainen avasi kokouksen klo. 13.00 ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi.

1. Hallituksen puheenjohtaja Petra Jormalainen avasi kokouksen klo. 13.00 ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi. KOKOUSPÖYTÄKIRJA Marika Englund 15.2.2011 BARBET FINLAND RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS Aika ja paikka: 5.2.2011, Taiteentekijäntie 7, Helsinki Läsnä: Paula Horne (pj), Marika Englund (siht), Petra Jormalainen,

Lisätiedot

Rotujärjestötehtäviä yhdistys hoitaa vuonna 2015 seuraavan toimintasuunnitelman mukaisesti:

Rotujärjestötehtäviä yhdistys hoitaa vuonna 2015 seuraavan toimintasuunnitelman mukaisesti: KULTAINEN RENGAS - GOLDEN RING GR RY Toimintasuunnitelma vuodeksi 2015 Yleistä Kultaistennoutajien rotujärjestönä yhdistyksen tärkein tehtävä on kultaistennoutajien jalostuksen ohjaus. Yhdistys järjestää

Lisätiedot

Varkauden Palvelus- ja Seurakoirat ry - PALKINTOSÄÄNNÖT. Palkintosäännöt

Varkauden Palvelus- ja Seurakoirat ry - PALKINTOSÄÄNNÖT. Palkintosäännöt Palkintosäännöt Yleistä Säännöt koskevat Varkauden Palvelus- ja Seurakoirat ry:n jäseniä ja heidän omistuksessaan, osaomistuksessaan tai hallinnassaan olevia koiria. Vuoden toko-, palvelus- ja agilitykoira-

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO * JTO

SISÄLLYSLUETTELO * JTO SISÄLLYSLUETTELO 1. YHTEENVETO... 3 2. RODUN TAUSTA... 3 3. JÄRJESTÖORGANISAATIO JA SEN HISTORIA... 4 4. RODUN NYKYTILANNE... 5 4.1. Populaation rakenne ja jalostuspohja... 5 4.1.1 Populaation rakenne

Lisätiedot

POHJANPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE

POHJANPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE Pohjanpystykorvan Rotujaoston ohjesäännön liite 1 POHJANPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE Yleistä Jaoston puheenjohtajan tulee luottamustoimessaan johtaa jaoston toimintaa 16.8.2014 SPJ:n hallituksen

Lisätiedot

ENGLANNINSETTEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016 2020

ENGLANNINSETTEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016 2020 ENGLANNINSETTEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016 2020 Kanakoirakerho Hönshundssektionen ry Englanninsettereiden jaostoimikunta Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 14.03.2015 SKL:n jalostustieteellinen

Lisätiedot

Pistetaulukko: Pistetaulukko: ryhmä kansallinen kansainvälinen erikois- näyttely näyttely näyttely näyttely

Pistetaulukko: Pistetaulukko: ryhmä kansallinen kansainvälinen erikois- näyttely näyttely näyttely näyttely Astuu voimaan vuonna 2015 Näyttelykilpailujen säännöt Vuoden Coton ja Vuoden VeteraaniCoton-kilpailuihin osallistuu vakituisesti Suomessa asuvan Coton de Tuléar Suomen Coton de Tuléar ry:n jäsenen omistuksessa

Lisätiedot

ENGLANNINSETTEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016 2020

ENGLANNINSETTEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016 2020 ENGLANNINSETTEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016 2020 Kanakoirakerho Hönshundssektionen ry Englanninsettereiden jaostoimikunta Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi]

Lisätiedot

Suomen Kettuterrierit ry:n kilpailujen säännöt

Suomen Kettuterrierit ry:n kilpailujen säännöt Suomen Kettuterrierit ry:n kilpailujen säännöt Yleistä Kilpailut Suomen Kettuterrierit ry järjestää vuosittain Vuoden Kettuterrieri-, Vuoden Metsästyskettuterrieri-, Vuoden Näyttelykettuterrieri- (erikseen

Lisätiedot

TERVEYSRISKILASKURI v. 2014

TERVEYSRISKILASKURI v. 2014 TERVEYSRISKILASKURI v. 2014 Perinnölliset sairaudet Hannes Lohi: Koirilla esiintyy heti ihmisen jälkeen lajeista eniten erilaisia perinnöllisiä sairauksia. Yli 400 erilaista perinnöllistä sairautta on

Lisätiedot

Vuoden palkitut -kilpailujen säännöt ja pistelasku

Vuoden palkitut -kilpailujen säännöt ja pistelasku Vuoden palkitut -kilpailujen säännöt ja pistelasku Palkinnoista voi kilpailla ainoastaan Imatran Kennelkerho ry:n jäsenen omistama tai jäsenen luona asuva koira. Palkintojen saamisen edellytyksenä on,

Lisätiedot

SUOMEN KENNELLIITTO FINSKA KENNELKLUBBEN RY:N SÄÄNNÖT Hyväksytty Kennelliiton yleiskokouksessa 25.11.2007. Säännöt astuvat voimaan 25.11.2007.

SUOMEN KENNELLIITTO FINSKA KENNELKLUBBEN RY:N SÄÄNNÖT Hyväksytty Kennelliiton yleiskokouksessa 25.11.2007. Säännöt astuvat voimaan 25.11.2007. SUOMEN KENNELLIITTO FINSKA KENNELKLUBBEN RY:N SÄÄNNÖT Hyväksytty Kennelliiton yleiskokouksessa 25.11.2007. Säännöt astuvat voimaan 25.11.2007. Yleisiä määräyksiä 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Kennelliitto

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018 AMERIKANCOCKERSPANIELI JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018 Amerikancockerspanielit ry / JTO... Sivu 1 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 6.4.2014 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA PIENI PORTUGALINPODENGO

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA PIENI PORTUGALINPODENGO JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA PIENI PORTUGALINPODENGO Hyväksytty rotuyhdistyksen yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] SKL:n jalostustieteellinen toimikunta

Lisätiedot

Suomen Coton de Tuléar ry:n hallitus. Tiedote. Suomen Coton de Tuléar ry. Vuoden Coton 2015 kilpailun pisteiden lasku. Hei,

Suomen Coton de Tuléar ry:n hallitus. Tiedote. Suomen Coton de Tuléar ry. Vuoden Coton 2015 kilpailun pisteiden lasku. Hei, Vuoden Coton 2015 kilpailun pisteiden lasku Hei, valitettavasti hallituksesta riippumattomista syistä Vuoden Coton kilpailun pisteiden lasku on tänä vuonna viivästynyt. Aikuisten ja veteraanien, sekä kasvattajien

Lisätiedot

SUOMEN LANCASHIRE HEELER YHDISTYS RY

SUOMEN LANCASHIRE HEELER YHDISTYS RY 1 (5) SUOMEN LANCASHIRE HEELER YHDISTYS RY SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS AIKA 17.3.2013 klo 13.25 16.35 PAIKKA LÄSNÄ Työhuone Tuulensuu, Tuulensuuntie 10, 37800 Toijala Kati Hämäläinen Päivi Järvelä Anna

Lisätiedot

VUODEN HAVANNANKOIRA-KILPAILUN SÄÄNNÖT. Alkaen (Kohtaa 4 tarkennettu, muuten säännöt ovat pysyneet ennallaan)

VUODEN HAVANNANKOIRA-KILPAILUN SÄÄNNÖT. Alkaen (Kohtaa 4 tarkennettu, muuten säännöt ovat pysyneet ennallaan) VUODEN HAVANNANKOIRA-KILPAILUN SÄÄNNÖT Alkaen 1.1.2017 (Kohtaa 4 tarkennettu, muuten säännöt ovat pysyneet ennallaan) 1. Kunkin Vuoden havannankoira kilpailun kilpailukausi käsittää kalenterivuoden aikana

Lisätiedot

Suomen Noutajakoirajärjestön säännöt

Suomen Noutajakoirajärjestön säännöt Suomen Noutajakoirajärjestön säännöt 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Suomen Noutajakoirajärjestö r.y., ruotsiksi käännettynä Finlands Retrieverorganisation r.f. ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

YLEINEN JALOSTUSSTRATEGIA

YLEINEN JALOSTUSSTRATEGIA Suomen Kennelliitto r.y. Finska Kennelklubben r.f. YLEINEN JALOSTUSSTRATEGIA Sisällys Taustaa... 3 Tavoitteet... 3 Toimenpideohjelmat... 4 1. Koiranjalostuksen tavoitteet... 4 2. Jalostuksen ohjaus Kennelliitossa

Lisätiedot

AMERIKANCOCKERSPANIELI JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018

AMERIKANCOCKERSPANIELI JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018 AMERIKANCOCKERSPANIELI JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018 Sisällysluettelo Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [pp.kk.vuosi] 1. YHTEENVETO...4

Lisätiedot

KULTAINEN RENGAS - GOLDEN RING GR RY

KULTAINEN RENGAS - GOLDEN RING GR RY KULTAINEN RENGAS - GOLDEN RING GR RY Toimintasuunnitelma vuodeksi 2011 Yleistä Kultaistennoutajien rotujärjestönä yhdistyksen tärkein tehtävä on kultaistennoutajien rodunjalostus. Yhdistys järjestää taipumus-

Lisätiedot

BARBETIN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014 2018

BARBETIN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014 2018 BARBETIN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014 2018 Hyväksytty rotuyhdistyksen Barbet Finland ry:n hallituksen kokouksessa pp.kk.vuosi Hyväksytty barbetin rotukohtaisessa neuvottelussa 09.02.2013.

Lisätiedot

Barbetin rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 1

Barbetin rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 1 Hyväksytty rotuyhdistyksen Barbet Finland ry:n hallituksen kokouksessa 02.01.2013 Käsitelty barbetin rotukohtaisessa neuvottelussa 09.02.2013. Hyväksytty rotuyhdistyksen Barbet Finland ry:n yleiskokouksessa

Lisätiedot

Suomen Picardienpaimenkoirat ry:n säännöt

Suomen Picardienpaimenkoirat ry:n säännöt :n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on ja sen kotipaikka on Rovaniemi. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoituksena on levittää tietoa picardienpaimenkoirasta rotuna

Lisätiedot

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana Omakotiyhdistyksen säännöt Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Saarenkylän Omakotiyhdistys ry. Sen kotipaikka on Rovaniemi ja toimialue on Saarenkylä. Näissä säännöissä käytetään nimitystä

Lisätiedot

Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 22.4.2012. SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 27.09.2012

Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 22.4.2012. SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 27.09.2012 NOVASCOTIANNOUTAJIEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2013-2017 Rodun novascotiannoutaja rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 22.4.2012 SKL:n jalostustieteellinen

Lisätiedot

Uudet monimuotoisuustutkimukset: koirarotujen jalostuspohjat yllättävän kapeita

Uudet monimuotoisuustutkimukset: koirarotujen jalostuspohjat yllättävän kapeita Uudet monimuotoisuustutkimukset: koirarotujen jalostuspohjat yllättävän kapeita Katariina Mäki 2008 Kahdessa tänä vuonna valmistuneessa tutkimuksessa selvitettiin kahdentoista koirarodun jalostuspohjan

Lisätiedot

LAGOTTO ROMAGNOLO Rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013 2017

LAGOTTO ROMAGNOLO Rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013 2017 LAGOTTO ROMAGNOLO Rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013 2017 1 Alkuperäinen JTO vuodelta 2008 Tavoiteohjelma 2008 2012 Hyväksytty Suomen Lagottoklubi ry:n yleiskokouksessa 11.03.2006 Hyväksytty

Lisätiedot

Valtakirjojen tarkastus alkaa klo 11.00 ja päättyy klo 11.45.

Valtakirjojen tarkastus alkaa klo 11.00 ja päättyy klo 11.45. SUOMEN RANSKANBULLDOGIT RY VUOSIKOKOUSKUTSU 2015 Julkaistu: 27.2.2015 yhdistyksen internet-sivuilla Kokouspaikka: Hotelli Lepolampi, Kielo rakennus Sali A Kivilammentie 1 02820 Espoo Kokousaika: 15.3.2015

Lisätiedot

Koiranet ja rodun jalostuspohjan arvioiminen

Koiranet ja rodun jalostuspohjan arvioiminen Koiranet ja rodun jalostuspohjan arvioiminen Katariina Mäki 2008 Moni koiraharrastaja laskee nykyisin erilaisia oman koirarotunsa tilaa kuvaavia lukuja, ja Kennelliittokin edellyttää rotujen tilanteen

Lisätiedot

YLEINEN JALOSTUSSTRATEGIA

YLEINEN JALOSTUSSTRATEGIA Suomen Kennelliitto ry Finska Kennelklubben rf YLEINEN JALOSTUSSTRATEGIA Tavoitteet hyväksytty valtuuston kokouksessa 27.11.2011. Voimassa 1.1.2012 alkaen. Kennelliiton yleinen jalostuksen tavoiteohjelma

Lisätiedot

Vuoden parhaat -pistelaskusäännöt

Vuoden parhaat -pistelaskusäännöt Vuoden parhaat -pistelaskusäännöt SSSK ry Vuoden parhaat pistelaskusäännöt voimassa 1.1.2013 alkaen Pistelaskussa huomioidaan Suomen Kennelliiton (SKL) ja Suomen Palveluskoiraliiton (SPKL) kokeet. Lisäksi

Lisätiedot

4 Valitaan kaksi (2) pöytäkirjan tarkastajaa sekä kaksi (2) ääntenlaskijaa

4 Valitaan kaksi (2) pöytäkirjan tarkastajaa sekä kaksi (2) ääntenlaskijaa Aika: Sunnuntai 26.03.2017, klo 13.00 Paikka: Opistontie 9 32100 Ypäjä 1 Kokouksen avaus 2 Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri 3 Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 Valitaan

Lisätiedot

Mikäli kasvattaja ei täytä pentulistan ehtoja, kasvattajan tulevia pentueita ei enää oteta SRY: n pentulistalle.

Mikäli kasvattaja ei täytä pentulistan ehtoja, kasvattajan tulevia pentueita ei enää oteta SRY: n pentulistalle. ILMOITUS PENTULISTALLE Kasvattaja ilmoittaa pentueen pentulistalle oheisella lomakkeella sekä liittää mahdolliset kopiot todistuksesta lomakkeen liitteeksi. Ilmoitus lähetetään pentuvälittäjälle joko postitse

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma 2016 2020 SARPLANINAC

Jalostuksen tavoiteohjelma 2016 2020 SARPLANINAC Jalostuksen tavoiteohjelma 2016 2020 SARPLANINAC Hyväksytty Sarplaninac Club Finland ry:n hallituksen kokouksessa 30.8.2015. Sisällys 1. YHTEENVETO... 3 2. RODUN TAUSTA... 4 3. JÄRJESTÖORGANISAATIO JA

Lisätiedot

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT HYY seniorit ry, HUS seniorer rf SÄÄNNÖT Yhdistysrekisteri vahvistanut 27.10.2005 HYY-seniorit, HUS-seniorer rf SÄÄNNÖT 2 (5) 1 Nimi, kotipaikka ja kielet Yhdistyksen nimi on HYY-seniorit ry, HUS-seniorer

Lisätiedot

HOLLANNINPAIMENKOIRIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA

HOLLANNINPAIMENKOIRIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA HOLLANNINPAIMENKOIRIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 1 HOLLANNINPAIMENKOIRAT ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Voimassa alkaen x.x.2014 Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen xxxkokouksessa

Lisätiedot

SUOMEN KÄÄPIÖPINSERIT RY LIITE 3 TOIMINTASUUNNITELMAT, TALOUSARVIOT SEKÄ JÄSENMAKSUT 2014 HALLITUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2014 - Toimitetaan Snautseri-Pinseri-lehteä yhdessä Suomen Affenpinserit ry:n,

Lisätiedot

näyttö? 14.11.2011 Luennon sisältö Katariina Mäki 15.9.2011 Luonne tärkein Miksi tutkittiin tätä? Vuonna 2005 julkaistu tutkimus:

näyttö? 14.11.2011 Luennon sisältö Katariina Mäki 15.9.2011 Luonne tärkein Miksi tutkittiin tätä? Vuonna 2005 julkaistu tutkimus: Käyttö Jalostuskoiran vs. valinta näyttö? Katariina Mäki 15.9.2011 Katariina Mäki 12.11.2011 Kuva: Tapio Eerola Luennon sisältö Vuonna 2005 julkaistu tutkimus:. The effect of breeding schemes on the genetic

Lisätiedot

ETELÄ-HÄMEEN SPANIELIT RY

ETELÄ-HÄMEEN SPANIELIT RY ETELÄ-HÄMEEN SPANIELIT RY Säännöt 1. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Etelä- Hämeen Spanielit ry ja sen kotipaikka on Hämeenlinna. Toiminta-alue käsittää Etelä-Hämeen Kennelpiirin

Lisätiedot

Kennelliiton Omakoira-jäsenpalvelu Ohje jäsenille, pikaperehdytys kasvattajalle

Kennelliiton Omakoira-jäsenpalvelu Ohje jäsenille, pikaperehdytys kasvattajalle Kennelliiton Omakoira-jäsenpalvelu Ohje jäsenille, pikaperehdytys kasvattajalle Suomen Kennelliitto ry. 27.5.2014 2(7) Pikaperehdytys kasvattajalle Sisältö: Omakoira-palvelusta tärkeä työkalu kasvattajalle...

Lisätiedot

Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille

Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille 1 / 5 Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille Katariina Mäki Suomen Sveitsinpaimenkoirat ry on kartoittanut berninpaimenkoirien kuolinsyitä ja -ikiä vuodesta 1995 alkaen. Aineistoa on kertynyt,

Lisätiedot