Rajat ja rakkaus -varhaiskasvatusilta. Kivistön vanhempainyhdistys klo Jari Tiensuu

Transkriptio

1 Rajat ja rakkaus -varhaiskasvatusilta Kivistön vanhempainyhdistys klo Jari Tiensuu

2 Rajat ja rakkaus: pitääkö lapsen totella? KiVan ensimmäisessä varhaiskasvatusillassa käsitellään käytännön läheisesti lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyviä teemoja. Painotetaan rakentavia keinoja lapsen rajoittamiseen sekä tarkastellaan ylipäänsä aikuisen ja lapsen välistä vuorovaikutusta. JOTTA LASTA VOI RAKASTAA, HÄNTÄ TÄYTYY KASVATTAA

3 Suomalaisen kasvatuksen ihanteena On ollut pitkään lapsi, joka ei valita pienestä. Lasta on mieluummin karaistu kuin lohdutettu. Asenne on syrjäyttänyt lapsen tarpeet saada hoivaa ja turvaa. Uusin tutkimus kertoo, että kasvatus vaikuttaa lapsen aivojen kehittymiseen. Luonteva kosketus ja hymy jättävät lapsen aivoihin pysyviä jälkiä. Ne kannattelevat häntä läpi elämän ja auttavat selviytymään stressitilanteissa. (Jukka Mäkelä)

4 Kiintymyssuhteen tehtävänä on suojata lasta Lapsen tunne-elämän kehitys on vanhemman varassa: vauva pysyy fyysisesti vanhemman sylissä, psyykkisesti vanhemman mielessä, vanhemman kyky vastaanottaa, työstää ja palauttaa lapsen tunteita, vanhemman rauhallinen, avoin odottava mieli mitä lapseni yrittää minulle kertoa, millä tuulella hän herää, mitä hän tarvitsee, mitä hän tuntee. Kiinnittymisen idea on luoda erityinen, uniikki ja pysyvä suhde tärkeään toiseen.

5 Kyky kiintymykseen, sitoutumiseen ja vastuuseen lähtee vanhempien (ja jo aikaisempien sukupolvien) omista lapsuuden kokemuksista Kiintymyksen osoittamisesta lapsen kohtaamisessa: perustarpeitten tyydyttäminen, intensiivisyys ja henkilökohtaisuus, hyvä kosketus, katsekontakti, hoivaava äänenkäyttö. Lapsi on turvassa, kun hänen ympäristönsä on kognitiivisesti ja emotionaalisesti totta eli kun se on ennakoitavissa, riittävän strukturoitu, lupaukset ja rajat pitävät ja tunteet vastaanotetaan ja työstetään todellisina ja merkityksellisinä

6 Kiintymyssuhde Vastasyntynyt on biologisesti virittynyt kommunikoimaan toisen ihmisen kanssa Kiintymyssuhde tarkoittaa tunnesidettä hoitajan ja lapsen välillä Vanhemman/aikuisen tehtäviä: suojelun ja turvan järjestäminen, fysiologisen tilan muutoksiin vastaaminen (nälkä, jano, vilu, uni), tunteiden jakaminen, oppimaan auttaminen LAPSI KASVAA ILMAPIIRISSÄ

7 Tutkimusten mukaan aikuisen ja lapsen välisessä vuorovaikutuksessa tunteiden osoittaminen, kommunikaatio ja herkkyys reagoida lasten tarpeille ovat tekijöitä, jotka antavat pohjan myönteiselle kehitykselle. Tästä muodostuu myönteinen kiintymys ja se puolestaan mahdollistaa oppimisen (kognitiivinen) sekä sosiaaliset taidot.

8 Lapsi tarvitsee kasvaakseen Mirjam Kalland Pysyvyyttä: saman henkilön/henkilöiden (useimmiten äiti ja isä) samankaltaista hoivaa päivästä toiseen. Vastavuoroista hoivaa: rakkaudellista huolenpitoa, jossa huomioidaan lapsen tarpeita. Lapsi saa kokemusta itsestään vanhemman mielessä tuntevana ja ajattelevana yksilönä. Huolenpitoa ja läsnäoloa, joka perustuu siihen, että vanhempi havaitsee ja työstää lapsen viestejä (sensitiivisyys). Lapsi on vanhemman mielessä tunteva ja ajatteleva yksilö. Ennakoivuutta: lapsen tulee voida luottaa vanhemman saatavuuteen. Ennakoimattomuus on lapselle myrkkyä. Lapsi tarvitsee arjen struktuuria ja valmistelua muutoksiin. Esim. pieni poika: pidän sellaisista yllätyksistä, joista pidän etukäteen.

9 Kiintymyssuhde Fyysinen ulottuvuus: kiintymyshahmo tarjoaa läheisyyttä, suojaa ja ravintoa = fyysisen elonjäämisen perusta. Psyykkinen ulottuvuus: olla toiselle korvaamaton, uniikki, rakastettu.

10 Vuorovaikutuksen kehitykseen vaikuttaa Lapsen ominaisuudet Vanhemman ominaisuudet Perheen ja ympäristön olosuhteet Ja esim. Päivähoito

11 Sisältää Tunnetasot (ovat läsnä toisilleen) Mielikuvatasot ( se mitä toisesta rakennetaan) Arkitilanteen tasot, arjen sujuminen, rytmin löytyminen, leikki ja ilon kokemukset

12 Suhdetta voi kuormittaa Psyko-fyysinen vointi Työsidonnaisuus Päihdeongelma Parisuhde Talous Sisarukset Sosiaalinen verkosto Kulttuuri Uskomukset

13 Haasteena Kasvattajien asenteiden pohjalta lapsi kehittää käsityksen omista kyvyistään ja mahdollisuuksistaan.

14 Tunteet jaetaan kahteen osaan tunteet ovat toiminnan motiiveja Emootiot Julkinen/näkyvä osa: esim. käsien vapina Tunnetila Mielen/sielullinen vaste vrt. sisäinen tunne Vain ihminen itse tietää, ei muut Geenien vaikutukset ilmenevät vuorovaikutuksen tuloksena sisäänrakennettuja mekanismeja, jotka näin käynnistyvät Esim. käärmeen pelko on geneettinen ominaisuus äiti sanoo hui ja käärmeenpelko vahvistuu

15 Tunteet jaetaan kahteen osaan: 1. Kipu Esim. pelko on kipua vaaran merkki (kuolemanvaara) 2. Mielihyvä Aluksi tarkoitti makeaa Kivun välttäminen on tärkeämpää, kuin mielihyvän saaminen Ihminen menee rasvaisen ja makean perässä: saada energiaa sekä välttää kuolemanvaaraa. Ihminen on olento, joka pyrkii saamaan mieluummin mielihyvää kuin mielipahaa Pienelle lapselle ero äidistä tarkoittaa kuolemanvaaraa Lapsiryhmässä oloa voi verrata kivuntunteeseen: aiheuttaa saman esiintymispelon kuin muissakin esilläoloissa

16 Motivoitumisen tulee tapahtua hyveiden, ei halujen puolelta tahdonalaisesti (vaikutetaan kasvatuksella) Houkutuksia on tänä päivänä valtavasti. Kasvatuksen avulla vaikutetaan tahdonalaiseen valintaan. Lapsen pitää oppia itsesäätelyä ja tekemään valintoja. Näitä hän oppii vain ja ainoastaan aikuisen avulla. Tottelemista pitää opettaa, sitä ei opita itsestään. Lapsen on opittava, että joskus on pakko, vaikkei huvittaisikaan Itsehillintä ja itsehallinta ovat taitoja, joita me tarvitsemme koko elämämme ajan. Esim. lelujen kerääminen: mantelitumake ilmoittaa lapselle, että sinä olet vaarassa kuolla, jos keräät lelut. Lapselle voi opettaa, ettei lelujen keräämiseen kuole. Lelujen keräämisestä saa arvostusta (mielihyvää). Kaikki tykkäävät, kun lapsi kerää lelut.

17 Valinnat jos lapset saavat valita vapaasti, se murtaa lapsen tahdon Lapset tekevät valinnat suoraan tunnepohjalta, aikuiset arvopohjalta Vapaaehtoisesti lapset eivät tästä luovu, vaan kasvatuksen avulla. Aikuisen pitää päättää pienen lapsen puolesta. Jos lapsi itse pääsee aina valitsemaan, hän valitsee helpoimman tien ja saa samalla puutteellisen kyvyn tehdä valintoja Esim. rokotus: lapsi ei halua mennä, mutta aikuinen tietää, että rokotus suojaa Aikuisen tehtävä on lohduttaa, helpottaa lapsen kipua Monet hyvät ja hyödylliset asiat tuottavat kipua. Aikuisen tehtävänä on opettaa, kuinka kipuun tulee suhtautua Jos aikuiset pelkäävät, että lapseen sattuu, pelko siirtyy lapselle. Aikuinen siirtää oman suhtautumistapansa lapselle pelot/selviytyminen

18 Valinnat Esim. vanhempi sallimalla esim. karkin oston kaupassa, vaikka ensin kielsi ja sanoi ettei osta Aikuinen opettaa näin lapselle epäsuotuisia päällysrakenteita Aikuinen osoittaa lapselle, ettei kestä kipua ja että lapsen kivun tunne on niin suuri, ettei aikuinenkaan sitä kestä Aivot vastaavat aina harjoitteluun toistoja täytyy olla riittävästi Velvollisuudet ensin, sitten oikeudet

19 RAJAT JA TOTTELEMINEN Tottelemaan oppimisen herkkyyskausi ajoittuu 2 3 vuoden tienoille. 1,5 2 vuotiaana minä synty tahdonalainen harjoittelu eli kasvatus voi alkaa Totteleminen on väline, jota tarvitaan lapsen muussa kasvussa. Kun lapsi oppii ottamaan vastaan hänen ulkopuoleltaan tulevia käskyjä, ohjeita ja kieltoja ja noudattamaan niitä, hän saa käyttöönsä uudet hermoradat. Jos lasta ei kasvateta, syntyy minävaurio jopa narsistinen persoonallisuus Aikuisen tulee suhtautua rohkeasti lapsen emootioon esim. kiukkuun Aikuisen kannattaa puhua ja höpöttää elävää vuorovaikutusta, ei esineiden kautta: suomessa tehdään esineiden kautta, muualla höpötetään

20 Valinnat Peilisolut: lapset seuraavat aikuista, johon he ovat kiintyneet. Vain tärkeitä ihmisiä peilataan Tunteiden hallinta kehittyy nopeasti, kun vaan treenataan Hippokampus: kaikki tieto kulkee sen kautta tallentaa tiedot unen syvissä vaiheissa päiväunet ovat keskeisen tärkeitä alle kouluikäisille, 1,5 2 tuntia päivässä ryhmässä kortisolitasot nousevat Päiväunilla varmistetaan rauhoittuminen ja edelleen oppiminen kunnon päiväunet eivät vaikuta lapsen nukahtamiseen illalla lapselle on vain etua päiväunista Vanhempien pitäisi olla iloisia, kun lapsi nukkuu päiväunet Paradoksaalinen tapa toimia lapsen haastaminen Luonteenkasvatusvuoro esim. pelissä

21 Kasvatuksen tehtävänä on tehdä lapset sopivan esteisiksi Tunne-elämän kehitys on sidoksissa arkirutiineihin. Suurimmat tunteet tulevat arkirutiineista ei esim. huvipuistoista Aikuisen tulee olla epäröimätön ja varma. Aikuisen osaaminen rauhoittaa lapsen, ei varovaisuus aito täytyy olla Totteleminen ei ole ryppyotsaista ankaruutta. Esim. hae isälle sanomalehti Vaadi lapselta aluksi sellaista, minkä lapsi tekee kuin leikkien. Vie pikkuveljelle tutti.

22 LAPSEN LUONNOLLINEN REAKTIO VASTOINKÄYMISEEN ON PETTYMYS. Meidän aikuisten on se kestettävä. Varmista että lapsi ymmärtää odotuksesi Ole varma ja tarkoita todella sitä, mitä sanot. Älä anna käskyä, jota et ole tarkoittanut toteltavaksi. Älä kysy Yksi käsky Häiriöt pois: lapsen täytyy keskittyä sinuun Toista tarpeen vaatiessa: toistettaessa käsky painuu syvempiin aivokerroksiin Viimeinen varoitus Valinnan mahdollisuus lapsella: joko totella tai kärsiä seuraukset

23 Jatkoa Palkitse lasta aina odotusten mukaisesta käyttäytymisestä Konkretisoi asiat: Esim. ota kuva lapsesta istumassa kunnolla ja anna kuva vihjeeksi tarpeen mukaan Siirrä lapsen paikka pois häiritsevien tekijöiden luota ja lähemmäksi huoneen keskustaan suoraan eteesi Anna lyhyitä, tarkkoja, konkreettisia ohjeita Anna esimerkkejä näyttäen, kertoen, koskettaen Toista ohjeet Pyydä lasta toistamaan ja selittämään ohjeet ennen aloittamista Sijoita lapsi toimimaan yhdessä toisen lapsen kanssa, joka ymmärtää annetut ohjeet Valitse toimintoja, jotka sopivia lapsen kehitystasolle

24 Jatkoa Anna usein vahvistusta; kehu lasta toisten lasten kuullessa keskittymisestä. Yritä huomioida lapsi, kun hän tekee jotain oikein ja huomioi se Osoita vihjettä seinällä muistuttaaksesi lasta olemaan keskeyttämättä toisen puhetta.(esim. hymyilevä kasvo tai vain jokin symboli, jonka merkitys on selitetty lapselle kahden kesken) Laita säännöt näkyviin, jotta niihin voi palata aina päivittäin. Säännöt voi kuvittaa valokuvin Tee säännöistä yksinkertaiset Ole johdonmukainen odotuksissasi ja seurauksissa sääntöjen rikkomisesta Anna tarvittaessa lapselle lista säännöistä. Voit tehdä henkilökohtaisen sopimuksen lapsen kanssa ja auttaa kertomaan sääntöjä.

25 Sen jälkeen, kun lapsi on rauhoittunut, kysy: Mitä tapahtui? Mitä sinun olisi pitänyt tehdä? (anna malli toivotusta käyttäytymisestä) Mitä teet seuraavaksi? Ohjaa lasta löytämään keinot vihan ja turhautumisen hallintaan. Esim. "jos olet vihainen Pekalle, tule sanomaan siitä minulle ". Vältä pitkiä keskusteluja, ja keskity ainoastaan edellä mainittuihin kysymyksiin. Käytä näitä kysymyksiä osoittamaan lapselle, kuinka voi puheen avulla parantaa oman käyttäytymisen hallintaa. Anna positiivista palautetta huomatessasi lapsen käyttäytyvän sosiaalisesti tarkoituksenmukaisesti. Järjestä toimintoja, joissa lapset toimivat yhdessä, auttaen toisiaan. Lähteet: Mirjam Kalland, Keijo Tahkokallio, Jukka Mäkelä, MLL, Jari Tiensuu

26 Mitä lapset oppivat vanhemmiltaan? Mihin vanhempien vaikutus lapseen perustuu? Vanhempien ja lapsen välillä on biologinen side. Siihen liittyy molemminpuolinen voimakas kiintymys. Vanhempien vaikutus ei aina ole tietoista, vaan oman käytöksen vaikutus lapseen voi olla tiedostamatontakin. Lapset eivät valikoi vanhemmistaan vain heidän hyviä puoliaan, vaan he ovat avoimia kaikenlaiselle vaikutukselle.

27 Mitä lapset oppivat vanhemmiltaan? Lapsi oppii sukupuoliroolinsa vanhempiensa kautta. Myös parisuhdemalli ja tapa kasvattaa lapsia opitaan vanhemmilta. Nämä tavat kulkevat sosiaalisena perintönä sukupolvelta toiselle. Lapset oppivat niin ikään työnteon ja rahankäytön mallit kotonaan, samoin yrittämisen ja aloitteellisuuden mallit. Myös vapaa-ajan vieton tavat opitaan kotona. Näiden lisäksi myös arvot ja asenteet siirtyvät vanhemmilta lapselle.

28 Mitä lapset oppivat vanhemmiltaan? Vanhemmat joko mahdollistavat tai estävät kontaktit muihin ihmisiin. Vanhemmilla on erittäin suuri vaikutus lapsen sosiaaliseen kehitykseen ja taitoihin. Myös erilaisiin virikkeisiin vanhemmat toimivat joko mahdollistajina tai estäjinä. Vanhempien valta ulottuu siihenkin, mitä kirjoja kotona luetaan, minkälaisia TVohjelmia katsotaan, mitä lapsi voi harrastaa jne. Vanhemmat toimivat myös lapsen toiminnan vahvistajina tai rankaisijoina. Osoittamalla hyväksymistään he vahvistavat toimintaa, osoittamalla paheksuntaa he rankaisevat lasta.

29 Lisää tietoa, kirjallisuutta Tulistuva lapsi, Ross W. Greene Kehu ja kasvata tyttö Kehu ja kasvata poika, Elisabeth Hartley- Brewer Temperamentti, Liisa Keltikangas-Järvinen Lähteet: Jukka Mäkelä, Mirjam Kalland, Keijo Tahkokallio, Jari Tiensuu