RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSA OTAVANPÄÄ MATALA KEKOKARI PITKÄ HUUASKARI - LANHOLMI

Transkriptio

1 POISTOKARTTA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSA OTAVANPÄÄ MATALA KEKOKARI PITKÄ HUUASKARI - LANHOLMI Muutos koskee kiinteistö Huuvaskari (ent ) Lepäisten kylässä RA-1 LOMA-ASUNTOJEN KORTTELIALUE, jonka rakennuspaikalle saa rakentaa yksikerroksisen loma-asunto- ja saunarakennuksen ja loma-asuntoon liittyviä talousrakennuksia. M MAA- JA METSÄTALOUSALUE, jolla ei rakennusoikeutta. 2. Muut määräykset 3 m kaava-alueen ulkopuolella oleva viiva, jota muutos koskee. Korttelin tai muun alueen raja. Ohjeellinen rakennuspaikan tai alueen raja. Osa-alueen raja. X Risti merkinnän päällä osoittaa merkinnän poistamista. 5 / 2 Korttelin numero ja rakennuspaikkojen enimmäismäärä korttelissa. 1 Rakennuspaikan numero. 100 Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Rakennusala. Ohjeellinen rakennuksen paikka.. Liite 2

2 s Saunan rakennusala. Yleistä: Lomarakennusten on oltava rakenteeltaan ja julkisivuiltaan maastoon ja maisemaan hyvin sopeutuvia. Lomarakennusten rannanpuoleinen julkisivu tai räystäskorkeus saa olla enintään 3.5 m. Korttelialueilla sallitaan jätteiden poisto vain umpisäiliöön ja poiskuljetus tai kuivakäymälät sekä kompostointi. Saunavedet on imeytettävä maahan vähintään 15 m:n etäisyydellä rannasta. Tämän alueen asemakaava on vahvistunut Uusikaupunki kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Hellén

3

4 1/2 3/4 1/2 3/4 pinta-ala 13 ha muunnettu rantaviiva 1835 m Mittakaava: 1:10000 Pvm: :41 Mitoitus 500 m

5 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 895 Uusikaupunki Täyttämispvm Kaavan nimi Pitkä Huuaskarin ranta-asemakaava ja ranta-asemakaavan muutos Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Rka Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 13,1645 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 5,8826 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 7,2819 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] 2,95 Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 4 Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 4 Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 13, , ,00 5, A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä 2, , ,02 1, L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä 10, ,0 0 4, W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

6 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 13, , ,00 5, A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä 2, , ,02 1, RA 2, , ,02 1, L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä 10, ,0 0 4, M 10, ,0 0 4, W yhteensä

7 UUDENKAUPUNGIN PITKÄ HUUASKARIN LUONTOSELVITYS VARSINAIS-SUOMENLUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2015

8 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 3 2. SELVITYSALUE JA MENETELMÄT 3 3. KASVILLISUUS JA LUONTOTYYPIT 4 4. LINNUSTO JA MUU LAJISTO 9 5. JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET 10 Kansikuva: maisema Pitkä Huuaskarin länsikärjestä pohjoisluoteeseen Pekka Alho 2

9 1. JOHDANTO Omistajat hakevat olemassa olevien rakennuspaikkojen muutosta Pitkä Huuvaskarin saarella Uudenkaupungin välisaaristossa. Muutostarve on esitetty karttamuodossa Kartalla 1 (alla). Muutostarpeeseen liittyen saarella tehtiin luontokartoitus kesällä Kartoituksen toteuttivat professori Sakari Hinneri (kasvillisuus) ja ympäristöinsinööri Pekka Alho (linnusto). 2. SELVITYSALUE JA SELVITYSMENELMÄT Pitkä Huuvaskari (Huuaskari) sijaitsee noin 10 km etäisyydellä länsi-luoteeseen Uudenkaupungin keskustasta, Lepäisten luoteispuolella. Pitkä Huuvaskari on nimensä mukaisesti malliltaan pitkänomainen (noin 1 km), leveyden vaihdellessa välillä m. Kartta 1: Pitkä Huuvaskari Kohteelle tehtiin kaksi kartoituskäyntiä. Linnustoa selvitettiin (PA) ja kasvillisuutta & luontotyyppejä (SH, PA). Linnustokartoitus tehtiin kävelemällä saari ympäri, samoin kasvillisuus ja luontotyyppikartoitus, mutta sen osalta painotettiin rakennuspaikkojen alueita ja jätettiin saaren länsipää ja aivan itäisin osa kartoituksen ulkopuolelle. 3

10 3. KASVILLISUUS JA LUONTOTYYPIT Pitkän Huuvaskarin kaava-alueen luonnon ominaispiirteet Pitkä Huuvaskari on tyypillinen Putsaarenaukon laitaman (ns. välisaaristovyöhykkeen) kallioluoto, jolla on sekä sisä- että ulkosaariston piirteitä. Luoto koostui vielä 1700-luvun jälkipuoliskolla korkeasta, kekomaisesta (varsinaisesta) Huuvaskarista (alkuaan Huvudskär, missä huvud = ihmisen pään muotoinen), joka nykyisin yltää 15 m meren pinnan yläpuolelle (mpy), sekä Pitkästä Huuvaskarista (kaksi kalliokumpua 8 m mpy). Luotokokonaisuus on karua kalliokkoa 2,5 m korkeuskäyrästä ylöspäin, mutta alkuluotojen välinen kannas on muotoutunut meren ajosorasta talvikauden jääpaineen avustamana. Pohjoisrannalle on kertynyt soraa, osin hiekansekaista vain jään työntämien kivien väliin, koska kallioranta on liian jyrkkä varsinaisten rantakerrostumien synnylle. Alkuperäisen Huvudskärin pohjoistörmä on ruhjeinen, alaosiltaan vaikeakulkuinen kalliolohkareiden vuoksi. Biotyyppien (elinympäristötyyppien) kuvaus (paitsi asumuksen pihapiiri): Pohjoisrannan kivinen somerikkoranta (Kuva 1.) Kapeaa somerikkorantavyökettä rikkovat suuret, jäiden työntämät kivet ja kallionkielekkeet. Kuitenkin välitiloihin on kertynyt kivennäismaata, parhaimmillaan kasvikompostista syntyneen kunttaantuneen multakerroksen peittämänä. Lähitarkastelussa löytyy yksittäisinä tai pikkukasvustoina merenrantaniittyjen kasveja: suolavihvilä, pohjanpunanata, rönsyrölli, rannikki, meriasteri, meriratamo, isorantasappi, suolasänkiö sekä korkeanveden tasolla rantajuolavehnä, ruokohelpi, rantakukka, syysmaitiainen, ketohanhikki, meripoimuhierakka ja hiirenvirna. Lahonneen rakkolevän laikuilla tavataan niukkalukuisena isomaltsa, meripujo ja rantaukontatar. Kuva 1. SH 4

11 Kuva 2. Sakari Hinneri Tyrnipensastot (kuva 2.) Luodon pohjoisrannalla on sorakerrostumalaikuilla joitakin tyrnipensastoja. Kalliopaljastumat Rakennuspaikkojen välisen kannaksen länsipuolella on kalliokumpu (15 m mpy), jonka pystyja vaakarakoilu muokannut miltei lohkareikoksi. Paikoin on syvänlaisia, vettä varastoivia koloja, joissa kasvaa jopa aito nevakasvi riippasara (Kuva 3.) tavanomaisten luotosoistumien lajien harmaasaran ja tupasvillan kera. Edellisen länsipuolella samankorkuinen kalliokohouma, jolla kuitenkin soran täyttämiä, humuskerroksen kattamia painanteita (Kuva 4.). Kerrostumilla kanervan ja pohjanvariksenmarjan varvikkoa sekä metsälauhakasvustoja, joiden keskeltä nousee männyn ja katajan taimia. Kalliopinnoillla monilajista jäkälikköä, missä vallitsevat kuhmujäkälä, rannikkonapajäkälä ja karstakeltakarve. Kaksoisluodon itäosan (alk. Huvudskär) kalliolaki kohoaa 15 m mpy. Pohjoispuolella rinteen yläosa on osin silokallioista, välitiloissaan katajikkoa, mutta vanhalla kivisellä ajosoralla ensin mäntyä parin kookkaan kuusen kera ennen tervaleppää ja pihlajia kasvaa rantametsää (Kuva 5.). Huipun pohjoispuolella on laakeata, hieman kovertunuttakin kalliolaakiota kivisine somerikkoineen, jolla kasvaa kookasta, läpipääsemätöntä katajikkoa (Kuva 6.). Kuva 3: Riippasara Sakari Hinneri 5

12 Kuva 4: Maisemaa keskimmäisen rakennuspaikan tuntumasta S. Hinneri Kuvat 5. ja 6: Maisemaa itäisemmältä rakennuspaikalta (ks. myös teksti) Sakari Hinneri 6

13 Metsät (kivennäismaalla) Itäosan kalliomäen länsijyrkänteen alla on myrskyjen jäljiltä ryteikköistä, mäntyvaltaista metsää (Kuva 7.), jossa paikoin on rinteen valuvesijuottien kohdalla lehtomaisia piirteitä (orjanruusu, metsäalvejuuri, oravanmarja, lehtoarho, metsämaitikka, kevätpiippo ym.). Kuva 7. Sakari Hinneri Pihapiirin pohjoispuolella on korpipainanne (< 2 m mpy), jossa puustona on tervaleppiä ja hieskoivuja. Aluskasvillisuus on paikoin heinävaltaista (koiranvehnä, ruokohelpi, korpikastikka), paikoin ruohostoa (ranta-alpi, pensaikkotatar, rantayrtti, karhunputki, suoputki, rantamatara). Merkittävä laji on kookas jänönsalaatti, mikä eteläinen laji on uusi tulokas Uudenkaupungin seudulla. Luodon etelärannalla kesämökin rantapoukaman länsirannalla kasvaa keskikokoinen saarni (Kuva 8.), joka lienee levinnyt idänpuoleisesta Tärtön Pernunkarista. Kuva 8. Sakari Hinneri 7

14 Suot Läntisen 15 metriä korkean kalliomäen länsipuolella on neva (Kuva 9.) painanteessa, joka vielä 1960-luvun peruskartassa oli lampi. Neva on lajistoltaan poikkeuksellinen, sillä valtalajina on rantaluikka, jonka kasvustoa täplittävät järvikortteen laikut. Upoksissa kasvaa runsaasti nevasirppisammalta. Nevan laiteella valtalajeina ovat harmaasara, jokapaikansara, kurjenjalka, suoputki ja paljaalla mudalla suo-orvokki. Juolukka ja isokarpalo kasvavat mättäillä. Saaren länsiosa Kuva 9. S. Hinneri Saaren länsiosa suon länsipuolella on pitkälti tavanomaista pienten painanteiden rikkomaa kalliomännikköä. Vain aivan uloin kärki on vielä puustolta paljas (kansikuva). Niin ikään jo olemassa olevat rakennuspaikat sijoittuvat samantyyppiseen päämaastotyyppiin. Selvästi monimuotoisempana erottuu länsipään pohjoispuolinen niemeke (kuva 10) ja sen itäpuolinen kapea rantaniittykaistale. Kuva 10. Pekka Alho 8

15 4. LINNUSTO JA MUU LAJISTO Saari on lähtökohtaisesti kokonaan metsäinen, eikä siten erityisesti saaristolinnuston suosima. Rantojen tuntumassa on muutamia pienempiä luotoja (esim. länsikärjen eteläpuolella, kuva 11), joilla pesi monimuotoisemmin saariston lajistoa, mutta lähinnä vain yksittäispareina. Saaristolinnuista tavattiin pääsaaren tuntuman viereisillä pikkuluodoilla pesivinä kalalokki, lapintiira, meriharakka ja rantasipi. Pääsaaren metsien lajistoa olivat tavanomaiset suomalaiset metsälajit kuten peippo, pajulintu, hippiäinen, mustarastas ja hernekerttu. Kuva 11. Pekka Alho Astetta arvokkaampia pesimälajeja olivat kivitasku (mökkiranta) ja punajalkaviklo (kaakkoiskulman ranta), joiden varsinainen pesäpaikka saattoi havaintopaikoista huolimatta sijaita lähimmillä luodoilla. Pohjoisrannan poukamassa ruokaili kyhmyjoutsenpoikue ja lähivesillä näkyi muutamia isokoskeloita ja tukkakoskelopari, sekä huomionarvoisena lajina yksi mustakurkku-uikku, joka asukkaiden mukaan on pesinyt mökkilahdella aiemminkin. Itäpuolen vesialueelle idästä laskeutunut kaakkuri oli havaintona mielenkiintoinen, mutta ei liity oleellisesti Pitkä Huuvaskariin, vaan ruokailulentoon mantereelta. Kartoituksen ajankohta oli merihanhen ja haahkan osalta liian myöhäinen, mutta habitaatin ja rauhallisen sijainnin perusteella saarella voi hyvinkin pesiä ainakin merihanhi. Vähentynyt ja jo silmälläpidettäväksi luokiteltu haahka on myös mahdollinen pesijä yksittäispareina, mutta todennäköisimmin pesinnät sijoittuvat lähiseudun pienemmille ja vähäpuustoisemmille luodoille. Korppeja tavattiin molemmilla käynneillä saarella ja laji pesinee lähistöllä. Mainittakoon vielä eteläpuolisten lähisaarten (Katakari, Lamminkari ja Kuuskari) välillä havaittu pieni vesilintukertymä, jossa mm. parikymmentä tukkasotkaa, kymmenkunta telkkää ja muutamia koskeloita. Elokuun kasvillisuuteen painottuvalla käynnillä havaittiin lisäksi kalastava kalasääksi ja länsipuolelta löytyi rantaan ajautunut kuollut nuori riskilä. Merikotka on paikalla tavanomainen näky, mutta pesintään viittaavaa ei havaittu. Varsinais- Suomen ELY -keskuksen aineiston mukaan uhanalaisia petolintuja eli käytännössä merikotkaa tai kalasääskeä ei pesi saaren välittömässä tuntumassa. Lähimmät merikotkan pesät sijaitsevat noin 4 km ja kalasääksen noin 3 km etäisyydellä. Muusta tavatusta lajistosta mainittakoon kyy ja rupikonna. Käärmeet ovat asukkaiden mukaan tavallisia, hirvieläimet toisinaan (hirvi ja metsäpeura). 9

16 Kuva 12: Kyy kuvattuna saaren länsiosassa Pekka Alho 5. JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET Pitkä Huuaskarin saarelta ei tavattu mainittavasti uhanalaista lajistoa tai suojeltavia luontotyyppejä, lukuun ottamatta paikallisesti arvokasta pientä nevaa saaren keskiosassa (ks. kappale Suot). Tavatut kansallisen uhanalaisluokitellun mukaiset saariston lintulajit eivät pesineet siinä laajuudessa tai siten sijoittuen, että suunnitellut rakennuspaikat niitä mainittavasti häiritsisivät. Tehdyn luontoselvityksen mukaan rakennuspaikkojen muutos ei uhkaa alueen tai itse saaren luontoarvoja. 10