TILINPÄÄTÖS

Transkriptio

1 1 TILINPÄÄTÖS TOIMINTAKERTOMUS TULOSLASKELMA JA TASE LIITETIEDOT Kuntajohtajakokous Seutuhallitus Yhtymäkokous xx

2 2 KOHTI TULEVAISUUDEN KAUPUNKISEUTUA TOIMINTAKERTOMUS OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA ARVIO MERKITTÄVISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ YMPÄRISTÖTEKIJÄT SISÄISEN VALVONNAN SELONTEKO ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ OLENNAISTA KUNTAYHTYMÄN TALOUDESTA Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja kokonaismenot TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Seutuyhteistyön yleinen kehittäminen Maankäytön ja asumisen suunnitteluyhteistyö Liikennejärjestelmäyhteistyö Hyvinvointipalvelujen yhteistyö Infrapalvelujen yhteistyö Muu seutuyhteistyö ja kansallinen MAL-verkosto KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMINEN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TULOSLASKELMA TASE RAHOITUSLASKELMA TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT TASEEN VASTAAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT TASEEN VASTATTAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT VAKUUKSIA JA VASTUITA KOSKEVAT LIITETIEDOT HENKILÖSTÖÄ, LUOTTAMUSHENKILÖMAKSUJA JA TILINTARKASTAJAN PALKKIOITA KOSKEVAT LIITETIEDOT LUETTELOT KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA SEUTUHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYISTÄ ALLEKIRJOITUKSET TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ... 32

3 3 KOHTI TULEVAISUUDEN KAUPUNKISEUTUA Kymmenen vuotta nykymuotoista seutuyhteistyötä täyttyi Vuoden pääteemat olivat kaupunkiseudun elinvoima ja yhteistyön tulevaisuus. Maakuntauudistus alkoi konkretisoitua, ja Pirkanmaa organisoitui valmistelutyöhön. Tässä yhteydessä kuntien päättäjät pohtivat kaupunkiseudun ja uuden maakunnan suhdetta. Kunnallishallituksia osallistavassa strategiatyössä seutuyhteistyön tarve nähtiin jatkossakin vahvana, sillä kaupungistuminen ja kasvu koettiin kuntien yhteiseksi intressiksi. Alkuvuodesta 2017 jäsenkunnat hyväksyivät Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategian, jolle seutuhallitus valmisteli toteutusohjelman. Seudullinen MAL3-sopimus sai sinetin valtion kehysriihessä ja valtioneuvoston periaatepäätöksen muodossa. Sopimuksen arvo kaupunkiseudulle oli merkittävä. Pienten MAL-hankkeiden ja Araavustusten lisäksi valtio lunasti lupauksen Tampereen raitiotien rahoittamisesta. Rakentamispäätös tehtiin Tampereen kaupunginvaltuustossa loppuvuodesta Samalla Tampereen seutu skaalautui uudelle tasolle kaupunkisuunnittelussa. Väestön kasvu oli seututasolla ennakoidun suuruista, mutta keskuskaupunki Tampereen osalta aiempia vuosia vahvempaa. Noin 4100 uudesta asukkaasta 75 % sijoittui Tampereelle ja asuntotuotannosta 65%. Vahvan kasvun kunnissa valmistui paljon kerrostaloasuntoja. MALsopimuksen asuntotuotantotavoitteet tullaan seututasolla saavuttamaan. Seututoimiston kautta toteutettiin mm. lähijunaliikenteen asemia ja liikennöintiä koskeva selvitys, ilmastonstrategian vaikutusarviointi, pyöräilyn pääreitistöä, maapolitiikan periaatteet, seudulliset opetussuunnitelmat, yksityisen päivähoidon pelisäännöt sekä rakennusvalvonnan käytäntöjen yhtenäistämistä. Seudullisissa työryhmissä ratkottiin myös ajankohtaisia ja arkipäiväisempiä asioita. Panoksia suunnattiin seudullisen paikkatiedon kehittämiseen sekä edunvalvontayhteistyöhön. Edunvalvonnan aihepiireinä olivat mm. kaupunkiseudun rooli ja toimintaedellytykset maakuntauudistuksessa, MAL-sopimuksen liikennehankkeet, lentokenttä, työllisyys ja Tampere3. Kesälomien jälkeen seututoimisto muutti Tampellaan yhdessä viiden muun organisaation kanssa. Avoin konttori ja läheiset kumppanit antavat odottaa synergiaa omistajilleen ja asiakkailleen. 10-vuoteen mahtui myös tärkeää yhdessäoloa. Kesän alun Seutupäivää isännöi Pirkkala, ja pyöreät vuodet päättyivät Seutufoorumiin ja väestötutkija Timo Aron teeseihin kaupunkiseutujen tulevaisuudesta. Seutuyhteistyö on joukkuepeli. Tänäkin vuonna tehtävät hoidettiin ammattitaidolla tehokkaasti ja tuloksellisesti. Lämmin kiitokseni päättyneestä vuodesta kaikille kanssapelaajille kunnissa, seudun päätöselimissä ja seututoimistossa. Päivi Nurminen

4 4 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa Yleistä Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä huolehtii perussopimuksensa mukaan kuntayhteistyön yleisestä kehittämisestä kaupunkiseudulla. Käytännössä kuntayhtymä organisoi kuntien välistä yhteistyötä asiantuntija-, kuntajohto- ja luottamushenkilötasolla. Toiminnan painopisteet ovat maankäytön, asumisen ja liikenteen sekä hyvinvointi- ja teknisten palvelujen alueilla. Kuntayhtymä toteuttaa vuoden 2016 aikana uusittua kaupunkiseudun strategiaa ja visiota: Tampereen kaupunkiseutu on yhdessä tekemisen edelläkävijä ja kansainvälinen älykkään kasvun keskus. 10 vuotta toimintaa ja muutto uusiin tiloihin 2016 oli kuntayhtymän kymmenes toimintavuosi. 10-vuotisteema näkyi vuoden mittaan mm. yleisessä viestinnässä, nettisivujen uudistuksessa, seutupäivässä ja juhlafoorumina. Kuntayhtymä muutti lokakuun alussa uusiin toimitiloihin Tampella-taloon. Näin toteutui ennakkoluuloton konsepti ja 150 osaajan keskittymä, kun yhteisiin toimitiloihin muuttivat Kaupunkiseutu, Pirkanmaan liitto, Tredea, Suomen Itämeri-instituutti, Pirkanmaan jätehuolto ja Visit Tampere. Tulevaisuuden kaupunkiseutu - strategia Seutuyhteistyö perustuu jäsenkuntien hyväksymään seutustrategiaan. Seutuhallitus ohjasi aktiivisesti koko vuoden seutustrategian uudistustyötä. Jäsenkunnat osallistuivat erittäin hyvin uudistustyöhön mm. kahdessa kunnanhallituksille tarkoitetussa työpajassa sekä kuntajohtajakokouksen ja asiantuntijatyöryhmien kautta. Seutuhallitus käsitteli uudistetun seutustrategian , ja lähetti sen jäsenkuntien valtuustojen hyväksyttäväksi tammi-helmikuussa Seutustrategia antaa vision ja pääviestit kaupunkiseudun kehittämiselle seuraavalle 10-vuotiskaudelle. Kaupunkiseudun kasvu jatkuu nopeana Tampereen kaupunkiseutu säilytti asemansa haluttuna paikkana asuja ja yrittää myös vuonna Kaupunkiseudun väestönkasvu (1,1 %) jatkui selvästi valtakunnan väestönkasvua (0,3 %) nopeammin. Myös muihin isoihin kaupunkiseutuihin verrattuna kasvu oli nopeampaa pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta. Kaikkiaan väestö lisääntyi asukkaalla, joista Tampereen osuus oli asukasta (75 %). Vuoden 2016 lopussa kaupunkiseudulla oli asukasta, joista Tampereella (60 %) ja kehyskunnissa MAL-sopimus (maankäyttö, asuminen ja liikenne) Kaupunkiseudun kuntien ja valtion välisen MAL-sopimusmenettelyn kolmas kausi käynnistyi, kun sopimus vuosille allekirjoitettiin MAL3-sopimukselle hyväksyttiin tarkempi toteutusohjelma Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040:n toteuttaminen eteni jäsenkuntien yhteistyössä. Rakennesuunnitelman toteuttamisen ennakointi ja seurantaa toteutettiin entistä enemmän digitaalisen paikkatiedon avulla. Vuoden aikana luotiin alusta sähköiselle seurantakartalle, ja koottiin tiedot valmistuneista kaavoista

5 ja asunnoista sekä myönnetyistä asumisen rakennusluvista. Toteuttamista tukemaan valmistuivat yhteiset maapoliittiset toimintatavat. Maakuntauudistus Seutuhallitus hyväksyi omalta osaltaan kaupunkiseudulle valmistellun ohjelman maakuntauudistuksen esivalmisteluun. Ohjelmassa korostetaan kaupunkiseudun merkitystä koko maakunnan veturina, kaupunkiseudulla tehtyjen maankäytön ja liikenteen ratkaisujen vaikutusta elinvoimaan sekä kaupunkiseudun tarjoamia mahdollisuuksia työllisyyden hoitoon ja elinkeinojen kehittämiseen. Seutuhallitus hyväksyi maakuntauudistuksen lainsäädäntöön lausunnon, jossa kiinnitetään erityistä huomiota joustavaan ja tarkoituksenmukaiseen työnjakoon maakuntien ja kaupunkiseutujen välillä. Lisäksi korostettiin, että kaupunkiseuduille tulee vastuuttaa alueensa elinkeinojen kehittämisen ja työllisyydenhoidon palvelut, alueensa maankäytön, asumisen ja liikennejärjestelmän suunnittelu sekä suora neuvottelumenettely valtion kanssa MAL- ja KASVU-sopimuksissa. Kaupunkiseutu osallistuu Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulun käynnistämään tutkimushankkeeseen (Kaitse-hanke), jossa kehitetään ja tutkitaan kaupunkiseutujen ja uusien maakuntien tehtävänjakoa ja prosesseja non-sote-tehtävien osalta. Työllisyyspalvelujen alueellinen kokeilu Seutuhallitus hyväksyi omalta osaltaan Tampereen kaupunkiseudun hakeutumisen Työ- ja elinkeinoministeriön käynnistämään työllisyyspalvelun alueelliseen kokeiluun Kokeilussa tulee huomioida läpipalveluperiaate, nykyiset hyvät käytännöt sekä kokeilun toteutus nykyisiä resursseja uudelleen kohdentamalla. Kokeilu on käynnistymässä alkuvuodesta Vuoden 2016 muita kärkiteemoja ja toteutuksia Toisen asteen koulutuksen yhteistyön syventämistä jatkettiin seuraavin teemoin: 1. pedagogisissa ja metodisissa kysymyksissä ml. digitalisuus ja kokeilut kampusyhteistyö huomioiden 2. sidosryhmäyhteyksissä mm. elinkeinoelämän, korkeakoulujen ja Tredun suuntaan 3. lukioyhteisön näkyvyyden kehittämisessä 4. lukioiden seudullisessa profiloinnissa sekä erikoislukioiden valtakunnallisessa vahvistamisessa Kuntayhtymän asiantuntijatyössä valmistuivat esi- ja perusopetuksen sekä lukio-opetuksen seudulliset opetussuunnitelmat. Jäsenkunnat ottavat ne käyttöön paikallisesti täydentäen. Kaupunkiseudun tulevaisuuden joukkoliikenteen runkona nähdään lähijunaliikenne ja raitiotie. Seutuhallitus hyväksyi selvitystyön, jonka mukaan lähijunaliikennettä olisi mahdollista kehittää jo lähivuosina Nokian ja Tesoman sekä Lempäälän suunnilla ilman merkittäviä raideinvestointeja. Rakennuslupapalvelujen yhteistyö jatkui mm. lupaprosessin laadun parantamisella, yhteisen rakennusjärjestysasiakirjamallin laatimisella ja sähköisen toimintatavan edistämisellä. Seutuhallitus nimesi seudullisen asiantuntijatyöryhmän koordinoimaan kuntien välistä kotouttamisen yhteisyötä. Kotouttamisessa on tärkeää, että oleskeluluvan saajat pääsisivät mahdollisimman pian kotouttavalle polulle ja työelämään. Asian hoitaminen edellyttää yhteistyötä, tehokkuutta ja 5

6 6 osaamisen jakamista kuntien, TE-keskuksen ja ELY:n kesken. Keskeistä on löytää asunnot oleskeluluvan saaneille. Ratkaisuja etsitään mm. välivuokrausmenettelyä kehittämällä. Seutuhallitus on käsitellyt ja käynyt keskustelua menettelystä miten elinkeinojen kasvua ja seudun elinvoimaa voidaan edistää onnistuneesti seudullisesti suunnitellun maankäytön toimenpitein. Lyonissa toteutetun esimerkin kannustamana teemaa valmisteltiin hankkeeksi, joka käynnistyy vuoden 2017 aikana. Kaupunkiseudulla kehitetään aktiivisesti lentoliikennettä Tampere-Pirkkalan lentoasemalle. Kunnat ovat hyväksyneet kehittämistä koskevan projektisuunnitelman hallituksissaan ja päättäneet rahoittaa Tredeaan sijoitetun erillisprojektin vuoteen 2018 asti. Projektin toimenpiteet ovat tuottaneet tulosta matkustajamäärien uutena kasvuna jo vuoden 2016 aikana. Seutuhallitus vuonna 2016 jäsen varajäsen Ikonen Anna-Kaisa pj. Tampere Siren Elina Tampere Rissanen Helena 1. vpj. Pirkkala Skogberg Pertti Pirkkala Perämaa Ari 2. vpj. Vesilahti Arvela Ari Vesilahti Aaltonen Mikko Tampere Virtanen Sirkkaliisa Tampere Aleksovski Atanas Tampere Kivistö Anneli Tampere Heinämäki Anna-Kaisa Tampere Haapa-aho Olga Tampere Joensivu Leena Ylöjärvi Kaminen Tuomo Ylöjärvi Jokila Killi Lempäälä Petäkoski-Hult Tuula Lempäälä Kork Jarmo Nokia Tomminen Antti Nokia Lyytinen Heikki Kangasala Kouhia Raimo Kangasala Mäkinen-Aakula Marjo Orivesi Jokinen Kaarina Orivesi Sasi Ilkka Tampere Höyssä Matti Tampere Silvennoinen Seppo, Tampere Elovaara Tiina Tampere Seutuhallituksen kokousten esittelijänä toimi seutujohtaja Päivi Nurminen ja sihteerinä seutusihteeri Juhani Pohjonen. Kuntajohtajakokouksen edustajana seutuhallituksen kokouksiin osallistui puheenjohtaja, konsernijohtaja Juha Yli-Rajala. Seutuhallitus kokoontui kerran kuukaudessa heinäkuuta lukuun ottamatta. Kuntapäättäjät piirtävät tulevaisuutta Seitsemäs Seutupäivä järjestettiin Pirkkalassa. Paikalla oli n. 200 henkilön joukko, joka koostui seudun valtuutetuista, kuntajohtajista, seudullisten työryhmien jäsenistä sekä sidosryhmien ja median edustajista. Juhlafoorumi järjestettiin Asiantuntijoiden puheenvuosoissa käsiteltiin menestyvän joukkueen kokoamista ja kaupunkiseutujen merkitystä koko Suomen elinvoimalle ja menestykselle. Lisäksi keskityttiin uudistettavan seutustrategian esittelyyn ja käytiin päättäjäpaneeli seutuyhteistyön tulevaisuudesta.

7 Kunnanhallitukset osallistuivat seutuyhteistyön tulevaisuuden määrittelyyn osallistumalla kahteen seutustrategiatyöpajaan. Vastaavanlaista keskustelua seutuhallituksen ja kunnanhallitusten välillä on tarkoitus jatkaa. MAL-verkosto Maankäytön, asumisen ja liikenteen kansallinen teemaverkosto, MAL-verkosto, jatkoi toimintaansa kuudetta vuotta. Kuntayhtymä on verkoston vastuullinen toteuttaja. Verkostossa toimivat 16 kaupunkiseutua, liikenne- ja viestintäministeriö, ympäristöministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Suomen kuntaliitto, liikennevirasto sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus. 7

8 Arvio merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Kuntayhtymällä ei ole korko-, valuutta eikä luottoriskejä. Kuntayhtymällä ei myöskään ole likviditeettiriskiä vaan maksuvalmiuden ylläpitämiseksi on voitu osoittaa, jäsenkuntien suostumuksella, riittävät kassavarat huomioiden kuntayhtymän toiminnan vakiintunut taso. Kuntayhtymällä ei ole tavanomaisen konsulttitoiminnan tai arkipäiväisen oman toiminnan mukaisista sopimuksista poikkeavia sitoumuksia, joissa voisi olla merkittäviä riskejä tai epävarmuustekijöitä. Vahinkoriskien varalta kuntayhtymällä on yritysvakuutus. Kuntayhtymän toimintaan ei liity ympäristöriskejä. Käytännössä seutuyhteistyötä toteutetaan käyttäen kuntien johtavista viranhaltijoista koostuvia asiantuntijatyöryhmiä ja työskentely on kehittämishankkeita. Kullakin työryhmällä on asioiden valmistelua ja työryhmien välistä tiedonkulkua edistävä asiantuntijasihteeri. Käytännön työ on kehittämiseen liittyvää asiantuntijatyötä ja leimallisesti projektiluonteista. Projektit vaihtelevat ajallisesti muutaman kuukauden kestoisista yli vuodenkin mittaisiin. Projekteihin osallistuu kuntayhtymän omien asiantuntijoiden lisäksi kuntien johtavia viranhaltijoita ja usein myös ulkopuolisia konsultteja. Projekteihin liittyviin toiminnallisiin riskeihin kuntayhtymä on varautunut laatimalla projektinhallintaohjeet, jotka seutujohtaja on vahvistanut. Projektiohjeet ovat keskeinen osa uuden henkilöstön perehdytysmateriaalia. Projektit käynnistää joko seutuhallitus tai seutujohtaja. Projektit perustuvat talousarvioon Ympäristötekijät Kuntayhtymän omalla välittömällä toiminnalla ei ole merkittäviä ympäristövaikutuksia. Kuntayhtymän asiantuntijatyönä valmistelevilla suunnitelmilla on vaikutusta tulevaisuuden ympäristön kehitykseen. Ympäristötekijöiden ja kestävän kehityksen merkitys on huomioitu kaikessa kuntayhtymän toteuttamassa yhdyskuntarakenteeseen vaikuttavassa suunnittelussa Sisäisen valvonnan selonteko Kuntalain mukaisesti yhtymäkokous hyväksyi kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet, joiden mukaan sisäinen valvonta ja riskienhallinta toteutuvat osana kuntayhtymän normaalia johtamis- ja seurantajärjestelmää. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa seutuhallitus. Seutuhallitus on vahvistanut sisäisen valvonnan periaatteet. Lisäksi seutuhallitus on tehnyt päätökset kuntayhtymän nimenkirjoitusoikeuksista, pankkitilin käyttöoikeuksista, myöntänyt luottokorttien käyttöoikeudet, päättänyt kuntayhtymän tilaus- ja hankintavaltuudet sekä päättänyt kirjanpidon ja palkanlaskennan tositteiden ja kirjausten hyväksymiskäytännön. Käytännössä sisäisestä valvonnasta vastaa seutujohtaja, joka osallistuu kaikkien seutuhallinnon toimintaa ja varainkäyttöä koskevien päätösten valmisteluun ja täytäntöönpanoon. Seutujohtaja käsittelee ja allekirjoittaa kaikki kuntayhtymän sopimukset. Seutujohtajan varahenkilönä toimii

9 seutusihteeri, joka osallistuu myös kaikkien päätösten valmisteluun ja täytäntöönpanoon. Tilivelvollisina asioiden valmistelijoina seutujohtaja ja seutusihteeri vastaavat, että kuntayhtymän toiminta ja varainkäyttö vastaa säädöksiä, on tehokasta ja taloudellista sekä noudattaa hyvää hallinto- ja johtamistapaa. Konkreettisesti varainhoidon sisäinen valvonta toteutuu kuntayhtymän laskujen hyväksymisen yhteydessä. Seutujohtaja hyväksyy kaikki kuntayhtymän laskut maksatukseen. Tiliöinnistä vastaa seutusihteeri. Taloushallinnon päivittäispalveluista on ostopalvelusopimus Tampereen kaupungin taloushallinnon palvelukeskuksen kanssa. Palvelusopimus kattaa sähköisen ostolaskujen kierrätyksen, kirjanpidon, palkanlaskennan, viranomaistilitykset, laskutuksen ja maksuliikenteen. Taloushallinnon palveluista on palvelun toteuttajan kanssa käyty läpi palveluprosessit, niiden kuvaukset ja laadun varmistus. Vuosittain pidetään asiakasneuvottelu ajankohtaisista asioista taloushallinnon palvelukeskuksen vastaavien henkilöiden kanssa. Kuntayhtymällä ei ole käteisvaroja. Kuntayhtymä seuraa itsenäisesti tulojen ja menojen toteutumista Arvio tulevasta kehityksestä Tulevat kuntakentän muutokset koskien mm. maakuntauudistusta on huomioitu vuoden 2016 aikana uudistetussa seutustrategiassa. Muutosvaikutukset näkyvät uudessa kunnassa, jonka tehtävät painottuvat samoille teemoille kuin kuntayhtymän vakiintunut toiminta ja osaaminen. Vuoden 2016 valmistuneen seutustrategian toteuttaminen huomioiden kuntayhtymän toiminta jatkuu pääosiltaan vakiintuneen muotoisena ja laajuisena. Uudistettu seutustrategia antaa vision ja pääviestit seutuyhteistyölle tuleville vuosille Olennaista kuntayhtymän taloudesta Vuosi 2016 oli kuntayhtymän kymmenes kokonainen toimintavuosi. Seutuyksikön kautta organisoitavan seutuyhteistyön laajuus on vakiintunut noin 1,0 milj. euron tasolle, joka merkitsee 2,7 euroa/kaupunkiseudun asukas. Vuoden 2016 tilinpäätös näyttää n euron ylijäämää. Kaikkiaan kuntayhtymän taloudellinen kehitys oli tasapainoista vuonna Kuntayhtymällä oli vuoden vaihteessa palkattuna yhteensä 11 (10 v. 2015) henkilöä, joista 3 oli kansallisen MAL-verkoston henkilöstöä. Vakinaisessa virka- tai työsuhteessa oli 7 henkilöä. Loput 4 toimea oli täytetty määräaikaisina. Kuntayhtymän maksuvalmius oli (215) päivää.

10 10 Kuntien maksuosuudet ovat toteutuneet kuntien ohjauksen mukaisina. Kuntien maksuosuuksien kehitys TP 2014 TP 2015 Muutos % TP 2016 Muutos % Yhteensä , ,0 Kangasala , ,7 Lempäälä , ,7 Nokia , ,6 Orivesi , ,6 Pirkkala , ,6 Tampere , ,1 Vesilahti , ,7 Ylöjärvi , , Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Toimintatuotot , ,27 Toimintakulut , ,24 Toimintakate 8 763, ,03 Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot 9,55 8,79 Korkokulut - 4,50 0,00 Muut rahoituskulut - 535,41-660,65 Vuosikate 8 233, ,17 Poistot ja arvonalentumiset ,82 0,00 Tilikauden tulos 6 428, ,17 Tilikauden ylijäämä (- alijäämä) 6 428, ,17 Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut -% 100,7 % 109,9 %

11 Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahavirta Tulorahoitus Vuosikate 8 233, ,17 Investointien rahavirta ,19 00,00 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,17 Rahoitustoiminnan rahavirta Oman pääoman muutokset 00,00 00,00 Muut maksuvalmiuden muutokset , ,45 Rahoituksen rahavirta , ,45 Rahavarojen muutos , ,42 Rahavarat , ,42 Rahavarat , ,80 Tunnusluvut Kassan riittävyys, pv 190 pv 215 pv

12 Rahoitusasema ja sen muutokset Tase ja sen tunnusluvut Vastaavaa Vastattavaa Pysyvät vastaavat Oma pääoma Aineelliset hyödykkeet Peruspääoma , ,00 Koneet ja kalusto ,37 0,00 Ed. tilik. ylijäämä , ,04 tilik. ylijäämä 6 428, ,17 Vaihtuvat vastaavat Vieras pääoma Pitkäaikaiset Muut saamiset ,92 0,00 Lyhytaikaiset Lyhytaikainen Myyntisaamiset 0, ,00 Saadut ennakot , ,00 Muut saamiset , ,06 Ostovelat , ,32 Siirtosaamiset ,00 555,36 Muut velat , ,88 Rahat ja Siirtovelat , ,43 pankkisaamiset , ,42 Vastaavaa yht , ,84 Vastattavaa yht , ,84 Tunnusluvut omavaraisuusaste % 64,2 % 72,1 % 100 x(omapääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) (Koko pääoma - Saadut ennakot) suhteellinen velkaantuneisuus % 18,8 % 13,4 % 100 x (Vieras pääoma - Saadut ennakot) Käyttötulot Kokonaistulot ja kokonaismenot TULOT Toiminta Toimintatuotot ,60 Korkotuotot 0,00 Muut rahoitustuotot 9,55 Investoinnit 0,00 Rahoitustoiminta 0,00 Kokonaistulot yhteensä ,15 MENOT Toiminta Toimintakulut ,01 Korkokulut 4,50 Muut rahoituskulut - 535,41 Investoinnit ,19 Rahoitustoiminta 0,00 Kokonaismenot yhteensä ,11

13 13 2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TIIVISTELMÄ TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA Seutuyhteistyön yleinen kehittäminen toteutui hyvin. Maankäytön ja asumisen yhteistyössä tavoitteet toteutuivat pääosin. Liikennejärjestelmäyhteistyössä tavoitteet toteutuivat pääosin. Hyvinvointipalveluyhteistyössä tavoitteet toteutuivat hyvin. Infrapalvelujen yhteistyössä tavoitteet toteutuivat pääosin. Talous toteutui tasapainoisesti.

14 Tavoitteiden toteutuminen Valtuustojen hyväksymästä seutustrategiasta 2020, rakennesuunnitelmasta 2040 ja MALsopimuksista johdetut yhteistyötavoitteet jakautuvat asiaryhmiin seuraavasti: seutuyhteistyön yleinen kehittäminen, maankäytön ja asumisen yhteistyö, liikennejärjestelmäyhteistyö, hyvinvointipalveluyhteistyö ja infrapalvelujen yhteistyö. Lisäksi kuvataan seudullisen tietohallinnon, elinkeinojen ja osaamisen, seudullisen joukkoliikennelautakunnan ja kansallisen MAL-verkoston toiminnan painopisteet Seutuyhteistyön yleinen kehittäminen 1. Seutuyhteistyön toimintamalli ja strategia Tavoitetaso: Varaudutaan seutustrategian päivittämiseen seutuhallituksen linjausten mukaisesti. Panostetaan seutuyksikön osaamisen kehittämiseen sekä yhteistyön syventämiseen uusien toimitilakumppaneiden kanssa. Seutustrategian päivittäminen on edennyt seutuhallituksen hyväksymän aikataulun mukaan. Seutuhallitus hyväksyi seutustrategia ehdotuksen kokouksessaan Jäsenkunnat käsittelevät strategiaa tammikuussa Henkilöstön osaamista kehitettiin yhteensä 4 koulutuspäivän ohjelmallisella kokonaisuudella. Koulutuksessa käsiteltiin myös yhteistyön kehittämistä uusien toimitilakumppaneiden kanssa. 2. Seutuviestintä Tavoitetaso: Kymmenvuotisjuhlavuosi näkyy seutuviestinnässä. WWW-sivujen kokonaisuudistus toteutetaan. Seutupäivä ja seutufoorumi järjestetään. 10-vuotisteemaa on pidetty esillä kuntayhtymän tilaisuuksissa. WWW-sivujen päivitys valmistui kesäkuussa. Seutupäivää vietettiin Pirkkalassa. Seutufoorumi järjestettiin vuotisjuhlaseminaarina Maankäytön ja asumisen suunnitteluyhteistyö 1. MAL-aiesopimus Tavoitteet: Uusi MAL3-sopimus hyväksytään ja toteuttaminen käynnistyy. Seuranta-aineisto MAL2-aiesopimuksen toteutumisesta valmistuu. MAL2-aiesopimuksen seurantaraportti valmistui. Seutuhallitus käsitteli seurannan MAL3-sopimus allekirjoitettiin Toteutusohjelma hyväksyttiin seutuhallituksessa Rakennesuunnitelman 2040 toteuttaminen Tavoitteet: Rakennesuunnitelman toteuttamista edistetään kunnissa yleiskaavojen laadinnalla ja muilla kuntakohtaisilla toimenpiteillä. Kuntayhtymä ja kunnat vaikuttavat rakennesuunnitelman näkymiseen maakuntakaavassa.

15 Rakennesuunnitelman toteuttamisen ennakointi ja seuranta on otettu osaksi digitaalisen paikkatiedon kehittämistä yhdessä MAL-seurannan kanssa. Luotiin alusta sähköiselle seurantakartalle, ja koottiin tiedot valmistuneista kaavoista ja asunnoista sekä myönnetyistä asumisen rakennusluvista. V täydennetään mm. vireillä olevilla kaavoilla. Kuntayhtymä ja kunnat osallistuivat maakuntakaavan valmisteluun. 3. Maapoliittiset periaatteet Tavoitteet: Seudullisten maapoliittisten periaatteiden päivitys valmistuu. Seutuhallitus hyväksyi rakennesuunnitelman toteuttamisen maapoliittiset pääperiaatteet ja merkitsi toimintatavat tiedoksi. 4. Seudullinen paikkatieto Tavoite: Digitaalisen ja karttapohjaisen MAL-aineiston ylläpito ja hyödyntäminen kehittyvät. MAL-seurantatietoja on esitetty entistä enemmän karttamuodossa. RASU2040-kartat on valmistettu paikkatietopohjaisiksi sähköisiksi kartoiksi. Pirkanmaan liiton ja Tampereen kaupungin kanssa on valmisteltu selainpohjaista aluetietopalvelua, joka käynnistyy vuoden 2017 alkupuolella. MASTO-työryhmä hyväksyi osaltaan ehdotuksen digitaalisen asuntotuotantoinformaation kehittämiseksi. Seutuhallitus käsittelee asian tammikuussa Asuntopolitiikka ja -tuotanto Tavoitteet: Kohtuuhintaista vuokratuotantoa koskeva kaavoituksen ja tontinluovutuksen ohjelman laadinta käynnistyy kunnissa. Aso-asuntojen hakumenettelyn kehittämistarpeet selvitetään. Kunnat huomioivat kaavoitusohjelmissaan kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuotannon, Tampere myös tontinluovutusohjelmassaan. Kuntien kesken ei ole kuitenkaan selkeitä yhteisiä menettelyjä. MASTO:n lähetekeskustelussa todettiin, että on syytä ryhtyä laatimaan yhteinen toimintamalli. Asiaa edistetään v Aso-asuntojen hakumenettelyn kehittämistarpeet selvitetään vuonna Liikennejärjestelmäyhteistyö 1. Raitiotieliikenne Tavoite: Varaudutaan selvittämään raitiotien laajenemissuuntien (Pirkkala ja Ylöjärvi) toteuttamisen edellytykset Tampere päätti marraskuussa 2016 käynnistää raitiotien rakentamisen, mikä mahdollisti myös seudullisten jatkolinjojen suunnittelun käynnistämisen. Liikennejärjestelmätyöryhmä päätti käynnistää raitiotien seudullisen suunnittelun hankinnan valmistelun. Työ toteutetaan vuoden 2017 aikana.

16 2. Lähijunaliikenne Tavoite: Uusien asemapaikkojen toteutuksen edellytykset selvitetään. Syksyllä 2015 alkanut työ valmistuu keväällä Työn tulosten perusteella valmistaudutaan tarvittaviin liikenteen ja maankäytön jatkotoimenpiteisiin. Selvitys Lähijunaliikenteen kehittäminen: asemien ja liikenteen suunnittelu on valmistunut toukokuussa MAL-sopimukseen on sisällytetty lähijunaliikenteen kehittämisen ja Tampere Helsinki nopean junayhteyden mahdollistavan lisäraidekapasiteetin suunnittelu Tampere Riihimäki -välillä ja työ on juuri käynnistymässä. Tesoman aseman lisäraiteen aluevaraussuunnitelma on käynnissä asemakaavoituksen taustaselvityksenä ja aseman suunnittelu voi edetä siten, että rakentaminen olisi mahdollista käynnistää vuonna 2019 MALsopimuksen mukaisesti. 3. Liikkuminen palveluna Tavoite: Liityntäpysäköinnin toteuttamista edistetään ja liikenteen digitaalisten palveluiden syntymistä tuetaan esim. osallistumalla Liikkuminen palveluna -kokeiluihin. Uusien liityntäpysäköintialueiden suunnittelu on edennyt MAL-hankkeena ja Tampereen raitiotiehen liittyvänä selvityksenä. Niihaman liityntäpysäköintialue toteutetaan keväällä Liityntäpysäköinnin kehittämistä koordinoi Pirkanmaan liityntäpysäköintityöryhmä, joka on mm. valmistellut MAL-sopimukseen sisältyvän liityntäpysäköinnin kustannusjakomallin laatimista. Liikkuminen palveluna -kokeilut ovat keskittyneet Tampereelle ja painottuneet liikenteen sähköistämiseen. 4. Kävely ja pyöräily Tavoite: Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelmasta toteutetaan seudullisten pääreittien laadun parantamista ja käyttäjämäärä- ja tyytyväisyystietojen seurantaa. Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman toteuttaminen ja seuranta ovat edenneet tavoitteiden mukaisesti. Seudullisten pääreittien laatutavoitteet on määritelty ja Tampereelta Lempäälään, Nokialle ja Ylöjärvelle kulkevien seudullisten pääreittien tarveselvitys on valmistunut joulukuussa Reittien parantaminen toteutetaan MAL-hankkeena vuosina Kävelyn ja pyöräilyn seurannasta julkaistaan katsaus keväällä Taustaaineistoksi on kunnissa toteutettu kävelijöiden ja pyöräilijöiden laskennat kesäkuussa sekä seudullisesti koululaiskysely, talvikunnossapitokysely ja tyytyväisyyskysely. 5. Henkilöliikennetutkimus Tavoite: Osallistutaan valtakunnalliseen henkilöliikennetutkimukseen. Henkilöliikennetutkimuksessa tiedonkeruu on ollut käynnissä vuoden jokaisena päivänä. Vuoden 2016 aikana on seurattu vastausasteen kehittymistä, toteutettu vastausastetta parantavia toimenpiteitä sekä valmisteltu helmikuussa 2018 julkaistavien tulosten raportointia seutujen ja valtion yhteistyönä. Lentoliikenteen kehittäminen Tavoite: Lentoliikenteen projektisuunnitelman toteutus etenee. Työstä vastaa Tredea. 16

17 Projektisuunnitelman toteuttaminen on edennyt sovitusti. Lentoliikennettä on saatu lisää Tampere-Pirkkalan lentoasemalle. Jäsenkunnat ovat päättäneet ns. lentorahan käytöstä syksyllä Hyvinvointipalvelujen yhteistyö 1. Sote-uudistus Tavoite: Toimitaan yhteistyöfoorumina kuntien sosiaali- ja terveyspalvelutuotannolle ja tarvittaessa keskustelufoorumina sote-palveluiden uudelleenjärjestelyissä. Sote-työryhmä on kokoontunut tarvittaessa keskustelemaan akuuteista sote-kysymyksistä. Keväällä ja kesällä 2016 yhteistyötä on tehty mm. oleskeluluvan saaneiden kotouttamiseen sekä turvapaikanhakijavirtojen hallintaan liittyvissä kysymyksissä. Syksyllä 2016 voimavarat on suunnattu maakuntauudistuksen suunnitteluun. 2. Lukiokoulutuksen yhteistyö Tavoite: Tuetaan kaupunkiseudun lukioyhteistyön tavoitteellisuutta ja käytäntöjen kehittymistä vuoden 2015 suunnittelun pohjalta. Seudun lukioiden yhteistyösuunnitelma on hyväksytty seutusivistyksen kokouksessa ja suunnitelma etenemisestä on raportoitu kuntajohtajakokoukselle ja seutuhallitukselle Yhteistyö on jo edennyt mm. seudun lukioiden brändin luomisessa, täydennyskoulutusten suunnittelussa ja yritysyhteistyön kehittämisessä. 3. Yksityisen päivähoidon ohjauksen ja valvonnan kehittäminen Tavoite: Luodaan toimintamalli yksityisen päivähoitotarjonnan hallinnalle ja yhtenäiselle menettelyille kunnissa. Yksityisen varhaiskasvatuksen kehittämistyöryhmä toimii säännöllisesti ja on uudistanut tiedotus-, sopimus-, valvonta- sekä lomakekäytänteitä. Seudullinen yksityisen varhaiskasvatuksen verkkosivuston valmistelu on alkanut ja sivusto julkaistaan alkukevään 2017 aikana. 4. Sähköiset palvelut Tavoite: Luodaan kuntiin yksi uusi yhtenäinen sähköinen toimintatapa tai asiakaspalveluratkaisu yhdessä tietohallinnon kanssa. Seudun sote-työryhmä on tukenut osaltaan kansallisen sote-asiakastietojärjestelmien UNAvaatimusmäärittelytyön toteuttamista keväällä Muiden uusien sähköisten palveluiden kehittämiselle ei ole tällä hetkellä nähty edellytyksiä. Yhteistä palvelukehittämistä tehdään kuitenkin esimerkiksi seudun varhaiskasvatuksessa.

18 Infrapalvelujen yhteistyö 1. Rakennusvalvonta Tavoite: Kehitetään Rakennesuunnitelman 2040 toteuttamista tukevia yhteisiä käytäntöjä ja toimintatapoja. Kunnat ovat kehittäneet yhdessä rakennusvalvontapalvelujaan ottamalla käyttöön sähköisen Lupapiste.fi-palvelun käytössä Nokialla, Pirkkalassa ja Tampereella. Kangasala, Lempäälä, Orivesi, Vesilahti ja Ylöjärvi ottavat palvelun käyttöönsä Rakennusjärjestyksen seudullinen asiakirjamalli on valmistunut ja kunnat hyödyntävät sitä oman aikataulunsa mukaan, ensimmäisinä Nokia, Orivesi, Lempäälä ja Vesilahti. 2. Tilapalvelut Tavoite: Selvitetään kuntien palvelurakennusten energiatehokkuuden parantamista osallistumalla TTYn hankkeeseen (Combi). Hanke etenee suunnitelmien mukaan ja keskittyy kuntien palvelurakennusten energiatehokkuuden ja sisäilman parantamiseen liittyvien vaikutusten ja ongelmien selvittämiseen ja ratkaisemiseen. Tutkimus jakaantuu viiteen työpakettiin ja näkökulmaan: organisointi ja tiedotus, arkkitehtuuri ja tilat, rakenteet ja sisäilma, talotekniikka ja energian tuotanto sekä rakentamisen prosessit. Seuraava julkinen tutkimushankkeen tulosseminaari pidetään Yhdyskuntatekniset palvelut Tavoite: Valmistellaan liikuntapaikkojen ja viheralueiden tuotteistamistyötä. Ulkoliikuntapaikkojen ja viheralueiden tuotteistaminen on käynnistynyt siten, että tarjouspyyntö on julkaistu Hilmassa 4.1. ja tarjouksia odotetaan saapuvaksi mennessä. 4. Ilmasto- ja energiatehokkuustyö Tavoite: Arvioidaan kaupunkiseudun ilmastostrategian vaikuttavuus ja päivitetään kuntien ilmastoriskien hallintaa. Ilmastostrategian vaikuttavuusarvioinnin raportti on valmistunut kesällä. Ilmastoriskeistä ja keinoista ilmastoriskien hallintaan kuntien eri toimialoille (yhdyskuntarakenne, tekninen sektori, rakennukset, liikenne, vesihuolto, energiahuolto, hyvinvointi ja terveys) pidetään työpaja Vesihuoltoyhteistyö Tavoite: Yhteistyö jätevesiratkaisuissa etenee seudullisen yhtiön kautta. Keskuspuhdistamohankkeen suunnittelu on loppusuoralla ja hankkeeseen liittyvien asemakaavojen suunnitteluaineisto on nähtävillä tammikuussa. Tavoiteaikataulu: * suunnitelmat valmistuvat keväällä 2017 * esitöiden aloitus 2018

19 19 * louhintojen aloitus 2019 * rakennustyöt valmiina 2023 * käyttöönotettu vuoden 2024 puolivälissä Muu seutuyhteistyö ja kansallinen MAL-verkosto Tietohallinnon yhteistyö Kaupunkiseudun kunnilla (Hämeenkyrö ml.) on sopimus tietohallintoyhteistyöstä, jota johtaa Tampereen kaupunki. Käytännön työstä vastaa seudullinen johtoryhmä. Vuonna 2016 seudullisia painopisteitä olivat: 1) Kommunikaatio- ja tietoverkkopalvelujen sekä perustietotekniikka- ja integraatiopalvelujen uusien toimittajasopimusten edellyttämien siirtoprojektien läpivienti. Kommunikaatiopalvelujen siirto Soneralta DNA:lle lykkääntynyt vuoteen Muilta osin toteutettu kilpailutusten johdosta niin, että perustietotekniikka- ja integraatiopalvelut ovat siirtyneet Fujitsulta Tiedolle kevääseen 2017 mennessä, ja tietoverkkopalveluissa on Soneran entinen sopimus korvattu uuden kilpailutuksen edellyttämällä uudella sopimuksella osittain uusine palveluineen saman yhtiön kanssa. 2) Sote uudistuksen ICT osuuden toteuttamisen edistäminen mm. AKUSTI-, VAKAVA- ja UNA - hankkeissa. Tietohallinto pyrkii mukauttamaan toimintaansa sote-uudistuksen tarpeisiin. Hankkeet ovat edenneet tavoitteiden mukaisesti ja hyvin, kehityskohteet ja käyttöönotot liittyvät maakunta- ja sotepalveluihin. Työ on ollut valmistelevaa. Kehittäminen jatkuu yhteistyössä valtakunnallisesti, ja se vaatii suuria panostuksia. 3) Seudullisen joukkoliikenteen kehittäminen. Työ on jatkunut mm. älyliikenteen kehittämiskohtein ja reaaliaikaisen tiedon kytkemisellä joukkoliikenteen ratkaisuihin. Lisäksi digitalisaation edistämistä ja sähköisten palveluiden etenemisen vauhdittamista on toteutettu mm. KuntaKAPA -kehitysohjelmissa ja kuntakohtaisin innovoinnein. Uuteen seutustrategiaan synkronoidun seudullisen tietohallinnon kehittämissuunnitelmatyö (tietohallinto-ohjelma) valmistuu keväällä Joukkoliikenteen suunnitteluyhteistyö Kaupunkiseudulla alkaen toteutettu vyöhykeuudistus onnistui menestyksekkäästi. Uudistuksen yhteydessä joukkoliikenteen asiakashinnat laskivat erityisesti seudullisessa matkustuksessa ja kehyskuntien sisäisillä matkoilla. Joukkoliikenteen matkustajamäärät olivat syksyllä 2016 noin 9 prosenttia suuremmat kuin vuotta aikaisemmin. Lipputulokehitys oli talousarvion mukaista. Vyöhykeuudistus onnistui myös teknisesti hyvin ilman merkittäviä häiriöitä. Palvelutason määrittelytyö käynnistyi syksyllä 2016 taustaselvityksillä ja prosessi jatkuu vuoden 2017 puolella valmistuen syksyllä Elinkeinojen ja osaamisen seutuyhteistyö Kaupunkiseutua on markkinoitu kansainvälisillä messuilla ja yritystapaamisissa. Ulkomaisten investointien houkuttelussa on tehty yhteistyötä kansallisten ja kansainvälisten invest in -toimijoiden kanssa ja kotimaisten investointien houkuttelussa on jatkunut läheinen yhteistyö kaupunkiseudun kuntien elinkeinotoimen kanssa, painottuen sijoittumispalveluihin ja niissä tarpeenmukaisten tonttien ja toimitilojen tarjoamiseen kotimaisille ja kansainvälisille asiakkaille. Matkailumarkkinointia on tehty ja digitaalista markkinointia kehitetty yhdessä yritysten kanssa kotimaassa ja ulkomailla yhteistyökäsikirjan mukaisesti.

20 Ryanairin lopetettua useita yhteyksiä, on lentoliikenteen kehittämistoimilla saatu matkustajamäärän lasku katkaistua. Muiden yhtiöiden operoimat charter- ja kausikohteet ovat vuoden aikana monipuolistuneet ja niiden kuljettamat matkustajamäärät ovat kasvaneet 26 % vuoden takaisesta määrästä. Talent Tampere -verkosto edisti yritysten ja kv-osaajien kohtaamista vientitoiminnan vauhdittamiseksi. Kansainvälisiä verkostoitumismahdollisuuksia tarjoava TWINKLE järjestäytyi keväällä yhdistykseksi. Innovaatioalustojen vetäjien kanssa kehitettiin yhdessä uusia, parempia yrityspalveluja ja avoimia toimintaympäristöjä yrityksille. Tampereen kaupunkiseudun innovaatiosetelin pilotointihankkeella aktivoidaan yritysten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintoja. Älykkään kaupungin ja teollisuuden uudistumiseksi valmisteltiin Tekesin ryhmähankkeita ja tehtiin hankeaktivointia. MAL-verkoston (maankäyttö, asuminen ja liikenne) toiminta Kaupunkiseudun kuntayhtymä hallinnoi ministeriöiden ja alueiden muodostamaa vapaaehtoista MALverkostoa. Mukana on 16 jäsenseutua. Työllä tuetaan jäsenyhteisöjen MAL-yhteensovittamistyötä ja madalletaan organisaatioiden välisiä rajoja. Verkoston asiasisällöt painottuvat 2016 seuraaviin kysymyksiin: - Asemanseutujen kehittäminen - Monimuotoinen asuminen seuduilla - Resurssiviisas yhdyskunta - Elinvoimaa MALPE-suunnittelulla (suunnittelun kokonaisvaltaisuus) Läpäisevät teemat: - Keskuskaupunki- kehystarkastelu, kuntaparit/ kehyskäytävät - Sopimusmenettelyt ja uudet seudulliset prosessit MAL-verkoston toimintaa suuntaa rahoittajista koottu ohjausryhmä. Syksyllä 2015 valmistunut MALverkoston ulkoinen arviointi antoi hyvän arvosanan verkoston toiminnan vaikuttavuudelle. Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -hankkeen Tulevaisuuden kaupunkiseudut - Elinvoimakunnat ja resurssiviisas yhdyskunta kaupungistuvassa Suomessa operatiivinen toteutus pääsi TEMin ja Pirkanmaan liiton rahoituspäätösten myötä etenemään hankesuunnitelman mukaisesti. Hankkeeseen kuuluvat kaikki MAL-verkoston 16 kaupunkiseutua tai kaupunkia. Käynnistettiin strategisiin painotusten ja työpakettien mukaisesti seuraavat kehittämishankkeet: Asemanseutujen työpaketti - Asemanseutujen kansallinen web-portaalin suunnittelu - Asemanseutujen Road Shown valmistelu Tulevaisuuden asuntotuotanto työpaketti - Asunto-osuuskunta - Uusi yhteisöllinen asumisen ja rakentamisen malli (selvitys valmistunut) - MAL-GIS Paikkatietopohjainen asumiskatsausmalli 20

21 21 Liikennejärjestelmien digiloikka työpaketti - Uudet pysäköintiratkaisut osana älykästä liikennejärjestelmää - Kestävän liikkumisen asema kuntien poliittisessa päätöksenteossa Joustava maankäytön suunnittelu työpaketti - Digitaalisten palvelujen liittäminen maankäytön suunnitteluun (selvitys valmistui syyskuussa) - Liikenteen ja maankäytön yhteistyömenetelmien kartoitus ja kehittäminen -hankkeen valmistelu - Bio- ja kiertotalouden maankäyttöulottuvuudet kaupunkiseudulla -hankkeen valmistelu Toinen MAL-verkoston merkittävä kehittämiskokonaisuus on Suomen Akatemian/Strategisen tutkimusneuvoston urbanisaatio -osioon kuuluva Aalto-konsortion BEMINE -hanke, jossa MALverkosto toteuttaa yhdessä Demos Helsingin kanssa vuorovaikutusosion. Hankkeessa tutkitaan kaupungistumista ja kehitetään työkaluja yhdyskuntasuunnitteluun ja MALPE-kokonaisuuden integrointiin. Hanke sisälsi syyskaudella sidosryhmille tarkoitetun Re-define aloitusfoorumin (31.8. Helsinki), BEMINE tutkimus-workshopin , Kotkan-Haminan yhteisen yleiskaavan sparrauksen ( ) sekä Kaupunkiseutujen tulevaisuus -seminaarin ympäristöministeriössä (4.11.). MAL-verkoston toimintaa ohjasi ministeriöedustajista, Kuntaliitosta, Livistä, Arasta, Aallosta ja seitsemästä kaupunkiseutuedustajasta koottu ohjausryhmä.

22 Käyttötalousosan toteutuminen alkuperäinen talousarvio TA II toteutuma poikkeama talousarvio muutokset Seutuyksikkö Toimintatuotot ,00 0, , , ,43 Toimintamenot ,00 0, , , ,16 yhteensä 0,00 0,00 0, , ,59 MAL-verkosto Toimintatuotot ,00 0, , , ,17 Toimintamenot ,00 0, , , ,17 yhteensä 0,00 0,00 0, , ,00 Kuntayhtymä yhteensä Toimintatuotot ,00 0, , , ,60 Toimintamenot ,00 0, , , ,01 Toimintakate 0,00 0,00 0, , , Tuloslaskelmaosan toteutuminen TULOSLASKELMA Toimintatuotot TA I 2016 TA-muutos TA II 2016 toteutuma poikkeama Myyntituotot , , , ,17 Tuet ja avustukset ,00 0, , , ,99 Muut toimintatuotot 2 820, , ,00 0, , , ,60 Toimintakulut Palkat ja palkkiot ,00 0, , , ,86 Henkilösivukulut ,00 0, , , ,62 Palvelujen ostot ,00 0, , , ,56 Ain., tarv. ja tavarat ,00 0, , , ,05 Vuokrakulut ,00 0, , , ,16 Muut toimintakulut 0,00 0,00 0, , , ,00 0, , , ,01 Toimintakate 0,00 0,00 0, ,59 Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot 9,55 Korkokulut - 4,50 Muut rahoituskulut - 535,41 Vuosikate 0,00 0,00 0, ,23 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot 0,00 0,00 0, ,82 Tilikauden tulos 0,00 0,00 0, ,41 Tilikauden ylijäämä 0,00 0,00 0, ,41 ( - alijäämä )

23 Rahoitusosan toteutuminen alkuperäinen talousarvio toteutuma poikkeama talousarvio muutokset Toiminnan rahavirta Vuosikate 0,00 0, , ,23 Investointien rahavirta Investointimenot 0,00 0, , ,19 Toiminnan ja investointien rahavirta 0,00 0, , ,96 Rahoituksen rahavirta oman pääoman muutokset 0,00 0,00 0,00 0,00 vaikutus maksuvalmiuteen 0,00 0, , ,10

24 24 3. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 3.1. Tuloslaskelma Toimintatuotot Myyntituotot , ,60 Tuet ja avustukset 1 298, ,05 Muut tulot 2 820, , , ,27 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,76 Henkilöstösivukulut Eläkekulut , ,91 Muut henkilösivukulut , , , ,83 Palvelujen ostot , ,47 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,11 Vuokrat , ,59 Muut toimintakulut , ,24 Toimintakate 8 763, ,03 Rahoitustuotot ja kulut Muut rahoitustuotot 9,55 8,79 Korkokulut - 4,50 0,00 Muut rahoituskulut - 535,41-660,65 Vuosikate 8 233, ,17 Poistot ja arvonalennukset ,82 0,00 Satunnaiset erät Tilikauden tulos 6 428, ,17 Tilikauden ylijäämä (- alijäämä) 6 428, ,17

25 Tase Vastaavaa Vastattavaa Pysyvät vastaavat Oma pääoma Aineelliset hyödykkeet Peruspääoma , ,00 Koneet ja kalusto ,37 Ed. tilik. ylijäämä , ,04 + yli/- alijäämä 6 428, ,17 Vaihtuvat vastaavat Vieras pääoma Pitkäaikaiset Muut saamiset ,92 Lyhytaikaiset Lyhytaikainen Myyntisaamiset 0, ,00 Saadut ennakot , ,00 Muut saamiset , ,06 Ostovelat , ,32 Siirtosaamiset ,00 555,36 Muut velat , ,88 Rahat ja Siirtovelat , ,43 pankkisaamiset , ,42 Vastaavaa yht , ,84 Vastattavaa yht , , Rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Tulorahoitus Vuosikate 8 233, ,17 Investointien rahavirta ,19 0,00 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,17 Rahoitustoiminnan rahavirta oman pääoman muutokset 0,00 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset saamisten muutos , ,44 korottomien velkojen muutos , ,99 Rahoituksen rahavirta , ,45 Rahavarojen muutos , ,62 Rahavarat , ,42 Rahavarat , ,80

26 26 4. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 4.1. Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvien vastaavien aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvostaan. Tulojen ja menojen jaksotus MAL-verkoston tuotot vuodelle 2016 on kirjattu suoritusperusteiden mukaisesti. Tästä johtuen on kirjattu ,00 euroa saaduksi ennakoksi. Menojäämiin on kirjattu vuoden 2016 suoriteperusteiden mukainen osuus. Edellisen tilikauden tietoihin ei ole tehty muutoksia Tuloslaskelman liitetiedot Toimintatuotot Seutuyksikkö Toimintatuotot , ,67 MAL-verkosto Toimintatuotot , ,60 Kuntayhtymä yhteensä Toimintatuotot , ,27

27 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Siirtosaamiset Tulojäämä ,00 0, Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Oma pääoma Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän peruspääoma Peruspääoma , ,00 Peruspääoma , ,00 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,04 Tilikauden yli/alijäämä 6 428, ,17 Oma pääoma yhteensä , ,21 Peruspääoman jakautuminen jäsenkuntien kesken euroa % Kangasala ,00 8,06 Lempäälä 8 867,00 5,46 Nokia ,00 8,80 Pirkkala 7 280,00 4,48 Orivesi 4 465,00 2,75 Tampere ,00 62,45 Vesilahti 1 838,00 1,13 Ylöjärvi ,00 6,87 Yhteensä ,00 100,00 Erittely siirtoveloista Saadut ennakot , ,00 Palkka ja henkilösivukulujen Jaksotukset , ,31 Menojäämä , ,02

28 Vakuuksia ja vastuita koskevat liitetiedot Vuokravakuus ,92 euroa. Taseeseen sisältymättömät vastuut Vuokravastuut Vuokravastuut yhteensä, vastuut voimassa saakka ,91 0,00 - seuraavalla tilikaudella maksettava osuus ,68 0,00 Leasingvastuut yhteensä 6 825,13 0,00 - seuraavalla tilikaudella maksettava osuus 3 128,39 0,00 Yhteensä ,04 0, Henkilöstöä, luottamushenkilömaksuja ja tilintarkastajan palkkioita koskevat liitetiedot Henkilöstön lukumäärä vakinainen 7 7 määräaikainen 4 3 Henkilöstökulut on eritelty tuloslaskelmassa. Luottamushenkilön palkkioista perityt luottamushenkilömaksut 2016 Kansallinen Kokoomus rp ,00 Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue 1 552,50 Suomen Keskusta r.p. 360,00 Perussuomalaiset rp 671,00 Vasemmistoliitto rp 486,00 Vihreä Liitto rp 450,00 Perityt luottamushenkilömaksut yhteensä 6 089, Tilintarkastuspalkkiot 1 100, ,00

29 Luettelot käytetyistä kirjanpitokirjoista Päiväkirja atk-tiedosto Pääkirja atk-tiedosto Toimintakertomus, tuloslaskelma, tase, liitetiedot ja tilintarkastuskertomus tulosteena ja atk-tiedostona. Apukirjat Ostoreskontra atk-tiedosto Myyntireskontra atk-tiedosto Palkkakirjanpito atk-tiedosto

30 5. SEUTUHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYISTÄ 30 Seutuhallitus esittää, että tilikauden ylijäämä 6 428,41 euroa siirretään oman pääoman tilikauden ylijäämä/alijäämätilille.

31 31 6. ALLEKIRJOITUKSET Seutuhallituksen jäsenten ja seutujohtajan allekirjoitukset Tampere Anna-Kaisa Ikonen puheenjohtaja Helena Rissanen 1. Varapuheenjohtaja Ari Perämaa 2. varapuheenjohtaja Mikko Aaltonen Atanas Aleksovski Anna-Kaisa Heinämäki Leena Joensivu Killi Jokila Jarmo Kork Heikki Lyytinen Marjo Mäkinen-Aakula Ilkka Sasi Seppo Silvennoinen Päivi Nurminen seutujohtaja

32 32 7. TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ Olemme antaneet suorittamastamme tilintarkastuksesta tänään kertomuksen. Tampereella BDO Audiator Oy JHTT-yhteisö Minna Ainasvuori, JHT, HT