YHTIÖOIKEUS OIKEUSPERUSTA TAVOITTEET

Transkriptio

1 YHTIÖOIKEUS Vaikka Euroopan unionilla ei sinällään olekaan kodifioitua yhtiöoikeutta, unionin lainsäädännön vähimmäisvaatimuksia sovelletaan yhtiöihin kaikkialla unionissa. Neuvosto hyväksyi vuonna 2001 kaksi tärkeää säädöstä, joilla perustettiin aidosti eurooppalainen yhtiömuoto. Sen käyttöönoton jälkeen rekisteröintejä on tehty ainakin Jäsenvaltioilla on kuitenkin edelleen omat yhtiölakinsa, joita muutetaan silloin tällöin unionin direktiivien ja asetusten mukaisiksi. Nykyaikainen ja toimiva yhtiöoikeus sekä eurooppalaisten yritysten, sijoittajien ja työntekijöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmän puitteet parantavat liiketoimintaympäristöä EU:ssa. OIKEUSPERUSTA Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 49 artikla, 50 artiklan 1 kohta ja 2 kohdan g alakohta, 54 artiklan toinen kohta sekä 114, 115 ja 352 artikla. TAVOITTEET Yhtiöoikeuden yhdenmukaistamisella pyritään ennen kaikkea edistämään sijoittautumisvapautta (SEUT:n IV osasto, 2 luku) ja panemaan täytäntöön Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettu perusoikeus elinkeinovapauteen perusoikeuskirjan 17 artiklan (omistusoikeus) rajoissa. (1.1.6) SEUT:n 49 artiklan toisessa kohdassa taataan oikeus ryhtyä harjoittamaan ja harjoittaa itsenäistä ammattia sekä oikeus perustaa ja johtaa yrityksiä, erityisesti yhtiöitä. EU:n sääntöjen tarkoitus tällä alalla on mahdollistaa yrityksen perustaminen missä tahansa unionin alueella (vapaa liikkuvuus), suojella osakkeenomistajia ja muita yhtiöön sidoksissa olevia osapuolia, tehdä yrityksistä tehokkaampia ja kilpailukykyisempiä sekä kannustaa EU:n eri maissa sijaitsevia yrityksiä tekemään yhteistyötä rajojen yli. Sisämarkkinat edellyttävät Euroopan laajuisten yhtiöiden muodostamista. Siksi yhtiöiden on voitava toimia koko unionin alueella yhtenäisessä oikeudellisessa ympäristössä, vapaina erilaisten kansallisten oikeusjärjestysten vaikutuksista. Eurooppalaisen yhtiöoikeuden yhdenmukaistaminen kattaa osakkeenomistajien etujen suojelun, osakeyhtiöiden pääoman, ostotarjoukset, sivuliikkeiden julkistamisvaatimukset, yritysten sulautumisen ja jakautumisen, yhdenmiehen rajavastuuyhtiöiden vähimmäistason säännöt, taloudellisten tietojen julkistamisen ja kirjanpidon. Sillä pyritään myös parantamaan ja nopeuttamaan yritystietojen saatavuutta ja yksinkertaistamaan yhtiöitä koskevia julkistamisvaatimuksia. Yhdenmukaistaminen pitää sisällään myös erilaiset eurooppalaiset oikeudelliset yhtiömuodot, kuten eurooppayhtiön, eurooppalaisen taloudellisen etuyhtymän ja eurooppaosuuskunnan. Faktatietoja Euroopan unionista

2 SAAVUTUKSET A. Yhteiset vähimmäisvelvoitteet Vuonna 2008 alkanut finanssikriisi on korostanut eräitä hallinnointi- ja ohjausjärjestelmän puutteita eurooppalaisissa julkisesti noteeratuissa yhtiöissä. Nämä puutteet koskevat hallinnointi- ja ohjausjärjestelmän eri toimijoita: johtajia, osakkeenomistajia (yhteisösijoittajia ja varainhoitajia) ja valtakirjaneuvonantajia. Vain jotkut hallinnointi- ja ohjausjärjestelmän keskeisistä näkökohdista on yhdenmukaistettu EU:n tasolla, erityisesti osakkeenomistajien eräiden oikeuksien käyttämisestä julkisesti noteeratuissa yhtiöissä annetulla direktiivillä 2007/36/EY. 1. Yhtiöiden perustaminen Ensimmäisessä neuvoston direktiivissä 68/151/ETY, joka annettiin 9. Maaliskuuta 1968 ja jota muutettiin 15. Heinäkuuta 2003 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2003/58/EY, pyrittiin parantamaan ja nopeuttamaan yritystietojen saatavuutta ja yksinkertaistamaan yhtiöitä koskevia julkistamisvaatimuksia. Toinen neuvoston direktiivi 77/91/ETY, joka annettiin 13. Joulukuuta 1976, koski vain osakeyhtiöitä. Siinä edellytettiin perustettavilta osakeyhtiöiltä vähimmäispääomaa, joka toimi velkojien saatavien turvana ja osakkaiden rajoitetun vastuun vastapainona. Direktiivissä säädettiin myös osakeyhtiön perustamisasiakirjan vähimmäissisällöstä. Direktiiviä muutettiin direktiivillä 2006/68/EY osakeyhtiöiden perustamista sekä niiden pääoman ylläpitämistä ja muuttamista koskevien sääntöjen yksinkertaistamiseksi. 2. Yhtiöiden toiminta Kysymys yhtiöiden sitoumusten pätevyydestä vilpittömässä mielessä toimineisiin kolmansiin osapuoliin nähden ratkaistaan ensimmäisessä direktiivissä. Muut asiaa koskevat säännökset ovat vasta ehdotusvaiheessa, lukuun ottamatta neuvoston direktiiviä yhdenmiehen rajavastuuyhtiöistä (16. Syyskuuta 2009 annettu direktiivi 2009/102/EY). Eri jäsenvaltioissa sijaitseviin emo- ja tytäryhtiöihin sovellettavasta yhteisestä verojärjestelmästä 23. Heinäkuuta 1990 annetulla neuvoston direktiivillä 90/435/ETY (jota on muutettu direktiivillä 2003/123/ EY) otettiin käyttöön eri jäsenvaltioissa sijaitsevien yritysryhmittymien kilpailun kannalta tasapuoliset verosäännökset. Sillä poistettiin sellaisten osinkojen kaksinkertainen verotus, jotka tietyssä jäsenvaltiossa sijaitseva tytäryhtiö antaa toisessa jäsenvaltiossa sijaitsevalle emoyhtiölleen. Lisää verotussäännöksiä annettiin neuvoston direktiivissä pääoman hankinnasta suoritettavista välillisistä veroista (12. Helmikuuta 2008 annettu direktiivi 2008/7/EY). 3. Yhtiöiden rakennemuutokset Tavoitteena on taata osakkeenomistajille ja kolmansille osapuolille samat takeet rakennemuutoksissa. Tämä toteutettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä osakeyhtiöiden sulautumisesta (5. Huhtikuuta 2011 annettu direktiivi 2011/35/EU, jolla kumotaan 9. lokakuuta 1978 annettu kolmas neuvoston direktiivi 78/855/ETY) ja kuudennella neuvoston direktiivillä osakeyhtiöiden jakautumisesta (17. Joulukuuta 1982 annettu direktiivi 82/891/ETY). Jälkimmäistä muutettiin direktiivillä 2007/63/EY, jossa asetettiin vaatimus teettää riippumaton asiantuntijalausunto osakeyhtiöiden sulautuessa tai jakautuessa, sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2009/109/EY (joka kumottiin osittain direktiivillä 2012/30/EU), jossa yksinkertaistettiin sulautumis- ja jakautumistapauksissa annettavien tietojen ilmoittamista ja asiakirjavaatimuksia. Lisäksi julkisista ostotarjouksista 21. huhtikuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2004/25/EY määritellään ostotarjousmenettelyä koskevat vähimmäisohjeet, jotka Faktatietoja Euroopan unionista

3 koskevat jäsenvaltioiden lainsäädännön piiriin kuuluvan yhtiön arvopapereihin kohdistuvia ostotarjouksia, jos kaikki tai osa tällaisista arvopapereista on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla. Avoimuusdirektiivissä 2004/109/EY säädetään tietyistä ilmoittamista koskevista raja-arvoista, kun osakkeenomistaja saavuttaa tietyn osuuden julkisesti noteeratusta yhtiöstä. Alkuperäiset ilmoittamista koskevat säännöt olivat kuitenkin puutteelliset, sillä direktiivin säännöt tietojen julkistamisesta eivät kattaneet sellaisten tiettyjen muiden rahoitusvälineiden omistamista, joiden avulla voidaan hankkia osuus julkisesti noteeratusta yhtiöstä hankkimatta osakkeita. Ilmoitusvelvollisuutta koskevien puutteiden korjaamiseksi muutetussa avoimuusdirektiivissä vaaditaan ilmoittamaan kaikkien sellaisten huomattavan omistusosuuden antavien rahoitusvälineiden hallussapidosta, joita voidaan käyttää osuuden hankkimiseen julkisesti noteeratusta yhtiöstä ja joilla on sama vaikutus kuin osakkeiden omistamisella. 4. Yhtiöiden rahoitusasemaa koskevat takuut Jotta kirjanpitoasiakirjoista saataisiin yhtäläistä tietoa kaikissa jäsenvaltioissa, neljännessä, seitsemännessä ja kahdeksannessa direktiivissä (25. heinäkuuta 1978 annettu direktiivi 78/660/ETY, 13. Kesäkuuta 1983 annettu direktiivi 83/349/ETY ja 10. Huhtikuuta 1984 annettu direktiivi 84/253/ETY) säädetään, että yhtiön tilinpäätösasiakirjojen (tilinpäätös, konsolidoitu tilinpäätös ja lakisääteisten tilintarkastusten suorittamisesta vastuussa olevien henkilöiden hyväksyminen) on annettava lukijoille todenmukainen kuva yrityksen varoista ja vastuista, rahoitusasemasta ja tuloksesta. Kansainvälisten tilinpäätösstandardien soveltamisesta 19. Heinäkuuta 2002 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1606/2002 yhdenmukaistetaan julkisesti noteerattujen yhtiöiden tilinpäätöstiedot sijoittajansuojan varmistamiseksi. 5. Tilinpäätösten ja konsolidoitujen tilinpäätösten lakisääteisestä tilintarkastuksesta 17. Toukokuuta 2006 annetulla direktiivillä 2006/43/EY muutetaan direktiivejä 78/660/ETY ja 83/349/ETY ja kumotaan direktiivi 84/253/ETY. Direktiivin tarkoituksena on lisätä yhtiöiden tilinpäätösten luotettavuutta asettamalla tilinpäätösten ja konsolidoitujen tilinpäätösten lakisääteistä tilintarkastusta koskevia vähimmäisvaatimuksia. Kesäkuun 18. Päivänä 2009 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2009/49/EY (jolla myös muutetaan direktiiviä 83/349/ETY) yksinkertaistetaan taloudellista toimintaympäristöä ja etenkin mikroyrityksille asetettuja taloudellisten tietojen julkistamisvaatimuksia niiden kilpailukyvyn ja kasvumahdollisuuksien parantamiseksi. UNIONIN TASOLLA TOIMIVIEN YHTIÖIDEN SÄÄNTELY A. Yhtiöiden unionin laajuisen kehityksen esteiden poistaminen Jotta yhtiöoikeuden kansallisten järjestelmien erot eivät haittaisi yhtiöiden rajat ylittäviä liiketoimia, erilaisin säädöksin on pyritty helpottamaan rajat ylittäviä sulautumisia ja osakkeenomistajien eräiden oikeuksien käyttämistä julkisesti noteeratuissa yhtiöissä. Kysymystä sääntömääräisen kotipaikan siirtämisestä jäsenvaltioiden välillä ei ole vielä ratkaistu, ja komissio järjesti asiaa koskevan julkisen kuulemisen tammikuusta huhtikuuhun Rajat ylittävät sulautumiset Direktiivillä 2005/56/EY pyritään helpottamaan pääomayhtiöiden rajat ylittäviä sulautumisia. Siinä annetaan yksinkertaisia säännöksiä, joilla vältetään ostetun yrityksen joutuminen selvitystilaan ja joita sovelletaan sellaisten pääomayhtiöiden sulautumisiin, jotka on perustettu jonkin jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti ja joiden sääntömääräinen Faktatietoja Euroopan unionista

4 kotipaikka, keskushallinto tai päätoimipaikka on unionissa, jos vähintään kaksi yhtiöistä kuuluu eri jäsenvaltioiden lainsäädännön soveltamisalaan. Direktiiviä sovelletaan kaikkiin pääomayhtiöihin, lukuun ottamatta siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä. 2. Osakkeenomistajien eräiden oikeuksien rajat ylittävä käyttäminen Osakkeenomistajien eräiden oikeuksien käyttämisestä julkisesti noteeratuissa yhtiöissä 11. Heinäkuuta 2007 annettu direktiivi 2007/36/EY poistaa merkittävimmät esteet rajat ylittävältä äänestämiseltä julkisesti noteeratuissa yhtiöissä, joiden sääntömääräinen kotipaikka on jäsenvaltion alueella. Siinä säädetään erityisvaatimuksista, jotka koskevat osakkeenomistajien eräiden oikeuksien käyttöä yhtiökokouksissa. B. Unionin tason säännöt 1. Tavoite Tavoitteena on tarjota yhtiöille, jotka haluavat toimia kansallisten rajojen ulkopuolella tai sijoittautua toiseen jäsenvaltioon, mahdollisuus kuulua vain yhden kansallisen lainsäädännön piiriin sen sijaan, että niihin sovelletaan samanaikaisesti usean jäsenvaltion lainsäädäntöä. 2. Eurooppayhtiö (SE) Eurooppayhtiötä koskevien neuvottelujen poljettua pitkään (30 vuotta) paikallaan neuvosto hyväksyi kaksi säädöstä, jotka ovat tarpeen eurooppayhtiön perustamiseksi. Nämä ovat eurooppayhtiön säännöistä annettu asetus (EY) N:o 2157/2001 ja eurooppayhtiön sääntöjen täydentämistä henkilöstöedustuksen osalta koskeva direktiivi 2001/86/EY. Asetuksen (EY) N:o 2157/2001 nojalla unionin alueella voidaan muodostaa yhtiö julkisen eurooppaosakeyhtiön muodossa. Eurooppayhtiö voi toimia unionin tasolla, koska siihen sovelletaan kaikissa jäsenvaltioissa sellaisenaan sovellettavaa unionin lainsäädäntöä. Yhtiöillä, jotka toimivat vähintään kahdessa jäsenvaltiossa ja haluavat muodostaa eurooppayhtiön, on valittavinaan useita vaihtoehtoja: sulautuminen, holding-yhtiön perustaminen, tytäryhtiön perustaminen tai yhtiön muuntaminen eurooppayhtiöksi. Eurooppayhtiön on oltava yhtiö, jolla on osakkeisiin jaettu pääoma. Jotta tällaiset yhtiöt olisivat järkevän kokoisia, niiltä edellytetään vähintään euron pääomaa. Direktiivissä 2001/86/EY pyritään takaamaan, ettei eurooppayhtiön perustamisesta seuraa sen perustamiseen osallistuvissa yhtiöissä olevien henkilöstöedustuskäytänteiden katoaminen tai heikentyminen. Jos yhdessä tai useammassa eurooppayhtiön perustavassa yhtiössä on osallistumisoikeudet, ne säilytetään siirtämällä ne eurooppayhtiölle sitä perustettaessa, elleivät osapuolet päätä toisin. Tällainen päätös voidaan tehdä erityisessä neuvotteluelimessä, jossa ovat edustettuina kaikkien osallistuvien yhtiöiden henkilöstöt. 3. Eurooppaosuuskunta (SCE) Eurooppaosuuskunnan säännöistä annetussa asetuksessa (EY) N:o 1435/2003 annetaan eurooppaosuuskunnille yhtenäinen oikeudellinen muoto. Asetuksen ansiosta eri jäsenvaltioissa asuvat henkilöt tai eri jäsenvaltioihin sijoittautuneet oikeushenkilöt voivat perustaa osuuskunnan. Uusilla eurooppaosuuskunnilla on oltava pääomaa vähintään euroa, ja ne voivat toimia kaikkialla sisämarkkinoiden alueella, sillä ne ovat oikeushenkilöitä ja niillä on yhtenäiset säännöt ja rakenne. Ne voivat laajentaa ja organisoida uudelleen rajat ylittäviä toimiaan ilman, että niiden on perustettava tytäryhtiöiden verkostoa, mihin ajan lisäksi kuluu myös rahaa. Lisäksi useiden eri jäsenvaltioiden osuuskunnat voivat nyt sulautua eurooppaosuuskunnaksi. Kansallinen osuuskunta, joka toimii kotipaikkajäsenvaltionsa lisäksi Faktatietoja Euroopan unionista

5 toisessakin jäsenvaltiossa, voidaan myös muuntaa eurooppaosuuskunnaksi ilman, että se ensin puretaan. Eurooppaosuuskunnan sääntöjä täydennetään henkilöedustuksen osalta 22. Heinäkuuta 2003 annetulla direktiivillä 2003/72/EY. Tavoitteena on varmistaa, ettei eurooppaosuuskunnan perustamisesta seuraa sen perustamiseen osallistuvissa yhteenliittymissä olevien henkilöstöedustuskäytänteiden katoaminen tai heikentyminen. 4. Eurooppalainen taloudellinen etuyhtymä (EEIG) Eurooppalainen taloudellinen etuyhtymä on oikeushenkilö, jota säännellään asetuksella (ETY) N:o 2137/85. Se tarjoaa jäsenvaltion yhteisöille mahdollisuuden yhteistoimintaan muiden jäsenvaltioiden yhtiöiden ja luonnollisten henkilöiden kanssa yhteisen päämäärän saavuttamiseksi (etuyhtymän tarkoituksena on esimerkiksi helpottaa ja kehittää jäsentensä taloudellista toimintaa mutta ei tuottaa voittoa itselleen). Mahdollinen voitto jaetaan etuyhtymän jäsenten kesken. Etuyhtymän toiminta saa olla vain liitännäistä suhteessa sen jäsenten taloudelliseen toimintaan. Etuyhtymä ei voi tarjoutua ottamaan sijoituksia yleisöltä. 5. Yhdenmiehen rajavastuuyhtiö (SUP) Komissio antoi 10. huhtikuuta 2014 ehdotuksen (COM(2014)0212) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi yhdenmiehen rajavastuuyhtiöistä. Ehdotuksen tavoitteena on helpottaa tällaisen yhden osakkeenomistajan yhtiön perustamista EU:ssa jäsenvaltioiden rajojen yli. HANKKEITA Komissio antoi 8. helmikuuta 2012 ehdotuksen neuvoston asetukseksi eurooppalaisen säätiön perussäännöstä. Komission toimintasuunnitelma eurooppalaisesta yhtiöoikeudesta sekä yritysten hallinnointija ohjausjärjestelmästä hyväksyttiin joulukuussa 2012, ja siinä esitettiin useita aloitteita, jotka voivat auttaa luomaan nykyaikaisen lainsäädäntökehyksen yrityksille ja tehdä osakkeenomistajien roolista aktiivisemman sekä yhtiöistä kestävämpiä. Parlamentti hyväksyi helmikuussa 2013 päätöslauselman, jonka aiheena oli komission tiedonanto yritysten yhteiskuntavastuuta koskevasta uudistetusta EU:n strategiasta vuosiksi Komissio antoi 10. huhtikuuta 2014 osakkeenomistajien oikeuksia koskevan direktiivin tarkistamista koskevan ehdotuksen. Sen tarkoituksena on puuttua hallinnointi- ja ohjausjärjestelmän puutteisiin, jotka liittyvät yhtiöiden ja niiden johtokuntien toimintaan, osakkeenomistajiin, välittäjiin ja valtakirjaneuvonantajiin. EUROOPAN PARLAMENTIN ROOLI Parlamentin esittämistä tarkistuksista osa on päätynyt lainsäädäntöön. Parlamentti on erityisesti puolustanut yhtiöiden henkilöstöedustusta. Se on lisäksi korostanut erityisesti eurooppalaisten yhtiömuotojen kehittämisen merkitystä yritysten rajat ylittävän toiminnan helpottamiseksi. Parlamentti muun muassa kehotti helmikuussa 2007 komissiota esittämään pk-yrityksille tarpeellisen ehdotuksen yksityisestä eurooppayhtiöstä sekä tarkistamaan eurooppayhtiön sääntöjä, jotta tällaisten yhtiöiden perustaminen olisi yksinkertaisempaa. Komission peruutettua eurooppayhdistystä ja eurooppalaista keskinäistä yhtiötä koskevat kaksi asetusehdotustaan parlamentti on pyytänyt sitä käynnistämään lainsäädäntöprosessit uudelleen. Parlamentti on myös vaatinut asianmukaista lainsäädäntökehystä säätiöille ja yhdistyksille. Se katsoo 14. kesäkuuta 2012 antamassaan päätöslauselmassa eurooppalaisen yhtiöoikeuden tulevaisuudesta, että kansallisen lainsäädännön mukaisia nykyisiä yhtiömuotoja täydentävillä eurooppalaisilla yhtiömuodoilla on huomattavaa potentiaalia ja niiden kehittämistä ja Faktatietoja Euroopan unionista

6 edistämistä olisi jatkettava. Parlamentti kehotti komissiota pyrkimään pk-yritysten erityistarpeet huomioon ottaen edelleen hyväksymään yksityisen yhtiön säännöt. Parlamentti antoi 14. maaliskuuta 2013 hyväksymässään valiokunta-aloitteisessa päätöslauselmassa suosituksia komissiolle eurooppalaisen keskinäisen yhtiön perussäännöstä. Parlamentti on myös useaan otteeseen kehottanut laatimaan ehdotuksen sääntömääräisen kotipaikan siirtämisestä jäsenvaltioiden välillä. Vastikään se asettui tukemaan tavoitetta vähentää unionissa toimivien yritysten hallinnollisia rasitteita. Udo Bux 10/2015 Faktatietoja Euroopan unionista