Valintaesite 2013 lukioon hakevalle

Transkriptio

1 Kouvolan yhteiskoulun lukio Salpausselänkatu Kouvola (rehtori) (opinto-ohjaaja) (kanslia) Valintaesite 2013 lukioon hakevalle

2 Sisältö 1. LUKIOON KYL MENESTYVÄ KYL VIIHTYISÄ KYL MONIPUOLINEN KYL PROJEKTIEN KYL BUSINESS KYL STUDIES IN ENGLISH KYL STUDIES IN ENGLISH - STUDENTS' OPINIONS KYL OPINTOJEN KYL HAKU KYL LISÄTIETOJA KYL KYL, HISTORIAA JA NYKYPÄIVÄÄ OPETUKSEN KYL ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI ÄIDINKIELENÄ (ÄI) TOINEN KOTIMAINEN KIELI RUOTSI (RUB1) VIERAAT KIELET A (PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKILLA 1 6 ALKANUT OPPIMÄÄRÄ) ENGLANTI A (ENA) SAKSA A (SAA) RANSKA A (RAA) VENÄJÄ A (VEA) VIERAAT KIELET B2 (PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKILLA 7 9 ALKANUT OPPIMÄÄRÄ) SAKSA B2 (SAB2) RANSKA B2 (RAB2) VENÄJÄ B2 (VEB2) VIERAAT KIELET B3 (LUKIOSSA ALKAVA OPPIMÄÄRÄ) SAKSA B3 (SAB3) RANSKA B3 (RAB3) VENÄJÄ B3 (VEB3) ESPANJA B3 (EAB3) MUUT KIELET ESPANJA (EA) LATINA (LA) VENÄJÄ ABC (VE) MATEMATIIKKA (MA) MATEMATIIKKA, pitkä oppimäärä (MAA) MATEMATIIKKA, lyhyt oppimäärä (MAB) BIOLOGIA (BI) MAANTIEDE (GE) FYSIIKKA (FY) KEMIA (KE) USKONTO ELÄMÄNKATSOMUSTIETO (ET) FILOSOFIA (FI) HISTORIA (HI) YHTEISKUNTAOPPI (YH) PSYKOLOGIA (PS) MUSIIKKI (MU) KUVATAIDE (KU) LIIKUNTA TERVEYSTIETO OPINTO-OHJAUS TIETOTEKNIIKKA JA MUUT LUKIOKURSSIT STUDIES IN ENGLISH KYL Biology (BIe) Geography (GEe) Physics (FYe) Religion and ethics (UE) History (HIe) Psychology (PSe) Art (KU) Information technology (AT) Study guidance (OP) AINEVALINNAN OHJEET AINEVALINTAKORTTI KURSSIVALINNAT LUKIOSSA KYL KURSSIMÄÄRÄT...TAKAKANSI KYL

3 1. Lukioon Arvoisa lukiokoulutukseen hakeutuva Kouvolan yhteiskoulun lukio on ollut Kymenlaakson menestyneimpiä lukioita viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tästä lukioesitteestä voit saada häivähdyksen siitä, miksi näin on ja mitä lukiomme voi sinulle tarjota. Lukion tehtävänä on tarjota opiskelijalle hyvät jatko-opintomahdollisuudet yliopisto- ja korkeakouluopintoihin. Lukiossa luetaan ja opitaan ja opiskellaan yhdessä muiden opiskelijoiden ja taitavien opettajien kanssa. Paitsi, että lukioaika on opiskelua, niin lukiomme pystyy tarjoamaan sinulle monia mahdollisuuksia kehittää itseäsi aloilla, jotka ovat tulevaisuudessa kaikille suomalaisille tärkeitä. Opiskelijamme menestyvät töitä tekemällä, ja siihen KYL tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet. Olemme vankasti niin tietotekniikan kuin opetuksen apuvälineiden kehityksessä mukana. Lukiossamme sinulla on mahdollisuuksia tutustua kansainvälistymisen haasteisiin. Teemme vuosittain useita opintomatkoja idästä länteen, ja sinulla on mahdollisuus valita englanninkielistä lukio-opetusta Studies in English opintoryhmässä. Ota mahdollisuuksista kiinni ja tule mukaan! Tapio Karvonen rehtori Hei Sinä peruskoulun päättävä yhdeksäsluokkalainen, Onnea! Olet päättämässä yhtä merkittävää vaihetta elämässäsi ja Sinulla on keväällä edessäsi tärkeä päätös: peruskoulun jälkeisen jatko-opintopaikan valitseminen. Mielessäsi risteilevät monet kysymykset. Mihin lähden opiskelemaan peruskoulun jälkeen? Mitkä ovat vahvuuteni? Mihin ammattiin haluan tulevaisuudessa kouluttautua? Teenkö oikean valinnan? Entä löydänkö töitä valmistumisen jälkeen? Yksi hyvä vaihtoehto peruskoulun jälkeisiin opintoihin on lukiokoulutus. Se antaa sinulle muutaman vuoden lisäaikaa miettiä ammatinvalintaasi. Lisäksi lukion käytyäsi sinulla on avoimet ovet joka suuntaan, lähdetpä sitten jatko-opintoihin minne tahansa tai kenties ulkomaille. Oletko ajatellut, että peräti 96 % yliopistoissa opiskelevista ja 72 % ammattikorkeakoulussa opiskelevista on käynyt lukion? Ei siis mikään ihme, että lukiokoulutusta arvostetaan jatko-opinnoissa ja työelämässä. Eräs opiskelija on kuvannut lukiota seuraavasti: Lukio on kuin irtokarkkivalikoima. Täynnä upeita, erilaisia mahdollisuuksia, joihin kannattaa tarttua ja koskaan ei tiedä mihin törmää. Meillä täällä KYL:ssä sinulla on valittavanasi monia mielenkiintoisia kursseja ja ikimuistoisia tapahtua vanhojen tanssien, puurojuhlien, ulkomaanmatkojen ja penkkareiden muodossa. Iloinen tekemisen meininki tarjoaa sinulle monia kohtaamisia erilaisten ihmisten kanssa. Jo syksyn ensimmäisinä koulupäivinä sinua on vastassa tutorien innokas joukko, joka opastaa sinut alkuun lukio-opinnoissasi. Tutorit suunnittelevat erilaisia tapahtumia ja teemapäiviä aloittaville opiskelijoille ja edustavat lukiota erilaisissa tapahtumissa. Myös sinä voit tulevaisuudessa olla yksi heistä! Tule mukaan yhteiskoulun lukion iloiseen joukkoon! KYL kannattaa! Nähdään! Hannele Viljakainen opinto-ohjaaja KYL 1

4 2. KYL Kouvolan yhteiskoulun lukio, n. 300 opiskelijan yleislukio, sijaitsee Kouvolan keskustassa. Koulun välittömässä läheisyydessä sijaitsevat mm. Kouvolan kaupunginkirjasto/ Maakuntakirjasto, Kansalaisopisto, Kouvolan teatteri, Keskusurheilupuisto ja Jäähalli. Tavoitteellista opetusta, tähtäimessä akateeminen ura Kouvolan yhteiskoulun lukion tavoitteena on taata opiskelijalle laajat jatko-opintomahdollisuudet ja hyvä yleissivistys tukea opiskelijan kasvua aktiiviseksi ja vastuulliseksi kansalaiseksi jatkuvasti muuttuvassa yhteiskunnassa kasvattaa nuoria arvostamaan Suomen kulttuurista omaleimaisuutta ja antaa valmiutta toimia kansainvälisesti. Koulun toimintatavat, englanninkielinen opetus, kansainvälinen yhteistyö ja ilmaisuaineiden yhteisprojektit ovat tukemassa näitä tavoitteita. Lukion sijainti keskellä Kouvolaa tuo oppilaitokselle mahdollisuudet hyödyntää eri alojen asiantuntijoita opetuksessa. KYL auttaa menestymään! Kouvolan yhteiskoulun lukio on oivallinen valinta opiskelijalle, jonka tavoitteena ovat hyvät jatko-opintomahdollisuudet, hyvät kieli- ja viestintätaidot ja laaja yleissivistys. Lukiossamme opiskelijalla on mahdollisuuksia syventää ja hyödyntää omaa osaamistaan useissa oppiaineissa ja projekteissa. Opiskelijoidemme menestys ylioppilaskirjoituksissa on valtakunnan kärkitasoa Hyvät tulokset takaavat hyvän jatko-opintopaikan. Meillä satsaat itseesi! 3. Menestyvä KYL monipuolinen kurssivalikoima Studies in English yrittäjyysopinnot oppiaineiden yhteisprojektit opintomatkat ammattitaitoiset opettajat asiantuntijavierailut ylioppilaskirjoitusten tulokset tilastokärkeä 2 Lukioesite 2013

5 4. Viihtyisä KYL aktiivinen oppilaskunta tutut perusryhmät hyvät tukitoimet TUTOR-toiminta tilavat luokkahuoneet nykyaikaiset opetusvälineet WLAN opiskelijoiden käytössä mukavat oleskelutilat keskellä Kouvolaa 5. Monipuolinen KYL Reaaliaineissa on runsas kurssitarjonta, joka mahdollistaa reaaliaineiden syvällisen opiskelun ja menestymisen ylioppilastutkinnossa. Studies in English reaaliaineissa antavat hyvän pohjan tuleville jatko-opinnoille ja vahvistavat englannin kielen hallintaa. KYL A B1 B2 B3 Lyhytkurssi Kieltenopetus Englanti x ja laaja kielitarjonta kansainvälisine yhteyksineen antaa vahvan pohjan osaamiselle ja Ruotsi x kansainvälistymiselle. Koulumme on saanut Saksa x x x European label Kieltenopetuksen Ranska x x x eurooppalainen laatuleima tunnustuksen jo Venäjä x x vuonna Olemme aloittaneet v Espanja x espanjan kielen uutena kielenä lukiossamme. Tähän kannattaa panostaa, sillä monipuolinen kielitaito avaa ovia työelämään! Luonnontieteet Tule mukaan fysiikan kursseille kokeilemaan uusia opetustapoja ja uusimpia välineitä. Fysiikan työkurssilla voit tutustua kokeelliseen maailmaan ja vaikkapa ilmailufysiikkaan käytännössä.. Matematiikalla on aina ollut vahva asema lukiossamme. Noin 80% opiskelijoistamme kirjoittaa ylioppilaskokeessa matematiikan ja näistä puolet kirjoittaa sen pitkänä. Monet matematiikkaan suuntautuneet löytävätkin jatko-opiskelupaikan tekniikan lääketieteen ja luonnontieteiden parista. Musiikki on lukiomme vahva osaamisalue, jossa on runsas kurssitarjonta ja jossa annetaan mahdollisuuksia esiintyä ja konsertoida. Sinulla on mahdollisuus tulla mukaan koulumme edustuskuoroon ja hakea sitä kautta varmuutta esiintymiseen. Konserttikursseja on useita ja musiikin lukiodiplomeja opiskelijat tekevät vuosittain. KYL 3

6 Kuvataiteessa runsas kurssivalikoima mahdollistaa oman luovuuden ja taidon kehittämisen sekä töiden esillepanon ja esittelyn. Kuvataiteessa lukiodiplomit ovat suosittuja työnäyttöjä. Mediakasvatus ja viestintä ovat vahvasti mukana koulun toiminnassa ja kursseissa. Tule mukaan viestinnän ja median maailmaan ja vaikkapa toimittamaan koulumme verkkolehteä KYLe. Lukiodiplomit voi suorittaa kuvataiteessa, musiikissa, liikunnassa, kirjallisuudessa ja mediakasvatuksessa. Ilmaisuaineet ovat kursseina (ilmaisu- ja tanssitaide) opinto-ohjelmassamme ja tuottavat yhteisprojekteja musiikin ja kuvataiteen kanssa. Opettajina toimii teatterin ja tanssin ammattilaisia. Teatterivierailuja teemme useita lukuvuodessa. Taitoaineet Sinulla on mahdollisuus ottaa kursseja tekstiilityössä ja pitää yllä kädentaitojen osaamistasi. Kansainvälisyys näkyy koulussamme mm. kansainvälisyyskurssina, teemapäivinä, ulkomaille tehtävinä opintomatkoina, ulkomaisina vierailijoina ja vaihto-opiskelijoina. 6. Projektien KYL Opiskelijamme ovat innokkaasti mukana erilaisissa projekteissa niin musiikissa, kuvataiteessa kuin kielissä, luonnontieteissä ja yrittäjyysopinnoissa. Musikaalit ilmaisutaidon, tanssitaiteen, musiikin ja kuvataiteen suuria yhteistyöprojekteja Grease 2003, Fame 2005, Virgo 2008, Footloose 2011 ja????? Musiikki ja kuvataide - konsertteja, oppilastyönäyttelyjä Kielet - kansainvälisiä projekteja, opintomatkoja ja vierailuja Mediakasvatus ja viestintä - verkkolehti KYL e Kansainvälisyyskasvatus opinto- ja kulttuurimatkat (Irlanti: 2003, 2005, 2010; Skotlanti: 2012, Englanti: 2006, 2009, 2013; Pietari: 2007, 2009, 2010, 2011, 2012, 2013; Ruotsi/Uppsala: 2008; Wien 2011, 2013 ; Puola: 2012; USA: 2013; Sveitsi: 2014?) kansainvälisyyskurssi vaihtoehtona Fysiikka opintovierailu Cernissä 2012, ilmailufysiikan kurssi 2010, 2011, 2012, 2013 SpaceCamp Lukioesite 2013

7 7. Business KYL Oletko kiinnostunut akateemisen uran rinnalla yrittäjyydestä? Tähän sinulla on meillä mahdollisuus tule mukaan yrittäjyysopintoihin niin tiedät mistä yrittäjyydessä on kyse. Perusta oma yrityksesi jo vaikkapa lukioaikana! 8. Studies in English KYL Vuodesta 1995 lukiossamme on annettu opetusta englannin kielellä (katso s ) Missä oppiaineissa opetusta annetaan? Oppiaineet ovat biologia, maantiede, historia, uskonto, psykologia, fysiikka ja kuvataide. Myös tietotekniikassa opinto-ohjauksessa on mahdollista suorittaa opintoja englannin kielellä. Miten opetus tapahtuu? Englanninkielisten kurssien opetus vaihtelee oppiaineittain, kursseittain ja opettajittain luennoinnista opiskelijoiden pieniin tutkielmiin ja ryhmätöihin. Useimmiten kursseilla opetuksen kielenä on englanti, materiaali on englanniksi ja oppikirja on suomenkielinen. Mitkä ovat opetuksen tavoitteet? Englanninkielisen opetuksen sisällölliset tavoitteet ovat samat kuin vastaavassa suomenkielisessä oppiaineessa. Niiden lisäksi tavoitteena on rohkaista opiskelijaa ottamaan haasteita opiskelussaan, parantaa opiskelijan kielitaitoa, helpottaa hänen siirtymistään jatko-opintoihin ja edistää kansainvälisyyttä. Menestynkö ylioppilaskirjoituksissa vaikka opiskelen osan kursseista englanniksi? Mikäli käsiteltävät asiat ovat sisällöltään haastavia ja vaativat suomenkielisen erityissanaston hallintaa, oppiminen varmistetaan aina myös suomen kielellä. Riittääkö englannin osaamiseni? Kielivaatimuksena on perusopetuksen englannin hyvä hallinta. Yksilöllisten erojen vuoksi tarkkaa arvosanapohjaa ei voi määrätä, mutta ohjeellisena voisi olla arvosana 8 tai parempi. Onko opiskelussa muuta erityistoimintaa? Ryhmät ovat tehneet vuosittain opintomatkoja ulkomaille. Lisäksi opiskelijat ovat mukana vastaanottamassa kansainvälisiä vieraitamme. Saako englanninkielisestä opiskelusta todistuksen? Lukion päättötodistuksen lisäksi opetukseen osallistuneet saavat erillisen todistuksen suorittamistaan englanninkielisistä opinnoista. Miksi kannattaa valita? Olet kiinnostunut opiskelusta englannin kielellä. Olet halukas kohentamaan kielitaitoasi. Olet kiinnostunut kansainvälisestä toiminnasta tai kansainvälisestä urasta. Miten opetukseen haetaan? Lukioomme valitaan yhteishaussa 96 opiskelijaa, joista englanninkieliseen opetukseen valitaan n. 30 opiskelijaa keskiarvon perusteella. Hakiessaan lukioomme opiskelija täyttää lukiomme ainevalintakortin (malli on liitteenä). Ainevalintakorttiin merkitään rasti kohtaan Studies in English. KYL 5

8 9. Studies in English - students' opinions KYL This is what some second-year students think of taking part in content-based instruction in English. Why did you choose to apply for the programme? - I ve always liked languages and especially English, so when I heard about this opportunity, I was immediately interested. - To learn better English, I suppose. Also many books at universities are in English, so I thought studying in English would help me if I ever decided to go there. - I wanted to learn as much English as possible at upper secondary school Have you found it hard to study in English? - It took a while to get used to it, but now that it has become a routine, it s usually quite fun and easy - No, I haven t. Most of the teachers speak Finnish during lessons, whereas the notes are nearly always in English. If I don t understand something, I can always ask about it. - It depends on the subject. Some texts are surprisingly difficult at times, but teachers are more than happy to help me if I have any problems. Why should anyone study in English? - If you are thinking about studying abroad after upper secondary school, I believe studying some subjects in English is a good idea. - You get better skills in everyday language, which will help in all kinds of situations like in job interviews. - Because it s great fun! The atmosphere in our class is superb and everyone gets along great. Applying for the English programme in Kouvola Coeducational School You can apply for the English class through the normal application procedure (yhteishaku) and the students are selected on the basis of their grade point average. 10. Opintojen KYL Opintojen rakenne lukiossamme noudattaa valtakunnallista opetussuunnitelmaa. Lukio-opiskelusta lyhyesti lukion oppiaineet opiskellaan kursseina (1 kurssi~38 tuntia). lukio-opintoja on suoritettava yhteensä vähintään 75 kurssia kurssit jaotellaan pakollisiin, syventäviin ja soveltaviin kursseihin opetus on jaksotettu viiteen (5) jaksoon. eri jaksoissa opiskeltavat kurssit näkyvät kurssitarjottimesta opiskeluaika lukiossa on 2-4 vuotta lukiomme toimii luokattomuuden periaatteella, ja opiskelu perustuu opiskelijan omaan valintaan ja opintosuunnitelmaan. 6 Lukioesite 2013

9 Lukio-opintojen päätteeksi suoritetaan ylioppilastutkinto. Ylioppilastutkinto perustuu kunkin oppiaineen valtakunnallisiin pakollisiin ja syventäviin kursseihin. Koulussamme on valtakunnallisten kurssien lisäksi runsaasti koulukohtaisia syventäviä ja soveltavia kursseja joita opiskelija voi valita opintosuunnitelmaansa. Nämä kurssit ovat lukion oppimäärää kertaavia ja valtakunnallisiin kursseihin liittyviä syventäviä opintoja. Soveltavat kurssit ovat usein työkursseja tai useisiin oppiaineisiin liittyviä kursseja. Lukiomme kurssitarjonta näkyy liitteenä olevassa ainevalintakortissa. Kurssien sisällöistä saa tietoa tässä esitteessä olevista normaaliopetuksen ja Studies in English opetussuunnitelmista. 11. Haku KYL Opiskelijamme valitaan yhteishaun kautta. Syksyllä 2012 lukiossamme opintonsa aloittavat 96 opiskelijaa valitaan lukuaineiden keskiarvon perusteella. Kun haluat opiskelijaksi lukioomme merkitse lukiomme 1. sijalle yhteishaussa täytä lukiomme ainevalintakortti (täyttöohje ja harjoittelukappale ovat mukana tässä tiedotteessa) mikäli haluat mukaan englanninkielisen opetukseen, merkitse ainevalintakorttiin rasti kohtaan ES toimita ainevalintakortti opinto-ohjaajallesi. Hän toimittaa sen lukiomme kansliaan. Hakija saa ainevalintakortin koulunsa opinto-ohjaajalta, koulumme kotisivuilta osoitteesta Kouvolan yhteiskoulun lukio (valikko Lomakkeet tai Ysi-info) tai koulumme kansliasta, puhelin Tarkempia tietoja yhteishausta antavat opinto-ohjaajat. 12. Lisätietoja KYL Lisätietoja lukiostamme saat koulumme kotisivuilta, rehtorilta , opinto-ohjaajalta ja koulumme kansliasta Historiaa ja nykypäivää KYL Koulu aloitti toimintansa yksityisenä kouluna vuonna 1955 ja ensimmäiset ylioppilaat valmistuivat vuonna Vuonna 1975 Kouvolan yhteiskoulusta erotettiin perusopetus ja lukio, jolloin lukiosta tuli Kouvonrinteen lukio. Nykyinen nimi, Kouvolan yhteiskoulun lukio, otettiin käyttöön vuonna Vuonna 1963 valmistuneen koulurakennuksen on suunnitellut lääninarkkitehti Väinö Vuorinen. KYL 7

10 14. OPETUKSEN KYL 1. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI ÄIDINKIELENÄ (ÄI) Valtakunnallisten kurssien suorittamisjärjestys Oppiaine äidinkieli ja kirjallisuus käsittää kuusi pakollista (kurssit 1-6) ja kolme syventävää (kurssit 7-9) kurssia. Pakolliset kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. Syventävistä opinnoista kurssin ÄI7 voi suorittaa ensimmäisen pakollisen kurssin (AI1) jälkeen, mutta syventäville kursseille ÄI8 ja ÄI9 on suositeltavaa osallistua vasta pakollisten kurssien jälkeen. Valtakunnalliset pakolliset kurssit Kurssit arvioidaan arvosanoin Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (ÄI01) Opiskelijan käsitys, kielestä, teksteistä ja niiden tulkinnasta syvenee, ja hänen taitonsa lukea tekstejä kehittyy. Hän osaa jäsentää viestintäympäristöään sekä tunnistaa omia taitojaan puhujana, kirjoittajana, lukijana ja median käyttäjänä. 2. Tekstien rakenteita ja merkityksiä (ÄI02) Opiskelija harjaantuu erittelemään tekstien kieltä, rakenteita ja merkityksiä sekä oppii näkemään yhteyden kontekstiin ja muihin teksteihin. Opiskelija syventää tekstilajituntemustaan ja kehittyy erilaisten tekstien tuottajana. 3. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (ÄI03) Opiskelijan käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen taidetehtävästä ja kulttuurimerkityksestä syvenee. 4. Tekstit ja vaikuttaminen (ÄI04) Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden kieltä erityisesti vaikuttamisen näkökulmasta. Hän perehtyy argumentointiin ja syventää siihen liittyviä tietoja. Hän oppii analysoimaan ja tuottamaan vaikuttamaan pyrkiviä tekstejä. 5. Teksti, tyyli ja konteksti (ÄI05) Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden tyyliä siten, että hän osaa ottaa huomioon kontekstin merkityksen tulkinnassa ja tekstin tuottamisessa. 6. Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (ÄI06) Opiskelija saa yleiskuvan suomen kielen sekä kirjallisuuden ja kulttuurin kehityksestä ja merkityksestä yksilölle ja yhteiskunnalle. Kurssit arvioidaan arvosanoin Puheviestinnän taitojen syventäminen (ÄI07) Opiskelija syventää ja monipuolistaa puheviestintään liittyviä tietojaan ja taitojaan sekä oppii arvioimaan puheviestinnän merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä sekä yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. 8. Tekstitaitojen syventäminen (ÄI08) Opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan analysoida ja tuottaa tekstejä. Kurssin voi suorittaa juuri ennen ylioppilaskirjoituksia. 9. Kirjoittaminen ja nykykulttuuri (ÄI09) Opiskelija perehtyy ajankohtaiseen kulttuuria ja yhteiskuntaa käsittelevään keskusteluun ja nykykirjallisuuteen. Hänen kriittinen ja kulttuurinen lukutaitonsa syvenee, ajattelutaitonsa kehittyy ja kirjallinen ilmaisunsa kypsyy kohti lukion päättötason vaatimuksia. Kurssin voi opettajan harkinnan mukaan suorittaa osin itsenäisesti. 10. Kielenhuollon kurssi (ÄI10) Kurssilla opiskelija tutustuu kootusti ja kattavasti kielenhuollon käytänteisiin ja tarkastellaan erilaisten tekstien kieltä, tyyliä ja rakenteita. Kurssin tavoitteena on selkiinnyttää ja sujuvoittaa kirjallista ilmaisua. Kurssin loppukokeen arvosanan on oltava vähintään 6,5 jolloin kurssista saa suoritusmerkinnän. 11. Luovan kirjoittamisen kurssi (ÄI11) Kurssilla opetellaan kirjoittamisen iloa. Harjoitusten tavoitteena on kokeilla sanataiteen eri muotoja ja lajeja, lisätä kirjallisuuden luonteen ja ilmaisutaitojen ymmärrystä ja erityisesti rohkaistua ilmaisemaan itseään kirjoittamalla. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. 8 Lukioesite 2013

11 12. Mediakurssi (ÄI12) Kurssilla perehdytään sähköiseen mediaan eri näkökulmista. Kurssilla sekä analysoidaan mediaa että tuotetaan mediatekstejä. Samalla vahvistetaan kriittistä medialukutaitoa. Kurssin sisältö ja painopistealue voivat vaihdella opiskelijoiden kiinnostuksen mukaan. Kurssi on pakollinen niille, jotka aikovat suorittaa mediadiplomin. Mediakurssi voidaan toteuttaa myös verkkokurssina. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. 13. Tekstilajikurssi (ÄI13) Kurssilla tutustutaan kattavasti eri tekstilajeihin. Eritellään lajien tuntomerkkejä ja kirjoitetaan omia tekstilajikokeiluja. Kurssi valmentaa myös tekstitaidon kokeeseen, jossa tekstilajien tuntemusta edellytetään. Kurssi on pakollinen niille, jotka aikovat suorittaa mediadiplomin. 14. Lehtityön kurssi (ÄI14) Kurssilla tutustutaan lehden tekemiseen monipuolisesti ja tuotetaan sisältöä koulun verkkolehteen. Toimitustiimiin kaivataan sekä tekstintekijöitä että kuvaajia. Kurssilla korostuu tekeminen. Kurssi on pakollinen niille, jotka aikovat suorittaa mediadiplomin. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä. 15. Ilmaisutaidon kurssi (ÄI15) Ilmaisutaidon kurssilla opiskelijaa rohkaistaan ja ohjataan omaehtoiseen ilmaisuun. Kurssilla tehdään monenlaisia harjoituksia, jotka vahvistavat opiskelijan itseilmaisua ja vuorovaikutustaitoja. Kurssin päätteeksi ryhmä harjoittelee pienimuotoisen esityksen. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä. 16. Kirjallisuusdiplomikurssi (ÄI14) Kurssilla perehdytään monipuolisesti koti- ja ulkomaiseen kirjallisuuteen ja niiden eri lajeihin. Kirjallisuusdiplomi edellyttää 20 teoksen lukemista lukion aikana ja niihin liittyvien tehtävien tekemistä, minkä vuoksi kurssi on syytä aloittaa jo ensimmäisenä lukuvuonna. Lisätietoa kirjallisuusdiplomista ja sen tehtävistä saat äidinkielen opettajilta. Kurssin suorittamisesta saa kirjallisuusdiplomin. 17. Mediadiplomi (ÄI17) Rakentuu viidestä kurssista: ÄI12, ÄI13, ÄI14, ÄI17 ja KU3 tai KU9. Diplomityö tehdään kolmantena opiskeluvuotena. 2. TOINEN KOTIMAINEN KIELI RUOTSI (RUB1) Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä. Valtakunnalliset pakolliset kurssit Pakolliset kurssit (1 5) suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Numerojärjestyksestä poikkeamisesta opiskelija neuvottelee opettajan kanssa. Kurssit arvioidaan arvosanoin Koulu ja vapaa-aika (RUB01) Kurssilla totutellaan lukion työtapoihin ja kertaillaan peruskoulussa opittua. Aihepiirejä ovat urheilu, ruoka, koulunkäynti, musiikki ja vapaa-aika. Perehdytään kieliopin perusasioihin. 2. Arkielämää Pohjoismaissa (RUB02) Kurssin aiheita ovat mm. perhe ja ystävät, asuminen, ostosten teko sekä opinnot ja työelämä. Jatketaan perusrakenteiden opiskelua. 3. Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa (RUB03) Opitaan kertomaan ruotsiksi kotiseudusta ja maasta: luonnosta, ihmisistä, historiasta ja kulttuurista. Opiskellaan lisää ja vahvistetaan aiemmin opittuja rakenteita, erityisesti pronomineja. Aloitetaan kuullunymmärtämiskokeiden systemaattinen harjoittelu. 4. Elämää yhdessä ja erikseen (RUB04) Kurssin tekstit käsittelevät elämänarvoja, ihmissuhteita sekä sukupuolten ja sukupolvien kohtaamista. Rakenteista perehdytään erityisesti verbeihin. Lisätään kuullunymmärtämisen harjoittelua. 5. Elinympäristömme (RUB05) Kurssin aiheita ovat muuttuva elinympäristö, kestävä kehitys, tiedotusvälineet ja mainonta sekä erilaiset keksinnöt. Opitaan viimeiset opetussuunnitelmaan kuuluvat rakenteet ja syvennetään perusrakenteiden hallintaa. Syventävät kurssit suositellaan suoritettavaksi pakollisten kurssien jälkeen. Muussa tapauksessa opiskelija neuvottelee opettajan kanssa. Kurssit arvioidaan arvosanoin Puhu ja ymmärrä paremmin (RUB06) Kurssilla harjoitellaan ruotsin kielen käyttöä suullisesti. Puhumista harjoitellaan mm. parikeskustelujen, roolileikkien ja pelien avulla. Samalla kerrataan ja laajennetaan eri aihepiirien sanastoa. Tämä abiturienteille tarkoitettu kurssi sisältää myös kuullunymmärtämisen harjoittelua ja sen päätteeksi pidetään Opetushallituksen laatima suullinen koe. KYL 9

12 7. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (RUB07) Kurssin tekstit käsittelevät mm. maailmanlaajuisia ilmiöitä ja kansainvälistä vaikuttamista. Myös lukion jälkeiset opinnot ja työelämä ovat aiheina. Tutustutaan yo-kokeen tehtävätyyppeihin ja harjoitellaan niitä edellisvuosien kokeiden avulla. Kurssi päättyy preliminäärikokeeseen. 8. Kulttuurimatka Pohjoismaihin (RUB08) Pohjoismaiden nähtävyydet, tavat, ruoat ja kulttuuri (mm. elokuvat, ja dekkarit) tulevat tutuiksi tällä kurssilla, jolla myös kerrataan rakenteita ja harjoitellaan runsaasti yo-tutkinnon kuuntelu- ja rakennekokeita sekä kirjoittamista. Kurssi on tarkoitettu abiturienteille ja se arvioidaan numeroin, mutta arvosana voi vaikuttaa päättöarvosanaan vain korottavasti. 9. Abikertaus (RUB09) Vahvistetaan keskeisten rakenteiden ja sanaston hallintaa kertaamalla koko kielioppi sekä erilaisten rakenneharjoitusten, tekstien ja kirjoitusharjoitusten avulla kuullunymmärtämistäkään unohtamatta. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. 10. Perusopetuksen kertaus (RUB10) Kerrataan perusrakenteet ja keskeistä sanastoa. Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti niille, joiden peruskouluarvosana on välttävä tai tyydyttävä. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. 3. VIERAAT KIELET A (perusopetuksen vuosiluokilla 1 6 alkanut oppimäärä) Pakolliset kurssit suoritetaan pääsääntöisesti numerojärjestyksessä. Painavasta syystä opiskelija voi poiketa normaalista suoritusjärjestyksestä. Tämä edellyttää neuvottelua kieltä opettavan opettajan kanssa. 3.1 ENGLANTI A (ENA) Valtakunnalliset pakolliset kurssit Kurssit arvioidaan numeroin Nuori ja hänen maailmansa (ENA01) Opiskeltavat aihepiirit ovat valoisa elämänasenne, vapaa-aika ja harrastukset, ihmissuhteet ja niiden merkitys ihmisten välisessä viestinnässä, joita käsitellään eri tekstien avulla. Kurssin painopistealueena on suullinen viestintä. Kieliopista opiskellaan perusverbioppia ja kirjalliseen viestintään kuuluvat lyhyet henkilökohtaiset viestit ja kappalekirjoittaminen. 2. Viestintä ja vapaa-aika (ENA02) Opiskeltavana aihepiirinä on nuori ja muu maailma. Suullisen viestinnän painopistealueena ovat arkipäivän keskustelu- ja palvelutilanteet. Jatketaan perusverbiopin opiskelemista ja perehdytään substantiivioppiin. Kirjallisessa viestinnässä lyhyet henkilökohtaiset viestit. 3. Opiskelu ja työ (ENA03) Kurssin aihepiirinä on koulutus ja työelämä sekä tulevaisuuteen liittyvät unelmat ja toiveet. Aihekokonaisuudet aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys sekä turvallisuus ja hyvinvointi ovat korostetusti esillä. Suullisen viestinnän alueella harjoitellaan aihepiiriin liittyvää viestintää suullisten esitysten, esimerkiksi haastattelujen avulla. Kirjallisessa viestinnässä harjoitellaan virallisen kirjeen laatimista, esim. työpaikan hakukirje. 4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (ENA04) Tekstit käsittelevät yhteiskunnan erilaisia rakenteita ja yksilöä niiden osana. Painopistealueina ovat ymmärtävä lukeminen ja puhuminen. Kurssilla kirjoitetaan erilaisia tarkoituksia varten mm. argumentoiva teksti ja harjoitellaan aihepiiriin liittyvää suullista viestintää. 5. Kulttuuri (ENA05) Aihepiirit käsittelevät kulttuuria monesta näkökulmasta eri aikakausina. Oppilaat valmistavat laajahkon pitkäjänteisyyttä ja itsenäistä työskentelyä vaativan tuotoksen sekä esittävät sen suullisesti. Kurssilla painottuu tekstin ymmärtäminen ja sen tulkinta sekä monipuolinen kirjallinen ilmaisu. Suullinen kielitaito taas korostuu itsenäisesti laaditun tuotoksen esittelyn yhteydessä. 6. Tiede, talous ja tekniikka (ENA06) Sisältöihin kuuluvat teknologia arkipäivän apuna, ihminen keksintöjen maailmassa, median ja mainonnan kriittinen tarkastelu sekä talouselämä ja yrittäjyys. Kurssin painopistealueena on tekstin ymmärtäminen. Lisäksi harjoitellaan asiapitoista kirjoittamista, esimerkiksi muodollinen kirje, artikkelin kirjoittaminen. 10 Lukioesite 2013

13 Ylioppilaskoe perustuu pakollisiin ja valtakunnallisiin syventäviin kursseihin (kurssit 7 ja 8). Suositus on, että myös valtakunnalliset syventävät kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. Opiskelijalla on kuitenkin oikeus valita päinvastainen suoritusjärjestys, ellei hänellä muuten ole mahdollisuutta osallistua molemmille kursseille. Kurssit arvioidaan numeroin Luonto ja kestävä kehitys (ENA07) Kurssilla aihepiireinä ovat maapallomme ongelmat ja kestävä kehitys. Kurssilla syvennetään kielitaidon kaikkien osa-alueiden hallintaa ja painotetaan abstraktin kielen osaamista. Ymmärtävän lukemisen osuutta korostetaan kurssilla esim. tiivistelmän avulla. Muodollinen englanti on keskeistä kirjoittamisessa. Kuunteluissa pyritään myös abstraktien aiheiden ymmärtämiseen. Keskustellaan yhä muodollisemmista aihepiireistä argumentoiden. 8. Puhu ja ymmärrä paremmin (ENA08) Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielitaidon käyttöä eri tilanteissa. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat esim. ajankohtaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Kurssit voidaan valita milloin tahansa lukioaikana. Kurssi ENA9 suositellaan suoritettavaksi vasta pakollisten kurssien jälkeen. Muussa tapauksessa opiskelija neuvottelee opettajan kanssa. Kurssi ENA11 on tarkoitettu kirjoituksiin valmentautuville, ja se on hyvä suorittaa ylioppilaskirjoituksia edeltävässä jaksossa. 9. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (ENA09) Kurssin aihepiireinä ovat yhteismaailmalliset ja ajankohtaiset tapahtumat sekä erilaiset maailmankuvat. Kurssin tavoitteena on syventää kielitaidon kaikkien osa-alueiden hallintaa ja painottaa abstraktin kielen osaamista. Ymmärtävän lukemisen osuus korostuu edelleen ja muodollinen englanti on keskeistä kirjoittamisessa. Kuunteluissa pyritään myös abstraktien aiheiden ymmärtämiseen. Keskustellaan yhä muodollisemmista aihepiireistä argumentoiden. 10. Ajankohtaista prosessoitavaksi (ENA10) Opiskelu tapahtuu pienryhmissä, joissa harjoitellaan sekä suullista että kirjallista viestintää. Kurssilla paneudutaan kielen eri mahdollisuuksiin esimerkiksi uutisoinnissa ja opiskellaan eri tyylilajien vaikutusta lukijan huomion herättämisessä. 11. Kertauskurssi (ENA11) Muodollinen englanti on keskeistä kirjoittamisessa. Ymmärtävän lukemisen osuutta korostetaan. Opitaan hallitsemaan laajoja kielen rakenteiden kokonaisuuksia ja kerrataan lukion kieliopin keskeisimmät rakenteet ylioppilaskirjoituksia varten. 12. Tsemppikurssi (ENA12) Kurssilla vahvistetaan englannin kielen taitoja kertaamalla keskeisiä kielioppirakenteita ja tekemällä sanasto- ja kuunteluharjoituksia. Kurssilla myös luetaan tekstejä ja kirjoitetaan aineita. 13. Kirjoituskurssi (ENA13) Pääpaino on kirjallisessa tuottamisessa ja itsenäisessä työskentelyssä. Lisäksi tehdään pari- ja ryhmätöitä ja näiden arviointia. Kurssille pyritään saamaan syntyperäinen englanninkielinen opettaja mahdollisuuksien mukaan. 14. There are two sides to every picture: intercultural understanding (ENA14) Kurssilla verrataan suomalaista ja jotain englanninkielistä kulttuuria ja pyritään löytämään näistä niin eroavaisuuksia kuin samankaltaisuuksia. Pohditaan kulttuurin merkitystä viestinnässä ja tehdään projektitöitä kulttuurienväliseen viestintään liittyvistä ilmiöistä (esim. kulttuurishokki). 3.2 SAKSA A (SAA) Perusopetuksen vuosiluokilla 1 6 alkanut oppimäärä Valtakunnalliset pakolliset kurssit Kurssit arvioidaan numeroin Nuori ja hänen maailmansa (SAA01) Kurssilla kerrataan peruskoulussa opittua ja tutustutaan lukiolle tyypillisiin työmuotoihin. Painopiste on puheviestinnässä. Aiheena on lähin elämänpiiri. 2. Viestintä ja vapaa-aika (SAA02) Tutustutaan saksankielisen alueen maihin ja nuorten elämäntyyliin. Kurssin painopiste on suullisessa viestinnässä, mutta tehdään myös kirjallisia tehtäviä. 3. Opiskelu ja työ (SAA03) Kurssilla tutustutaan saksankielisten maiden kouluihin. Opitaan kertomaan Suomen koulujärjestelmästä ja omasta koulusta. Tekstinymmärtämistä harjoitellaan lukemalla opiskelusta ja työelämästä kertovia tekstejä. KYL 11

14 4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (SAA04) Aihepiirinä ovat yksilön ja yhteiskunnan välinen vuorovaikutus sekä nuorten omat ratkaisut. Puheviestinnän lisäksi harjoitellaan kirjoittamista. Opetellaan kertomaan Suomesta ja suomalaisuudesta. 5. Kulttuuri (SAA05) Kurssilla tutkitaan, mitä kaikkea kulttuuri on. Tutustutaan saksankielisen kirjallisuuden, elokuvan ja julkaisutaiteen aloihin sekä kommunikaatiokulttuuriin. Laaditaan laajahko portfoliotyö kurssin aiheista. Painopiste on kirjallisessa tuottamisessa. Tutustutaan Saksan ja Berliinin historiaan. 6. Tiede, talous ja tekniikka (SAA06) Kurssilla tutustutaan erilaisiin elinympäristöihin ja ympäristön tilaan. Aihepiiriin kuuluvat Myös tuotantoelämä, kuluttajuus sekä terveyden- että sairaudenhoito. Tieteen uudet mahdollisuudet saavat taustan historian kulusta. Kurssilla painotetaan vaativamman kieliaineksen ymmärtämistä. Kurssit arvioidaan numeroin Luonto ja kestävä kehitys (SAA07) Antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä Kurssilla jatketaan ymmärtävän lukemisen ja tiivistämisen harjoittelua loppukokeeseen suuntautuen. Painopistealue on tekstin ymmärtämisessä, mutta kirjallista viestintää, esim. perustellun mielipiteen laatimista harjoitellaan myös. 8. Puhu ja ymmärrä paremmin (SAA08) Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielitaidon käyttöä eri tilanteissa. PUhumisen harjoittelun aiheina ovat esim. ajankohtaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. 9. Yhteinen maailmamme ja kansainvälistyminen (SAA09) Kurssilla opitaan sanastoa, jolla voi keskustella ja kertoa maapallon ja ihmisen mahdollisuuksista tulevaisuudessa, tutkitaan erilaisten maailmankuvien takana olevia arvoja, tutkitaan eurooppalaista ja globaalia vastuuta. Kurssilla on luontevaa painottaa kaikkien kielen eri osa-alueiden hallintaa ja harjoittaa päättökokeessa tarvittavia taitoja. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. 10. Saksan kertauskurssi (SAA10) Kurssilla kerrataan kaikki keskeiset saksan kielen rakenteet ja harjoitellaan päättökokeen eri tehtävätyyppejä. Kurssi soveltuu myös B2- ja B3-kielten kertauskurssiksi. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. 3.3 RANSKA A (RAA) Perusopetuksen vuosiluokilla 1 6 alkanut oppimäärä Valtakunnalliset pakolliset kurssit Kurssit arvioidaan numeroin Nuori ja hänen maailmansa (RAA01) Aiheina ovat nuorten jokapäiväinen elämä ja ihmissuhteet, itsestä, perheestä ja harrastuksista kertominen. 2. Viestintä ja vapaa-aika (RAA02) Aiheina ovat mm. viestintä- ja mediaosaaminen ja nuorten vapaa-aika. 3. Opiskelu ja työ (RAA03) Kurssin aiheet liittyvät opiskeluun, työelämään, aktiiviseen kansalaisuuteen ja yrittäjyyteen. 4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (RAA04) Kurssilla perehdytään oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntiin liittyviin aihepiireihin. 5. Kulttuuri (RAA05) Perehdytään kohdemaiden kulttuurin eri osa-alueisiin, esim.kuvataiteeseen, kirjallisuuteen, musiikkiin, elokuvaan, teatteriin tai urheiluun. 6. Tiede, talous ja tekniikka (RAA06) Aihepiireinä eri tieteen alat, tekniikan saavutukset, viestinnän eri muodot ja talouselämä. Kurssit arvioidaan numeroin Luonto ja kestävä kehitys (RAA07) Oppilas perehtyy ympäröivään luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiirin liittyvään kieleen. 12 Lukioesite 2013

15 3.4 VENÄJÄ A (VEA) 8. Puhu ja ymmärrä paremmin (RAA08) Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielitaidon käyttöä eri tilanteissa. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat esim. ajankohtaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. 9. Ylioppilaskirjoituksiin valmentava kurssi (RAA09) Kurssilla kerrataan keskeiset rakenteet ja tehdään tekstinymmärtämistehtäviä ja harjoitellaan päättökokeen eri tehtävätyyppejä. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä eikä sitä voi suorittaa itsenäisesti. Perusopetuksen vuosiluokilla 1 6 alkanut oppimäärä Valtakunnalliset pakolliset kurssit Kurssit arvioidaan numeroin Nuori ja hänen maailmansa (VEA01) Niveltävä kurssi, jolla kerrataan peruskoulussa opittua ainesta. Aiheena on tutustuminen ja perheestä ja ystävistä kertominen. Kurssilla pääpaino on suullisessa viestinnässä. 2. Viestintä ja vapaa-aika (VEA02) Opitaan kertomaan nuorten elämästä, vapaa-ajan viettotavoista ja asuinympäristöstä. Harjoitellaan edelleen puheviestinnän eri strategioita. 3. Opiskelu ja työ (VEA03) Opitaan kertomaan Suomen koulujärjestelmästä ja tutustutaan Venäjän koululaitokseen. Harjoitellaan myös kirjallista viestintää ja laaditaan suullisesti ja kirjallisesti oman koulun esittely. 4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (VEA04) Opitaan kertomaan kotimaasta ja seudusta. Pohditaan kulttuurista johtuvia eroja yksilön ja yhteisöjen elämässä. Harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. 5. Kulttuuri (VEA05) Opitaan kertomaan suomalaisesta kulttuurista ja tutustutaan venäläisen kulttuurin ominaispiirteisiin. Keskitytään tekstien ymmärtämiseen ja tiivistelmien laatimiseen. Kirjallisen viestinnän lisäksi laaditaan suullinen esitys. 6. Tiede, talous ja tekniikka (VEA06) Harjoitellaan vaativienkin tekstien ymmärtää lukemista. Aiheina ovat tieteen ja tekniikan saavutukset, liikenne, talouselämä ja kulutus. Pohdimme myös yksilön vastuuta ja vaikutusmahdollisuuksia. Kurssit arvioidaan numeroin Luonto ja kestävä kehitys (VEA07) Oppilas perehtyy ympäröivään luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiirin liittyvään kieleen. Kurssilla jatketaan ymmärtävän lukemisen ja tiivistämisen harjoittelua. Painopistealue on tekstin ymmärtämisessä. Myös kirjoittamista harjoitellaan, esim. perustellun mielipiteen laatimista. 8. Puhu ja ymmärrä paremmin (VEA08) Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielitaidon käyttöä eri tilanteissa. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat esim. ajankohtaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. VIERAAT KIELET B2 (perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkanut oppimäärä) Kurssien suorittamisjärjestys Kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Painavasta syystä opiskelija voi poiketa normaalista suoritusjärjestyksestä. Tämä edellyttää neuvottelua kieltä opettavan opettajan kanssa. 4.1 SAKSA B2 (SAB2) Kurssit arvostellaan numeroin Vapaa-aika ja harrastukset (SAB201) Seurataan saksalaisten nuorten elämää Neustadtissa. Harjoiteltavia viestintätilanteita ovat mm. itsestä, harrastuksista ja koulunkäynnistä kertominen, ostoksilla käynti ja ravintolassa asiointi. Kerrataan aiemmin opitut rakenteet. KYL 13

16 2. Meillä ja muualla (SAB202) Opitaan esittelemään Suomea ja omaa kotiseutua. Tutustutaan Saksaan, Itävaltaan ja Sveitsiin ja niiden suurimpiin kaupunkeihin. Harjoitellaan matkustamiseen liittyviä viestintätilanteita ja opitaan lisää rakenteita, mm. aikamuotoja ja prepositioita. 3. Ennen ja nyt (SAB203) Aihepiirejä ovat mm. asuminen maalla ja kaupungissa sekä elämä Saksassa ennen ja nykyään. Opitaan kertomaan terveydentilasta ja asioimaan lääkärissä. Opitaan lisää rakenteita, mm. adjektiivien taivutus. 4. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (SAB204) Kurssin aiheita ovat tulevaisuudensuunnitelmat, ammatinvalinta ja ihmissuhteet. Kerrataan 1. vuonna opittuja rakenteita ja opitaan uusia. Aloitetaan kuullunymmärtämiskokeiden ja kirjallisen tuottamisen harjoittelu. 5. Kulttuuri (SAB205) Tutustutaan saksalaiseen kulttuuriin: musiikkiin, kirjallisuuteen, televisionkatseluun, elokuvaan ja muotisuunnitteluun sekä ruoka- ja jalkapallokulttuuriin. Lisätään kuullunymmärtämisen harjoittelua ja opitaan lisää rakenteita. 6. Yhteinen maapallomme (SAB206) Aiheita ovat globalisaatio, yhteiskunnan toiminta, asepalvelus ja uskonto. Opitaan viimeiset keskeiset rakenteet ja kerrataan ennen opittuja opiskelijoiden toiveiden ja tarpeiden mukaan. 7. Tiede ja tekniikka (SAB207) Kurssin aiheita ovat korkeakouluopinnot, eri tieteenalat ja keksinnöt sekä tekniikka. Kieliopista kerrataan verbioppi sekä konjunktiot ja sanajärjestys. Rakenteita kerrataan myös edellisvuosien yo-kokeiden rakennetehtävien avulla. Myös kuullun- ja luetunymmärtämistä harjoitellaan runsaasti. 8. Luonto ja kestävä kehitys (SAB208) Luonto, ympäristön tila ja luonnonsuojelu ovat kurssin aiheita. Kieliopista kerrataan mm. substantiivit, adjektiivit ja pronominit. Päättökokeeseen valmistaudutaan myös edellisvuosien kokeiden avulla. 9. Ylioppilaskirjoituksiin valmentava kurssi (SAB209) Kurssilla tehdään kuullun-, tekstinymmärtämis-, ja rakennetehtäviä sekä kirjoitetaan aineita. 4.2 RANSKA B2 (RAB2) Kurssit arvostellaan numeroin Vapaa-aika ja harrastukset (RAB201) Aiheina nuoren jokapäiväiseen elämään ja harrastuksiin liittyvät tilanteet. 2. Meillä ja muualla (RAB202) Aiheina ovat oman maan ja ranskankielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. 3. Ennen ja nyt (RAB203) Kurssilla käsitellään esim. terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä aiheita, yhteiskuntaa ennen ja nyt. 4. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (RAB204) Kurssilla käsitellään mm. koulua, jatko-opiskelua, työelämää sekä nuorten tulevaisuuden suunnitelmia. 5. Kulttuuri (RAB205) Perehdytään esim. kohdekulttuurin kuvataiteeseen, kirjallisuuteen, musiikkiin, elokuvaan, teatteriin tai urheiluun harjoittaen kaikkia kielitaidon alueita. 6. Yhteinen maapallomme (RAB206) Aiheina ovat oman maan ja ranskankielisten maiden yhteiskuntien toiminta, maapallon tila ja tulevaisuus. 7. Tiede ja tekniikka (RAB207) Tutustutaan esim. eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin. 8. Luonto ja kestävä kehitys (RAB208) Tutustutaan oman ja kohdekielisten maiden luontoon ja sen ilmiöihin sekä miten luontoon suhtaudutaan kyseisissä kulttuureissa. 14 Lukioesite 2013

17 9. Ylioppilaskirjoituksiin valmentava kurssi (RAB29) Kurssilla tehdään kuullun-, tekstinymmärtämis-, ja rakennetehtäviä sekä kirjoitetaan aineita. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä eikä sitä voi suorittaa itsenäisesti. 4.3 VENÄJÄ B2 (VEB2) Kurssit arvostellaan numeroin Vapaa-aika ja harrastukset (VEB201) Kurssilla kerrataan tavalliset jokapäiväisen elämän kommunikaatiotilanteet. Harjoitellaan kertomaan harrastuksista ja erilaisista vapaa-ajan viettotavoista. 2. Meillä ja muualla (VEB202) Opitaan kertomaan omasta kotimaasta ja seudusta venäjäksi ja tutustutaan venäläisten nuorten elämästä kertoviin teksteihin. 3. Ennen ja nyt (VEB203) Harjoitellaan lukemisen erilaisia strategioita yksilön elämänvaiheista kertovien tekstien avulla. Laaditaan oma pienoiselämänkerta. Opetellaan pitämään pieni maljapuhe. Opitaan yhteiskunnalliseen aiheeseen liittyvää sanastoa. 4. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (VEB204) Opitaan koulunkäyntiin ja opiskeluun liittyvää sanastoa. Harjoitellaan kertomaan omasta opiskelusta ja tulevaisuudensuunnitelmista. 5. Kulttuuri (VEB205) Kurssilla opitaan sanastoa, jolla voi kertoa kulttuurin eri osa-alueista. Kurssilla harjoitellaan sekä lukemaan, kirjoittamaan että puhumaan kirjallisuudesta, kuvataiteista, musiikista, elokuvista, teatterista ja urheilusta. Keskustellaan myös suomalaisen ja venäläisen kulttuurin ominaispiirteistä. 6. Yhteinen maapallomme (VEB206) Kurssilla harjoitellaan lukemaan yhteiskunnalliseen toimintaan, maapallon tilaan ja tulevaisuuteen liittyviä yleistajuisia tekstejä. Kuvauksia ja yksinkertaisia selostuksia laaditaan suullisesti ja kirjallisesti. 7. Tiede ja tekniikka (VEB207) Kurssilla opitaan eri tieteenaloihin ja tekniikkaan liittyvää sanastoa. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. Kerrataan rakenteita. 8. Luonto ja kestävä kehitys (VEB208) Opitaan luontoon ja luonnonilmiöihin liittyvää sanastoa. Harjoitellaan vaativahkojen tekstien ymmärtämistä ja vahvistetaan päättökokeessa tarvittavia taitoja. 4. VIERAAT KIELET B3 (lukiossa alkava oppimäärä) Kurssien suorittamisjärjestys Kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Painavasta syystä opiskelija voi poiketa normaalista suoritusjärjestyksestä. Tämä edellyttää neuvottelua kieltä opettavan opettajan kanssa. 5.1 SAKSA B3 (SAB3) Kurssit arvostellaan numeroin Hyvää päivää, hauska tutustua (SAB301) Opitaan tervehtimään, hyvästelemään, esittäytymään sekä kertomaan itsestä, perheestä ja koulunkäynnistä. Harjoitellaan yksinkertaisia arkipäivän puhetilanteita. 2. Näin asiat hoituvat (SAB302) Harjoiteltavia viestintätilanteita ovat mm. kahvilassa asiointi, lipun osto, lääkärikäynti sekä tien kysyminen ja neuvominen. Opetellaan kirjoittamaan lyhyt viesti. Näiden kurssien jälkeen opiskelija on valmis jatkamaan opiskelua B2 oppimäärän mukaan kurssista 1 alkaen (SAB201). KYL 15

18 5.2 RANSKA B3 (RAB3) Kurssit arvostellaan numeroin Hyvää päivää, hauska tutustua (RAB301) Nuoren jokapäiväinen elämä ja perheeseen liittyvät tilanteet. Opetellaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän tilanteista. 2. Näin asiat hoituvat (RAB302) Aiheina ovat ostoksilla käynti ja esim. pankki-, posti-, lääkäri- liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluiden käyttö. Näiden kurssien jälkeen opiskelija on valmis jatkamaan opiskelua B2 oppimäärän mukaan kurssista 1 alkaen (RAB201). 5.3 VENÄJÄ B3 (VEB3) Kurssit arvostellaan numeroin Hyvää päivää, hauska tutustua (VEB301) Kurssilla opitaan kyrilliset äänteet ja kirjaimet. Opitaan kertomaan itsestä, tutustumaan ja rohkeasti käyttämään venäjän kieltä suullisissa viestintätilanteissa, kuten tervehdittäessä, tiedusteluissa ja neuvomisessa. 2. Näin asiat hoituvat (VEB302) Kurssilla opitaan arkisissa tilanteissa tarvittavia kohteliaita sanontoja. Rohkaistaan opiskelijoita kommunikoimaan venäjäksi jokapäiväisen elämän tilanteissa. Perehdytään venäläiseen tapaan kommunikoida. 3. Vapaa-aika ja harrastukset (VEB303) Aiheina ovat nuorten jokapäiväinen elämä, vapaa-ajan vietto ja harrastukset. Kommunikatiivisissa harjoituksissa opetellaan keskustelemaan em. aiheista. 4. Meillä ja muualla (VEB304) Opitaan kertomaan omasta kotimaasta ja seudusta venäjäksi ja tutustutaan venäläisten nuorten elämästä kertoviin teksteihin. 5. Ennen ja nyt (VEB305) Harjoitellaan lukemisen erilaisia strategioita yksilön elämänvaiheista kertovien tekstien avulla. Laaditaan oma pienoiselämänkerta. Opetellaan pitämään pieni maljapuhe. Opitaan yhteiskunnalliseen aiheeseen liittyvää sanastoa. 6. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (VEB306) Opitaan koulunkäyntiin ja opiskeluun liittyvää sanastoa. Harjoitellaan kertomaan omasta opiskelusta ja tulevaisuudensuunnitelmista. 7. Kulttuuri (VEB307) Kurssilla opitaan sanastoa, jolla voi kertoa kulttuurin eri osa-alueista. Kurssilla harjoitellaan sekä lukemaan, kirjoittamaan että puhumaan kirjallisuudesta, kuvataiteista, musiikista, elokuvista, teatterista ja urheilusta. Keskustellaan myös suomalaisen ja venäläisen kulttuurin ominaispiirteistä. 8. Yhteinen maapallomme (VEB308) Kurssilla harjoitellaan lukemaan yhteiskunnalliseen toimintaan, maapallon tilaan ja tulevaisuuteen liittyviä yleistajuisia tekstejä. Kuvauksia ja yksinkertaisia selostuksia laaditaan suullisesti ja kirjallisesti. 9. Ylioppilaskirjoituksiin valmentava kurssi (VEB309) Kurssilla kerrataan keskeiset rakenteet ja tehdään tekstinymmärtämistehtäviä ja harjoitellaan päättökokeen eri tehtävätyyppejä. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä eikä sitä voi suorittaa itsenäisesti. 5.4 ESPANJA B3 (EAB3) Kurssit arvostellaan numeroin Hyvää päivää, hauska tutustua (EAB31) Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää. 16 Lukioesite 2013

19 5. MUUT KIELET 2. Näin asiat hoituvat (EAB32) Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista. 3. Vapaa-aika ja harrastukset (EAB33) Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisemista ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta. 4. Meillä ja muualla (EAB34) Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla. 5. Ennen ja nyt (EAB35) Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. 6. Opiskelu ja tulevaisuuden suunnitelmat (EAB36) Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. 7. Kulttuuri (EAB37) Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita. 8. Yhteinen maapallomme (EAB38) Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. 9. Ylioppilaskirjoituksiin valmentava kurssi (EAB39) Kurssilla kerrataan keskeiset rakenteet ja tehdään tekstinymmärtämistehtäviä ja harjoitellaan ylioppilaskokeen eri tehtävätyyppejä. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä eikä sitä voi suorittaa itsenäisesti. 6.1 ESPANJA (EA) 1. Espanja tutuksi (EA01) Kurssilla opitaan ääntämään espanjan kieltä sekä kielen alkeistaidot ja harjoitellaan selviytymään arkielämän tilanteista espanjan kielellä. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä. 6.2 LATINA (LA) Kursit arvostellaan suoritusmerkinnällä. 1. Cursus primus (LA01) Opitaan klassisen latinan ääntäminen ja lentäviä lauseita. Opiskellaan muutamia latinan kieliopin keskeisiä rakenteita ja perussanastoa. Tutustutaan muutaman roomalaisen runoilijan tuotantoon. 2. Cursus secundus (LA02) Kurssilla opitaan lisää sanastoa ja keskeisiä kielen rakenteita. Opitaan ymmärtämään antiikin perinnön merkitys eurooppalaiselle kulttuurille. 6.3 VENÄJÄ ABC (VE) Venäjän ABC-kurssi (VEabc) Kurssilla opitaan kyrilliset kirjaimet ja venäjän kielen äänteet sekä venäjän kielen alkeistaidot. Harjoitellaan tavallisimpien jokapäiväisen elämän tilanteisiin liittyvää kielitaitoa. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä. KYL 17

20 6. MATEMATIIKKA (MA) Matematiikan asema aikamme kulttuurissa edellyttää valmiutta ymmärtää, hyödyntää ja tuottaa matemaattisesti esitettyä tietoa. Matematiikan opetuksen tehtävänä on tutustuttaa opiskelija matemaattisen ajattelun malleihin sekä matematiikan perusideoihin ja rakenteisiin, opettaa käyttämään puhuttua ja kirjoitettua matematiikan kieltä sekä kehittää laskemisen ja ongelmien ratkaisemisen taitoja. Pitkä oppimäärä ja lyhyt oppimäärä Matematiikan osaamista yhteiskunnassa tarvitaan pelkistetysti ammattilaistasolla ja kansalaistasolla. Ammattilaistason valmiuksia kehitetään matematiikan pitkässä oppimäärässä. Kansalaistason valmiusvaatimuksiin pyritään lyhyessä matematiikassa. Toisaalta lyhyen oppimäärän opiskelleen mahdollisuutta siirtyä myöhemmin matemaattisille aloille tuetaan kurssilla MAB8. Molempien oppimäärien suorittajille soveltuvia syventäviä kursseja ovat MAA11 ja MAB7. Oppimäärän vaihto Vaihdettaessa oppimäärää pitkästä lyhyeen opiskelijan suorittamat pitkän kurssit muunnetaan lyhyen kursseiksi pääsääntöisesti seuraavasti: MAA1 MAB1 MAA2 MAB3 MAA3 MAB2 MAA6 MAB5 MAA7 MAB4 MAA8 MAB3 7.1 MATEMATIIKKA, pitkä oppimäärä (MAA) Valtakunnalliset pakolliset kurssit Kurssit arvostellaan numeroin Funktiot ja yhtälöt (MAA01) ensimmäisen asteen yhtälön sovelluksia potenssikäsitteen laajentaminen eksponenttifunktio 2. Polynomifunktiot (MAA02) peruslaskutoimitukset polynomeilla toisen ja korkeamman asteen yhtälöt ja epäyhtälöt rationaalilausekkeiden sieventäminen rationaaliyhtälöt ja epäyhtälöt 3. Geometria (MAA03) Keskeinen taso- ja avaruusgeometria sovelluksineen. 4. Analyyttinen geometria (MAA04) Analyyttinen geometria on geometriaa koordinaatistossa. Keskeiset sisällöt: suora, paraabeli, ympyrä ja ellipsi. 5. Vektorit (MAA5) Vektorilaskun perusteet tasossa ja avaruudessa. 6. Todennäköisyys ja tilastot (MAA06) kuvailevaa tilastotiedettä todennäköisyyden lajeja todennäköisyysjakaumia 7. Derivaatta (MAA07) Differentiaalilaskennan keskeisiä käsitteitä ovat raja-arvo, jatkuvuus ja derivaatta. Kurssi rajoittuu polynomi- ja rationaalifunktioihin. 8. Juuri- ja logaritmifunktiot (MAA08) Tutkittavien funktioiden joukko laajenee käsittämään juuri- eksponentti ja logaritmifunktiot. 9. Trigonometriset funktiot ja lukujonot (MAA09) trigonometrian perusteet trigonometristen funktioiden derivaatat lukujonot 18 Lukioesite 2013

21 10. Integraalilaskenta (MAA10) integraalifunktiot määrätty integraali sovelluksineen. 11. Lukuteoria ja logiikka (MAA11) Logiikan perusteita. Todistamismenetelmiä. Kokonaislukujen ominaisuuksia. 12. Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä (MAA12) Virheen arviointia. Yhtälön numeerisia ratkaisumenetelmiä. Algoritmin käsite. Polynomien jakoalgoritmi ja jakoyhtälö. Numeerinen derivointi ja integrointi. 13. Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi (MAA13) Funktion jatkuvuus, derivoituvuus, integroituvuus ja raja-arvo äärettömyydessä. Epäoleelliset integraalit. Jatkuvat todennäköisyysjakaumat. 14. Pitkän matematiikan kertauskurssi (MAA14) Pitkän matematiikan oppimäärän kertaus ja valmistautuminen ylioppilaskirjoituksiin. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. 15. Perusopetuksen matematiikan kertauskurssi (MAA0) Kurssilla kerrataan vahvistetaan matematiikan eri osa-alueiden hallintaa ja laskurutiineja. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. 16. Pitkän matematiikan ylioppilastehtäviä (MAA15) Kurssilla keskitytään erityisesti harjoittamaan ylioppilastehtävien laskemiseen tarvittavaa tekniikkaa ja taitoja. 7.2 MATEMATIIKKA, lyhyt oppimäärä (MAB) Valtakunnalliset pakolliset kurssit Kurssit arvostellaan numeroin Lausekkeet ja yhtälöt (MAB1) suureiden välinen lineaarinen riippuvuus ja verrannollisuus prosenttilaskenta ongelmien muotoileminen yhtälöiksi toisen asteen polynomifunktio ja toisen asteen yhtälön ratkaiseminen. 2. Geometria (MAB2) kuvioiden yhdenmuotoisuus suorakulmaisen kolmion trigonometria kuvioiden ja kappaleiden pinta-alan ja tilavuuden määrittäminen geometrian menetelmien käyttö koordinaatistossa. 3. Matemaattisia malleja (MAB3) lineaarisen ja eksponentiaalisen mallin soveltaminen potenssiyhtälön ratkaiseminen eksponenttiyhtälön ratkaiseminen logaritmin avulla. 4. Matemaattinen analyysi (MAB4) polynomifunktion derivaatta polynomifunktion kulun tutkiminen polynomifunktion suurimman ja pienimmän arvon määrittäminen graafisia ja numeerisia menetelmiä. 5. Tilastot ja todennäköisyys (MAB5) jatkuvien ja diskreettien tilastollisten jakaumien tunnuslukujen määrittäminen normaalijakauma ja jakauman normittaminen todennäköisyyden laskulakien ja niitä havainnollistavien mallien käyttöä kombinatoriikkaa. 6. Matemaattisia malleja II (MAB6) kahden muuttujan lineaariset yhtälöt kahden muuttujan epäyhtälön graafinen ratkaiseminen lineaarinen optimointi aritmeettinen ja geometrinen jono ja summa. KYL 19

22 Kurssit arvostellaan numeroin Talousmatematiikka (MAB7) Indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muita laskelmia. Taloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaattisia malleja lukujonojen ja summien avulla. 8. Matemaattisia malleja III (MAB8) Trigonometristen funktioiden määrittely yksikköympyrän avulla. Trigonometristen yhtälöiden ratkaisemista. Muotoa f(x) = A sin (bx + c) olevien funktioiden kuvaajien tutkimista. Vektorin käsite ja vektoreiden peruslaskutoimitusten periaatteet. 9. Lyhyen matematiikan kertauskurssi (MAB9) Lyhyen matematiikan oppimäärän kertaus ja valmistautuminen ylioppilaskirjoituksiin. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. 7. BIOLOGIA (BI) Valtakunnalliset pakolliset kurssit Pääsääntöisesti kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä, josta voidaan poiketa opettajan kanssa sopien. Kurssit arvioidaan numeroin Eliömaailma (BI1) Kurssi toimii johdantona lukion biologiaan ja selvittää esim. sitä millainen tieteenala biologia on. Käsiteltäviin asioihin kuuluvat myös eliökunnan kehityksen vaiheet sekä eliöiden luokittelun ja ekologian perusteet. 2. Solu ja perinnöllisyys (BI2) Eliöt rakentuvat soluista. Tällä kurssilla käsitellään sitä millaisia solut ovat ja miten ne toimivat. Lisäksi selvitetään perinnöllisyyden perusteita. Pääsääntöisesti kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä, josta voidaan poiketa opettajan kanssa sopien. Kurssit arvioidaan numeroin Ympäristöekologia (BI3) Tällä kurssilla tutustutaan suomalaisiin ekosysteemeihin ja joihinkin maailmanlaajuisesti merkittäviin luontotyyppeihin sekä niiden biologiseen monimuotoisuuteen. Lisäksi selvitetään ihmisen aiheuttamia ympäristöongelmia ja niiden ratkaisukeinoja. 4. Ihmisen biologia (BI4) Tämä kurssi toimii keskeisenä biologisen taustatiedon antajana esim. terveyteen, psykologiaan ja lääketieteeseen liittyvissä asioissa. Kurssilla käsitellään ihmisen asemaa eliökunnassa, lajin- ja yksilönkehitystä, anatomiaa, elintoimintoja ja elämänvaiheita. 5. Bioteknologia (BI5) Kurssi käsittelee biologian, erityisesti mikrobiologian ja geenitutkimuksen, sovellutusaloja esim. lääketieteessä, eliöiden jalostuksessa, ympäristönsuojelussa ja bioteknologiassa. Samalla syvennetään geenien toiminnan ja rakenteen tuntemusta. 6. Kertauskurssi (BI6) Kurssilla kerrataan lukion biologian oppimäärän keskeisiä ja vähemmälle huomiolle jääneitä kohtia. Samalla harjaannutaan vastaamaan reaalikoetehtäviin. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä, mutta sen käyminen voi nostaa lopullista todistusnumeroa. 7. Työtapakurssi (BI7) Kurssilla tutustutaan sekä teoriassa, että käytännössä biologisten tutkimusten tekoon, työmenetelmiin ja työtapoihin. 20 Lukioesite 2013

23 8. MAANTIEDE (GE) Valtakunnalliset pakolliset kurssit Pääsääntöisesti kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä, josta voidaan poiketa opettajan kanssa sopien. Kurssit arvioidaan arvosanoin Sininen planeetta (GE1) Lukion maantieteen ensimmäinen kurssi toimii johdantona tähän tieteenalaan, tutustuu Maahan planeettana ja selvittää maapallon pinnan alueellisia luonnonilmiöitä eli ilmakehän, vesikehän, kivikehän ja eliökehän vuorovaikutusta. 2. Yhteinen maailma (GE2) Lukion maantieteen toinen kurssi käsittelee ihmisen toimintojen alueellista vaihtelua maapallon pinnalla, kuten kulttuuria, väestöä, kaupunkeja, luonnonvarojen käyttöä ja kehittyneisyyseroja. Pääsääntöisesti kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä, josta voidaan poiketa opettajan kanssa sopien. Kurssit arvioidaan arvosanoin Riskien maailma (GE3) Ihmisten elämää vaikeuttavat maapallon pinnalla monenlaiset uhkat eli hasardit. Tämä kurssi selvittää näitä uhkatekijöitä sekä niiden ennakointia ja torjuntaa alueellisesta näkökulmasta. Käsiteltävinä ovat esim. maanjäristykset, myrskyt, taudit ja monet ihmisen itsensä aiheuttamat uhkat. 4. Aluetutkimus (GE4) Kurssi käsittelee sitä miten erilaisilta alueilta kerätään maantieteellistä tietoa ja miten tietoja havainnollistetaan, kun tehdään aluekuvauksia. Tässä yhteydessä tutustutaan mm. karttoihin, tilastoihin ja ns. paikkatietojärjestelmiin. 5. Kartta- ja kertauskurssi (GE5) Kurssin tavoitteena on mm. syventää kartografian tietoja sekä kerrata lukion maantieteen keskeisiä ja vähemmälle huomiolle jääneitä kohtia. Lisäksi harjoitellaan reaalikoetehtäviin vastaamista. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä, mutta sen käyminen voi nostaa lopullista todistusnumeroa. Kurssille voi osallistua jo toisen opiskeluvuoden aikana; näin kannattaa tehdä etenkin silloin, jos aikoo kirjoittaa maantieteen syksyn reaalikokeessa. 9. FYSIIKKA (FY) Fysiikka on empiirinen luonnontiede, jossa luonnon perusrakennetta ja -ilmiöitä pyritään ymmärtämään ja selittämään käyttäen luonnosta kokeellisin menetelmin saatavaa tietoa. Tavoitteena on löytää luonnossa yleispäteviä lainalaisuuksia ja esittää ne matemaattisina malleina. Valtakunnalliset pakolliset kurssit Fysiikan ainoa pakollinen kurssi FY1 suoritetaan ensin. Järjestyksestä poietessaan opiskelijan kannattaa keskustella asiasta opettajan kanssa. Kurssi arvostellaan numeroin Fysiikka luonnontieteenä (FY1) Kurssilla pyritään antamaan yleinen kuva fysiikasta ja sen merkityksestä perusluonnontieteenä, sekä filosofisen ja teknisen tietämyksen kehittäjänä länsimaisessa kulttuuriperinteessä. Valtakunnallisten syventävien kurssien osalta suoritusjärjestys on vapaa, mutta suositeltavinta on suorittaa kurssit numerojärjestyksessä. Kurssi arvostellaan numeroin Lämpö (FY2) Kurssilla tutustutaan energian olemukseen ja eri muotoihin, erityisesti lämpöenergiaan. Esille tulee myös energian merkitys yhteiskunnassa. 3. Aallot (FY3) Kurssilla tutustutaan aaltoliikkeeseen ja sen yleisiin ominaisuuksiin erityisesti esimerkkeinä valo ja ääni. 4. Liikkeen lait (FY4) Kurssilla tutustutaan suoraviivaiseen liikkeeseen ja mekaniikan lakeihin. 5. Pyöriminen ja gravitaatio (FY5) Kurssilla syvennetään liikkeen tuntemusta käsitellen kaksiulotteista liikettä kuten pyörimistä ja heittoliikettä. 6. Sähkö (FY6) Kurssilla tutustutaan sähköopin perussuureisiin ja sähköilmiöihin tasavirtapiireissä. KYL 21

24 7. Sähkömagnetismi (FY7) Kurssilla tutustutaan sähköilmiöiden mukanaan tuomiin magneettisiin ilmiöihin ja niiden merkitykseen muun muassa energian tuotannossa ja vaihtovirtapiireissä. 8. Aine ja säteily (FY8) Kurssilla perehdytään atomi- ja ydinfysiikan perusteisiin, sekä ionisoivan säteilyn syntyyn ja vaikutuksiin. Tutustutaan kvantittumiseen, dualismiin ja suhteellisuusteorian alkeisiin. 9. Kertauskurssi (FY9) Kurssilla kerrataan fysiikan kurssien 1 8 (FY1 FY8) keskeiset sisällöt. Erityisesti keskitytään mekaniikkaan sekä sähkö- ja lämpöopin sisältöihin. Kurssimateriaalina käytetään aikaisempia reaalikoetehtäviä, preliminäärikokeita ja muita kertaustehtäviä. Tehtävät ovat pääosin laskutehtäviä, joiden yhteydessä kerrataan asiaan liittyvä teoria. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä. 10. Tähtitiede/ Space Camp (FY10) Kurssilla perehdytään avaruuden tutkimuksen eri aihealueisiin tähtitieteestä avaruusteknologiaan. Kurssin aikana tehdään vierailu Kumpulan avaruuskeskukseen, perehdytään ulkona talviseen tähtitaivaaseen ja vieraillaan mahdollisuuksien mukaan lähialueen tähtitornissa. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä. 11. Fysiikan työkurssi (FY11) Kurssilla keskitytään fysiikan ilmiöiden kokeelliseen tutkimiseen, koejärjestelyihin, mittausten tekemiseen ja analysointiin virhearviointeineen. Kurssi alkaa ensimmäisen vuoden keväällä ja päättyy kolmannen vuoden syksyllä. Työkurssin aikana perehdymme myös ilmailufysiikkaan. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä. 12. Fysiikan projektikurssi (FY12) Kurssin sisältö vaihtelee vuosittain. Kurssin voi suorittaa osallistumalla johonkin fysiikan aihepiirin projektiin esim. tiedekilpailuun tai suorittamalla purjelentolupakirjan teoreettisen osuuden. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä. 13. Moderni fysiikka (FY13) Kurssilla tutustutaan tarkemmin mm. alkeishiukkasiin, hiukkaskiihdyttimiin ja -ilmaisimiin, standardimalliin ja antimaterian tutkimukseen. Kurssin voi suorittaa myös itsenäisesti verkkokurssina. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä. 14. Fysiikan historia (FY14) Itsenäisesti suoritettava kurssi. Opiskelija tekee itsenäisesti opettajan kanssa sovitun kirjallisen seminaarityön. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä. 10. KEMIA (KE) Kemian opetuksen tarkoituksena on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun ja nykyaikaisen maailmankuvan kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Opetus välittää kuvaa kemiasta yhtenä keskeisenä perusluonnontieteenä, joka tutkii ja kehittää materiaaleja, tuotteita, menetelmiä ja prosesseja kestävän kehityksen edistämiseksi. Pakollinen kurssi suoritetaan ensin. Syventävien kurssien suorittaminen numerojärjestyksessä on suositeltavaa. Muutoksista on syytä keskustella opettajan kanssa. Valtakunnallinen pakollinen kurssi Kurssi arvostellaan numeroin Ihmisen ja elinympäristön kemia (KE1) Kurssilla kerrataan ja syvennetään kemian perusteita. Kurssilla käsitellään mm. orgaanisia yhdisteryhmiä, orgaanisissa yhdisteissä esiintyviä sidoksia sekä poolisuus ja erilaisia seoksia, ainemäärää ja pitoisuutta ja orgaanisten yhdisteiden hapettumis- ja pelkistymisreaktioita sekä protoninsiirtoreaktioita. Kurssit arvostellaan numeroin Kemian mikromaailma (KE2) Kurssilla tarkastellaan alkuaineen elektroniverhon rakenteen ja ominaisuuksien välisiä yhteyksiä. Yhdisteen rakenteeseen ja muihin ominaisuuksiin perehdytään atomiorbitaalien hybridisoitumisen ja kemiallisten sidosten avulla. 22 Lukioesite 2013

25 3. Reaktiot ja energia (KE3) Kurssilla tutustutaan kemiallisiin reaktioihin. Tutkitaan reaktioissa tapahtuvia energianmuutoksia ja reaktionopeuteen vaikuttavia tekijöitä sekä käsitellään reaktioita matemaattisesti. 4. Metallit ja materiaalit (KE4) Kurssilla opiskellaan sähkökemiaa ja polymeerikemiaa. Tutustutaan teollisesti merkittävien metallien ja epämetallien ominaisuuksiin ja reaktioihin. 5. Reaktiot ja tasapaino (KE5) Tutkitaan tasapainotilan muodostumista, tasapainon säätelyä, happo-emästitrauksia sekä liukoisuutta kokeellisesti ja laskennallisten tehtävien avulla. 7. Kemian kertauskurssi (KE7) Kurssilla kerrataan kemian kurssien keskeiset sisällöt, ja valmistaudutaan kemian ylioppilaskokeeseen. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä. 6. Kemian laborointikurssi (KE6) Kurssin sisältö vaihtelee ja kehittyy vuosittain. Kurssilla suoritettavia töitä ovat esimerkiksi sakkareaktiot, titraus, alkuaine analyysi, pumpulin nitraus, kemiallinen puutarha, suhdekaavan määrittäminen ja sitruunahapon eristäminen. Oppilaat valmistavat itse tarvittavat liuokset, etsivät työvälineet ja kemikaalit ja huolehtivat työpisteensä siisteydestä. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä. 11. USKONTO 12.1 EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO (UE) Valtakunnalliset pakolliset kurssit Kurssi UE1 suoritetaan ensimmäisenä, sen jälkeen numerojärjestyksessä tai oman etenemissuunnitelman mukaisessa vapaassa järjestyksessä. Kurssit arvostellaan numeroin Uskonnon luonne ja merkitys (UE1) Kurssi käsittelee uskonnon olemusta ja Raamatun keskeisiä opillisia ja eettisiä teemoja. 2. Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta (UE2) Kristillisen kirkon historia, kehitys ja vaikutus ympäröivään yhteiskuntaan. 3. Ihmisen elämä ja etiikka (UE3) Elämän hyvän ja pahan, oikean ja väärän pohtimista. Kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä tai oman etenemissuunnitelman mukaisessa vapaassa järjestyksessä. Kurssit arvostellaan arvosanoin Uskontojen maailmat (UE4) Kurssilla käsitellään hindulaisuutta, buddhalaisuutta, Kiinan ja Japanin uskontoja, juutalaisuutta ja islamia alla olevien teemojen näkökulmasta. Lisäksi tarkastellaan luonnonkansojen uskontojen yhteisiä piirteitä. 5. Mihin suomalainen uskoo? (UE5) Muinaissuomalainen uskonto. Suomen kirkkohistorian yleislinjat. Luterilainen kirkko ja muut kristilliset kirkot nykypäivän Suomessa. Ei-kristilliset yhteisöt Suomessa. Kristinuskon vaikutus suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan Opetuksessa käytetään hyväksi uskontojen omia lähteitä, tutkimusta ja eri medioiden välittämää ajankohtaista materiaalia 6. Myytti ja minä (UE6) Kierrämme maapalloa ympäri myyttejä etsien ja mytologiaan syventyen. Uppoudumme myytin olemukseen ja ilmenemismuotoihin ja tutustumme tarkemmin johonkin itseään kiinnostavaan myyttiin/ kertomusperinteeseen. Myös Raamattu ja myytit ovat kiinnostuksemme kohteena 7. Raamattu tutuksi (UE7) Kurssilla tutustutaan Raamatun olemukseen, keskeiseen sisältöön, sanomaan ja tutkimukseen. 8. Kertauskurssi (UE8) Kurssilla keskitytään pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien keskeisiin teemoihin ja valmistaudutaan ylioppilaskirjoitusten ainereaalin uskonnon tehtäviin. 9. Kristilliset Kirkkokunnat (UE9) Tutustumme kristikunnan suurten kirkkokuntien opin ja etiikan yhtäläisyyksiin ja eroihin, ekumeenisen liikkeen tavoitteisiin ja nykypäivän kristikunnan globaaleihin haasteisiin. KYL 23

26 10. Kirkkotaide (UE10) Kirkkotaiteen kurssi on poikkitieteellinen kuvaamataidon ja uskonnon soveltava kurssi, joka on jaettu teoria ja käytäntö osioon. Kurssilla tutustutaan kirkkotaiteen moni-ilmeiseen historiaan ja nykyolemukseen teoriassa ja käytännössä maalamalla. Kurssilta saa UE10 tai KU10 kurssin suoritusmerkinnän ORTODOKSINEN USKONTO (UO) Valtakunnalliset pakolliset kurssit Kurssit arvostellaan arvosanoin Ortodoksinen maailma (UO1) Keskeisenä sisältönä ovat varhaiskirkko, Bysantin aika oppi ja hallinto määräytyvät, idän ja lännen kirkon ero, Venäjän kirkko ja muut ortodoksiset paikalliskirkot, orientaaliset kirkot ja lännen kirkot. 2. Uskonoppi ja etiikka (UO2) Keskeisenä sisältönä ovat ortodoksisen opin lähteet ja pyhän käsite, Pyhä Kolminaisuus, Jumalansynnyttäjä, pyhät ihmiset ja ajan pyhittäminen, ortodoksinen ihmiskuva ja yksilö- ja yhteisöeettisiä kysymyksiä. 3. Raamattutieto (UO3) Keskeisevä sisältönä ovat Jumala ja ihminen Pentateukissa, viisauskirjallisuus, profeetat ja messiasodotus, evankeliumien synty ja niiden erityispiirteet, Jeesuksen henkilö, Apostolien tekojen kuvaus kirkon ensi vaiheista ja Paavali ja hänen kirjeensä. Kurssit arvostellaan arvosanoin Uskontojen maailmat (UO4) Kurssilla käsitellään hindulaisuutta, buddhalaisuutta, Kiinan ja Japanin uskontoja, juutalaisuutta ja islamia alla olevien teemojen näkökulmasta. Lisäksi tarkastellaan kristillisperäisiä uskontoja ja uususkontoja. 5. Ortodoksinen Suomi (UO5) Suomalainen muinaisusko. Ortodoksit idän ja lännen välissä. Katolisuudesta luterilaisuuteen. Itsenäisen Suomen ortodoksinen kirkko. Maahanmuuttajien ortodoksinen perinne ykseys ja erilaisuus. Uskonnollinen tilanne nykypäivän Suomessa 12. ELÄMÄNKATSOMUSTIETO (ET) Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta-kuin kulttuuritieteitäkin. Oppiaineen opetuksessa painotetaan ihmisten kykyä tutkia maailmaansa ja laajentaa sitä koskevaa tietämystään sekä yhteisellä toiminnallaan tietoisesti ohjata elämäänsä. Näistä lähtökohdista oppiaine tukee opiskelijoiden elämänkatsomuksen ja identiteetin muotoutumista sekä heidän yhteisöllisten hyvän elämän ihanteidensa ja käytäntöjensä hahmottumista. Valtakunnalliset pakolliset kurssit Kurssit arvostellaan numeroin Hyvä elämä (ET1) Kurssilla käsitellään ihmisen perustarpeita, maallisia ja uskonnollisia hyvän elämän malleja, elämänhallintaa, identiteettiä sekä hyveitä ja paheita koskevia käsityksiä. 2. Maailmankuva (ET2) Kurssilla pohditaan maailmankuvaa, sen rakennetta ja muotoutumista. 3. Yksilö ja yhteisö (ET3) Kurssilla käsitellään ihmistä sosiaalisena olentona, valtaa, yhteiskunnan rakenneteorioita, ihmisoikeuksia, poliittisia ihanteita ja oikeudenmukaisuutta. Kurssit arvostellaan numeroin Kulttuuriperintö ja identiteetti (ET4) Kurssilla pohditaan kulttuuriperintöä hyvän elämän lähtökohtana ja hyvän elämän mittana sekä toisaalta jatkuvasti kehittyvänä ja muuttuvana ilmiönä. Kurssilla perehdytään sekä maailman että suomalaisen nyky-yhteiskunnan monikulttuurisuuteen. 24 Lukioesite 2013

27 5. Maailman selittäminen katsomusperinteissä (ET5) Kurssilla pohditaan erilaisia tapoja selittää maailmaa myyttisissä, uskonnollisissa ja katsomuksellisissa perinteissä. Kurssilla perehdytään erilaisten katsomusten syntyyn, historiaan ja tutkimukseen. 13. FILOSOFIA (FI) Filosofinen ajattelu käsittelee koko todellisuutta, sen monimuotoista hahmottamista sekä ihmisen toimintaa siinä. Filosofian erityisluonne on sen tavassa jäsentää ongelmia käsitteellisesti, järkiperäisesti ja keskustellen. Filosofiassa opiskeltavat tiedolliset kokonaisuudet ovat välttämättömiä kulttuuriperinnön ja nykykulttuurin ymmärtämiseksi. Valtakunnallinen pakollinen kurssi Kurssi arvostellaan numeroin Johdatus filosofiseen ajatteluun (FI1) Kurssilla käsitellään länsimaisen filosofian perusteita ja pyritään antamaan yleiskuva filosofian tavasta lähestyä asioita, ilmiöitä ja ongelmia. Kurssilla käsiteltäviä kysymyksiä: Mitä on filosofia? Millainen on todellisuuden perimmäinen luonne? Mitä on totuus? Millaista on hyvä elämä? Mitä on oikeudenmukaisuus? Mitä on kauneus? Syventävät kurssit voi suorittaa missä järjestyksessä tahansa. Suositeltavaa on, että pakollinen kurssi FI1 on suoritettu ennen syventäviä kursseja. Kurssit arvostellaan numeroin Filosofinen etiikka (FI2) Kurssilla syvennetään tietämystä filosofisesta etiikasta tärkeimpiin moraalifilosofisiin teorioihin tutustumalla. Kurssin kysymyksiä: Millaista on hyvä elämä? Mitä ovat arvot ja normit? 3. Tiedon ja todellisuuden filosofia (FI3) Kurssi käsittelee teoreettista filosofiaa, jonka osa-alueita ovat ontologia, tietoteoria ja tieteenfilosofia. Kurssilla käsiteltäviä kysymyksiä ovat: Mitä tieto on? Mitä on totuus? Mikä on kielen ja maailman välinen suhde? Mikä on todellisuuden perimmäinen luonne? Millaista on tieteellinen tieto? Miten tiede kehittyy ja edistyy? 4. Yhteiskuntafilosofia (FI4) Kurssilla käsitellään yhteiskuntafilosofian keskeisiä käsitteitä ja suuntauksia. Kurssin aiheita ovat esimerkiksi yksilön ja yhteisön välinen suhde, yhteiskunnalliset utopiat sekä keskeisimmät yhteiskuntafilosofiset suuntaukset (anarkismi, liberalismi, kommunitarismi ja feminismi). 5. Filosofian kertauskurssi (FI5) Kurssilla varmistetaan, että opiskelija saa hyvät valmiudet vastata ainereaalin filosofian kysymyksiin. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä. 6. Miksi Hitler ymmärsi yli-ihmisopin väärin? (FI6) Kurssi keskittyy moderniin filosofiaan Marxista eteenpäin. Erilaiset koulukunnat, filosofit ja yhteiskunnan ilmiöt ovat mielenkiintomme kohteena estetiikkaa unohtamatta. 14. HISTORIA (HI) Lukion historian opetus luo opiskelijoille edellytyksiä ymmärtää eri aikakausien luonnetta, oman aikansa ongelmia ja muutosprosesseja sekä auttaa hahmottamaan kansainvälistä maailmaa. Historia on yksilöllistä, kansallista ja eurooppalaista identiteettiä luova oppiaine. Valtakunnalliset pakolliset kurssit Pakolliset kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä, syventävien kurssien suoritusjärjestyksen voi vapaasti valita. Kurssit arvostellaan numeroin Ihminen, ympäristö ja kulttuuri (HI1) Kurssi tarkastelee ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä tämän tuloksena tapahtunutta kulttuuriympäristön rakentumista ja kehittymistä esihistoriasta nykyaikaan. Lähi-idän kulttuurien, antiikin, keskiajan ja uuden ajan poliittinen sekä taloudellinen kehitys ovat opiskelun painopisteenä. KYL 25

28 2. Eurooppalainen ihminen (HI2) Kurssi tarkastelee eurooppalaisen kulttuurin keskeisiä saavutuksia antiikista nykyaikaan, sekä eurooppalaisen ihmisen maailmankuvan muutosta ja sen taustalla vaikuttanutta tieteellistä ja aatehistoriallista kehitystä. Kurssilla tutustutaan eurooppalaisen kulttuurin tuotoksiin erityyppisen historiallisen lähdeaineiston avulla. Kulttuuri ymmärretään laaja-alaisena käsitteenä, jolloin se pitää sisällään mm. taiteen, tieteen, uskonnon, filosofian, aatteet ja teknologian. 3. Kansainväliset suhteet (HI3) Kurssi tarkastelee kansainvälisen politiikan keskeisiä tapahtumia, taustoja ja muutoksia 1800 luvun lopulta lähtien. Kurssilla analysoidaan kansainvälisen politiikan ilmiöitä taloudellisen ja aatteellisen kilpailun perusteella. Kurssin keskeisiä tarkastelukulmia ovat demokratia vastakohtanaan diktatuuri. Keskeisimpiä sisältöjä ovat mm. imperialismi, maailmansodat ja muut konfliktit, kylmä sota, suurvaltapolitiikka sekä kolmannen maailman ongelmat. 4. Suomen historian käännekohtia (HI4) Kurssin tarkoituksena on analysoida Suomen historian keskeisiä muutosprosesseja ja kehityslinjoja 1800-luvulta nykyaikaan. Keskeisiä tarkastelunkohteita ovat Suomen valtiollisen ja kansainvälisen aseman muuttuminen, muutoksiin liittyvät kriisit, siirtyminen sääty-yhteiskunnasta kansalaisyhteiskuntaan sekä taloudelliset ja kulttuuriset murrokset. Kurssilla tutustutaan myös paikallisesti merkittäviin tapahtumiin ja erityispiirteisiin sekä tarkastellaan valtakunnallisten tapahtumien heijastumista Kouvolan seutuun. Kurssit arvostellaan numeroin Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan (HI5) Kurssi tarkastelee Suomen historian keskeisiä kehityslinjoja ennen vuotta 1809 sekä suomalaista kulttuuriperintöä. Mahdollisuuksien mukaan kurssilla tutustutaan paikallisesti merkittävien tapahtumien ja henkilöiden vaikutukseen Kouvolan seudulla. 6. Kulttuurien kohtaaminen (HI6) Kurssilla tarkastellaan valinnaisesti jonkun tai joidenkin kulttuuripiirien ominaispiirteitä ja nykyaikaa, sekä kulttuurien välistä vuorovaikutusta. Kulttuuri ymmärretään kokonaisvaltaisena käsitteenä. Käsiteltävät kulttuurialueet valitaan Euroopan ulkopuolelta. Kurssit arvostellaan suoritusmerkinnällä. 7. Maailman tilanne nyt (HI7) Kurssilla tarkastellaan ajankohtaisia kansainvälisiä ja kansallisia tapahtumia pääasiassa joukkoviestimien tarjoaman aineiston avulla. 8. Kadonneet kulttuurit (HI8) Kurssilla opiskellaan yleislinjoja korkeakulttuurien kehityksestä ja maailmasta ja tutustutaan tarkemmin joihinkin valittuihin aiheisiin. 9. Keskiaikako pimeä? (HI9) Kurssilla murretaan myyttejä keskiajan pimeydestä tutustumalla Euroopan valtioiden syntyhistoriaan ja elinvoimaiseen, kulttuuriltaan rikkaaseen ja kiehtovaan keskiajan maailmaan. Kurssilla on mahdollista käyttää monenlaisia työtapoja ja painottaa opiskelijoita kiinnostavia asioita. 10. Yhdysvaltain historia (HI10) Kurssilla käsitellään maailman ainoan supervallan olemusta poliittisen historian ja kulttuurin näkökulmasta. Hahmottelemamme aikaväli ulottuu Mayflower-laivasta Starwarsiin. Luennot ja oma työ ovat keskeisiä opetusmenetelmiä, mutta muitakin voidaan käyttää. Opiskelijoiden kiinnostus otetaan aiheiden valinnassa huomioon. 11. Antiikkia, antiikkia (HI11 Kurssin tarkoituksena on auttaa opiskelijaa ymmärtämään antiikin merkityksen myöhemmälle historiankehitykselle ja syventää tietoja antiikin erityispiirteistä taiteen, kulttuurin, tieteiden ja mytologian saralla. Kurssilla tehdään yksi tutkielma opiskelijan valitsemasta aiheesta. 12. Historian kertauskurssi (HI12) Kurssilla kerrataan historian pakollisten ja osittain valtakunnallisten syventävien kurssien sisällöt pääpiirteittäin sekä tutustutaan aikaisempien ylioppilaskirjoitusten kysymyksiin. 26 Lukioesite 2013

29 15. YHTEISKUNTAOPPI (YH) Yhteiskuntaopin opetus syventää opiskelijoiden käsitystä ympäröivästä yhteiskunnasta. Yhteiskunnan rakennetta ja keskeisiä ilmiöitä, valtaa, taloutta ja vaikuttamista tarkastellaan Kouvolan seudun, suomalaisen yhteiskunnan, Euroopan ja maailman näkökulmasta. Yhteiskuntaoppi rakentuu eri yhteiskuntatieteiden ja oikeustieteiden sisällöistä. Se luo opiskelijoille edellytyksiä aktiiviseen ja kriittiseen ajankohtaisten ilmiöiden tutkimiseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan. Valtakunnalliset pakolliset kurssit Pakolliset kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Kurssit arvostellaan numeroin Yhteiskuntatieto (YH1) Kurssi perehdyttää opiskelijan Suomen valtiolliseen, yhteiskunnalliseen ja kunnalliseen järjestelmään. Se pohjautuu valtio-oppiin, sosiaalipolitiikkaan ja sosiologiaan. Kurssi keskittyy suomalaisen yhteiskunnan analyysiin. Keskeisiä näkökulmia ovat yhteiskunnan sosiaalinen kehitys, valta ja vaikuttaminen sekä paikallisuus. 2. Taloustieto (YH2) Kurssi johdattaa taloustieteisiin. Se käsittelee mikro- ja makrotalouden kysymyksiä kuluttajan, yritysten, kuntien ja valtioiden näkökulmasta. Kurssilla tutustutaan talouselämään erityyppisten tilastojen ja muiden lähteiden avulla. Kurssilla voidaan tehdä vertailua Suomen ja Kouvolan seudun talouselämän välillä ja tutustua muutenkin paikallisen talouselämän rakentumiseen. Syventävien kurssien suoritusjärjestyksen voi vapaasti valita. Kurssit arvostellaan numeroin Kansalaisen lakitieto (YH3) Kurssi antaa perustiedot Suomen oikeusjärjestyksestä ja opettaa opiskelijaa valvomaan omia oikeuksiaan sekä hoitamaan yksinkertaiset oikeustoimet itse. 4. Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni (YH4) Kurssi perehdyttää opiskelijat Euroopan unionin toimintaan, yksittäisen kansalaisen asemaan yhdentyvässä Euroopassa sekä kannustaa osallistumaan ajankohtaiseen Euroopan unionista käytävään keskusteluun. Kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä. 5. Yhteiskuntaopin kertauskurssi (YH5) Kurssilla kerrataan yhteiskuntatiedon ja taloustiedon sekä valtakunnallisten syventävien kurssien sisällöt pääpiirteittäin sekä tutustutaan aikaisempien ylioppilaskirjoitusten kysymyksiin. 6. Yrittäväksi kansalaiseksi (YH6) Kurssi kannustaa opiskelijaa yritteliäisyyteen ja perehdyttää yrittäjyyteen paikallisten esimerkkien sekä teoreettisen tarkastelun avulla. Lähtökohtana ovat omat kokemukset ja ajatukset sekä yhteistyö paikallisten yrittäjien ja muiden toimijoiden kanssa. Kurssilla ideoidaan, kehitellään ja tuotetaan yksilötai ryhmätyönä liikeideoita ja/tai muuta yrittäjämäistä toimintaa. Kurssilla pyritään luomaan myönteinen suhtautumistapa yrittäjyyteen ja asenteellisia edellytyksiä omaehtoiseen yrittämiseen. Lisäksi kurssilla syvennetään yritystoiminnan perusteita. Kurssiin voidaan liittää osallistuminen NY24hleiriin. 7. Käytännön yrittäjyys (YH7) Opiskelijalle annetaan mahdollisuus tutustua yrittäjyyteen käytännössä omakohtaisesti, itsenäisesti tai tiimityöskentelynä. Opiskelija osallistuu yhteen tai useampaan opettajan kanssa yhdessä määriteltyyn yrittäjyyskasvatukseen liittyvään projektiin. Projekti voi olla esimerkiksi koulun tapahtuman yms. suunnittelemista ja toteuttamista yksin tai tiimityönä. Projekti voi myös koostua yrittäjyyskasvatukseen liittyvistä useamman koulun yhteistyössä toteutettavista oppimiskokonaisuuksista. Opiskelijat osallistuvat itse jonkin konkreettisen projektin suunnitteluun ja toteuttamiseen. Kurssin tavoitteena on oppia jonkin projektin aloittamisen ja hoitamisen kautta tuntemaan verkottumista, projektinhallintaa, tiimityöskentelyä, yrittäjän arkea ja yrittäjämäistä elämäntapaa. Osa kurssista voi olla osallistumista NY24h-leirin suunnitteluun ja 1-2 leirillä tutorina olemiseen. 8. Yrittäjyyskasvatuksen projektikurssi (YH8) Kurssin tavoitteena on oppia aidosti oman yrityksen tai laajemman projektin perustamisen, aloittamisen ja hoitamisen kautta tuntemaan yrittäjän arkea ja yrittäjämäistä elämäntapaa. Yritys tai projekti voidaan aloittaa yksin tai yhdessä muiden kanssa. Opiskelija osallistuu yhteen opettajan kanssa KYL 27

30 16. PSYKOLOGIA (PS) yhdessä määriteltyyn yrittäjyyskasvatukseen liittyvään suurempaan projektiin. Projekti voi olla esimerkiksi tapahtuman, messujen yms. suunnittelemista ja toteuttamista yksin tai pienessä ryhmässä. Projekti voi olla myös NY-yhdistyksen Vuosi yrittäjänä -ohjelma. Projekti tai harjoitusyritys voi kestää koko lukukauden tai -vuoden ajan riippuen projektin laajuudesta. Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Opetuksessa luodaan edellytykset psykologisen tiedon ymmärtämiseen ja omakohtaiseen soveltamiseen. Valtakunnallinen pakollinen kurssi PS1 on pohja muille kursseille, joiden suoritusjärjestystä voi tarvittaessa muuttaa. 1. Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus (PS1) Kurssi on johdatus psykologiaan. Kurssilla tutustutaan psykologian tapaan tuottaa tietoa sekä tarkastellaan keskeisiä psykologisia käsitteitä, teorioita ja ilmiöitä. Kurssi arvostellaan numeroin Suositellaan kurssien suorittamista numerojärjestyksessä. PS6 voidaan suorittaa milloin vain PS1:n jälkeen. Kurssit arvostellaan numeroin Ihmisen psyykkinen kehitys (PS2) Kurssilla perehdytään yksilön psyykkiseen, fyysiseen ja sosiaaliseen kehitykseen koko elämänkaaren aikana. 3. Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet (PS3) Kurssi käsittelee ihmisen tiedonkäsittelyyn liittyviä kognitiivisia ja neuropsykologisia prosesseja sekä hermoston rakennetta ja toimintaa. Muita aiheita: kognitiiviset ja neuropsykologiset häiriöt, vireystilan säätely (uni ja nukkuminen) ja erilaiset tutkimusmenetelmät. 4. Motivaatio, tunteet ja älykäs toiminta (PS4) Kurssilla tutustutaan käyttäytymiseen vaikuttaviin psykologisiin tekijöihin. Näitä ovat erialaiset motiivit ja emootiot, joita tarkastellaan kattavasti eri näkökulmista. Kurssilla pohditaan myös älykkyyden erilaisia ulottuvuuksia ja ilmenemismuotoja. 5. Persoonallisuus ja mielenterveys (PS5) Kurssilla käsitellään persoonallisuutta, persoonallisuuden kehittymistä ja tutkimista. Lisäksi kurssilla lähestytään persoonallisuutta mielenterveyden näkökulmasta: mitä mielenterveys ja mielisairaudet ovat, mistä mielenterveysongelmat johtuvat, miten niitä luokitellaan, diagnosoidaan ja hoidetaan. 6. Sosiaalipsykologia (PS6) Kurssilla syvennetään sosiaalipsykologista tietoa sekä vahvistetaan oppilaan itsetuntemusta ja sosiaalisia taitoja käytännön harjoitusten avulla. Kurssin sisältöjä ovat sosiaalipsykologia tieteenä, sosiaalinen tiedon, kuten attribuutioiden ja asenteiden, käsittely, erilaiset ryhmät ja niiden kehittyminen sekä ryhmädynamiikka. 7. Psykologian kertauskurssi (PS7) Kurssilla kerrataan psykologian kurssien sisällöt pääpiirteittäin sekä tutustutaan aikaisempien ylioppilaskirjoitusten kysymyksiin. 8. Käytännöllistä psykologiaa PS8 Kurssilla tutustut eri tekstien avulla psykologian teorioihin, tutkimustuloksiin ja käsitteisiin. Tekstejä ovat esimerkiksi mainokset, tv-sarjat, sarjakuvat ja kaunokirjalliset tuotteet. Kurssi yhdistyy äidinkieleen analyysi- ja tulkintatehtävien avulla. Etsit myös itse sopivaa materiaalia kurssin tarpeisiin. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä 17. MUSIIKKI (MU) Musiikki on merkittävä osa ihmisen kulttuuria. Opiskelijan oma ilmaisu, luovuus, vuorovaikutustaitojen kehittyminen, myönteiset kokemukset ja kyky arvioida omaa toimintaa ovat keskeisiä lukion musiikin opetuksessa. Musiikin tuottaminen laulaminen, soittaminen ja musiikillinen keksintä sekä kuunteleminen ovat opetuksen keskeisiä sisältöjä. Musiikin kursseilla pyritään tarjoamaan jokaiselle mielekkäitä musiikillisia tehtäviä. 28 Lukioesite 2013

31 Valtakunnalliset pakolliset kurssit Kurssit MU1 ja MU2 suoritetaan järjestyksessä. Syventäville ja soveltaville kursseille osallistuminen ei velvoita MU2 suorittamista. Kurssit arvioidaan numeroin Musiikki ja minä (MU1) Opiskelija tutkii mahdollisuuksiaan laulajana, soittajana, kuuntelijana ja kulttuuripalvelujen käyttäjänä. Kurssi syventää musiikillista yleissivistystä. 2. Moniääninen Suomi (MU2) Kurssilla tutustutaan suomalaiseen musiikkiin ja musiikkikulttuureihin, ja sisältöinä ovat mm. suomalainen kansanmusiikkiperinne, suomalaisen populaarimusiikin vaiheita ja eurooppalaisen ja suomalaisen taidemusiikin vertailua eri aikakausina. Kurssit voi suorittaa omavalintaisessa järjestyksessä. Kurssit arvioidaan numeroin Ovet auki musiikille (MU3) Opiskelija oppii tuntemaan itselleen vieraita musiikkikulttuureja ja musiikinlajeja, ymmärtää musiikin kulttuurisidonnaisuutta ja kehittää edelleen musisointi- ja tiedonhankintataitojaan. Kurssilla tutustutaan syvällisesti yhdessä valittuihin musiikinlajeihin ja musiikkikulttuureihin 4. Musiikki viestii ja vaikuttaa (MU4) Kurssilla tutustutaan musiikin osuuteen esimerkiksi elokuvassa, näyttämöllä, joukkoviestimissä ja internetissä. Lisäksi tutkitaan musiikin yhteyttä tekstiin, kuvaan ja liikkeeseen. 5. Musiikkiprojekti JA ROKKI SOI 1 (MU5) Kurssilla opiskelija oppii suunnittelemaan ja toteuttamaan musiikillisen kokonaisuuden käyttäen aiemmin hankittuja tietoja ja taitoja. Kurssin sisältö määritellään yhdessä projektiin osallistuvan ryhmän kanssa. Kurssilla toteutetaan konsertti tai näyttämöteos, taiteiden välinen projekti, äänite tai video. Kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä. 6. Musiikkiprojekti JA ROKKI SOI 2 (MU6) Opiskelija syventää MU5 kurssilla opittuja taitoja. Sisällöt määritellään yhdessä projektiin osallistuvan ryhmän kanssa. 7. Bändikurssi (MU7) Opiskelijan laulu- ja soittotaitojen kehittäminen. Kurssilla tehdään soittoharjoituksia ja musisoidaan yhdessä. Ei esiintymispakkoa. 8. Musiikin tekniikka (MU8) Kurssin tavoitteena on opiskella äänen tuottamisen ja toistamiseen liittyvien tekniikoiden hallintaa. Kursin liittyy äänitekniikan opiskelua ja konserttien äänentoiston toteuttamistehtäviä. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. 9. Kulttuurikierros Kouvolassa ja vähän ulkopuolella (MU9) Tutustutaan Kouvolan ja lähialueen kulttuuritarjontaan, konsertteihin, teattereihin ja näyttelyihin. Kurssin aikana tehdään kohteista kriittisiä arviointeja ja annetaan eväitä oman kulttuurimaun rakentumiseen. Kurssin alussa kokoonnutaan ja suunnitellaan yhdessä kurssin sisältöä ja sovitaan tutustumiskohteista. Kurssilla läsnäolopakko. Kurssiin ei sisälly kirjallista koetta ja kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä. 10. ABIkonsertti (MU10) Opiskelija oppii suunnittelemaan ja toteuttamaan ryhmässä tai itsenäisesti musiikillisen kokonaisuuden, jossa hän käyttää aiemmin hankkimiaan tietoja ja taitoja. 11. Lukiodiplomikurssi (MU11) Opiskelija voi hyödyntää/todistaa erikoisosaamistaan myöhemmin tulevaisuudessa kurssilla valmistamansa portfolion avulla. Kurssilla analysoidaan opiskelijan valitsemaa materiaalia. Lisätietoja saat musiikinopettajalta Kuorokurssi (MU12-MU16) Tavoitteena on, että opiskelijalla säilyy kiinnostus lauluun ja laulun harrastamiseen koko lukion ajan. Kurssi sisältää äänenkäyttö- ja hengitystekniikkaharjoituksia, lauluharjoituksia ja esiintymisiä. Kuorosta saa kurssimerkinnän jokaiselta osallistumislukukaudelta (läsnäolo pakollinen), eli mahdollisuus on saada viisi kuorokurssia lukioaikana. KYL 29

32 18. KUVATAIDE (KU) Lukion kuvataideopetuksessa opiskelija oppii tulkitsemaan, arvostamaan ja arvottamaan omaa ja muiden kuvallista kulttuuria. Kuvataideopetuksen tarkoituksena on kehittää opiskelijan ymmärrystä yhteiskunnan ja ympäristön visuaalisista ilmiöistä ja niiden merkityksistä. Omakohtainen taiteellinen työskentely antaa opiskelijalle mahdollisuuden taiteesta nauttimiseen, onnistumisen kokemuksiin ja itselle tärkeiden asioiden ilmaisemiseen. Kuvataidekursseihin kuuluu mahdollisuuksien mukaan näyttely- ja opintokäyntejä ensisijaisesti oman paikkakunnan kulttuuritarjontaa hyödyntäen. Valtakunnalliset pakolliset kurssit Kuvataiteen kurssi 1 käydään lukion ensimmäisenä kurssina, koska se antaa perusteet koko lukion kuvataiteen opiskelulle. Kurssit arvostellaan numeroin Minä, kuva ja kulttuuri (KU1) Kurssi on kaikille yhteinen peruskurssi, joka kehittää valmiuksia ja antaa välineitä lukion kuvataiteen opiskeluun ja omaan kuvalliseen ilmaisuun. Kurssilla käsitellään mm. kuvan ominaisuuksia, rakennetta, kuvasommittelun periaatteita, värioppia, sekä kuvan sisältöä, tulkintaa ja analysointia. Harjaannutetaan keskeisiä kuvan tekemisen tekniikoita, ja tarkastellaan kuvaa ja taidetta yksilön ja yhteiskunnan kannalta eri kulttuureissa. 2. Ympäristö, paikka ja tila (KU2) Kurssilla tarkastellaan ympäristöä eri näkökulmista ja opitaan arkkitehtuurin ja muotoilun perusteita. Tutustutaan oman kaupungin rakennettuun ympäristöön (kaupunkisuunnitteluun, arkkitehtuuriin, julkisiin taideteoksiin), luonnonympäristöön ja ympäristötaiteeseen, sekä omaan esineympäristöön. Tarkastellaan ympäristön viestejä, muotokieltä, materiaaleja ja merkityksiä ja ilmaistaan omia ympäristökokemuksia taiteen keinoin esim. piirtäen, maalaten, muotoillen ja valokuvaten. Kurssit voidaan suorittaa missä järjestyksessä tahansa. Kurssit arvostellaan numeroin Media ja kuvien viestit (KU3) Kurssilla tutustutaan laajasti visuaaliseen viestintään. - kuva mediassa: kuvajournalismi, mainonta, viihteen kuvat, sarjakuva, tietokonekuvat, valokuva - graafinen suunnittelu: taitto, typografia, kuvankäsittely - elokuva ja video: perinteinen ja uudistuva kuvakerronta - visuaalisuus tuotteiden ja tuotemerkkien suunnittelussa 4. Taiteen kuvista omiin kuviin (KU4) Kurssilla tutustutaan kuvataiteen historiaan ja tehdään kuvia sen innoittamana. - taidekuvan tulkinta ja analyysi kuvin ja sanoin - eri aikakausien kulttuurien ilmeneminen kuvataiteessa - aiheen kehittely ja luonnostelu osana taiteellista luomisprosessia - kuvan sisältö ja muoto taiteilijan ja kulttuurin viestinä 5. Nykytaiteen työpaja (KU5) Kurssilla tutustutaan nykytaiteeseen ja tehdään kokeilullisia, mahdollisesti monitaiteisia kuvallisia tuotoksia. nykytaiteen taustalla vaikuttavat ilmiöt ja erilaiset taidekäsitykset - nykytaide ja kulttuurien välinen vuorovaikutus - mahdollisuuksien mukaan oman produktion toteuttaminen, taiteiden välisiä projekteja - visuaaliset ammatit yhteiskunnassa ja taidealan organisaatioita Kurssit voidaan suorittaa missä järjestyksessä tahansa. Kurssit 6, 7, 8 ja 10 arvostellaan numeroin 4-10, kurssi 9 arvostellaan suoritusmerkinnällä. 6. Taiteilua suomalaisittain (KU6) Perehdytään syvällisemmin kotimaan kuvataiteeseen ja haetaan siitä innoitusta omaan taiteen tekemiseen. Itsenäisen työskentelyn lomassa tutustutaan Suomen taiteen historiaan, ilmiöihin ja keskeisiin taiteilijoihin. Seurataan kotiseudun taidetapahtumia tutustumalla paikallisiin taidenäyttelyihin. Kurssi soveltuu hyvin jatkoksi yleisen taidehistorian kurssille (KU4). 7. Grafiikan kurssi. Painomenetelmiä paperille ja kankaalle (KU7) Työpajakurssi Kurssilla harjoitellaan graafista suunnittelua ja taidegrafiikan eri menetelmiä, kuten monotypiaa, linokaiverrusta, kuivaneulatekniikkaa. Tutustutaan kankaanpainantaan ja maalaukseen. 30 Lukioesite 2013

33 8. Keramiikka ja kuvanveisto (KU8) Kurssi on kolmiulotteisen ilmaisun kurssi, jossa keskitytään plastiseen sommitteluun ja rakenteluun eri materiaaleista, kuten savi, kipsi, paperi, pahvi ja mahdollisesti lumi. Tutustutaan veistotaiteen suuntauksiin ja julkisiin taideteoksiin sekä arkkitehtuuriin. 9. Valokuvaus ja videokurssi (KU9) Työpajakurssi Kurssilla tutustutaan valokuvaan ja digitaaliseen kuvaan oman ilmaisun ja viestinnän välineinä. Harjoitellaan valokuvausta ja kuvien ja kuvasarjojen valmistusta, pimiötyöskentelyä ja kuvan käsittelyä sekä tutustutaan valokuvauksen historiaan. 10. Piirustus ja maalaus (KU10) Kurssilla syvennetään omaa kuvataiteellista, persoonallista ilmaisua ja eri tekotapojen hallintaa. Tekniikoista tulevat tutuiksi erilaiset piirustus- ja maalaustekniikat, kuten hiili-, pastelliliitu-, akvarelli-, peiteväri-, akryyli-, öljyväri- ja sekatekniikat. Aihetutkielmia ja tehtäväsarjoja. Opiskelija voi mieltymystensä mukaan valita useita tekniikoita tai keskittyä syventäen muutamaan. 11. Lukiodiplomikurssi (KU11) Kurssi on kuvataiteen valtakunnallinen koe, jossa on tarkoitus näyttää erityisosaamista kuvataiteessa. Opetushallitus vahvistaa vuosittain tehtävät, joista opiskelija valitsee haluamansa. Kurssi suoritetaan itsenäisesti opettajan valvonnassa. Tehtäväkokonaisuus muodostuu portfoliosta (prosessin kuvaus ja kuvalliset tehtävät) ja kirjallisesta tehtävästä, joka suoritetaan kokeenomaisissa olosuhteissa. Lukiodiplomikurssille pääsyn ehtona on vähintään neljä hyväksytysti suoritettua kuvataiteen lukiokurssia. Lukiodiplomi arvostellaan numeroin asteikolla Projektikurssi (KU12) Kurssi on koulussa tai koulun ulkopuolella toteutettava projektiluontoinen kokonaisuus tai erityistehtävä. Opiskelijalla on mahdollisuus lukiovuosiensa aikana osoittaa kiinnostustaan ja aktiivisuuttaan kuvataiteessa osallistumalla koulun projekteihin. Tällaisia toteutuneita projekteja ovat esim. koulun musikaalien ja näytelmien lavastuksen ja visuaalisen ilmeen suunnittelu, juhlien koristelut ja seinämaalausprojekti (mm. Kouvolan pääkirjaston satunurkkauksen seinämaalaus). Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä. 19. LIIKUNTA Liikunnanopetuksen tehtävänä on edistää terveellistä ja aktiivista elämäntapaa sekä ohjata opiskelijaa ymmärtämään liikunnan merkityksen fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille. Liikunnan myönteiset kokemukset vahvistavat psyykkistä vireystilaa ja jaksamista koulutyössä. Liikunnassa opiskelija ilmaisee itseään ja kokee elämyksiä. Valtakunnalliset pakolliset kurssit Kurssi LI1on suoritettava 1.opiskeluvuonna ja LI2 on suoritettava 2. opiskeluvuonna. 1. Taitoa ja kuntoa (LI1) Kurssin tavoitteena on monipuolisen fyysisen kunnon harjoittamisen periaatteiden ymmärtäminen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistäen sekä ylläpitää ja kehittää perusopetuksessa opittuja liikuntataitoja ja tietoja kuntoliikkujan tasolle. Kurssi sisältää mm. eri kuntoliikuntalajeja, luistelua, yleisurheilua, tansseja sekä erilaisia pallopelejä. 2. Liikuntaa yhdessä ja erikseen (LI2) Kurssin tavoitteena on motorisia taitoja vaativien liikuntalajien perustekniikan kehittäminen sekä henkilökohtaisen liikuntaharrastuksen aktivointi tutustumalla lähialueiden liikuntapalveluihin ja joihinkin uusiin liikuntalajeihin. Kurssi sisältää mm. lihashuoltoa, rentousharjoituksia, vesiliikuntaa, luontoliikuntaa, hiihtoa, voimistelua, paritansseja sekä pallopelejä. Kurssit arvioidaan numeroin Kurssien suoritusjärjestys on vapaa. 3. Virkisty liikunnasta (LI 3) Virkisty liikunnasta -kurssi antaa valmiuksia huolehtia omasta hyvinvoinnista liikunnan avulla. Kurssin tavoitteena on tukea opiskelijan jaksamista ja lisätä opiskeluvireyttä oman kunnon kohentumisen, rentouttavien ja elämyksellisten liikuntakokemusten kautta. Kurssin liikuntalajit suunnitellaan ja valitaan yhteistyössä opettajan ja opiskelijoiden kanssa. Rentoutumisharjoitukset, lihashuolto ja jokin elämyksellinen uusi liikuntamuoto kuukuvat kurssin sisältöön. KYL 31

34 4. Yhdessä liikkuen (LI 4) Kurssilla harjoitellaan yhdessä valitut Vanhojen juhlassa tanssittavat tanssit. Kurssiin kuuluu tanssien harjoitteleminen, juhlassa tanssiminen sekä muut juhlaan liittyvät käytännönjärjestelyt. 5. Kuntoliikunta (LI 5) Kuntoliikuntakurssilla annetaan valmiuksia ja ohjataan opiskelijoita itsenäiseen, koko elämän jatkuvaan kuntoliikunnan harrastamiseen ja oman kuntonsa seuraamiseen. Kurssilla toteutetaan henkilökohtainen liikuntaohjelma. Kuntoliikuntalajit valitaan yhteistyössä opettajan ja opiskelijoiden kanssa. Kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä. 6. Palloilukurssi (LI6) Kurssilla pelataan opiskelijoiden yhdessä valitsemia sisä- ja ulkopalloilupelejä sekä viite- ja pienpelejä vuodenaika ja lajien monipuolisuus huomioiden. Tavoitteena on kehittää palloilutaitojen ja taktiikan lisäksi myös motorisia ominaisuuksia ja fyysistä kuntoa. 7. Mailapelikurssi (LI7) Mailapelikurssin lajeina ovat golf, squash, tennis ja sulkapallo. Kurssin sisältö suunnitellaan yhteistyössä paikallisten seurojen valmentajien kanssa (tennis, squash, golf). Kurssi antaa valmiudet lajien harrastamiseen kuntopelaajan/harrastepelaajan tasolla (perussäännöt, tekniikka ja taktiikka). Samalla oppilaille annetaan tietoa em. lajien seuratoiminnasta Kouvolan seudulla ja oppilailla on myös mahdollisuus tutustua paikallisten seurojen harrastustiloihin /-paikkoihin. 8. Iltarastikurssi (LI8) Kurssin tavoitteena on syventää opiskelijoiden jo opittuna suunnistustaitoja kuntosuunnistajan tasolle. Kurssi sisältää info-tunnin, joko keväällä tai syksyllä ennen iltarastikauden alkua, opastuksen iltarastitapahtumassa ja kymmenen (10) iltarastitapahtumaa. Kouvolan Sanomien iltarasteja järjestävät Kouvolan Rasti -72, Kuusankosken Urheiluseura, Iitin pyrintö, Utin Jääkärirykmentti ja Kouvolan Sanomat. Iltarasteilla maastoon pääsee tiistaisin ja torstaisin ja lauantaisin. Iltarastitapahtumassa suunnistusradan voi itse valita seuraavista vaihtoehdoista: C-rata 1,5-3 km, B-rata 3 4 km ja A-rata 5 7 km. C-rata on helppo, B keskivaikea ja A vaikein vaihtoehto. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä. 9. Liikunnan lukiodiplomi (LI9) Liikunnan lukiodiplomi antaa liikunnallisesti lahjakkaille ja liikunnassa hyvin edistyneille opiskelijoille mahdollisuuden näyttää erityisosaamista. Liikunnan lukiodiplomin suorittaminen on osoitus opiskelijan liikunnallisista kyvyistä, erityisosaamisesta, harrastuneisuudesta, yhteistyötaidoista sekä liikuntatiedoista. Liikuntadiplomi auttaa opiskelijaa etenemään mahdollisiin liikunnan jatko-opintoihin. 10. Retkeilykurssi (LI10) Retkeilykurssi kehittää monipuolisesti oppilaan retkeilytaitoja se antaa mahdollisuuden soveltaa retkeilyyn liittyviä taitoja ja tietoja käytännössä. Kurssi sisältää mm. teoriaa ja käytäntöä retken suunnittelusta, varusteista, maastossa liikkumisesta, suunnistuksesta, leiriytymisestä, retkiruokien valmistuksesta ja ensiavusta retkellä ja sekä viikonloppuvaelluksen. Kurssiin liittyy osallistumismaksu, joka sisältää kuljetuskustannukset. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä. 20. TERVEYSTIETO Terveystieto on monitieteiseen tietoperustaan nojautuva oppiaine, jonka tarkoitus on edistää terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Tämä osaaminen ilmenee tiedollisina, sosiaalisina, tunteiden käsittelyä ohjaavina, toiminnallisina, eettisinä sekä tiedonhankintavalmiuksina. Terveysosaamiseen kuuluu valmius ottaa vastuuta oman ja toisten terveyden edistämisestä. Lukion terveystiedon opetuksessa terveyttä ja sairautta sekä terveyden edistämistä ja sairauksien ehkäisyä ja hoitoa tarkastellaan yksilön, perheen, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta. Valtakunnalliset pakolliset kurssit. Pakollinen kurssi suositellaan suoritettavaksi ensimmäisenä opiskeluvuonna ennen syventävää ja soveltavaa terveystiedon kurssia. Kurssi arvioidaan numeroin Terveyden perusteet (TE1) Kurssin tavoitteena on työ- ja toimintakykyyn vaikuttavien tekijöiden tiedostaminen ja oman terveyskäyttäytymisen arviointi. Kurssin aihealueisiin kuuluvat kansantaudit ja niiden ehkäisyn merkitys yksilön ja yhteisön näkökulmasta, terveyserojen syntyyn vaikuttavien erojen tunnistaminen, perhesuunnittelu, tavallisimpien sairauksien ja vammojen itsehoito, ensiapu, terveydenhuolto- ja hyvinvointipalvelut sekä terveyttä koskeva viestintä. 32 Lukioesite 2013

35 Kurssit arvioidaan numeroin Nuoret, terveys ja arkielämä (TE2) Kurssilla syvennetään pakollisen kurssin sisältöjä; aikuistuminen, perhe-elämä ja vanhemmuus, mielenterveys, itsetuntemus ja elämän ilo, ravinto, syömishäiriöt, erityisruokavaliot, terveysliikunta ja painonhallinta, seksuaalisuus nuoren näkökulmasta, fyysinen ja psyykkinen turvallisuus ja riippuvuus sekä päihteet eri näkökulmista. Kurssilla pohditaan ja tarkastellaan terveyteen ja sairauteen liittyviä arvoja ja arvostuksia. 3. Terveys ja tutkimus (TE3) Kurssilla perehdytään terveyden ja sairauden tutkimiseen, tutustutaan paikallistason terveydenhuollon palveluihin sekä lääkärien ja terveydenhoitajien tekemiin perustutkimuksiin ja niiden antamien tulosten tulkintoihin. Kurssilla käsitellään yksilön oikeuksia terveyden- ja sairaanhoidossa sekä kerätään tutkimustietoa terveydestä ja verrataan sitä median välittämään tietoon terveydestä. 4. Terveystiedon kertauskurssi (TE4) Kurssilla kerrataan terveystiedon yleisimmät käsitteet sekä aikaisempien kurssien sisällöt ja tavoitteet sekä käydään läpi ylioppilaskysymyksiä ja mallivastauksia. Kertauskurssi on tarkoitettu niille opiskelijoille, jotka suunnittelevat kirjoittavansa terveystiedon reaalikokeessa. 5. Turvallisuus ja ensiapu (TE5) Kurssilla perehdytään kodin, koulun, vapaa-ajan sekä liikenteen turvallisuuteen sekä harjoitellaan turvallisuus ja ensiaputaitoja. Kurssilla tehdään paljon toiminnallisia harjoituksia lavastetuilla ensiaputilanteilla sekä mahdollisuuksien mukaan opintokäyntejä. 21. OPINTO-OHJAUS Opinto-ohjaus auttaa opiskelijaa suunnittelemaan omaa opiskeluohjelmaansa, tukee häntä lukio-opintojen eri vaiheissa sekä kehittää hänen valmiuksiaan tehdä koulutusta ja elämänuraa koskevia suunnitelmia ja valintoja. Valtakunnallinen pakollinen kurssi 1. Koulutus, työ ja tulevaisuus (OP1) Opiskelija saa lukio-opintojen aloittamiseen ja suorittamiseen sekä jatko-opintoihin hakeutumiseen liittyvät keskeiset tiedot ja taidot. Kaikki opiskelijat osallistuvat henkilökohtaiseen ohjaukseen ja tekevät kirjallisen jatko-opintosuunnitelman. Kurssi hajautetaan kolmelle lukiovuodelle. Kurssista saa suoritusmerkinnän. Valtakunnallinen syventävä kurssi 2. Opiskelu, työelämä ja ammatinvalinta (OP2) Kurssi tarjotaan toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoille. Kurssin tavoitteena on saada tukea jatko-opintosuunnitelman laatimiseen. Päätöksentekoa helpottavat itsetuntemusta lisäävät yksilö- ja ryhmätehtävät sekä yritysvierailut lähialueella. Kurssilla tutustutaan myös KELA:n ja työvoimahallinnon palveluihin. Kurssista saa suoritusmerkinnän. KYL soveltava kurssi 3. TUTOR-kurssi Kurssi on suunnattu toisen vuoden opiskelijoille. Kurssilla opiskelijat suorittavat tutorkoulutuksen, mikä antaa heille valmiuksia perehdyttää uusia opiskelijoita lukio-opintojen alkuun. Lisäksi tutor-kurssilla opiskelijat suunnittelevat koulun viihtyisyyttä lisääviä teemapäiviä ja tapahtumia sekä esittelevät koulua oppilaitoksessa käyville vierailijoille. 4. Studies in English (OP4) In this course you have the possibility to get information about studying in degree programs in English at Universities and Universities of Applied Sciences as well as abroad. The course is held outside the time schedule and you will make excursions to schools of higher education. Reports of the study possibilities are made in English. KYL 33

36 22. TIETOTEKNIIKKA JA MUUT LUKIOKURSSIT 23.1 TIETOTEKNIIKKA (AT) Oppiaineena tietotekniikka antaa valmiuksia ymmärtää ja toimia globaalissa tietoyhteiskunnassa. Se tukee aktiivisena kansalaisena toimimista, viestintä- ja mediaosaamista sekä lisää opiskelutaitoja. Kurssien suoritus Tietotekniikka sisältää neljä kurssia. Niistä kolme ensimmäistä voi suorittaa myös itsenäisesti, tenttimällä. Kurssien suoritusjärjestyksellä ei ole väliä. Kolme ensimmäistä kurssia sisältävät yhteensä seitsemän aihekokonaisuutta, joista jokaisesta on Tieken näyttö- tai kirjallinen koe. Vaikka näyttökoetta ei saa hyväksytysti läpi, voi kurssista saada suoritusmerkinnän osallistumalla aktiivisesti oppitunneille. Suorittaessaan Tieken ajokorttitutkinnon, saa tutkintotodistuksesta kurssin (kurssi AT5). 1. Tietotekniikan peruskurssi (AT1) kurssi antaa tietotekniset valmiudet esim. tutkielmien ja esitelmien tekemiseen käyttöjärjestelmän, tekstinkäsittelyn ja diaesitysten peruskäyttö tutustuminen erilaisiin oppimisympäristöihin Internetin tärkeimmät palvelut kuten www ja sähköposti Tieken A-ajokorttitutkinnon moduulien Internet ja sähköposti, Tekstinkäsittely sekä Esitysgrafiikka kokeet 2. Käyttöjärjestelmä ja taulukkolaskenta (AT2) Windows käyttöjärjestelmän perusteet taulukkolaskennan peruskäyttö Tieken A-ajokorttitutkinnon moduulien Käyttöjärjestelmä ja tiedonhallinta sekä Taulukkolaskenta kokeet 3. Tietotekniikan perusteet ja tietokanta (AT3) alan perussanasto, laitteet ja ohjelmat yhteiskunnan ja eri laitosten tietojärjestelmiä sekä niiden merkitys yksilölle, liiketoiminnalle ja yhteiskunnalle tietokantaohjelman peruskäyttö Tieken A-ajokorttitutkinnon moduulien Tietotekniikan perusteet ja Tietokanta kokeet 4. Ohjelmointi (AT4) ohjelman luominen ja koodin kirjoittaminen ohjelman kirjoittaminen (proseduurit, muuttujat, ohjausrakenteet, ohjelman testaus ja virheenkäsittely) oliot ja olioluokat tavallisimmat komponentit ja niiden avulla ohjelman rakentaminen 5. TIEKE ajokorttitutkinto (AT5) ajokorttitutkinnon suorittamisesta saa todistukseen kurssimerkinnän KÄSITYÖ, TEKNINEN TYÖ (TN) Kurssit tarjoavat käytännön riemua pänttäämisen harmaaseen arkeen ja peukalon siirtoa kämmenen sivulle. Kehitetään teoreettisen tiedon muuttamista tuotesuunnitelmaksi ja valmiiksi tuotteeksi. Samalla kehittyvät luovuus ja ongelmanratkaisutaidot. 1. Materiaalit ja konstit tutuksi (TN01) Tutustutaan eri puu- ja metallimateriaaleihin sekä mahdollisuuksiin niiden muokkaamiseksi, liittämiseksi ja pintakäsittelyyn. Eri tekniikoita harjoitellaan pienimuotoisilla harjoitustöillä. 2. Teoriasta käytäntöön (TN02) Toteutetaan opiskelijan omavalintainen ja -suunnittelema pienimuotoinen harjoitustyö. Samalla syvennetään työvälineiden hallintaa ja materiaalitietoutta. Kurssille osallistuminen edellyttää kurssin TN1 suorittamista. 3. Lukiodiplomikurssi (TN03) Suoritetaan valtakunnallinen käsityödiplomi Opetushallituksen ohjeiden mukaan. Kurssille osallistuminen edellyttää kurssien TN01 ja TN02 suorittamista. Lukioesite 2013

37 23.3 TEKSTIILITYÖ (TS) Juhlaan tai arkeen toteuta unelma -asusi (TS01) Kurssilla tutustutaan muodin historiaan lyhyesti ja etsitään ideoita kurssilla valmistettavaan omaan asuun tai asukokonaisuuteen. Lisäksi perehdytään kangasmateriaaleihin sekä vaatteen valmistuksessa esiin tuleviin ompeluteknisiin ratkaisuihin. Oman asun voi valmistaa vanhojen päivää silmällä pitäen, penkkaripäivää varten tai vaikkapa kevätjuhliin, jolloin on osattava arvioida työhön menevää aikaa ja omia resursseja puvun toteuttamiseen TEATTERITAIDE Impro (TE) Kurssin tavoitteena on tutustua monipuolisesti ilmaisun eri osaalueisiin; liikkumiseen, äänenkäyttöön, tunnetiloihin ja rentoutukseen sekä tutustuttaa opiskelijat improvisaatioon ja siihen liittyviin tekijöihin; ilmaisun iloon ja hauskuuteen, suorittamisen ja esiintymispelon poistoon sekä erilaisiin esittävän taiteen improvisaatiotekniikoihin. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä TANSSITAIDE (TA) Kurssille voi osallistua opiskeluvuodesta riippumatta. Kurssilla harjoitellaan eri tanssityylien perusteita; jazz-tanssi, bodyrumming, latinalaistanssit, afrikkalainen tanssi, flamenco, street/hiphop. Kurssilla valmistetaan myös tanssiesityksiä koulun juhlatilaisuuksiin. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä KANSAINVÄLISYYSKURSSI (KV) Kurssilla opiskellaan ymmärtämään omaa ja vierasta kulttuuria sekä erilaisia maailmankatsomuksia. Opetellaan kohtaamaan erilaisuutta ja monikulttuurinen yhteisö. Kurssilla laaditaan projektityö valitusta aiheesta. Työ voidaan tehdä myös virtuaaliympäristöön. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä VIITTOMAKIELEN KURSSI (Vii) Kurssille voi osallistua opiskeluvuodesta riippumatta. Kurssilla opetellaan suomalaisen viittomakielen perusteita, kommunikaatiota arkipäivän tilanteissa ja tutustutaan viittomakieliseen kulttuuriin. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. 23. STUDIES IN ENGLISH KYL Content-based instruction in English Since 1995 we have been running content-based instruction in English. The subjects are taught by Finnish teachers who have been trained to use English in their work. Contentbased instruction in English can be offered in Art, Biology, Chemistry, Geography, History, Physics, Psychology and Religion. The scope of tuition in English varies in different subjects and courses. The general objectives of content-based instruction are as follows: reaching the objectives of the national curriculum, encouraging the students to take challenges in their studies, promoting intercultural understanding, and improving students language skills. As far as methods are concerned, every teacher chooses the methods they use on their courses. These can vary from teacher-centred lecturing to pair and individual work performed by the students. On some courses the instruction is mainly given in English, on others the materials used are in English and the teacher speaks Finnish. In some subjects the main terminology is given in English but otherwise the instruction is given in Finnish. In what follows, each course offered in English in each subject is briefly introduced. For further information, see pages above where the courses are described in detail Biology (BIe) Biologian 1e ja 2e kursseilla materiaalit ovat pääosin englanniksi. Englantia käytetään myös esim. ryhmätyöesitelmissä ja pienissä kirjoitelmissa. Opetuksesta n. 50 % tapahtuu englanniksi. Kursseilla noudatetaan valtakunnallisen opetussuunnitelman sisältöä ja osa aiheista joudutaan käsittelemään myös pelkästään suomeksi. Perusoppikirjana pitää jokaisella oppilaalla olla sama suomenkielinen oppikirja kuin normaaleillakin kursseilla. Kokeissa tehtävät ovat sekä englanniksi että suomeksi. KYL 35

38 1. Organisms (BI1e) The course looks at the characteristics of life, the diversity and functions of nature as well as the development of life in the course of evolution. 2. Cell and heredity (BI2e) The course deals with the structure, functioning and meaning of cells as the foundations of life, and with the basics of heredity Geography (GEe) Maantieteen 1e ja 2e kursseilla noudatetaan valtakunnallisen opetussuunnitelman sisältöä. Käytettävät materiaalit ja tunneilla tehtävät muistiinpanot ovat kuitenkin pääosin englanninkielisiä. Oppilaalla on silti oltava myös normaali suomenkielisen kurssin kirja, koska jotkin aiheet joudutaan käsittelemään pelkästään suomeksi. Tunneilla englantia käytetään esim. erilaisten tehtävien vastauksissa ja ryhmätyöesitelmissä. Opetuksesta n. 50 % pidetään englanniksi. Kokeissa tehtävät ovat sekä englanniksi että suomeksi. 1. Blue planet (GE1e) The course looks at Earth as a planet and the natural phenomena observed on its surface. 2. Joint world (GE2e) The course concentrates on man-made geographical phenomena, such as cultural circles, populations, the structure of cities and the diffusion of industrialization, as they can be observed on the surface of Earth Physics (FYe) Fysiikassa opetus tapahtuu osittain englanniksi kurssissa FY1. Kurssilla noudatetaan suomenkielisen opetussuunnitelman mukaista sisältöä. Kurssilla käytettävä tuntimateriaali käydään ja jaetaan opiskelijoille englaninkielisenä. Tunnilla puhutaan englantia opiskelijoiden kanssa tehtävän sopimuksen mukaisesti. Opiskelijat voivat halutessaan käyttää tunnilla puhekielenään englantia. Kurssin päätteeksi pidettävässä kurssikokeessa on n. 50% tehtävistä englanniksi. Sanakirjan käyttö kurssikokeessa on luvallista. 1. Physics as a science (FY1e) The course aims at giving students an overview of physics, and of its significance as a science and as the source of development in philosophic and technical knowledge in Western culture Religion and ethics (UE) Uskonnon opetus perustuu suomalaiseen lukion opetussuunnitelmaan. Tunnilla puhutaan oppilaiden kanssa sovittavalla tavalla englantia tai suomea. Jaettava materiaali on pääsääntöisesti englanninkielistä ja muistiinpanot pyritään tekemään englanniksi. Kursseilla käydään myös aiheen mukaista erityssanastoa. Kokeessa englannin kielen osuus on noin puolet ja sanakirjan käyttö on sallittua. Opiskelijat voivat halutessaan käyttää puhekielenään englantia. 1. Essence and meaning of religion (UE1e) The course deals with the essence and meaning of religion, its forms of manifestation in different cultures as well as its relationship with surrounding society. The course also involves an introduction to the Bible and exegetics. 2. Church, culture, and society (UE2e) The central theme on the course is the history of the Christians, evolving from a community of Jewish apostles into the global institution of the Church that it is nowadays. The course takes into consideration the essential ideological and cultural turning points of various eras. 3. Ethics and people's lives (UE3e) The course looks at basic ethical issues, theories, and applications from different aspects of life. Furthermore, the central contents of the Christian doctrine are included in the course History (HIe) Historian kursseilla HI1, HI2 ja HI3 opetus tapahtuu osittain englanniksi. Kurssien sisältö on suomenkielisen opetussuunnitelman mukainen ja oppikirjana käytetään suomenkielistä oppikirjaa. Lisänä käytetään runsaasti englanninkielistä materiaalia. Tavoitteena on lisätä opiskelijoiden sanastoa sekä historiallista, kulttuurista ja yhteiskunnallista erikoistermistöä. Muistiinpanot ja tehtävät tehdään pääasiassa englanniksi. Puhekielenä käytetään englantia sopimuksen mukaan. Kurssikoe tehdään osittain englannin kielellä. 1. People, their surroundings, and culture (HI1e) The course deals with the interaction between people and nature, and with the construction and development of cultural environment owing to this interaction from prehistory to modern times. The main emphasis is on looking at cultural atmospheres from Mesopotamy to antiquity, from the Middle Ages to industrialization. The focus is on political and economic history. 36 Lukioesite 2013

39 2. European people (HI2e) The course looks at the essential achievements of European culture, the changing worldview of European people, and the scientific development in the Western thought that has affected this change. Using different kinds of source materials, the student becomes familiar with the output of European culture. Culture is seen as an extensive concept. 3. International relations (HI3e) The course concentrates on the central events and changes in and the backgrounds to international politics, starting from the late 1800s. Relevant phenomena are analysed bearing economic and ideological competition in mind. The essential points of view on the course are those of democracy and dictatorship Psychology (PSe) Psykologian opetuksen tavoitteet kursseilla PSe1-PSe3 ovat sisällön osalta samat kuin suomenkielisessä opetuksessa. Oppikirjoina käytetään vastaavia suomenkielisiä kirjoja. Asiat käsitellään tunneilla englannin kielellä ja osa tuntimateriaalista on englanninkielisiä. Opiskelija voi käyttää tunneilla valintansa mukaan englannin tai suomen kieltä. Kokeissa on englanninkielisiä tehtäviä, joihin voi vastata myös suomeksi. 1. Psychical working of the mind, learning and interaction (PS1e) The course looks at the basics of psychology, that is the basic concepts and general tendencies of psychology. In short, it deals with what psychology is as a science. The factors that guide and rule people s lives are also looked at. 2. People s psychical development (PS2e) This course of developmental psychology ponders over the characteristics that are involved in human development at different ages. What characteristics do all representatives of a certain age group have in common? What gives rise to individual differences in the course of people s lives? Various developmental theories are dealt with and the psychological, biological, and social factors in the human life are also looked at on the course. 3. Basics in the information processing of the human mind (PS3e) The third course deals with the way people handle flows of information. The central issues under consideration are factors involved in perception, thought process, and memory. Other issues that are paid attention to on the course are learning and various states of alertness and consciousness Art (KU) Kuvataiteen opetus kurssilla tapahtuu osittain englanniksi. Opetuksen sisältö noudattaa suomenkielisen opetussuunnitelman sisältöä. Opetus- ja oheismateriaalina käytetään englanninkielistä materiaalia. Aineen terminologia, käsitteet ja työtavat käydään läpi sekä suomeksi, että englanniksi. Opiskelijoita rohkaistaan käyttämään englantia töidensä esittelyssä, arvioinnissa ja kirjallisissa töissään. 1. Me, visual images and culture (KU1e) The course provides students with the readiness needed for studying art in upper secondary school. Core contents of the course are following: art from the perspectives of individuals and society and different conceptions of art the power of images in culture art as a medium of culture: Finnish, Nordic and European culture and non-european cultures personal visual expression: drawing, painting, three-dimensional techniques, use of digital images different means of building an image: composition, shape, colour, motion, space and time interpretation and analysis of images by visual and verbal means 24.8 Information technology (AT) 1. TIEKE, A-computer driver s licence (AT5e) You have the possibility to take all the seven tests for TIEKE A- computer driver s licence in English 24.9 Study guidance (OP) 1. Studies in English (OP4) In this course you have the possibility to get information about studying in degree programs in English at Universities and Universities of Applied Sciences as well as abroad. The course is held outside the time schedule and you will make excursions to schools of higher education. Reports of the study possibilities are made in English. KYL 37

40 Ainevalintakortin täyttöohje Toimita valintakortti täytettynä omalle opinto-ohjaajallesi. Hän toimittaa valinnat Kouvolan yhteiskoulun lukion kansliaan maaliskuun lopulla. 1. Opiskelijatiedot o Täytä lomakkeeseen omat tietosi, myös osoitetiedot, puhelintiedot, kotikunta yms. o Rastita uskontokuntasi. o Laita viimeisimmän todistuksesi lukuaineiden keskiarvo omaan lokeroonsa. 2. Valinnat lukiossa Tee rastittaen seuraavat 1. vuoden valinnat Studies in English (kun haluat englanninkieliseen opetukseen) Matematiikka (lyhyt/ pitkä) A1-kieli (perusopetuksen 3. luokalta alkanut kieli, 1. vieras kieli, pakollinen) A2-kieli (4. tai 5. luokalta alkanut toinen vieras kieli, valinnainen) B1-kieli ruotsi (7. luokalta alkanut kieli, pakollinen) B2-kieli (8. luokalla alkanut kieli, valinnainen) B3-kieli (lukiossa alkava kieli, valinnainen) Ruotsin kertauskurssi RUB10 Matematiikan kertauskurssi MAA0 Jos haet Urheiluakatemiaan, niin rastita Jos haluat mukaan kuorotoimintaan, niin rastita 3. Allekirjoitukset Laita päiväys, oma allekirjoitus ja huoltajan varmennus. Perusvalinnoilla pärjäät hyvin 1. lukiojaksosi. Kun lukio alkaa, niin täydennät valintojasi itse käyttäen omia Wilma -tunnuksiasi. Jos sinulla on Wilma -tunnus ollut käytössäsi jossakin Kouvolan yläkoulussa, niin älä hävitä sitä. Tunnus on voimassa myös lukiossa. 38 Lukioesite 2013

41 Kouvolan yhteiskoulun lukio Lukioon hakevan ainevalintakortti KYL Aloituslukuvuosi Opiskelijatiedot Sukunimi Etunimet (alleviivaa puhuttelunimi) Henkilötunnus Puhelinnumero Katuosoite Postinro Toimipaikka Kotikunta Koulu nyt Uskontokunta UE UO Sivrek Muu lyhyt pitkä A1-kieli * englanti saksa ranska A2-kieli englanti saksa ranska mikä? Lukuaineiden keskiarvo (joulu) Valinnat lukiossa Studies in English Matematiikka * B1-kieli * ruotsi B2-kieli saksa ranska venäjä B3-kieli espanja saksa ranska Perusopetuksen kertauskurssi ruotsi venäjä matematiikka Olen hakenut Urheiluakatemiaan Haen koulun kuoroon (2h/vko) Allekirjoitukset päiväys HUOM1. HUOM2. Kielet opiskelija * huoltaja Matematiikan, A1-kielen ja B1-kielen valinta on pakollinen. A2, B2 ja B3-kieliä valitset, jos haluat opiskella niitä lukiossa A1-kieli perusopetuksen 3. luokalta alkanut kieli, 1. vieras kieli A2-kieli 4./5. luokalta alkanut 2. vieras kieli, valinnainen B1-kieli ruotsi, perusopetuksen 7. luokalta alkanut toinen kotimainen kieli B2-kieli perusopetuksen 8. luokalla alkanut kieli, valinnainen B3-kieli lukiossa alkava kieli, valinnainen KYL 39

42 KYL kurssit ja kurssimäärät Viereisellä sivulla ovat lukiomme kurssien määrät aineittain. Pakollisia kursseja ovat (suluissa ovat pakollisena opiskeltavan kurssien numerot lukiossa): Äidinkieli (1-6) Historia (1-4) A- kieli (1-6) Yhteiskuntaoppi (1-2) Ruotsin kieli (1-5) Psykologia (1) Matematiikka (lyhyt 1-6 / pitkä 1-10) Musiikki (1) Biologia (1-2) Kuvataide (1) Baantiede (1-2) +valinnan mukaan KU tai MU kurssi 2 Fysiikka (1) Liikunta (1-2) Kemia (1) Terveystieto (1) Uskonto tai ET (1-3) Oppilaanohjaus (1). Filosofia (1) Yhteensä pakollisia kursseja on lukioaikana suoritettava 47 (lyhyt matematiikka) tai 51 (pitkä matematiikka). Valtakunnallisia syventäviä kursseja on käytävä lukioaikana vähintään 10. Näitä kannattaa valita pakollisissa aineissa ja aineissa, joista opiskelija on kiinnostunut ja aikoo ylioppilaskirjoituksissa suorittaa. Ylioppilastutkinnon koetehtävät tehdään pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien perusteella. Soveltavat kurssit ovat KYL- kursseja (koulun omia erikoiskursseja) tai muualla tehtyjä, koulun opinnoiksi hyväksyttyjä kursseja. Näitä voit ottaa jos haluat vielä syventää oppimaasi tai kurssi kiinnostaa sinua. Näiden kurssien avulla saatat löytää itsellesi uuden harrastuksen tai jopa ammatin. KYL -kursseista voit lukea lisää eri aineiden kohdalta. KYL -kurssit on merkitty viereiseen KYL kurssimäärät - listaan keltaisella. Kuten huomaat, niitä on jokaisessa oppiaineessa ja joissakin aineissa useita, joten opinnoissasi on valinnanvaraa! Opinto-ohjelmaa voi muuttaa opintojen kuluessa. Valintoja voi tarkistaa jaksoittain, ja opinto-ohjelman laatimisessa/ muutoksissa sinua auttaa opinto-ohjaaja. Opinnoista Kursseja pitää 1. ja 2. opintovuonna suorittaa vähintään 30, jotta lukio-opinnot valmistuisivat kolmessa vuodessa. Kaikkiaan lukioaikana on suoritettava vähintään 75 kurssia. Lukiovuodessa on 5 jaksoa ja kursseja on suoritettava n. 6 jokaisessa jaksossa. Viikkotunteja kurssilla on aina 5, joten tuntimääräsi lukioaikana on keskimäärin 30 tuntia viikossa. 40 Lukioesite 2013

43

44 Kouvolan keskustalukioiden esittelyilta to KLO 18Kouvolan yhteiskoulun lukion auditoriossa Kouvolan yhteiskoulun lukio Salpausselänkatu Kouvola (rehtori) (opinto-ohjaaja) (kanslia)