Valintaesite 2009 lukioon hakevalle

Transkriptio

1 50 vuotta Valintaesite 2009 lukioon hakevalle Kouvolan yhteiskoulun lukio Salpausselänkatu Kouvola (rehtori) (opinto-ohjaaja) (kanslia )

2 Sisältö 1. KOUVOLAN YHTEISKOULUN LUKIO (KYL) LAADUKASTA JA MONIPUOLISTA OPETUSTA PROJEKTEJA VIERASKIELINEN OPETUS (VK), CONTENT-BASED INSTRUCTION IN ENGLISH OPINNOISTA LUKIOSSAMME MITEN KOUVOLAN YHTEISKOULUN LUKIOON HAETAAN? LISÄTIETOJA OPETUS LUKIOSSAMME ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI ÄIDINKIELENÄ (AI) TOINEN KOTIMAINEN KIELI RUOTSI (RUB1) VIERAAT KIELET A (PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKILLA 1 6 ALKANUT OPPIMÄÄRÄ) ENGLANTI A (ENA) SAKSA A (SAA) RANSKA A (RAA) VENÄJÄ A (VEA) VIERAAT KIELET B2 (PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKILLA 7 9 ALKANUT OPPIMÄÄRÄ) SAKSA B2 (SAB2) RANSKA B2 (RAB2) VENÄJÄ B2 (VEB2) VIERAAT KIELET B3 (LUKIOSSA ALKAVA OPPIMÄÄRÄ) SAKSA B3 (SAB3) RANSKA B3 (RAB3) VENÄJÄ B3 (VEB3) MUUT KIELET LATINA (LA) VENÄJÄ ABC (VE) MATEMATIIKKA (MA) MATEMATIIKKA, pitkä oppimäärä (MAA) MATEMATIIKKA, lyhyt oppimäärä (MAB) BIOLOGIA (BI) MAANTIEDE (GE) FYSIIKKA (FY) KEMIA (KE) USKONTO ELÄMÄNKATSOMUSTIETO (ET) FILOSOFIA (FI) HISTORIA (HI) YHTEISKUNTAOPPI (YH) PSYKOLOGIA (PS) MUSIIKKI (MU) KUVATAIDE (KU) LIIKUNTA TERVEYSTIETO OPINTO-OHJAUS MUUT LUKIOKURSSIT VIERASKIELINEN OPETUS VK Mathematics, advanced syllabus (MAA) Biology (BIe) Geography (GEe) Physics (FYy) Religion and ethics (UE) History (HIe) Psychology (PSe) Art (KU) Computer science (AT) KURSSIKORTIN KÄYTTÖ JA AINEVALINTAKORTIN TÄYTTÖOHJE KURSSIKORTTI AINEVALINTAKORTTI... 37

3

4 1. Kouvolan yhteiskoulun lukio (KYL) Kouvolan yhteiskoulun lukio, n. 300 opiskelijan yleislukio, sijaitsee keskeisellä paikalla Kouvolan keskustassa. Koulun välittömässä läheisyydessä sijaitsevat mm. Kouvolan kaupunginkirjasto/maakuntakirjasto, Kansalaisopisto, Kouvolan teatteri, Keskusurheilupuisto ja Jäähalli. Historiaa ja nykypäivää Koulu aloitti toimintansa yksityisenä kouluna vuonna 1955 ja ensimmäiset ylioppilaat valmistuivat vuonna Vuonna 1975 Kouvolan yhteiskoulusta erotettiin perusopetus ja lukio, jolloin lukiosta tuli Kouvonrinteen lukio. Nykyinen nimi, Kouvolan yhteiskoulun lukio, otettiin käyttöön vuonna Vuonna 1963 valmistuneen koulurakennuksen on suunnitellut lääninarkkitehti Väinö Vuorinen. Vuosien varrella rakennusta ja opetustilojen varustusta on nykyaikaistettu. Opetuksen tavoitteet Kouvolan yhteiskoulun lukion tavoitteena on taata opiskelijalle jatko-opintomahdollisuudet ja hyvä yleissivistys tukea opiskelijan kasvua aktiiviseksi ja vastuulliseksi kansalaiseksi jatkuvasti muuttuvassa yhteiskunnassa kasvattaa nuoria arvostamaan Suomen kulttuurista omaleimaisuutta ja kansainvälisyyttä. Koulun toimintakulttuuri, vieraskielinen opetus, kansainvälinen yhteistyö ja ilmaisuaineiden yhteisprojektit tukevat näitä tavoitteita. Keskeinen sijainti suo oppilaitokselle mahdollisuudet hyödyntää eri alojen asiantuntijoita opetuksessa. Tule menestymään lukioomme! Kouvolan yhteiskoulun lukio on oivallinen valinta opiskelijalle, jonka tavoitteena ovat hyvät jatko-opintomahdollisuudet, hyvät kieli- ja viestintätaidot ja laaja yleissivistys. Lukiossamme opiskelijalla on mahdollisuuksia syventää ja hyödyntää omaa osaamistaan useissa oppiaineissa ja projekteissa, jotka näkyvät koulumme tarjonnassa ja tulevat tunnetuksi myös omalla paikkakunnalla. Opiskelijoidemme menestys ylioppilaskirjoituksissa on valtakunnan kärkitasoa. Tämä osoittaa myös, että koulussamme opiskelijoiden ja opettajien välillä on hyvä, opiskelijaa tukeva työilmapiiri. KYL 1

5 2. Laadukasta ja monipuolista opetusta Reaaliaineissa on runsas kurssitarjonta, joka mahdollistaa reaaliaineiden syvällisen opiskelun ja menestymisen ylioppilastutkinnossa. Vieraskielinen opetus reaaliaineissa antaa hyvän pohjan tuleville jatko-opinnoille ja vahvistaa englannin kielen hallintaa. Kieltenopetus ja laaja kielitarjonta kansainvälisine yhteyksineen antaa vahvan pohjan osaamiselle ja kansainvälistymiselle. Koulumme on saanut European label Kieltenopetuksen eurooppalainen laatuleima tunnustuksen vuonna Musiikki on lukiomme vahva osaamisalue, jossa on runsas kurssitarjonta ja jossa annetaan mahdollisuuksia esiintyä ja konsertoida. Sinulla on mahdollisuus tulla mukaan koulumme edustuskuoroon ja hakea sitä kautta varmuutta esiintymiseen. Kuvataiteessa runsas kurssivalikoima mahdollistaa oman luovuuden ja taidon kehittämisen sekä töiden esillepanon ja esittelyn. Mediakasvatus ja viestintä ovat vahvasti mukana koulun toiminnassa. Lukiodiplomit voi suorittaa kuvataiteessa, liikunnassa, musiikissa, kirjallisuudessa ja mediakasvatuksessa. Ilmaisuaineet ovat kursseina (ilmaisu- ja tanssitaide) opinto-ohjelmassamme ja tuottavat yhteisprojekteja musiikin ja kuvataiteen kanssa. Yhteistyössä on mukana teatterin ja tanssin ammattilaisia. Teatterivierailuja teemme vuosittain. Taitoaineet Sinulla on mahdollisuus ottaa kursseja teknisessä työssä ja tekstiilityössä. Kansainvälisyys on lähes jokapäiväistä ja näkyy koulussamme mm. kansainvälisyyskurssina, ulkomaille tehtävinä opintomatkoina ja ulkomaisina vierailijoina. Olemme mukana PISA-koulujen kansainvälisessä verkossa ja Venäjän kielen ja kulttuurin verkostossa, ja yhteistyökouluja on mm. Puolassa ja Virossa. 3. Projekteja Musikaalit ilmaisutaidon, tanssitaiteen, musiikin ja kuvataiteen suuria yhteistyöprojekteja Grease 2003, Fame 2005, ja Virgo Musiikki ja kuvataide - oppilaskonsertteja, oppilastyönäyttelyjä Kielet - kansainvälisiä projekteja, opintomatkoja ja vierailuja Mediakasvatus ja viestintä yhteistoimintaa paikallisten ja valtakunnallisten medioiden kanssa Kansainvälisyyskasvatus kansainvälisyyskurssi yhteistyö- ja opintomatkoja (Puola: 2003, 2004, 2006, 2007 ja vastavierailut Puolaan: 2004, 2005, 2006, 2007), opinto- ja kulttuurimatkat (Irlanti: 2003, 2005; Englanti: 2006; Pietari: 2004, 2006, 2007; Viro: 2006; Ruotsi/ Uppsala: 2008) Yrittäjyys - projektin markkinoinnin ja talouden suunnittelu 2 Lukioesite 2009

6 4. Vieraskielinen opetus (VK), Content-based instruction in English Vuodesta 1995 lukiossamme on annettu vieraskielistä opetusta. Missä oppiaineissa VK -opetusta annetaan? Oppiaineet, joissa vieraskielistä opetusta annetaan, ovat kuvataide, biologia, maantiede, historia, matematiikka, fysiikka, psykologia ja uskonto. Myös tietotekniikassa on mahdollista suorittaa opintoja englannin kielellä. Miten opetus tapahtuu? Englanninkielisten kurssien opetus vaihtelee oppiaineittain, kursseittain ja opettajittain luennoinnista opiskelijoiden pieniin tutkielmiin ja ryhmätöihin. Useimmiten kursseilla opetuksen kielenä on englanti, materiaali on englanniksi ja oppikirja on suomenkielinen. On myös kursseja, joissa opetus tapahtuu suomeksi mutta oppiaineeseen liittyvä terminologia opetellaan englanniksi. Mitkä ovat opetuksen tavoitteet? Vieraskielisen opetuksen sisällölliset tavoitteet ovat samat kuin vastaavassa suomenkielisessä oppiaineessa. Niiden lisäksi tavoitteena on rohkaista opiskelijaa ottamaan haasteita opiskelussaan, parantaa opiskelijan kielitaitoa, helpottaa hänen siirtymistään jatko-opintoihin ja edistää kansainvälisyyttä. Menestynkö ylioppilaskirjoituksissa vaikka opiskelen osan kursseista englanniksi? Mikäli käsiteltävät asiat ovat sisällöltään haastavia ja vaativat suomenkielisen erityissanaston hallintaa, oppiminen varmistetaan aina myös suomen kielellä. Riittääkö englannin osaamiseni? Vieraskielisessä opetuksessa kielivaatimuksena on perusopetuksen englannin hyvä hallinta. Yksilöllisten erojen vuoksi tarkkaa arvosanapohjaa ei voi määrätä, mutta ohjeellisena voisi olla arvosana 8 tai parempi. Onko VK-linjalla muuta erityistoimintaa? VK -ryhmät ovat tehneet vuosittain opintomatkoja ulkomaille. Lisäksi VKryhmien opiskelijat ovat mukana kansainvälisille vieraille pitämissämme infoissa ja tapaamisissa ja esittelevät heille kouluamme. Saako VK-opiskelusta todistuksen? Lukion päättötodistuksen lisäksi VK-opetukseen osallistuneet saavat erillisen todistuksen suorittamistaan englanninkielisistä opinnoista. Miksi VK-linja kannattaa valita? Opiskelijan kannattaa valita vieraskielisen opetuksen linja, mikäli hän on kiinnostunut kokeilemaan opiskelua englannin kielellä hän on halukas kohentamaan kielitaitoaan käytännön kielitaito on jatko-opinnoissa eduksi kansainvälinen toiminta kiinnostaa. KYL 3

7 Miten VK-linjalle haetaan? Lukioomme valitaan yhteishaussa 90 opiskelijaa, joista VK-opetukseen valitaan n. 30 opiskelijaa keskiarvon perusteella. Hakiessaan lukioomme opiskelija täyttää lukiomme ainevalintakortin (tämän tiedotteen liitteenä). Ainevalintakorttiin opintolinjaksi merkitään VK. Students on studying in English (opiskelijoiden mielipiteitä VK-opetuksesta) This is what some second-year students think of taking part in content-based instruction in English. Why did you choose to apply to the programme? - I ve always liked languages and especially English, so when I heard about this opportunity, I was immediately interested. - To learn better English, I suppose. Also many books at universities are in English, so I thought studying in English would help me if I ever decided to go there. - I wanted to learn as much English as possible at upper secondary school Have you found it hard to study in English? - It took a while to get used to it, but now that it has become a routine, it s usually quite fun and easy - No, I haven t. Most of the teachers speak Finnish during lessons, whereas the notes are nearly always in English. If I don t understand something, I can always ask about it. - It depends on the subject. Some texts are surprisingly difficult at times, but teachers are more than happy to help me if I have any problems. Why should anyone study in English? - If you are thinking about studying abroad after upper secondary school, I believe studying some subjects in English is a good idea. - You get better skills in everyday language, which will help in all kinds of situations like in job interviews. - Because it s great fun! The atmosphere in our class is superb and everyone gets along great. 4 Lukioesite 2009

8 Applying to the English programme in Kouvola Coeducational School You can apply to the English class through the normal application procedure (yhteishaku) and the students are selected on the basis of their grade point average. 5. Opinnoista lukiossamme Opintojen rakenne lukiossamme noudattaa valtakunnallista opetussuunnitelmaa. Lukio-opiskelusta lyhyesti lukion oppiaineet opiskellaan kursseina (1 kurssi~38 tuntia). lukio-opintoja on suoritettava yhteensä vähintään 75 kurssia kurssit jaotellaan pakollisiin, syventäviin ja soveltaviin kursseihin opetus on jaksotettu viiteen (5) jaksoon. eri jaksoissa opiskeltavat kurssit näkyvät kurssitarjottimesta opiskeluaika lukiossa on 2-4 vuotta lukiomme toimii luokattomuuden periaatteella, ja opiskelu perustuu opiskelijan omaan valintaan ja opintosuunnitelmaan. Lukio-opintojen päätteeksi suoritetaan ylioppilastutkinto. Ylioppilastutkinto perustuu kunkin oppiaineen valtakunnallisiin pakollisiin ja syventäviin kursseihin. Koulussamme on valtakunnallisten kurssien lisäksi runsaasti koulukohtaisia syventäviä ja soveltavia kursseja joita opiskelija voi valita opintosuunnitelmaansa. Nämä kurssit ovat lukion oppimäärää kertaavia ja valtakunnallisiin kursseihin liittyviä syventäviä opintoja. Soveltavat kurssit ovat usein työkursseja tai useisiin oppiaineisiin liittyviä kursseja. Lukiomme kurssitarjonta näkyy liitteenä olevassa ainevalintakortissa. Kurssien sisällöistä saa tietoa tässä esitteessä olevista normaaliopetuksen ja VK-opetuksen opetussuunnitelmista. KYL 5

9 6. Miten Kouvolan yhteiskoulun lukioon haetaan? Lukioomme valitaan opiskelijat 2. asteen opintojen yhteishaun kautta. Syksyllä 2009 lukiossamme opintonsa aloittavat 90 opiskelijaa valitaan lukuaineiden keskiarvon perusteella. Kun haluat opiskelijaksi lukioomme merkitse lukiomme 1. sijalle yhteishaussa täytä lukiomme ainevalintakortti (täyttöohje ja harjoittelukappale ovat mukana tässä tiedotteessa) mikäli haluat osittain englanninkielisen opetuksen linjalle, merkitse ainevalintakorttiin rasti kohtaan VK toimita ainevalintakortti opinto-ohjaajallesi joka toimittaa sen lukiomme kansliaan. Hakija saa ainevalintakortin koulunsa opinto-ohjaajalta, koulumme kotisivuilta osoitteesta (valikko Lomakkeet tai Ysi-info) tai koulumme kansliasta, puhelin Tarkempia tietoja yhteishausta antavat perusopetuksen 9. luokkien opinto-ohjaajat. 7. Lisätietoja Lisätietoja lukiostamme saat koulumme kotisivuilta yhteiskoulunlu, rehtorilta , opinto-ohjaajalta ja koulumme kansliasta Lukioesite 2009

10 8. OPETUS LUKIOSSAMME 1. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI ÄIDINKIELENÄ (AI) Valtakunnallisten kurssien suorittamisjärjestys Oppiaine äidinkieli ja kirjallisuus käsittää kuusi pakollista (kurssit 1-6) ja kolme syventävää (kurssit 7-9) kurssia. Pakolliset kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. Syventävistä opinnoista kurssin ÄI7 voi suorittaa ensimmäisen pakollisen kurssin (AI1) jälkeen, mutta syventäville kursseille ÄI8 ja ÄI9 on suositeltavaa osallistua vasta pakollisten kurssien jälkeen. Valtakunnalliset pakolliset kurssit Kurssit arvioidaan arvosanoin Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (ÄI1) Opiskelijan käsitys, kielestä, teksteistä ja niiden tulkinnasta syvenee, ja hänen taitonsa lukea tekstejä kehittyy. Hän osaa jäsentää viestintäympäristöään sekä tunnistaa omia taitojaan puhujana, kirjoittajana, lukijana ja median käyttäjänä. 2. Tekstien rakenteita ja merkityksiä (ÄI2) Opiskelija harjaantuu erittelemään tekstien kieltä, rakenteita ja merkityksiä sekä oppii näkemään yhteyden kontekstiin ja muihin teksteihin. Opiskelija syventää tekstilajituntemustaan ja kehittyy erilaisten tekstien tuottajana. 3. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (ÄI3) Opiskelijan käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen taidetehtävästä ja kulttuurimerkityksestä syvenee. 4. Tekstit ja vaikuttaminen (ÄI4) Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden kieltä erityisesti vaikuttamisen näkökulmasta. Hän perehtyy argumentointiin ja syventää siihen liittyviä tietoja. Hän oppii analysoimaan ja tuottamaan vaikuttamaan pyrkiviä tekstejä. 5. Teksti, tyyli ja konteksti (ÄI5) Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden tyyliä siten, että hän osaa ottaa huomioon kontekstin merkityksen tulkinnassa ja tekstin tuottamisessa. 6. Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (ÄI6) Opiskelija saa yleiskuvan suomen kielen sekä kirjallisuuden ja kulttuurin kehityksestä ja merkityksestä yksilölle ja yhteiskunnalle. Kurssit arvioidaan arvosanoin Puheviestinnän taitojen syventäminen (ÄI7) Opiskelija syventää ja monipuolistaa puheviestintään liittyviä tietojaan ja taitojaan sekä oppii arvioimaan puheviestinnän merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä sekä yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. 8. Tekstitaitojen syventäminen (ÄI8) Opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan analysoida ja tuottaa tekstejä. Kurssin voi suorittaa juuri ennen ylioppilaskirjoituksia. 9. Kirjoittaminen ja nykykulttuuri (ÄI9) Opiskelija perehtyy ajankohtaiseen kulttuuria ja yhteiskuntaa käsittelevään keskusteluun ja nykykirjallisuuteen. Hänen kriittinen ja kulttuurinen lukutaitonsa syvenee, ajattelutaitonsa kehittyy ja kirjallinen ilmaisunsa kypsyy kohti lukion päättötason vaatimuksia. Kurssin voi opettajan harkinnan mukaan suorittaa osin itsenäisesti. KYL syventävät kurssit 10. Kielenhuollon kurssi (ÄI10) Kurssilla opiskelija tutustuu kootusti ja kattavasti kielenhuollon käytänteisiin ja tarkastellaan erilaisten tekstien kieltä, tyyliä ja rakenteita. Kurssin tavoitteena on selkiinnyttää ja sujuvoittaa kirjallista ilmaisua. Kurssi arvioidaan arvosanoin Luovan kirjoittamisen kurssi (ÄI11) Kurssilla opetellaan kirjoittamisen iloa. Harjoitusten tavoitteena on kokeilla sanataiteen eri muotoja ja lajeja, lisätä kirjallisuuden luonteen ja ilmaisutaitojen ymmärrystä ja erityisesti rohkaistua ilmaisemaan itseään kirjoittamalla. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. KYL 7

11 KYL soveltavat kurssit 12. Median maailma (ÄI12) Median maailma verkkokurssilla opiskelija perehtyy joukkoviestinnän kehitykseen, tutustuu mediaympäristöön ja analysoi erityyppisiä mediatekstejä. Kurssi on pakollinen niille, jotka aikovat suorittaa mediadiplomin. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. 13. Mediadiplomi (ÄI13) Median lukiodiplomin tavoitteena on edistää opiskelijan viestintäsivistystä ja erilaisten viestintätaitojen hallintaa, joita mediayhteiskunnan täysivaltainen kansalainen tarvitsee. Mediadiplomi rakentuu viidestä kurssista: Median maailma kurssista, kolmesta mediaan liittyvästä pohjakurssista, jotka lukio määrittelee ja Mediadiplomi-kurssista, jonka aikana opiskelija tekee mediadiplomityön valitsemaltaan median alalta. Diplomityö tehdään kolmantena opiskeluvuonna. Tarkat tiedot mediadiplomista saat opettajaltasi. 14. Kirjallisuusdiplomikurssi (AI14) Kurssilla perehdytään monipuolisesti koti- ja ulkomaiseen kirjallisuuteen ja niiden eri lajeihin. Kirjallisuusdiplomi edellyttää 20 teoksen lukemista lukion aikana ja niihin liittyvien tehtävien tekemistä, minkä vuoksi kurssi on syytä aloittaa jo ensimmäisenä lukuvuonna. Lisätietoa kirjallisuusdiplomista ja sen tehtävistä saat äidinkielen opettajilta. Kurssin suorittamisesta saa kirjallisuusdiplomin, joka arvioidaan arvosanoilla Kirjallisuuspiiri (AI15) Kirjallisuuspiirin tavoitteena on innostaa opiskelijoita lukemaan kaunokirjallisuutta. Kerho kokoontuu lukuvuoden aikana kymmenen kertaa vaihtamaan ajatuksia ja keskustelemaan lukemistaan teoksista. Kymmenestä luettavasta teoksesta, niihin liittyvistä tehtävistä ja kokoontumisajoista sovitaan yhteisesti heti lukuvuoden alussa. Lisätietoja kirjasalongista saat äidinkielen opettajiltasi. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. 2. TOINEN KOTIMAINEN KIELI RUOTSI (RUB1) Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä. Valtakunnalliset pakolliset kurssit Pakolliset kurssit (1 5) suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Numerojärjestyksestä poikkeamisesta opiskelija neuvottelee opettajan kanssa. Kurssit arvioidaan arvosanoin Koulu ja vapaa-aika (RUB1) Kurssilla totutellaan lukion työtapoihin ja kertaillaan peruskoulussa opittua. Aihepiirejä ovat vapaa-aika, ruoka, rahankäyttö ja koulunkäynti. Perehdytään verbien taivutukseen, apuverbeihin, sanajärjestykseen ja lukusanoihin. 2. Arkielämää Pohjoismaissa (RUB2) Kurssin aiheita ovat matkailu, musiikki, perhe ja suku, asuminen sekä pukeutuminen. Rakenteista keskitytään substantiivien ja adjektiivien taivutukseen ja käyttöön. 3. Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa (RUB3) Opitaan kertomaan ruotsiksi kotiseudusta ja -maasta. Tutustutaan Suomeen niin matkailijan kuin suomalaistenkin näkökulmasta. Opiskellaan lisää ja vahvistetaan aiemmin opittuja rakenteita. Aloitetaan kuullunymmärtämiskokeiden systemaattinen harjoittelu. 4. Elämää yhdessä ja erikseen (RUB4) Kurssin tekstit käsittelevät joukkoviestintää, työelämää, liikennettä, elinympäristöä ja luonnonsuojelua. Perehdytään infinitiivin käyttöön, indefiniitti- ja relatiivipronomineihin sekä s-passiiviin. Lisätään kuullunymmärtämisen harjoittelua. 5. Elinympäristömme (RUB5) Kurssin aiheita ovat rakkaus ja kumppanuus, uskonto, eri kulttuurien ja kansallisuuksien kohtaaminen sekä nykypäivän arvomaailma. Opitaan mm. partisiippien muodostus ja käyttö ja syvennetään perusrakenteiden hallintaa. Syventävät kurssit suositellaan suoritettavaksi pakollisten kurssien jälkeen. Muussa tapauksessa opiskelija neuvottelee opettajan kanssa. Kurssit arvioidaan arvosanoin Kulttuurin tekijöitä ja näkijöitä (RUB6) Kurssilla luetaan opiskeluun sekä pohjoismaiseen musiikkiin, kirjallisuuteen, elokuvaan, kuvataiteeseen ja arkkitehtuuriin liittyviä tekstejä. Kerrataan rakenteita ja harjoitellaan runsaasti yo-tutkinnon kuuntelu- ja rakennekokeita sekä kirjoitelmaa. 7. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (RUB7) Kurssin tekstit käsittelevät mm. maailmanlaajuisia ilmiöitä ja kansainvälistä vaikuttamista. Tutustutaan yokokeen tehtävätyyppeihin ja harjoitellaan niitä edellisvuosien kokeiden avulla. Kurssi päättyy preliminäärikokeeseen. 8 Lukioesite 2009

12 KYL syventävät kurssit 8. Abikertaus (RUB8) Kurssilla kerrataan ruotsin rakenteet ja vahvistetaan sanavarastoa erilaisten rakenneharjoitusten, tekstien ja kirjoitelmaharjoitusten avulla kuullunymmärtämistäkään unohtamatta. Eri osa-alueiden painotuksiin on myös opiskelijoilla mahdollisuus vaikuttaa. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. 9. Puhe- ja kuuntelukurssi (RUB9) Kurssilla rohkaistaan opiskelijaa puhumaan ruotsia. Puhumista harjoitellaan mm. roolileikkien, parikeskustelujen ja pelien avulla. Samalla kerrataan ja laajennetaan eri aihepiirien sanastoa. Kurssi sisältää runsaasti kuullunymmärtämisen harjoittelua, erityisesti avoimiin kysymyksiin vastaamista, ja kurssin aikana katsotaan ruotsinkielinen elokuva. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. 10. Perusopetuksen kertaus (RUB10) Kurssilla kerrataan perusopetuksen oppimäärään kuuluvat rakenteet ja keskeinen sanasto sekä totutellaan lukiossa käytettäviin työmenetelmiin. Tavoitteena on parantaa opiskelijan valmiuksia selviytyä pakollisista kursseista. Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti opiskelijoille, joiden perusopetuksen päättöarvosana on alle kahdeksan. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. 3. VIERAAT KIELET A (perusopetuksen vuosiluokilla 1 6 alkanut oppimäärä) Pakolliset kurssit suoritetaan pääsääntöisesti numerojärjestyksessä. Painavasta syystä opiskelija voi poiketa normaalista suoritusjärjestyksestä. Tämä edellyttää neuvottelua kieltä opettavan opettajan kanssa. 3.1 ENGLANTI A (ENA) Valtakunnalliset pakolliset kurssit Kurssit arvioidaan numeroin Nuori ja hänen maailmansa (ENA1) Opiskeltavat aihepiirit ovat valoisa elämänasenne, vapaa-aika ja harrastukset, ihmissuhteet ja niiden merkitys ihmisten välisessä viestinnässä, joita käsitellään eri tekstien avulla. Kurssin painopistealueena on suullinen viestintä. Kieliopista opiskellaan perusverbioppia ja kirjalliseen viestintään kuuluvat lyhyet henkilökohtaiset viestit ja kappalekirjoittaminen. 2. Viestintä ja vapaa-aika (ENA2) Opiskeltavana aihepiirinä on nuori ja muu maailma. Suullisen viestinnän painopistealueena ovat arkipäivän keskustelu- ja palvelutilanteet. Jatketaan perusverbiopin opiskelemista ja perehdytään substantiivioppiin. Kirjallisessa viestinnässä lyhyet henkilökohtaiset viestit. 3. Opiskelu ja työ (ENA3) Kurssin aihepiirinä on koulutus ja työelämä sekä tulevaisuuteen liittyvät unelmat ja toiveet. Aihekokonaisuudet aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys sekä turvallisuus ja hyvinvointi ovat korostetusti esillä. Suullisen viestinnän alueella harjoitellaan aihepiiriin liittyvää viestintää suullisten esitysten, esimerkiksi haastattelujen avulla. Kirjallisessa viestinnässä harjoitellaan virallisen kirjeen laatimista, esim. työpaikan hakukirje. 4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (ENA4) Tekstit käsittelevät yhteiskunnan erilaisia rakenteita ja yksilöä niiden osana. Painopistealueina ovat ymmärtävä lukeminen ja puhuminen. Kurssilla kirjoitetaan erilaisia tarkoituksia varten mm. argumentoiva teksti ja harjoitellaan aihepiiriin liittyvää suullista viestintää. 5. Kulttuuri (ENA5) Aihepiirit käsittelevät kulttuuria monesta näkökulmasta eri aikakausina. Oppilaat valmistavat laajahkon pitkäjänteisyyttä ja itsenäistä työskentelyä vaativan tuotoksen sekä esittävät sen suullisesti. Kurssilla painottuu tekstin ymmärtäminen ja sen tulkinta sekä monipuolinen kirjallinen ilmaisu. Suullinen kielitaito taas korostuu itsenäisesti laaditun tuotoksen esittelyn yhteydessä. 6. Tiede, talous ja tekniikka (ENA6) Sisältöihin kuuluvat teknologia arkipäivän apuna, ihminen keksintöjen maailmassa, median ja mainonnan kriittinen tarkastelu sekä talouselämä ja yrittäjyys. Kurssin painopistealueena on tekstin ymmärtäminen. Lisäksi harjoitellaan asiapitoista kirjoittamista, esimerkiksi muodollinen kirje, artikkelin kirjoittaminen. Ylioppilaskoe perustuu pakollisiin ja valtakunnallisiin syventäviin kursseihin (kurssit 7 ja 8). Suositus on, että myös valtakunnalliset syventävät kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. Opiskelijalla on kuitenkin oikeus valita päinvastainen suoritusjärjestys, ellei hänellä muuten ole mahdollisuutta osallistua molemmille kursseille. Kurssit arvioidaan numeroin KYL 9

13 7. Luonto ja kestävä kehitys (ENA7) Kurssilla aihepiireinä ovat maapallomme ongelmat ja kestävä kehitys. Kurssilla syvennetään kielitaidon kaikkien osa-alueiden hallintaa ja painotetaan abstraktin kielen osaamista. Ymmärtävän lukemisen osuutta korostetaan kurssilla esim. tiivistelmän avulla. Muodollinen englanti on keskeistä kirjoittamisessa. Kuunteluissa pyritään myös abstraktien aiheiden ymmärtämiseen. Keskustellaan yhä muodollisemmista aihepiireistä argumentoiden. 8. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (ENA8) Kurssin aihepiireinä ovat yhteismaailmalliset ja ajankohtaiset tapahtumat sekä erilaiset maailmankuvat. Kurssin tavoitteena on syventää kielitaidon kaikkien osa-alueiden hallintaa ja painottaa abstraktin kielen osaamista. Ymmärtävän lukemisen osuus korostuu edelleen ja muodollinen englanti on keskeistä kirjoittamisessa. Kuunteluissa pyritään myös abstraktien aiheiden ymmärtämiseen. Keskustellaan yhä muodollisemmista aihepiireistä argumentoiden. KYL syventävät kurssit Kurssit voidaan valita milloin tahansa lukioaikana. Kurssi EN11 on tarkoitettu kirjoituksiin valmentautuville, ja se on hyvä suorittaa ylioppilaskirjoituksia edeltävässä jaksossa. 9. Puhumalla paras (ENA9) Kurssilla opetellaan viestintätaitoja esimerkkitilanteiden avulla ja perehdytään englanninkielisten käyttämään small talkiin. Harjoitellaan puheiden pitämistä englanniksi 10. Ajankohtaista prosessoitavaksi (ENA10) Opiskelu tapahtuu pienryhmissä, joissa harjoitellaan sekä suullista että kirjallista viestintää. Kurssilla paneudutaan kielen eri mahdollisuuksiin esimerkiksi uutisoinnissa ja opiskellaan eri tyylilajien vaikutusta lukijan huomion herättämisessä. 11. Kertauskurssi (ENA11) Muodollinen englanti on keskeistä kirjoittamisessa. Ymmärtävän lukemisen osuutta korostetaan. Opitaan hallitsemaan laajoja kielen rakenteiden kokonaisuuksia ja kerrataan lukion kieliopin keskeisimmät rakenteet ylioppilaskirjoituksia varten. 12. Kirjallisuus ja luova kirjoittaminen (ENA12) Pääpaino on luetun tekstin analyyttisessä ymmärtämisessä ja luovan kirjoitetun kielen tuottamisessa. Tehdään ryhmä- ja paritöitä, joiden puitteissa opetellaan niin tulkitsemaan kaunokirjallisuutta kuin käyttämään kaunokirjallisuuden välineitä omassa tekstissä. 13. Kirjoituskurssi (ENA13) Pääpaino on kirjallisessa tuottamisessa ja itsenäisessä työskentelyssä. Lisäksi tehdään pari- ja ryhmätöitä ja näiden arviointia. Kurssille pyritään saamaan syntyperäinen englanninkielinen opettaja mahdollisuuksien mukaan. KYL soveltavat kurssit 14. There are two sides to every picture: intercultural understanding (ENA14) Kurssilla verrataan suomalaista ja jotain englanninkielistä kulttuuria ja pyritään löytämään näistä niin eroavaisuuksia kuin samankaltaisuuksia. Pohditaan kulttuurin merkitystä viestinnässä ja tehdään projektitöitä kulttuurienväliseen viestintään liittyvistä ilmiöistä (esim. kulttuurishokki). 3.2 SAKSA A (SAA) Perusopetuksen vuosiluokilla 1 6 alkanut oppimäärä Valtakunnalliset pakolliset kurssit Kurssit arvioidaan numeroin Nuori ja hänen maailmansa (SAA1) Kurssilla kerrataan peruskoulussa opittua ja tutustutaan lukiolle tyypillisiin työmuotoihin. Painopiste on puheviestinnässä. Aiheena on lähin elämänpiiri. 2. Viestintä ja vapaa-aika (SAA2) Tutustutaan saksankielisen alueen maihin ja nuorten elämäntyyliin. Kurssin painopiste on suullisessa viestinnässä, mutta tehdään myös kirjallisia tehtäviä. 3. Opiskelu ja työ (SAA3) Kurssilla tutustutaan saksankielisten maiden kouluihin. Opitaan kertomaan Suomen koulujärjestelmästä ja omasta koulusta. Tekstinymmärtämistä harjoitellaan lukemalla opiskelusta ja työelämästä kertovia tekstejä. 4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (SAA4) Aihepiirinä ovat yksilön ja yhteiskunnan välinen vuorovaikutus sekä nuorten omat ratkaisut. Puheviestinnän lisäksi harjoitellaan kirjoittamista. Opetellaan kertomaan Suomesta ja suomalaisuudesta. 5. Kulttuuri (SAA5) Kurssilla tutkitaan, mitä kaikkea kulttuuri on. Tutustutaan saksankielisen kirjallisuuden, elokuvan ja julkaisutaiteen aloihin sekä kommunikaatiokulttuuriin. Laaditaan laajahko portfoliotyö kurssin aiheista. Painopiste on kirjallisessa tuottamisessa. Tutustutaan Saksan ja Berliinin historiaan. 10 Lukioesite 2009

14 6. Tiede, talous ja tekniikka (SAA6) Kurssilla tutustutaan erilaisiin elinympäristöihin ja ympäristön tilaan. Aihepiiriin kuuluvat Myös tuotantoelämä, kuluttajuus sekä terveyden- että sairaudenhoito. Tieteen uudet mahdollisuudet saavat taustan historian kulusta. Kurssilla painotetaan vaativamman kieliaineksen ymmärtämistä. Kurssit arvioidaan numeroin Luonto ja kestävä kehitys (SAA7) Antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä Kurssilla jatketaan ymmärtävän lukemisen ja tiivistämisen harjoittelua loppukokeeseen suuntautuen. Painopistealue on tekstin ymmärtämisessä, mutta kirjallista viestintää, esim. perustellun mielipiteen laatimista harjoitellaan myös. 8. Yhteinen maailmamme ja kansainvälistyminen (SAA8) Kurssilla opitaan sanastoa, jolla voi keskustella ja kertoa maapallon ja ihmisen mahdollisuuksista tulevaisuudessa, tutkitaan erilaisten maailmankuvien takana olevia arvoja, tutkitaan eurooppalaista ja globaalia vastuuta. Kurssilla on luontevaa painottaa kaikkien kielen eri osa-alueiden hallintaa ja harjoittaa päättökokeessa tarvittavia taitoja. KYL syventävät kurssit 9. Kommunikatiivinen kurssi (SAA9) Harjoitellaan käyttämään rohkeasti saksan kieltä aidontuntuisissa tilanteissa parikeskusteluissa, roolileikkien ja kommunikatiivisten pelien avulla. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. 10. Saksan kertauskurssi (SAA10) Kurssilla kerrataan kaikki keskeiset saksan kielen rakenteet ja harjoitellaan päättökokeen eri tehtävätyyppejä. Kurssi soveltuu myös B2- ja B3-kielten kertauskurssiksi. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. 3.3 RANSKA A (RAA) Perusopetuksen vuosiluokilla 1 6 alkanut oppimäärä Valtakunnalliset pakolliset kurssit Kurssit arvioidaan numeroin Nuori ja hänen maailmansa (RAA1) Aiheina ovat nuorten jokapäiväinen elämä ja ihmissuhteet, itsestä, perheestä ja harrastuksista kertominen. 2. Viestintä ja vapaa-aika (RAA2) Aiheina ovat mm. viestintä- ja mediaosaaminen ja nuorten vapaa-aika. 3. Opiskelu ja työ (RAA3) Kurssin aiheet liittyvät opiskeluun, työelämään, aktiiviseen kansalaisuuteen ja yrittäjyyteen. 4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (RAA14) Kurssilla perehdytään oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntiin liittyviin aihepiireihin. 5. Kulttuuri (RAA5) Perehdytään kohdemaiden kulttuurin eri osa-alueisiin, esim.kuvataiteeseen, kirjallisuuteen, musiikkiin, elokuvaan, teatteriin tai urheiluun. 6. Tiede, talous ja tekniikka (RAA6) Aihepiireinä eri tieteen alat, tekniikan saavutukset, viestinnän eri muodot ja talouselämä. Kurssit arvioidaan numeroin Luonto ja kestävä kehitys (RAA7) Oppilas perehtyy ympäröivään luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiirin liittyvään kieleen. 8. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (RAA8) Aihepiireinä ovat ajankohtaiset tapahtumat ja erilaisiin maailmankuviin liittyvät aiheet. KYL syventävät kurssit 9. Ylioppilaskirjoituksiin valmentava kurssi (RAA9) Kurssilla kerrataan keskeiset rakenteet ja tehdään tekstinymmärtämistehtäviä ja harjoitellaan päättökokeen eri tehtävätyyppejä. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä eikä sitä voi suorittaa itsenäisesti. KYL 11

15 3.4 VENÄJÄ A (VEA) Perusopetuksen vuosiluokilla 1 6 alkanut oppimäärä Valtakunnalliset pakolliset kurssit Kurssit arvioidaan numeroin Nuori ja hänen maailmansa (VEA1) Niveltävä kurssi, jolla kerrataan peruskoulussa opittua ainesta. Aiheena on tutustuminen ja perheestä ja ystävistä kertominen. Kurssilla pääpaino on suullisessa viestinnässä. 2. Viestintä ja vapaa-aika (VEA2) Opitaan kertomaan nuorten elämästä, vapaa-ajan viettotavoista ja asuinympäristöstä. Harjoitellaan edelleen puheviestinnän eri strategioita. 3. Opiskelu ja työ (VEA3) Opitaan kertomaan Suomen koulujärjestelmästä ja tutustutaan Venäjän koululaitokseen. Harjoitellaan myös kirjallista viestintää ja laaditaan suullisesti ja kirjallisesti oman koulun esittely. 4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (VEA14) Opitaan kertomaan kotimaasta ja seudusta. Pohditaan kulttuurista johtuvia eroja yksilön ja yhteisöjen elämässä. Harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. 5. Kulttuuri (VEA5) Opitaan kertomaan suomalaisesta kulttuurista ja tutustutaan venäläisen kulttuurin ominaispiirteisiin. Keskitytään tekstien ymmärtämiseen ja tiivistelmien laatimiseen. Kirjallisen viestinnän lisäksi laaditaan suullinen esitys. 6. Tiede, talous ja tekniikka (VEA6) Harjoitellaan vaativienkin tekstien ymmärtää lukemista. Aiheina ovat tieteen ja tekniikan saavutukset, liikenne, talouselämä ja kulutus. Pohdimme myös yksilön vastuuta ja vaikutusmahdollisuuksia. Kurssit arvioidaan numeroin Luonto ja kestävä kehitys (VEA7) Oppilas perehtyy ympäröivään luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiirin liittyvään kieleen. Kurssilla jatketaan ymmärtävän lukemisen ja tiivistämisen harjoittelua. Painopistealue on tekstin ymmärtämisessä. Myös kirjoittamista harjoitellaan, esim. perustellun mielipiteen laatimista. 8. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (VEA8) Aihepiireinä ovat ajankohtaiset tapahtumat ja erilaisiin maailmankuviin liittyvät aiheet. Kurssilla on luontevaa painottaa mahdollisimman monta kielen eri osa-aluetta ja harjoitella päättötutkinnossa tarvittavia taitoja. 4. VIERAAT KIELET B2 (perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkanut oppimäärä) Kurssien suorittamisjärjestys Kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Painavasta syystä opiskelija voi poiketa normaalista suoritusjärjestyksestä. Tämä edellyttää neuvottelua kieltä opettavan opettajan kanssa. 4.1 SAKSA B2 (SAB2) Kurssit arvostellaan numeroin Vapaa-aika ja harrastukset (SAB21) Seurataan saksalaisten nuorten elämää Neustadtissa. Harjoiteltavia viestintätilanteita ovat mm. itsestä, harrastuksista ja koulunkäynnistä kertominen, ostoksilla käynti ja ravintolassa asiointi. Kerrataan perusopetuksessa opitut rakenteet. 2. Meillä ja muualla (SAB22) Opitaan esittelemään Suomea ja omaa kotiseutua. Tutustutaan Saksaan, Itävaltaan ja Sveitsiin ja niiden suurimpiin kaupunkeihin. Harjoitellaan matkustamiseen liittyviä viestintätilanteita ja opitaan lisää rakenteita, mm. aikamuotoja ja prepositioita. 12 Lukioesite 2009

16 3. Ennen ja nyt (SAB23) Aihepiirejä ovat mm. asuminen maalla ja kaupungissa sekä elämä Saksassa ennen ja nykyään. Opitaan kertomaan terveydentilasta ja asioimaan lääkärissä. Opitaan lisää rakenteita, mm. adjektiivien taivutus. 4. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (SAB24) Kurssin aiheita ovat koulunkäynti ja opiskelu sekä ammatit, työnhaku ja tulevaisuudensuunnitelmat. Kerrataan 1. vuonna opittuja rakenteita ja opitaan uusia. Aloitetaan kuullunymmärtämiskokeiden ja kirjallisen tuottamisen harjoittelu. 5. Kulttuuri (SAB25) Tutustutaan saksalaiseen kulttuuriin: musiikkiin, kirjallisuuteen, kuvataiteeseen, teatteriin ja elokuvaan. Lisätään kuullunymmärtämisen harjoittelua ja opitaan lisää rakenteita. 6. Yhteinen maapallomme (SAB26) Aiheita ovat yhteiskunnan toiminta sekä maapallon tila ja tulevaisuus. Opitaan viimeiset keskeiset rakenteet ja kerrataan ennen opittuja opiskelijoiden toiveiden ja tarpeiden mukaan. 7. Tiede ja tekniikka (SAB27) Kurssin aiheena on nykyajan tekniikka elämää helpottavana ja vaikeuttavanakin asiana. Kieliopista kerrataan verbioppi sekä konjunktiot ja sanajärjestys. Rakenteita kerrataan myös edellisvuosien yo-kokeiden rakennetehtävien avulla. Kuullunymmärtämistä harjoitellaan runsaasti. 8. Luonto ja kestävä kehitys (SAB28) Lappi lomakohteena, suhtautuminen susiin ja karhuihin, Suomen ja Saksan luonnon kuvailu eri vuodenaikoina ja energiakysymykset ovat kurssin aiheita. Kieliopista kerrataan mm. substantiivit, adjektiivit ja pronominit. Päättökokeeseen valmistaudutaan myös edellisvuosien kokeiden avulla. 4.2 RANSKA B2 (RAB2) Kurssit arvostellaan numeroin Vapaa-aika ja harrastukset (RAB21) Aiheina nuoren jokapäiväiseen elämään ja harrastuksiin liittyvät tilanteet. 2. Meillä ja muualla (RAB22) Aiheina ovat oman maan ja ranskankielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. 3. Ennen ja nyt (RAB23) Kurssilla käsitellään esim. terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä aiheita, yhteiskuntaa ennen ja nyt. 4. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (RAB24) Kurssilla käsitellään mm. koulua, jatko-opiskelua, työelämää sekä nuorten tulevaisuuden suunnitelmia. 5. Kulttuuri (RAB25) Perehdytään esim. kohdekulttuurin kuvataiteeseen, kirjallisuuteen, musiikkiin, elokuvaan, teatteriin tai urheiluun harjoittaen kaikkia kielitaidon alueita. 6. Yhteinen maapallomme (RAB26) Aiheina ovat oman maan ja ranskankielisten maiden yhteiskuntien toiminta, maapallon tila ja tulevaisuus. 7. Tiede ja tekniikka (RAB27) Tutustutaan esim. eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin. 8. Luonto ja kestävä kehitys (RAB28) Tutustutaan oman ja kohdekielisten maiden luontoon ja sen ilmiöihin sekä miten luontoon suhtaudutaan kyseisissä kulttuureissa. 4.3 VENÄJÄ B2 (VEB2) Kurssit arvostellaan numeroin Vapaa-aika ja harrastukset (VEB21) Kurssilla kerrataan tavalliset jokapäiväisen elämän kommunikaatiotilanteet. Harjoitellaan kertomaan harrastuksista ja erilaisista vapaa-ajan viettotavoista. 2. Meillä ja muualla (VEB22) Opitaan kertomaan omasta kotimaasta ja seudusta venäjäksi ja tutustutaan venäläisten nuorten elämästä kertoviin teksteihin. 3. Ennen ja nyt (VEB23) Harjoitellaan lukemisen erilaisia strategioita yksilön elämänvaiheista kertovien tekstien avulla. Laaditaan oma pienoiselämänkerta. Opetellaan pitämään pieni maljapuhe. Opitaan yhteiskunnalliseen aiheeseen liittyvää sanastoa. KYL 13

17 4. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (VEB24) Opitaan koulunkäyntiin ja opiskeluun liittyvää sanastoa. Harjoitellaan kertomaan omasta opiskelusta ja tulevaisuudensuunnitelmista. 5. Kulttuuri (VEB25) Kurssilla opitaan sanastoa, jolla voi kertoa kulttuurin eri osa-alueista. Kurssilla harjoitellaan sekä lukemaan, kirjoittamaan että puhumaan kirjallisuudesta, kuvataiteista, musiikista, elokuvista, teatterista ja urheilusta. Keskustellaan myös suomalaisen ja venäläisen kulttuurin ominaispiirteistä. 6. Yhteinen maapallomme (VEB26) Kurssilla harjoitellaan lukemaan yhteiskunnalliseen toimintaan, maapallon tilaan ja tulevaisuuteen liittyviä yleistajuisia tekstejä. Kuvauksia ja yksinkertaisia selostuksia laaditaan suullisesti ja kirjallisesti. 7. Tiede ja tekniikka (VEB27) Kurssilla opitaan eri tieteenaloihin ja tekniikkaan liittyvää sanastoa. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. Kerrataan rakenteita. 8. Luonto ja kestävä kehitys (VEB28) Opitaan luontoon ja luonnonilmiöihin liittyvää sanastoa. Harjoitellaan vaativahkojen tekstien ymmärtämistä ja vahvistetaan päättökokeessa tarvittavia taitoja. 5. VIERAAT KIELET B3 (lukiossa alkava oppimäärä) Kurssien suorittamisjärjestys Kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Painavasta syystä opiskelija voi poiketa normaalista suoritusjärjestyksestä. Tämä edellyttää neuvottelua kieltä opettavan opettajan kanssa. 5.1 SAKSA B3 (SAB3) Kurssit arvostellaan numeroin Hyvää päivää, hauska tutustua (SAB31) Lähdetään seuraamaan nuorten elämää Saksassa. Opitaan tervehtimään ja esittäytymään, kertomaan omasta itsestä ja perheestä sekä keskustelemaan säästä. 2. Näin asiat hoituvat (SAB32) Ostetaan matkalippu, neuvotaan tietä, majoitutaan, syödään ravintolassa ja opetellaan terveyteen liittyvää sanastoa. 3. Vapaa-aika ja harrastukset (SAB33) Opitaan selviytymään puhelimessa, keskustelemaan asumisesta ja pukeutumisesta ja harjoitellaan ostamaan pääsylippu. Tutustutaan saksalaisiin juhliin. 4. Meillä ja muualla (SAB34) Tutustutaan keskieurooppalaiseen maaseutuun ja suurkaupunkeihin, ja vertaillaan elämää eri elinympäristöissä. Saadaan tietoa Wienistä ja Berliinistä. 5. Ennen ja nyt (SAB35) Kurssin teemoja ovat tekniikka ja luonnontiede, eläin- ja ympäristönsuojelu sekä saksankieliset nerot Goethe ja Einstein. Tutustutaan Sveitsiin. 6. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat Opitaan kertomaan tarkemmin harrastuksista ja nuoren aikuisen elämään liittyvistä asioista. Aihepiirejä ovat mm. seurustelu, armeija ja sukupuolten väliset erot. Tutustutaan Müncheniin ja Baijerin osavaltioon. 7. Kulttuuri (SAB37) Käsitellään mm. elokuvaa, teatteria, musiikkia, urheilua, kuvataidetta ja kirjallisuutta. Kerrataan rakenteita erillisen kielioppikirjan avulla ja harjoitellaan yo-tutkinnon kuuntelu- ja rakennekokeita. 8. Yhteinen maapallomme (SAB38) Teemoina ovat mm. Suomen ja Saksan väliset suhteet, sota ja rauha, maapallon kantokyky ja ilmastonmuutos. Kerrataan edelleen rakenteita ja harjoitellaan kaikkia yo-kokeen osa-alueita. KYL syventävät kurssit 9. Ylioppilaskirjoituksiin valmentava kurssi (SAB39) Kurssilla tehdään kuullun-, tekstinymmärtämis-, ja rakennetehtäviä sekä kirjoitetaan aineita. 14 Lukioesite 2009

18 5.2 RANSKA B3 (RAB3) Kurssit arvostellaan numeroin Hyvää päivää, hauska tutustua (RAB31) Nuoren jokapäiväinen elämä ja perheeseen liittyvät tilanteet. Opetellaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän tilanteista. 2. Näin asiat hoituvat (RAB32) Aiheina ovat ostoksilla käynti ja esim. pankki-, posti-, lääkäri- liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluiden käyttö. 3. Vapaa-aika ja harrastukset (RAB33) Aiheina ovat mm. nuorten kiinnostuksen kohteet, vapaa-ajan vietto ja harrastukset. 4. Meillä ja muualla (RAB34) Aihepiireinä ovat mm. oman maan ja kohdemaiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. 5. Ennen ja nyt (RAB35) Aiheina ovat esim. terveys ja hyvinvointi; tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. 6. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (RAB36) Kurssi keskittyy mm. kouluun, jatko-opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. 7. Kulttuuri (RAB37) Kurssin aiheina on esim. ranskankielisten maiden kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. 8. Yhteinen maapallomme (RAB38) Aiheina ovat mm. oman maan ja ranskankielisten maiden yhteiskuntien toiminta sekä maapallon nykytila ja tulevaisuuden näkymät. KYL syventävät kurssit 9. Ylioppilaskirjoituksiin valmentava kurssi (RAB39) Kurssilla tehdään kuullun-, tekstinymmärtämis-, ja rakennetehtäviä sekä kirjoitetaan aineita. 5.3 VENÄJÄ B3 (VEB3) Kurssit arvostellaan numeroin Hyvää päivää, hauska tutustua (VEB31) Kurssilla opitaan kyrilliset äänteet ja kirjaimet. Opitaan kertomaan itsestä, tutustumaan ja rohkeasti käyttämään venäjän kieltä suullisissa viestintätilanteissa, kuten tervehdittäessä, tiedusteluissa ja neuvomisessa. 2. Näin asiat hoituvat (VEB32) Kurssilla opitaan arkisissa tilanteissa tarvittavia kohteliaita sanontoja. Rohkaistaan opiskelijoita kommunikoimaan venäjäksi jokapäiväisen elämän tilanteissa. Perehdytään venäläiseen tapaan kommunikoida. 3. Vapaa-aika ja harrastukset (VEB33) Aiheina ovat nuorten jokapäiväinen elämä, vapaa-ajan vietto ja harrastukset. Kommunikatiivisissa harjoituksissa opetellaan keskustelemaan em. aiheista. 4. Meillä ja muualla (VEB34) Opitaan kertomaan omasta kotimaasta ja seudusta venäjäksi ja tutustutaan venäläisten nuorten elämästä kertoviin teksteihin. 5. Ennen ja nyt (VEB35) Harjoitellaan lukemisen erilaisia strategioita yksilön elämänvaiheista kertovien tekstien avulla. Laaditaan oma pienoiselämänkerta. Opetellaan pitämään pieni maljapuhe. Opitaan yhteiskunnalliseen aiheeseen liittyvää sanastoa. 6. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (VEB36) Opitaan koulunkäyntiin ja opiskeluun liittyvää sanastoa. Harjoitellaan kertomaan omasta opiskelusta ja tulevaisuudensuunnitelmista. 7. Kulttuuri (VEB37) Kurssilla opitaan sanastoa, jolla voi kertoa kulttuurin eri osa-alueista. Kurssilla harjoitellaan sekä lukemaan, kirjoittamaan että puhumaan kirjallisuudesta, kuvataiteista, musiikista, elokuvista, teatterista ja urheilusta. Keskustellaan myös suomalaisen ja venäläisen kulttuurin ominaispiirteistä. 8. Yhteinen maapallomme (VEB38) Kurssilla harjoitellaan lukemaan yhteiskunnalliseen toimintaan, maapallon tilaan ja tulevaisuuteen liittyviä yleistajuisia tekstejä. Kuvauksia ja yksinkertaisia selostuksia laaditaan suullisesti ja kirjallisesti. KYL 15

19 KYL syventävät kurssit 9. Ylioppilaskirjoituksiin valmentava kurssi (VEB39) Kurssilla kerrataan keskeiset rakenteet ja tehdään tekstinymmärtämistehtäviä ja harjoitellaan päättökokeen eri tehtävätyyppejä. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä eikä sitä voi suorittaa itsenäisesti. 6. MUUT KIELET 6.1 LATINA (LA) KYL soveltavat kurssit Kursit arvostellaan suoritusmerkinnällä. 1. Cursus primus (LA1) Opitaan klassisen latinan ääntäminen ja lentäviä lauseita. Opiskellaan muutamia latinan kieliopin keskeisiä rakenteita ja perussanastoa. Tutustutaan muutaman roomalaisen runoilijan tuotantoon. 2. Cursus secundus (LA2) Kurssilla opitaan lisää sanastoa ja keskeisiä kielen rakenteita. Opitaan ymmärtämään antiikin perinnön merkitys eurooppalaiselle kulttuurille. 6.2 VENÄJÄ ABC (VE) KYL soveltavat kurssit Venäjän ABC-kurssi (VEabc) Kurssilla opitaan kyrilliset kirjaimet ja venäjän kielen äänteet sekä venäjän kielen alkeistaidot. Harjoitellaan tavallisimpien jokapäiväisen elämän tilanteisiin liittyvää kielitaitoa. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä. 7. MATEMATIIKKA (MA) Matematiikan asema aikamme kulttuurissa edellyttää valmiutta ymmärtää, hyödyntää ja tuottaa matemaattisesti esitettyä tietoa. Matematiikan opetuksen tehtävänä on tutustuttaa opiskelija matemaattisen ajattelun malleihin sekä matematiikan perusideoihin ja rakenteisiin, opettaa käyttämään puhuttua ja kirjoitettua matematiikan kieltä sekä kehittää laskemisen ja ongelmien ratkaisemisen taitoja. Pitkä oppimäärä ja lyhyt oppimäärä Matematiikan osaamista yhteiskunnassa tarvitaan pelkistetysti ammattilaistasolla ja kansalaistasolla. Ammattilaistason valmiuksia kehitetään matematiikan pitkässä oppimäärässä. Kansalaistason valmiusvaatimuksiin pyritään lyhyessä matematiikassa. Toisaalta lyhyen oppimäärän opiskelleen mahdollisuutta siirtyä myöhemmin matemaattisille aloille tuetaan kurssilla MAB8. Molempien oppimäärien suorittajille soveltuvia syventäviä kursseja ovat MAA11 ja MAB7. Oppimäärän vaihto Vaihdettaessa oppimäärää pitkästä lyhyeen opiskelijan suorittamat pitkän kurssit muunnetaan lyhyen kursseiksi pääsääntöisesti seuraavasti: MAA1 MAB1 MAA3 MAB2 MAA6 MAB5 MAA7 MAB4 MAA8 MAB3 7.1 MATEMATIIKKA, pitkä oppimäärä (MAA) Valtakunnalliset pakolliset kurssit Kurssit arvostellaan numeroin Funktiot ja yhtälöt (MAA1) ensimmäisen asteen yhtälön sovelluksia potenssikäsitteen laajentaminen eksponenttifunktio 2. Polynomifunktiot (MAA2) peruslaskutoimitukset polynomeilla toisen ja korkeamman asteen yhtälöt ja epäyhtälöt rationaalilausekkeiden sieventäminen 16 Lukioesite 2009

20 rationaaliyhtälöt ja epäyhtälöt 3. Geometria (MAA3) Keskeinen taso- ja avaruusgeometria sovelluksineen. 4. Analyyttinen geometria (MAA4) Analyyttinen geometria on geometriaa koordinaatistossa. Keskeiset sisällöt: suora, paraabeli, ympyrä ja ellipsi. 5. Vektorit (MAA5) Vektorilaskun perusteet tasossa ja avaruudessa. 6. Todennäköisyys ja tilastot (MAA6) kuvailevaa tilastotiedettä todennäköisyyden lajeja todennäköisyysjakaumia 7. Derivaatta (MAA7) Differentiaalilaskennan keskeisiä käsitteitä ovat raja-arvo, jatkuvuus ja derivaatta. Kurssi rajoittuu polynomi- ja rationaalifunktioihin. 8. Juuri- ja logaritmifunktiot (MAA8) Tutkittavien funktioiden joukko laajenee käsittämään juuri- eksponentti ja logaritmifunktiot. 9. Trigonometriset funktiot ja lukujonot (MAA9) trigonometrian perusteet trigonometristen funktioiden derivaatat lukujonot 10. Integraalilaskenta (MAA10) integraalifunktiot määrätty integraali sovelluksineen. 11. Lukuteoria ja logiikka (MAA11) Logiikan perusteita. Todistamismenetelmiä. Kokonaislukujen ominaisuuksia. 12. Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä (MAA12) Virheen arviointia. Yhtälön numeerisia ratkaisumenetelmiä. Algoritmin käsite. Polynomien jakoalgoritmi ja jakoyhtälö. Numeerinen derivointi ja integrointi. 13. Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi (MAA13) Funktion jatkuvuus, derivoituvuus, integroituvuus ja raja-arvo äärettömyydessä. Epäoleelliset integraalit. Jatkuvat todennäköisyysjakaumat. KYL syventävät kurssit 14. Pitkän matematiikan kertauskurssi (MAA14) Pitkän matematiikan oppimäärän kertaus ja valmistautuminen ylioppilaskirjoituksiin. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. 7.2 MATEMATIIKKA, lyhyt oppimäärä (MAB) Valtakunnalliset pakolliset kurssit Kurssit arvostellaan numeroin Lausekkeet ja yhtälöt (MAB1) suureiden välinen lineaarinen riippuvuus ja verrannollisuus prosenttilaskenta ongelmien muotoileminen yhtälöiksi toisen asteen polynomifunktio ja toisen asteen yhtälön ratkaiseminen. 2. Geometria (MAB2) kuvioiden yhdenmuotoisuus suorakulmaisen kolmion trigonometria kuvioiden ja kappaleiden pinta-alan ja tilavuuden määrittäminen geometrian menetelmien käyttö koordinaatistossa. 3. Matemaattisia malleja (MAB3) lineaarisen ja eksponentiaalisen mallin soveltaminen potenssiyhtälön ratkaiseminen eksponenttiyhtälön ratkaiseminen logaritmin avulla. 4. Matemaattinen analyysi (MAB4) polynomifunktion derivaatta polynomifunktion kulun tutkiminen polynomifunktion suurimman ja pienimmän arvon määrittäminen graafisia ja numeerisia menetelmiä. KYL 17