Uudenmaan sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu Työpaja järjestöille - yhteenveto

Transkriptio

1 Uudenmaan sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu Työpaja järjestöille - yhteenveto Messukeskus, Helsinki

2 SOTE valmistelutyöryhmät ja palvelukokonaisuudet 1. Aikuisten sosiaalipalvelut 2. Ikääntyneet 3. Lapset, nuoret ja perheet 4. Päihde- ja mielenterveyspalvelut 5. Suun terveydenhuolto 6. Sote-keskus (suoran valinnan palvelut) 7. Tutkimus, kehittäminen ja opetus 8. Työterveyshuolto 9. Vammaisten palvelut

3 Tarkempaan työstöön valitut tarkastelunäkökulmat 1. Palvelujen käyttäjät, käyttäjäryhmät 2. Palvelujen käyttäjien määräytyminen 3. Palvelutarpeen selvittäminen 4. Vaikuttavuus 5. Sidosryhmät ja kumppanuudet 6. Palvelulupaus 7. Henkilöstö 8. Resurssit 9. Hyvät käytännöt, kehittämishankkeet 10. Palvelujen yhdyspinnat ja yhteistyö muiden palveluiden kanssa 11. Palvelun laatu 12. Toiminnalliset ja taloudelliset mittarit 13. Osallisuus ja vaikuttaminen 14. Kielelliset oikeudet 15. Muutoksen mahdollisuudet ja muutos asiakasnäkökulmasta 16. Muutoksen uhat 17. Muut toimintaympäristön muutokset

4 Yleiset huomiot Pääviesteinä uudistuksen valmisteluun ryhmätöistä nousee erityisesti palveluja ja palveluketjuja tarkasteltaessa huomion kiinnittäminen: Asiakaslähtöisyyteen -> palveluiden rakentaminen alhaalta ylös erityisesti saavutettavuuden ja tasa-arvoisuuden näkökulma mielessä pitäen Ennaltaehkäisyyn -> tulee tarkastella kokonaiskustannuksia pidemmällä aikajänteellä ( kerralla kuntoon ) Kokonaisvaltaisuuteen -> pitää tunnistaa yksilölliset palvelutarpeet, arvioida palvelutarpeet kokonaisuutena joustavasti välttäen jäykkiä ja määrittelyjä Järjestöjen näkökulmasta on tärkeää, että järjestöjen kokemusasiantuntemus tulee uudistuksessa ja myös tulevissa palveluissa käyttöön. Järjestöjen rooli korostuu tiedon välittäjinä, verkostoijina ja palveluja tarvitseville vertaistuen tarjoajina. Lisäksi on tärkeää, että huomioidaan sekä huolehditaan järjestöjen yhdyspinnoista edelleen kuntiin ja tuleviin maakuntiin.

5 Pääviestit: Aikuisten sosiaalipalvelut Osallisuus ja vaikuttaminen: Osallisuus syntyy tekemisen kautta. Tulee rakentaa erilaisia osallisuuden polkuja sekä taata palvelujen saavutettavuus. Vaikuttavuus: Vaikuttavuuden kannalta on olennaista miettiä ennaltaehkäisyn insentiivit, joita miettimään ja rakentamaan tarvitaan myös järjestöt mukaan. Palvelutarpeen selvittäminen: SO ja TE integrointi on erittäin olennaista. Järjestöillä on merkittävä rooli varmistaa, että tieto palveluista jatkossa löytyy ja tavoittaa palveluja tarvitsevat. Palvelujen käyttäjät: Pitkäaikaissairaat ja asunnottomat ovat erityisesti haastavimmat asiakasryhmät.

6 Pääviestit: Ikääntyneet Osallisuus ja vaikuttaminen: Kuulluksi tuleminen on tärkeää. Lisäksi on huomioitava digitaalisuus ja sen mukanaan tuoma kehitys niin, että kaikilla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa vaikkei digitaidot riittäisikään (koulutus myös tärkeää). Voidaan vaikuttaa vanhusneuvostojen ja maakuntavaltuuston kautta sekä yhteistyössä järjestöjen kanssa. Vaikuttavuus: Onnistuminen kumppanuuksissa ja eri osapuolten tiivis yhteistyössä ikääntyneiden palveluissa on erittäin kriittistä vaikuttavuuden näkökulmasta. On turvattava kumppanuusyhteistyö vanhusjärjestöjen ja kaupunkien (sekä jatkossa maakunnan) kesken. Sektoreiden rajapinnoille syntyvät palvelut on mahdollistettava (myös vaikeasti mitattavat asiat). Palvelutarpeen selvittäminen: Ennaltaehkäisevä työ on kustannustehokkuuden kannalta olennaista (ikääntyneiden toimintakyvyn tunnistaminen). Kuntien ennaltaehkäisevä työ on siirrettävä sellaisenaan maakuntiin. Tavoitteena tulisi olla, että mahdollisimman pieni osa (enintään 5 %) on jatkuvien pitkäaikaisten palvelujen piirissä. Kuntouttava toiminta on huomioitava erityisesti sekä moniammatilliset palvelut. Palvelujen käyttäjät, käyttäjäryhmät: On huomioitava, että vanhusväestön osaaminen ja arjen mahdollisuudet käyttää palveluja digitaalisia kanavia pitkin ovat hyvin rajalliset.

7 Pääviestit: Lapset, nuoret ja perheet Osallisuus ja vaikuttaminen: Resursseja ennaltaehkäiseviin palveluihin ja tukea verkkopalveluille. Vaikuttavuus: Perheen sisällä erilaisia yksilöllisiä tukitarpeita, työtapojen arviointi sekä hyvien käytäntöjen levittäminen. Tärkeää katsoa palveluja organisaatiorajat ylittäen palvelukokonaisuuksina palvelun tarvitsijoiden näkökulmasta. Palvelutarpeen selvittäminen: On oltava yksilöllinen selvittäminen ja riittävä panos heti alussa. Vertaistuki on olennainen huomioitava asia. Palvelujen käyttäjät, käyttäjäryhmät: Järjestöverkostojen ja asiantuntijuuden hyödyntäminen tulee huomioida valmistelussa ja palveluiden tuottamisessa

8 Pääviestit: Päihde- ja mielenterveyspalvelut Osallisuus ja vaikuttaminen: Kokemusasiantuntijoiden hyödyntäminen sisältöjä suunnitellessa on olennaista, jotta palvelut kohtaavat tarpeen. Vaikuttavuus: Palveluohjauksen ja katkeamattoman hoitoketjun merkitys näillä ryhmillä erityisen suuri. Kokonaisvaltaisessa tuessa mukana esim. asunto. Palvelutarpeen selvittäminen: Tiedon jakaminen vertaistuesta. Huomioitava monenlainen tuen tarve esim. iäkkäät, vammaiset, viittomakieliset, nuoret. Palvelujen käyttäjät, käyttäjäryhmät: Palveluiden pitää olla kokonaisvaltaisia ja asiakkaita tulee tarkastella kokonaisvaltaisesti.

9 Pääviestit: Sote-keskus (suoran valinnan palvelut) Osallisuus ja vaikuttaminen: Palvelusopimuksissa pitää olla auki purettuna, miten asiakkailla on mahdollisuus vaikuttaa palveluihin. Asiakkaan ääni kuuluviin. Vaikuttavuus: Asiakastyytyväisyyden arviointi ja laadun valvonta. Toimiva palveluohjaus, toimipisteiden ja palveluiden saavutettavuus ja esteettömyys (pitää olla kilpailutusehtoina) Palvelutarpeen selvittäminen: Kokonaisvaltaiset laadukkaat palvelut Palvelujen käyttäjät, käyttäjäryhmät: Järjestöjen kokemus ja asiantuntemus käyttöön prosesseihin.

10 Pääviestit: Tutkimus, kehittäminen ja opetus Osallisuus ja vaikuttaminen: Kokemusasiantuntijoiden todellinen rooli eli kuuleminen ja mukana suunnittelussa, kehittämisen palvelumuotoilussa, opettamisessa ja tutkimuksissa. Vaikuttavuus: Järjestöt toimivat palveluaukkojen esiintuojina tutkimusyhteistyössä. Näitä pitää tuoda esille yhteistyössä tutkimuksen kanssa tehokkaasti. Palvelutarpeen selvittäminen: Tiedon kerääminen ja analysointi: järjestöt ja tutkijat yhdessä Palvelujen käyttäjät, käyttäjäryhmät: Ongelmista voimavaralähtöiseen, resilienssiä vahvistavaan ratkaisukeskeiseen lähestymiseen. Kokeilukulttuuri yli sektorirajojen.

11 Pääviestit: Työterveyshuolto Osallisuus ja vaikuttaminen: Myös järjestöt ovat työnantaja, mikä tulee noteerata paremmin. Vaikuttavuus: Järjestöt palveluntuottaja yhteistyössä. Järjestöillä on merkittävä rooli kansanterveyden edistämisessä sekä siihen liittyvässä valistuksessa ja monien negatiivisten vaikutusten ennaltaehkäisyssä. Palvelujen käyttäjät ja käyttäjäryhmät: Tärkeää säilyttää sairaanhoitopalvelut osana työterveyttä ja huolehdittava eri tasoisten palvelusuhteissa olevien asiakkaiden yhdenvertaisuuden palveluiden saatavuudessa ja jonoissa.

12 Pääviestit: Vammaisten palvelut Osallisuus ja vaikuttaminen: Erityishuomio lasten, erityisryhmien, vuorovaikutusrajoitteisen kuulemiseen. Henkilön lähipiirin kuuleminen, koko perheen tilanteen kartoitus (esim. vammaisen lapsen perhe) asiakasta kunnioittaen. Kuntoutustahojen suosituksia ei pidä ohittaa. Ei mitään meistä ilman meitä! (perustuslaki, YKn vammaissopimus). Tasavertaisuuden ja itsemääräämisoikeuden korostaminen. Esteettömyys ja saavutettavuus huomioitava rakennetussa ympäristössä, it- ympäristössä, palvelusuunnittelussa sekä tiedollisessa ja kielisessä saavutettavuudessa. Kaikki asiat (esim. soteuudistuksen) käytettävä valmisteluvaiheessa vammaisneuvostoissa ja järjestöissä lausunnolla muuten tärkeitä asioita voi jäädä huomiotta. Ei ylhäältä alas päin vaan alhaalta ylöspäin. Vaikuttavuus: Lain hengen tulee toteutua! Hyvä palvelu luo ihmisarvon (lakipohja). Kokemusasiantuntijoita tulee hyödyntää palveluiden tuottamisessa. Yhdyspinnat muihin palveluihin ovat tärkeitä. Itsemääräämisoikeus, itsenäisyys ja tasa-arvon tunne lisääntyvät. Kilpailutuksella ostetaan usein vain kauniita sanoja. Vammaisten asumispalvelut ja muut palvelut on irrotettava hankintalaista - yksilöllinen valinta mahdollistuu ja vaikuttavuus kohentuu. Palvelutarpeen selvittämisen jälkeen myös palveluiden toteutus tulee tehdä tarpeen mukaisesti. Palvelujen käyttäjät ja käyttäjäryhmät: Asian mukaiset palvelut oikea aikaisesti! Kokemusasiantuntijuus ja neuvontapalvelut tärkeitä. Yhden luukun periaate on tärkeä huomioiden useiden palveluiden tarvitsijat. Kehitettävä luotettava tuetun päätöksenteon malli ja otettava se käyttöön. Oma ääni on saatava esille, jotta omat palvelut voidaan räätälöidä mahdollisimman hyvin. Palvelutarpeen selvittäminen: Vammaisten osallistuminen yksilöllisesti palvelutarpeen selvittämiseen. Päätösten tulee perustua henkkoht tarpeeseen. Palvelutarvearviointi luotettavasti, nopeasti ja asiakaslähtöisesti. Tulkkaus kuntoon, viittomakieli yms. omakieliset palvelut myös vammaisille maahanmuuttajille. Arviointitilanteessa kuulokojeiden käyttäjät huomioitava (induktiosilmukka käyttöön) 3.sektori mukaan: kuulolähetit, vertaisryhmät, virkistystoiminta. Vammaisten osallistuminen yksilöllisesti palvelutarpeen selvittämisessä, tarvitaan asiantuntijoita järjestöistä.

13 Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI