Varsovan Suomi koulun opetussuunnitelma Juha Pietiläinen Sari Eriksson 2016

Transkriptio

1 Varsovan Suomi koulun opetussuunnitelma Juha Pietiläinen Sari Eriksson

2 Sisällysluettelo Sisällysluettelo Johdanto Opetuksen arvoperusta ja tehtävä Opetuksen arvoperusta Opetuksen tehtävä ja koulun toiminta Koulun oppimiskäsitys Opettajan rooli Koulun yleiset tavoitteet 1. Suomen kielen kehittyminen Oppimisympäristö Opetuksen tavoitteet, sisältö, työtavat ja arviointi ikäryhmittäin 1. Alle kouluikäiset: 3 6 vuotiaat 2. Pienet koululaiset: 7 11 vuotiaat 3. Nuoriso: vuotiaat Tämä opetussuunnitelma on julkaistu Creative Commons CC BY 4.0 lisenssillä. Se tarkoittaa, että saat käyttää tekstiä vapaasti myös kaupallisiin tarkoituksiin ja julkaista alkuperäisen pohjalta muokattuja tekstejä, kunhan julkaiset ne samalla lisenssillä ja muistat mainita alkuperäiset kirjoittajat. Lue lisää osoitteessa Kannen kuva: Wikimedia Commons. 1

3 Johdanto Opetushallituksen mukaan Suomi koulut ovat syntyneet maailmalla ulkosuomalaisten omasta tarpeesta ja aloitteesta välittää lapsilleen suomalainen kulttuuriperintö. Suomi koulut eivät ole osa Suomen varsinaista koulutusjärjestelmää, mutta niillä on tärkeä rooli ulkosuomalaisten suomen kielen ja kulttuurin osaamisen turvaajina. <viite: koulujen_opetussuunnitelmasuositus_2015.pdf > Varsovan Suomi koulussa täydennetään lasten suomen kieltä ja suomen kulttuurin tuntemusta. Koulumme Suomi kuuluu maailmanlaajuiseen Suomi koulujen verkostoon, joiden tehtävänä on kehittää ja ylläpitää suomalaistaustaisten lasten ja nuorten suomen kielen taitoa heidän asuessaan ulkomailla. Osa Suomi koulussa opiskelevista lapsista asuu maailmalla pysyvästi, mutta osa vain väliaikaisesti ja tämän vuoksi on tärkeää, että Suomi koulu tukee lapsen ja nuoren mahdollista paluumuuttoa Suomeen ja suomalaiseen koulutusjärjestelmään. Varsovan Suomi kouluun ovat tervetulleet opiskelemaan 3 18 vuotiaat Suomesta ja suomen kielestä kiinnostuneet oppilaat. Tämä Varsovan Suomi koulun opetussuunnitelma pohjautuu Suomen opetushallituksen voimaan astuneeseen suositukseen Suomi koulujen opetussuunnitelmaksi. <viite sama> Opetussuunnitelma on opetuksen suunnittelulle tärkeä työväline. Lisäksi se varmistaa laadukkaan opetuksen kriteerit, joiden avulla Suomi koulun opettajat voivat arvioida omaa toimintaansa. Suomi koulun toimipaikkana on Suomen suurlähetystö Varsovassa (ul. Fr. Chopina 4/8). Tervetuloa mukaan toimintaan! 2

4 Opetuksen arvoperusta ja tehtävä Opetuksen arvoperusta Suomi koulu tukee oppilaiden monikielistä ja kulttuurisesti monimuotoista identiteettiä. Lähtökohtana on erilaisten tapojen, mielipiteiden ja katsomusten kunnioittaminen, yhdenvertaisuus ja tasa arvo. Opiskelu Suomi koulussa on vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä. Yhteisöllisyys ilmenee sekä oppitunneilla oppilaiden ja opettajien välisessä toiminnassa että koulun, kodin sekä muiden yhteistyötahojen välisenä yhteistyönä. Varsovan Suomi koulu rakentaa aktiivisesti luottamusta kotien, koulun ja muiden yhteistyökumppanien välille ja luo tilaisuuksia pohtia yhdessä koulun tavoitteita. Varsovan Suomi koulun opetus on kannustavaa ja ruokkii oppimisen iloa. Se lähtee oppilaiden lähtötasosta ja ottaa huomioon oppilaiden yksilölliset taipumukset sekä kiinnostuksen kohteet. Opiskelussa opitaan arvostamaan sekä äidinkieltä että muita kieliä, ja rakennetaan siltoja kulttuurien välille. Opetuksen tehtävä ja koulun toiminta Varsovan Suomi koulun toiminta perustuu sen arvoihin. Suomi koulun opetuksen tehtävä on oppilaiden suomen kielen taidon kehittäminen, kulttuurisiteiden ylläpitäminen ja kehittäminen Suomeen sekä suomalaisen kulttuurin arvostaminen. Opetuksessa huomioidaan oppilaiden ikätaso ja kielelliset sekä henkilökohtaiset valmiudet. Oppilaita kannustetaan aktiivisuuteen sekä itseohjautuvuuteen 3

5 Suomen kulttuurin osalta tutustutaan Suomen kirjallisuuteen, lehdistöön, korkea ja populaarikulttuuriin, maantietoon, historiaan ja yhteiskuntaan. Opetusisällöissä otetaan huomioon oppilaiden taso sekä henkilökohtaiset mielenkiinnon kohteet. Opiskelusta pyritään tekemään oppilaille mielekästä ja palkitsevaa. Olemassaolevia kulttuurisiteitä Suomeen vaalitaan sekä uusia pyritään rakentamaan. Opetus toteutetaan joustavasti ja se mukautuu kulloinkin Suomi koulua käyvien oppilaiden tarpeisiin ja lähtökohtiin. Koulun oppimiskäsitys Varsovan Suomi koulun toiminta perustuu oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppilas on aktiivinen toimija. Hänellä on oma tahto ja omat mielenkiinnon kohteensa. Oppiminen rakentuu aiemmin opitulle ja koetulle. Näin oppiminen kasaantuu ja oppilaan tiedot ja taidot karttuvat. Oppimista tapahtuu monenlaisissa tilanteissa ja ympäristöissä, ei vain Suomi koulussa. Myönteiset kokemukset ovat kuitenkin tärkeitä oppimisen kannalta. Näistä syistä opetus pyritään suunnittelemaan oppilaille itselleen merkityksellisiä asioita hyödyntäen ja tuomaan oppiminen lähelle heidän kokemusmaailmaansa. Oppiminen on oppilaan aktiivista toimintaa, jossa hän rakentaa tietoja ja taitoja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa muiden oppilaiden, perheensä ja muiden Suomi koulun aikuisten kanssa. Oppilas asettaa oppimiselleen tavoitteet ja oppilasta tuetaan tavoitteidensa arvioinnin saavuttamisessa. 4

6 Opettajan rooli Opettajan tehtävä on motivoida ja kannustaa oppilasta saavuttamaan asetetut tavoitteet. Oppimistavoitteet asetetaan yhdessä oppilaan kanssa ja opettaja tukee tavoitteiden laatimisessa. Opettaja rakentaa Suomi kouluun turvallista ja suvaitsevaa ilmapiiriä. Opettaja tukee ja opettaa oppilaita sanakirjojen, muiden kirjoitettujen materiaalien ja erilaisten sähköisten materiaalien käytössä. Suomi koulujen opettajat edustavat monipuolisesti erilaisia suomalaisia ja opettavat omista lähtökohdistaan käsin. Suomi koulun opettajia kannustetaan täydentämään osaamistaan ja koulutustaan. Opettajia tuetaan tässä tavoitteessa mahdollisuuksien mukaan. Koulun yleiset tavoitteet Varsovan Suomi koulu on täydentävää suomen kielen ja kulttuurin opetusta antava koulu. Sen laaja alaiset tavoitteet liittyvät yhtäältä kielitaitoon ja toisaalta kulttuurin tuntemukseen ja eri kulttuurien arvostamiseen. Suomi koulussa oppilaita kannustetaan aktiivisuuteen sekä itseohjautuvuuteen suomen kielen ja kulttuurin opinnoissaan. Jokaisella oppilaalla on oman kielitaitotasonsa mukaiset tavoitteet joihin pyritään vuorovaikutuksellisten työtapojen sekä oppilaiden yhteistoiminnan kautta. Kielitaitoon liittyviä tavoitteita ovat kielitietoisuuden ja monikielisen kompetenssin kehittäminen. Opiskelun tavoitteena on vahvistaa oppilaiden luottamusta omaan kykyynsä oppia suomen kieltä. Oppilasta rohkaistaan käyttämään suomen kieltä rohkeasti kielitaidon tasosta riippumatta. Yhteisöllisyyttä tuetaan erityisesti työtapojen valintojen kautta. Koulussa käsiteltävät ja opetettavat aiheet pyritään valitsemaan mahdollisuuksien mukaan oppilaiden omasta 5

7 kokemusmaailmasta sekä sanavaraston laajentamiseen ja suomalaisen kulttuuriperinteen tuntemukseen pyrkien. Suomi koulu tukee terveen itsetunnon ja suomalaiskansallisen identiteetin muodostumista. Suomi koulu tukee lapsen ja nuoren mahdollista paluumuuttoa Suomeen ja opiskelun jatkamista suomalaisessa koulutusjärjestelmässä. Suomi koulu tukee ja vahvistaa oppilaan kykyä nähdä suomalaisen kulttuuriperinnön ja asuinympäristön kielellinen ja kulttuurinen monimuotoisuus. Samalla oppilas oppii arvostamaan suomalaisessa kulttuurissa näitä piirteitä. Vastaavasti näiden piirteiden käsittely ja vertailu auttaa näkemään myös puolalaisen kulttuurin ja ympäristön uudessa valossa. Täten opetuksessa rakennetaan kulttuurien välistä kunnioitusta ja opitaan arvostamaan äidinkielen ohella muita kieliä oli äidinkielenä suomi, puola tai mikä hyvänsä muu. Samalla oppilas oppii tiedostamaan oman kielellisen ja kulttuurisen monikerroksisuutensa. Suomi koulu on aina avoinna oppilaiden vanhemmille ja toimii tiiviissä ja vuorovaikutteisessa yhteistyössä oppilaiden perheiden kanssa. Omalta osaltaan se myös tukee perheiden pyrkimyksiä lasten suomen kielen ylläpitämisessä ja kehittämisessä myös kouluajan ulkopuolella. 1. Suomen kielen kehittyminen Varsovan Suomi koulu tukee oppilaan monikielisyyttä ja suomen kielen kehittymistä monin tavoin. Opetus lähtee oppilaan kielellisistä valmiuksista sekä ikätasoon ja muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiiin liittyvistä tarpeista. Opetuksessa käytetään oppilaiden tarpeiden mukaan rinnakkain eri kieliä ja kehitetään kykyä havainnoidaan niiden erityispiirteitä, samankaltaisuuksia ja eroja. Suomi koulun aikuiset tarjoavat mallin ja esimerkin suomen kielen käytöstä. Myös vanhemmat kutsutaan mukaan tukemaan oppilasta hänen kielellisessä kehityksessään. 6

8 Opetuksen lähtökohtana on oppilaan kielitaidon tunnistaminen paitsi henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa, myös varta vasten tätä varten laadittuja testejä käyttäen (esim. Oppilaiden kielitaidon kehitystä tuetaan ja kannustetaan eri tavoin. Opetuksessa rohkaistaan suomen kielen käyttöön kielitaidon tasosta riippumatta ja tarjotaan täten oppilaalle mahdollisuuksia harjaannuttaa omaa kielitaitoaan. Opetuksessa käytetään monipuolisia menetelmiä ja toimintatapoja, jotka tukevat oppilaiden sanavaraston kasvattamista. Näihin kuuluvat muun muassa (suomen kielellä) keskusteluharjoitukset, ohjeiden lukeminen tai kuuleminen ja niiden pohjalta toimiminen, oman toiminnan sanallistaminen. Lisäksi opiskeluun voi kuulua erilaisten tekstien ja vastaavien mediamateriaalien lukemista, katselua tai kuuntelua, sekä niiden pohjalta puhutun tai kirjoitetun tekstin tuottamista niiden pohjalta. Oppimisympäristö Varsovan Suomi koulu toimii Suomen suurlähetystön tiloissa ja kokoontuu lähtökohtaisesti kerran viikossa kahden oppitunnin ajan, ellei muuta sovita. Suomi koulun oppilaat jaetaan kulloisenkin tilanteen mukaan tarkoituksenmukaisesti jaettuihin ikäryhmiin. Työskentelyilmapiiriä edistetään osallistamalla oppilaat oman opiskelunsa suunnitteluun ja tuomaan aktiivisesti itseään kiinnostavia aiheita ja näkökulmia käsiteltäviksi. Myös kotien toiveita kuullaan. Oppilaiden vanhemmat voivat osallistua halutessaan oppitunneille. Vanhempien ja muiden läheisten osallistumista oppilaiden suomen kielen ja kulttuurin opiskeluun tuetaan. Tieto ja viestintäteknologiaa hyödynnetään laajasti viestintään oppilaiden kotien ja mahdollisten ulkopuolisten yhteistyökumppanien kanssa. 7

9 Tieto ja viestintätekniikkaa hyödynnetään opetuksessa resurssien mukaan ja tarkoituksenmukaisilla tavoilla. Esimerkiksi suomenkielisten sanoma ja aikakauslehtien sivustoja pyritään hyödyntämään laajasti. Samoin Youtuben kaltaisilta alustoilta löytyviä videoita hyödynnetään opetuksessa. Oppimistilanteisiin luodaan välitön ja avoin tunnelma, jossa oppilas voi olla oma itsensä ja opiskella turvallisesti omista lähtökohdistaan. Oppilaalle annettava palaute on kannustavaa ja lähtee oppilaan vahvuuksista. Opetuksen tavoitteet, sisältö, työtavat ja arviointi ikäryhmittäin Suomi koulun ryhmässä eri ikäiset lapset opiskelevat yhdessä toisiaan tukien. Pienet katsovat isompiaan ylöspäin ja omaksuvat heiltä uutta. Isot auttavat ja tukevat pienempiään ja oppivat vastuunottoa ja tärkeitä sosiaalisia taitoja. Suomi koulun opiskelu on tavoitteellista ja ikäryhmän sekä kielitaidon tason huomioivaaa. Arvioinnin tarkoitus on kannustaa ja innostaa oman osaamisen kehittämiseen ja luoda myönteinen kuva suomalaisesta kulttuurista. 1. Alle kouluikäiset: 3 6 vuotiaat Suomi koulu tarjoaa ympäristön käyttää suomen kieltä monipuolisesti omalla kielitaidon tasolla. Opetus on yhdessä tekemistä, leikkimistä ja suullista kommunikointia. Opiskellaan toimimista ryhmässä. Suomen kulttuuria sisällytetään luontevasti toimintaan. Kulttuurisia sisältöjä ovat muun muassa perinteet ja juhlapyhät sekä suomalainen lastenkulttuuri (mm. kirjat, laulut, sadut, leikit, pelit) 8

10 Opetuksessa tutustutaan myös suomalaisen luontoon, kuten metsään, kasveihin, eläimiin, sääilmiöihin, maantietoon ja niin edelleen. Matemaattista ajattelua kehitetään tutkimalla ja askartelemalla erilaisia muotoja ja keskustelemalla lukumääristä. Arviointi on kannustavaa ja vahvuuksiin keskittyvää suullista palautetta. Oppilaille jaetaan kevätjuhlassa todistukset osallistumisesta Suomi kouluun. Suomi koulussa osallistutaan myös erilaisiin suomalaisyhteisön tapahtumiin Varsovassa ja Puolassa. 2. Pienet koululaiset: 7 11 vuotiaat Suomi koulun opetus tapahtuu leikin ja toiminnan kautta. Opetus on yhdessä tekemistä, leikkimistä ja suullista kommunikointia. Opiskellaan toimimista ryhmässä ja ollaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa muiden lasten ja opettajien kanssa. Kouluikäiset oppivat vastuun ottamista ja kommunikointia toimimalla opetuksen apuna ja nuorempien tukena. Harjoitellaan kirjallista ilmaisua omalla kielitaidon tasolla. Lukemista suomeksi opiskellaan muun muassa lukemalla satuja pienemmille oppilaille. Lasten kielitaito kartoitetaan Opetushallituksen Kielipuntari työkalun avulla ( ) ja asetaan henkilökohtaiset ikään ja kielitasoon soveltuvat oppimistavoitteet. Arviointi on kannustavaa ja vahvuuksiin keskittyvää suullista palautetta. Oppilaille jaetaan kevätjuhlassa todistukset osallistumisesta Suomi kouluun. Kieliopinnoissa kerrotaan omista kokemuksista ja opitaan ilmaisemaan omia toiveita, tarpeita, tunteita ja mielipiteitä. Sanavarastoa kasvatetaan ja ilmaisukykyä kasvatetaan keskustelemalla ja toimimalla yhdessä. 9

11 Suomen kulttuuria sisällytetään luontevasti toimintaan. Kulttuurisia sisältöjä ovat muun muassa perinteet ja juhlapyhät sekä suomalainen lastenkulttuuri (mm. kirjat, laulut, sadut, leikit, pelit). Kieli ja kulttuuritietoisuutta kehitetään muun muassa vertailemalla suomalaisen ja puolalaisen kulttuurin eroja esimerkiksi juhlapyhien vietossa. Opetuksessa tutustutaan myös suomalaisen luontoon, kuten metsään, kasveihin, eläimiin, sääilmiöihin, maantietoon ja niin edelleen. Matemaattista ajattelua kehitetään tutkimalla ja askartelemalla erilaisia muotoja ja keskustelemalla lukumääristä ja lukujen välisistä suhteista ja peruslaskutoimituksista. Suomi koulussa osallistutaan myös erilaisiin suomalaisyhteisön tapahtumiin Varsovassa ja Puolassa. 3. Nuoriso: vuotiaat Opiskelu on tavoitteellista ja lähtee oppilaan omasta kielitaidon tasosta. Kielitaito kartoitetaan Opetushallituksen Kielipuntari työkalulla ( ). Henkilökohtaiset oppimistavoitteet määritellään kartoituksen perusteella keskustelemalla oppilaan kanssa. Kielitaidon kehittymistä seurataan jatkuvasti antamalla vahvuuksiin keskittyvää suullista palautetta ja käymällä arviointikeskusteluja opiskelijoiden kanssa. Yhteisöllisyyttä tuetaan erityisesti työtapojen valintojen kautta. Opetuksessa kehitetään sanavarastoa ja kielitaitoa lukemalla erilaisia tekstejä sekä keskustelemalla ja kirjoittamalla eri aiheista. Oppilaiden henkilökohtainen mielenkiinto ja palaute ohjaa käsiteltävien tekstien sisältöä. Koulussa käsiteltävät ja opetettavat aiheet pyritään valitsemaan mahdollisuuksien mukaan oppilaiden omasta kokemusmaailmasta. Opetuksessa kehitetään suomalaisen kulttuuriperinteen tuntemusta ja kehitetään kulttuurista herkkyyttä vertailemalla suomalaisia ja puolalaisia kulttuureja. Sisällöt voivat käsitellä myös 10

12 historiaa, maantiedettä, populaarikulttuuria, luonnontieteitä tai mitä tahansa, mikä kiinnostaa opiskelijoita. Oppilaita kannustetaan tuomaan itse valitsemiaan tekstejä ja muita kulttuurisia sisältöjä, kuten videoita ja lauluja osaksi opiskelua. Opetuksessa hyödynnetään sosiaalista mediaa (mm. Facebook), jossa jaetaan mielenkiintoisia opiskeluun liittyviä linkkejä. Oppilaita kannustetaan löytämään suomenkielisiä sivustoja, joita seurata ja joiden avulla kehittää kielitaitoaan ja kulttuurintuntemustaan. Myös kielioppia opiskellaan vuorovaikutteisesti ja oppilaiden kielitaidon tasolla. Tehtävät kielioppiharjoitukset liittyvät oppilaiden oppimistavoitteisiin. Esimerkiksi monilla oppilaalla voi olla kohtalaisen hyvä puhekielen taito, mutta suomen kirjakielessä on puutteita. Tällöin opetuksessa voidaan pyrkiä tavoitteellisesti parantamaan kirjakielen taitoa. Kotitehtäviä annetaan oppilaiden halun ja toiveiden mukaan. Suomi koulussa osallistutaan myös erilaisiin suomalaisyhteisön tapahtumiin Varsovassa ja Puolassa. 11