RIA*Nysse 5/08. Tampereen rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit ry:n tiedotuslehti

Transkriptio

1 RIA*Nysse 5/08 Tampereen rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit ry:n tiedotuslehti

2 RIA*Nysse on Tampereen rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit ry:n tiedotuslehti, levikki 1300 kpl. Tampereen RIA:n hallitus KANSIKUVA Milanon excursiolta: näkymä Duomon katolta (MS) SISÄLLYS Hallituksen yhteystiedot 2 PUHEENJOHTAJAN PÄRINÄT 3 TULEVIA TAPAHTUMIA RIA-Ylläs Jazz Blues ym. 4 TAANNOISET TAPAHTUMAT Kirkkojen kierros/lielahti 6 Vuosiokous 8-9 Italian matka PIRA-päivä Tampereen RIA:n kotisivu RIA*Nyssen toimituksen osoite c/o Petri Mäki Korventie 11, YLÖJÄRVI puh toimitus@tamria.fi RIA*Nyssen ilmoitushinnasto hinnat on vapautettu ALV:stä -hinnat mustavalkopainatuksen mukaan takasivu 350e tekstin jälkeen 1/1 270 e 1/2 170 e 1/4 120 e pikkuilmoitus 10 e RIA*Nysse ilmestyy viisi kertaa vuodessa. Seuraava Nysse ilmestyy tammikuussa Painopaikka: Kopio Niini Finland Oy, Tampere Puheenjohtaja Jussi Haavisto, RI Marttilankuja 11, Kangasala puh puheenjohtaja@tamria.fi Varapuheenjohtaja, työmarkkinaasiat Petteri Pitkäaho, RI puh pitkaaho@koti.tpo.fi Sihteeri, merkkipäivävastaava Niina Kemppainen, RI puh sihteeri@tamria.fi Projektivastaava Ulla Miettinen, RI puh ulla.miettinen@skanska.fi Tiedotusvastaava Petri Mäki, RI puh toimitus@tamria.fi Talouspäällikkö Kaija Väre, RA puh kaija.vare@arsatek.fi Koulutuspäällikkö, webmaster Olli Kolkka, RI puh palaute@tamria.fi Liikuntavastaava Mika Kuusilaakso, RI puh mika.kuusilaakso@uta.fi Kulttuurivastaava Pirjo Myllymäki, RA puh pirjo.myllymaki@ark-studio. com Nuorjäsenvastaava Matti Sunell puh matti.sunell@hotmail.com Tero Harjula, RI puh tero.harjula@lehtovaara.net Opiskelijaedustaja Jarmo Airaksinen puh jarmo.airaksinen@ce.tamk.fi Opiskelijaedustaja Suvi Santajärvi puh suvi.santajarvi@ce.tamk.fi

3 PUHEENJOHTAJAN PÄRINÄT Hyvät rialaiset! Kulunut vuosi on ollut melko kahtiajakautunut. Alkuvuosi painettiin vielä lujaa kaasua, nyt loppuvuodesta jarrutetaan niin vietävästi. Teollisuus varmistelee ja siirtää jo päätettyjä investointejaan, yksityistaloudet jännittävät milloin mitäkin talouden signaalia - valmiina pyrähtämään uuteen suuntaan silliparven lailla. 90-luvun lama meni omalta osaltani ilman suuria kolhuja, olimme silloin harrastaneet mitä monipuolisimpia maarakennus- ja purkutöitä ja tästä johtuen saimmekin suorittaa melkoisen mittavia purku- ja maarakennustöitä esimerkiksi Takon kartonkitehtaalla. Viimeisestä Takon kartonkikonesaneerauksesta alkaa olla reilut kymmenen vuotta aikaa. Tuolloin puhuttiin, että paperitehtaan investointi maksaa itsensä takaisin kahdessatoista vuodessa. Aivan hyytävän kilttejä ovat paperimiehet olleet viime aikoina, niin Takossa kuin muuallakin. Uhittelut ovat jääneet ja tilalle on tullut ylitsevuotava yhteistyöhenkisyys. Itseäni suuresti surettaisi, jos Takon tehtaan portit lopullisesti sulkeutuisivat, onhan se kunniakkaasti pitänyt yllä teollisuuden viimeistä linnaketta teollisen Tampereen ytimessä. En toki tahdo jarruttaa kehitystä, mutta kuitenkin... Tampereen RIA valitsi uudet hallituksen jäsenet, tervetuloa mukaan Matti, Sirkku ja Eija! On hienoa huomata, miten monipuolisesti hallituksemme edustaa rakennusalaa, on teollisuutta, urakointia, suunnittelua, ikähaitaria... Toivottavasti onnistumme suunnittelemaan ensi vuodesta yhtä tapahtumarikkaan kuin kuluneestakin. Rauhallista joulua ja menestyksekästä rakentamisen vuotta 2009! 3 Toivoo Jussi Haavisto, puheenjohtaja

4 TULEVAT TAPAHTUMAT RIA -YLLÄS JAZZ BLUES 2008 Ylläs Jazz Blues -tapahtumaan ollaan jälleen matkaamassa Tampereen RIA:n innostuneella porukalla. Kaikki rialaiset ovat tervetulleita mukaan. Mukaan mahtuu n. 23 henkilöä. Matkaan lähdetään to ja Tampereelle palataan maanantaina 2.2. aikaisin aamulla. Ohjelmassa on raikasta talvisäätä, talviurheilua rinteissä tai laduilla, paljon laadukasta musiikkia ja ennen kaikkea erinomaista seuraa. Tapahtuman musiikkitarjonnasta löytyy lisää tietoa netistä osoitteesta 4 Reissu tehdään perinteiseen tapaan jatsijunalla. Ilmoittautuneille tiedotetaan tarvittaessa tarkemmin aikatauluista yms. Matkan hinta tarkentuu myöhemmin, arviolta 180. Opiskelijajäsenille hinnasta 30 % alennus. Ilmoittautumiset ja lisätiedot Laitsulta, timo.laitinen@tampere.fi. Kirkkojen kierros jatkuu ja loppuu ensi vuonna. Muutama kiinnostava rakennus on vielä odottamassa vierailuamme. Jatkosta tarkemmin tammikuussa Nyssessä 1/2009. Rakentajalounaat jatkuvat tietysti myös ensi vuonna joka kuukauden ensimmäisenä tiistaina Suomalaisella Klubilla klo 11.30, toki jo myös 2.12.

5 Tampereen RIA toivottaa kaikille RIA*Nyssen lukijoille kiireetöntä joulun odotusaikaa, rauhallista joulua ja menestyksekästä vuotta Ensi vuoden ohjelma on hallituksella työn alla. Jos sinulla on ehdotuksia tai vihjeitä kiinnostaviksi tutustumiskohteiksi tai jutun aiheiksi RIA*Nysseen, ota yhteyttä hallituksen jäseniin tai lehden toimitukseen toimitus@tamria.fi.

6 Kirkkojen kierros TAANNOISET TAPAHTUMAT Kirkkojen kierroksen kohteena oli Lielahden kirkko. Pieni ryhmämme löysi kirkon asutuksen keskeltä, mutta myös keskeltä luontoa. 6 Lielahden kirkko ei satunnaisen ohikulkijan silmiin juuri osu, vaan se kätkeytyy ympäröivään luontoon kuin olemassaoloaan salaillen. Jollakin tavoin siis poikkeava kirkkorakennus, yleensä kirkot pyrkivät olemaan ympäristöään hallitsevia rakennuksia. Arkkitehti Pentti Turusen suunnittelema, vuonna 1961 käyttöönsä vihitty kirkko toimikin alkuun seurakuntatalona. Pienimuotoinen punatiilinen rakennus on juuri saanut viereensä myös uuden kellotornin. Lielahden kirkon kirkkosaliin mahtuu enimmillään 160 henkilöä ja se on yleensä hyvinkin riittävä määrä. Monikäyttöisyyttä palvelee myös se, että kirkkosalin penkit eivät ole kiinteät vaan kalustusta voidaan muuttaa tilaisuuden ja väkimäärän mukaan. Salin alttarirakenteita on äskettäin kunnostettu ja muutettu paremmin käyttäjien tarpeita vastaaviksi. Arkkitehti Turusen ollessa edelleen mukana suunnittelussa, tietenkin. Intiimin kirkkosalin lisäksi eteisaulassa on eri tapahtumissa Kirkkosalin ikkunat ja valaisimet ovat uniikkeja elementtejä. käytettävää tilaa. Myös kirkon keittiö palvelee eteisaulaa. Kirkkorakennuksesta löytyy myös muutamia kerhohuoneita sekä mm. diakonia- ja toimistotiloja. Aikansa tyyliin rakennukseen on yhdistetty myös asuintiloja. Pienestä kirkosta ei tuntikausiksi riittänyt kierreltävää, mutta vierailusta jäi mieleen lämmin ja persoonallinen rakennus. Kiitokset ev.lut. seurakunnille myös tästä erilaisesta tutustumiskohteesta. PM

7 7

8 Vuosikokous Valkeakoskella 8 Tampereen RIA:n sääntömääräinen vuosikokous pidettiin Meidät oli kutsuttu kokoustamaan ja tehdasvierailulle Valkeakoskelle, Valkeakosken Betonin tuotantolaitokselle. Tampereelta matkaan lähdettiin muutamalla henkilöautolla. Osa ryhmästä keräiltiin matkan varrelta ja osa kulki omia polkujaan. Kaikkiaan meitä oli paikalla viitisentoista tamrialaista, lisäksi esitelmöitsijöitä ja tehtaan väkeä osallistui tilaisuuteen. Alkajaisiksi siirryimme suoraan tehtaalle. Elementtimallien ympärillä virisi vilkas keskustelu, pääasiassa teknisistä ominaisuuksista ja toteutuksesta. Keskustelu jatkui siirtyessämme elemettien valmistushalliin. Elementtipöydät, muottikalusto, valulaitteistot, materiaalit ja tietysti tekijät puitiin kiinnostuneina. Kehittynyt ja laadukas tuotantotekniikka ja suunnittelu ovat yrityksen valtteja rakentajien toiveiden täyttämisessä. Tehtaan edustajina meille vastauksia antoivat tuotantopäällikkö Juhani Seppälä ja myyntipäällikkö Matti Kuusjärvi. Muutama vuosi sitten tapahtunut tuotannon kaksinkertaistaminen on antanut mahdollisuuksia yhä parempaan palveluun. Tyhjentävän tehdaskierroksen jälkeen isäntämme johdattivat meidät lähistölle lounasravintola Tähtiskään. Ohjelmassa oli siis iltapala... tai iltapala on väärä sana, maittava täysi ateria. Ruokailun päälle saimme ammatillista tietoutta monelta taholta. Rappauselementeistä piti tietoiskun Paroc Oy:n Jukka Sevon ja rankaelementtejä meille esitteli VaBe:n puolesta Kari Immonen. Vielä rankaelementtien verhouksesta sementtikuitulevyin kertoi Mika Seppänen Ivarsson Oy:stä. Ja keskustelu jatkui asiasta ja väliin asian vierestäkin. Mutta lopuksi pidettiin myös TamRIA:n vuosikokouskin. Haaviston Jussi toimi puheenjohtajana ja nuija heilui reippaaseen tahtiin. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja myös päätösvaltaiseksi. Pykälät läpikäytiin esityslistan mukaan. Toimintasuunnitelma ja talousarvio selviteltiin ja hyväksyttiin. Jäsenmaksut päätettiin ensi vuonnakin pitää ennallaan. Tilintarkastajina toimivat edelleen Tarmo Männistö (HTM) ja Seppo Nyrjä, varalla Raimo Helminen ja Seppo Koivisto. Hallituksen jäsenistä olivat erovuoroisia Niina Kemppainen, Mika Kuusilaakso, Ulla Miettinen, Petri Mäki ja Petteri Pitkäaho. Näistä Niina, Ulla ja Petri ilmoittivat halukkuutensa jatkamiseen ja heidät myös uudelle kaksivuotiskaudelle valittiin. Mika ja Petteri olivat il-

9 moittaneet muiden kiireidensä vuoksi jättävänsä hallitustyöskentelyn ja heidän tilalleen hallitukseen valittiin RA Sirkku Laine ja RI Matti Kuusjärvi. Lisäksi Tero Harjula myös kiireisenä miehenä halusi erota hallituksesta, vaikka ei ollut erovuorossa ja se toki sallittiin. Teron paikan vuodeksi eteenpäin täyttää RA Eija Pohjolainen (vajaan kymmenen vuoden takaa uudelleen ruotuun). Hallituksessa jatkavat edelleen myös Jussi Haavisto, Olli Kolkka, Pirjo Myllymäki ja Kaija Väre. Opiskelijaedustajina jatkavat RI-opiskelijat Suvi Santajärvi ja Jarmo Airaksinen; Matti Sunell otti ja valmistui keväällä ja siirtyi uusien haasteiden pariin. Onnittelut uusille ja vanhoille hallituksen jäsenille valinnasta ja kiitokset hallituksen jättäville, panoksenne on ollut merkittävä. Erovuoroinen liittohallituksen jäsen Kaija Väre valittiin jatkamaan tehtävässään, varalla Kari Salonen. Toisena liittohallituksen jäsenenä jatkaa Petri Mäki, varalla Pirjo Myllymäki. Vuoden 2009 liittokokousedustajiksi valittiin RI Jussi Haavisto, RA Pirjo Myllymäki, RI Olli Kolkka, RI Niina Kemppainen, RI Ulla Miettinen, RA Sirkku Laine ja RIopiskelija Jarmo Airaksinen. Vielä valittiin PIRA:n hallituksessa jatkamaan Pirjo Myllymäki ja Petri Mäki (erovuoroinen), RIA-majojen hallitusedustajaksi Kirsi Sillanmäki ja yhtiökokousedustajaksi Kalevi Turkka. Näiden päätösten jälkeen puheenjohtaja totesi kokousasioiden tulleen käsitellyiksi, kiitti kokousväkeä aktiivisuudesta ja päätti kokouksen. Informatiivinen ja kiinnostava reilu kolmetuntinen päättyi paluumatkaan Tampereelle. Vielä kerran kiitokset Valkeakosken Betonille kokousjärjestelyistä ja esitelmöijille tietoiskuista. PM 9

10 10 Arkkitehtistudio Kujala & Kolehmainen Oy Keskitie 5, Ylöjärvi

11 TamRIA:n Milanon ja Bolognan ekskursio Matkalaiset kuuntelemassa oppaan jutustelua Bolognan Piazza Maggiorella. Lokakuun sateiden keskeltä suuntasimme Ryanairilla kohti Pohjois- Italiaa, lämpöisempiin maisemiin. Laskeuduimme Bergamon lentokentälle ja sieltä pikavuoron bussilla kohti Milanoa. Milanossa pienen iltakävelyn jälkeen ja kierrettyämme ympäri valtavan kokoisen Stazione Centralen löytyi tunnelmallinen hotellimme Demo, jossa jokainen huone oli yksilöllinen ja persoonallinen italialaiseen tyyliin. Ensimmäisenä retki- iltana, perjantaina, tutustuimme hotellimme lähialueisiin ja nautimme läheisessä Pizzeria San Giorgiossa Happy Tilesin tarjoamat herkulliset pizzat ja tiramisut, jotka olivat niin hyviä, että osa söi kahta kerralla. Ilta jatkui muutamilla iltavirkuilla retkeläisillä vielä yömyssyjen merkeissä hotellimme viereisessä vietnamilaisravintolassa, jonka ystävällinen palvelu ja ilmaisten pikkusuolaisten jatkuva pöytiintarjoilu sai hämäläiset viipyilemään ja ihastumaan paikkaan. Lauantaina sitten suunnattiin heti aamiaisen jälkeen tilausbussilla kohti Reggio Emiliaa ja Castellaranoa, jossa ensimmäinen tutustumiskohteemme, laattatehdas Graniti Fiandre SPA sijaitsee. Tehtaalla meidät otti vastaan tehtaan edustajana Mrs Rosella Minervini, joka yhdessä Mr Gianfranco Sassin kanssa esitteli modernissa auditoriossaan meille tehtaan historiikin ja monipuolisen laattamalliston. 11

12 Graniti Fiandre laattatehtaan pihassa. Siinä se, Räikkösen mestaruusferrari. 12 Kävelykierroksella tehtaan näyttelyalueilla tutustuimme Rosellan johdolla uusimpaan laattamallistoon ja upeisiin esittelytiloihin. Näimme monia laadukkaita laattamalleja, joita ei näillä kotikulmilla ole vielä kokeiltu ja uusia laatoitusideoita kotiin tuomisiksi. Esittelyn jälkeen laattatehdas Graniti Fiandre tarjosi meille Sassuolon lähes vanhimmassa paikallisessa ravintolassa, La Paggeria Sassuolossa monen ruokalajin italialaisen päivällisen, alkupastoineen, liharuokineen, hedelmäsalaatteineen ja viineineen. Viininjuonnissa emme kuitenkaan pärjänneet Rosellan mukaan hänen norjalaisille vierailleen, jotka onnistuivat juomaan yli pullollisen viiniä / henkilö yhden ruokailun aikana. Ehkä tämä johtui siitä, että jouduimme kiireen vuoksi nauttimaan tunnissa perinteisesti kolme- viisi tuntia kestävän italialaisaterian. Ruokailukiire johtui siitä, että seuraavaksi bussi suuntasi kohti Maranelloa ja Galleria Ferraria. Museossa tutustuimme punaisiin, voitokkaisiin Ferrareihin eri vuosikymmeniltä ja saatoimme ylpeänä ikuistaa itsemme kameroihimme Kimi Räikkösen käyttämän voittoisan Ferrarin kupeessa. On se vaan komea auto! Maranellosta jatkoimme bussilla italialaisen, kiihkeän iltapäiväruuhkan keskellä kohti Bolognan keskustaa, jossa meitä jo odottikin kaupunkiopas käsikaiuttimineen. Oppaan asiantuntevalla opastuk-

13 sella pääsimme helposti kävelykierroksellamme tutustumaan Bolognan vanhan kaupungin keskustan tärkeimpiin nähtävyyksiin ja vanhoihin rakennuksiin. Bologna on etruskien perustama vilkas kaupunki, joka on tunnettu mm. Euroopan vanhimmasta yliopistostaan, katetuista arkadeistaan ja värikkäistä, vanhoista rakennuksistaan. Lähdimme seuraamaan opasta vanhan kaupungin katetuille arkadeille. Tutustuimme kierroksellamme mm. kauniiseen Piazza Maggioreen suihkukaivoineen. Kävimme sisältä tarkemmin tutustumassa mm. myöhäisgoottilaiseen Basilica Di San Petronion kirkkoon, jossa oli messu meneillään. Kävimme kaupungintalo Palazzo Comunalessa ja sieltä jäi mieleen mm. sisällä toiseen kerrokseen johtava erikoinen kulkuluiska, jota pääsee kulkemaan hevosilla ja kärryillä. Löysimme myös kaupungin silhuettia rajaavat, mahtisukujen rakennuttamat kaksoistornit, nimeltään Garisenda ja Asinelli, joista toinen oli vino kuin Pisan torni. Jäihän meille päätteeksi tunti aikaa shoppaillakin, jonka osa käytti valtavan italialaisen asiakasväkijoukon seassa kauppojen etsiskelyyn ja osa päätyi rentoutumaan kuppiloihin. Illan hämärtyessä palasimme Milanoon ja suuntasimme ihailemaan kaupungin vanhaa keskustaa yövalaistuksessa. 13 Herkutellaan La Paggeria Sassuolossa, alkuruokavaiheessa.

14 14 Aikaisena sunnuntaipäivän kohteenamme oli Santa Maria delle Grazien kirkko, jossa kävimme ihastelemassa vaikuttavaa Leonardo da Vincin Viimeistä ehtoollista. Paikalle ei pääse ilman monen viikon etukäteisvarausta, ja saimme katsoa maalausta vain 15 min. ensin käytyämme kolmen eri suojatilan läpi. Kaikki tämä oli tehty syystä, että taideteos säilyisi vaurioitta oikeissa ilmankosteusolosuhteissa. Sunnuntai- aamupäivällä tutustuimme Il Naviglio Granden kanaalien varrella olevaan suureen kirpputorialueeseen, joka onneksemme sattui kohdallemme, koska tori on auki vain joka kuukauden viimeisenä sunnuntaina. Kirpparilla oli tarjolla paljon arvokkaita antiikkiesineitä ja käytettyjä, vanhoja merkkituotteita. Lentoyhtiömme asettama 15 kg matkatavaroiden painoraja asetti kuitenkin esteitä suuremmille hankinnoille. Tehtiin sieltä kuitenkin monenlaisia pienempiä löytöjä ; mm Diorin 80- luvun aurinkolasit Aurinko kun paistoi ja istuskeltiin välillä paitahihasillaan ulkoterasseilla espressoa nautiskellen. Kesätunnelmissa! Meille jäi aikaa vierailla myös arkkitehtuurikohteissa. Aivan Milanon sydämessä sijaitsee upea, mittasuhteiltaan valtavan kokoinen tuomiokirkko Duomo, joka edustaa myöhäisgotiikan loisteliaimpia saavutuksia Italiassa. Kirkon ulkokuorta on rakennettu vähäiset 500 vuotta valmistuen v Viisaat varaavat reilusti aikaa, niin kuin siis me teimme, kirkon katolta näkyvien upeiden maisemien ihailuun. Kirkon harjalta on näkymät jopa Alpeille asti. Näimme kuitenkin utuisen kelin vuoksi vain kaupungin kattosilhuetteja. Allekirjoittaneesiin vaikutti eniten katolla olevat taidokkaat veistokset tornien huipuilla, tukikaaret ja yleisesti ottaen uskomattomat mittasuhteet. Tämä Euroopan kolmanneksi suurin kirkko oli ehdottomasti näkemisen arvoinen! Tuomiokirkon edessä olevan aukion Piazza del Duomon pohjoispuolella levittäytyvät jättimäisen, ristinmuotoisen Galleria Vittorio Emanuelen katetut kauppakujat kahviloineen ja kalliine merkkiliikkeineen. Teräksestä ja lasista rakennettu 1800-luvun galleria on kaunis nähtävyys, vaikka omaan budjettiin ei ehkä sovikaan mm. Armanilla shoppailu.talvisaikaan kauppakuja tarjoaa katetun väylän tuomiokirkosta toiseen oman alansa pyhättöön eli 1700-luvulla rakennettuun oopperataloon La Scalaan. Ikävä kyllä meillä ei ollut mahdollisuutta käydä oopperatalon loisteliaassa sisätilassa, jossa kuulemma itse Napoleonkin on vieraillut. Päivällisen nautimme hienolla paikalla, kattoterassilla mozzarella ravintolassa Duomon kupeessa. Ilma oli kaunis ja ruoka herkullista. Milanohan on myös muodin keskus, joten illansuussa hajaannuimme ja ainakin osa joukostamme

15 onnistui shoppailuissaan muotiputiikeissa. Sunnuntai on paikallisilla asukkaillakin vapaapäivä, joten ihmisruuhka ja italialainen puheensorina oli melkoinen parhailla ostoskaduilla. Sunnuntai- iltana söimme ekskursion päätteeksi viimeisen illallisen Happy Tilesin tarjoamana tunnelmallisessa hotellin suosittelemassa lähiravintolassa. Ja nautimme loppumaljoina italialaiset väkevät juomat. Maanantaina aamuyöllä oli varhainen herätys klo 2.30, bussikuljetus kohti Bergamon lentokenttää ja Ryanairilla Tampereelle takaisin monta mieliinpainuvaa kokemusta ja matkamuistoa rikkaampana. Matka oli erittäin onnistunut ja hyvin järjestetty! Toivottavasti tämä TamRIAn ulkomaanekskursion avaus saa jatko-osia lähivuosina. Matkasta saamme kiittää ensisijaisesti Happy Tilesin Sirpa Heiskasta ja Matti Himasta, jotka olivat Milanossa mukanamme ja kustansivat päivittäiset herkulliset ateriamme juomineen, sekä matkaoppaamme Bolognassa, bussimatkamme ja metrolippumme. Italialainen laattatehdas Graniti Fiandre tarjosi meille lauantaipäivän kaikki bussikuljetukset, tehdasesittelyt ja ruokailun Sassuolossa sekä tutustumisen Galleria Ferrariin. Sunnuntaina Milanolaisen tavaratalon kattoterassilla nauttimastamme ateriasta kiitämme Abloyta, Steniä, Jaloraa ja Arkkitehtistudio Kujala & Kolehmainen Oy:tä. Leonardo da Vinci n Viimeisen ehtoollisen pääsyliput kustansi Tampereen RIA. Kiitokset kaikille matkaamme avustaneille! Kiitokset matkan järjestelyistä sponsoreiden lisäksi Myllymäen Pirjolle ja Väreen Kaijalle. Grazie! MS ja SL kuvat MS 15 Duomon veistoksellisia (ja kuvauksellisia) palkistoja.

16 HEIKKENEVÄT RAKENTAMISEN NÄKYMÄT JA TULEVAISUUDEN ASUMINEN 26. PIRKANMAAN RAKENNUSPÄIVÄN TEEMOINA 16 Pirkanmaan Rakennuspäivä kokosi jälleen paikalliset rakennusalan vaikuttajat ajankohtaisten teemojen ääreen Finlaysonin Plevna -elokuvateatteriin. Puheenjohtajana alusta asti toiminut Seppo Mäkinen lausui tervetulosanat viimeisen kerran tässä tehtävässä. Päivän virallisen avauksen tekijä, Tampereen kaupungin rakennustarkastaja Kalevi Lammi, on ollut näköalapaikalla virkatehtävissä rakennusvalvonnassa 35 vuotta, ja on myös yksi PIRAn perustajista. Lammi toimitti jälleen aiempien PIRA-päivien tapaan tilannekatsauksen Tampereen rakentamisen tunnusluvuista. Myönnettyjen rakennuslupien kasvukäyrät ovat olleet jyrkemmät Tampereella kuin maassamme keskimäärin. Tilanne on nyt taantuman myötä muuttumassa ja nähtäväksi jää, kuinka moni hanke jää toteuttamatta tai siirretään odottelemaan parempia aikoja. Yhdyskuntarakentamisen eheyttämistä Lammi toivoi alueiden käytön suunnittelussa yli kuntarajojen. Esimerkkinä hän mainitsi kauppakeskusrakentamisen, jolla on hajauttava vaikutus. Lammin mielestä vähittäiskaupan suuryksiköiden tulisi sijaita aluekeskuksissa ja liikenteen solmukohdissa, jolloin ne olisivat myös julkisen liikenteen tavoitettavissa. Kaavoitusprosessien raskaus ja kaupunkikokonaisuuden muovautuminen pienistä palasista oli Lammin huolenaiheena. Uudet maankäyttö- ja rakennuslain määräykset ympäristölainsäädännön ja EU-direktiivien ohella ovat vaikeuttaneet monien hankkeiden edistymistä. Vanhan rakennuskannan säilyttämisen painoarvo on Lammin mukaan liian suuri. Hänen mielestään kaupunkikuvan säilyttäminen ja kehittäminen onnistuu myös uutta rakentamalla. Vuoreksen alueen suunnittelu on ollut vaivalloista monista valituksista johtuen, mutta nyt hankkeen toteutusvaihe lähtee etenemään. Rakentamisen normisto lisääntyy EU:n myötä. Rakentamismääräys-

17 kokoelma on ollut muutostilassa koko 2000-luvun. Erityisesti rakennusten energiatalous on keskeinen teema. Lammin mielestä ulkovaipan ylieristäminen ei ole järkevää, mutta sen sijaan tulisi kiinnittää määräyksissä enemmän ilmavuotojen estämiseen ja vuotoluvun mittaamiseen. Olennaista on rakennuksen kokonaisenergiakulutus eikä niinkään yksittäisten rakennusosien lämmöneristysarvot. Vanhojen asuinrakennusten säilyttämisen suhteen Lammi on eri linjoilla nykyisen suuntauksen kanssa. Hänen mielestään olisi monesti järkevää purkaa elinkaarensa päähän tullut rakennus kuin korjata sitä kalliisti. Samalla voi tonttitehokkuutta nostaa ja saada energiataloudellisesti paremmin toimiva rakennus. Jos uudisrakennus sijaitsee kaupunkikuvallisesti tärkeällä suojellulla alueella, tulisi sallia uusvanhan tyylin käyttö julkisivuissa. Rakennusvalvonnan tulee Lammin mukaan vaatia mutta myös joustaa. Työmaalla rakennusvalvonta käy katsastamassa ja seuraa muutenkin hankkeiden toteutusta. Tarvittaessa pyydetään erityissuunnitelmia nähtäväksi. Seuraajalleen Kalevi Lammi esitti joustavan, mutta vaativan linjan jatkamista Tampereen rakennusvalvonnan nokkamiehenä ja samalla ilmoitti viran olevan haettavana, sillä eläkepäivät alkavat vuoden 2009 alkupuolella. Yleisön lämpimien aplodien saatteemana sai Lammi päivän avauksen, rakennustarkastajan testamentin julkistetuksi. ****** Maankäytön suunnittelusta yli kuntarajojen esitelmöi seutujohtaja Päivi Nurminen. Tampereen kaupunkiseudun alueeseen kuuluvat Tampereen lisäksi Ylöjärvi, Nokia, Pirkkala, Orivesi, Vesilahti, Lempäälä ja Kangasala. Asukkaita on yli ja väkiluvun kasvu on n. 1,4 %. Nurmisen tehtävänä on koordi- 17

18 18 noida kuntien välistä yhteistyötä yhdyskuntasuunnittelun saralla. Sen tueksi on laadittu seutustrategia. Yli kuntarajojen pitäisi pystyä sovittamaan maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelu sekä erilaisten palvelujen käyttäminen. Kaupunkiseudun maankäytön vuoteen 2030 tähtäävässä rakennemallissa seudullisuus on tarkoitus ulottaa edellä mainittujen lisäksi myös ilmastokysymyksiin. Kehittämistavoitteina pidetään varautumista väestön kasvuun, keskustojen kehittämiseen, yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen, asuntotuotannon monipuolistamiseen, liikkumistapojen uudistamiseen, elinkeinojen tukemiseen ja yli kuntarajojen tapahtuvien palvelujen parantamiseen. Asuntotuotannossa varaudutaan väestönkasvuun ja samalla asumisväljyyden kasvattamiseen. Suunnitellulla aikajaksolla uusien asuntojen tarpeeksi on arvioitu kappaletta. Liikenejärjestelyissä tullaan suosimaan kevyttä ja joukkoliikennettä. Raideliikenneverkostoa pyritään hyödyntämään ja lentoliikenteen mahdollisuuksia parantamaan. Seudullisen yhteistyön onnistuminen vaihtelee eri osa-alueilla kuntien erilaisten intressien mukaan. Esimerkiksi maankäytön suunnittelun jokainen kunta haluaa pitää omassa määräysvallassaan. Seutuasioissa valmistelutyötä tekevät seutuyksikön työryhmät. Valmistelutyössä on mukana myös kuntajohtajien kokous. Päätöksenteko tapahtuu seutuhallituksessa ja yhtymäkokouksessa. ***** Ennakkoon paljon kiinnostusta herätti varmasti VTT:n tutkimusjohtaja Pekka Pajakkalan esittelemä tuore suhdannebarometri Pirkanmaan alueen rakentamisesta ensi vuonna. Keskeisin viesti oli suhdannetilanteen voimakas heikkeneminen. Toistaiseksi asiat ovat vielä suhteellisen hyvin, mutta käänne huonompaan on menossa ja odotukset tulevasta ovat olennaisesti heikentyneet. Erityisesti uudistalonrakentaminen sekä maaja vesirakentaminen vähenevät. Kuitenkin korjausrakentaminen on edelleen kasvu-uralla. Sen ansiosta työvoimaa on korjaushankkeisiin paremmin saatavissa. Rakentamisen hiipuminen koskettaa Tampereen kaupungin aluetta muuta Pirkanmaata vähemmän, koska asuntorakentamisen näkymät ovat paremmat ja liikerakentamisessa on käynnissä isoja hankkeita ja vireillä ennätysmäärä. Hankkeiden käynnistyminen on kuitenkin epävarmaa. VTT:n laatimassa koko maan ennusteessa rakentamisen määrän arvioidaan vähenevän valtakunnallisesti 10%, mutta Pirkanmaalla vain 5-6 %. Rakentamisen merkitys kansantaloudelle on niin merkittävä, että 10%:n lasku aiheuttaa talouskasvun painumisen 0-tason alapuolelle. Työllisyyteen ja kannattavuuteen suhdannetilanne vaikuttaa kyselyyn vastanneiden yritysten mukaan kielteisesti. Erityisen huolissaan ovat rakenustuotevalmistajat ja rautakauppa. Ainoastaan kiinteistöalalla työllisten määrän arvioidaan kasvavan.

19 Pajakkalan mukaan nyt olisi sopiva aika käynnistää suuria hankkeita ja korjausrakentamishankkeita, koska rakennuskustannukset ovat alenemassa. Vuosi sitten oli vaikea saada vastauksia tarjouspyyntöihin. Ensi vuonna tarjousaktiivisuus tullee paranemaan ja hintataso laskemaan. ***** Tietotekniset ongelmat varjostivat päivän toisen jakson esityksiä. Luennoitsijoiden hyvän asenteen ja yleisön kärsivällisyyden ansiosta ohjelma voitiin viedä loppuun vaikkakin eri järjestyksessä. Aiemminkin PIRA-päivässä vieraillut Hannu Vallas vei katsojat lennolle Suomen ilmatilaan tarkkailemaan erityisesti ranta-alueiden ja kaupunkikeskustojen rakentumista. Hän oli antanut esitelmälleen nimeksi Lennokkaita visioita rakentamisen mahdollisuuksista. Vallaksen mukaan Tampere on vasta nyt heräämässä rantarakentamisen mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Monessa kuvaesimerkissä erityisesti rantaan rakennetut kerrostaloalueet muodostivat tyylikkäitä ja toimivia kokonaisuuksia. Hyvinä esimerkkeinä nähtiin Oulujoen rantaan vanhalle kasarmialueelle rakennettu kokonaisuus ja Lahden Ruoriniemi lähellä Sibelius-taloa. Turustakin löytyi näyttävä kohde läheltä satamaa. Hyvän rakentamisen palkinnon urakoitsijan kunniakirjan nouti Jukka Terhonen Helsingissä rakentuva Vuosaaren satama-alue on suuri logistinen keskus, joka Vallaksen mukaan voisi vapauttaa Helsingin keskustan länsipuolen telakka- ja satamakäytössä olevia rantoja tasokkaaseen rantarakentamiseen. Rautatien varsille on pääkaupunkiseudulla rakentunut nauhamaisia yhdyskuntia, jotka pystyvät hyötymään raideliikenteestä. Sen sijaan Tampereella tällaista kehitystä ei ole tapahtunut. Radanvarret ovat vajavaisessa käytössä. Vallas harmitteli myös matkakeskushankkeen kaatumista. Hänen mukaansa se olisi yhdistänyt radan erottamat keskusta-alueet toisiinsa luontevalla tavalla. Pirkkalan puutarhakaupunkimaisuutta voidaan edelleen kehittää onnistuneella rantarakentamisella. Tampereella uusi mahdollisuus rakentuvan Ratinan alueen lisäksi on tuleva Ranta-Tampella. Vallas moitti Tampereen kaupunkikuvaa ilmasta katsottuna harmaaksi ja latteaksi. Mahdollisuuksia asian korjaamiseen olisi kun vain tahtoa ja ideoita riittää. 19

20 Hyvän rakentamisen palkinto 2008: As Oy Tampereen Westend 20 ***** Yhdyskuntalautakunnan hyvän rakentamisen palkinto julkistettiin aiemmasta perinteestä poiketen päiväohjelman aikaisemmassa vaiheessa. Apulaispormestari Tarja Jokinen lausui alkusanat ja luovutti varsinaisen julkistamisen jaoston puheenjohtajan Niina Rissasen tehtäväksi. Palkinto myönnettiin As Oy Tampereen Westend nimiselle asuinliikerakennukselle Hämeenkadun länsipäässä. Perusteluissaan raati totesi seuraavaa: Hämeenkatu 31:ssä sijaitseva kohde tekee mielenkiintoisen avauksen keskustan täydennysrakentamiseen. Rakennushankkeen myötä voidaan katsoa, että Tampereen pääkadulle on syntynyt uusi arvorakennus. Hämeenkadun puoleinen fasadi on hillitty ja sopii hyvin pääkadun arvomiljööseen. Uudisrakennukseen sijoittuu asuntojen lisäksi edustavia liike- ja toimistotiloja, joiden toivotaan elävöittävän Hämeenkadun länsiosan liike-elämää. Korttelin sisäpihalle sijoittuu lämpimän punainen, matalampi rakennusosa, johon sijoittuu urbaaneja rivitaloasuntoja. Uusien rakennusten väliin jää suojaisa oleskelupiha. Ympäristö- rakennusjaosto piti palkitsemisen arvoisena rakennushanketta kokonaisuutena asemakaavasuunnittelusta lähtien. Kaavoitus ja rakennusliike järjestivät yhteistyönä arkkitehtikutsukilpailun, jonka pohjalta kaava laadittiin. Kohteen rakennuttaja on Rakennustoimisto Palmberg Oy, suunnittelija Kirsti Sivén & Asko Takala Arkkitehdit Oy pääsuunnittelijana Kirsti Sivén. Asemakaavoituksesta vastasi Tampereen kaupungin suunnitteupalvelut. Jaossa oli vielä kaksi kunniamainintaa. Ensimmäinen annettiin As Oy Tampereen Charlottalle,

21 uudisrakennuskohteelle Finlaysonin kirkon viereen makasiinien paikalle rakennetuille asuintaloille ja toinen ansiokkaalle entisen Kino Palatsin muutos- ja korjaustyölle, kun elokuvateatterin tiloista muovattiin Musiikkiteatteri Palatsi vanhaa kunnioittaen, mutta myös uutta luoden. Charlottan takana ovat rakennuttajana toiminut Sato Oyj, suunnittelijana KSOY Arkkitehtuuria Oy ja pääurakoitsijana NCC Rakennus Oy. Rakennuttajana oli Taitokaari Oy ja suunnittelijana Arkkitehtuuritoimisto Pertti Hietaniemi Oy. ***** Käsityksemme tulevaisuuden asumisesta oli Suomen asuntomessujen toimitusjohtajan, arkkitehti Pasi Heiskasen aiheena. Esitystekniikan ongelmat estivät hänen esitelmänsä alkuun tarkoitetun osan, jossa tavalliset kansalaiset kertoivat käsityksensä tulevaisuuden asunnosta. Heiskasen mukaan tulevaisuuden asiat ovat hankalia ennustettavia, kun nykyhetkenkin ymmärtämisessä on tekemistä. Asuntotuotannon ja muuttuvien arvojen välillä vallitsee epätasapaino ja uudet suuntaukset siirtyvät verkkaisesti toteutettaviin kohteisiin. Tietotekniikan mukanaan tuoma virtuaalimaailma on osa nykyistä ja tulevaa asumista. Energian kallistuminen, Ilmastonmuutos ja vihreät arvot ovat näkyneet jo koerakentamisena monilla asuntomessuilla. Aurinkoenergian hyödyntäminen, kierrätysmateriaalien käyttö sekä tietoteknisten järjestelmien hyödyntäminen asumisessa ovat näistä esimerkkejä. Matalaenergiataloista siirrytään passiivienergiataloihin. Suuntaus näyttäisi Heiskasen mukaan olevan pois kerskarakentamisesta, ns. ökytaloista niiden kalleuden ja sosiaalisen tuomittavuuden vuoksi. Aiemmin mainittu halu erottua muista voidaan saavuttaa eri tavoilla kuin ennen. Kilpailijaksi itseilmaisun tarpeelle on tullut kestävän kehityksen vaatimus. ***** Arkkitehti Kimmo Lylykankaan teemana oli energianäkökulma otsikolla Aktiivinen ja passiivinen energiansäästö rakentamisessa. Ilmastonmuutosta voidaan vain hillitä pakollisilla CO2 päästöjen rajoituksilla, mutta sen estäminen ei ole enää mahdollista. Haitallisten vaikutusten minimoimiseksi on välttämätöntä vähentää energiankulutusta sekä rakentamisen että rakennuksen käytön aikana. Mitä tiukemmat vaatimukset asetetaan säästötavoitteille sitä vähemmän on liikkumavaraa rakennusten arkkitehtuurissa. Ulkomailla on tehty monia koerakentamishankkeita, joissa nykytekniikan mahdollisuuksia on hyödynnetty tehokkaammalla tavalla kuin pelkkä lämmöneristeen määrän lisäys toisi. Näistä kohteista Lylykankaalla oli hyviä esimerkkejä. Sveitsin Dübendorfissa sijaitseva vedentutkimuslaitos Forum Chriesbach edustaa mallia, jossa julkisivun erillisillä käännettävillä lasielementeillä voidaan ohjata auringon energian siirtymistä rakennukseen. Hankkeessa on saatu konkreettisesti todistetuksi, että on mahdollista päästä maan kestävän kehityksen vision päämäärään, jossa yhden henkilön energiakulutuk- 21

22 22 sen tavoitetasoksi on asetettu 2000W vuodessa. Rakennuskokonaisuus täyttää tämän vaatimuksen nykypäivän tekniikalla. Ainoastaan laitesähkökulutus ylittää tavoitetason. Toisessa esimerkissä Itävallassa Ludeschin kyläaukion lasikate on samalla kertaa aurinkopaneeli, joka kerää energiaa n.15000kwh vuodessa. Rakennus täyttää passiivitalolle asetetut vaatimukset. Huomiota on kiinnitetty lisäksi rakentamiseen käytetyn primäärienergian säästöön ja ekologisten materiaalien käyttöön. Pääasiallisena rakennusaineena on puu. Myös korjausrakentamisessa on monia mahdollisuuksia muuttaa rakennus entisestä energiaa runsaasti kuluttavasta passiivitaloksi. Englantilaisessa esimerkkitapauksessa asuinkerrostalon uudet julkisivuelementit ovat lasipintaisia kennorakenteisia lämmönkerääjiä. Kattopintaan on asennettu aurinkosähköjärjestelmä. Lämmityslaitteena talossa on pellettikattila. Ilmanvaihdossa, valaistuksessa ja talon sähkölaitteissa on otettu energiansäästö huomioon. Näillä keinoilla on päästy U-arvoiltaan suomalaisen normiston mukaisen passiivitalon tasolle. Iso-Britannian tavoitteena on CO2- päästöjen nollaaminen rakennusten käytössä vuoteen 2016 mennessä. Yliopistoilla on ollut osansa uusien ratkaisumallien kehittelyssä. Solar Decathlon on energiatehokkaan rakentamisen kansainvälinen kilpailu yliopistoille. Joukkueet on koottu eri alojen opiskelijoista. Tehtävänä on suunnitella ja rakentaa pieni, mutta kaikin mukavuuksin ja kodinkonein varustettu plusenergia-asunto, joka on riippumaton kaikista verkoista ja toimii vain aurinkoenergian varassa. Ylimääräisellä tuotetulla sähkövoimalla ladataan sähköauton akkuja. Kilpailuja on järjestetty Washingtonissa vuodesta 2002 alkaen. Ensi vuonna muodostettavan Aalto-yliopiston joukkue vetäjänään Kimmo Lylykangas osallistuu ensimmäiseen eurooppalaiseen kilpailuun Madridissa vuonna Prototyyppi puurakenteisesta nollaenergiatalosta valmistuu ensi keväänä. Nollaenergiatalo Suomen olosuhteissa tarkoittaa Lylykankaan mukaan plusenergiataloa eteläisessä Euroopassa. Onnea kilpailuun! ***** Viimeisestä esityksestä vastasi ARA:n kehittämisarkkitehti Jarmo Sulonen aiheenaan Ikäihmisten asuminen nyt ja tulevaisuudessa. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen ARA:n tehtävänä on huolehtia asuntojen tuotantoon, hankintaan ja korjaamiseen myönnettävien valtion tukirahojen sekä itse asumiseen liittyvien avustusten ja takausten toimeenpanosta sekä valvoa arava- ja korkotukilainoitetun asuntokannan käyttöä. Tärkeä osa työstä on myös asiantuntijatehtäviä ja neuvontaa. Asetus määrää myös lisätehtäviä, joista mainittakoon valtion tukeman asuntorakentamisen ja korjaamisen kehittäminen, asuinalueiden ja elinympäristön laadun parantamisen tukeminen, asumiseen liittyvien toimintojen kehittämisen edistäminen. Nämä tehtävät

23 ovat haastavia, kun tulossa on suuri eläkkeelle siirtymisen aalto lähivuosina. Suomi on tällä hetkellä ikääntyvä yhteiskunta ja ikäihmisten asumiseen liittyvät ongelmat suuria nykyisin resurssein. Seniorikansalaiset asuvat tavallisissa asunnoissa, joista monissa on puutteellinen varustus. Hissittömiä porrashuoneita on n , asuntojen ja ympäristöjen esteettömyydessä on puutteita. Ongelmia on pyritty poistamaan myöntämällä avustuksia hissien rakentamiseen ja vanhusten asuntojen korjaukseen. Asumistavan valintoihin vaikuttavat kyky huolehtia nykyisen asunnon huollosta ja ylläpidosta, esteellisyys, puuttuva hissi ja palvelujen saatavuus. Henkiset kysymykset ja sosiaaliset syyt saavat monen ikäihmisen vaihtamaan asumismuotoa. Tulevaisuudessa vanhusten suhteellisen osuuden katsotaan vain entisestään kasvavan lasketun eliniän kasvaessa ja toimintakyvyn parantuessa. Kehittämisnäkökohtia löytyy nykyisen asuntokannan korjaamisessa ja uusien ikäihmisille suunniteltujen asumismuotojen kehittämisessä sekä palvelujen liittämisessä osaksi asumista. Tavoitteina asian ratkaisemiseksi Sulonen mainitsi joitakin totutuista kaavoista poikkeavia keinoja; esimerkiksi monipuolisten elämänpiirien luominen ja laajentaminen yhteistilojen avulla yhteisöllisyyden lisäämiseksi, asuin- ja hoitoympäristöjen muodostamien kokonaisuuksien rakentaminen sekä pihojen virikkeisyyden parantaminen. Uusia hyviä ratkaisuja pyritään löytämään suunnittelukilpailujen avulla. ARA:lla on myös käynnistymässä korjausrakentamisen koerakennusohjelma Visiona on kohtuuhintaisia, toimivia ja kestävän kehityksen mukaisia asumisratkaisuja kaikille. Toimenpiteinä mainitaan asumisen ja elinympäristön toimivuuden kehittäminen, energia- ja ympäristötehokkuuden parantaminen sekä asumisen kehittämisen tietopalvelut. Lopuksi Sulonen esitti ratkaisumalleja vanhojen asuinrakennusten muuttamiseksi esteettömäksi. Yhtenä mallina kolmikerroksiseen hissittömään kerrostaloon voisi lisäkerroksen rakentamalla saada kätevästi hissit ja maksumiehiksi tulisivat lisäkerroksen asunnonostajat. Talotekniikan uusiminen energiaa säästäväksi tehtäisiin samalla. Näin koko kiinteistön arvo nousisi. Vanhoissa lähiöissä olisi paljon tehtävissä täydennysrakentamisella. Uudisrakentamisessa voisi ajatella isosti ja rakentaa kerralla suurempina kokonaisuuksina toimivia, esteettömiä ja viihtyisiä alueita eri ikäryhmien yhteiseen asumiseen. Luento-osuuden jälkeen ilta jatkui perinteisesti Finlaysonin vanhan kuusvooninkisen tiloissa tuttuja tapaillen, päivän teemoista ja muustakin keskustellen. Kari Salonen, RA (teksti ja kuvat) 23

24