JÄSENTIEDOTE 9/2012 AJANKOHTAISTA

Transkriptio

1 AJANKOHTAISTA JÄSENTIEDOTE 9/ Erikoiskaupan myynti kasvoi toukokuussa 2,0 prosenttia 2. Tilastokeskuksen pikaennakko: Vähittäiskaupan myynti kasvoi heinäkuussa 3,8 prosenttia 3. Kuluttajien luottamus ennallaan elokuussa 4. EK: Luottamusindikaattorit laskussa - Myös vähittäiskaupan luottamus laski elokuussa 5. EK: Pk-yritysten suhdanneodotukset heikentyneet 6. SY: Pk-yritysten suhdanneodotukset varovaisia 7. Yritys oletko törmännyt kaupan esteisiin? - Kansainvälistymis- ja kaupanestekysely kartoittaa suomalaisyritysten haasteita viennissä ja tuonnissa YRITYSASIAT 8. Korttiturvallisuus.fi -sivusto tarjoaa ohjeet turvalliseen korttien käsittelyyn 9. Suomalaiset Euroopan ahkerimpia kortinkäyttäjiä 10. Yritysten maksuviiveet edelleen kasvussa 11. Yritysten turvallisuutta aiotaan parantaa - Myymälävarkauksiin tulossa tehostettuja menettelyitä 12. EK: Kasvupotentiaali ja yrittäjyysilmasto vetävät yrityksiä Viroon 13. Mainosbarometri: Loppuvuosi säästöliekillä ensi vuonna kirkastuvaa TYÖSUHDEASIAT 14. Myymälöiden lyhennettävät työviikot ja sallitut aukioloajat loppuvuonna (liite 1) 15. Osa-aikaeläkkeen ikärajaan ja varhennettuun vanhuuseläkkeeseen muutoksia 2013 KULUTTAJA-ASIAT 16. Kaupan tila tutkimus: Vähittäiskauppaketjujen asiakaskokemusten laadussa merkittäviä eroja 17. Capgemini: Näin suomalainen kuluttaa verkossa (liite 2) 18. Kuluttajavirasto: Yritysnumeroon soittamisen hinta ilmoitettava kuluttajalle (liite 3) 19. Kuluttajapoliittisessa ohjelmassa vahvistetaan kuluttajan asemaa VEROTUS 20. Arvonlisäverotuksen laskutussäännöt muuttuvat Yle-vero voimaan Vero-ohje: Työnantajan tuki yrittäjäksi ryhtyvälle työntekijälle TOIMIALA-ASIAA 23. Vanhan sähkö- ja elektroniikkalaitteen palautus kauppaan LIITTEET: - Myymälöiden lyhennettävät työviikot ja sallitut aukioloajat loppuvuonna - Näin suomalainen kuluttaa verkossa - Yritysnumeroon soittamisen hinta ilmoitettava kuluttajalle

2 AJANKOHTAISTA 1. ERIKOISKAUPAN MYYNTI KASVOI TOUKOKUUSSA 2,0 PROSENTTIA Erikoiskaupan myynti (pl. apteekki- ja huoltamomyynti) kasvoi toukokuussa 2,0 prosenttia, kun koko vähittäiskaupan myynti kasvoi 3,6 prosenttia verrattuna edellisen vuoden toukokuuhun. Arkimyyntipäiviä oli toukokuussa 25 eli yksi päivä vähemmän kuin edellisen vuoden toukokuussa. Erikoiskaupan myynti kasvoi 4,8 prosenttia tammi - toukokuussa 2012 verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon, kun koko vähittäiskaupan myynti kasvoi 5,5 prosenttia vastaavana aikana. Myynti toimialoittain ERIKOISKAUPAN MYYNTI (TOL 2008) (pl. Apteekit ja huoltamot) Vuosimuutos %* Arvo 5/2012 VÄHITTÄISKAUPPA YHT. (pl. Moottoriajon. ja moottorip. vk.) 3,6 Tietokoneet, niiden oheislaitteet ja ohjelmistot 23,3 Televiestintälaitteet 20,8 Vaatteet, jalkineet ja nahkatavarat erikoismyymälöissä 4,1 Sähköiset kodinkoneet, viihde elektroniikka 1,1 Rautakauppatavara, maalit, lasi sekä tapetit ja lattiapäällysteet 0,4 Huonekalut, valaisimet, matot, tekstiilit ja taloustarvikkeet 0,1 Kirjat, sanomalehdet ja paperitavara 0,8 Urheiluvälineet 1,6 Veneet ja veneilytarvikkeet 15,5 Kukat, kasvit, siemenet ja lannoitteet 1,1 Kultasepänteokset ja kellot 4,6 Optisen alan vähittäiskauppa 8,8 Vähittäiskauppa postimyyntiliikkeiden tai internetin välityksellä 11,7 Muu vähittäiskauppa 1) 4,7 ERIKOISKAUPPA YHT. 2,0 * verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon Kaupan suuryksikköjen myynti toukokuussa Tavaratalo- ja hypermarketketjujen (Anttila, Citymarket, Euromarket, Prisma, Sokos, Stockmann, Tokmanni-konserni ja Minimani-yhtiöt) myynnin arvo kasvoi toukokuussa 1,9 prosenttia edellisen vuoden toukokuuhun verrattuna ja jakautui seuraavasti: - Käyttötavara yhteensä: -0,8 %, josta pukeutuminen:-2,0 % ja koti & vapaa-aika: -0,1 % - Elintarvikkeet: +4,0 % Tavaratalokaupan myynnin arvo kasvoi tammi - toukokuussa 4,5 prosenttia jakaantuen seuraavasti:

3 - Käyttötavara yhteensä: +3,6 %, josta pukeutuminen:+4,2 % ja koti & vapaa-aika: +3,3 % - Elintarvikkeet: +5,1 % 2. TILASTOKESKUKSEN PIKAENNAKKO: VÄHITTÄISKAUPAN MYYNTI KASVOI HEINÄKUUSSA 3,8 PROSENTTIA Tilastokeskuksen kaupan pikaennakon mukaan vähittäiskaupan myynti kasvoi heinäkuussa 3,8 prosenttia vuoden 2011 heinäkuuhun verrattuna. Myynnin määrä, josta hintojen vaikutus on poistettu, pysyi samalla tasolla kuin viime vuoden heinäkuussa. Kaupan pikaennakko perustuu otokseen, joka kattaa keskimäärin 50 prosenttia vähittäiskaupan liikevaihdosta. Vähittäiskaupan myynti kasvoi kesäkuussa 5,7 prosenttia Tilastokeskuksen mukaan vähittäiskaupan myynti kasvoi kesäkuussa 5,7 prosenttia vuoden 2011 kesäkuuhun verrattuna. Myynnin määrä, josta hintojen vaikutus on poistettu, kasvoi samana aikana 2,3 prosenttia. Päivittäistavarakaupassa myynti kasvoi 5,9 prosenttia ja tavaratalokaupassa 5,8 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Tukkukaupassa myynti kohosi 0,5 prosenttia ja autokaupassa 1,8 prosenttia vuoden takaisesta. Koko kaupan myynti kasvoi kesäkuussa 2,1 prosenttia. Tammi-kesäkuussa myynti nousi vähittäiskaupassa 5,5 prosenttia ja tukkukaupassa 5,1 prosenttia verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon. Autokaupan myynti kohosi 9,3 prosenttia. Veromuutoksen vaikutukset autojen hintoihin näkyvät myös autokaupan myynnin kehityksessä vuonna Koko kaupan toimialan myynti oli tammi-kesäkuussa 5,8 prosenttia suurempi kuin vastaavaan aikaan edellisvuonna. 3. KULUTTAJIEN LUOTTAMUS ENNALLAAN ELOKUUSSA Kuluttajien luottamusindikaattori oli elokuussa edelleen nollassa (0,5) eli samalla tasolla kuin heinäkuussa (0,1). Luottamus talouteen oli selvästi heikompi kuin vuosi sitten elokuussa ja pitkällä ajalla keskimäärin. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometriin, jota varten haastateltiin elokuuta Suomessa asuvaa henkilöä. Kuluttajien luottamusindikaattorin kaikissa neljässä osatekijässä oli elokuussa vain vähäisiä muutoksia heinäkuuhun verrattuna. Varovaisuus lisääntyi hieman sekä oman talouden kehityksen että kotitalouden säästämismahdollisuuksien suhteen. Arviot oman talouden kehityksestä ovat olleet alhaisemmat ainoastaan vuoden 1996 huhtikuussa ja vuoden 1995 lokakuussa. Kuluttajien arviot Suomen talouden tulevaisuudesta sekä työttömyyskehityksestä olivat edelleen melko synkät. Elokuussa työllisten kokema työttömyyden uhka pysyi lähes ennallaan heinäkuuhun verrattuna. Kuluttajat pitivät edelleen ajankohtaa melko sopivana säästämiselle ja lainanotolle. 4. EK: LUOTTAMUSINDIKAATTORIT LASKUSSA - Myös vähittäiskaupan luottamus laski elokuussa Elinkeinoelämän luottamusindikaattorit laskivat kaikilla toimialoilla elokuussa. Suhdannetilanne on painunut keskimääräistä heikommaksi. Erityisesti vähittäiskaupan ja muiden palvelualojen luottamus on synkentynyt kesän aikana. EK:n mukaan laskevat luottamusindikaattorit heijastelevat jatkuvaa ja kasvavaa epävarmuutta Euroopan ja Suomen talouskehityksestä. Vaikka suomalaisyritykset eivät odotakaan äkillistä romahdusta, suhdannekuva synkentyy koko ajan. Teollisuuden luottamusindikaattori laski aavistuksen pistelukuun -7, kun lukema oli heinäkuussa -5. Tuotanto-odotukset ovat yhä varovaiset, ja tilauskanta on jatkanut supistumista. Nyt myös kapasiteetin käyttöaste kääntyi laskuun.

4 Yksityisten palvelujen luottamusindikaattori heikkeni saldolukuun 0, kun myynnin kasvu lähes pysähtyi. Indikaattori on jo melko paljon pitkäaikaisen keskiarvonsa (+17) alapuolella. Myös rakentamisen luottamusindikaattori painui yhä hieman alaspäin. Elokuun saldoluku on -20. Luottamusindikaattori on melko paljon pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella. Myös vähittäiskaupan luottamus laski elokuussa Vähittäiskaupan saldoluku laski niin ikään keskimääräistä matalammalle tasolle. Erityisesti myyntiodotukset ovat nyt huomattavasti aiempaa varovaisemmat. Myynti jatkoi vielä kasvua, mutta sen kasvuvauhti hidastui edelleen. Myyntiodotukset ovat huomattavan vaisut, ja myynnin ennustetaan jopa vähän supistuvan. Elokuun luottamusindikaattorin saldoluku on -3, kun se oli heinäkuussa +3. Aikasarjan pitkäaikainen keskiarvo on 0. Varastot pysyivät ennallaan, ja niiden taso on vähän yli normaalin. Suomen vähittäiskaupan luottamus oli vielä heinäkuussa tehdyssä vertailussa EU-maiden vahvimpien joukossa. 5. EK: PK-YRITYSTEN SUHDANNEODOTUKSET HEIKENTYNEET EK:n heinäkuussa 2012 tekemän PK-Suhdannebarometrin mukaan pienten ja keskisuurten yritysten tämänhetkinen suhdannetilanne on hieman keskimääräistä heikompi. Myös odotukset loppuvuodelle ovat varovaiset. Suhdannekuva on epävarma, ja yleisen suhdannetilanteen ennustetaan pääosin heikkenevän hieman. Ainoastaan keskisuurissa palvelu- ja teollisuusyrityksissä tilanne säilyisi loppuvuoden lähes nykyisellään. Pienten ja keskisuurten teollisuusyritysten suhdannenäkymien saldoluku oli heinäkuussa -12 (edellisessä kyselyssä huhtikuussa +10). Saldoluku lasketaan vähentämällä suhdanteiden paranemista odottavien yritysten prosenttiosuudesta niiden heikkenemiseen uskovien osuus. Suhdanteiden vahvistumista odotti nyt enää 9 prosenttia vastaajista, kun niiden heikkenemiseen uskoi jo 21 prosenttia. Rakentamisessa suhdannenäkymien saldoluku oli heinäkuussa -18 (huhtikuussa -6). Suhdanteiden heikkenemistä odotti 19 % vastaajista, ja vain yksi prosentti ennusti nousua loppuvuodelle. Palveluissa suhdanneodotusten tuorein saldoluku on -6 (huhtikuussa +2). Suhdanteiden odottaa kirkastuvan 6 prosenttia vastaajista ja 12 prosenttia arvioi tilanteen heikkenevän. Teollisuusyritysten tuotanto pysyi alkukesällä lähes ennallaan ja rakentamisessa se laski vähän. Sen sijaan pienissä ja keskisuurissa palveluyrityksissä myynti kasvoi jonkin verran. Teollisuus odottaa lähikuukausille hienoista tuotannon kasvua, ja rakentamisessa tuotantomäärät laskisivat yhä hieman. Pienten palveluyritysten myynnin kasvu hidastuisi jo melko verkkaiseksi, kun taas keskisuurilla yrityksillä kasvu olisi vielä kohtalaista. Henkilöstön määrä kasvoi alkukesällä ainoastaan palvelualoilla, ja teollisuudessa sekä rakentamisessa se laski hieman. Odotukset ovat varovaiset, sillä työvoiman määrän ennustetaan alenevan yhä teollisuudessa ja rakentamisessa. Pk-palveluyritysten työllisyyden kasvu päättyisi. Kustannukset ovat nousseet melko yleisesti, mikä heikensi kannattavuutta rakentamisessa ja jonkin verran myös palvelualoilla. Teollisuuden pk-yritysten kannattavuus oli vakaa. Sekä teollisuuden että rakentamisen pk-yritysten tilauskanta oli hieman alle tavanomaisen. Heikko kysyntä on yleisin toiminnan este teollisuudessa ja palveluissa. Rakentamisessa sekä työvoimapula että heikko kysyntä olivat melko yleisiä.

5 Linkki EK:n PK-Suhdannebarometriraporttiin: 6. SY: PK-YRITYSTEN SUHDANNEODOTUKSET VAROVAISIA Suomen Yrittäjien syksyn Pk-yritysbarometrin mukaan pk-yritysten suhdanneodotukset seuraaville 12 kuukaudelle ovat pysyneet varovaisina. Saldoluku on nolla, kun sekä suhdanteiden kohenemista että niiden edelleen heikkenemistä odottavia on 21 prosenttia vastaajista. Myös investointiodotukset ovat edellisen Pk-yritysbarometrin tavoin heikot. Vuodesta 2013 on tulossa toinen peräkkäinen investointien vähenemisen vuosi pk-yrityksissä. Investointiodotuksia kuvaava saldoluku on nyt -4 pisimpien miinusten osuessa rakentamiseen ja kauppaan. Vain palvelualoilla saldoluku nousi hieman. Vähenevät investoinnit uhkaavat SY:n mukaan syödä talouden pidemmän ajan kasvun, uudistumisen ja työllistämisen potentiaalia. Henkilöstön lisäys vaikeutuu ja on palvelualojen varassa Edelleen pitkittyvä talouskehityksen epävarmuus painaa pk-yritysten henkilöstöodotuksia. Saldoluku on enää 6 yksikköä positiivinen, kun henkilöstöä lisääviä yrityksiä on 17 prosenttia ja vähentäviä 11 prosenttia. Näkymät ovat selvästi pitkän ajan keskiarvoa vaisummat. Tilanne on alkuvuoden jälkeen heikentynyt kaupassa ja palvelualoilla. Vähäisimmät henkilöstön vähentämistarpeet ovat palvelualoilla, jotka pitävät saldoluvun positiivisena. Tähän asti täysin pkyritysten varassa ollut talouden yksityisen sektorin työllisyyden lisäys on nyt selvästi vaikeutumassa. Pk-yritysten kehittämisvauhti on hiipunut Yritysten toimintaympäristö uudistuu kiihtyvällä tahdilla talouden ja yhteiskunnan muutosten seurauksena. Uuden liiketoiminnan luominen, kehittäminen ja kansainvälistyminen ovat yritysten keskeisimpiä haasteita. SY muistuttaa, että menestyäkseen ja pärjätäkseen kilpailussa pk-yritysten tulisi jatkuvasti kehittää toimintaansa. Pk-yritysten ja koko Suomen talouden tulevaisuus riippuu pitkälti siitä, kuinka hyvin yritykset kehittävät toimintaansa. Barometrin mukaan kuitenkin aivan liian moni, 18 prosenttia yrityksistä, kokee olevansa vailla kehittämistarpeita. Tällaisten yritysten määrä on Pkyritysbarometrien mukaan lisäksi kasvussa. Pk-yrityksillä on runsaasti ulkomaalaistaustaista työvoimaa Pienten ja keskisuurten yritysten palveluksessa on varsin paljon ulkomaalaistaustaista, Suomessa asuvaa työvoimaa. Pk-yritysbarometrin kaikista vastaajista 18 prosenttia ilmoitti käyttävänsä ulkomaalaistaustaista työvoimaa. Yrityskoon kasvaessa ulkomainen työvoima yleistyy merkittävästi. Ulkomaalaistaustainen työvoima on yleistä aivan pienissäkin yrityksissä, mutta vähintään 50 henkeä työllistävistä yrityksistä lähes 2/3 raportoi työllistävänsä ulkomaalaistaustaista väkeä. Osuus oli lähes sama kaikilla päätoimialoilla. Näyttää siltä, että kielitaidon paranemisen myötä ulkomaalaistaustaisen työvoiman käyttö yleistyy edelleen, koska ylivoimaisesti suurin haaste rekrytoinneissa on barometrin vastausten mukaan heikko suomen kielen taito. Pk-yritysbarometri Syksyn kyselyyn vastasi yrittäjää tai yritysjohtajaa. Vastaajamäärältään Pk-yritysbarometri on kattavin suhdannekuvaaja Suomessa. Vastaajajoukko edustaa toimialoittain, yrityskoon

6 mukaan ja maantieteellisesti tarkasteltuna hyvin koko pk-sektoria, joka työllistää 63 prosenttia yritysten työvoimasta ja muodostaa yli puolet liikevaihdosta. Linkki raporttiin Pk-yritysbarometri, syksy 2012 : e17532fd014/SY_pkyritysbarometri_syksy2012.pdf 7. YRITYS - OLETKO TÖRMÄNNYT KAUPAN ESTEISIIN? - Kansainvälistymis- ja kaupanestekysely kartoittaa suomalaisyritysten haasteita viennissä ja tuonnissa Onko yrityksellänne kansainvälistymissuunnitelmia? Oletteko jo valinneet markkinanne? Onko yrityksenne kohdannut esteitä liittyen tavaroiden ja palvelujen vientiin tai tuontiin tai investointeihin? Ovatko lisensointi- tai standardointivaatimukset eriävät paikallisille yrityksille verrattuna vientiyritykseenne? Suosivatko julkiset hankinnat kotimaisia yrityksiä? Ulkoministeriö toivoo vastauksia kaikkiin näihin ja moniin muihin kysymyksiin vuoden 2012 kansainvälistymis- ja kaupanestekyselyssä. Kyselyn tavoitteena on kartoittaa suomalaisyritysten kohtaamia haasteita ulkomaankaupassa. Viimeksi vuonna 2009 toteutettu kysely keräsi laajaa huomiota ja tuotti kattavan kuvan senhetkisestä tilanteesta. Tällä kertaa järjestetty kysely on laatuaan suurin ja kyselykirjeitä on lähetetty noin yritykselle ympäri Suomen. Kysely kuuluu osana Taloudellisten ulkosuhteiden ohjelmaan, jolla tuetaan työllisyyttä ja yritysten kansainvälisyyttä. Siinä saatuja vastauksia hyödynnetään tehostettaessa toimia suomalaisyritysten viennin ja kansainvälistymisen edistämiseksi esimerkiksi valittaessa tulevien vienninedistämismatkojen kohdemaita tai kehitettäessä viranomaispalveluja. Kilpailukyvyn kannalta on tärkeää pyrkiä poistamaan suomalaisyritysten viennissä, tuonnissa ja investoinneissa kohtaamia kaupanesteitä. Niitä ratkotaan kahdenvälisesti kohdemaiden kanssa sekä ministeri- ja virkamiestasolla että yhteistyössä Euroopan komission kanssa. Venäjän WTOjäsenyys ja EU:n useiden maiden kanssa käymät vapaakauppasopimusneuvottelut antavat uusia mahdollisuuksia ongelmien poistamiseksi ja markkinoiden avaamiseksi. Kaupanesteitä ovat kaikki sellaiset viranomais- ja yksityissektorin toimet, jotka rajoittavat tuotteiden markkinoillepääsyä. Esteitä voivat olla esimerkiksi korkeat tullitariffit, tehottomat ja kustannuksia tarpeettomasti lisäävät tuonti-, vienti- ja tullimuodollisuudet, ulkomaisia yrityksiä tai tuotteita syrjivät tekniset määräykset, puutteellinen teollis- ja tekijänoikeuksien suoja tai sääntelyä koskevan läpinäkyvyyden puute. Tarkempaa tietoa kaupan esteistä sekä itse kysely löytyy ulkoministeriön sivulta: Yritykset voivat vastata kyselyyn mennessä. Kyselyn toteuttavat yhteistyössä ulkoministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Finpro, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Keskuskauppakamari, Kansainvälinen kauppakamari ICC, Suomen Yrittäjät ja Kaupan liitto. YRITYSASIAT 8. KORTTITURVALLISUUS.FI -SIVUSTO TARJOAA OHJEET TURVALLISEEN KORTTIEN KÄSITTELYYN

7 Korttiturvallisuuteen liittyvä tieto on ollut tähän mennessä hajallaan eri paikoissa. Korttimaksamisessa mukana olevat tahot halusivatkin luoda sivut, jonne voidaan koota yhteen paikkaan ajantasaiset tiedot erilaisista korttimaksamisen tilanteista ja asioista. Uusi -sivusto on tehty yhteistyössä pankkien, Poliisin, FINEn, Finanssialan Keskusliiton, Automatian ja Luottokunnan kesken. Sivustolle tuotetaan kortinhaltijoiden käyttöön hyödyllistä, ajantasaista ja selkeää tietoa korttimaksamisesta ja sen turvallisuudesta. Muistutus - näin käytät korttiasi turvallisesti: Pidä aina henkilökohtainen tunnuslukusi erillään maksukortista, mieluiten vain omassa muistissasi. Kun asioit kassalla tai automaatilla, näppäile henkilökohtainen tunnuslukusi aina käden tai lompakon suojassa. Tarkista säännöllisesti, että korttisi ovat tallessa. Tallenna kortin sulkupalvelun numero matkapuhelimesi muistiin. Palvelunumerot löytyvät Seuraa korttitapahtumia verkkopankista tai laskulta. Ilmoita pankillesi, mikäli lasku- /tilitiedoissasi näkyy maksu- tai nostotapahtumia, joita et ole tehnyt. Säilytä käteisnostoista ja ostotapahtumistasi kuitit ainakin seuraavan laskun tai tiliotteen tuloon saakka. Ne voivat auttaa epäselvien tapausten selvittämisessä. 9. SUOMALAISET EUROOPAN AHKERIMPIA KORTINKÄYTTÄJIÄ Euroopan keskuspankin tutkimuksen mukaan suomalaiset käyttävät maksukorttejaan enemmän kuin muissa Euroopan maissa. Luottokunnan keväällä 2012 teettämä tutkimus tukee tätä käsitystä. Sen mukaan jo kaksi kolmasosaa suomalaisista käyttää maksamiseen pääosin korttia. Vain 7 prosenttia suomalaisista maksaa edelleen mieluummin käteisellä. Maksukorttien käyttö koetaan pääsääntöisesti turvalliseksi, mutta jopa 40 prosenttia on silti huolestunut käyttöön liittyvistä uhista. Tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat pääosin ahkeria ja säntillisiä maksukortin käyttäjiä ja korteista pidetään hyvää huolta. Lähes puolet (47 %) kertoo tarkistavansa luottokorttilaskunsa joka kerta. Vain 4 prosenttia myöntää säilyttävänsä tunnusluvun yhdessä maksukorttinsa kanssa. Tutkimuksen toteutti Luottokunnan toimeksiannosta internet-paneelissa puolueeton tutkimusyhtiö Qualitems Oy, ja siihen vastasi 1007 suomalaista Tulokset edustavat kattavasti suomalaisia. Tutkimus löytyy linkistä: YRITTYSTEN MAKSUVIIVEET EDELLEEN KASVUSSA Valtakunnallisen maksuviivetutkimuksen mukaan perinnän kohteena olevien yritysten määrä kasvoi vuoden 2012 toisella neljänneksellä 15,4 prosentilla vuoden takaiseen verrattuna. Perinnän kohteena oli huhti-kesäkuussa yhteensä edelleen toimivaa yritystä, eli 7,0 prosenttia Suomen yrityskannasta. Toimintansa ehti jo tarkastelujakson loppuun mennessä lopettamaan perinnän kohteena olevaa yritystä. Maksuviivetutkimuksen tiedot perustuvat JM Tieto Oy:n ja Intrum Justitia Oy:n Asiakasvalinta.fi verkkopalveluun.

8 Kymenlaakson tilanne huolestuttava Perinnän kohteena olevien yritysten määrä lähes kaksinkertaistui Kymenlaaksossa (+88,5 %) vuoden toisella neljänneksellä vuoden takaiseen verrattuna. Kymenlaakson yrityksistä 11,6 prosenttia oli perinnän kohteena vuoden toisella neljänneksellä. Perinnän kohteena olevien yritysten määrä kasvoi kaikissa maakunnissa Lappia lukuun ottamatta. Perinnän kohteena olevien yritysten määrän kasvu oli Kymenlaakson lisäksi nopeaa myös Etelä- Karjalassa (+61,6 %), Päijät-Hämeessä (+31,3 %) sekä Keski-Suomessa (+21,5 %). Täten jo lähes joka kymmenes yritys oli perinnän kohteena Etelä-Karjalassa (9,9 %) ja Päijät-Hämeessä (9,8 %). Keski-Suomessa tilanne oli hiukan parempi, sillä perinnän kohteena olevien yritysten määrän kasvusta huolimatta vasta 6,8 prosenttia alueen yrityksistä oli perinnän kohteena vuoden toisella neljänneksellä. Vähiten perinnän kohteena olevia yrityksiä suhteessa alueen yrityskantaan oli jälleen Pohjanmaan maakunnassa, jossa perinnän kohteena oli vain 4,1 prosenttia maakunnan yrityksistä. Myös Kainuun ja Lapin maakunnissa perinnän kohteena oli vain viitisen prosenttia alueen yrityksistä. Eniten maksuviiveitä majoitus- ja ravitsemistoiminnassa myös kaupoilla maksuviiveitä Perinnän kohteena olevien yritysten osuus oli vuoden toisella neljänneksellä edelleen korkein majoitus- ja ravitsemistoiminnassa, jossa perinnän kohteena oli 13,3 prosenttia toimialan yrityksistä. Perinnän kohteena olevien yritysten osuus oli korkea myös kiinteistöalan toiminnassa (11,6 %), rakentamisessa (10,7 %) sekä tukku- ja vähittäiskaupassa (9,8 %). Vähiten perinnän kohteena olevia yrityksiä oli alkutuotannossa (2,0 %), vaikka alkutuotannossa perinnän kohteena olevien yritysten määrä kasvoikin nopeimmin (+64,5 %). Myös kiinteistöalalla perinnän kohteena olevien yritysten osuus kasvoi merkittävästi (+42,0 %) vuoden takaiseen verrattuna. Perinnän kohteena olevien yritysten määrä nousi vuoden 2012 toisella neljänneksellä kaikissa toimialaryhmissä vuoden takaiseen verrattuna. Vähiten perinnän kohteena olevien yritysten osuus kasvoi ohjelmisto- ja tietopalveluissa (+ 2,9 %). Perinnän kohteena olevien yritysten määrä kasvoi kaikissa yrityskokoluokissa. Nopeimmin perinnän kohteena olevien yritysten määrä kasvoi 5-9 työntekijän yrityksissä (+43,9 % vuoden takaiseen verrattuna). Suhteellisesti eniten perinnän kohteena olivat kuitenkin yli 20 työntekijän yritykset, joista perinnän kohteena oli ollut joka viides yritys vuoden toisella neljänneksellä (kasvua vuoden takaiseen 20,7 %). Suhteellisesti vähiten perinnän kohteena olivat alle viiden työntekijän yritykset, joista perinnän kohteena oli 6,3 prosenttia kokoluokan yrityksistä (kasvua 12,9 %). 11. YRITYSTEN TURVALLISUUTTA AIOTAAN PARANTAA - Myymälävarkauksiin tulossa tehostettuja menettelyitä Elinkeinoelämä on yhdessä viranomaisten kanssa laatinut strategian yritysten turvallisuuden parantamiseksi. Kansallisessa strategiassa ehdotetaan 28 toimenpidettä, joilla pystyttäisiin puuttumaan keskeisimpiin yritysten turvallisuutta vaarantaviin asioihin. Kaupan ala on strategiassa keskeinen, sillä kauppaan kohdistuu yhä suurempi osuus elinkeinoelämään kohdistuvasta omaisuusrikollisuudesta ja työntekijöihin kohdistuvasta väkivallan uhkasta. Strategiassa ehdotetaan mm., että ns. sakkopalvelu otettaisiin pikaisesti käyttöön. Sakkopalvelulla voitaisiin puuttua erityisesti toistuviin myymälävarkauksiin. Lisäksi ehdotetaan, että pilottihankkeella selvitettäisiin yksinkertaisten myymälävarkaustapausten nopeutettua käsittelyä. Nopeutetussa menettelyssä poliisi tutkii yksinkertaiset ja selvät myymälävarkaustapaukset suppeassa esitutkinnassa, jonka perusteella syyttäjä tekee nopeutetun syyteharkinnan ja tuomioistuin käsittelee asian pikaisesti.

9 Strategiassa esitetään selvitettäväksi mahdollisuuksia suojata työpaikan henkilöstöä toistuvilta saman tekijän aiheuttamilta rikoksilta ja häiriöiltä esimerkiksi lähestymiskiellolla. Poliisin ja suurimpien kauppakeskusten välistä yhteistyötä turvallisuuden hallinnassa halutaan lisätä. Myös turvallisuuskoulutusta kaupan ja eri palvelualojen tutkinnoissa nähdään tarpeelliseksi lisätä. Pienyrittäjiä haluttaisiin suojata harhaanjohtavalta markkinoinnilta mm. laajentamalla etämyynnin peruuttamisoikeutta myös yrityksiin. Toimenpideohjelma löytyy linkistä: EK: KASVUPOLITIIKKA JA YRITTÄJYYSILMAPIIRI VETÄVÄT YRITYKSIÄ VIROON EK:n selvityksen mukaan yhä useampi pk-yritys pohtii yritystoimintojensa siirtämistä Suomesta. Noin joka kymmenes yritys uskoo tämän vaihtoehdon toteutuvan melko todennäköisesti tai varmasti seuraavan kolmen vuoden aikana. Käytännössä tämä tarkoittaa työnantajayritystä. Pelkästään Virossa toimii tällä hetkellä yli suomalaisten omistamaa yritystä. Kaupparekisteritietojen mukaan Virossa oli vuoden 2012 alussa sataprosenttisesti suomalaisomistuksessa olevaa yritystä, kun kolme vuotta sitten niitä oli EK:n mukaan suomalaisia yrityksiä houkuttelee Viroon edistyksellinen yrittäjyysilmapiiri, edulliset tuotantokustannukset sekä hallituksen aktiivinen sitoutuminen kasvupolitiikkaan, josta hyvänä esimerkkinä on yrityskasvua tukeva verotus. Virta on niin vuolas, että tilastot ja mielikuvat eivät tahdo pysyä Suomen ja Viron taloussuhteiden perässä. Vuonna 2009 Viron kaupparekisterissä oli jopa noin aktiivista tai passiivista yritystä tai yhteisöä, joiden vastuuhenkilöillä oli suomalainen henkilötunnus tai yritysomistajalla suomalainen yritystunnus. Iso osa vastuuhenkilöistä oli virolaisia, jotka olivat asuneet ja työskennelleet Suomessa. Suomen kaupparekisterissä puolestaan oli virolaistaustaista yritystä vuonna Tämän lisäksi Suomessa toimii huomattava määrä tilapäisesti palvelujaan tarjoavia virolaisia yrityksiä erityisesti rakennusalalla ja työvoiman vuokrauksessa. Teollisen pohjan rapautuminen voi entisestään kiihtyä, jos suurten yritysten ohella pk-yritykset alkavat painottaa investointejaan enenevässä määrin Suomen ulkopuolelle. Yritystoiminnan siirtoa ulkomaille harkitaan varsinkin keskisuurissa teollisuusyrityksissä. EK:n mukaan suomalaisten yritysten kasvun kannustimissa ja toimintaympäristön edellytyksissä onkin paljon parannettavaa. Linkki selvitykseen: MAINOSBAROMETRI: LOPPUVUOSI SÄÄSTÖLIEKILLÄ ENSI VUONNA KIRKASTUVAA Mainostajien Liiton jäsenyritykset aikovat karsia markkinointiviestinnän panostuksiaan syksyllä, mutta uskovat oman tilanteensa paranevan ensi vuonna. Mainosbarometrin saldoluku loppuvuodelle on -20 ja ensi vuodelle 12. Printtimedian näkymät ovat synkät, kun taas panostukset verkkomedian eri muotoihin sekä televisioon ja myymälämarkkinointiin ovat kasvussa. Ensimmäistä kertaa Mainosbarometrissa kysyttyä Facebook-mainontaa tekee kaksi kolmesta vastaajasta. Mainostajien aikeet heijastuvat myös ostoihin alan palveluyrityksiltä: valoisimmat näkymät ovat digitoimistoilla.

10 Kuluvan vuoden lopulla kolmannes Mainosbarometrin vastaajista joutuu leikkaamaan budjettiaan alkuperäisistä suunnitelmista. Budjettiin verrattuna markkinointiviestinnän panostusten saldoluvuksi muodostuu -20, kun lisääjiä on 13 prosenttia ja vähentäjiä 33 prosenttia. Mielenkiintoinen tulos tutkimuksessa oli ero arvioissa oman yrityksen ja yleisten näkymien välillä ensi vuonna. Omien markkinointiviestinnän panostusten nousuun uskotaan. Vastaajista 81 prosenttia arvelee kuitenkin panostusten yleisesti pienenevän, kun kysytään tämänhetkisen taloudellisen epävarmuuden vaikutuksia vuonna Ensi vuonna vastaajista 34 prosenttia aikoo lisätä panostuksiaan, 22 prosenttia vähentää niitä ja 45 prosenttia säilyttää tämän vuoden tason. Lisääjien ja vähentäjien erotuksena muodostuva saldoluku on 12. Vastaava luku tälle vuodelle tammikuussa oli 2. Mainostajista 43 prosenttia arvioi yrityksensä kysynnän paranevan loppuvuonna. Hiipumiseen uskoo reilu 18 prosenttia, joten saldoluvuksi muodostuu 24. Teollisuuden näkymät ovat synkimmät. Vuonna 2013 kysynnän nähdään elpyvän, ja saldoluku on 41. Kaksi kolmesta mainostaa Facebookissa Mainostajat panostavat edelleen sosiaaliseen mediaan. Sen saldoluvuksi tulee 55, kun 57 prosenttia aikoo lisätä panostuksiaan ja vain kaksi prosenttia vähentää niitä. Printtimedian investoinnit, erityisesti sanomalehdet (saldo -46), hyytyvät. Aikakauslehtien saldoluku on -18. Televisio (3) yltää niukasti plussalle. Digimedia jatkaa yhä suotuisissa merkeissä: verkkomedia kokonaisuudessaan saa saldoluvun 70, display- ja luokiteltu verkkomainonta 43 sekä sähköiset hakemistot ja hakusanamainonta 36. Mobiili- (58) ja sähköpostimarkkinointiviestintä (44) pysyvät myös vahvasti mainostajien suunnitelmissa. Mainosbarometrissa kysyttiin ensimmäistä kertaa erikseen Facebook-mainonnan käytöstä. Tämä määriteltiin kattamaan toimenpiteet, joissa mainostetaan omaa tuotetta, palvelua tai sisältöä. Noin kaksi kolmesta vastaajasta ilmoitti mainostavansa Facebookissa. Mediatoimistoa tai Facebookmainontaa välittävää yritystä käyttää 63 prosenttia, kun taas suoraan yhteisöpalvelulta mediatilansa ostavia on 37 prosenttia. Mainostoimistopalveluiden ostot vastatuulessa Markkinointiviestinnän palveluyrityksistä erityisesti digitoimistojen (saldoluku 38) näkymät ovat edelleen suotuisat ensi vuonna. Myös designtoimistot (6) pääsevät plussalle. Viestintätoimistoilla ja suoramarkkinoinnin palveluyrityksillä on lisääjiä ja vähentäjiä yhtä paljon. Kukkaronnyörejä kiristetään sen sijaan ostoissa mm. mainostoimistoilta (-12) ja tapahtumamarkkinointiyrityksiltä (- 20). Mainosbarometrista Mainostajien Liiton elokuussa 2012 tekemään kyselyyn vastasi 90 liiton jäsenyritystä. Vastaajista teollisuutta edusti 23 prosenttia, kauppaa 29 prosenttia, palvelualoja 22 prosenttia ja moniala- tai muita yrityksiä 26 prosenttia. Tutkimuksen tulokset on painotettu vastaajayritysten mainosbudjeteilla. Barometrin saldoluku lasketaan vähentämällä panostuksiaan kasvattavien prosenttiluvusta panostuksiaan vähentävien osuus. Jos esimerkiksi 40 prosenttia vastaajista on vastannut lisäävänsä mainontaa, 50 prosenttia pitävänsä ennallaan ja 10 prosenttia vähentävänsä, saldoluku on eli 30. Saldoluku ei kerro euromääräisestä muutoksesta, vaan antaa arvion siitä, mihin suuntaan markkinointiviestinnän investoinnit tulevat kehittymään.

11 Mediayritykset eivät kuulu Mainostajien Liittoon. Näistä syistä mm. työpaikkailmoittelu, suuri osa luokitellusta mainonnasta ja median oma mainonta jäävät tutkimuksen ulkopuolelle. TYÖSUHDEASIAT 14. MYYMÄLÖIDEN SALLITUT AUKIOLOAJAT JA LYHENNETTÄVÄT TYÖVIIKOT LOPPUVUONNA Liitteenä 1 on taulukko myymälöiden sallituista aukioloajoista ja lyhennettävistä työviikoista marrasjoulukuussa OSA-AIKAELÄKKEEN IKÄRAJAAN JA VARHENNETTUUN VANHUUSELÄKKEESEEN MUUTOKSIA 2013 Hallitus esittää muutoksia osa-aikaeläkkeeseen ja varhennettuun vanhuuseläkkeeseen. Vuonna 1954 tai sen jälkeen syntyneiden olisi jatkossa mahdollista jäädä työeläkelakin mukaiselle osaaikaeläkkeelle aikaisintaan 61-vuotiaana. Tällä hetkellä osa-aikaeläkkeen alaikäraja on 60 vuotta. Nykyään sekä työeläke- että kansaneläkejärjestelmässä on mahdollisuus jäädä varhennetulle vanhuuseläkkeelle 62-vuotiaana. Työeläkejärjestelmästä esitetään poistettavaksi kokonaan mahdollisuus varhennettuun vanhuuseläkkeeseen. Kansaneläkejärjestelmässä varhennetun vanhuuseläkkeen ikäraja nostettaisiin 63 vuoteen eli työeläkejärjestelmän mukaiseen vanhuuseläkkeen alaikärajaan. Muutokset koskisivat vuonna 1952 ja sen jälkeen syntyneitä. Työeläkelakeja muutettaisiin myös siten, ettei työttömyysturvan lisäpäivärahaa saavilla pitkäaikaistyöttömillä olisi enää mahdollisuutta jäädä 62-vuotiaana varhennusvähennyksellä vähentämättömälle vanhuuseläkkeelle. Kansaneläkejärjestelmässä työttömyysturvan lisäpäivärahaa saava pitkäaikaistyötön voisi jäädä varhennusvähennyksellä vähentämättömälle vanhuuseläkkeelle nykyisen 62 vuoden iän sijasta aikaisintaan 63-vuotiaana eli samasta ajankohdasta kuin oikeus työeläkelakien mukaiseen vanhuuseläkkeeseen alkaa. Nämä muutokset koskisivat vuonna 1958 ja sen jälkeen syntyneitä. Edellä mainittujen muutosehdotusten vuoksi myös takuueläkkeestä annettua lakia muutettaisiin niin, että vanhuuseläkettä tai varhennettua vanhuuseläkettä saavalla olisi oikeus takuueläkkeeseen nykyisen 62 vuoden iän sijasta aikaisintaan 63-vuotiaana. Muutosten pitkän aikavälin tavoitteena on työurien pidentäminen. Esitettyjen muutosten seurauksena eläkkeellesiirtymisiän odotteen arvioidaan nousevan 0,1 vuodella. Ehdotukset perustuvat hallitusohjelmaan ja työmarkkinakeskusjärjestöjen keväällä tekemään työurasopimukseen, jonka toimenpiteet hyväksyttiin hallituksen kehysriihessä. Lakien on tarkoitus tulla voimaan Muutokset eivät vaikuttaisi jo myönnettyihin osa-aikaja varhennettuihin eläkkeisiin. KULUTTAJA-ASIAT 16. KAUPAN TILA TUTKIMUS: VÄHITTÄISKAUPPAKETJUJEN ASIAKASKOKEMUSTEN LAADUSSA MERKITTÄVIÄ EROJA Tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaisten vähittäiskauppaketjujen palvelu on melko hyvätasoista, mutta toimialojen ja ketjujen välillä on merkittäviä eroja. Suomalaisilla kauppaketjuilla on kehitettävää asiakaskokemuksissa, sillä kansainväliset vaateketjut pärjäsivät parhaiten ensimmäistä kertaa Suomessa toteutetussa Kaupan tila tutkimuksessa.

12 Kaupan tila tutkimustulokset osoittavat, että vähittäiskauppaketjujen asiakaskokemuksen laatu on Suomessa yleisesti melko hyvällä tasolla. Eri tavara-alojen ja kauppaketjujen välillä on kuitenkin suuriakin eroja. Laadukkaimman asiakaskokemuksen tuottavat tavaratalot ja vaatekauppa. Kaikista eniten parannettavaa on halpahinta-, kioski- ja päivittäistavarakaupalla. Kaupan tila tutkimus toteutettiin yhteistyössä Aalto-yliopiston professoreiden, Retail Lab Helsingin ja markkinointitoimisto Bob Helsingin kanssa. Tutkimus on tarkoitus toistaa vuosittain. Motivoinnissa ja palvelualttiudessa petrattavaa Suurimmat kipupisteet asiakaskokemuksen hallinnassa liittyvät henkilökunnan palvelualttiuteen sekä myymäläympäristön kykyyn saada aikaan heräteostoksia. Tutkijoiden mukaan kaupan ala on polarisoitumassa erityyppisten myymäläkonseptien väliseksi kilpailuksi. Kiristyvässä kilpailussa myönteiset asiakaskokemukset nousevat yhä tärkeämpään asemaan. Niiden avulla lisätään asiakastyytyväisyyttä ja vahvistetaan luottamusta vähittäiskauppaketjua ja sen palveluita kohtaan. Stockmann pärjää parhaiten kansainvälisille ketjuille Ketjukohtaisessa vertailussa parhaiten pärjäsivät kansainväliset vaatekauppaketjut. Niiden vahvuuksia ovat hyvä asiakaspalvelu ja esteettiset myymälät. Kokonaiskokemusta mitattaessa ykkössijalle nousi italialainen vaateketju United Colors of Benetton. Myymälän kyky inspiroida ostamaan oli ainoa osa-alue, jossa se ei yltänyt kärkisijoille - motivoinnin taitaa parhaiten ruotsalainen huonekalujätti IKEA, toiseksi parhaiten suomalainen sisustusmyymäläketju Pentik. Kaiken kaikkiaan suomalaisista pärjäsi parhaiten Stockmann. Tutkijoiden mukaan tutkimus paljastaa, että suomalainen vähittäiskauppa ei ole joutunut kilpailemaan riittävästi. Siksi se ei pärjää ulkomaisille ketjuille asiakaskokemuksen rakentamisessa. Kilpailuetua ei voida enää rakentaa pelkällä tavararyhmähallinnalla tai teknisellä tilasuunnittelulla. Suomalaisen vähittäiskaupan on korkea aika ottaa haltuun asiakaskokemuksen asiakaslähtöinen suunnittelu ja keskitetty johtaminen. Tietoja tutkimuksesta Kaupan tila 2012 on kautta aikojen laajin Suomessa toteutettu tutkimus vähittäiskauppaketjujen kyvystä johtaa myymälätasolla rakentuvia asiakaskokemuksia. Tutkimuksessa on mitattu yli kymmenen eri tavara-alan ja yli 80 vähittäiskauppaketjun laatu- ja suoritustasoa fyysisessä myymäläympäristössä. Tutkimus arvioi myymälätasolla rakentuvia asiakaskokemuksia neljän tekijän suhteen: (1) asioinnin vaivattomuus, (2) asiakaspalvelun laatu, (3) myymälöiden kyky inspiroida ostamaan ja (4) myymälöiden esteettisyys. Aineisto kerättiin valeostotapahtumien avulla Etukäteen valmisteltuja valeostotapahtumia on tehty yhteensä 789 kappaletta. Kutakin tutkimukseen valittua ketjua on mitattu 8-14 kertaa. Ketjukohtaiset mittaukset on suoritettu eri mittaajien toimesta eri paikkakunnilla ja eri ajankohtina. Tällä on haluttu varmistaa aineiston korkea laatu ja tulosten luotettavuus.

13 Vähittäiskaupan ranking-listat asiakaskokemuksen laadun ja laatu-ulottuvuuksien suhteen Asiakaskokemuksen laatu Asioinnin vaivattomuus Asiakaspalvelun laatu Myymälöiden kyky inspiroida ostamaan Myymälöiden esteettisyys Keskiarvo: 4,76 Suurin arvo: 5,80 Pienin arvo: 3,30 1. United Colors of Benetton 5,80 2. JC 5,70 3. Humac People 5,67 Keskiarvo: 5,07 Suurin arvo: 6,06 Pienin arvo: 3,50 Keskiarvo: 4,73 Suurin arvo: 5,95 Pienin arvo: 3,31 Keskiarvo: 4,59 Suurin arvo: 5,71 Pienin arvo: 3,24 Keskiarvo: 4,65 Suurin arvo: 5,96 Pienin arvo: 2,43 TOP 10 TOP 10 TOP 10 TOP 10 TOP Humac People 1. United Colors of 6,06 Benetton 5,95 1. Ikea 5,71 2. United Colors of Benetton 5,98 2 VILA 5,90 2. Pentik 5,52 2. JC 5,95 3. Stockmann 5,91 3. Glitter 5,62 3. Hemtex 5,50 1. United Colors of Benetton 5,96 3. Humac People 5,94 4. Stockmann 5,64 4. JC 5,85 4. Humac People 5,59 4. JC 5,41 4. Stockmann 5,86 5. Pentik 5,51 5. Glitter 5,84 5. JC 5,58 5. Stockmann 5,37 5. Zara 5,84 6. Hemtex 5,46 6. Timanttiset 5,73 6. Marimekko 5,50 6. Kodin1 5,35 6. Pentik 5,79 7. VILA 5,42 7. Esprit 5,66 7. Hemtex 5,50 7. United Colors of Benetton 5,32 7. Marimekko 5,63 8. Esprit 5,41 8. Kultajousi 5,62 8. Brothers 5,43 8. Stadium 5,30 8. Esprit 5,55 9. Brothers 5,40 9. Carlings 5,60 9. Stockmann 5,43 9. Esprit 5,28 9. Vepsäläinen 5, Marimekko 5, VILA 5, Timanttiset 5, Brothers 5, Brothers 5,51 Asteikko: 1=erittäin heikko; 2=heikko; 3=melko heikko; 4=tyydyttävä; 5=melko hyvä; 6=hyvä; 7=erittäin hyvä Lähde: Kaupan tila 2012, Retail Lab Helsinki Oy & Bob Helsinki Oy Kaupan tila 2012 tutkimuksen yleiset tulokset löytyvät linkistä: Tarkemmat tulokset ovat maksullisia. 17. CAPGEMINI: NÄIN SUOMALAINEN KULUTTAA VERKOSSA Konsultointipalveluja tarjoava Capgemini on toteuttanut kansainvälisen tutkimuksen digikuluttamisesta. Tulosten mukaan suomalainen kuluttaja ei vielä ole kovin sinut digitaalisen ostoprosessin kanssa. Ostopäätökseen vaikuttavat eniten hinta ja tuotevalikoima - luotettavaa toimitusta ja palautusmahdollisuutta unohtamatta. Eniten suomalaiset digikuluttajat² ostavat verkosta muotia (41 %) ja elektroniikkaa (41 %). Ruoan ostaminen verkosta on vielä suhteellisen harvinaista. Tutkimukseen vastanneista suomalaisista 11 prosenttia on ostanut elintarvikkeita verkosta. Suomessa ruokakaupat ovat vasta alhaisella tasolla teknologian hyödyntämisessä verrattuna kansainväliseen kehitykseen. ² Digikuluttajiksi luokitellaan henkilöt, jotka käyttävät yhtä tai useampaa teknologiaa tai digitaalista kanavaa yhdessä tai useammassa ostamisen vaiheessa. Kansainvälisessä vertailussa suomalaiset kuluttajat ovat epävarmimpia verkko-ostajia. Usein verkkopalveluita hyödyntäväksi ja niiden kanssa sinut olevaksi itseään kuvasi ainoastaan 45

14 prosenttia vastaajista, kun esimerkiksi Iso-Britanniassa vastaava luku on 71 prosenttia. Suomalaisista vastaajista 19 prosenttia käyttää säännöllisesti matkapuhelimen sovelluksia ja palveluita ostosten tekemiseen ja/tai kartoittamiseen. Suhtautuminen mobiilisovelluksiin on Suomessa selvästi pessimistisempää kuin tutkimuksen muissa maissa. Varhaiseksi uuden teknologian omaksujaksi itsensä luokittelee 18 prosenttia suomalaisvastaajista. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä kansainvälisen tutkimusyhtiön ORC Internationalin kanssa. Tutkimukseen osallistui yli henkilöä 16 maasta. Suomessa tutkimuksen otanta oli 1008 henkilöä, jotka jakautuvat tasaisesti ikäluokkiin vuotiaat. Suomalaisista vastaajista 52 prosenttia on naisia ja 48 prosenttia miehiä. Tarkemmin tutkimuksen tuloksista kerrotaan liitteessä KULUTTAJAVIRASTO: YRITYSNUMEROON SOITTAMISEN HINTA ILMOITETTAVA KULUTTAJILLE Yritysnumeroon soittamisen hinta on kuluttajansuojalaissa tarkoitettu olennainen tieto, joka yritysten tulee ilmoittaa kuluttajille selkeällä ja helposti havaittavalla tavalla. Kuluttaja-asiamies on vienyt markkinaoikeuteen yrityksen, joka ei useasta pyynnöstä huolimatta ole ilmoittanut yritysnumeronsa kustannuksista kuluttajille. Kuluttajansuojalain mukaan markkinointia ja asiakassuhteen hoitamista on pidettävä sopimattomana, jos se ei sisällä kuluttajien taloudellisen turvallisuuden kannalta olennaisia tietoja. Jos yritysnumeroon soittamisen hintaa ei ilmoiteta, kuluttaja ei pysty arvioimaan soittamisen taloudellista merkitystä kannaltaan. Myös korkein oikeus on ratkaisukäytännössään kiinnittänyt huomiota telealan hinnoitteluun ja siihen, että puhelun hinta on kuluttajien ostokäyttäytymisen ja päätöksenteon kannalta olennainen tieto. Kuluttajien kannattaa tarkistaa yritysnumeroiden kustannukset, jotta vältytään ikäviltä yllätyksiltä erityisesti matkapuhelinlaskuissa. Esimerkiksi yritysnumeron jonotuksen maksullisuus voi tulla monelle yllätyksenä. Yritysnumeroita käytetään monissa yhteyksissä Yritysnumerosta voi esimerkiksi tilata yritysten tuotteita, numeron kautta voi ottaa yhteyttä asiakaspalveluun tai tehdä reklamaation. Valtakunnalliset yritysnumerot ovat , 0201-, , 029-, , 075xy3-075xy9- ja 076-alkuisia numeroita. Yritysnumeroihin soittaminen maksaa saman verran kaikkialta Suomesta. Hintaan vaikuttaa numeron tarjoavan teleyrityksen perimä hinta ja se, soittaako lankaliittymästä vai matkapuhelimesta. Matkapuhelimesta soitettuna hinta on korkeampi kuin soitettaessa lankaliittymästä. Yritysnumerossa kyse ei ole niin sanotusta lisämaksullisesta palvelusta, joten puhelusta ei peritä erillistä palvelumaksua. Tällöin myös jonotus maksaa saman verran kuin puhelu, koska puhelinverkon kannalta kyseessä on käynnissä oleva puhelu. Yritysnumerot ovat erillishinnoiteltuja, eivätkä ne yleensä kuulu liittymien puhepaketteihin. Yrityksen, joka numeroa käyttää, tulee kertoa soittajalle puhelun hinta. Viestintäviraston lista yritysnumeroista ja niihin liittyvistä kustannuksista löytyy linkistä: Kuluttajaviraston ohjeet yritysnumeron hinnan ilmoittamisesta liitteenä 3.

15 19. KULUTTAJAPOLIITTISESSA OHJELMASSA VAHVISTETAAN KULUTTAJAN ASEMAA Hallitus haluaa vahvistaa kuluttajien etuja, oikeuksia ja tiedonsaantia. Markkinoilla olevista tuotteista ja palveluista sekä niiden turvallisuudesta on oltava riittävästi tietoa, jota kuluttajat voivat hyödyntää tehdessään arjen valintoja. Kuluttajatietoisuutta tuetaan viranomaisten, yrityksien sekä kuluttaja- ja kansalaisjärjestöjen tiiviillä yhteistyöllä. Näitä kuluttajapolitiikan kulmakiviä hallitus korostaa hyväksymässään kuluttajapoliittisessa ohjelmassa vuosille Tavoitteena on, että yritykset ja kuluttajat toimivat markkinoilla vastuullisesti. Menestyvät yritykset ottavat huomioon tavaroita ja palveluita koskevat säännöt sekä kuluttajien mielipiteet ja oikeudet. Kuluttajat voivat luottaa oikeuksiensa toteutumiseen ja vaikuttaa markkinoiden kehitykseen vaatimalla laadukkaita tuotteita ja palveluita. Kuluttajapolitiikan tehokkuuden varmistamiseksi uudistetaan myös hallintoa, kun Kilpailuvirasto ja Kuluttajavirasto yhdistyvät vuoden 2013 alussa. Koska kuluttajalainsäädäntö määräytyy EU:ssa yhä enemmän, myös EU:ssa vaikuttaminen on tärkeää. Lisäksi kuluttajatutkimuksen tulee tukea laaja-alaisesti kuluttajapolitiikan toteutumista ja vaikuttavuutta. Arjen kuluttajataitoja ja kuluttajaliikettä vahvistetaan Kuluttajien velkaantuminen näyttää jatkuvan ja erityisesti pikaluottoihin liittyvät velkomustuomiot ovat lisääntyneet. Jotta talous- ja velkaneuvonta vastaisi paremmin kuluttajien tarpeisiin, kuluttajapoliittisessa ohjelmassa esitetään yhtenä keinona sen valtiollistamista. Talous- ja velkaneuvonta hoidetaan nykyisin pääosin kuntien toimesta. Erityisesti lasten ja nuorten asemaa kuluttajina vahvistetaan useilla toimenpiteillä. Arjen kuluttajataitoja tuetaan esimerkiksi perusopetuksella, kuluttajaneuvonnalla sekä opettajien ja kuluttajaneuvojien koulutuksella. Keskeisiä koulussakin opetettavia asioita ovat muun muassa oman talouden hallinta sekä ruokaan ja asumiseen liittyvä osaaminen. Myös sähköistä kaupankäyntiä koskevassa lainsäädännössä kiinnitetään erityistä huomiota lasten ja erityisryhmien asemaan. Kuluttajaliikkeellä on tärkeä rooli kuluttajien osaamisen lisäämisessä. Lisäksi se tuo kuluttajien mielipiteitä esiin. Hallitus haluaa vahvistaa kuluttaja- ja kansalaisjärjestöjen roolia ja keinoja siihen kartoitetaan talven aikana. Ohjelman laatiminen perustuu hallitusohjelmaan ja se on kokonaan luettavissa työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilla osoitteessa VEROTUS 20. ARVONLISÄVEROTUKSEN LASKUTUSSÄÄNNÖT MUUTTUVAT 2013 Hallituksen esittää arvonlisäverolain laskutusta koskeviin säännöksiin muutoksia ensi vuoden alusta lukien. Verohallinto antaa uusista säännöksistä tarkemman ohjeen alkusyksystä. Minkä maan arvonlisäverotuksen sääntöjä sovelletaan Suomen arvonlisäverolakia sovelletaan laskutukseen silloin, kun tavaran tai palvelun myyntimaa on Suomi. Lasku annetaan ja laskumerkinnät tehdään arvonlisäverolain säännösten mukaan myös silloin, kun

16 1. Suomeen sijoittautunut myyjä myy tavaran tai palvelun toisessa EU-maassa, myyntiin sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta ja myyjä laati laskun 2. Suomeen sijoittautunut myyjä myy tavaran EU:n ulkopuolella. Vaikka myynti tapahtuu Suomessa, arvonlisäverolain säännöksiä ei sovelleta silloin, kun myyjä on sijoittautunut toiseen EU-maahan, myyntiin sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta ja myyjä laatii laskun. Milloin pitää antaa lasku Elinkeinonharjoittajan on annettava lasku myös toisessa EU-maassa tapahtuvista verottomista myynneistä silloin, kun ostaja on elinkeinonharjoittaja tai oikeushenkilö. Tämä ei kuitenkaan koske rahoitus- ja vakuutuspalvelujen myyntiä. Lasku on annettava viimeistään tavaran toimittamista tai palvelun suorittamista seuraavan kalenterikuukauden 15. päivänä sellaisista tavaroiden yhteisömyynneistä ja palvelujen myynnistä toisiin EU-maihin, joista ostaja on verovelvollinen. Uudistettuja ja uusia laskumerkintöjä: - Myynnistä suoritettava veron määrä merkitään sen EU-maan rahayksikössä, jossa myynti tapahtuu. - Jos myynnistä ei ole suoritettava veroa, laskuun tehdään merkintä verottomuudesta. Laskussa voidaan vaihtoehtoisesti viitata kyseessä olevaan arvonlisäverolain tai arvonlisäverodirektiivin säännökseen. - Jos myyntiin sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta, laskuun merkitään Käännetty verovelvollisuus. - Jos ostaja laati laskun myyjän puolesta, laskuun merkitään Itselaskutus. - Jos myyjä soveltaa käytettyjen tavaroiden myyntiin marginaaliverotusmenettelyä, laskuun merkitään Voittomarginaalijärjestelmä - käytetyt tavarat. - Jos myyjä soveltaa taide-esineiden myyntiin marginaaliverotusmenettelyä, laskuun merkitään Voittomarginaalijärjestelmä - taide-esineet. - Jos myyjä soveltaa keräilyesineiden myyntiin marginaaliverotusmenettelyä, laskuun merkitään Voittomarginaalijärjestelmä - keräily- ja antiikkiesineet. - Jos matkatoimisto tai matkanjärjestäjä myy arvonlisäverolain 80 :ssä tarkoitetun matkatoimistopalvelun, laskuun merkitään Voittomarginaalijärjestelmä - matkatoimistot. - Jos kaukomyynnin, yhteisömyynnin tai rajat ylittävän myynnin alkuperäistä laskua muutetaan siten, että annetaan uusi lasku, on uuteen laskuun merkittävä kaikki tiedot. Ei siis riitä, että viitataan aiempaan laskuun. - Jos samalle vastaanottajalle lähetetään useita sähköisiä laskuja sisältävä erä, tarvitsee yksittäisiin laskuihin liittyvät yhteiset tiedot mainita vain kerran, jos kunkin laskun tiedot ovat saatavissa kokonaisuudessaan. Kevennetyt laskumerkinnät Euromäärältään vähäisiin laskuihin ei tarvitse tehdä kaikkia laskumerkintöjä. Kevennetyt laskumerkinnät riittävät silloin, kun laskun loppusumma on enintään 400 euroa. Elinkeinonharjoittajan on varmistettava laskujen oikeellisuus Lasku on ostajan vähennysoikeuteen liittyvä muodollinen asiakirja, jolla osaltaan voidaan osoittaa vähennykseen oikeuttavan oston tapahtuneen.

17 Elinkeinonharjoittajan on varmistettava, että hänen antamansa ja vastaanottamansa laskut ovat alkuperältään aitoja, laskuissa mainittuja pakollisia tietoja ei voi muuttaa ja että laskut ovat luettavassa muodossa. Varmistus on tehtävä laskun antamishetkestä sen säilytysajan loppuun asti. Varmistamiseen voidaan käyttää elinkeinonharjoittajan valitsemaa valvontakeinoa, jolla voidaan luotettavasti todeta laskun ja myynnin välinen yhteys. Varmistuksessa käytettävät tositteet ja tiedot on säilytettävä. Laskujen säilytys Sen, joka on Suomessa verovelvollinen, on säilytettävä ulkomailla harjoitettuun toimintaan liittyvät ostolaskut. Ostolaskut on säilytettävä myös silloin, kun elinkeinonharjoittaja on käännetyn verovelvollisuuden nojalla verovelvollinen Suomessa. Jos ostaja on ulkomaalainen elinkeinonharjoittaja, säilytysvelvollisuus koskee vain Suomessa sijaitsevan kiinteän toimipaikan vastaanottamia laskuja. Muut muutokset Valuutan muunnossa voidaan käyttää myös Euroopan keskuspankin julkaisemaa myyntikurssia. Milloin yhteisökauppaa koskeva verovelvollisuus syntyy Arvonlisäveron suoritusvelvollisuus syntyy tavaran toimitushetkellä sekä tavaran yhteisömyynnistä että yhteishankinnasta. Tämän vuoksi yhteisömyynnin ennakkomaksuista ei anneta laskua. Jos tavaroiden yhteisömyynti tapahtuu yli yhden kalenterikuukauden ajan jatkuvina toimituksina, katsotaan, että tavarat on toimitettu kunkin kalenterikuukauden päättyessä. Jatkuvaluonteisesta tavaroiden yhteisömyynnistä on kyse silloin, kun vastike määräytyy ajan kulumisen perusteella. 21. YLE-VERO VOIMAAN 2013 Televisiolupamaksun korvaava Yle-vero tulee voimaan vuoden 2013 alusta. Maksimissaan 140 euron suuruinen Yle-vero ei aiheuta toimenpiteitä, koska se sisältyy automaattisesti ennakkoperintään. Televisiolupamaksu maksetaan normaalisti vuoden 2012 loppuun saakka. Uusi Yle-vero perustuu tuloihin toisin kuin aiempi tasasuuruinen televisiomaksu. Esimerkiksi pienituloisimmat, joiden vuositulot jäävät alle euron, eivät maksa Yle-veroa lainkaan. Yle-vero näkyy ensi vuoden alusta lähtien verokortin ennakonpidätysprosentissa tai ennakonkantona maksuun pantavassa summassa esimerkiksi yritystuloa tai maataloustuloa saavien osalta. Yle-veron maksamiseen ei vaikuta se, omistaako henkilö television tai käyttääkö hän muutoin yleisradion palveluja vai ei. Yle-veron maksavat kaikki, jotka ovat viimeistään kalenterivuoden aikana täyttäneet 18 vuotta. Yleveron suuruus on 0,68 prosenttia tulojen yhteismäärästä, mutta enintään 140 euroa. Alle 50 euron määrää ei tarvitse maksaa. Kuolinpesä maksaa Yle-veroa vain kuolinvuodelta. Perusteena ovat tällöin vainajan ja kuolinpesän yhteenlasketut tulot. Ahvenanmaan maakunnassa asuvia Yle-vero ei koske. Myös valtio ja sen laitokset, kunnat, seurakunnat, uskonnolliset yhteisöt ja asunto-osakeyhtiöt on vapautettu Yle-verosta.