MITÄ IHMETTÄ ON KYSELYTUTKIMUKSEN KÄSITTEIDEN OPERATIONALISOINTI?

Transkriptio

1 MITÄ IHMETTÄ ON KYSELYTUTKIMUKSEN KÄSITTEIDEN OPERATIONALISOINTI? Mikko Mattila Yleisen valtio-opin professori Helsingin yliopisto Metodifestivaali Jyväskylän yliopisto Presentation Name / Firstname Lastname 01/06/2017 1

2 ESITYKSEN SISÄLTÖ Operationalisoinnin lähtökohdat ja prosessi Operationalisoinnin onnistuminen: reliabiliteetti ja validiteetti Mittauksen laadun parantaminen ja analysoiminen rekisterilinkkaus vinjetit Kyselyeksperimentit 2

3 KÄSITTEIDEN OPERATIONALISOINTI Teoriat voidaan ymmärtää systemaattisina käsitteellisen tason kuvauksina ilmiöiden välisistä suhteista Jotta teorioita voidaan tutkia empirian tasolla täytyy teorian käsitteet operationalisoida ja mitata Operationalisointi on siis välttämätön linkki teorian ja empirian välillä 3

4 KÄSITTEIDEN OPERATIONALISOINTI Jotkut ominaisuudet on (suhteellisen) helppo mitata: Esimerkiksi ikä, pituus Jotkut vaikeita: konservatiivisuus, terveys, vieraantuminen, uskonnollisuus, suvaitsevaisuus, työuupumus, demokraattisuus Usein monimutkaista ominaisuutta mitataan usealla eri mittarilla Huonosti operationalisoidut käsitteet tekevät teorian arvioinnin mahdottomaksi 4

5 OPERATIONALISOINNIN LÄHTÖKOHDAT Hoxin (1997) mukaan operationalisointi voi tapahtua teorialähtöisesti (top-down) tai empirialähtöisesti (bottom-up) Teorialähtöinen strategia: Olemassa olevat teoriat käsitteiden sisällöistä Empirialähtöinen strategia: Kvalitatiiviset haastattelut: maallikkonäkemys Monia kysymyksiä faktorianalyysi tms. 5

6 TEORIALÄHTÖISEN OPERATIONALISOINNIN VAIHEET 1) Käsitteen hahmotus, rajaus ja määrittely (esim. aikaisempi tutkimus apuna) 2) Käsitteen osa-alueiden analysointi ja jako pieniin osiin 3) Empiiristen indikaattoreiden valinta 4) Operationalisoinnin kuvaus Lähde: Alkula ym. (1994, s ) 6

7 Lähde: De Vaus (1999) 7

8 OPERATIONALISOINNIN ONNISTUMINEN Operationalisoinnin ja mittaamisen onnistumista voidaan tarkastella reliabiliteetin ja validiteetin kautta Näillä on monia alalajeja, joita ei tässä käydä tarkemmin läpi Kyselyaineiston rekisterilinkkaus mahdollistaa mittaamisen onnistumisen arvioinnin ja tutkimisen Esimerkki: äänestämisen mittaaminen Terveys ja poliittinen kiinnittyminen -kyselyssä 8

9 TERVEYS JA POLIITTINEN KIINNITTYMINEN -KYSELY Vaihe 1: satunnaisotos Manner-Suomessa asuvista äänestysikäisistä Vaihe 2: Tilastokeskus yhdisti näihin henkilöihin ns. perustietoja (mm. koulutustaso, perhetietoja) + äänestysrekisterin tiedot Vaihe 3: tästä joukosta poimittiin 2001 henkilön satunnaisotos, joka vastasi puhelinkyselyyn Vertailemalla ihmisten itse ilmoittamaa äänestämistä rekisteritietoihin, pystytään arvioimaan oman ilmoituksen luotettavuutta ja yleensä äänestyskyselyjen pätevyyttä Kysymys: Ihmiset jättävät toisinaan äänestämättä. Äänestitkö viime eduskuntavaaleissa huhtikuussa 2015? 1: kyllä 2: en 9

10 TERVEYS JA POLIITTINEN KIINNITTYMINEN -KYSELY Koko 25000:n aineistossa äänestysprosentti oli 69,7 kun se oli kyselyvastauksissa 88,5 Tästä 18,8 %-yksikön erosta 4,1 %-yksikköä on väärin raportointia (muistivirhe/valehtelu) ja 14.7% johtuu valikoitumisesta Lähde: Lahtinen

11 VINJETIT Vinjetti on lyhyt kysymykseen johdattava tarina, kuvaus tai hypoteettinen tilanne Vinjettejä voidaan käyttää ankkureina (engl. anchoring vignettes), joiden avulla voidaan korjata kulttuuri- tai sosiaaliryhmäeroista tai muista syistä riippuvia vastaustyylieroja Ideana, että vastaajalle annetaan hypoteettisia tilanteita arvioitavaksi oman tilanteensa lisäksi miten suhteuttaa itsensä näihin tilanteisiin Esimerkki Itsearvioitu terveys: Mikä on terveydentilasi yleensä ottaen? Onko se 1: erittäin hyvä 2: hyvä 3: kohtuullinen 4: huono 5: erittäin huono? 11

12 VINJETIT Vastaajaa pyydetään ensin arvioimaan tämän hypoteettisen henkilön terveydentila ja sen jälkeen omansa samoilla vastausvaihtoehdoilla Silloin tiedetään, pitääkö vastaaja omaa terveydentilaansa huonompana, samanlaisena vai parempana kuin hypoteettisella henkilöllä Ankkurivinjetti siis pakottaa vastaajat käyttämään samoja arviointikynnyksiä Lähde: Grol-Prokopczyk ym

13 VINJETIT Lähde: Grol-Prokopczyk ym

14 KYSELYEKSPERIMENTIT Kyselyiden ja vinjettien avulla voidaan luoda koeasetelma, jonka avulla pystytään analysoimaan kausaalisia kysymyksiä paremmin kuin perinteisillä menetelmillä (eli käytännössä muiden tekijöiden vakioinnilla) Kokeen lähtökohta: jaetaan vastaajat satunnaisesti kahteen tai useampaan ryhmään satunnaisuus takaa, että ryhmät ovat interventiota lukuun ottamatta keskimäärin samanlaisia helppo tehdä esim. puhelin- tai verkkokyselyissä Interventiona voidaan käyttää kahta erilaista vinjettiä Esimerkiksi Campbell & Cowley (2014) tutkivat Britanniassa, miten ehdokkaaseen liittyvät ominaisuudet vaikuttavat äänestäjien suhtautumiseen heitä kohtaan 14

15 KYSELYEKSPERIMENTIT Vastaajille kuvattiin poliitikko satunnaisesti joko ylemmällä tai alemmalla tavalla. Sitten kysyttiin, minkälaisia mielikuvia he liittivät näihin. 15

16 KYSELYEKSPERIMENTIT Dahlgaard ym. (2017) tutkivat verkkokyselyn avulla Tanskassa, vaikuttaako puoluekannatuksen muutos mielipidetiedusteluissa niiden suosioon jatkossa (ns. bandwagon efekti) Vastaajat jaettiin viiteen ryhmään, joista neljälle annettiin ensin luettavaksi kuvitteellinen, mutta vaikuttava uutinen kaksi ryhmää luki uutisen, jossa demarien kannatus joko laski tai nousi, mutta konservatiivien pysyi tasaisena kaksi ryhmää luki uutisen, jossa konservatiivien kannatus joko laski tai nousi, mutta demarien pysyi tasaisena kontrolliryhmälle ei annettu uutista luettavaksi Tulosten mukaan puolueen kannatus oli suurempi niiden joukossa, jotka olivat lukeneet sen kannatusnoususta 16

17 LÄHTEET Alkula, T. & Pöntinen, S. & Ylöstalo, P. (1994) Sosiaalitutkimuksen kvantitatiiviset menetelmät. Porvoo: WSOY. Campbell, R., & Cowley, P. (2014). What voters want: Reactions to candidate characteristics in a survey experiment. Political Studies, 62(4), Dahlgaard, J. O., Hansen, J. H., Hansen, K. M., & Larsen, M. V. (2017). How Election Polls Shape Voting Behaviour. Scandinavian Political Studies. Grol-Prokopczyk, H., Freese, J., & Hauser, R. M. (2011). Using anchoring vignettes to assess group differences in general self-rated health. Journal of health and social behavior, 52(2), Hox, Joop (1997). From theoretical concept to survey question. Teoksessa: Lyberg, Lars ym. (toim.): Survey Measurement and Process Quality. Joh Wiley. Lahtinen, Hannu (2017). Do surveys misestimate socioeconomic differences in voter turnout? Evidence from Finnish registers. Julkaisematon seminaariesitys. De Vaus, D.A. (1999). Surveys in Social Research. UCL Press. Presentation Name / Firstname Lastname 01/06/