4. KYLÄSUUNNITELMAN SEURANTA JA PÄIVITYSSUUNNITELMA. 1. Metsäkansan kyläsuunnitelman 2000 yhteenveto 2. Kyläkyselylomake

Transkriptio

1 METSÄKANSA KYLÄSUUNNITELMA 2007

2 Metsäkansan kyläyhdistys ry

3 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2. KYLÄN ESITTELY 2.1 Historiaa 2.2 Sijainti 2.3 Väestö ja asuminen 2.4 Elinkeinot ja yritykset 2.5 Palvelut 2.6 Yhdistys- ja yhteistoiminta 2.7 Merkittäviä kohteita alueella 3. KYLÄKYSELYN TULOKSET 3.1 Kyselyn toteuttaminen 3.2 SWOT-analyysi 3.3 Tulevaisuudenkuvia Metsäkansassa 3.4 Kehittämistarpeet 3.5 Toimenpiteet 4. KYLÄSUUNNITELMAN SEURANTA JA PÄIVITYSSUUNNITELMA 5. YHTEYSTIEDOT LIITTEET 1. Metsäkansan kyläsuunnitelman 2000 yhteenveto 2. Kyläkyselylomake Tämä kyläsuunnitelma on osa Pirkan Helmi ry:n Kylä-Elma hanketta, joka on rahoitettu Pirkanmaan TE-Keskuksen kautta kansallisesta Elma-ohjelmasta. 3

4 1. JOHDANTO Koska kylään oltiin laatimassa vesihuoltosuunnitelmaa ja perustamassa vesihuolto-osuuskuntaa, tuli samalla mahdollisuus päivittää edellisen kyläkyselyn tuloksia. Uuden kyselyn tulokset olivat hyvin samansuuntaisia kuin edellisenkin. Kylään on tullut uusia asukkaita, joiden joukossa on paljon lapsiperheitä. Samoin on perusväestölle tullut kokemusta ja vuosia lisää. Näiden myötä kyläläisten tarpeet ovat lisääntyneet. Alue tuntuu kiinnostavan uusia mahdollisia omakotiasujia. Kaupunki on hankkinut alueelta paljon maata omistukseensa. Toisaalta se nähdään kylällä mahdollisuutena, toisaalta on myös huoli siitä, miten kaupunki aikoo alueita käyttää. Myös tämä oli kyselyn taustalla ja tuli myös vastauksissa esiin. Metsäkansalaisia hevoskyydissä. 4

5 2. KYLÄN ESITTELY 2.1 Historiaa Metsäkansa on vanha maatalouskylä, jossa arvellaan olleen asutusta jo varhain. Siitä todistavat alueelta löydetyt kivikautiset esineet ja myöhemmät työkalut. Ensimmäiset pysyvät asukkaat lienevät olleen alunperin Konhossa, joka sijaitsee veden äärellä, mikä on ennen ollut kulkuyhteyksien kannalta oleellista. (Seitsemän kylän Metsäkansa 2004, 9-10.) Metsäkansan rakennukset tuhoutuivat lähes kokonaan vuoden 1918 kapinassa, jonka jälkeen kylä rakennettiin uudelleen. Rakentaminen on ollut voimakasta; kylään saatiin nuo muassa rautatie vuonna Emil Aaltosen synnyinkylälleen lahjoittama kyläkirkko vihittiin käyttöön vuonna Maalaismainen omakotitalorakentaminen on jatkunut edelleen. 2.2 Sijainti ja ympäristö Metsäkansa on vanhaa Pohjois-Sääksmäkeä ja kuuluu nykyään Valkeakosken kaupunkiin. Kylä sijaitsee keskeisellä paikalla; Valkeakosken ja Akaan Toijalan kaupunkikeskustoihin on kumpaankin kymmenisen kilometriä matkaa, samoin Lempäälään ja Kylmäkoskelle. Kylän halki kulkeekin Valkeakoski-Toijala-maantie, samoin rautatie, joka palvelee teollisuuden tarpeita. Moottoritien (joka jakaa mielipiteet) läheisyyden ansiosta kulku esimerkiksi Tampereelle, Hämeenlinnaan, Turkuun ja Helsinkiin on entistä helpompaa ja nopeampaa. Moottoritien vastustajien kulkue Metsäkansassa. Nykyään moottoritie koetaan ennemminkin mahdolisuutena. Asutus alueella on kylämäistä. Toimivia maatiloja ja joitakin yrityksiä löytyy, pääasiassa kuitenkin omakotitaloja. Maa-alueet ovat yksityisomistuksessa. Kerrostaloasutusta ei ole, eikä se monen mielestä kylälle sopisikaan, mikä on tullut voimakkaasti esille jo edellisessä kyläkyselyssä. Kylää ympäröivät laajat pellot, ja metsäsaarekkeet siellä täällä luovat viehättävää maalaismaisemaa. Metsäkansan alue koostuu seitsemästä kylästä, jotka ovat Poukkala, Rytiälä, Ylenjoki, Mutinen (Muti), Koivunporras (myöhemmin käytetty nimeä Pietola), Partala ja Taloila. Kylän nimeksi onkin aikoinaan rovasti Wallinheimo ehdottanut Seitsenkylää, mutta kyläläiset ovat halunneet pitää nimenä Metsäkansan. (Seitsemän kylän Metsäkansa 2004, 18.) 5

6 2.3 Väestö ja asuminen Metsäkansassa on noin parisataa taloutta, joista suurin osa omakotitalouksia, maatiloja sen sijaan yhä vähemmän. Vakituisesti asuvia on noin 400, kesäasukkaita on myös paljon. Metsäkansan seitsemän kylän vaikutus näkyy myös yhteisörakenteessa, sillä monet haluavat ajatella oman kylänsä omaksi yhteisökseen. Kuitenkin alue käsitetään laajemmin yhtenäiseksi; koska kylässä on oma kirkko, kuulee monen ohikulkijan kyselevän, onko kyse Metsäkansan kunnasta. Kylään mahtuu kaikenikäisiä asukkaita. Kylään on syntynyt lapsiakin viime vuosina kivasti. Enemmistö vastaajista oli työikäisiä tai eläkeläisiä. Suuri osa väestöstä on asunut kylässä melkein koko ikänsä, jonkin verran on myös paluumuuttajia, töissä käydään muualla. Lapsia esiintymässä Metsäkansan kirkossa. 2.4 Elinkeinot ja yritykset Yritystoimintaa Metsäkansassa edustavat Aino Klinikat Oy, Ilolan maatilamatkailu, Kivinen Timo Johannes (Maa- ja metsätalous, puunkorjuu), Koivisto Hannu ja Anita (Maa- ja metsätalous, puun sahaus, höyläys ja kyllästys), Lakiasiaintoimisto Marju Klemola, Oy Agrame Ab, Puutavaraliike KM Tuote Oy, Sarkaniemi Heikki Ensio (rakentaminen), Tilintarkastus ja Laskenta Aira Sillanpää Oy, Tankkauspiste Pulkki, Tmi Huvilahuolto Hiitelä, Remonttipalvelu Arola. Näiden lisäksi on perinteistä maatiloja ja urakointia. 2.5 Palvelut Palvelut kylällä ovat vuosikymmenten saatossa supistuneet monesta kaupasta, pankkipalveluista ja rautatieasemasta Ilolan Wanhalla Asemalla toimivaan asiamiespostiin ja sekatavarapuotiin. Tilanne ei siis ole sen kummoisempi kuin muillakaan maaseudun pikkukylillä nykyisin. Tilannetta kuitenkin parantaa lyhyt matka kaupunkien keskustoihin, joista löytyvät monipuoliset palvelut. Eniten kylällä kaivataan kuitenkin liikennepalveluiden parantamista. Tällä hetkellä julkisella liikenteellä kulkeminen esimerkiksi Tampereelle on vaikeaa. 6

7 Kärjenniemen koululaiset auringonkukkaretkellä Metsäkansassa. 2.6 Yhdistys- ja yhteistoiminta Kyläyhdistys on nykyään rekisteröity yhdistys. Toiminta alkoi 1980-luvulla, kun alettiin hoitaa kylän yhteisiä asioita - koulumatkoja, vesijohtoa, teiden valaistusta ym. - kaupungin kanssa. Kylässä toimii myös vireä nuoriseura, joka järjestää monipuolisia tapahtumia ympäri vuoden. Metsäkansassa toimii myös vesiosuuskunta jonka tavoitteena on saada Metsäkansaan jätevesiviemäröinti. 2.7 Merkittäviä kohteita alueella Emil Aaltosen lahjoittama kyläkirkko on kylän selvin tunnusmerkki, samoin nuorisoseurantalo Tapiola. Myös Wanha asema on monelle tuttu paikka. Kyläläisille tärkeitä rakennuksia ja paikkoja on paljon. 3. KYLÄKYSELYN TULOKSET 3.1 Kyselyn toteuttaminen Kysely toteutettiin elokuussa 2006 kyselylomakkeella, joka jaettiin joka talouteen vesihuoltokirjeen kanssa. Palautusta varten oli muutama laatikko eri puolilla kylää. Kuitenkin vastausmäärä jäi melko alhaiseksi, joten kyselyn tulokset ovat lähinnä suuntaa-antavia. 7

8 3.2 SWOT-analyysi Eniten kyläläiset tuntuvat arvostavan maaseudun rauhaa ja idyllistä maisemaa. Sijainti koetaan myös hyvänä, yhteydet ovat nopeat, ja moni taajama palveluineen on suht lyhyen matkan päässä. Eniten parannusta kaipaava asia on selvästi julkiset liikenneyhteydet ja kylän yhteishenki. Samoin mahdollisuutena koetaan sijainti, ja sen myötä kylän elämän vilkastuminen entisestään uusien asukkaiden ja yritysten myötä. Suurimpana uhkana koetaan kylän liikarakentaminen ja sen kaupungistuminen ja maalaisidyllin katoaminen. Vahvuudet - maalaismiljöö - sijainti - moottoritie - ystävälliset asukkaat - puoti, ravintola, asiamiesposti - oma kirkko Heikkoudet - kylän huonohko yhteishenki - joukkoliikenneyhteydet - vesi- ja jätevesihuolto - kyläkaupan puuttuminen - pikkuteiden huono kunto Mahdollisuudet - reitistöjen kehittäminen (kävely, ratsastus) - Tampeereen ja maaseudun vuorovaikutuksen lisääntyminen - vesistön hyväksikäytön lisääminen Uhat - suurteollisuuden tuleminen - maalaismaiseman häviäminen - rautatieliikenteen lisääntyminen ja vartioimattomat tasoristeykset 3.3 Tulevaisuudenkuvia Metsäkansassa Vastaajat näkevät Metsäkansan tulevaisuuden kokonaisuudessaan positiivisena; kylän odotetaan kasvavan ja uusien, nuorien asukkaiden lisääntyvän. Toisaalta toivotaan kasvun olevan hillittyä ja kyläelämään sopivaa. Metsäkansa on mukana Konhon kehittämisstrategiassa, joka on Valkeakosken ja Akaan yhteinen hanke. Kehittämisstrategiassa on luotu visio, millaiseksi Konhon alue halutaan kehittää vuoteen 2030 mennessä. Siinä Metsäkansan osalta painotetaan asumista siten, että rakentaminen tukee kylärakennetta ja mahdollistaa maanviljelyksen säilymisen alueella. Lisäksi tavoitteena on lisätä pienyritystoimintaa ja maatalouden liitännäiselinkeinoja. (Konhon alueen keittämisstrategia 2003.) 3.4 Kehittämistarpeet Kysyttäessä mihin kylän tulee tulevaisuudessa panostaa, olivat vastaajien mielipiteet melko eriäviä. Eniten kyselyn perusteella huomiota kaipaavia asioita ovat kuitenkin joukkoliikenne ja kulkuyhteydet, maisema ja ympäristö sekä yhteistyön lisääminen kyläläisten kesken. Myös vanhusten ja lasten palvelut nousivat esiin, samoin kuin harrastusmahdollisuudet, tiedonkulku kylässä ja kylätapahtumat. Monet olivat maininneet panostamisen arvoiseksi myös 8

9 kaavoitus- ja rakentamisasiat. Nuorten vapaa-ajan toimintaa voisi kehittää noin puolen vastaajien mielestä. Julkiset palvelut -kysymys puolestaan jakoi mielipiteitä, sillä tämä kohta oli saanut saman verran vastauksia puolesta ja vastaan. Samanlainen tilanne oli kysyttäessä kurssitoiminnasta ja yhteisistä kokoontumistiloista. Erään vastaajan mielipide oli, että kun maalla eletään, ei kaikkia palveluita voi edes olettaa saatavan omalle kylälle. Päivittäistavarakauppa kaipaili kuitenkin muutama. Muita vastauksissa esille tulleita, kehittämistä kaipaavia asioita olivat jätevesihuolto, joukkoliikenneyhteydet (Tampereelle) ja pikkuteiden kunto. Moni mainitsi myös kyläläisten yhteishengen tarvitsevan kohennusta. 3.5 Toimenpiteet Vesihuolto on tällä hetkellä tärkeimpiä toimenpiteitä vaativia asioita kylällä. Tällä hetkellä suunnitelmat on tehty osalle kylän aluetta ja tarkoituksen on myöhemmin laajentaa suunnitelmaa kattamaan koko kylän. Työtarjouskirjeet odottavat lähettämistä, mutta rahoitussuunnitelma on vielä keskeneräinen. Neuvottelut kaupungin kanssa jatkuvat. 4. KYLÄSUUNNITELMAN SEURANTA JA PÄIVITYSSUUNNITELMA Jotta suunnitelma palvelee tarkoitustaan parhaiten, on sitä päivitettävä ajan tasaiseksi, kun tarvetta ilmenee. 5. YHTEYSTIEDOT Metsäkansan kyläyhdistys ry Marja Ilola, Vedentaantie 30, Metsäkansa LÄHTEET Konhon alueen Kehittämisstrategia Saatavissa www-muodossa. Seitsemän kylän Metsäkansa Metsäkansan Kyläyhdistys ry. Koskiprint Oy: Valkeakoski. 9

10 LIITE 1. Metsäkansan kyläsuunnitelman 2000 yhteenveto 10

11 LIITE 2. Kyläkysely 11

12 12