KHO:n oikeuskäytäntöä. Maija Neva,, ympäristöministeriö

Transkriptio

1 KHO:n oikeuskäytäntöä Maija Neva,, ympäristöministeriö

2 KHO:2015:56, asemakaava, kaavamääräykset Helsingin kv hyväksyi ak:n (ml. Honkasuo) Kaavamääräyksen mukaan kaikilla korttelialueilla rakennusten tuli olla puurakenteisia ja julkisivumateriaalina oli käytettävä puuta Erillispientalojen korttelialueella (AO) rakennusten tuli lisäksi olla massiivipuusta rakennettuja Kaavaselostuksen mukaan kaavan tarkoituksena oli, että alue varataan puurakentamiselle Tavoitteena ilmastonmuutoksen torjunta Kaavalla oli tarkoitus muodostaa omaleimainen ja yhtenäiseen rakentamiseen perustuva aluekokonaisuus Kaava alueen omistaa Helsingin kaupunki Asiassa oli kyse myös ennakkoratkaisun pyytämisestä EU:n tuomioistuimelta (SEUT 34 artikla), mutta sitä ei käsitellä tässä. Maija

3 KHO:2015:56, asemakaava, kaavamääräykset Betoniteollisuus ry valitti kaavasta HaO hylkäsi valitukset Perusteluissa MRL 5 :n tavoitteiden ja 54 :n sisältövaatimusten puitteissa kunnalla laaja harkintavalta päättää kaavalle asetettavasta tarkoituksesta ja tavoitteista, huomioon on otettava myös maanomistajan asema Ak:n lainmukaisuutta arvioitaessa ei ole oikeudellista merkitystä sillä, että kaavaselostuksessa rakennusmateriaalien ilmastovaikutuksista esitetty päätelmä on virheellinen > kaavaselostuksessa esitetty vertailu ei ole kaavan perustana oleva selvitys Ak:n keskeisenä tavoitteena on toteuttaa alue puurakentamisalueena, ko. ak määräykset ovat tarpeen aluetta rakennettaessa Maija

4 Otteita HaO:n perusteluista Vaatimus puurakenteisuudesta ei merkitse, että puun tulee olla yksinomainen rakennusmateriaali. Määräysten ei ole katsottava koskevan sellaisia rakentamisen yksityiskohtia, joista ei maankäyttö ja rakennuslain 55 ja 57 :n säännökset huomioon otettuna voida asemakaavassa päättää, vaan joista määrätään rakennusluvassa. Kysymyksessä olevat asemakaavamääräykset eivät rajoita eivätkä voikaan rajoittaa eri rakennusmateriaalien käyttöä yleensä. Se, että ne rajoittavat maankäyttö ja rakennuslain ja sen nojalla annettujen säännösten taikka määräysten, kuten Suomen rakentamismääräyskokoelman tai rakennustuotedirektiivin mukaan sallittujen muiden rakennusmateriaalien kuin puun käyttöä Honkasuon alueen rakentamisessa, ei merkitse, että asemakaavamääräykset olisivat vastoin näitä säännöksiä taikka määräyksiä. Maija

5 Käsittely KHO:ssa Betoniteollisuus valitti KHO:een KHO myönsi valitusluvan Kysymyksenasettelu KHO:ssa: Asiassa on arvioitavana Onko kaupunki voinut sisällyttää valituksen kohteena olevaan asemakaavaan kaavamääräyksiä, joiden mukaan rakennusten tulee kaikilla korttelialueilla olla puurakenteisia ja lisäksi AO korttelialueella massiivipuusta rakennettuja. Ovatko tällaiset kaavamääräykset ylipäätään MRL:n mukaan mahdollisia. Onko asemakaavaratkaisu lainvastainen sen johdosta, että siihen liittyvässä kaavaselostuksessa on muutoksenhakijoiden käsityksen mukaan esitetty virheellisiä käsityksiä puurakentamisen ekologisuudesta. Maija

6 KHO:n perustelut, kaavamääräys Kaavamääräyksissä asetetut vaatimukset puun käyttämisestä eivät merkitse, että puun tulee olla yksinomainen rakennusmateriaali koko alueen rakentamisessa, vaikka määräykset merkittävästi rajoittavatkin muiden rakennustarvikkeiden käyttämistä alueella. Siltä osin kuin valituksessa on kysymys puun käyttämisestä rakenteissa niin, että käytetyllä rakennusmateriaalilla ei ole vaikutusta rakennuksen julkisivuun, korkein hallinto oikeus toteaa, että kysymystä rakennuksen runkomateriaalista ei täysin voida pitää erillään asemakaava alueella sijaitsevien rakennusten ulkonäöstä. Rakennusten rakenteita koskevilla ratkaisuilla on vähintäänkin välillistä merkitystä alueen luonteen kannalta. Ratkaisevaa merkitystä asian lopputuloksen kannalta ei siten ole sillä, että kaavamääräyksiä ei kaikilta osin voida välittömästi perustella rakennusten ulkonäköön liittyvillä näkökohdilla. Kunnalla on MRL:n määrittämissä rajoissa oikeus päättää alueidensa käytön yksityiskohtaisesta järjestämisestä, rakentamisesta ja kehittämisestä myös yksityiskohtien osalta. MRL:n sääntely ei ole esteenä valituksessa tarkoitetuille kaavamääräyksille. Kaupunginvaltuuston päätös ei siten ole näillä perusteilla lainvastainen. Maija

7 KHO:n perustelut, kaavaselostus Kaavaselostus ei MRL 55 :n mukaan ole osa oikeusvaikutukset saavaa kaavaa. Näin ollen se ei sellaisenaan voi olla muutoksenhaun kohteena. Kaavaselostuksella on kuitenkin merkitystä muun ohella arvioitaessa, perustuuko kaava riittäviin selvityksiin ja tutkimuksiin. Se, että nyt kysymyksessä olevan kaavan selostuksessa on luonnehdittu puurakentamista ekologisemmaksi kuin eräitä muita rakennusmateriaaleja käyttäen tehtävää rakentamista, ja että tuo näkemys saattaa olla kyseenalaistettavissa, ei osoita, että valituksen kohteena oleva asemakaava olisi perustunut virheellisille lähtökohdille. Kaupunginhallituksen päätös ei siten ole lainvastainen sillä perusteella, että kaavaselostuksessa olisi virheellisesti arvioitu eri rakennusmateriaalien ekologisuutta. Maija

8 Lopputulos KHO hylkäsi valituksen ja pysytti HaO:n päätöksen. Pohdintaa Mikä on MRL:n rooli, mihin asti sääntely on syytä olla mahdollista ulottaa? (vrt. rakennussuojelussa rappukäytävät, nyt mennään rakenteisiin) Mikä merkitys kuuluu olla sääntelyn näkökulmasta sillä, että kyse pienehköstä alueesta ja omistajana kaupunki? Maija

9 KHO:2015:78, yleiskaavan ohjausvaikutus asemakaavaan, rakennussuojelu Yleiskaavan yleismääräyksen mukaan paikallisten kulttuuriympäristökohteiden asemakaavoja ei muuteta säilyttämiseen velvoittaviksi ilman yhteistä sopimusta tai vastoin kohteen omistajan tahtoa. KHO totesi, että yleiskaavan kaavamääräyksellä ei voitu syrjäyttää asemakaavalle MRL:ssa säädettyjä sisältövaatimuksia. Tämä koski muun ohella vaatimusta, jonka mukaan rakennettua ympäristöä tulee vaalia eikä siihen liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Arvioitaessa sitä, täyttikö asemakaava mainitulta osin laissa säädetyt asemakaavan sisältövaatimukset, ei näin ollen tullut ottaa huomioon yleiskaavan kaavamääräystä, jossa edellytettiin omistajan suostumusta. Matti Laitio, ympäristöministeriö

10 Tuulivoimaa KHO:n ratkaisuissa KHO:2013:184, yleiskaavan oikeudelliset edellytykset KHO 2013:183, suunnittelutarveratkaisu KHO , taltio 2096, suunnittelutarveratkaisu KHO 628/2015 (muu päätös), suunnittelutarveratkaisu Maija Neva YM 10

11 KHO:2013:184, yleiskaavan oikeudelliset edellytykset 1/3 Tuulipuiston osayleiskaava hyväksytty alueelle, joka maakuntakaavassa varattu tuulivoimatuotantoalueeksi Kaavasta valitettiin, HaO hylkäsi valituksen KHO:ssa oli jatkovalituksen johdosta arvioitavana Perustuiko tuulivoimayk riittäviin selvityksiin siten, että MRL:n mukaiset kaavan sisältövaatimukset täyttyivät Aiheutuiko kaavasta MRL 39.4 :ssä tarkoitettua kohtuutonta haittaa Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Maija Neva YM 11

12 KHO:2013:184, yleiskaavan oikeudelliset edellytykset 2/3 Kaavasta: Kaava alue yhteensä 1800 ha, joista 1110 ha Kittilässä ja 690 ha Sodankylässä Kaava alueella ei asutusta, lähimmät vakituiset asuinrakennukset 2,5 3 km etäisyydellä ja loma asunnot n. 2 km etäisyydellä Tuulipuisto 20 tuulivoimalaa, napakorkeus 120 m, roottorin halkaisija 120 m ja yksikköteho 3 MW Tuulivoimapuistosta oli laadittu YVA Maija Neva YM 12

13 KHO:2013:184, yleiskaavan oikeudelliset edellytykset 3/3 KHO totesi, että kun otettiin huomioon tehdyt selvitykset ja arvioinnit, tuulipuistohankkeen toteutumisen vaikutukset oli selvitetty ja arvioitu siten, että MRL:n sisältövaatimusten täyttyminen oli riittävästi arvioitavissa. Kaavassa oli riittävästi otettu huomioon mahdollisuudet terveelliseen ja turvalliseen elinympäristöön. 2 km päässä olevalle valittajan kiinteistölle ei selvitysten perusteella ulotu sellaisia kiinteistön käyttöä rajoittavia vaikutuksia, että niistä voitaisiin katsoa aiheutuvan kohtuutonta haittaa. Voimaloiden näkymistä kiinteistölle tai maisemavaikutuksia yleisesti kiinteistöjen arvoon tuulivoimapuiston ulkopuolisella alueella ei pidetty säännöksen tarkoittamana kohtuuttomana haittana. KHO pysytti HaO:n päätöksen. Maija Neva YM 13

14 KHO 2013:183, suunnittelutarveratkaisu, 1/2 Kunta hyväksynyt suunnittelutarveratkaisun 5 tuulivoiman rakentamiseksi ELY keskus valitti Hankkeen laatu (erityisesti tuulivoimaloiden korkeus, äänet ja välke) ja laajuus (lukumäärä ja sijoittuminen tasaisesti 1,12 km2 alueelle yhdessä jo olemassa olevan kuudennen tuulivoimalan kanssa noin 2,2 km2 suuruiselle alueelle) Rakentamisen sijoittuminen ympäröivää aluetta korkeammalle maastonkohdalle Hankkeen vaikutuspiiriin kuuluvien pysyvien ja vapaa ajan asuinrakennusten määrä Hankkeen maisemallisten vaikutusten ulottuminen Pirkanmaan maakuntakaavassa maakunnallisesti arvokkaisiin kulttuuriympäristöihin (akm 160 ja 161) ja maatalousalueille, joilla on erityisiä ympäristöarvoja (MY) Sijoittuminen osin valtakunnallisesti erittäin arvokkaaksi osoitetulle kallioalueelle (ge2 104) Maija Neva YM 14

15 KHO 2013:183, suunnittelutarveratkaisu, 2/2 HaO kumosi kunnan päätöksen KHO:ssa kysymys siitä, voiko hankkeen toteuttamisen edellytykset ratkaista suunnittelutarveasiana vai edellyttikö hankkeen toteuttaminen kaavan laatimista KHO totesi, että tapauskohtaiseen arviointiin vaikuttaa muun ohella voimaloiden koko ja niiden varaaman alueen laajuus, etäisyys häiriintyvistä kohteista sekä ympäröivän alueen toteutuneen tai sille osoitetun maankäytön laatu. Voimalat sijoittuvat geologisesti, maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaille alueille. Tuulivoimaloiden määrästä ja koosta seuraa, että hanke aiheuttaa tavanomaista asuinrakentamista huomattavasti laajemmalle alueelle ulottuvia vaikutuksia > suunnittelutarveratkaisulla ei voida saada sellaista riittävää selvitystä, jonka perusteella hanketta voitaisiin arvioida asemakaavan tai tuulivoimalarakentamista koskevan yleiskaavan erityisten sisältövaatimusten kannalta. Hanke aiheuttaisi 137 :n mukaista haittaa kaavoitukselle ja alueidenkäytön muulle järjestämiselle. Maija Neva YM 15

16 KHO , taltio 2096, suunnittelutarveratkaisu 1/2 Sauvon kh hyväksyi suunnittelutarvehakemuksen 3 enintään 3,0 MW:n tuulivoimalaa Voimaloiden tornin korkeus enintään 120 m ja roottorin läpimitta 120 m Rakenteen ylin korkeus enintään 175 m Alue noin 68 ha vuokrakiinteistö, voimalat noin 500 m etäisyydelle toisistaan, matkaa rantaan noin 700 m, rannassa loma asutusta Ei yksityiskohtaista kaavaa, maakuntakaavassa maa ja metsätalous /retkeily /virkistysaluetta (hyv , HaO:n päätöksen aikaan vahvistettavana YM:ssä) Yksityiset valittivat HaO hylkäsi valituksen Ympäristöselvitys (sis. meluselvityksen) on tehty Voimaloiden rakentaminen ei vaikeuta alueen virkistystarpeiden turvaamista Täyttää rakennusluvan erityiset edellytykset suunnittelutarvealueella Maija Neva YM 16

17 KHO , taltio 2096, suunnittelutarveratkaisu 2/2 KHO myönsi valitusluvan Hankkeen vaikutukset ulottuvat rantaosayleiskaavan alueelle Suoritetun melumallinnuksen tuloksia on verrattu VNp 993/1992 melutason ohjearvoihin, jotka eivät suoraan sovellu tuulivoimamelun häiritsevyyden arviointiin Haittojen ehkäisyä ei voida jättää yksinomaan rakennuslupamenettelyssä ratkaistavaksi Ympäristöselvitys ja melumallinnus on tehty teholtaan ja roottorin halkaisijaltaan jonkin verran pienemmillä voimaloilla Ei saatu riittävää selvitystä, että hanketta voitaisiin arvioida kaavan sisältövaatimusten kannalta. Lisäksi huomioitava osallistumis ja vuorovaikutusmahdollisuudet. KHO kumosi HaO:n päätöksen ja hylkäsi hakemuksen Maija Neva YM 17

18 KHO 628/2015 (muu päätös, antopäivä ), suunnittelutarveratkaisu 1/3 Kalajoen kaupunginhallitus hyväksyi suunnittelutarveratkaisun kahden 3,2 MW:n, pyyhkäisykorkeudeltaan 182,5 metrin tuulivoimalan rakentamiseksi Voimaloiden etäisyys toisistaan n. 500 m. Alue sijaitsee peltoalueella n. 4 km:n etäisyydellä Kalajoen keskustaajamasta pohjoiseen, peltoalue rajoittuu vt 8:aan. Alueella on voimassa v vahvistettu Pohjois Pohjanmaan maakuntakaava. Hankealue sijoittuu maakuntakaavassa luonnonsuojelualueen (SL) ja taajamatoimintojen alueen (A) rajalle. SL:n suunnittelumääräyksen mukaan ei vaaranneta alueen suojelun tarkoitusta, vaan pyritään edistämään alueen luonnon monimuotoisuuden sekä alueiden välisten ekologisten yhteyksien säilymistä. Luonnon monikäyttöalue merkinnän sisällä ja matkailun vetovoima alueella / matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueella Maija Neva YM 18

19 KHO 628/2015 (muu päätös, antopäivä ), suunnittelutarveratkaisu, 2/3 Maakuntakaavan muutoksen 1. vaihekaava on st ratkaisua käsiteltäessä ollut ehdotusvaiheessa ja hyväksytty Esitetään maakunnan suurimmat tuulivoimapuistoalueet. Kalajoen pohjoisosassa esitetty vt 8 mantereen puolelle. Alueella ei ole yleiskaavaa. Vt 8 mantereen puolella, lähellä hankealuetta, sijaitsee Jokelan (14 voimalaa) ja Tohkojan (26 voimalaa) tuulivoimapuistojen oyk alueet. Hankealueen läheisyydessä on lisäksi vireillä kolme muuta tuulivoimapuistohanketta. Lähin olemassa oleva loma asutus sijaitsee noin 900 m etäisyydellä suunnitelluista tuulivoimaloista. Teollisuusalueen ak alue sijoittuu 700 m päähän suunnitellusta itäisemmästä voimalasta. Jokelan turkistarha alue, jonne kaupunki on keskittänyt turkistarhat, sijaitsee vt 8 mantereen puolella n. 470 m etäisyydellä. Natura alue Kalajoen suisto sijaitsee 230 metrin etäisyydellä lähimmästä suunnitellusta tuulivoimalasta. Maija Neva YM 19

20 KHO 628/2015 (muu päätös, antopäivä ), suunnittelutarveratkaisu, 3/3 ELY keskus valitti HaO kumosi päätöksen ja hylkäsi hakemuksen Hanke vain 4 km Kalajoen keskustaajamasta, jonka oyk:n laatiminen vireillä. Aluetta koskevat myös useat maakuntakaavan kehittämisperiaatemerkinnät. Alueella jo olemassa olevien ja sinne suunniteltujen erilaisten toimintojen yhteensovittaminen edellyttää maankäytön laaja alaista ja vuorovaikutteista suunnittelua eli kaavallista tarkastelua. Tässä tilanteessa rakennushankkeen toteuttaminen yksittäisellä suunnittelutarveratkaisulla aiheuttaa haittaa kaavoitukselle ja alueiden käytön muulle järjestämiselle. MRL 137 :n 1 mom mukaisia oikeudellisia edellytyksiä myönteisen suunnittelutarveratkaisun tekemiselle ei siten ole ollut. Tuulivoimayhtiö valitti HaO:n päätöksestä KHO hylkäsi valituksen ja pysytti HaO:n päätöksen ja perustelut Maija Neva YM 20

21 Poikkeamispäätöksiä ja suunnittelutarveratkaisuja KHO:2014:7, Rantapoikkeaminen KHO: /2483, Rantapoikkeaminen KHO:2014:130, KHO:2014:158, KHO:2014:181 ja KHO:201, Rantapoikkeaminen, Korvaava rakentaminen KHO 2013:122, Poikkeaminen, lupaehdot KHO 2015:66, Poikkeaminen, lupaehdot KHO 2015:67, Suunnittelutarveratkaisu, lupaehdot KHO: 2010:88, Yleispiirteisten kaavojen ohjausvaikutus KHO: /1115, Yleispiirteisten kaavojen ohjausvaikutus Ritva Maija Neva YM 21

22 Rantapoikkeaminen, KHO:2014:7 Lohjan ymp.ltk, myönteinen suunnittelutarveratkaisu määräaikainen (5 v) 300 m2:n suuruinen katos maansiirtokoneiden ja tarvikkeiden varastointia varten Rakennuspaikalla 37 m 2 lomarakennus, matkaa rantaan 130 m Yksityishenkilö valitti HaO kumosi päätöksen ja KHO pysytti HaO:n päätöksen Kuuluu loma asunnon kanssa samaan pihapiiriin Käyttötarkoitus ei kuitenkaan palvele tilalla sijaitsevan loma asunnon käyttöä Näin ollen ei ole pidettävä MRL 72 :n 3 mom. 4 kohdassa tarkoitettuna talousrakennuksena Uusi rakennus, edellyttää ELY:n poikkaria MRL 72 : ei koske: 4) olemassa olevan asuinrakennuksen kanssa samaan pihapiiriin kuuluvan talousrakennuksen rakentamista; Ritva 22

23 Rantapoikkeaminen, KHO: /2483 UUDELY hylkäsi poikkeamishakemuksen 400 k m 2 omakotitalon rakentamiseksi oikeusvaikutteisen oyk:n A 1 alueelle Hanke laajentaa suunnittelematonta ympärivuotista asutusta yleiskaavan A 1 alueelle siten, että vaikeutetaan kaavan toteuttamista Huomioon, että sijainti yhdyskuntarakenteen kannalta epäedullisella alueella ja maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun vaatimus HaO hylkäsi hakijan valituksen ja pysytti UUDELYn päätöksen KHO kumosi päätökset UUDELYn päätös poistetaan siltä osin, kun siinä on kysymys MRL 43 :n rakentamisrajoituksesta ja palautetaan uudelleen käsiteltäväksi MRL 72 :n osalta UUDELY olisi voinut ratkaista rakentamisrajoituksen vain, jos ratkaisu olisi ollut kunnan kannan mukainen Oikeudenkäynti oli osin aiheutunut viranomaisen virheestä, Ritva joten ELY tuomittiin maksamaan oikeudenkäyntikuluja 500 Maija

24 Rantapoikkeaminen korvaava rakentaminen 1/2 KHO:2014:130 ja KHO:2014:158 Uuden lomarakennuksen rakentaminen ja sen välittömässä läheisyydessä olevan vanhan lomarakennuksen käyttötarkoituksen muuttaminen 25 k m 2 :n saunaksi Toimivallan kannalta ei ollut merkitystä sillä, että uusi lomarakennus (74 m 2 )oli kerrosalaltaan huomattavasti suurempi kuin vanha lomarakennus (28,5 m 2 ) Uuden pysyvään asumiseen tarkoitetun asuinrakennuksen rakentaminen ja sen vieressä sijainneen lomarakennuksen purkaminen Toimivallan kannalta ei ollut merkitystä sillä, että loma asunto korvattiin pysyvän asumisen asuinrakennuksella Näissä kahdessa tapauksessa rakennushankkeissa ei muodostunut uutta rakennuspaikkaa, joten poikkeamistoimivalta oli kunnalla Ritva

25 Rantapoikkeaminen korvaava rakentaminen 2/2 KHO:2014:181 ja KHO:2015:16 Rakennuspaikalla olevaa huonokuntoista rakennusta ei ollut pitkään aikaan käytetty asumiseen, vaan se oli ollut tyhjillään ja menettänyt näin vähitellen käyttöarvonsa. Kyseessä ei ollut käytössä oleva rakennuspaikka ja rakennushanke olisi aiheuttanut maankäytöllisen tilanteen muutoksen, joka vaikutuksiltaan vertautui uuden rakennuspaikan muodostumiseen > toimivalta ELY keskuksella Rakennuspaikalle oli rakennettu pienempi ja suurempi lomaasunto, joilla oli yhteiset talousrakennukset eli oli yksi lomarakennuspaikka, jolla oli kaksi loma asuntoa haluttiin rakentaa kaksi loma asuntoa omine talousrakennuksineen Rakennushankkeen seurauksena tilalle olisi muodostunut kaksi erillistä lomarakennuspaikkaa Koska korvaava rakentaminen ei voi johtaa uuden rakennuspaikan muodostumiseen, toimivalta oli ELY keskuksella Ritva

26 Poikkeaminen, lupaehdot, KHO 2013:122 1/3 Helsingin kaupunginhallituksen pl päätös: Kerrosalaltaan m 2 suuruisen toimistorakennuksen käyttötarkoituksen muuttaminen asuinkäyttöön Poikkeaminen asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta, rakennusalasta ja autopaikkamäärästä Pl myönnettiin ehdolla, että pihatasolle suunnitellut asunnot poistetaan ja että asunnot eivät avaudu ainoastaan vilkkaasti liikennöidyn Ruoholahdenkadun suuntaan HaO poisti ehdot ja Helsingin kh valitti KHO:een jälkimmäisen ehdon osalta KHO: Poikkeamishakemusta käsittelevällä viranomaisella on MRL 171 :n 1 momentin nojalla harkintavaltaa asiaa ratkaistessaan Ritva

27 Poikkeaminen, lupaehdot, KHO 2013:122 2/3 MRL:n esitöistä käy ilmi, ettei poikkeamiseen ole aina suostuttava silloinkaan, kun MRL 172 :n 1 momentin mukaiset edellytykset olisivat käsillä Harkintavallasta seuraa mahdollisuus liittää myönteiseen lupapäätökseen ehtoja Harkintavaltaa rajoittavat kuitenkin yleiset hallinto oikeudelliset periaatteet, muun muassa tarkoitussidonnaisuuden periaate: viranomaisen saa käyttää harkintavaltaansa vain lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin Poikkeamispäätöksen ehtojen tulee edistää maankäytön suunnitteluun liittyviä päämääriä Ritva

28 Poikkeaminen, lupaehdot, KHO 2013:122 3/3 Kaupunginhallitus oli perustanut poikkeamispäätökseen liittyvän, valituksen kohteena olevan ehdon asemakaavan sisältövaatimuksiin Ehdolle oli esitetty hyväksyttävät maankäytölliset perustelut eikä ehto ollut poikkeamispäätöksellä sallittu rakennusoikeuden määrä huomioon ottaen luvanhakijan kannalta kohtuuton Poikkeamisasiaa HaO:ssa käsiteltäessä oli otettava huomioon, ettei tuomioistuimella ollut toimivaltaa olennaisesti muuttaa hallintoviranomaisen harkintavaltansa nojalla tekemää poikkeamispäätöstä, vaan ainoastaan tutkia päätöksen lainmukaisuus Poikkeamispäätöksen ehdot olivat edellytyksenä sille, että hakemus oli voitu hyväksyä HaO:n päätös kumottiin ehdon osalta Ritva 28

29 Poikkeaminen, lupaehdot, KHO 2015:66 1/3 Kaupunkirakennelautakunta oli hyväksynyt poikkeamishakemuksen omakotitalon rakentamiseksi ilman MRL 72 :ssä tarkoitettua kaavaa mm. ehdolla, että rakennus liitetään vesi ja viemäriverkkoon. HaO oli luvansaajien valituksesta kumonnut lautakunnan päätöksen ehdon osalta, mutta pysyttänyt sen muutoin Sillä seikalla, liitetäänkö rakennuspaikalle rakennettava omakotitalo vesi ja viemäriverkostoon vai ei, ei ole ensin mainitussa lainkohdassa (172 ) tarkoitettua merkitystä arvioitaessa muun ohella rakentamisen vaikutusta kaavoitukseen, kaavan toteuttamiseen tai alueiden käytön muuhun järjestämiseen Lautakunta valitti KHO:een Ritva 29

30 Poikkeaminen, lupaehdot, KHO 2015:66 2/3 KHO lausui: Kaupunkirakennelautakunta oli perustellut poikkeamispäätökseen liitettyä ehtoa päätöksestään ilmenevillä maankäytöllisillä perusteilla, jotka olivat sinänsä tavanomaisia ja hyväksyttäviä maankäyttöratkaisujen harkintaperusteita. KHO katsoi kuitenkin, ettei ehto vesi ja viemäriverkkoon liittymisestä tilanteessa, jossa rakennuspaikka sijaitsi laitoksen toiminta alueen ulkopuolella niin etäällä, että liittymisestä yleisen verkon sijainnin vuoksi aiheutuisi huomattavat kustannukset, ollut oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden Maankäytölliset perusteet eivät siten olleet tapauksen olosuhteissa niin merkittäviä, että yleiseen laitokseen liittyminen olisi voitu asettaa poikkeamispäätöksen ehdoksi Ritva 30

31 Poikkeaminen, lupaehdot, KHO 2015:66 3/3 Kaupunkirakennelautakunnan päätökseen liitetty ehto oli ollut olennainen tekijä poikkeamisharkinnassa Tuomioistuimella ei ollut toimivaltaa olennaisesti muuttaa hallintoviranomaisen harkintavaltansa nojalla tekemää poikkeamispäätöstä, vaan ainoastaan tutkia päätöksen lainmukaisuus HaO:n ei olisi tullut kumota kaupunkirakennelautakunnan päätöstä ainoastaan ehdon osalta KHO kumosi HaO:n päätöksen ja palautti asian kaupunkirakennelautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi Ritva 31

32 St ratkaisu, lupaehdot, KHO 2015:67 1/2 Kaupunkirakennelautakunta oli myöntänyt st ratkaisun omakotitalon rakentamiseen ehdolla, että rakennukset liitetään vesi ja viemäriverkkoon Ltk oli perustellut luvansaajan oikaisuvaatimuksen hylkäämistä mm. sillä, että MRL 137 :ssä säädetyt edellytykset eivät täyty, ellei rakennuksia liitetä vesi ja viemäriverkostoon HaO kumosi luvansaajan valituksesta lautakunnan päätöksen em. ehdon osalta katsoen, että suunnittelutarveratkaisun myöntämisen edellytykseksi ei ollut voitu asettaa sitä, että rakennukset tulee liittää vesi ja viemäriverkostoon Lautakunta valitti KHO:een Ritva 32

33 St ratkaisu, lupaehdot, KHO 2015:67 2/2 KHO lausui: rakennuspaikka sijaitsi alueella, johon kohdistui rakentamispainetta ja jonka osalta oli vireillä yleiskaavallisia selvityksiä, joissa rakentamisen sallimisen edellytyksenä oli pidetty muun muassa sitä, että asianomainen kiinteistö oli liitettävissä keskitettyyn vesi ja viemäriverkostoon Lautakunnan asettamalle ehdolle oli näissä oloissa ollut hyväksyttävät maankäytölliset perusteet Asiassa ei ollut tullut ilmi, että liittyminen olisi vesi ja viemärijohtojen sijainnin vuoksi poikkeuksellisen vaikeaa tai kallista HaO:n päätös kumottiin ehdon osalta ja lautakunnan päätös saatettiin voimaan Ritva 33

34 St ratkaisu, yleispiirteisten kaavojen vaikutus Koska yleispiirteisten kaavojen vaikutuksista yksittäisiin rakentamishankkeisiin on säädetty erikseen, ei näiden kaavojen aluevarauksia voida käyttää suunnittelutarveratkaisun hylkäämisen perusteena Hallberg Haapanala Koljonen Ranta: Maankäyttö ja rakennuslaki, 2. painos, Helsinki 2006, s.570 Poikkeaminen yleiskaavasta pidettävä erillään st ratkaisusta Suunnittelutarveratkaisu tehdään ensin Hallinto ja oikeuskäytäntö ollut horjuvaa ks. Hallberg ym. s Jos suunnittelutarveratkaisu on myönteinen, vasta sitten harkitaan, vaikeutetaanko yleiskaavan toteutumista Yleis ja maakuntakaavan ohjausvaikutus asemakaavoitukseen on kuitenkin otettava huomioon arvioitaessa st ratkaisusta tulevalle kaavoitukselle aiheutuvaa haittaa Ritva 34

35 St ratkaisu, maakuntakaavan ohjausvaikutus KHO: 2010:88 Myönteinen suunnittelutarveratkaisu korvaa rakennushanketta koskevilta osin alueen asemakaavoituksen Suunnittelutarveratkaisua ei voida myöntää rakennushankkeelle, jota ei voisi osoittaa asemakaavassa Tämän vuoksi MRL 32.1 :ssa ja 54.1 :ssa tarkoitettu maakuntakaavan ohjausvaikutus asemakaavoitukseen oli otettava huomioon, kun arvioitiin täyttyivätkö suunnittelutarveratkaisun oikeudelliset edellytykset Broilerkasvattamoa ei voitu rakentaa taajamarakenteen välittömään läheisyyteen peltoalueelle, joka oli maakuntakaavassa osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi Ritva 35

36 St ratkaisu, yleiskaavan ohjausvaikutus KHO: /1115 Yleiskaavan ohjausvaikutus asemakaavoitukseen oli otettava huomioon arvioitaessa suunnittelutarveratkaisusta tulevalle kaavoitukselle aiheutuvaa haittaa Rakennushankkeessa oli kysymys asuinrakennuksen ja talousrakennuksen rakentamisesta Rakennuspaikka sijaitsi oikeusvaikutteisen yleiskaavan maa ja metsätalousalueella, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta ja/tai ympäristöarvoja (MU) Alueelle saa rakentaa vain maa ja metsätaloutta palvelevia rakennuksia, ei asuin ja lomarakennuksia Suunnittelutarveratkaisua ei voitu myöntää rakennushankkeelle, jota ei olisi ollut mahdollista osoittaa asemakaavassa Yleiskaavasta aiheutuvaa MRL 43 :n 2 mom mukaista rakentamisrajoitusta ei otettu huomioon harkinnassa Ritva 36