Suomen Potilasliitto ry:n jäsenyhdistysten ja ryhmien yhteystiedot ovat sivulla 26

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen Potilasliitto ry:n jäsenyhdistysten ja ryhmien yhteystiedot ovat sivulla 26"

Transkriptio

1 Suomen lehti No 4 joulukuu helmikuu 2009 LEHTI TERVEYSPALVELUJEN KÄYTTÄJILLE

2 Suomen lehti Suomen Potilasliitto ry:n jäsenyhdistysten ja ryhmien yhteystiedot ovat sivulla 26 Suomen Potilaslehti 4/2008 Seuraavat numerot aineiston viimeinen toimituspäivä 1/ , lehti ilmestyy maaliskuun jälkipuoliskolla 2/ , lehti ilmestyy kesäkuun alkupuoliskolla 3/ , lehti ilmestyy lokakuun lopulla 4/ , lehti ilmestyy jouluksi 1/ , lehti ilmestyy maaliskuun jälkipuoliskolla Pääkirjoitus: Yhteisöllisyys on meidän voimamme... 3 Ledare: Att vara en del av gemenskapen är vår kraft... 4 Potilasturvallisuus saa näkyvyyttä Suomessakin... 6 Tiede edistyy, jos kansa tietää... 9 Vertaistukikoulutus sanoista tekoihin Från ord till Handling stödverksamhet från patient till patient Vertaistukikoulutus Potilasturvallisuus, Vuorovaikutustaidot, Potilaan voimaantuminen Minulle riittäisi anteeksipyyntökin Ojanne pohtii, Ruokailu voi vaarantaa terveytesi Kutsu varsinaiseen kokoukseen Potilaat ottavat yhteyttä Hyvä hoito on asenteista kiinni Jäsenjärjestösivut Tapahtumia ja toimintaa Suomen Potilaslehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa, vuosikerran hinta on 16 euroa (sisältää postituksen kotimaassa). Paino: PRIIMUS Paino Oy Loimaa Kansikuva: Lumen valkoinen vaippa. Kuva Heikki Päivike Takakansi: Joulun odotus, Kylli-tädin teos (Kylli Koski seura ry, lasten ja nuorten kulttuurin tukemiseen) Suomen Potilasliitto ry Finlands Patientförbund rf Toimisto: Kaisaniemenkatu 4 A, 3.krs, Helsinki puh fax kotisivut Pankkiyhteys: Sampopankki Suomen Potilaslehti pidättää itsellään oikeuden olla julkaisematta sille pyytämättä toimitettua materiaalia. Lehti ei myöskään palauta sellaista kirjallista taikka kuvallista materiaalia, jota toimitukseen on pyytämättä lähetetty. Suomen Potilaslehti Finlands Patienttidning ISSN , 31. vuosikerta Vastaava päätoimittaja: Paavo Koistinen, gsm Toimitus: Jaakko Ojanne, Heikki Päivike, gsm Osoite: Kaisaniemenkatu 4 A, 3.krs, Helsinki Sähköposti: Kotisivut: Puh. (09) Painos 8200 kpl 2 Hallitus: Paavo Koistinen, puh.joht., , Inger Östergård, varapuh.joht, com, Jaakko Ojanne, talous, hallituksen sihteeri, Muut varsinaiset jäsenet: Rauno Aaltonen, Kalevi Järvinen, Marja Lamberg, Risto Niklander, Tenho Palmrotrh, Johanna Pihlajamäki, Heikki Päivike, Runa Reimavuo, Inka Svahn, Mervi-Riitta Tevanlinna

3 Paavo Koistinen Suomen Potilasliiton puheenjohtaja Yhteisöllisyys on meidän voimamme Kulunut vuosi on tuonut yhteiseen tietoomme paljon surullisia ja pelottavia uutisia niin maailmalta kuin kotimaasta. Maailman talous on horjunut. Kauhajoki, nuori mies surmasi opinahjossaan osan opiskelutovereitaan ja perhesurmista on tullut kauhistuttavan usein otsikoita lehtiin. Suomalaisilla lapsilla ja nuorilla ei ole ystäviä ja vanhukset jäävät yhä useammin oman onnensa nojaan, sekä päihteitä käytetään jatkuvasti enemmän ja enemmän. Erään iltapäivälehden otsikko lokakuun lopulla kysyi suoraan: Mikä meitä vaivaa? Suomen Potilasliiton näkökulmasta tuo provosoivaksikin tarkoitettu kysymys on jatkuvasti ajankohtainen. Sirpaloituvassa yhteiskunnassa, jossa perheissä on vähän, jos ollenkaan, lapsia ja maailmassa, jossa yhä useammin pitää pärjätä omillaan, on yksin jääminen usein peloista suurin. Kuka minua auttaa ja kuka minua tukee, jos en yksin jaksa? Vai esitänkö minäkin jo kysymykseni tavalla, joka kertoo ongelman kovasta ytimestä? Olisiko kysyttävä, että kuka meitä auttaa? Olisiko siirryttävä ajattelussa ja puheissa persoonapronomineissa yksikön ensimmäisestä, minä-muodosta, monikon ensimmäiseen, me-muotoon? Potilasliitto edustaa vahvasti niin sanottua kolmatta sektoria, jonka tehtävänä on täyttää yhteiskunnan julkisen sektorin toiminnassa jääneitä aukkopaikkoja. Liittomme ajaa potilaan etuja, hankkii ja välittää tietoa ja tarjoaa kanavan toimia ja kertoa toiminnastaan. Yhdessä tehdään asioita, joita yksin olisi raskasta, kallista tai jopa mahdotonta tehdä. Olemme hyväksyneet sen perusasian, että me tarvitsemme toisiamme. On ojennettava auttavaa kättä ja tarjottava omaa osaamista toisillekin, jotta voi odottaa samaa tukea ja apua muilta. Se on sitä paljon puhuttua yhteisöllisyyttä. Tarvinneeko muuten lisätä, että yhdistys- ja järjestötoiminta ei tänä päivänä ole ollut hirveän vetovoimaista. Yhteisöllisyys alkaa tietysti kotoa, jossa toimitaan yhdessä ja yhteisillä säännöillä yhteiseksi hyväksi. Vaan mitenkäs sitten, jos koti on lapseton tai sinkkutalous? Pannaanko hanskat naulaan ja mökötetään hattu silmillä? En näkisi asiaa näin synkkänä sentään. Niin sanottuja suuria ikäluokkia joihin itsekin muuten kuulun - on toisinaan syytetty jopa siitä, että lapsiluku on laskenut. Liike-elämässä yhden elämäntyöni tehneenä olen kuitenkin oppinut sen, että mikään kasvukäyrä ei kohoa loputtomiin. Tulee matalasuhdanteita ja sitten taas uutta kasvua. Syntyvyys on sitä paitsi taas lähtenyt nousuun. Vertailunkin vuoksi sopinee mainita, että koko tunnetun Suomen historian ajan väkiluku on heittelehtinyt: vuonna 1571 meitä oli , vuonna 1750 väkeä oli , vuonna 1900 väkiluku oli noin ja tänään ihmistä. Väkeä on karttunut huonompinakin aikoina. Tosin niinä huonompina ja vaikeampina aikoina yhteisöllisyys tuki ja vahvisti. Sitähän me tänään kovasti peräänkuulutamme. Ei saa antaa vaikeuksille periksi. Yhteisöllisyys on lyhyesti määriteltynä yhdessä tekemistä, toisen huomaamista ja arjessa auttamista. Se on yksinkertaisimmillaan sitä, että tervehditään tai edes hymyillään ja nyökätään, kun kasvotuttu tulee asuinympäristössä vastaan. Mahtavasti merkittävämpi on 3

4 Suomen lehti yksinkertainen kysymys lähimmäiselle: Voinko olla avuksi? Ei yhteisöllisyys ole sitä, että kootaan juhlallisesti väki torille ja pidetään puheita. Ironista kyllä yhteisöllisyydestä on viime aikoina tavattu järjestää juuri tällaisia tilaisuuksia, mutta silloin on vaara, että käy se, mistä apostoli Paavali varoittelee, että jäädään vain suun todistajiksi. Puhutaan, mutta sydän jää kylmäksi ja teot tekemättä. Me voimme olla ihmisiä toisillemme, me voimme olla avuksi siellä, missä me olemme, elämme ja liikumme. Näin syntyvät yhteisöt ja niissä asustava yhteisöllisyys. Se tulee rakentaa kuin talo ja sitä pitää vaalia kuin puutarhaa. Ei pidä odottaa, että se olisi heti valmis, mutta ei pidä myöskään olettaa, että se säilyy itsestään. Ja ennen kaikkea: yhteisöllisyys ei edellytä mitään poppakonsteja tai opiskeluja. Me, jotka toimimme ja olemme potilasjärjestöjen jäseniä tiedämme omissa yhdistyksissämme ihmisiä, joilta voimme kysyä sen peruskysymyksen: Voinko olla avuksi? Me voimme varmasti kehittää erilaisia vertaistukimuotoja, joissa saadaan myös uusia potilasyhdistyksiemme jäseniä mukaan toimintaan ja tutustumaan toinen toisiimme. Voimme yhdessä hälventää ja voittaa pelkojamme ja ahdistusta. Voimme lisäksi viedä omaa hyvää mieltämme ja sydämen lämpöä muille. Näin joulun kynnyksellä ja vuoden päätteeksi sopinee kai oikein suoraan sanoa, että sopii rakastaa lähimmäistään. Haluan omasta ja koko Suomen Potilasliiton puolesta toivottaa Sinulle Oikein Hyvää, Rauhallista ja Yhteisöllistä Joulua sekä Onnellista Uutta Vuotta 2009! Paavo Koistinen Finlands Patientförbunds ordförande Att vara en del av gemenskapen är vår kraft Det gångna året har fört med sig information om många tragiska och sorgliga händelser både från hemlandet och den övriga världen. Världsekonomin har vacklat. En ung man dödade på sin studieort i Kauhajoki en del av sina studiekamrater. Familjetragedier har förekommit skrämmande ofta i rubrikerna i tidningarna. Finska barn och ungdomar har inga vänner och åldringar blir allt oftare lämnade åt sig själva och på eget ansvar samtidigt som användningen av rusmedel stadigt ökar. En kvällstidning frågade i slutet av oktober och hade rubriken: Vad är det som plågar oss? Ur Finlands Patientförbunds perspektiv är den provocerande frågan ständigt aktuell. I ett splittrat samhället där familjen har allt färre barn eller inga barn alls och där de flesta vill komma till rätta på eget sätt, är den allra största rädslan att bli ensam. Vem hjälper mig och vem stöder om jag inte orkar ensam? Eller skall jag framföra min fråga på ett sätt som 4 beskriver grundproblematiken? Borde man fråga, vem hjälper oss? Borde man i tanke och tal övergå till första person av personliga pronomen jag-form och pluralformens första person vi-form? Patientförbundet representerar tydligt den så kallade tredje sektorn, till vars uppgifter hör att fylla de luckor som uppstår i den offentliga sektorns verksamhet. Vårt förbund arbetar för patienternas intressen, söker och förmedlar information och erbjuder kanaler för och berättar om vår verksamhet. Vi gör tillsammans saker, som ensamt skulle vara tungt, dyrt eller till och med omöjligt att göra. Vi har accepterat den principen, att vi behöver varandra. Vi bör räcka ut vår hand och vara redo att erbjuda vår kunskap åt varandra på samma sätt som vi kan förvänta oss få stöd och hjälp av andra. Detta är den omtalade samverkan och gemenskapen. Man behöver väl inte tilllägga att förenings- och organisationsverksamhet inte i dag har så förfärligt stor dragningskraft. Samverkan och gemenskap börjar naturligtvis i hemmet, man fungerar tillsammans med gemensamma regler och mot gemensamma mål. Än sedan om hemmet är barnlöst eller singelhushåll? Sätter man handskarna på hyllan och är bitter med neddragen hatt över ögonen? Jag tror inte att situationen är så dyster i alla fall. De så kallade stora årskullarna - till vilken jag själv hör- har ibland beskyllts för att antalet barnafödslar har sjunkit. Efter att ha gjort ett livsverk inom affärsvärlden har jag ändå lärt mig, att ingen tillväxtkurva stiger i oändlighet. Det kommer en lågkonjunktur och därefter en ny tillväxt. Barnafödandet har dessutom nu börjat öka. Som jämförelse kan nämnas att under hela Finlands historiskt kända tid har befolkningsmängden varierat: år 1571 var vi , år 1750 var befolkningen , år 1900 var befolkningen och nu Tillväxten hos befolkningen har skett under sämre tider. Ändå har samverkan och gemenskap ökat under sämre

5 tider. Detta efterlyses väldigt ofta i dag. Man får inte ge vika för svårigheter. Gemenskap är kort definierat att göra tillsammans, ta hänsyn till andra och att hjälpa i vardagen. Förenklat är det att man hälsar på varandra, eller småler och nickar åt varandra, när en bekant kommer emot där man bor. En mycket större betydelse får frågan till en nästa: Kan jag vara till hjälp? Gemenskap är inte att samla människor högtidligt till torg och hålla tal. Ironiskt nog har man haft för vana att ordna dylika samlingar i gemenskapens namn, men då är faran den att det går som aposteln Paulus varnar för, att man blir till munnens förkunnande Man talar, men hjärtat förblir kallt och inga mänskliga handlingar sker. Vi kan vara människor för varandra, vi kan vara till hjälp där vi är, där vi bor och rör oss. På detta sätt uppstår samfund där man upplever gemenskap. Det bör byggas som ett hus och vårdas som en trädgård. Vänta inte att det genast är färdigt, men man bör inte heller tro att överlever av sig själv. Framför allt: gemenskap förutsätter inte några trollkonster eller studier. Vi som verkar och är patientorganisationernas medlemmar känner människor från våra medlemsföreningar, som vi bör ställa frågan till: Kan jag vara till hjälp? Vi kan säkert utveckla olika gemenskapsformer, genom vilka vi kan få nya medlemmar med till verksamheten och lära oss att känna varandra. Tillsammans kan vi skingra och övervinna vår rädsla och ångest. Vi kan dessutom dela med oss av vårt glada sinnelag och hjärtats värme till andra. Så här just före julen och i slutet av året är det lämpligt att säga direkt, att man bör älska sin nästa. Jag vill av egen och hela Finlands Patientförbunds vägnar önska Dig en Riktigt God och Fridfull jul i gemenskap och ett Gott Nytt År 2009! Kuvataiteilija Mirja Hannula, Metsän talvi ) 5

6 Suomen lehti Erna Snellman, dosentti, lääkäri, lääkintöneuvos, Sosiaali- ja terveysministeriö Potilasturvallisuus saa näkyvyyttä Suomessakin Suomen potilasturvallisuusstrategia julkistetaan tammikuussa 2009 Suomen ensimmäinen kansallinen terveydenhuollon johdolle, työntekijöille sekä muille kiinnostuneille tarkoittu potilasturvallisuuskonferenssi lähestyy. Kaksipäiväinen sosiaali- ja terveysministeriön yhteistyössä muiden tahojen kanssa järjestämä konferenssi pidetään heti alkuvuodesta 2009 tammikuun päivinä Helsingissä Marina Congress Centerin tiloissa. Kongressin yhteydessä julkistetaan Suomen kansallinen potilasturvallisuusstrategia, sen visio, tavoitteet ja keinot. Tilaisuuteen mahtuu mukaan kaikkiaan noin 400 osallistujaa. Monissa maissa potilasturvallisuuskonferensseja on järjestetty jo useita kertoja. Osallistujamäärät ovat olleet jatkuvassa kasvussa. Suomen ensimmäisen konferenssin avaa arkkiatri Risto Pelkonen. Ulkomaisina juhlapuhujina ovat Ruotsista sikäläisen potilasvakuutuskeskuksen johtaja Kaj Essinger ja USA:sta potilasturvallisuuskouluttaja Andrew Gaffney, joka on koulutukseltaan sydänlääkäri ja on toiminut myös astronauttina. - Miksi astronautti ohjelmassa selittyy sillä, että ilmailu ja varskinkin avaruuslentäminen ovat toimintaa, mihin liittyy paljon hyvin suuria ja lukemattomia pieniä riskejä. Ilmailun pitkälle vietyjä riskinhallintakeinoja on mahdollista soveltaa terveydenhuoltoon. - Kolmas ulkolainen puhuja on profes- 6 sori Niek Klazinga Hollannista. Hän on ansioitunut potilasturvallisuuden ja laadun sekä organisaatioiden tutkijana. Peruspalveluministeri Paula Riskikko osallistuu konferenssiin juhlapuhujana. Ohjelmassa on monia rinnakkaisia kokouksia. Näissä syvennytään hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisyyn, perusterveydenhuollon potilasturvallisuuskysymysten ratkaisuun, tiimityöskentelyn sujuvuuden parantamiseen ja tiedonkulun varmentamiseen, vaaratapahtumista oppimiseen, turvallisiin lääkehoitokäytäntöihin sekä moniin muihin hyviin ja turvallisiin toimintatapoihin. Konferenssin yhteyteen on järjestetty myös tapaaminen potilasturvallisuustutkijoille. Potilaiden edustajat ovat olleet myös aktiivisesti mukana ohjelmaosioiden suunnittelussa. Ohjelmaan sisältyy puheenvuoro potilaan kokemuksista, silloin kun kaikki ei mennyt hyvin ja mitä voimme siitä silloin oppia. Potilasturvallisuuden määritelmä ja sanasto Potilaiden hoidon turvallisuuden parantaminen edellyttää, että asioista osataan puhua yhteisellä kielellä. Monissa maissa on julkaistu omat potilasturvallisuussanastot. Niin on tehty myös Suomessa vuonna Sanastoon voi tutustua esimerkiksi Lääkehoidon kehittämiskeskuksen Rohdon internet-sivulla kohdassa julkaisut. Sanastoa kehitetään sanojen vakiintuessa käyttöön. Sanaston mukaan: Potilasturvallisuudella tarkoitetaan terveydenhuollossa toimivieen yksilöiden ja organisaatioiden periaatteita ja toimintoja, joiden tarkoituksena on varmistaa hoidon turvallisuus ja estää potilasta vahingoittumasta; potilaan näkökulmasta sitä, ettei hoidosta ole haittaa; kattaa sekä hoidon turvallisuus, lääkitysturvallisuus että laiteturvallisuus; osa hoidon laatua 1. Suojauksilla puolestaan tarkoitetaan hoidon toteutukseen sisältyviä rakenteita ja menettelyjä, millä tunnistetaan ja ehkäistään potilaaseen kohdistuvia vaaratapahtumia. Vaaratapahtuma voi tarkoittaa ns. läheltä piti-tilanteita sekä myös tilanteita, missä potilas kokee jonkin haitan. Vakavimmat haittatapahtumat uhkaavat potilaan henkeä, vammauttavat pysyvästi tai pahimmillaan johtavat kuolemaan. Mitä uutta potilasturvallisuuskampanja tuo? Ihmisten hoitaminen on työtä, missä panokset ovat hyvin arvokkaat: terveys, sairaus, vammautuminen tai pahimmillaan kuolema. Hoidossa on kuitenkin aina pyritty korkeaan laatuun, tästä emme voi olla eri mieltä. - Silti verrattaessa terveydenhuollon toimintaa muihin suurten riskien toimialoihin kuten lentämiseen tai ydinvoimalatoimintaan, on havahduttu huomaamaan, että riskien hallinta terve-

7 ydenhuollossa ei ole ollut samalla tavalla systemaattista ja konaisvaltaista vaan hyvin yksilökeskeistä. Systeeminäkökulma ja kokonaisuus on voinut unohtua. Myös toimintakulttuurien erot ovat olleet huomattavat. Muille korkean riskien kulttuureille on ollut välttämätöntä pyrkiä koko ajan kehittämään toimintatapoja ja suojauksia inhimillisten virheiden varalta yhä kattavammiksi ja yhä systemaattisemmiksi. Tämä on edellyttänyt, että pienistäkin virheistä ja myös läheltä piti-tilanteista tehdään raportit. Mutta tämä ei riitä. Raporttien perusteella olosuhteita on parannettava jatkuvasti. Jotta raportointi toteutuu kattavasti, ilmapiirin pitää olla raportointia suosiva ja syyllistämätön. Raportoija tekee hyvän teon tuodessaan ilmi heikkouden ja korjattavan asian. Raporttien suuri määrä ei kuvastakaan suurta turvattomuutta vaan aivan päivastoin. Suuri raporttimäärä kertoo, että henkilöstö on kiinnostunut edistämään turvallisuutta ja on aktiivista. Suuret vaarat piilevät ennemmin siellä, missä ei raportoida. Mutta olennaista on, että raporttien perusteella myös tehdään parannustoimia opitaan. Kulttuurin tutkimuksessa on havaittu syyllistämisen johtavan asioiden piilotteluun. Tämä lisää turvattomuutta. Ilmailun keskeinen oppi terveydenhuollolle on luoda syyllistämätön raportoiva ja raportoinnista oppimisen ilmapiiri. Ihminen on erehtyväinen, on vanha sanonta. Virheet ja vaaratilanteet johtuvat harvoin yhdestä syystä tai tekijästä. Tilanne voi olla monien sattumien summa ja vaikuttavina seikkoina voivat olla olosuhteet, kuten kiire, virheitä suosivat piirteet asioissa, kuten samalta näyttäminen, samalta kuulostaminen, liian monet samanaikaiset suurta keskittymistä edellyttävät tehtävät ja tiedonkatkokset. Työskentelyolosuhteita voidaan parantaa yhteisellä kehittämisellä tunnistamalla heikkoja paikkoja turvaverkossa. Organisaation johtajan rooli on varmistaa resussit ja tukea tätä työtä. Potilaan omallakin osallistumisella voi olla - suuntaan ja toiseen - tärkeä rooli. Potilaan ja tarvittaessa potilaan läheisen tai omaisen vahva osallistuminen aktiivisena osapuolena hoidon turvallisuuden varmistamiseen on varteenotettava hyvä menetelmä. Miten potilas itse voi parantaa hoidon turvallisuutta? Kysyvä, kyseenalaistava ja tietoinen potilas on hyvä oman hoitonsa turvallisuuden lisävakuuttaja. Potilas tai lähiomainen tietää usein parhaiten, miten asiat ovat menneet, miten sairaus on kehittymnyt, mitä tutkimuksia on tehty ja minkälaista hoitoa on jo saatu. Potilaalla ja omaisella on ylimääräinen silmä- ja korvapari asoiden toteamiseen hoitotilanteessa. Nämä silmät saattavat nähdä sellaista, mitä muut eivät näe. Muilta havaitsematta jääneiden asioiden merkitys voi olla joskus suuri ja siksi kannattaa olla rohkea ja kertoa näkemänsä! Kysymyksillä voidaan varmistaa, että asiat ovat todella oikein. Kun potilaasta tuntuu, etteivät asiat ole niin kuin pitäisi, on syytä kysellä. Tietoa ja selvitystä siitä, mitä on tekeillä, kannattaa aktiivisesti kysyä. Potilaalla on oikeus saada itseään koskevaa tietoa ja potilasta tulee hoitaa yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Tätä oikeutta on syytä käyttää hyväksi varmistamaan hoidon turvallisuutta. Kuvassa Vaasan keskussairaalan johtajaylilääkäri, Timo Keistinen, esittelee lääkejakelunauhaa, jonka tavoitteena on edistää potilasturvallisuutta antamalla jakelijoille rauha tehdä työtään. Kukaan terveydenhuollon työntekijä ei halua potilaalleen haittaa, mutta potilas voi omilla toimillaan osaltaan varmistaa hoidon onnistumista. WHO:n potilasturvallisuushankeet Maailman terveysjärjestön WHO:n alainen potilastruvallisuushanke World Alliance for Patient Safety on myös todennut, että potilaita itseään voimaannuttamalla ja rohkaisemalla toimintaan voidaan hoiton turvallisuutta lisätä 2. Potilaat voivat myös vaikuttaa potilasturvallisuuskulttuurin kehittymiseen turvallisuutta edistävään suuntaan omalla panoksellaan. WHO:lla on käynnissä Patients for Patients Safety (PFPS) niminen potilaiden osallistuvaa roolia vahvistava kampanja 3. Sen alla toimii 7

8 Suomen lehti Patient Champions nimikkeen saaneita potilasvaikuttajia 4. He ovat voineet kertoa mm. avoimesti omista tai läheisensä kriittisistä vaaratilainteista terveydenhuollossa. He ovat nostaneet esiin tekijöitä, mihin vaikuttamalla vaaratilanteita olisi voitu estää. Samoin he tuovat esiin potilaan kuuntelemista. Potilas Championien viesti on myös, ettei sama haitta saa enää milloinkaan toistua toiselle potilaalle, jos se vain on estettävissä. Potilaan kuunteleminen on keskeinen hoidon turvallisuutta varmistava tekijä. Potilaan muistilista: > kerro, jos sinua epäilyttää tai huolettaa jokin asia > varmista, että saat tiedon sinulle tehtyjen toimenpiteiden tuloksista > kysy, mitä toimenpiteet merkitsevät hoitosi kannalta > pidä luetteloa käyttämistäsi lääkkeistä > tutustu lääkkeisiisi ja kerro niistä sinua hoitavalle henkilöstölle > kerro mielipiteesi hoidon tarpeesta > jos koet hoidossasi tapahtuneen virheen, ilmoita siitä välittömästi henkilökunnalle (Potilaan muistilista, lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö) Potilasturvallisuus on kaikkien yhteinen asia Me panostamme potilasturvallisuuteen joka päivä. Sinä potilaana voit edesauttaa turvallista hoitoa. Turvallinen lääkehoito Tanskan esimerkit Tanskassa potilaiden roolia on sikäläisen potilasyhdistyksen (the Danish Society for Patient Safety) toimesta vahvistettu monin toimin ja oppain 5. Tanskassa on säädetty, että potilaat voivat itse terveydenhuollon ammattilaisten lailla lähettää sairaaloissa raportteja vaaratilanteista puutteiden poistamiseksi. Tanskalainen potilasjärjestö on julkaisut myös potilasoppaan tueksi hoitoonmenoon 6. Oppaaseen voi kukin tehdä muistiipanonja omaan hoitoonsa liittyvistä asioista. Kirjanen rohkaisee myös kysymään hoitajilta ja lääkäreiltä asioista. Noin puolet hoitoon liittyvistä vahingoista on sellaisia, että ne voitaisiin estää laadunhallinnan keinoin. Kulttuurin muutokseen liittyvä keskeinen asia on, että potilaan tulee saada tieto, kun jotain on hoidossa mennyt vikaan. Samoin hänen tulee voida odottaa, että terveydenhuollon ammattilainen tällaisessa tilanteessa pyytää anteeksi tapahtunutta, kuuntelee potilasta ja pyrkii varmistamaan, ettei samanlaista asiaa enää koskaan sattuisi toiselle potilaalle ainakaan estettävissä olevasta syystä. Potilaan lisäksi löytyy usein toinenkin uhri, terveydenhuollon ammattilainen, joka oli osallisena tapahtuneessa. Hän ei ole aiheuttanuat vahinkoa tahallaan. Molempien yhteinen suuri toive on luoda turvaverkot ja suojaukset sellaisiksi, että inhimillisen virheen riksi on minimaalinen. Potilasturvallisuus myös terveydenhuoltolakiin? Esityksessä uudeksi terveydenhuoltolaiksi on potilasturvallisuus ja hoidon laatu nostettu uutena asiana esiin omaksi pykäläehdotukseksi (7). Tätä täsmennettäisiin vielä sosiaali- ja terveysministeriöstä annettavalla asetuksella. Potilastuvallisuuden ottaminen mukaan lainsäädäntöön tulee osaltaan vahvistamaan potilaan asemaa ja antamaan tukea hoidon turvallisuuden kehittämiselle. Lähdeaineisto 1.Potilas- ja lääkehoidon turvallisuussanasto. Stakes ja Lääkehoidon kehittämiskeskus Rohto. Stakes. Työpapereita 28/2006, Helsinki. 2.http://www.who.int/patientsafety/en/ 3.http://www.who.int/patientsafety/patients_for_ patient/en/ 4.http://www.who.int/patientsafety/patients_for_ patient/regional_champions/en/index.html 5.http://www.patientsikkerhed.dk/en/about_the_ danish_society_for_patient_safety/resources/ 6.http://www.patientsikkerhed.dk/fileadmin/user_ upload/documents/about/patient_handbook.pdf 7.Uusi terveydenhuoltolaki. Terveydenhuoltolakityöryhmän muistio. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2008:28 8

9 Jaakko Ojanne, Suomen Potilasliitto ry Tiede edistyy, jos kansa tietää Tutkijoiden ja kansanedustajien seura TUTKAS järjesti Biotekniikan neuvottelukunnan kanssa yhteisen seminaarin teemalla Biopankkien merkitys kansalaisille ja tutkimukselle. Tilaisuus pidettiin eduskunnan auditoriossa 19. päivä marraskuuta. Valtioneuvosto antaa kuluvan vuoden loppuun mennessä eduskunnalle sosiaali- ja terveysministeriön valmisteleman lakiesityksen biopankeista. Biopankit ovat tutkimuskäyttöä varten säilytettyjen ihmisalkuperää olevien biologisten näytteiden kokoelmia. Näissä näytteissä on informaatiota myös luovuttajien terveydentilasta ja heidän elintavoistaan. Sinänsä näytekokoelmien olemassaolo ei ole mitenkään uusi asia. Oikeastaan lääketieteen kehittyminen nykyiselle tasolleen ei olisi ollut edes mahdollista ilman jo olemassa olevaa näytekokoelmien kirjoa meillä ja muualla maailmassa. Meillä Suomessa näytteiden keräämisellä ja tutkimisella on pitkä ja tuloksellinen historiansa. Biolääketieteen kehittyminen on kuitenkin avannut näytteiden käyttämiselle kokonaan uusia mahdollisuuksia. Euroopan Unionin tasolla Suomi on myös ollut kehittämässä kansainvälistä biopankkiyhteistyötä. Tilaisuutta isännöi kansanedustaja ja lääkäri Pentti Tiusanen. Katsaus biopankkimaailmaan Tilaisuus loi täydelle salille, pääasiassa tieteen tekijöistä ja kansanterveyden ammattilaisista koostuneelle yleisölle, katsauksen biopankkien järjestelmään ja merkitykseen tutkimukselle. Lakivalmistelun taustoja selvitteli Biotekniikan neuvottelukunnan puheenjohtaja, FT Kimmo Pitkänen (tutkimuskoordinaattori, Suomen molekyylilääketieteen instituutti). Hän korosti maamme pitkää ja eettisesti kestävää traditiota näytteiden keräämisessä. Tutkimusmateriaalin arvo kansanterveyden uusien innovaatioiden näkökulmasta on myös Pentti Tiusanen painava peruste ajanmukaisen lain aikaansaamiselle. Biopankkitoiminnan merkitystä lääketieteen ja tutkimuksen kehittymiselle korosti puheenvuorossaan myös Turun yliopiston kansleri Eero Vuorio. Kansanterveyslaitoksen ylijohtaja Juhani Eskola esitteli hänkin biopankkiin koottavan ja jo olemassa olevan aineiston merkitystä koko kansakunnan terveyden edistämisessä. Suomen vahvuutena biopankkitoiminnan haasteiden edessä hän näkee maamme korkeatasoisen ja tasa-arvoisen terveydenhoidon sekä väestön pääasiassa myönteisen suhtautumisen erilaista tutkimusta ja näytteiden Kimmo Pitkänen 9

10 Suomen lehti ottamista kohtaan. Terveydenhuollolla on nopeat ja tehokkaat mahdollisuudet aineiston hyödyntämisessä. Biolääketieteen edellytyksistä hyödyntää biopankkien aineistoja selvitti tilaisuudessa Suomen molekyylilääketieteen instituutin johtaja Olli Kallioniemi. Potilasliiton puheenvuoro Tilaisuuteen oli kutsuttu myös Suomen Potilasliitto lausumaan oma kommenttipuheenvuoronsa. Puheenvuoron käytti liiton hallituksen jäsen Jaakko Ojanne. Tavallinen maallikko, potilas ja kansalainen on lääketieteen tutkimuksessa avainasemassa sekä näyteaineistoa koottaessa että tutkimustyön tuloksia hyödynnettäessä. Haasteita aiheuttaa jälleen tutkimuksen huikea kehitysvauhti. Aikaisemmin, ehkä jotakin muuta tarkoitusta varten annetut näytteet, saattavatkin olla käyttökelpoisia ja tärkeitä jossakin kokonaan uudessa yhteydessä ja tarkoituksessa. Pahimmillaan potilaan mielessä saattavat kummitella toisen maailmansodan ajan tai sitäkin vanhemman ajan tapahtumat, jolloin ihmisperäisiä näytteitä koottiin epäeettisin ja ihmisoikeuksia loukkaavalla tavalla. Lyhyesti sanottuna biopankkiin koottavien näytteiden ympärille liittyy runsaasti puhtaasti tunneperäistä ajattelua. Potilasliiton kommentissa korostettiin lain valmistelussa sen perusteiden selkeää esittelemistä kansalaisille. Kuta selkokielisempää ja ymmärrettävämpää biopankkitoiminta on, sitä myönteisemmin kansalaiset siihen suhtautuvat. On paikallaan erikseen todeta, että tämä periaate, joka Suomen Potilasliiton alkuperäisessä lausunnossa toimitettiin Biotekniikan neuvottelukunnalle (BT- NK), on huomioitu myös aihetta esittelevässä informaatiolehtisessä Biopankit ja me, jonka yhtenä kirjoittajana oli Potilasliiton puheenjohtaja Paavo Koistinen, joka on neuvottelukunnan jäsen. Toinen hankala alue saattaa olla kaupallistamiseen liittyvää laatua. Vaikka yksilöllisiä luovuttajatietoja ei anneta eteenpäin tai myydä, ovat näytteet ja näytteistä tehdyt tutkimustulokset arvokkaita. Lääketieteen yritykset tarvitsevat tällaista materiaalia kehittäessään omia tuotteitaan ja menetelmiään. Tähänkin ongelmaan todennäköisesti tuo vastauksen läpinäkyvyys. Yleisessä tiedossa on esimerkiksi se, että Suomen Punaisenristin keräämä veri ja verivalmisteet ovat rahanarvoista tavaraa, jota mm. sairaaloille myydään. Kansalaiset ovat kuitenkin yleisesti hyväksyneet käytännön maailmassa, jossa kaikella on hintansa ja kustannuksensa. Vaa assa painaa enemmän se tosiasia, että monet Mitä biopankit ovat? lääketieteen operaatiot eivät onnistu ilman käytettävissä olevaa verta. Se, että se kerätään vapaaehtoisilta luovuttajilta, perustuu osin myös turvallisuuteen, koska näin luovuttajien motiivina ei ole raha oman tai muiden terveyttä vaarantamalla. Kukaan ei myöskään voi tai halua tehdä varauksia verensä jatkokäytöstä. Motiivina on yhteisen hyödyn edistäminen. Potilaan kannalta koko hankkeen edistymisessä on avoimuus, läpinäkyvyys ja yksilön tietosuoja. Näillä periaatteilla biopankkiin näytteitä antamaan halukkaista ei tule olemaan pulaa. Biopankeista on löydettävissä lisää informaatiota osoitteessa: Ihmisestä peräisin olevien biologisten näytteiden ja niihin liitetyn tiedon arkistoja Usean näytekokoelman tai suurten näytemäärien muodostamia hallinnoituja kokonaisuuksia, joille ominaista Kansanterveyttä palveleva käyttötarkoitus Laatujärjestelmät Määritellyt toimintaperiaatteet Tietosuojaa turvaavat rakenteet ja menettelytavat Näytteet kerätty joko tutkimushankkeiden tai sairauksien hoidon yhteydessä (BTNK Biotekniikan neuvottelukunta) 10

11 TTM lehtori Brita Pawli & SHJ, MPH ylihoitaja Inger Östergård Vertaistukikoulutus sanoista tekoihin Potilasliiton alkukesän seminaarissa tänä vuonna kylvettiin vertaistukikoulutuksen siemen, joka puhkesi täyteen kukkaan. Tietämättä Potilasliiton ja sen jäsenjärjestöjen aikaisemmista keskusteluista yllätyin siitä myönteisestä palautteesta, jonka ehdotus sai aikaan. Tätä kirjoittaessani olen iloinen, että rohkenin esittää vertaistukisuunnitelman seminarin päätöskeskusteluissa ja että se täten pääsi jatkokäsittelyyn. Lähestymme vuodenvaihdetta ja kurssiohjelma on valmis testattavaksi. Se alkaa tammikuussa Tätä lukiessasi kurssitiedote on jo toimitettu jäsenyhdistykssille. Potilasliiton piirissä toivotaan, että tukihenkilöiden koulutus ei jäisi ainutkertaiseksi tapahtumaksi, vaan jatkuu Potilasliiton tukemana edelleen. On myös suunniteltu, että kurssin käyneet voivat jatkuvasti saada tukea jatkokoulutuksen ja käytännön työnohjauksen sekä Potilasliiton opastustoiminnan muodossa. Ohjelmaa rakennettaessa ovat lähtökohtina olleet jäsenjärjestöjen esittämät toivomukset ja tarpeet. Kurssin pyrkimyksenä on antaa jäsenjärjestöille edellytykset seuraaviin toimintamuotoihin: 1. tukihenkilötoimintaa potilaille ja omaisille; 2. keskusteluapua sairaille ja heidän läheisilleen ja omaisilleen; 3. potilas- ja omaisryhmien keskustelujen ohjausta. Suoritetun kurssin tuloksena osanottajilla on valmiudet sekä kommunikatiivisesti että asiantuntevasti opastaa potilaita ja omaisia lisääntyvän tuen ja akuutin avun tarpeen antamisessa. Ilmoit- tautumisia kurssille ottaa vastaan: Inger Östergård, puh tai sähköpostitse: Suomessa on pulaa pätevästä terveydenhuollon sektorin henkilökunnasta. Talousarvioita joudutaan ylittämään hoidon osoittautuessa suunniteltua kalliimmaksi. Potilaiden mahdollisuudet saada hyvää hoitoa oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa ovat jatkuvasti sattuman varassa. Kun terveyden- ja sairaudenhoidon resurssit vähenevät, vastaavasti vapaaehtoistyön tekijöiden ttarve kasvaa. Juuri tältä osin Potilasliiton jäsenjärjestöjen itse kehittämät toimintamuodot ovat merkittävä kollektiiivinen voimavara. Inger Östergård (vas.) ja Brita Pawli Arkipäivän elämäntilanteet ovat potilaan ja omaisten voinnin ratkaisevia tekijöitä. Inhimillisesti hyvä ja hallittavissa oleva arkipäivä on sairausdiagnoosin saaneille tehtävä mahdolliseksi. Tänään kuitenkin tarvitaan lisäpanostusta ja halua kuunnella, mitä sairaat toivovat hoidoltaan ja huolenpidoltaan. Sanoista tekoihin! Tämän aloitteen tunnuksena on Järjen ja Käden, Sydämen ja Suun taitoja tehostamaan koulutuksella. Potilasliitto toivoo täten voivansa luoda edellytyksiä uusille toimintamuodoille jäsenjärjestöissä, joiden työ tapahtuu potilaan ympäristössä ja ehdoilla. 11

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Biopankkilain valmistelun lyhyt historia

Biopankkilain valmistelun lyhyt historia Biopankkilain valmistelun lyhyt historia Puheenjohtaja Kimmo Pitkänen Biotekniikan neuvottelukunta Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS Biotekniikan neuvottelukunta BIOPANKKIEN MERKITYS KANSALAISILLE

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Marko Vatanen

Marko Vatanen Marko Vatanen 22.11.2011 Potilasturvallisuus Terveydenhuollon ammattihenkilöiden, toimintayksiköiden ja organisaatioiden periaatteet ja toimintakäytännöt, joilla varmistetaan potilaiden terveyden- ja sairaanhoidon

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 7.-8.2.2013 Erja Oksman hankejohtaja Väli-Suomen POTKU -hanke POTKU -hanke Väli-Suomen Kaste-hanke

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Anne Kanerva Kliinisen hoitotyön asiantuntija, TtM Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, psykiatrian toimialue Asiakaslähtöisyys Asiakas ainoa

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi AVI verkostopäivä 17.11.2015 Helsinki Anita Pohjanvuori Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta v v Muistisairaiden ihmisten ja

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

ASIAKKUUS, ASIAKASLÄHTÖISYYS JA ERIKOISSAIRAANHOIDON ROOLI TULEVINA VUOSINA

ASIAKKUUS, ASIAKASLÄHTÖISYYS JA ERIKOISSAIRAANHOIDON ROOLI TULEVINA VUOSINA ASIAKKUUS, ASIAKASLÄHTÖISYYS JA ERIKOISSAIRAANHOIDON ROOLI TULEVINA VUOSINA Laissa potilaan asemasta ja oikeuksista säädetään seuraavista asioista: Hoitoon tarvitaan potilaan suostumus. Hoidon on tapahduttava

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014

WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014 WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014 Kansainvälinen pitkäkestoinen koulukyselytutkimus, jossa tarkastellaan kouluikäisten lasten ja nuorten terveyskäyttäytymistä ja elämäntyylejä eri konteksteissa.

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Potilasturvallisuutta taidolla- ohjelma

Potilasturvallisuutta taidolla- ohjelma Potilasturvallisuutta taidolla- ohjelma Laatu- ja potilasturvallisuus suunnitelma Olli Väisänen, LT Ylilääkäri THL POTILASTURVALLISUUS Terveydenhuollossa toimivien yksilöiden ja organisaation periaatteet

Lisätiedot

27.8.2015. Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja

27.8.2015. Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja 27.8.2015 Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja SISÄLTÖ Turvallisuuden kehittäminen Määritelmä, tarve ja periaatteet Suunnitelmallisuus

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016 Miksi tarvitaan eettistä keskustelua Markku Lehto 28.1.2016 Tausta» Eettisen ajattelun taustalla on» Biologinen pohjaviritys» Kulttuurin arvoväritys» Sosialisaatioprosessin mankelointi Miksi tarvitaan

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Potilaan oikeusturvan parantamiseksi Suomessa on laki potilaan oikeuksista. Laki koskee koko terveydenhuoltoa ja sosiaalihuollon laitoksissa annettavia

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

Yhdessä tekemisen taidot - Yhdessä onnistumme! Merja Mäkisalo-Ropponen, TtT, kansanedustaja, Muistiliiton puheenjohtaja

Yhdessä tekemisen taidot - Yhdessä onnistumme! Merja Mäkisalo-Ropponen, TtT, kansanedustaja, Muistiliiton puheenjohtaja Yhdessä tekemisen taidot - Yhdessä onnistumme! Merja Mäkisalo-Ropponen, TtT, kansanedustaja, Muistiliiton puheenjohtaja Osallisuus edellytyksenä yhdessä tekemiselle ( Jokainen on tärkeä ) Osallisuus on

Lisätiedot

Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana - Käyttäjän edustajan puheenvuoro 28.10.2014. Petri Pommelin kehittämispäällikkö

Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana - Käyttäjän edustajan puheenvuoro 28.10.2014. Petri Pommelin kehittämispäällikkö Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana - Käyttäjän edustajan puheenvuoro 28.10.2014 Petri Pommelin kehittämispäällikkö Potilasturvallisuus on IN Potilasturvallisuusstrategian päivitys?

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA?

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? Palveluvalikoimaneuvoston näkökulma Reima Palonen 10.9.2015 Esityksen sisältö Mikä on terveydenhuollon palveluvalikoima? Mikä on terveydenhuollon

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Juha Luomala, Verson johtaja Risto Raivio, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön johtaja Työpajan tavoite,

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3 TOIMILUVAT ANALOGISEEN RADIOTOIMINTAAN Varsinais-Suomi Iniön kunta Iniö (Iniö 99,0 MHz) liite 1 Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2 Pro Radio Oy Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa

Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa Jane Marttila Vt. Ylilääkäri, perusterveydenhuolto Tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun SoTe 19.4.2012 1 Suomalainen STM potilasturvallisuusstrategia

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

POTILASTURVA. POTILASTURVALLISUUS LAATU- JA KILPAILUVALTIKSI - tutkimus- ja kehitysprojekti

POTILASTURVA. POTILASTURVALLISUUS LAATU- JA KILPAILUVALTIKSI - tutkimus- ja kehitysprojekti POTILASTURVA POTILASTURVALLISUUS LAATU- JA KILPAILUVALTIKSI - tutkimus- ja kehitysprojekti 1.8.2010-31.12.2012 Yhteistyössä: VTT, Työterveyslaitos, Vaasan sairaanhoitopiiri, Awanic Oy, Huperman Oy, NHG

Lisätiedot

Osaamispyörä työkalu. Tavoitteet

Osaamispyörä työkalu. Tavoitteet Osaamispyörä työkalu Tavoitteet Osaamispyörän avulla voidaan tehdä näkyväksi ja hyödyntää organisaation monimuotoisuuden ja erilaisuuden johtamiseen liittyvää osaamista. Osaamispyörä toimii työkaluna kuvattaessa

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri  Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Lapsen saattohoito Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi www.etene.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia sidonnaisuuksia lastentautien erikoislääkäri

Lisätiedot

SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA

SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA Sosiaalinen media on tärkeä ja keskeinen väline ihmisten ja organisaatioiden välisessä kanssa

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Hallituspohja. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 24

Hallituspohja. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 24 Hallituspohja 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL TIINA VÄLIKANGAS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA 2015-2017 PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA 2015-2017 I ETT NÖTSKAL KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMAN

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Unohtuuko hiljainen asiakas?

Unohtuuko hiljainen asiakas? Unohtuuko hiljainen asiakas? - yhdenvertaisuuden pullonkaulat päihdepalveluissa Päihdetyön seminaari Kuopio 5.11.2015 Heidi Poikonen Sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Oikeustieteiden laitos Oikeudellinen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta.

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta. TerveysInfo Ta hand om din hjärna En stroke uppstår sällan utan någon tydlig riskfaktor. Ju fler riskfaktorer du har samtidigt, desto större är risken att du drabbas. Vad kan du göra för att minska risken

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida

Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida Tarkastaja Sari Roivainen Etelä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Siltasaarenkatu 12 A, 00530 Helsinki Puh: 020 636 1040 (keskus)

Lisätiedot

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1 MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry, jota näissä

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Lähellä ja tukena 16.4.2015 Ylihärmä Aluevastaavat Sari Havela ja Pia Järnstedt

Lähellä ja tukena 16.4.2015 Ylihärmä Aluevastaavat Sari Havela ja Pia Järnstedt Lähellä ja tukena 16.4.2015 Ylihärmä Aluevastaavat Sari Havela ja Pia Järnstedt Omaishoito? Omaishoito ja vanhuspalvelulaki Omaishoitoa tuetaan pääasiassa omaishoitolain ja sosiaalihuoltolain perusteella

Lisätiedot

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen Esittelyteksti (mainostyylinen): Koskaan ihminen ei ole tiennyt niin paljon kuin nyt. Mutta huomenna tiedämme taas

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry.

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. TERVETULOA SEMINAARIIMME: LAPSI KUTSUU TURVALLISUUTEEN - mikä luo turvaa vauva- ja pikkulapsiperheiden kotielämään? Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. Piirun verran

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op)

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Työnohjaajakoulutuksen tavoitteet: Opiskelija saa tiedolliset, taidolliset ja asenteelliset jatkuvan

Lisätiedot