Suomen Potilasliitto ry:n jäsenyhdistysten ja ryhmien yhteystiedot ovat sivulla 26

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen Potilasliitto ry:n jäsenyhdistysten ja ryhmien yhteystiedot ovat sivulla 26"

Transkriptio

1 Suomen lehti No 4 joulukuu helmikuu 2009 LEHTI TERVEYSPALVELUJEN KÄYTTÄJILLE

2 Suomen lehti Suomen Potilasliitto ry:n jäsenyhdistysten ja ryhmien yhteystiedot ovat sivulla 26 Suomen Potilaslehti 4/2008 Seuraavat numerot aineiston viimeinen toimituspäivä 1/ , lehti ilmestyy maaliskuun jälkipuoliskolla 2/ , lehti ilmestyy kesäkuun alkupuoliskolla 3/ , lehti ilmestyy lokakuun lopulla 4/ , lehti ilmestyy jouluksi 1/ , lehti ilmestyy maaliskuun jälkipuoliskolla Pääkirjoitus: Yhteisöllisyys on meidän voimamme... 3 Ledare: Att vara en del av gemenskapen är vår kraft... 4 Potilasturvallisuus saa näkyvyyttä Suomessakin... 6 Tiede edistyy, jos kansa tietää... 9 Vertaistukikoulutus sanoista tekoihin Från ord till Handling stödverksamhet från patient till patient Vertaistukikoulutus Potilasturvallisuus, Vuorovaikutustaidot, Potilaan voimaantuminen Minulle riittäisi anteeksipyyntökin Ojanne pohtii, Ruokailu voi vaarantaa terveytesi Kutsu varsinaiseen kokoukseen Potilaat ottavat yhteyttä Hyvä hoito on asenteista kiinni Jäsenjärjestösivut Tapahtumia ja toimintaa Suomen Potilaslehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa, vuosikerran hinta on 16 euroa (sisältää postituksen kotimaassa). Paino: PRIIMUS Paino Oy Loimaa Kansikuva: Lumen valkoinen vaippa. Kuva Heikki Päivike Takakansi: Joulun odotus, Kylli-tädin teos (Kylli Koski seura ry, lasten ja nuorten kulttuurin tukemiseen) Suomen Potilasliitto ry Finlands Patientförbund rf Toimisto: Kaisaniemenkatu 4 A, 3.krs, Helsinki puh fax kotisivut Pankkiyhteys: Sampopankki Suomen Potilaslehti pidättää itsellään oikeuden olla julkaisematta sille pyytämättä toimitettua materiaalia. Lehti ei myöskään palauta sellaista kirjallista taikka kuvallista materiaalia, jota toimitukseen on pyytämättä lähetetty. Suomen Potilaslehti Finlands Patienttidning ISSN , 31. vuosikerta Vastaava päätoimittaja: Paavo Koistinen, gsm Toimitus: Jaakko Ojanne, Heikki Päivike, gsm Osoite: Kaisaniemenkatu 4 A, 3.krs, Helsinki Sähköposti: Kotisivut: Puh. (09) Painos 8200 kpl 2 Hallitus: Paavo Koistinen, puh.joht., , Inger Östergård, varapuh.joht, com, Jaakko Ojanne, talous, hallituksen sihteeri, Muut varsinaiset jäsenet: Rauno Aaltonen, Kalevi Järvinen, Marja Lamberg, Risto Niklander, Tenho Palmrotrh, Johanna Pihlajamäki, Heikki Päivike, Runa Reimavuo, Inka Svahn, Mervi-Riitta Tevanlinna

3 Paavo Koistinen Suomen Potilasliiton puheenjohtaja Yhteisöllisyys on meidän voimamme Kulunut vuosi on tuonut yhteiseen tietoomme paljon surullisia ja pelottavia uutisia niin maailmalta kuin kotimaasta. Maailman talous on horjunut. Kauhajoki, nuori mies surmasi opinahjossaan osan opiskelutovereitaan ja perhesurmista on tullut kauhistuttavan usein otsikoita lehtiin. Suomalaisilla lapsilla ja nuorilla ei ole ystäviä ja vanhukset jäävät yhä useammin oman onnensa nojaan, sekä päihteitä käytetään jatkuvasti enemmän ja enemmän. Erään iltapäivälehden otsikko lokakuun lopulla kysyi suoraan: Mikä meitä vaivaa? Suomen Potilasliiton näkökulmasta tuo provosoivaksikin tarkoitettu kysymys on jatkuvasti ajankohtainen. Sirpaloituvassa yhteiskunnassa, jossa perheissä on vähän, jos ollenkaan, lapsia ja maailmassa, jossa yhä useammin pitää pärjätä omillaan, on yksin jääminen usein peloista suurin. Kuka minua auttaa ja kuka minua tukee, jos en yksin jaksa? Vai esitänkö minäkin jo kysymykseni tavalla, joka kertoo ongelman kovasta ytimestä? Olisiko kysyttävä, että kuka meitä auttaa? Olisiko siirryttävä ajattelussa ja puheissa persoonapronomineissa yksikön ensimmäisestä, minä-muodosta, monikon ensimmäiseen, me-muotoon? Potilasliitto edustaa vahvasti niin sanottua kolmatta sektoria, jonka tehtävänä on täyttää yhteiskunnan julkisen sektorin toiminnassa jääneitä aukkopaikkoja. Liittomme ajaa potilaan etuja, hankkii ja välittää tietoa ja tarjoaa kanavan toimia ja kertoa toiminnastaan. Yhdessä tehdään asioita, joita yksin olisi raskasta, kallista tai jopa mahdotonta tehdä. Olemme hyväksyneet sen perusasian, että me tarvitsemme toisiamme. On ojennettava auttavaa kättä ja tarjottava omaa osaamista toisillekin, jotta voi odottaa samaa tukea ja apua muilta. Se on sitä paljon puhuttua yhteisöllisyyttä. Tarvinneeko muuten lisätä, että yhdistys- ja järjestötoiminta ei tänä päivänä ole ollut hirveän vetovoimaista. Yhteisöllisyys alkaa tietysti kotoa, jossa toimitaan yhdessä ja yhteisillä säännöillä yhteiseksi hyväksi. Vaan mitenkäs sitten, jos koti on lapseton tai sinkkutalous? Pannaanko hanskat naulaan ja mökötetään hattu silmillä? En näkisi asiaa näin synkkänä sentään. Niin sanottuja suuria ikäluokkia joihin itsekin muuten kuulun - on toisinaan syytetty jopa siitä, että lapsiluku on laskenut. Liike-elämässä yhden elämäntyöni tehneenä olen kuitenkin oppinut sen, että mikään kasvukäyrä ei kohoa loputtomiin. Tulee matalasuhdanteita ja sitten taas uutta kasvua. Syntyvyys on sitä paitsi taas lähtenyt nousuun. Vertailunkin vuoksi sopinee mainita, että koko tunnetun Suomen historian ajan väkiluku on heittelehtinyt: vuonna 1571 meitä oli , vuonna 1750 väkeä oli , vuonna 1900 väkiluku oli noin ja tänään ihmistä. Väkeä on karttunut huonompinakin aikoina. Tosin niinä huonompina ja vaikeampina aikoina yhteisöllisyys tuki ja vahvisti. Sitähän me tänään kovasti peräänkuulutamme. Ei saa antaa vaikeuksille periksi. Yhteisöllisyys on lyhyesti määriteltynä yhdessä tekemistä, toisen huomaamista ja arjessa auttamista. Se on yksinkertaisimmillaan sitä, että tervehditään tai edes hymyillään ja nyökätään, kun kasvotuttu tulee asuinympäristössä vastaan. Mahtavasti merkittävämpi on 3

4 Suomen lehti yksinkertainen kysymys lähimmäiselle: Voinko olla avuksi? Ei yhteisöllisyys ole sitä, että kootaan juhlallisesti väki torille ja pidetään puheita. Ironista kyllä yhteisöllisyydestä on viime aikoina tavattu järjestää juuri tällaisia tilaisuuksia, mutta silloin on vaara, että käy se, mistä apostoli Paavali varoittelee, että jäädään vain suun todistajiksi. Puhutaan, mutta sydän jää kylmäksi ja teot tekemättä. Me voimme olla ihmisiä toisillemme, me voimme olla avuksi siellä, missä me olemme, elämme ja liikumme. Näin syntyvät yhteisöt ja niissä asustava yhteisöllisyys. Se tulee rakentaa kuin talo ja sitä pitää vaalia kuin puutarhaa. Ei pidä odottaa, että se olisi heti valmis, mutta ei pidä myöskään olettaa, että se säilyy itsestään. Ja ennen kaikkea: yhteisöllisyys ei edellytä mitään poppakonsteja tai opiskeluja. Me, jotka toimimme ja olemme potilasjärjestöjen jäseniä tiedämme omissa yhdistyksissämme ihmisiä, joilta voimme kysyä sen peruskysymyksen: Voinko olla avuksi? Me voimme varmasti kehittää erilaisia vertaistukimuotoja, joissa saadaan myös uusia potilasyhdistyksiemme jäseniä mukaan toimintaan ja tutustumaan toinen toisiimme. Voimme yhdessä hälventää ja voittaa pelkojamme ja ahdistusta. Voimme lisäksi viedä omaa hyvää mieltämme ja sydämen lämpöä muille. Näin joulun kynnyksellä ja vuoden päätteeksi sopinee kai oikein suoraan sanoa, että sopii rakastaa lähimmäistään. Haluan omasta ja koko Suomen Potilasliiton puolesta toivottaa Sinulle Oikein Hyvää, Rauhallista ja Yhteisöllistä Joulua sekä Onnellista Uutta Vuotta 2009! Paavo Koistinen Finlands Patientförbunds ordförande Att vara en del av gemenskapen är vår kraft Det gångna året har fört med sig information om många tragiska och sorgliga händelser både från hemlandet och den övriga världen. Världsekonomin har vacklat. En ung man dödade på sin studieort i Kauhajoki en del av sina studiekamrater. Familjetragedier har förekommit skrämmande ofta i rubrikerna i tidningarna. Finska barn och ungdomar har inga vänner och åldringar blir allt oftare lämnade åt sig själva och på eget ansvar samtidigt som användningen av rusmedel stadigt ökar. En kvällstidning frågade i slutet av oktober och hade rubriken: Vad är det som plågar oss? Ur Finlands Patientförbunds perspektiv är den provocerande frågan ständigt aktuell. I ett splittrat samhället där familjen har allt färre barn eller inga barn alls och där de flesta vill komma till rätta på eget sätt, är den allra största rädslan att bli ensam. Vem hjälper mig och vem stöder om jag inte orkar ensam? Eller skall jag framföra min fråga på ett sätt som 4 beskriver grundproblematiken? Borde man fråga, vem hjälper oss? Borde man i tanke och tal övergå till första person av personliga pronomen jag-form och pluralformens första person vi-form? Patientförbundet representerar tydligt den så kallade tredje sektorn, till vars uppgifter hör att fylla de luckor som uppstår i den offentliga sektorns verksamhet. Vårt förbund arbetar för patienternas intressen, söker och förmedlar information och erbjuder kanaler för och berättar om vår verksamhet. Vi gör tillsammans saker, som ensamt skulle vara tungt, dyrt eller till och med omöjligt att göra. Vi har accepterat den principen, att vi behöver varandra. Vi bör räcka ut vår hand och vara redo att erbjuda vår kunskap åt varandra på samma sätt som vi kan förvänta oss få stöd och hjälp av andra. Detta är den omtalade samverkan och gemenskapen. Man behöver väl inte tilllägga att förenings- och organisationsverksamhet inte i dag har så förfärligt stor dragningskraft. Samverkan och gemenskap börjar naturligtvis i hemmet, man fungerar tillsammans med gemensamma regler och mot gemensamma mål. Än sedan om hemmet är barnlöst eller singelhushåll? Sätter man handskarna på hyllan och är bitter med neddragen hatt över ögonen? Jag tror inte att situationen är så dyster i alla fall. De så kallade stora årskullarna - till vilken jag själv hör- har ibland beskyllts för att antalet barnafödslar har sjunkit. Efter att ha gjort ett livsverk inom affärsvärlden har jag ändå lärt mig, att ingen tillväxtkurva stiger i oändlighet. Det kommer en lågkonjunktur och därefter en ny tillväxt. Barnafödandet har dessutom nu börjat öka. Som jämförelse kan nämnas att under hela Finlands historiskt kända tid har befolkningsmängden varierat: år 1571 var vi , år 1750 var befolkningen , år 1900 var befolkningen och nu Tillväxten hos befolkningen har skett under sämre tider. Ändå har samverkan och gemenskap ökat under sämre

5 tider. Detta efterlyses väldigt ofta i dag. Man får inte ge vika för svårigheter. Gemenskap är kort definierat att göra tillsammans, ta hänsyn till andra och att hjälpa i vardagen. Förenklat är det att man hälsar på varandra, eller småler och nickar åt varandra, när en bekant kommer emot där man bor. En mycket större betydelse får frågan till en nästa: Kan jag vara till hjälp? Gemenskap är inte att samla människor högtidligt till torg och hålla tal. Ironiskt nog har man haft för vana att ordna dylika samlingar i gemenskapens namn, men då är faran den att det går som aposteln Paulus varnar för, att man blir till munnens förkunnande Man talar, men hjärtat förblir kallt och inga mänskliga handlingar sker. Vi kan vara människor för varandra, vi kan vara till hjälp där vi är, där vi bor och rör oss. På detta sätt uppstår samfund där man upplever gemenskap. Det bör byggas som ett hus och vårdas som en trädgård. Vänta inte att det genast är färdigt, men man bör inte heller tro att överlever av sig själv. Framför allt: gemenskap förutsätter inte några trollkonster eller studier. Vi som verkar och är patientorganisationernas medlemmar känner människor från våra medlemsföreningar, som vi bör ställa frågan till: Kan jag vara till hjälp? Vi kan säkert utveckla olika gemenskapsformer, genom vilka vi kan få nya medlemmar med till verksamheten och lära oss att känna varandra. Tillsammans kan vi skingra och övervinna vår rädsla och ångest. Vi kan dessutom dela med oss av vårt glada sinnelag och hjärtats värme till andra. Så här just före julen och i slutet av året är det lämpligt att säga direkt, att man bör älska sin nästa. Jag vill av egen och hela Finlands Patientförbunds vägnar önska Dig en Riktigt God och Fridfull jul i gemenskap och ett Gott Nytt År 2009! Kuvataiteilija Mirja Hannula, Metsän talvi ) 5

6 Suomen lehti Erna Snellman, dosentti, lääkäri, lääkintöneuvos, Sosiaali- ja terveysministeriö Potilasturvallisuus saa näkyvyyttä Suomessakin Suomen potilasturvallisuusstrategia julkistetaan tammikuussa 2009 Suomen ensimmäinen kansallinen terveydenhuollon johdolle, työntekijöille sekä muille kiinnostuneille tarkoittu potilasturvallisuuskonferenssi lähestyy. Kaksipäiväinen sosiaali- ja terveysministeriön yhteistyössä muiden tahojen kanssa järjestämä konferenssi pidetään heti alkuvuodesta 2009 tammikuun päivinä Helsingissä Marina Congress Centerin tiloissa. Kongressin yhteydessä julkistetaan Suomen kansallinen potilasturvallisuusstrategia, sen visio, tavoitteet ja keinot. Tilaisuuteen mahtuu mukaan kaikkiaan noin 400 osallistujaa. Monissa maissa potilasturvallisuuskonferensseja on järjestetty jo useita kertoja. Osallistujamäärät ovat olleet jatkuvassa kasvussa. Suomen ensimmäisen konferenssin avaa arkkiatri Risto Pelkonen. Ulkomaisina juhlapuhujina ovat Ruotsista sikäläisen potilasvakuutuskeskuksen johtaja Kaj Essinger ja USA:sta potilasturvallisuuskouluttaja Andrew Gaffney, joka on koulutukseltaan sydänlääkäri ja on toiminut myös astronauttina. - Miksi astronautti ohjelmassa selittyy sillä, että ilmailu ja varskinkin avaruuslentäminen ovat toimintaa, mihin liittyy paljon hyvin suuria ja lukemattomia pieniä riskejä. Ilmailun pitkälle vietyjä riskinhallintakeinoja on mahdollista soveltaa terveydenhuoltoon. - Kolmas ulkolainen puhuja on profes- 6 sori Niek Klazinga Hollannista. Hän on ansioitunut potilasturvallisuuden ja laadun sekä organisaatioiden tutkijana. Peruspalveluministeri Paula Riskikko osallistuu konferenssiin juhlapuhujana. Ohjelmassa on monia rinnakkaisia kokouksia. Näissä syvennytään hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisyyn, perusterveydenhuollon potilasturvallisuuskysymysten ratkaisuun, tiimityöskentelyn sujuvuuden parantamiseen ja tiedonkulun varmentamiseen, vaaratapahtumista oppimiseen, turvallisiin lääkehoitokäytäntöihin sekä moniin muihin hyviin ja turvallisiin toimintatapoihin. Konferenssin yhteyteen on järjestetty myös tapaaminen potilasturvallisuustutkijoille. Potilaiden edustajat ovat olleet myös aktiivisesti mukana ohjelmaosioiden suunnittelussa. Ohjelmaan sisältyy puheenvuoro potilaan kokemuksista, silloin kun kaikki ei mennyt hyvin ja mitä voimme siitä silloin oppia. Potilasturvallisuuden määritelmä ja sanasto Potilaiden hoidon turvallisuuden parantaminen edellyttää, että asioista osataan puhua yhteisellä kielellä. Monissa maissa on julkaistu omat potilasturvallisuussanastot. Niin on tehty myös Suomessa vuonna Sanastoon voi tutustua esimerkiksi Lääkehoidon kehittämiskeskuksen Rohdon internet-sivulla kohdassa julkaisut. Sanastoa kehitetään sanojen vakiintuessa käyttöön. Sanaston mukaan: Potilasturvallisuudella tarkoitetaan terveydenhuollossa toimivieen yksilöiden ja organisaatioiden periaatteita ja toimintoja, joiden tarkoituksena on varmistaa hoidon turvallisuus ja estää potilasta vahingoittumasta; potilaan näkökulmasta sitä, ettei hoidosta ole haittaa; kattaa sekä hoidon turvallisuus, lääkitysturvallisuus että laiteturvallisuus; osa hoidon laatua 1. Suojauksilla puolestaan tarkoitetaan hoidon toteutukseen sisältyviä rakenteita ja menettelyjä, millä tunnistetaan ja ehkäistään potilaaseen kohdistuvia vaaratapahtumia. Vaaratapahtuma voi tarkoittaa ns. läheltä piti-tilanteita sekä myös tilanteita, missä potilas kokee jonkin haitan. Vakavimmat haittatapahtumat uhkaavat potilaan henkeä, vammauttavat pysyvästi tai pahimmillaan johtavat kuolemaan. Mitä uutta potilasturvallisuuskampanja tuo? Ihmisten hoitaminen on työtä, missä panokset ovat hyvin arvokkaat: terveys, sairaus, vammautuminen tai pahimmillaan kuolema. Hoidossa on kuitenkin aina pyritty korkeaan laatuun, tästä emme voi olla eri mieltä. - Silti verrattaessa terveydenhuollon toimintaa muihin suurten riskien toimialoihin kuten lentämiseen tai ydinvoimalatoimintaan, on havahduttu huomaamaan, että riskien hallinta terve-

7 ydenhuollossa ei ole ollut samalla tavalla systemaattista ja konaisvaltaista vaan hyvin yksilökeskeistä. Systeeminäkökulma ja kokonaisuus on voinut unohtua. Myös toimintakulttuurien erot ovat olleet huomattavat. Muille korkean riskien kulttuureille on ollut välttämätöntä pyrkiä koko ajan kehittämään toimintatapoja ja suojauksia inhimillisten virheiden varalta yhä kattavammiksi ja yhä systemaattisemmiksi. Tämä on edellyttänyt, että pienistäkin virheistä ja myös läheltä piti-tilanteista tehdään raportit. Mutta tämä ei riitä. Raporttien perusteella olosuhteita on parannettava jatkuvasti. Jotta raportointi toteutuu kattavasti, ilmapiirin pitää olla raportointia suosiva ja syyllistämätön. Raportoija tekee hyvän teon tuodessaan ilmi heikkouden ja korjattavan asian. Raporttien suuri määrä ei kuvastakaan suurta turvattomuutta vaan aivan päivastoin. Suuri raporttimäärä kertoo, että henkilöstö on kiinnostunut edistämään turvallisuutta ja on aktiivista. Suuret vaarat piilevät ennemmin siellä, missä ei raportoida. Mutta olennaista on, että raporttien perusteella myös tehdään parannustoimia opitaan. Kulttuurin tutkimuksessa on havaittu syyllistämisen johtavan asioiden piilotteluun. Tämä lisää turvattomuutta. Ilmailun keskeinen oppi terveydenhuollolle on luoda syyllistämätön raportoiva ja raportoinnista oppimisen ilmapiiri. Ihminen on erehtyväinen, on vanha sanonta. Virheet ja vaaratilanteet johtuvat harvoin yhdestä syystä tai tekijästä. Tilanne voi olla monien sattumien summa ja vaikuttavina seikkoina voivat olla olosuhteet, kuten kiire, virheitä suosivat piirteet asioissa, kuten samalta näyttäminen, samalta kuulostaminen, liian monet samanaikaiset suurta keskittymistä edellyttävät tehtävät ja tiedonkatkokset. Työskentelyolosuhteita voidaan parantaa yhteisellä kehittämisellä tunnistamalla heikkoja paikkoja turvaverkossa. Organisaation johtajan rooli on varmistaa resussit ja tukea tätä työtä. Potilaan omallakin osallistumisella voi olla - suuntaan ja toiseen - tärkeä rooli. Potilaan ja tarvittaessa potilaan läheisen tai omaisen vahva osallistuminen aktiivisena osapuolena hoidon turvallisuuden varmistamiseen on varteenotettava hyvä menetelmä. Miten potilas itse voi parantaa hoidon turvallisuutta? Kysyvä, kyseenalaistava ja tietoinen potilas on hyvä oman hoitonsa turvallisuuden lisävakuuttaja. Potilas tai lähiomainen tietää usein parhaiten, miten asiat ovat menneet, miten sairaus on kehittymnyt, mitä tutkimuksia on tehty ja minkälaista hoitoa on jo saatu. Potilaalla ja omaisella on ylimääräinen silmä- ja korvapari asoiden toteamiseen hoitotilanteessa. Nämä silmät saattavat nähdä sellaista, mitä muut eivät näe. Muilta havaitsematta jääneiden asioiden merkitys voi olla joskus suuri ja siksi kannattaa olla rohkea ja kertoa näkemänsä! Kysymyksillä voidaan varmistaa, että asiat ovat todella oikein. Kun potilaasta tuntuu, etteivät asiat ole niin kuin pitäisi, on syytä kysellä. Tietoa ja selvitystä siitä, mitä on tekeillä, kannattaa aktiivisesti kysyä. Potilaalla on oikeus saada itseään koskevaa tietoa ja potilasta tulee hoitaa yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Tätä oikeutta on syytä käyttää hyväksi varmistamaan hoidon turvallisuutta. Kuvassa Vaasan keskussairaalan johtajaylilääkäri, Timo Keistinen, esittelee lääkejakelunauhaa, jonka tavoitteena on edistää potilasturvallisuutta antamalla jakelijoille rauha tehdä työtään. Kukaan terveydenhuollon työntekijä ei halua potilaalleen haittaa, mutta potilas voi omilla toimillaan osaltaan varmistaa hoidon onnistumista. WHO:n potilasturvallisuushankeet Maailman terveysjärjestön WHO:n alainen potilastruvallisuushanke World Alliance for Patient Safety on myös todennut, että potilaita itseään voimaannuttamalla ja rohkaisemalla toimintaan voidaan hoiton turvallisuutta lisätä 2. Potilaat voivat myös vaikuttaa potilasturvallisuuskulttuurin kehittymiseen turvallisuutta edistävään suuntaan omalla panoksellaan. WHO:lla on käynnissä Patients for Patients Safety (PFPS) niminen potilaiden osallistuvaa roolia vahvistava kampanja 3. Sen alla toimii 7

8 Suomen lehti Patient Champions nimikkeen saaneita potilasvaikuttajia 4. He ovat voineet kertoa mm. avoimesti omista tai läheisensä kriittisistä vaaratilainteista terveydenhuollossa. He ovat nostaneet esiin tekijöitä, mihin vaikuttamalla vaaratilanteita olisi voitu estää. Samoin he tuovat esiin potilaan kuuntelemista. Potilas Championien viesti on myös, ettei sama haitta saa enää milloinkaan toistua toiselle potilaalle, jos se vain on estettävissä. Potilaan kuunteleminen on keskeinen hoidon turvallisuutta varmistava tekijä. Potilaan muistilista: > kerro, jos sinua epäilyttää tai huolettaa jokin asia > varmista, että saat tiedon sinulle tehtyjen toimenpiteiden tuloksista > kysy, mitä toimenpiteet merkitsevät hoitosi kannalta > pidä luetteloa käyttämistäsi lääkkeistä > tutustu lääkkeisiisi ja kerro niistä sinua hoitavalle henkilöstölle > kerro mielipiteesi hoidon tarpeesta > jos koet hoidossasi tapahtuneen virheen, ilmoita siitä välittömästi henkilökunnalle (Potilaan muistilista, lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö) Potilasturvallisuus on kaikkien yhteinen asia Me panostamme potilasturvallisuuteen joka päivä. Sinä potilaana voit edesauttaa turvallista hoitoa. Turvallinen lääkehoito Tanskan esimerkit Tanskassa potilaiden roolia on sikäläisen potilasyhdistyksen (the Danish Society for Patient Safety) toimesta vahvistettu monin toimin ja oppain 5. Tanskassa on säädetty, että potilaat voivat itse terveydenhuollon ammattilaisten lailla lähettää sairaaloissa raportteja vaaratilanteista puutteiden poistamiseksi. Tanskalainen potilasjärjestö on julkaisut myös potilasoppaan tueksi hoitoonmenoon 6. Oppaaseen voi kukin tehdä muistiipanonja omaan hoitoonsa liittyvistä asioista. Kirjanen rohkaisee myös kysymään hoitajilta ja lääkäreiltä asioista. Noin puolet hoitoon liittyvistä vahingoista on sellaisia, että ne voitaisiin estää laadunhallinnan keinoin. Kulttuurin muutokseen liittyvä keskeinen asia on, että potilaan tulee saada tieto, kun jotain on hoidossa mennyt vikaan. Samoin hänen tulee voida odottaa, että terveydenhuollon ammattilainen tällaisessa tilanteessa pyytää anteeksi tapahtunutta, kuuntelee potilasta ja pyrkii varmistamaan, ettei samanlaista asiaa enää koskaan sattuisi toiselle potilaalle ainakaan estettävissä olevasta syystä. Potilaan lisäksi löytyy usein toinenkin uhri, terveydenhuollon ammattilainen, joka oli osallisena tapahtuneessa. Hän ei ole aiheuttanuat vahinkoa tahallaan. Molempien yhteinen suuri toive on luoda turvaverkot ja suojaukset sellaisiksi, että inhimillisen virheen riksi on minimaalinen. Potilasturvallisuus myös terveydenhuoltolakiin? Esityksessä uudeksi terveydenhuoltolaiksi on potilasturvallisuus ja hoidon laatu nostettu uutena asiana esiin omaksi pykäläehdotukseksi (7). Tätä täsmennettäisiin vielä sosiaali- ja terveysministeriöstä annettavalla asetuksella. Potilastuvallisuuden ottaminen mukaan lainsäädäntöön tulee osaltaan vahvistamaan potilaan asemaa ja antamaan tukea hoidon turvallisuuden kehittämiselle. Lähdeaineisto 1.Potilas- ja lääkehoidon turvallisuussanasto. Stakes ja Lääkehoidon kehittämiskeskus Rohto. Stakes. Työpapereita 28/2006, Helsinki. 2.http://www.who.int/patientsafety/en/ 3.http://www.who.int/patientsafety/patients_for_ patient/en/ 4.http://www.who.int/patientsafety/patients_for_ patient/regional_champions/en/index.html 5.http://www.patientsikkerhed.dk/en/about_the_ danish_society_for_patient_safety/resources/ 6.http://www.patientsikkerhed.dk/fileadmin/user_ upload/documents/about/patient_handbook.pdf 7.Uusi terveydenhuoltolaki. Terveydenhuoltolakityöryhmän muistio. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2008:28 8

9 Jaakko Ojanne, Suomen Potilasliitto ry Tiede edistyy, jos kansa tietää Tutkijoiden ja kansanedustajien seura TUTKAS järjesti Biotekniikan neuvottelukunnan kanssa yhteisen seminaarin teemalla Biopankkien merkitys kansalaisille ja tutkimukselle. Tilaisuus pidettiin eduskunnan auditoriossa 19. päivä marraskuuta. Valtioneuvosto antaa kuluvan vuoden loppuun mennessä eduskunnalle sosiaali- ja terveysministeriön valmisteleman lakiesityksen biopankeista. Biopankit ovat tutkimuskäyttöä varten säilytettyjen ihmisalkuperää olevien biologisten näytteiden kokoelmia. Näissä näytteissä on informaatiota myös luovuttajien terveydentilasta ja heidän elintavoistaan. Sinänsä näytekokoelmien olemassaolo ei ole mitenkään uusi asia. Oikeastaan lääketieteen kehittyminen nykyiselle tasolleen ei olisi ollut edes mahdollista ilman jo olemassa olevaa näytekokoelmien kirjoa meillä ja muualla maailmassa. Meillä Suomessa näytteiden keräämisellä ja tutkimisella on pitkä ja tuloksellinen historiansa. Biolääketieteen kehittyminen on kuitenkin avannut näytteiden käyttämiselle kokonaan uusia mahdollisuuksia. Euroopan Unionin tasolla Suomi on myös ollut kehittämässä kansainvälistä biopankkiyhteistyötä. Tilaisuutta isännöi kansanedustaja ja lääkäri Pentti Tiusanen. Katsaus biopankkimaailmaan Tilaisuus loi täydelle salille, pääasiassa tieteen tekijöistä ja kansanterveyden ammattilaisista koostuneelle yleisölle, katsauksen biopankkien järjestelmään ja merkitykseen tutkimukselle. Lakivalmistelun taustoja selvitteli Biotekniikan neuvottelukunnan puheenjohtaja, FT Kimmo Pitkänen (tutkimuskoordinaattori, Suomen molekyylilääketieteen instituutti). Hän korosti maamme pitkää ja eettisesti kestävää traditiota näytteiden keräämisessä. Tutkimusmateriaalin arvo kansanterveyden uusien innovaatioiden näkökulmasta on myös Pentti Tiusanen painava peruste ajanmukaisen lain aikaansaamiselle. Biopankkitoiminnan merkitystä lääketieteen ja tutkimuksen kehittymiselle korosti puheenvuorossaan myös Turun yliopiston kansleri Eero Vuorio. Kansanterveyslaitoksen ylijohtaja Juhani Eskola esitteli hänkin biopankkiin koottavan ja jo olemassa olevan aineiston merkitystä koko kansakunnan terveyden edistämisessä. Suomen vahvuutena biopankkitoiminnan haasteiden edessä hän näkee maamme korkeatasoisen ja tasa-arvoisen terveydenhoidon sekä väestön pääasiassa myönteisen suhtautumisen erilaista tutkimusta ja näytteiden Kimmo Pitkänen 9

10 Suomen lehti ottamista kohtaan. Terveydenhuollolla on nopeat ja tehokkaat mahdollisuudet aineiston hyödyntämisessä. Biolääketieteen edellytyksistä hyödyntää biopankkien aineistoja selvitti tilaisuudessa Suomen molekyylilääketieteen instituutin johtaja Olli Kallioniemi. Potilasliiton puheenvuoro Tilaisuuteen oli kutsuttu myös Suomen Potilasliitto lausumaan oma kommenttipuheenvuoronsa. Puheenvuoron käytti liiton hallituksen jäsen Jaakko Ojanne. Tavallinen maallikko, potilas ja kansalainen on lääketieteen tutkimuksessa avainasemassa sekä näyteaineistoa koottaessa että tutkimustyön tuloksia hyödynnettäessä. Haasteita aiheuttaa jälleen tutkimuksen huikea kehitysvauhti. Aikaisemmin, ehkä jotakin muuta tarkoitusta varten annetut näytteet, saattavatkin olla käyttökelpoisia ja tärkeitä jossakin kokonaan uudessa yhteydessä ja tarkoituksessa. Pahimmillaan potilaan mielessä saattavat kummitella toisen maailmansodan ajan tai sitäkin vanhemman ajan tapahtumat, jolloin ihmisperäisiä näytteitä koottiin epäeettisin ja ihmisoikeuksia loukkaavalla tavalla. Lyhyesti sanottuna biopankkiin koottavien näytteiden ympärille liittyy runsaasti puhtaasti tunneperäistä ajattelua. Potilasliiton kommentissa korostettiin lain valmistelussa sen perusteiden selkeää esittelemistä kansalaisille. Kuta selkokielisempää ja ymmärrettävämpää biopankkitoiminta on, sitä myönteisemmin kansalaiset siihen suhtautuvat. On paikallaan erikseen todeta, että tämä periaate, joka Suomen Potilasliiton alkuperäisessä lausunnossa toimitettiin Biotekniikan neuvottelukunnalle (BT- NK), on huomioitu myös aihetta esittelevässä informaatiolehtisessä Biopankit ja me, jonka yhtenä kirjoittajana oli Potilasliiton puheenjohtaja Paavo Koistinen, joka on neuvottelukunnan jäsen. Toinen hankala alue saattaa olla kaupallistamiseen liittyvää laatua. Vaikka yksilöllisiä luovuttajatietoja ei anneta eteenpäin tai myydä, ovat näytteet ja näytteistä tehdyt tutkimustulokset arvokkaita. Lääketieteen yritykset tarvitsevat tällaista materiaalia kehittäessään omia tuotteitaan ja menetelmiään. Tähänkin ongelmaan todennäköisesti tuo vastauksen läpinäkyvyys. Yleisessä tiedossa on esimerkiksi se, että Suomen Punaisenristin keräämä veri ja verivalmisteet ovat rahanarvoista tavaraa, jota mm. sairaaloille myydään. Kansalaiset ovat kuitenkin yleisesti hyväksyneet käytännön maailmassa, jossa kaikella on hintansa ja kustannuksensa. Vaa assa painaa enemmän se tosiasia, että monet Mitä biopankit ovat? lääketieteen operaatiot eivät onnistu ilman käytettävissä olevaa verta. Se, että se kerätään vapaaehtoisilta luovuttajilta, perustuu osin myös turvallisuuteen, koska näin luovuttajien motiivina ei ole raha oman tai muiden terveyttä vaarantamalla. Kukaan ei myöskään voi tai halua tehdä varauksia verensä jatkokäytöstä. Motiivina on yhteisen hyödyn edistäminen. Potilaan kannalta koko hankkeen edistymisessä on avoimuus, läpinäkyvyys ja yksilön tietosuoja. Näillä periaatteilla biopankkiin näytteitä antamaan halukkaista ei tule olemaan pulaa. Biopankeista on löydettävissä lisää informaatiota osoitteessa: Ihmisestä peräisin olevien biologisten näytteiden ja niihin liitetyn tiedon arkistoja Usean näytekokoelman tai suurten näytemäärien muodostamia hallinnoituja kokonaisuuksia, joille ominaista Kansanterveyttä palveleva käyttötarkoitus Laatujärjestelmät Määritellyt toimintaperiaatteet Tietosuojaa turvaavat rakenteet ja menettelytavat Näytteet kerätty joko tutkimushankkeiden tai sairauksien hoidon yhteydessä (BTNK Biotekniikan neuvottelukunta) 10

11 TTM lehtori Brita Pawli & SHJ, MPH ylihoitaja Inger Östergård Vertaistukikoulutus sanoista tekoihin Potilasliiton alkukesän seminaarissa tänä vuonna kylvettiin vertaistukikoulutuksen siemen, joka puhkesi täyteen kukkaan. Tietämättä Potilasliiton ja sen jäsenjärjestöjen aikaisemmista keskusteluista yllätyin siitä myönteisestä palautteesta, jonka ehdotus sai aikaan. Tätä kirjoittaessani olen iloinen, että rohkenin esittää vertaistukisuunnitelman seminarin päätöskeskusteluissa ja että se täten pääsi jatkokäsittelyyn. Lähestymme vuodenvaihdetta ja kurssiohjelma on valmis testattavaksi. Se alkaa tammikuussa Tätä lukiessasi kurssitiedote on jo toimitettu jäsenyhdistykssille. Potilasliiton piirissä toivotaan, että tukihenkilöiden koulutus ei jäisi ainutkertaiseksi tapahtumaksi, vaan jatkuu Potilasliiton tukemana edelleen. On myös suunniteltu, että kurssin käyneet voivat jatkuvasti saada tukea jatkokoulutuksen ja käytännön työnohjauksen sekä Potilasliiton opastustoiminnan muodossa. Ohjelmaa rakennettaessa ovat lähtökohtina olleet jäsenjärjestöjen esittämät toivomukset ja tarpeet. Kurssin pyrkimyksenä on antaa jäsenjärjestöille edellytykset seuraaviin toimintamuotoihin: 1. tukihenkilötoimintaa potilaille ja omaisille; 2. keskusteluapua sairaille ja heidän läheisilleen ja omaisilleen; 3. potilas- ja omaisryhmien keskustelujen ohjausta. Suoritetun kurssin tuloksena osanottajilla on valmiudet sekä kommunikatiivisesti että asiantuntevasti opastaa potilaita ja omaisia lisääntyvän tuen ja akuutin avun tarpeen antamisessa. Ilmoit- tautumisia kurssille ottaa vastaan: Inger Östergård, puh tai sähköpostitse: Suomessa on pulaa pätevästä terveydenhuollon sektorin henkilökunnasta. Talousarvioita joudutaan ylittämään hoidon osoittautuessa suunniteltua kalliimmaksi. Potilaiden mahdollisuudet saada hyvää hoitoa oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa ovat jatkuvasti sattuman varassa. Kun terveyden- ja sairaudenhoidon resurssit vähenevät, vastaavasti vapaaehtoistyön tekijöiden ttarve kasvaa. Juuri tältä osin Potilasliiton jäsenjärjestöjen itse kehittämät toimintamuodot ovat merkittävä kollektiiivinen voimavara. Inger Östergård (vas.) ja Brita Pawli Arkipäivän elämäntilanteet ovat potilaan ja omaisten voinnin ratkaisevia tekijöitä. Inhimillisesti hyvä ja hallittavissa oleva arkipäivä on sairausdiagnoosin saaneille tehtävä mahdolliseksi. Tänään kuitenkin tarvitaan lisäpanostusta ja halua kuunnella, mitä sairaat toivovat hoidoltaan ja huolenpidoltaan. Sanoista tekoihin! Tämän aloitteen tunnuksena on Järjen ja Käden, Sydämen ja Suun taitoja tehostamaan koulutuksella. Potilasliitto toivoo täten voivansa luoda edellytyksiä uusille toimintamuodoille jäsenjärjestöissä, joiden työ tapahtuu potilaan ympäristössä ja ehdoilla. 11

9.11.2014. Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry

9.11.2014. Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Potilasturvallisuus periaatteet ja toiminnot, joiden tarkoituksena on varmistaa hoidon turvallisuus sekä suojata potilasta vahingoittumasta. Potilas- ja lääkehoidon

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Biopankkilain valmistelun lyhyt historia

Biopankkilain valmistelun lyhyt historia Biopankkilain valmistelun lyhyt historia Puheenjohtaja Kimmo Pitkänen Biotekniikan neuvottelukunta Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS Biotekniikan neuvottelukunta BIOPANKKIEN MERKITYS KANSALAISILLE

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

Leo Heinonen, H2 Mobiilisti Meikussa 2 3.12.2014

Leo Heinonen, H2 Mobiilisti Meikussa 2 3.12.2014 Leo Heinonen, H2 Mobiilisti Meikussa 2 3.12.2014 ipadeja pilotoineen vuosikurssin kokemukset Tuen määrä vähäinen Laitteen käytön opettelu lisäkuormitus opiskelujen alussa ipad-vertaistuutoroinnin idea

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Paikalliset arvokkuustakuut Norrköpingin kunnan vanhustenhuollossa

Paikalliset arvokkuustakuut Norrköpingin kunnan vanhustenhuollossa Paikalliset arvokkuustakuut Norrköpingin kunnan vanhustenhuollossa HOITO- JA HOIVATOIMISTO Paikalliset arvokkuustakuut Norrköpingissä Arvokas elämä ja hyvinvointi Kansallinen arvoperusta Erään sosiaalipalvelulakiin

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Anne Kanerva Kliinisen hoitotyön asiantuntija, TtM Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, psykiatrian toimialue Asiakaslähtöisyys Asiakas ainoa

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

YLEISTÄ POTILASTURVALLISUUDESTA

YLEISTÄ POTILASTURVALLISUUDESTA YLEISTÄ POTILASTURVALLISUUDESTA Päivi Koivuranta-Vaara hallintoylilääkäri THL: Hannu Rintanen Pia Maria Jonsson Päivi Koivuranta-Vaara 23.9.2010 1 POTILASTURVALLISUUSTYÖN TARVE lääketieteen kehitys: vaikuttavat/tehokkaat

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 7.-8.2.2013 Erja Oksman hankejohtaja Väli-Suomen POTKU -hanke POTKU -hanke Väli-Suomen Kaste-hanke

Lisätiedot

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 HOITOTAHTO VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 1 VT PAULA KOKKONEN 3.2.2014 Mikä on hoitotahto / hoitotestamentti? Tahdonilmaisu, jolla tavoitellaan hyvää kuolemaa Miksi sitä tarvitaan? Lääketieteen

Lisätiedot

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN HOITOLINJAUS Tavoitteena on, että potilas saa oikean hoidon oikeaan aikaan oikeassa paikassa. HOITOLINJAUS JA HOITOTAHTO Hoitolinjauksen teko

Lisätiedot

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. 19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA

Lisätiedot

27.8.2015. Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja

27.8.2015. Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja 27.8.2015 Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja SISÄLTÖ Turvallisuuden kehittäminen Määritelmä, tarve ja periaatteet Suunnitelmallisuus

Lisätiedot

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Parempi kokonaisuus.

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Parempi kokonaisuus. Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi. Parempi kokonaisuus. Potilastietojen yhdistäminen otetaan nyt käyttöön

Lisätiedot

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA ELÄMÄN PUOLELLA KUOLEMAAN SAATTAMINEN Mistä saattohoito onkaan kotoisin? Miten se on löytänyt tiensä myös tänne Suomeen ja onko se polku ollut mutkaton? Terhokoti on perustettu

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Henkilöstön potilasturvallisuuskoulutus - Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutus

Henkilöstön potilasturvallisuuskoulutus - Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutus POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Henkilöstön potilasturvallisuuskoulutus - Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutus Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja PPSHP:n yhteistyöseminaari 18.10.2012

Lisätiedot

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Mötet ägde rum i klubbhuset den 3.4.2014 Kokous pidettiin kerhon tiloissa 3.4.2014 1 Öppnandet

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Bästa familj, Hemmet och familjen är barnets viktigaste uppväxtmiljö och gemenskap. Vid sidan av hemmet skall dagvården vara

Lisätiedot

VAPAAEHTOISUUS - AMMATILLISUUS

VAPAAEHTOISUUS - AMMATILLISUUS VAPAAEHTOISUUS - AMMATILLISUUS 28.9.2011 Diakoniatyöntekijöiden neuvottelupäivät Kirkon vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke 2009-2012 Etsitään ja löydetään yhdessä seurakuntien kanssa vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Esityksen sisältö Mielenterveyden ja hyvän elämän määrittelyä RAI-aineistojen esittely Hyvän elämän

Lisätiedot

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016 Miksi tarvitaan eettistä keskustelua Markku Lehto 28.1.2016 Tausta» Eettisen ajattelun taustalla on» Biologinen pohjaviritys» Kulttuurin arvoväritys» Sosialisaatioprosessin mankelointi Miksi tarvitaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014. Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori

Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014. Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014 Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Potilasturvallisuuden kehittäminen Sosterissa S o s t e r i n a r v o t Säädöstausta Turvallisuuskulttuuri

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Vaaratapahtuma syyllistymis- vai oppimisprosessi? Vaaratapahtumista toiminnan kehittämiseen

SISÄLTÖ. Vaaratapahtuma syyllistymis- vai oppimisprosessi? Vaaratapahtumista toiminnan kehittämiseen Vaaratapahtuma syyllistymis- vai oppimisprosessi? 13.10.2011 Marina Kinnunen Laatupäällikkö KTT, Sh marina.kinnunen@vshp.fi SISÄLTÖ Vaaratapahtumista toiminnan kehittämiseen Inhimilliseen toimintaan liittyy

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

ikäihminen En aktiv och

ikäihminen En aktiv och js/1.10.13 Mistä on kyse Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen En aktiv och välmående äldre projektissa? Vanhusneuvostopäivät 1. 2.10.2013, Helsinki Elämäntyytyväisyys Henkilökohtainen & Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3 TOIMILUVAT ANALOGISEEN RADIOTOIMINTAAN Varsinais-Suomi Iniön kunta Iniö (Iniö 99,0 MHz) liite 1 Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2 Pro Radio Oy Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki

Lisätiedot

Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat

Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat Lisätietoja Yhdistys kunnioittaa kaikkia uskontoja ja oppeja sekä arvostaa kaikkia hyvän harjoittamisen yrityksiä. Yhdistyksen toiminta

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Anne Koskela Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011

POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011 POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011 TAUSTA STM: potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä: Potilasturvallisuusstrategia vuosille 2009-2013 Tavoitteet: Potilas osallistuu

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON PUHTAAT JÄRVET PUHDAS ITÄMERI ROHKEA SUVAITSEE Remontoimme terveydenhuollon niin, että hoitoa saa sekä ruumiin että mielen sairauksiin. Investoimme ratoihin, jotta junat saadaan kulkemaan nopeammin, useammin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

LIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset

LIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset 67 (75). Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset A. Kysymykset ilmoittavan yksikön (osaston) tasolla tapahtuvaan tarkasteluun YKSIKÖN VAARATAPAHTUMAT Mitä ilmoitetut vaaratapahtumat meille

Lisätiedot

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi.

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi. Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Moni tekijä vaikuttaa vointiisi. Mitä paremmin

Lisätiedot

Infektio uhka potilasturvallisuudelle

Infektio uhka potilasturvallisuudelle Infektio uhka potilasturvallisuudelle JAANA INKILÄ POTILASASIAMIES HUS, HYVINKÄÄN SAIRAANHOITOALUE 39. VALTAKUNNALLISET SAIRAALAHYGIENIAPÄIVÄT 12.3.2013 Potilasasiamiestyö 2 Laki potilaan asemasta ja oikeuksista

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet INVANDRARES SYSSELSÄTTNING OCH DELAKTIGHET FÖR VÄLFÄRDEN I ÖSTERBOTTEN -

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.

Lisätiedot

Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana - Käyttäjän edustajan puheenvuoro 28.10.2014. Petri Pommelin kehittämispäällikkö

Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana - Käyttäjän edustajan puheenvuoro 28.10.2014. Petri Pommelin kehittämispäällikkö Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana - Käyttäjän edustajan puheenvuoro 28.10.2014 Petri Pommelin kehittämispäällikkö Potilasturvallisuus on IN Potilasturvallisuusstrategian päivitys?

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-ruotsi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-ruotsi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Gratulerar. Jag/Vi önskar er båda all lycka i världen. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

15.09.2005 kari.kaukinen@ek.fi 1

15.09.2005 kari.kaukinen@ek.fi 1 VOIKO SAIRAUSPOISSAOLOIHIN VAIKUTTAA? Poissaolojen taloudellinen merkitys välilliset tv-kustannukset. Kv vertailu suomalainen malli: lyhyet ja pitkät Erot eri aloilla Sairauspoissaolot ja medikalisoidut

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä

OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä Palautetaan arvioitavaksi ennen koeviikkoa (palautelaatikkoon viimeistään ke 13.5.) Kurssipäiväkirja on oman oppimisesi,

Lisätiedot

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi Potilastukipiste OLKA Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi EJY:n Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry on alueellinen sosiaali-,

Lisätiedot

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen) Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Västankvarns skola/ Stödsföreningen Almus rf.

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Västankvarns skola/ Stödsföreningen Almus rf. Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Västankvarns skola/ Stödsföreningen Almus rf. Inkoon kunta toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille toukokuussa

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010 Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa koulutuspäällikkö, YTL, Innokuntoutus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa 1. Kuinka usein käytät alkoholia? (Audit C) 2. Kun käytät alkoholia, montako annosta tavallisimmin otat päivässä? *) (Audit C) 0 1-2 annosta päivässä

Lisätiedot

Oireiden arviointi puhelimitse kätevää vai vaarallista?

Oireiden arviointi puhelimitse kätevää vai vaarallista? Oireiden arviointi puhelimitse kätevää vai vaarallista? Päivi Rautava Ehkäisevän terveydenhuollon professori Turun yliopisto Puhelin +35850 3005846 Sähköpostit rautava@utu.fi tai paivi.rautava@tyks.fi

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot