2. LUOTEIS-VENÄJÄN METSÄTEOLLISUUS. YLEINEN LUONNEHDINTA ALUEITTAIN

Transkriptio

1 Sisällysluettelo 2. LUOTEIS-VENÄJÄN METSÄTEOLLISUUS. YLEINEN LUONNEHDINTA ALUEITTAIN 2.1 Metsä- ja paperituotteiden tuotanto- ja vientivolyymin kehitys Luoteis-Venäjän federatiivisella hallintoella Luoteis-Venäjän metsäteollisuuden raaka-aine- ja tuotantokapasiteetti Metsäteollisuuden investointitoiminta. Ulkomaisten yhtiöiden investoinnit Luoteis-Venäjällä 2.4. Metsäteollisuuden tuotantokustannukset...

2 2. LUOTEIS-VENÄJÄN METSÄTEOLLISUUS. YLEINEN LUONNEHDINTA ALUEITTAIN 2.1 Metsä- ja paperituotteiden tuotanto- ja vientivolyymin kehitys Luoteis-Venäjän federatiivisella hallintoella Luoteis-Venäjän federatiivisen hallintoen (LVFH:n) metsäteollisuus käsittää puunkorjuun (hakkuut ja yksinkertaisen puunjalostuksen), uiton ja siirtoajon, puunjalostuksen (vanerin- sekä lastu- ja kuitulevyntuotannon, puusepänteollisuuden, ovi- ja ikkuna-aihioiden ja puisten kuljetuslaatikoiden tuotannon), huonekaluteollisuuden sekä sellu- ja paperiteollisuuden. Vuosina metsäteollisuus, puunajalostus ja sellu- ja paperiteollisuus kehittyivät Luoteis-Venäjällä epätasaisesti. LVFH:n metsäalan teollisuustuotannon indeksit olivat: ,6%, ,8%, ,0%. Tämä luku osoittaa metsäalan joutuneen vaikeuksiin. Sen kehitystä rajoittavia tekijöitä ovat maailmanmarkkinoiden vaikeutunut tilanne ja puutavaran heikko kysyntä kotimaan markkinoilla. Samoin on olemassa tekijöitä, jotka vaikuttavat negatiivisesti venäläisten metsätuotteiden kilpailukykyyn: - metsäteiden vähäinen rakentaminen, mikä jarruttaa puunhankintaa; - metsätuotteiden puutteellinen markkinointi maailmamarkkinoilla; - pitkälle koulutettujen asiantuntijoiden puute; - metsätuotteiden hinnannousua nopeampi energialähteiden ja rautatiekuljetusten tariffien kasvu; - tuotannon alhainen tekninen ja teknologinen taso; - heikko investointitoiminta; - valtion metsäalalle myöntämä tuki riittämätön; - metsänkäyttöä koskevan lainsäädännön ja normiston puutteet. Taulukoissa esitetään metsä- ja paperituotteiden tuotantovolyymien kehitystä Luoteis-Venäjällä ittain ja metsäteollisuuden eri alojen mukaisesti. LVFH:n perustamista edeltävän kauden tilastot esitetään siihen kuuluvien iden mukaisesti erikseen ja yhteenlaskettuna. 20

3 Tunnusluvut Tärkeimpien metsätuotteiden tuotanto Venäjällä ja Luoteis-Venäjän federatiivisella hallintoella Mittayks. Venäjä Luoteis-Venäjän FH Ainespuu milj.m 3 80,6 84,1 85,16 30,2 31,4 30,3 35,6 Sahatavara milj.m 3 20,0 19,47 19,2 5,3 5,4 5,1 26,5 Lastulevyt tuhatta suht.m , ,7 531, ,2 26,8 Kuitulevyt milj. suht.m 2 292, ,7 81,6 84,2 81,5 24,9 Liimavaneri tuhatta м , ,4 559,0 632,9 716,4 39,3 Sellu keitettynä tuhatta tonnia ,4 Paperi tuhatta tonnia ,0 Kartonki tuhatta tonnia ,5 NIPIEIlesprom Taulukko 2.1. Luoteis-Venäjän FH:n osuus Venäjän volyymista (2002) 21

4 Taulukko 2.2 Ainespuun tuotantovolyymit Luoteis-Venäjän FH:n tasavalloissa ja illa vuosina Alueet Ainespuu, milj.m Karjalan 15,83 14,79 10,57 10,13 10,50 10,0 8,34 6,91 5,77 4,53 4,76 3,88 3,85 3,91 5,11 5,06 5,30 5,03 Komin 18,18 20,67 18,14 18,89 21,29 19,20 14,92 13,74 10,14 6,64 6,69 4,95 3,90 4,10 5,04 5,76 5,13 4,68 Arkangelin 22,17 25,52 20,15 20,18 23,07 21,60 17,35 15,25 12,31 8,68 8,30 7,54 7,61 7,35 8,49 9,06 9,15 8,57 * Vologdan 13,92 15,11 13,05 11,02 11,68 10,20 9,23 8,62 6,75 5,10 5,18 3,78 3,95 4,25 5,32 5,81 6,21 6,15 Kaliningradin 0,33 0,35 0,30 0,27 0,33 0,30 0,26 0,20 0,12 0,08 0,08 0,05 0,03 0,03 0,03 0,03 0,02 0,02 Leningradin 4,79 5,57 5,58 5,58 5,96 5,30 4,66 3,82 2,50 1,72 1,56 1,36 1,46 1,54 2,60 2,17 3,29 3,52 Murmanskin 1,57 1,39 1,06 1,05 1,09 1,00 0,83 0,68 0,42 0,20 0,19 0,13 0,10 0,06 0,07 0,09 0,10 0,10 Novgorodin 2,26 2,49 2,34 2,32 2,65 2,60 2,42 2,01 1,36 1,11 1,29 1,13 1,08 1,18 1,57 1,66 1,64 1,63 Pskovin 0,85 0,91 0,97 0,90 1,20 0,90 1,04 0,75 0,55 0,45 0,54 0,45 0,48 0,51 0,61 0,57 0,60 0,58 NIPIEIlesprom Yhteensä 79,90 86,80 72,11 70,34 76,77 71,10 59,05 51,98 39,92 28,51 28,59 23,27 22,46 22,93 28,84 30,20 31,40 30,30 *Nenetsin autonomisen piirikunnan tuotantovolyymi sisältyy Arkangelin en tuotantovolyymiin. ** Ainespuun tuotantoa laskettaessa otetaan huomioon pienyritykset. 22

5 Alueet Karjalan Komin Arkangelin * Vologdan Kaliningradin Sahatavaran tuotantovolyymit Luoteis-Venäjän FH:n tasavalloissa ja illa Sahatavaran tuotantovolyymi, milj.m 3 Taulukko ,2 2,95 2,42 2,29 2,24 2,0 1,78 1,39 1,31 0,98 0,87 0,58 0,53 0,49 0,71 0,89 0,8 0,7 2,3 2,6 2,52 2,63 2,57 2,5 2,24 1,87 1,41 1,07 0,94 0,82 0,66 0,67 0,68 0,76 0,69 0,58 7,1 7,1 5,96 5,77 5,59 5,01 4,2 3,45 3,20 2,33 1,77 1,62 1,6 1,5 1,73 2,03 2,1 2,0 1,9 2,03 2,02 1,97 2,18 1,98 1,8 1,47 1,11 1,2 0,79 0,66 0,61 0,52 0,65 0,68 0,8 0,87 0,2 0,22 0,17 0,15 0,16 0,13 0,11 0,09 0,05 0,04 0,06 0,03 0,02 0,02 0,017 0,018 0,01 0,01 Leningradin 2,2 2,1 1,76 1,57 1,64 1,2 1,02 0,82 0,67 0,6 0,39 0,35 0,34 0,28 0,32 0,39 0,43 0,35 Murmanskin 0,76 0,65 0,46 0,45 0,38 0,35 0,29 0,23 0,14 0,05 0,05 0,03 0,03 0,03 0,03 0,04 0,03 0,02 Novgorodin 0,72 0,75 0,73 0,62 0,71 0,7 0,68 0,55 0,38 0,33 0,31 0,32 0,32 0,3 0,35 0,37 0,34 0,33 Pskovin 0,3 0,37 0,36 0,35 0,4 0,31 0,34 0,29 0,23 0,23 0,17 0,15 0,12 0,12 0,15 0,14 0,12 0,14 Pietari ** ** ** ** ** ** 0,25 0,2 0,15 0,31 0,39 0,23 0,11 0,08 0,038 0,033 0,03 0,06 0,06 Yhteensä 18,68 18,77 16,4 15,8 15,87 14,43 12,66 10,31 8,81 7,22 5,58 4,67 4,31 3,97 4,7 5,35 5,4 5,1 NIPIEIlesprom * Nenetsin autonomisen piirikunnan tuotantovolyymi sisältyy Arkangelin en tuotantovolyymiin **Pietarin tuotantovolyymi sisältyy Leningradin en tuotantovolyymiin. Таблица

6 Alueet Liimavanerin tuotantovolyymit Luoteis-Venäjän FH:n tasavalloissa ja illa Vanerin tuotantovolyymi, tuhatta m Karjalan 30,7 32,3 29,5 25,6 28,9 28,2 24,4 18,4 14,3 8,2 8,3 1,4 1,4 1,2 12,2 16,1 20,6 22,2 Komin 67,8 74,3 74,5 79,9 142, ,3 87,7 52,5 49,6 73,1 115,5 157,2 175,1 198,6 221,3 Arkangelin 6,2 48,9 50,1 50,3 48,3 50,4 53,9 44,2 40, , ,8 32,5 47,2 47,1 56,6 66,0 Vologdan 64 75,3 77,3 79,8 84,9 82,0 79,4 63,7 50,1 42,9 58,5 62,1 72,3 82,4 102, ,1 140,6 Kaliningradin - 0,5 0,6 1,2 1,3 1,4 1,2 0, Leningradin 123,6 123,4 94,7 92,1 90,7 15,3 11,9 11,8 7,0 4,7 4,4 4,9 6,0 7,8 11,1 13,0 15,0 13,6 Novgorodin 61 63,2 66,1 63,4 61,3 55,4 62,3 64,8 62,1 59,5 80,9 95,5 101,4 101,7 99,6 109,6 124,6 136,2 Pietari * * * * * * 67,0 65,8 50,9 42,4 37,4 25,6 35,0 43,8 67,7 84,2 82,0 89,4 116,5 Yhteensä 353,3 417,9 392,8 392,3 458,3 406,7 433,9 359,7 312,6 264,4 255,6 265,5 322,8 408,8 513,6 558, ,4 * Pietarin tuotantovolyymi sisältyy Leningradin en tuotantovolyymiin. 24

7 ALUEET Kuitulevyn tuotantovolyymit Luoteis-Venäjän FH:n tasavalloissa ja illa Kuitulevyn tuotantovolyymi, milj. suht. m2 Taulukko Karjalan 14,0 16,3 17,0 16,8 15,7 16,2 15,2 12,2 10,6 5,2 2,8 0, Komin ,3 33,8 34,9 35,3 34,7 23,1 29,8 19,3 13,0 9,7 17,5 10,9 16,7 20,8 22,2 20,1 Arkangelin 14,1 16,7 18,5 20,2 21,9 22,4 22,0 20,5 21,2 15,1 13,5 12,9 15,0 12,6 17,5 18,1 18,3 18,6 Vologdan 14,7 31,5 38,0 39,6 45,1 43,3 42,9 33,8 30,8 21,0 16,6 17,0 18,3 19,0* 25,5* 42,7* 43,7* 42,8* Leningradin 9,6 10,6 10,4 9,4 9,5 6,3 6,4 6,2 4,0 2,0 1,3 0,03 0, Novgorodin 6,8 6,4 6,9 6,9 7,1 7,4 7,0 5,9 5,8 4,6 4,1 3,4 4,0 2, Yhteensä 59,2 81,5 111,1 126,7 134,2 130,9 128,2 101,7 102,2 67,2 51,3 43,33 54,82 45,2 59,7 81,6 84,2 81,5 * Myös Sheksnan puulevytehtaalla tuotettava keskitiivis kuitulevy (MDF), jota Venäjän tilastokomitea ei laske mukaan. 25

8 ALUEET Lastulevyn tuotantovolyymit Luoteis-Venäjän FH:n tasavalloissa ja illa Lastulevyn tuotantovolyymi, tuhatta suht. m 3 Taulukko Karjalan ,8 80,9 Komin 31,4 67,7 228,0 370,3 410,8 331,0 327,9 292,7 275,2 179,6 167,9 76,4 99,8 142,7 180,2 207,5 215,6 258,2 Arkangelin 67,7 128,2 144,4 156,9 155,1 188,8 171,8 140,8 133,3 40,6 21,2 5,5 0, Vologdan 54,8 142,9 219,9 390,6 454,1 455,2 446,4 387,2 345,0 218,4 179,2 120,5 157,4 176,6 235,6 299,8 330,3 308,7 Leningradin 148,4 203,3 189,6 168,9 221,1 56,9 56,5 41,4 24,9 9,1 8,3 1,8-24,6 17,3 24,1 11,3 88,4 Murmanskin 0,4 1, Pietari * * * * * 156,1 139,9 117,8 114,8 87,9 56,7 20,3 0, Yhteensä 302,7 543,2 781,9 1086,7 1241, ,5 979,9 893,2 535,6 433,3 224,5 258,3 343,9 433,1 531,4 587,0 736,2 * Pietarin tuotantovolyymi sisältyy Leningradin en tuotantovolyymiin. 26

9 ALUEET Karjalan Komin Arkangelin Vologdan Kaliningradin Paperin tuotantovolyymit Luoteis-Venäjän FH:n tasavalloissa ja illa Paperin tuotantovolyymi, tuhatta tonnia Taulukko ,7 876,6 1001,2 1218,3 1244,1 1219,8 1133,9 816,4 644,9 554,5 632,3 551,5 555,4 518, , ,1 32,4 163,5 191,9 351,2 503,4 510,3 470,8 432,2 394,5 372,2 381,7 312,5 372,6 412,7 439,1 460, ,4 221,7 319,8 346,2 373,9 408,4 396,5 364,4 299, ,1 211,1 208,4 195,1 215,7 253,5 297,3 300,7 320,6 122,2 130,2 138,0 135,5 132,7 125,3 115,1 91,3 76,1 38,4 42,3 28,2 33,0 34,7 52,1 57,1 69,5 63,5 125,8 139, ,1 150,7 143,4 127,4 103,8 58,5 36,5 49, ,2 18,5 14,1 50,7 58,5 69,6 Leningradin 105,2 150,4 193,9 321,5 420,2 427,1 419,7 328,5 247, ,6 200,9 214,3 217,9 271,4 304,9 359,9 396,0 Novgorodin 93,2 92,8 73,7 66, ,1 65, ,8 6,9 7,2 3,6 3,1 3, ,6 15,4 14,2 Pietari 125,5 141, ,9 97,3 96,5 81,9 55,3 44,5 25,7 21,7 11,6 11,6 14,2 27,4 28,1 29,4 29,2 Yhteensä 1520,7 2013,7 2159, , ,6 2170,6 1793,5 1372, ,7 1412, ,6 1939,6 2033,4 2132,5 27

10 ALUEET Karjalan Komin Arkangelin Vologdan Kaliningradin Kartongin tuotantovolyymit Luoteis-Venäjän FH:n tasavalloissa ja illa за гг. Kartongin tuotantovolyymi, tuhatta tonnia Taulukko ,6 49, ,1 44,1 40,2 35,3 19,9 8,8 9 6,4 6,5 9 44,5 82,9 63,1 2,5 36,5 24,9 3 41,1 59,1 40,7 26,8 29,6 49,9 59,8 11,2 14,7 29,9 62,9 100,1 130,9 156,5 364,8 561,1 588,9 602, ,1 559,4 460,1 417,3 367,6 399, ,6 459,9 575, ,4 674,3 10,4 11,1 11,0 9, ,1 9,4 5,8 4,7 1,6 1,4 0,4 0,2 0,4 4,5 2,8 8,1 13, ,4 40,7 33,3 29,4 30,2 23,7 18,7 14,4 8,2 6,7 5,2 4,9 3, ,5 19,6 Leningradin 72,3 68,4 120,6 279,5 269,9 276,5 197,1 175,2 148,6 104,6 120,3 95,7 97,9 113,9 198,6 277,1 310,8 326,4 Novgorodin 8,9 9,3 2,9 2, ,1 1 5,8 9,6 Pskovin 4,7 5 5,1 3,6 3,7 3,7 3,7 3,8 3,7 3 3,3 2,9 2,4 2,2 3,6 3,1 3,3 3,5 akue Pietari 62,3 57,8 28,2 30,3 27, ,6 9,3 7,3 5,4 4,8 6,5 3,6 2,6 4,8 7,6 6,9 9,2. Yhteensä 611,9 834,2 872,0 1014,1 1081,5 1082,8 894,7 739,9 660,9 560,2 604,8 463,9 612,7 618,9 862,6 1070,2 1190,6 1275,4 28

11 Alueet Sellun tuotantovolyymit Luoteis-Venäjän FH:n tasavalloissa ja illa Sellun tuotantovolyymi, tuhatta tonnia Таulukko Karjalan 513,1 643,7 674,1 785,0 782,1 765,7 688,7 534,2 350,2 261,8 324,3 241, ,5 307,1 382,2 408,9 405,3 Komin 123,2 309,9 340,5 340,6 343,5 342,9 288,2 283,9 257,8 260,7 275,2 211,9 269,2 299,7 382,1 435,9 479,8 527,3 Arkangelin ,5 2001,0 2106,2 2240,9 2154,3 1881, ,4 1211,6 1344,4 1021,3 1276,3 1213,5 1504, ,7 Vologdan 111,9 118,4 121,7 122,1 118,7 110,7 101,9 78,6 62,5 31,5 34,5 21,1 22,8 22,3 41,1 52,3 61,6 57,8 Kaliningradin 373,7 406,9 314,9 410,9 412,8 367,9 267,1 232,1 160,7 105,3 179,8 122,6 104,9 102,1 104,9 195,7 211,6 218,4 Leningradin 480,4 501,7 499,5 687,5 572,4 528,4 400,2 371, ,1 274,6 180,8 236,9 245,1 319,2 374,3 453,9 482,3 Novgorodin 30, ,2 20, Yhteensä 3417,1 4670,1 3975,9 4473,1 4470,4 4269,9 3627,3 3157,4 2657,6 2053,0 2432,8 1799,6 2129,1 2104,2 2559,1 3154,4 3367,8 3536,8 29

12 Tärkeimpien metsä- ja paperituotteiden tuotantokehityksen analyysi, joka koskee Luoteis-Venäjällä vuosina valmistettuja tuotteita, antaa aihetta seuraaviin päätelmiin: Ainespuun tuotanto oli suurimmillaan Vuosina tuotanto oli lamassa. Luoteis- Venäjällä tuotettiin 1997 vain 22,46 milj. m 3 ainespuuta, kun taas 1975 sitä oli 86,8 milj. m 3. Vastaavasti vuonna 2002 ainespuun kohdalla lisäys oli 7,84 milj. m 3 vuoteen 1997 verrattuna. Sahatavaran tuotanto oli analysoitavana olevalla kaudella laskenut koko ajan: 18,68 milj. m 3 vuonna 1970 ; 16,4 milj. m 3 vuonna 1980 ; 14,43 milj. m 3 vuonna 1990 ; 4,7 milj. m 3 vuonna 1999 ja vasta vuonna 2000 alkoi näkyä merkkejä sahatavaratuotannon kasvusta, niin että vuonna 2002 sahatavaraa tuotettiin 5,1 milj. m 3. Vanerin tuotanto 2002 oli m 3, mikä ylitti vuoden 1990 tason m 3 :llä ja vuoden 1995 tason м 3 :llä eli 2,8-kertaisesti. Lastulevytuotanto oli suurimmillaan m 3, ja pienin tuotantovolyymi oli vuonna m 3. Vuonna 2002 tuotettiin m 3. Vuodesta 1997 alkaen on havaittavissa lastulevytuotannon jatkuvaa kasvua. Kuitulevyn tuotanto kehittyi samalla tavalla kuin lastulevyn tuotanto. Vuonna 2002 kuitulevyä valmistettiin vuodessa 81,5 milj. m 2, mikä ylitti vuoden 1996 tason melkein 2-kertaisesti. Sellun tuotannossa Luoteis-Venäjä on ensimmäisellä sijalla maassa ja sen osuus on 63,4 % Venäjän yhteisestä tuotantovolyymista. Vuonna 2002 tuotettiin 3536,8 tuhatta tonnia sellua, mikä on 1737,2 tuhatta tonnia enemmän vuoden 1996 tasoa. Vuoden 1990 taso 4269,9 tuhatta tonnia ei ole vielä saavutettu. Paperin ja kartongin tuotannossa Venäjä on samoin ensimmäisellä sijalla Venäjässä. Vuonna 2002 paperin tuotantomäärä oli 2132,5 tuhatta t, ja kartonkia 1275 tuhatta t. Kartongin osalta se on kaikkien vuosien suurin määrä. Luoteis-Venäjän vuoden 2002 tärkeimpien metsä- ja paperituotteiden vientivolyymit esitetään taulukossa Taulukko Tärkeimpien metsätuotteiden vienti Luoteis-Venäjällä 2002 Raakapuu, tuhatta m 3 Sahatavara, tuhatta m 3 Vaneri, Sellu, tuhatta t Sanomalehtipaperi, tuhatta m 3 tuhatta t Karjalan 3178,1 461,8 15,7 599,1 385,7 Komin 23,8 313,3 158,6-122,4 Arkangelin 113,3 1341,0 49,6 576,7 - Vologdan 2575,5 263,4 62,2 1,1 0,023 Leningradin 3340,3 145,3 0,2 58,0 0 30

13 Murmanskin Raakapuu, tuhatta m 3 Sahatavara, tuhatta m 3 Taulukon 2.10 jatkoa Vaneri, Sellu, tuhatta t Sanomalehtipaperi, tuhatta m 3 tuhatta t 89,7 4, Novgorodin 972,1 159,5 109,1 - - Pskovin 494,4 129,5 0,1 - - Kaliningradin 108,2 55,2 0,01 103,0 - Pietari 3541,3 406,2 80,7-0,026 Yhteensä FH:lla 14436,7 3279,8 476, ,9 508,149 NIPIEIlesprom Luoteis-Venäjän federatiivinen hallinto on maan metsä- ja paperituotteiden tärkeimpiä viejiä. Sen osuus on 39,3 % Venäjän raakapuun viennistä, 36,4 sahatavaran, 67,9 % sellun ja 43,9 sanomalehtipaperin kokonaisviennistä. Luoteis-Venäjän puualan johtavia viejiä ovat Karjalan ja Komin tasavallat, arkangelin, Leningradin ja Vologdan et ja Pietari. Seuraavassa luetellaan tuotelajeittain tärkeimmät kohdemaat: sahatavara Englanti, Saksa, Ranska, Alankomaat, Egypti vaneri - Yhdysvallat, Ruotsi, Suomi, Saksa sellu Unkari, Sveitsi, Puola paperi ja kartonki - Sveitsi, Ukraina, Iran lastulevy IVY-maat (Ukraina, Moldavia, Kazahstan). (Lähde: Luoteis-Venäjän metsäteollisuusyritysten liitto) 2.2. Luoteis-Venäjän metsäteollisuuden raaka-aine- ja tuotantokapasiteetti Luoteis-Venäjän pitkälle kehittynyt metsäteollisuus pohjaa ennen kaikkea huomattaviin metsävaroihin, joista yli 65% on havumetsää. Metsän peittämien maiden pinta-ala on 87,7 milj. ha. Puuston kokonaistilavuus on 8,5 mrd. m 3. Hakkuusuunnitteesta 99,7 milj. m 3 korjataan vuosittain enintään 40 %. Metsäteollisuudella on tärkeä rooli Luoteis-Venäjän talouselämässä. Sen osuus teollisuuden kokonaistuotannosta on yli 15 % (kuva 2.1). (Lähde: Luoteis-Venäjän metsäteollisuusyritysten liitto). Luoteis-Venäjän monella ella metsäala on johtava elinkeino ja taloudellisen kehityksen perusta. Tämä koskee ennen muuta Karjalan a ja Arkangelin tta, vuonna 2002 metsäalan osuus oli siellä vastaavasti 46% tuotantovolyymista. Kemiallisessa metsäteollisuudessa käytetään 47% hankitusta puusta. Noin 89% tuotetusta sellusta, 60% vanerista, noin 50% paperista ja kartongista viedään ulkomaille. Luoteis-Venäjän ella valmistetaan neljännes Venäjällä tuotettavasta sahatavarasta. Venäjän metsäteollisuus on kaikkein kehittyneintä Luoteis-Venäjällä, kun tarkastellaan metsäiden käyttöastetta, valmistuneiden metsä- ja paperituotteiden määrää, markkinointia maan sisä- ja ennen kaikkea maailmanmarkkinoilla ja viennin määrää. Suurin osan Luoteis-Venäjän metsäteollisuuden keskuksista sijaitsee lähellä meri- ja jokisatamia, rauta- ja autoteitä, Venäjän ja Euroopan-maiden välisen rajan lähettyvillä. Arkangelin ja Leningradin iden sekä Karjalan tasavallan metsäalan yritykset sijaitsevat Venäjän suurimpien jokiväylien varsilla, ja niillä on omat laiturimuurinsa, varastonsa ja rahdinkäsittelyyn soveltuvat kapasiteettinsa. Luoteis-Venäjän 150 suurimman yrityksen joukossa (vuoden 2002 tuotteiden myyntimäärän mukaan) 25 ovat metsäteollisuus-, puunjalostus- ja sellu- ja paperiteollisuusyrityksiä. Luoteis-Venäjällä sijaitsee 7 Venäjän 11 suuresta sellutehtaasta ja 7 maan 10 suuresta paperi- ja kartonkitehtaasta. Useimmissa Luoteis-Venäjän metsäalan suurista yrityksistä on nykyaikaiset koneet ja kalusto, mikä mahdollistaa nykyaikaisen teknologian käytön. Viimeisten kahden vuoden aikana yritykset ovat ryhtyneet valmistamaan uusia tuotteita, joita on tähän asti tuotu ulkomailta, mm. toimistokoneisiin soveltuvaa hienopaperia, suodatinpaperia, teksturoitua paperia ym. 31

14 Kuva 2.1. Luoteis-Venäjän iden tuotannon rakenne (Lähde: Luoteis-Venäjän sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen strategian pääsuunnat vuoteen 2015) 32

15 Kaliningradin 15,1 Murmanskin 144,9 Nenetsian autonominen piirikunta 176,8 Komin 426,8 Karjalan 180,5 Arkangelin 413,2 Pietari 1,4 Leningradin 83,9 Vologdan 144,5 Novgorodin 54,5 Pihkovan 55,4 Tuotantovolyymi, milj. rpl Federaation jäsen Karjalan ,1% ,8% Komin ,7% ,3% Arkangelin ,5% ,2% Nenetsian AP ,0% ,4% Vologdan ,1% ,% Kaliningradin ,1% ,6% Leningradin ,7% ,7% Murmanskin ,8% ,6% Novgorodin ,1% ,3% Pihkovan ,0% ,1% Pietari ,9% ,5% Luoteis-Venäjällä yhteensä ,0% ,0% Osuus Venäjän tuotantovolyymista 10,0% 11,7% Taulukkomerkit Tuotantovolyymi yhtä asukasta kohden, tuhatta rpl Alueen pinta-ala, tuhatta neliökilometriä Alueen tuotannonrakenne sähköenergian tuotanto polttoaineteollisuus mustametalliteollisuus värimetalliteollisuus kemiallinen ja petrokemiallinen teollisuus koneenrakennus ja metallinjalostus metsäteollisuus, puunjalostus, sellu- ja paperiteollisuus rakennusaineteollisuus lasiteollisuus kevyt teollisuus elintarviketeollisuus jauhoja, suurimoita ja rehuseoksia valmistava myllyteollisuus Luoteis-Venäjälle kuuluu myös johtoasema metsäalan asiantuntijoiden koulutuksessa ja tutkimustyössä. Pietarin Metsätekninen akatemia on Euroopan vanhimpia metsäalan korkeakouluja, se juhli 200- vuotisjuhlaansa vuonna Muista tutkimus- ja oppilaitoksista mainittakoon Pietarin kasvipolymeerien teknologinen valtionyliopisto, Arkangelin metsätekninen yliopisto, joukko muita tutkimus- ja suunnitteluorganisaatioita. Kun otetaan huomioon valtavat metsävarat, olemassa olevat suuret sellu- ja paperitehtaat ja puunjalostustehtaat, ulkomaanmarkkinoiden läheisyys, työntekijöiden ja asiantuntijoiden riittävä määrä, voidaan todeta, että Luoteis-Venäjän metsäteollisuudella on huomattavat kehitysmahdollisuudet. 33

16 2.3. Metsäteollisuuden investointitoiminta. Ulkomaisten yhtiöiden investoinnit Luoteis-Venäjällä Metsäteollisuuden osuus on 3,7 % teollisuuden kokonaisinvestoinneista. Peruspääomaan tehtävien sijoitusten perusteella metsäala sijoittuu viimeiseksi Venäjän suurten elinkeinoalojen joukossa. Venäjän kaikista teollisuudenaloista metsäteollisuus houkuttelee ulkomaisia sijoittajia kaikkein vähiten. Metsäteollisuuden peruspääomaan tehtävien investointien kehitys on ollut epävakaa. Sijoitusten määrällinen lasku vuosina liittyi yritysten ja koko metsäalan taloudellisen ja rahatilanteen huononemiseen. Tuotannon elpyminen ja metsäyritysten rahatilanteen kohentuminen vilkastuttivat myös sijoitustoimintaa. Vuonna 2001 se kuitenkin hidastui jälleen, ja 2002 investoinnit pienenivät. Ruplan devalvoinnin aiheuttama suotuisa kausi päättyi ja yritysten toiminnan tehokkuus kääntyi laskuun, mikä johti sijoittajien kiinnostuksen hälvenemiseen. Vuonna 2002 investointien kokonaisvolyymi oli 18,2 mrd. ruplaa eli 91,5 prosenttia vuoden 2001 tasosta. Taulukko Venäjän metsäteollisuuden vuosien investointivolyymit, mrd. rpl (kasvuvauhti vuoteen 2001 verrattuna) Kasvu %:na vuodesta 2001 Yhteen sä mm. oma pääoma Yhteen sä mm. oma pääoma Yhteen sä mm. oma pääoma Yhteensä 19,9 17,2 18,2 11,1 91,5 64,5 mm.: Puunkorjuu 2,4 1,9 2,7 1,6 112,5 84,2 Puunjalostus 4,2\ 3,2 7,5 2,9 178,6 90,6 Sellu- ja paperiteollisuus 13,2 12,0 7,9 6,6 59,8 55,0 Kemiallinen metsäteollisuus 0,1 0,1 0, Lähde: NIPIEIlesprom OY Investointirakenteen analyysi osoittaa, että sijoitusten päälähteinä ovat entiseen tapaan olleet yritysten oma pääoma sekä liiketoiminnasta saatavat tulot ja poistot, joiden osuus vuonna 2002 oli 60 % investointien kokonaisvolyymista. Investointilähteiden rakenteessa oman pääoman osuus oli sellu- ja paperiteollisuudessa 83,5%, puunjalostuksessa 38,7 % ja puunkorjuussa 59,3 %. Uudesti perustettujen yhteisöyritysten osana sellu- ja paperitehtaat myöntävät rahallista tukea metsänhakkuuta harjoittaville yrityksille, jotta nämä voisivat hankkia uudenaikaisia metsäkoneita. Mainittakoon että vuoteen 2001 verrattuna oman pääoman osuus kaikista metsäalan sijoituksista laski 25 % ennen kaikkea siksi, että sijoitukset puunjalostusteollisuuteen ovat kasvaneet tuntuvasti, rakennetaan uusia ja modernisoidaan toimivia puulevy- ja vaneritehtaita. Puunjalostuksen investointihankkeita toteuttavat aktiivisesti Itävallan, Ruotsin, Sveitsin ja Suomen metsäyhtiöt. Vuonna 2002 Luoteis-Venäjän metsäteollisuuteen sijoitettiin 8 mrd. ruplaa. Investointirakenteen suurimman osan muodostavat niin kuin ennenkin yritysten omat pääomat, liiketoiminnasta saatavat tulot ja poistot, joiden osuus on yli 60 % investointien kokonaisvolyymista. Luoteis-Venäjän metsäteollisuuden investoinnit jakautuvat seuraavasti: Karjalan 1,9 mrd. rpl, Leningradin 1,8 mrd. rpl, Arkangelin 1,4 mrd. rpl, Komin 1,36 mrd. rpl. (Kuva 2.2). 34

17 Kuva 2.2 Karjalan Komin Arkangelin Vologdan Kaliningradin Leningradin Murmanskin Novgorodin Pihkovan Pietari 35

18 Taulukko 2.12 Investoinnit peruspääomaan (ao. vuoden hinnoissa, milj. rpl, vuoteen 1998 mrd. rpl) Luoteis-Venäjän federatiivinen 1183,7 1169,0 4787,4 9517,8 8435,7 8080,6 hallinto Karjalan 168,8 253,5 625,6 1843,3 1326,5 1694,4 Komin 104,3 252, ,6 2164,1 1277,7 Arkangelin ,4 959,5 2107,3 1871,5 1632,8 Vologdan 101,3 99,2 356,8 553,4 914,0 806,7 Kaliningradin 16,5 15,1 19,4 42,4 82,7 93,0 Leningradin 209,0 254,4 1307,7 1595,7 1685,5 1809,7 Murmanskin 1,8 0,4 1,0 3,4 4,9 3,2 Novgorodin ,0 662,4 Pihkovan 19,4 0,1 0,9 0,7 2,2 0,2 Pietari 179,8 44,1 78,6 33,0 101,3 100,5 *Suuret ja keskisuuret yritykset (Lähde: Luoteis-Venäjän federatiivisen hallintoen metsäteollisuus -tilastokokoelma) Taulukko Luoteis-Venäjän suurimmat sijoittajayhtiöt vuosina Investoijayhtiö Maa Tuotannonala Paikka «International Paper» USA sellu- ja paperiteollisuus Leningradin Neusiedler AG Itävalta sellu- ja paperiteollisuus Komin «Swedwood», IKEA Ruotsi sahatavara, huonekaluteollisuus Leningradin Karjalan Gelzen HolzHandel Saksa sahatavara Leningradin. YIT Yhtyma, Suomi sahatavara Novgorodin UPM Kummene JMC Finance OY Suomi sahatavara, Karjalan huonekaluteollisuus Metsa Botnia -holdingyhtiö Suomi sahatavara Leningradin 36

19 2.4. Metsäteollisuuden tuotantokustannukset Tuotantokustannukset ovat tuotteiden valmistamisesta koituvia kustannuksia, ja tuotanto- ja markkinointikustannukset ovat teollisuustuotteiden omakustannuksia. Metsä- ja paperituotteiden omakustannushintaan sisältyvät kustannukset luetellaan Venäjän tiede- ja teollisuusministeriön ja NIPIEIlesprom OY:n kehittelemässä normistoasiakirjassa, jonka nimi on Metsäteollisuustuotteiden omakustannusten suunnittelua, luettelointia ja hinnoittelua koskevat ohjeet (Moskova 2003). Venäjän hallituksen hyväksymässä asetuksessa nro 552 Tuotteiden (töiden, palvelujen) omakustannushintaan kuuluvien tuotteiden (töiden, palvelujen) tuotanto- ja markkinointikustannusten kokoonpanosta ja tuloverotuksessa huomioon otettavien rahoitustulosten muodostuksesta annetaan tuotteiden (töiden, palvelujen) omakustannusten määritelmä, joka sisältää tuotannossa käytettävien luonnonvarojen, raaka-aineiden, materiaalien, polttoaineen, energian, käyttöomaisuuden, työvoiman yms. paikallisen arvion sekä muut tuotanto- ja markkinointikustannukset. Käytännössä erotetaan kaksi omakustannusten lajia: todellinen omakustannusarvo (täysi kirjanpitoarvo) sekä (veronalainen) eli kustannusarvionormit, joita käytetään verotettavia tuloja laskettaessa. Verotuksessa huomioidaan seuraavat metsä- ja paperituotteiden omakustannushintaan sisältyvät kustannukset: - materiaalikulut (vähentämällä palautettavat jätteet); - palkkakustannukset; - sosiaalikulut; - käyttöomaisuuden poisto; - muut kulut, mm.: - yritysauton ylläpidosta koituvat kulut; - korvaukset virkamatkoilla käytettävästä yksityisautosta; - virkamatkoista koituvat kulut; - henkilöstön sopimuspohjaisen koulutuksen ja jatkokoulutuksen aiheuttamat kustannukset; - pankki- ja budjettilainojen kuoletusmaksut; - edustuskustannukset; - mainoskustannukset; - materiaalivarojen hankintavajaudesta koituvat kulut, jotka voidaan laskea kuuluviksi omakustannuksiin luonnollista hävikkiä koskevien normien rajoissa ; - puutavaran uittohäviö normien sallimissa rajoissa; - omaehtoisen vakuutuksen mukaiset vakuutusmaksut noin 1% myytävien tuotteiden arvosta; - maksut valtionbudjetin ulkopuoliseen metsäalan tutkimus- ja kehitystyön rahastoon noin 1,5 % myytävien tuotteiden arvosta ; - ympäristömaksut päästörajojen puitteissa. Lisäksi Venäjän finanssiministeriö on laskenut kustannuksiin mukaan myös metsäteollisuuden erityiset kulut: - metsätyöläisille lämmintä ruokaa valmistavien työpaikkakeitinten ylläpitokustannukset mukaan lukien henkilökuntaan kuuluvien keittäjien palkat; - väliaikaisissa metsäkylissä sijaitsevien ja metsänhakkuutalouksille kuuluvien terveysasemien ylläpitokustannukset; - jokiuomien perkaamisesta ja uittoväylien kunnostamisesta koituvat kustannukset; - todellisen hävikin mittainen puutavaran hukka uitossa ja kuljetuksessa. Omakustannuksista vähennetään muiden metsä- ja paperituotteiden raaka-aineena olevan palautettavan jätepuun arvo. 37

20 Tuotteita valmistavien yritysten keskimääräinen hintataso esitetään taulukossa 2.14 (Lähde: Luoteis-Venäjän federatiivisen hallintoen metsäteollisuus -tilastokokoelma).taulukko Metsätuotteita valmistavien yritysten keskimääräinen hintataso (ruplaa /1 m 3 ) Ainespuu Havusahatukkeja Havusahatavaraa särmätty särmäämätön 2002 Karjalan Komin Arkangelin Vologdan Kaliningradin Leningradin Murmanskin Novgorodin Pihkovan Taulukko 2.15 Myytyjen tuotteiden kannattavuus (tappiollisuus) Luoteis-Venäjällä (%:ina) (Lähde: Luoteis-Venäjän federatiivisen hallintoen metsäteollisuus -tilastokokoelma) Karjalan 4,3 19,2 43,6 26,4 21,3 10,9 Komin -4,8 6,7 44, Arkangelin -6,3 8,3 30,2 23,8 7,2 8,9 Vologdan -4,1 10,6 31,4 9,2 5,3 6,1 Kaliningradin 7, ,3 2,2 1,9 Leningradin 17,5 12,3 15,0 17, ,0 Murmanskin -22,4-2,8-6,6-4,7-6,9-10,7 Novgorodin 3,5 18, ,7 10,0 12,4 Pihkovan -1,1-7,5 14,7 1,7-2,8-9,6 Pietari 3,1 10,4 15,4 9,6 7,6 4,0 *Suuret ja keskisuuret yritykset Esimerkkinä mainittakoon tyypillisen puunhankintayrityksen kustannusten rakenne (kustannusjakauma on lainattu Sevur-holding Oy:n tuloslaskelmasta, Komin ): - pystypuumaksut 6 % - teollisuus-tuotannollisen henkilökunnan sekä hallinnon ja johtajiston palkat 55 % - materiaalit, koneiden varaosat sekä poltto- ja voiteluaineet 20 % - liikekulut, mm. vaunujen rahtimaksut, komissiomaksut yms. menot 19 %; Tyypillisen sahan tai puunjalostustehtaan kustannukset jakautuvat yleensä seuraavasti (lainattu Petrodrev Oy:n tuloslaskelmasta, Pietari): - raaka-ainekustannukset 35 % - palkkakustannukset ja henkilöstökulut 20 % - materiaalit, koneiden varaosat sekä poltto- ja voiteluaineet 20 % - energiakulut 10 % - liikekulut, mm. raaka-ainetta ja sahatavaraa kuljettavien vaunujen rahtimaksut, komissiomaksut yms. menot 15 %. 38