FOORUMIKESKUSTELUN YHTEENVETOA

Transkriptio

1 FOORUMIKESKUSTELUN YHTEENVETOA YHTEYS-FOORUMI Kansalaisopisto ja kirjasto modernin vapaa-ajan haasteissa. Miten nuoret ja miehet saataisiin mukaan? MIEHIÄ KIINNOSTAVAT AIHEET JA TOIMINTA Substanssi edellä, on oltava sensitiivisiä ihmisten vahvoille intresseille, esim. sarjakuvagenret Sirkus ja akrobatia vetänyt poikia enemmän kuin tyttöjä Puutyöt ja muut miehiä kiinnostavat kurssit Musiikin soittaminen ja bändipajat Kiinnostavat aiheet: sotakirjat ja autonkorjausoppaat, musiikinkuuntelu ja -lainaaminen Miehet soittavat bändeissä, esim. swing bändeissä. Naisia ei ole näissä. Naiset enemmän yksinsoitossa ja kuorossa. Kesäteatteriin ei saatu miehiä. Aito kiinnostus tai tarve, ei päälle liimattua jotakin miehille nyt, esim. linkki olemassa olevaan harrastukseen. Espoossa eri alueen kirjastojen jalkapallojoukkueet kilpailevat keskenään. Toiminta vaatii henkilökunnalta aktiivisuutta, että miehet ja nuoret saadaan lähtemään mukaan. Mutta lopputuloksena samat jotka pelaavat, käyttävät kirjastoa muutenkin. Pajat ja teeseitse-kulttuuri Pelit Verenpainemittarit Miehiä kiinnostavat miehiset aiheet, kuten veneet ja siihen liittyvät kurssit Kohdennetut ryhmät: miesten kokkauskerho, ajoneuvoverhoilu Kohdennettu aihe, miehillä erityisesti hyötynäkökulma! Naisilla enemmän yleissivistävä kokemus Mielenkiintoinen sisältö vetää kaikkia. Verkkoaineisto, teknologian muutos, väline voi kiinnostaa miehiä enemmän. Esim. e-kirjat voivat houkuttaa miehiä Venäjä, historia-aineisto kiinnostaa ajankohtaiset asiat kiinnostavat. Kirjastoissa aineistohankinnalla tai näyttelyillä voidaan vastata näiden ajankohtaisten aiheiden nousemiseen. Tietylle porukalle valmiiksi räätälöidyt kurssit. Esim. salibandy

2 Erikoisharrasteet vetävät Kimppakyydit, sosiaalisuus ja porukalla harrastaminen Vertaisuus ja yhdessä tekeminen MUUT MIESKURSSILAISET TAI MIESTYÖNTEKIJÄT Miesvetäjä kurssilla voi houkutella, etenkin nuoria miehiä kaivataan lisää. Toisaalta vetävä vetäjä voi olla myös nainen. Lukupiirin miesvetäjä Arvostettu puhuja, esim. poikien arvostama tyyppi puhumassa Vahvat kulttuuriperinnöt paikkakuntakohtaisesti, esim. Tampereella paljon mieskirjailijoita Esimerkin voima! Henkilökunnassa miehiä Aktiiviset yhdysmiehet esillä mediassa, vertaiset Vetävä kurssilainen Kun asia saa kasvot, tuo paljon hyvää pr:ää. Esim. eräässä opistossa äijäjoogaan ei meinattu vuosiin saada opiskelijoita, kunnes kutsuttiin yksi kurssilaismies lehtihaastatteluun. Toiminta sai kasvot lehtijutun myötä ja kas ryhmä tuli täyteen. Opasta ei välttämättä lueta. AJATUKSIA TILARATKAISUISTA JA SIJAINNISTA Asianmukaiset vehkeet ja tilat on vetovoimatekijä: opistossa iso lämmitetty ilmastoitu tila on mahdollinen ja siellä pääsee käyttämään sirkkeleitä yms. joita kotona ei voi pitää Oman kädenjäljen näkyminen ympäristössä. Esim. kilpailu kirjastoauton nimeämisestä. Tätä kautta saa jättää oman jäljen palveluun. Tilasuunnittelu tms. Sohvat, mukava kokoontumispaikka esim. eläkeläisparlamentille Tilat, opistotoiminnassa harvoilla on asianmukaiset tilat näille kohderyhmille. Koulujen tilat tietyin aikarajoituksin hankaloittaa toiminnan suunnittelua. Dynaamisemmat tilat, esim. ilmoittautumispiste Tilojen tarkoituksenmukaisuus Saavutettavuus, esim. tilat kauppakeskuksien lähelle tai sinne, missä ihmiset muutenkin Toiminnan hajauttaminen/ jalkauttaminen. Jos asiakaspohja on riittävä, voidaan kokoontua pienillä asukastaloilla jne. Kun väestö ikääntyy, lähipalveluille tulee enemmän tarvetta. Vietävä palvelut sinne, missä ihmiset ovat. Jalkautuminen sinne missä nuoret/miehet ovat. Lähdettävä hakemaan ihmisiä siellä missä ovat Alko kirjastoon? Kansalaisopisto Alkon viereen? Eroon sairaala-/kouluarkkitehtuurista, enemmän mukavuutta ja muunneltavia tiloja. Jotain varmasti voitaisiin tehdä ilman että on resurssiongelma Tilat käyttöön! Ohjelmaton yhdessäolo on tärkeää tietylle joukolle.

3 NÄITÄKIN KEINOJA ON KOKEILTU TAI VOISI KOKEILLA Miehet tulevat lapsen kanssa esim. satutunteihin ja tutustumaan kirjastoon. Koiran salliminen kirjastossa / kirjastokoirat vetävät Tehdäänkö yritysyhteistyötä? Tapahtuman järjestämisen yhteydessä kustannetaan yhdessä ja näkyy markkinoinnissa. Lahjonta! Käräytä kaveri - saat palkkion! Lahjotaan tuomaan uusi käyttäjä toimintaan. Varhaisten omaksujien tavoittaminen, eräässä opistossa viritelty yhteistyötä Kyamkin kanssa - etsittäisiin uusia muotoja tavoittaa nuoret. Aktiivinen nuorison vapaa-aikaohjaaja laittoi alulle nuorten teatteriprojektin, jossa nuoret itse tekivät koko teatterituotannon kaikki prosessit. Mahdollisuus tarjottiin, pallo annettiin nuorille itselleen. Ystävänkortteja on annettu: lasten ja nuorten harrastuksissa ystävänpäivänä voi tuoda kaverin antamalla ystävän kortin (ts. kaveri päässyt tutustumaan kaverinsa harrastukseen). Asiakasraadilla on houkuteltu, tarjottu asiakasraadille ilmainen tutustumiskerta porkkanana. Kynnystä saatava aidosti matalammaksi niille, joilla aito tarve. Suomessa on paljon ihmisiä, joilla ongelmia lukemisen kanssa, materiaalin löytäminen voi olla ihan mahdotonta ja kirjasto voi siksi ahdistaa. Tämä asia on voitu sulkea kokonaan pois omasta elämänpiiristä. Tälle, sitä eniten tarvitsevalle porukalle, pitäisi räätälöidä palveluja. Yhteistyön kehittäminen kansalaisopiston ja kirjaston välillä, tiedonvaihto, yhteiset kurssit, tiedotus MITKÄ MUUT ASIAT VOISIVAT VAIKUTTAA? Kirjastossa miehiä käy enemmän kuin tilastot näyttävät, mutta he käyvät lukemassa lehden ja juomassa kupin kahvia - tämä ei näy tilastoissa. Tilastolliset erot: eri paikkakunnilla erilaisia traditioita. Jossakin kunnissa miehisempi kulttuuri. Muu tarjonta paikkakunnalla: jos on paljon urheiluseuroja, niissä on osallistujakunta miesvoittoista. Monta sukupolvea yhdessä on huomattu vetoavan miehiin. Miksi muskariryhmistä lähtien 20 % on poikalapsia? ja tämä tendenssi kulkee läpi kaikki iät? Tämä on siis jotain joka on meidän kulttuurissa Mihin muut menevät harrastamaan? Mikä on kodin esimerkki? Mitä pojalle valitaan harrastukseksi? Lapsena opitut kokemukset ja tavat Vapaa-ajan muutos: asiakkaan sitoutuminen pitkiin lukukauden kursseihin voi olla vaikeaa, halutaan intensiivikursseja. Voi tulla esim. muuttoja yms. mikä katkaisee harrastamisen / opiskelun. Miehet eivät ehkä kysy mielellään neuvoa. Miehet haluavat löytää itse ja jos eivät löydä, lähtevät pois. Onko kyseessä tiedon vai tarpeen puute? Ovatko miehet ei-käyttäjiä siksi etteivät he tiedä palveluista, vaikka sillä olisi heille tarjottavaa. Vai onko niin, että he tietävät ja tuntevat palvelun, mutta eivät silti halua käyttää sitä? Tempoillaanko turhaan, yritetäänkö luoda palvelua jota kukaan ei tarvitse? Suunnitteleeko tarjontaa sellaiset jotka eivät puhu samaa kieltä kohderyhmän kanssa?

4 KOHDERYHMÄÄN VETOAVA VIESTINTÄ Nuorten opinto-opas ja nettisivut! Yhteisön tuntemuksen ja verkoston hyödyntäminen. Miestyöntekijät somessa tavoittamaan kohderyhmiä. Esim. on toiminut keski-ikäisten naisten kohdalla. Miesten ja nuorten kursseista oma esite tai oma osio esitteessä. Trendit tuovat markkinointia, esim. japaniharrastus toi paljon nuoria! opistossa oli 50 harrastajaa Erityisryhmät, nuorten erityisryhmät: vertaismainostaja olisi hyvä, turvallisuuden tunteen välittäminen eteenpäin. Opistoissa opittava puhumaan miesten kieltä. Tarvittaisiinko tulkkeja? ONNISTUNEESTA VIESTINNÄSTÄ YLEISESTI Kun palvelu on hyvä ja onnistunut, tuo se mukanaan viestintähyötyä. Puskaradio toimii pikku hiljaa ja tuo lisää asiakkaita. Puskaradiota tulisi hyödyntää enemmän. Voidaan järjestää toimintaa tietylle kohderyhmälle, jolloin sana lähtee kiirimään. Uusien asioiden kokeileminen ja uusien kohderyhmien hakeminen on tärkeää. Tietoa tulisi hankkia taustaksi. Kokeiluissa ei kuitenkaan saisi olla välittömät tulospaineet, vaan uuden toiminnan kehittämisen tulee olla pitkäjänteistä, jotta ihmiset ehtivät rekisteröidä, että tällaista toimintaa on. Usein ensimmäisenä vuonna ei ole yleisöryntäystä. Myös tehdyn analysointi on tärkeää! Mennään sinne missä ihmiset on, esim. ostoskeskuksiin jakamaan esitteitä ja juttelemaan ihmisten kanssa. Vanhoja medioita ei tule väheksyä. Esim. Ylen Aamushowssa oli ruodittu eri kursseja. Paimion opiston nojatuolimatka italiaan oli päätynyt ruodittavien mukaan. Aluksi kurssilla ei ollut osallistujia, mutta ohjelman jälkeen oli. Kulttimaineen saaminen Henkilökohtainen markkinointi on välttämätöntä ainakin pienillä paikkakunnilla. Todella pienillä paikkakunnilla voi kurssin vetäjä mennä ovelta ovelle keräämään porukan kasaan. Koulutusta pidetään konservatiivisena alana. Ei voida markkinoida samalla tavalla kuin huvipuistoa, vaan odotetaan tiettyä konservatiivisuutta. Kaupallisella puolella on aina perusasiakas ja siitä on pidettävä kiinni. Jos markkinointi ei kolahda tälle ryhmälle ja he kaikkoavat, tulee vaikeaksi saada tätä ryhmää takaisin. Perusasiakasta ei saa säikyttää pois. Eri kanavien kautta tavoittaa eri ihmisiä. Hyödynnetään niitä ihmisiä, jotka tuntevat kaikki ja jotka tuntevat eri harrastusporukat. Hullun maine hyvässä: näkyminen niissä paikoissa, joissa kukaan ei uskoisi kirjaston tai kansalaisopiston näkyvän. Esim. 1: Nurmijärven kirjastoauto meni uimarannalle. Oli paljon lapsia satutunnilla! Esim. 2: Kirjasto oli mukana hyvinvointi-illassa. Paikalle tuotiin jumppakirjat ja jumppadvd:t. Kokemus oli positiiivnen, vaikka lainoja ei tullutkaan. Esim. 3: Toisaalta on tärkeää myös miettiä, miten näkyy: Helsinki pridessa Helsingin kirjasto jakoi kondomeja. Onko tämä se mihin halutaan, että assosioidaan? Olisiko voinut jakaa jotain muuta? Erottautuminen: 20-luvun lopun bussi

5 Menkää kimppaan! Lähtekää mukaan olemassa oleviin tempauksiin, kuten Siivouspäivään, ravintolapäivään jne. Mikä rooli voisi olla tällaisissa kirjastoilla ja kansalaisopistoilla? Täytyy olla aktiivinen ottamaan yhteyttä. Opettajissa on ehkä sukupolvien ero: nuori opettajapolvi ottaa yhteyttä viestintävälineisiin ja saa läpi juttujaan helpommin. Somen hyödyntäminen sekä markkinoinnissa että oppimisympäristössä. Myös kurssien vieminen someen. Osaajia olisi koulutettava. Opiston / kirjaston markkinointi on yhteistyötä. Jokainen voi vaikuttaa facebookissa postaamalla juttuja ja näin ne voivat lähteä lentoon, esim. kirjaston youtube-videon leviäminen somessa. Some on samalla myös asiakaspalvelukanava, nopea sellainen. Esim. Twitterissä pitää vastata nopeasti. Vaikka kaikki eivät ole somessa, siellä on paljon vaikutusvaltaisia ihmisiä, joiden kautta viestit leviävät nopeasti sekä hyvässä että huonossa. Pitää vastata asiallisesti. Some ja verkkopalvelut on nyt se juttu. Tiedotusvälineisiin on oltava suhteet kunnossa. Toisaalta emme voi hallita julkisuutta. Toimittajalla on omat intressit, joihin meillä ei ole sanan valtaa. Tiedottamisen kieli tärkeä (millaista kieltä käytämme). Esim. hyvä projekti ei kiinnosta ketään, jos siitä kerrotaan liian vaikeasti. Human interest ja hömppä ovat lähellä toisiaan? Esim. lukukoira myy! Näitä kannattaa käyttää hyväksi tiedottamisessa. Vuosikertomukset ovat usein tylsiä (ts. raportti rahoittajalle, jolla osoitetaan toiminta). Sen lisäksi tulisi olla asiakkaille suunnattu vuosikatsaus (visuaalinen, esim. kirjaston vuosikatsauksessa muitakin kuin kuvia kirjahyllyistä). Asiakkaat ja heidän kokemukset. Asiakkailla on puskaradio. Kouvolassa oli pelinkehitysprojekti, jossa viisi nuorta tuli peliprojektinsa kanssa kirjastoon. Kirjastoon sai tulla katsomaan pelinkehitystä. Kutsuttiin nuoriakin paikalle. Saatiin uusia asiakkaita, mutta ei tarvinnut itse tehdä mitään. Maine kiirii, esim. soitinten rakentaminen kiinnostaa. Oli väline mikä hyvänsä, pitää olla sisältöä! Kirjastolla on aina ollut paljon kysyntää, nyt kilpaillaan kaiken vapaa-ajan kanssa. Aiemmin markkinointia ei nähty tarpeelliseksi. Nyt on uudestaan tuotava esiin sellaisia asioita, mitä kaikkien pitäisi tietää. Esim. kävelysauvojen ohessa edelleen on kirjojakin Isoissa kaupungeissa kaupungin opistosta kirjoitetaan, se koetaan ehkä yhteiskunnalliseksi. Yksityisestä opistosta ei kirjoiteta, sen viestintä helposti hukkuu muuhun. Some ei välttämättä ole tehokas, kun kaikki siellä toimivat. Olisiko kaunis hieno kirje toimivampi? Järjestä lehdistötilaisuus! Kirjastot ja opisto on eri tilanteessa. Opiston kursseja osataan odottaa. Kirjasto joutuu tekemään enemmän markkinoinnin suhteen. Markkinointia täytyy tehdä eri väyliä pitkin eri kohderyhmille. On oltava hyvät välit paikallislehteen. Itse voi tarjota valmiita juttujakin, pienillä paikkakunnilla menee helposti läpi. Markkinointiajattelu: kaikki eivät ole potentiaalisia asiakkaita. Ketkä kuuluvat ja miten heille kehitetään palveluita. Kaikkia ei voi saada, 100 % ei kuitenkaan käytä. Tämä on moneen kertaan tutkittu juttu. Ihmiset tietävät hyvin mistä kirjasto löytyy ja mitä se tarjoaa sekä suhtautuvat positiivisesti, mutta ei juuri nyt tarvitse sen palveluita. Toisaalta kun tarvitaan, sitä uskalletaan lähestyä. Tämä on monissa tutkimuksissa osoitettu.

6 MISTÄ TIETOA KOHDERYHMÄSTÄ? Kyselyiden aika on ohi. Niihin vastaavat aina samat ihmiset, avoimiin vastauksiin ei saada mitään. Syvähaastattelut ja ilmiöiden laajempi seuraaminen toisi paremmin tietoa. Nuorisobarometri: tuo esiin suuria muutoksia, joita ei muuten saa esiin. Ajan hermoilla pysyminen On tehty OKM:n hankerahalla pieni kysely, markettien edessä, fb:ssa ja kunnan nettisivuilla. Tuloksena oli, että palvelu tunnetaan ja että se on erinomaista! Kirjastossa okm:n ja avin rahoja voi hakea kerran vuodessa, suositaan yhteistyökuvioita amk:n ja yliopistojen kanssa. Espoossa opinto-ohjaaja tekee tiivistä yhteistyötä lukion kanssa jne. Metropolian innovaatioprojektiin. Kävi ilmi, etteivät nuoret tiedä mitään mitä opisto tekee. Tulos oli, ettei opinto-opas kiinnosta heitä. Siksi tehtiin Young ones -opas ja nettisivu. Oph:n rahoittama projekti alkamassa, jossa tutkitaan nuoria. Nuoret tarkoitus ottaa mukaan suunnittelemaan. Ideana on, ettei tieto tulisi aikuisilta, että sinun täytyisi tulla mukaan. Vaikka kyselyissä on ongelmia, silti ei-käyttäjille kohdistettu kysely toisi tietoa. Tarpeeksi iso otos olisi tärkeä. Pääkaupunkiseudulla on tehty näitä tutkimuksia aina silloin tällöin. Kannattaa ottaa yhteyttä niihin, jotka ovat tehneet ja kysyä miten ovat tehneet. AJATUS: Kun halutaan saavuttaa uusia asiakasryhmiä, ja kehittää ihmisiä kiinnostavia sisältöjä, rajojen yli hyppiminen ja uusien mahdollisuuksien kokeileminen voi olla hyvä. Toisaalta voiko tämä muodostua ongelmaksi, jos tehdäänkin jotain ihan erityyppistä palvelua kuin mikä perustehtävä on ollut. Jos kaikki tarjoavat kaikkea, onko siinä mitään järkeä? Onko pointti se, että saadaan asiakaskäyntejä vai pitäisikö toteuttaa sitä oikeaa tehtävää? Entä voiko tehtävä jäädä ajasta? Mikä on perustehtävämme muuttuvassa ajassa? Onko kaikki hyvin, jos tullaan kirjastoon pelaamaan palloa?