Sallan kunta 9M Sallan luontomatkailusuunnitelma

Transkriptio

1 Sallan kunta 9M Sallan luontomatkailusuunnitelma

2 Sallan luontomatkailusuunnitelma 2 (24) JOHDANTO Salla on kasvava luontomatkailukunta. Hyväksytyssä Lapin matkailustrategia :ssa Salla lukeutuu keskivahvoihin matkailualueisiin. Sallassa Matkailun kehittämistä ohjaa Sallatunturi 2020 kehittämisohjelma, jonka tavoitteena on nostaa Sallan matkailijamäärät kolminkertaisiksi vuoteen 2020 mennessä. Mm. poro-, koira- ja kelkkasafarien, sekä viime vuosina yhä enemmän mönkijä- ja kelkkasafarien kysyntä on kasvanut. Tähän on johtanut matkailualalla yleinen kehitys, jossa ohjelmapalvelujen ja aktiviteettien merkitys on noussut majoitusta tärkeämmäksi tekijäksi matkailijoiden houkuttelussa. Maastohiihto on vahva virkistys- ja matkailutuote, joka perustuu reittien olemassaoloon. Puhtaasti retkeilyreitteihin perustuva omaehtoinen retkeily on vakiinnuttanut roolinsa matkailu- ja vapaa-ajan tuotteena, mutta Sallan retkeilyreitit eivät ole tulleet niin tunnetuiksi, että alue kilpailisi tunnetuimpien retkeilyalueiden kanssa tasavahvasti kävijämäärien osalta. Sallan raja-aseman avaaminen on luonut mahdollisuuksia Suomen ja Venäjän välisen turismin kasvulle molemminpuolisesti. Julkisuuteen on myös noussut Salla- Alakurtti-ratahanke, jossa kunnostettaisiin Kemijärvi-Salla rataosuus ja rataa jatkettaisiin Murmanskiin saakka. Suomulle on suunnitteilla lentomäki, joka toteutuessaan yhdistäisi Suomun kansainväliseksi harjoittelu- ja kilpailukeskukseksi yhdessä Ounasvaaran, Sallan ja Rukan kanssa. Matkailullisten tarpeiden ohella suurimpia paineita uuteen Venäjän puolelle avattavan ratayhteyteen luovat energia-, puunjalostus ja kaivosteollisuuden tarpeet. Henkilöliikenteen jatkaminen Sallaan saakka avaisi luontomatkailulle aivan uusia edellytyksiä. Kaikki tämä on johtanut siihen, että kovimman kasvupaineen alla oleville alueille on laadittava metodeja, joilla voidaan mitata ja hallita luontomatkailun kestävää kehitystä. On kysymys varautumisesta matkailun kehitykseen myös pitkällä aikavälillä. Kun palveluita ja tuotteita suunnitellaan kestävän kehityksen periaatteet huomioiden, voidaan turvata sellaisen matkailukeskuksen kehittyminen, jossa kestävyys näkyy todellisena arvona, ei pelkkänä ohjelmallisena julistuksena. Sallatunturin alueen lisäksi myös Etelä-Sallassa voi odottaa luontomatkailun lisääntymistä ja siihen tulee varautua esim. hyvillä ja hyväkuntoisilla reiteillä. Oulangan kansallispuistosta yli puolet sijaitsee Sallan kunnan alueella ja puisto on merkittävimpiä Itä-Lapin luontomatkailun vetovoimatekijöitä. Oulangan kansallispuistolla on PAN Parks-säätiön kestävän luontomatkailun sertifikaatti. Myös Kuusamon lentokenttä sijaitsee lähellä Sallaa. Tämä luontomatkailusuunnitelma keskittyy Sallatunturin matkailukeskuksen ympäristöön ja Etelä-Sallaan lukuun ottamatta Oulangan kansallispuistoa. Suunnitelma on kaksijakoinen; siinä esitetään reitistötarpeet Etelä-Sallan osalta sekä laaditaan kestävän kehityksen mukaiset mittarit Sallatunturin vilkkaammassa käytössä oleville reiteille. Suunnitelmassa esitetään myös seuranta.

3 Sallan luontomatkailusuunnitelma 3 (24) Suunnittelualueen sijainti Tässä suunnittelutyössä luontomatkailua tulkitaan siten, että kaikkea luontoon perustuvaa matkailua pidetään luontomatkailuna. Myös esim. moottorikelkkailu on luontomatkailua. Luontomatkailun kestävyyttä voidaan arvioida luonnon (ekologinen), asiakkaiden ja paikallisten asukkaiden (sosiaalinen) ja kannattavuuden näkökulmista (taloudellinen kestävyys). Tilaajana työssä on ollut EU:n Interreg- ohjelmasta rahoitettu Sallan luontomatkailun kehittämisprojekti, jonka haltija on Sallan kunta ja projektipäällikkönä Sallan kunnasta Erkki Oikarinen. Projekti on rinnakkainen Venäjän puoleisen EU:n TACIS-rahoitteisen Kutsan luontomatkailun kehittämisprojektin kanssa. :ssä työstä on vastannut projektipäällikkö Saija Miettinen ja asiantuntijoina ovat toimineet projektipäällikkö Jari Laitakari sekä osastopäällikkö Tommi Tenno. Arvokkaita tietoja on saatu alueen luontomatkailuyrittäjiltä, Sallan kunnan reittivastaavilta ja Metsähallituksessa luonnonsuojelualueiden luontomatkailusuunnitelmaa sekä hoito- ja käyttösuunnitelmaa kehittäneiltä. Lokakuussa 2007 työtä esiteltiin Sallan kunnan järjestämässä matkailuseminaarissa ja marraskuussa Venäjän Kirovskissa järjestetyssä matkailuseminaarissa.

4 Sallan luontomatkailusuunnitelma 4 (24) SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ SALLA LUONTOMATKAILUKOHTEENA SALLAN LUONTOMATKAILUN KEHITTÄMISNÄKYMÄT JA TAVOITTEET KUINKA TAVOITTEET SAAVUTETAAN / KEHITTÄMISTOIMENPITEET SALLATUNTURIN ALUEEN KESTÄVÄN LUONTOMATKAILUN KEHITTÄMINEN SALLATUNTURIN LUONTOMATKAILUN NYKYTILANNE SALLATUNTURIN ALUEEN SUUNNITELMAT Sallatunturi 2020 kehittämisohjelma (Sallan kunta) Sallatunturin osayleiskaavaehdotus (Sallan kunta) Aatsinki-Onkamo-Peuratunturi-Suksenpaistama-Miehinkävaara, Natura-alueiden hoito- ja käyttösuunnitelma (Metsähallitus) Muut suunnitelmat KESTÄVÄ LUONTOMATKAILU SALLATUNTURIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN MITTARIT JA TOIMENPITEET ETELÄ-SALLAN REITISTÖTARPEET NYKYTILANNE REITTIPUUTTEET JA NIIDEN KORJAAMISEHDOTUKSET ETELÄ-SALLAN SUUNNITELMAT JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET YHTEENVETO TOIMENPIDE-EHDOTUKSISTA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET ETELÄ-SALLAN OSALTA KESTÄVÄN LUONTOMATKAILUN MITTARIT SALLATUNTURIN ALUEEN OSALTA Liite: Sallatunturin retkeilyreitistön kulumis- ja roskaantumistutkimus (Metsähallitus)

5 Sallan luontomatkailusuunnitelma 5 (24) 1 YLEISTÄ 1.1 Salla luontomatkailukohteena Suurelta osin Sallan kunnan alueella sijaitsevat Pohjois-Euroopan suurimmat erämaa-alueet Tuntsa, Naruska ja Oulangan kansallispuisto. Sallan kunta on pidetty luontomatkailukohde. Matkailijat arvostavat Sallassa rauhallisuutta, mukavaa pienuutta ja omaleimaisuutta. Sallassa toimii 9 luonto-ohjelmia tarjoavaa yritystä. Sallassa on matkailijamääriin nähden hyvä, mutta vajaalla käytöllä oleva reittipalveluvarustus ja rakenne. Eniten matkailijoita käy Sallatunturin alueella, jossa on kesäisin laaja patikkareittiverkosto ja talvisin mm. hyvät huolletut ladut sekä laskettelukeskus. Sallassa on paljon ulkoilureittejä, jotka ovat pääosin hyväkuntoisia. Valtakunnallinen UKK-reitti kulkee Sallan läpi pohjois-eteläsuuntaisesti. Pohjois-Sallassa, mm. Tuntsan erämaa-alueella kulkeva UKK-reitti alkaa Savukosken Tulppiosta. Hoidettuja latuja Tuntsan alueella ei ole. Naruskasta Tuntsan Pirtille sekä Tulppioon johtavat moottorikelkkaurat. Etelä-Sallassa sijaitsevalla Hautajärvellä UKK-reitin nimi muuttuu Karhunkierrokseksi. Karhunkierros on Suomen suosituin ja tunnetuin vaellusreitti. UKK-reitti kulkee Sallassa osin metsäpolkuja ja osin teitä pitkin. Reitin linjausta ja merkintöjä muutettiin vuonna 2004 ja uudet reittimerkit näkyvät pääsääntöisesti myös talvella. Kosteimmat paikat ovat pitkostettuja, mutta ne ovat vaihtelevassa kunnossa. Reittiä huoltaa valtion mailla Metsähallitus ja yksityismailla Sallan kunta. Moottorikelkkauria ja reittejä Sallan alueella on 512 km, joista virallisia reittejä on 56 km. (Edita ja Metsähallitus: Suomen retkeilyopas 2007.) Vuonna 2007 laaditun Sallatunturi 2020 kehittämisohjelman ja Sallatunturin osayleiskaavaehdotuksen asettamana tavoitteena on kasvattaa Sallan matkailijamäärät kolmenkertaiseksi vuoteen 2020 mennessä. Tämä kehitys tulee tehdä säilyttäen mahdollisimman paljon matkailijoiden Sallassa arvostamia piirteitä: omaleimaisuus ja aitous, rauhallisuus, luonto, laatu, hyvät rinteet ja ladut, sekä toimivat palvelut. Tässä suunnitelmassa kehitetään kestävää luontomatkailua. Kestävyyttä arvioidaan kolmesta eri näkökulmasta: ekologisesta (luonnonsuojelu), sosiaalisesta (paikalliset yhteisöt ja asiakkaat) ja taloudellisesta (toiminnan kannattavuus). Suunnitelmassa määritetään kriteerit kestävyydelle ja menetelmät niiden seurannaksi ja toimenpiteet kestävän luontomatkailun edistämiseksi. 1.2 Sallan luontomatkailun kehittämisnäkymät ja tavoitteet Sallan raja-aseman avautuminen, ohjattujen luontomatkailupalveluiden yhä lisääntyvä kysyntä, mahdolliset uudet ratahankkeet, Suomulle suunnitteilla oleva lentomäki jne. avaavat Sallan luontomatkailulle aivan uusia edellytyksiä. Venäjän rajan avautuminen ja ylipäätään rajayhteistyö on Sallalle suuri mahdollisuus, sillä Venäjän läheisyys on Sallalle ehdoton vetovoimatekijä ja tuotepotentiaali. Kun Sallan liikenneyhteydet paranevat ja Rovaniemen ja Kantalahden välille syntyy toimiva rautatieyhteys, luovat ne Sallalle aivan uudet mahdollisuudet. Helsingin ja Kemijärven välinen yöjunaliikenne aloitti uudelleen toimintansa helmikuussa Rautatieyhteyksiä korostaa vielä odotettavissa

6 Sallan luontomatkailusuunnitelma 6 (24) oleva fossiilisten polttoaineiden ja sitä myötä lentämisen voimakas kallistuminen, mikä lisää eittämättä raideliikenteen suosiota. Ilmaston lämpeneminen suosii Lapin keskuksia. On mahdollista, että tulevaisuudessa vain Lapissa ja vastaavilla korkeuksilla pystytään takaamaan lumivarmat olosuhteet. Sallan matkailun kasvun kannalta vuodepaikkamäärien voimakas lisääminen on avainasemassa. Majoituskapasiteetin kasvu suunnataan erityisesti kaupallisiin vuodepaikkoihin, lähinnä hotellimajoitukseen, sillä loma-asuntojen käyttöasteet jäävät kaupallista majoitusta pienemmiksi. Lisäksi kaupallisessa majoituksessa yöpyvät asiakkaat käyttävät suhteellisesti huomattavasti enemmän rahaa palveluihin. Kaupallisen kapasiteetin kasvu onnistuu, kun Salla hyödyntää optimaalisesti omat mahdollisuutensa ja huolehtii riittävästä tonttivarannosta ja kaava- ja kunnallistekniikasta sekä panostaa aktiivisesti yrittäjien ja investoreiden etsimiseen. (Sallatunturi 2020 kehittämisohjelma.) Eteläisen Sallan matkailun kasvuun vaikuttavat mm. Oulangan kansallispuisto ja Kuusamon lentokentän vetovoima. Sallatunturin aluetta tullaan kehittämään Sallatunturi kehittämisohjelmaan ja Sallatunturin osayleiskaavaan pohjautuen. Molemmissa suunnitelmissa tavoitteena on kasvattaa Sallan matkailu nykyisestä vuoteen 2020 mennessä kolminkertaiseksi. Kehittämisohjelman mukaisina kasvun mittareina ovat rekisteröidyt yöpymisvuorokaudet matkailun taloudelliset vaikutukset, välitön matkailutulo matkailun verotulovaikutukset vuodepaikat laatu Tavoitteen toteutuminen merkitsee keskimäärin kahdeksan prosentin vuotuista kasvua, mikä on noin kaksinkertainen koko Lapin matkailun viimeaikaiseen kasvuun verrattuna. Vuosi Rekisteröidyt yöpymiset, vrk Välitön matkailutulo, milj Verotulovaikutukset1, milj. 0,5 0,7 1,1 1,5 Vuodepaikat, kpl Palvelun laatua mitataan systemaattisesti käyttäen hyödyksi Matkailun edistämiskeskuksen laatuverkkoa. Laadun lähtömittaus tehdään vuonna 2008 ja vuonna 2010 sen tulisi olla 3,6 tai parempi ja vuonna 2015 vähintään 4,1 ja vuonna 2020 vähintään 4,5. (Sallatunturi 2020 kehittämisohjelma.) 1.3 Kuinka tavoitteet saavutetaan / kehittämistoimenpiteet Sallassa on matkailijamääriin nähden hyvä ja vajaalla käytössä oleva palveluvarustus ja - rakenne. Kehittämisen edellytyksenä on liiketoiminnan kasvu. Tähän voidaan vaikuttaa erityisesti kaupallisen majoituskapasiteetin lisäämisellä. Tärkeimmäksi kehittämistoimeksi on sen vuoksi otettava uusien investointien saaminen alueelle. Edellytyksiä voidaan luoda kaavoituksella ja maapolitiikalla, mutta on ryhdyttävä myös aktiivisiin toimiin uuden hotellikapasiteetin saamiseksi. (lähde: Sallatunturi 2020 kehittämisohjelma.) Tunturin alueella ovat satsaukset matkailun kehittämiseksi lisääntyneet jo v alussa. Aktiiviset markkinointi- ja myyntitoimenpinteet kohdistetaan nykyisin tärkeimmille markkinaalueille, joita ovat kotimaan lisäksi ensisijaisesti Alankomaat, Britannia, Venäjä ja saksankielinen Eurooppa. Tiedotusta kehitetään.

7 Sallan luontomatkailusuunnitelma 7 (24) Kehittämisohjelmassa on kuvattu ns. Salla-brändin tuotteita. Täyden palvelun tuotteet toteutetaan vuodenajan mukaisesti Sallassa käytetyillä aktiviteeteilla/ulkoilumuodoilla: vaellus, maastohiihto, poro, moottorikelkka, vetokoira, mönkijä, maastopyörä, kajakki/kanootti ja hevonen. Luonto-liikunta voidaan teemoittaa, voidaan järjestää luonnon katseluretkiä, lintubongausta tai merkittävät luontokohteet voidaan yhdistää alueen historiallisiin kohteisiin. Reittiverkosto on nykyiseen käyttöön kattava ja investoinnit kannattaa toistaiseksi keskittää olemassa olevaan infraan ja sen ylläpitämiseen. Ylläpidolla tarkoitetaan esimerkiksi seuraavaa: reittien avoimena pitäminen, varvikoituneiden reittien raivaaminen, opasteiden ja viittojen huolto, olemassa olevien pitkospuiden, laavujen ym. rakenteiden kunnossapito. Kulutukselle alttiita (mutta myös umpeen kasvavia) reittejä voi myös sorata (mielellään jo ennaltaehkäisevästi), jotta maapohja ei kulu ja puiden juuret eivät tule esiin. Sorauksella myös polun leveys pysyy hallinnassa. Sorauksessa käytetään mieluiten lähialueen soraa, joka ei häiritsevästi erotu maastossa. Ylläpidon taso riippuu käytön määrästä kullakin reitillä. Tätä varten tulisi reitit luokitella esimerkiksi käyttäjämäärien mukaan, jotta investoinnit kohdistuisivat järkevästi. Myös matkailuyrittäjien näkemys tärkeistä reiteistä on otettava huomioon. Vasta toissijaisesti, käytön lisääntyessä tulee kyseeseen uusien reittien ja muun reitti-infrastruktuurin rakentaminen. Eteläisen Sallan matkailun kasvuun vaikuttavat mm. Oulangan kansallispuisto ja Kuusamon lentokentän vetovoima. Luontomatkailun leviämiseksi kansallispuiston rajojen ulkopuolelle tarvittaisiin kuitenkin luontomatkailupalveluiden kehittämistä, markkinointia, sekä mahdollisesti reittien kohentamista ja uusien rakentamista. Matkailijamäärien kasvu tulee pohjautumaan kehittämisohjelman toimenpiteisiin. Kehittämisohjelman ja Sallatunturin osayleiskaavan konkretisoituessa matkailijamäärät kasvavat tavoitteiden mukaisesti kolminkertaisiksi, ja luontomatkailun kysyntä tulee entisestään keskittymään Sallatunturin alueelle. Kasvu lisää mahdollisuuksia lisätä elinkeinotoimintaa itsepalvelun rinnalle entistä enemmän etenkin Sallatunturin alueelle. Luontomatkailuyritystoiminta on maksullista ja ohjattua ja mahdollisimman paljon paikallisten matkailuyrittäjien tarjoamaa. Tarjontaa tulisi lisätä vähintään samassa suhteessa kasvun kanssa. Luontomatkailukohteita ja -tuotteita kehitettäessä tulisi niiden mieluiten olla helposti saavutettavissa majoituskohteista. Matkailun kasvu pohjautuu kehittämisohjelman toimenpiteisiin, mutta erityisesti luontomatkailunäkökulmasta on kehittämistoimenpiteitä esitetty Etelä-Sallan osalta tämän suunnitelman kohdissa 3.2 ja 3.3 (yhteenvetotaulukko ja -kartta kohdassa 4.1). Matkailun kasvaessa on huomioitava kestävä kehitys. Kehittämistoimenpiteitä Sallatunturin ympäristön osalta on esitetty kohdassa 2.4 ja kestävän kehityksen mittarit kohdassa 4.2. Etelä-Sallan osalta toimenpide-ehdotukset pohjautuvat kehittämisohjelma 2020:een, Sallan kunnan reittien puutekartoitukseen sekä Sallan kunnan reitistöistä vastaavien ja matkailuyrittäjien haastatteluihin.

8 Sallan luontomatkailusuunnitelma 8 (24) 2 SALLATUNTURIN ALUEEN KESTÄVÄN LUONTOMATKAILUN KEHITTÄMINEN 2.1 Sallatunturin luontomatkailun nykytilanne Sallatunturin yleistilanne on, että reittejä ja toimijoita on suhteessa enemmän kuin vuodepaikkoja. Matkailijoita käy vuodessa Sallatunturin alueella noin ja vuodepaikkoja on tällä hetkellä noin 2600 kpl. Matkailijoista noin 30 % on ulkomaisia, joista suurin ryhmä ovat hollantilaiset. Latuverkoston pituus on 115 kilometriä, joista hoidettuja on 81 km ja vaelluslatuja 34 km. Valaistuja latuja on 35 km. Osa latuverkostosta sijoittuu luonnonsuojelualueelle. Alueen halki kulkee moottorikelkkauria ja reittejä. Sallatunturin kautta kulkee valtakunnallinen UKK-kävelyreitti. Lisäksi tunturin alueella on 16 erilaista paikallista patikointireittiä. Laskettelukeskuksessa on 10 rinnettä ja 4 hissiä. Myös melojien keskuudessa arvostetut melontareitit ovat lähettyvillä, esim. Aatsinkijoki. Kuva 1: Sallatunturin alueen reittiverkostoa (Sallan kunta).

9 Sallan luontomatkailusuunnitelma 9 (24) 2.2 Sallatunturin alueen suunnitelmat Sallatunturin alueen kehittämiseksi on vuonna 2007 laadittu seuraavat suunnitelmat Sallatunturi 2020 kehittämisohjelma (Sallan kunta) Tavoitteena kolminkertaistaa Sallan matkailu vuoteen 2020 mennessä Yhdeksi painopisteeksi Sallan matkailun maankäytön osalta on valittu vyöhyke Poropuisto-Sallatunturi-kirkonkylä Kehittämisen painopisteitä ovat mm.: Matkailijamäärien lisääminen mm. tehokkaamman myynnin ja tiedotuksen avulla Täyden palvelun luontotuotteiden kehittäminen eri kohderyhmille ja vuodenajoille Koulutusta (kansainvälistyminen sekä ohjelmapalvelupainotteinen liikunnanohjaus) Matkailukeskuksen laadun kehittämisohjelma DQN (Destination Quality Net) Matkailuyritysten yhteistyölle luodaan kiinteät puitteet ja palkataan matkailukoordinaattori Infrastruktuuri-investoinnit, mm. kevyen liikenteen väylä Poropuisto-Sallatunturikirkonkylä Aktiiviset markkinointi- ja myyntitoimenpiteet kohdistetaan nykyisin tärkeimmille markkina-alueille Suomi Alankomaat, Britannia, Venäjä ja saksankielinen Eurooppa Sallatunturin osayleiskaavaehdotus (Sallan kunta) Tavoitteena vuodepaikkojen kolminkertaistaminen Kaavassa keskitetty lisää majoitustiloja tunturin viereen sekä Pyhäjärven ja Hangasjärven ympäristöihin. Poropuisto ohjelmapalvelupainotteinen alue Hiihtokeskuksen vieressä huoltoaseman aluevaraus jossa moottorikelkat voivat asioida Pyhäjärven lähellä tien länsipuolella matkailupalvelujen alue mk-matkailua täydentämään Keselmäjärven ympäristö rauhoitettu kelkkailulta Uusi tien ylitys- ja alituspaikka Kaavassa on esitetty uusien reittien yhteystarpeet karkeasti: - Pyhäjärven ympärille hiihto/vaellusreitti ja mk-reittien täydennykset - Hangasjärven eteläpuolella reittejä yhdistävä hiihto/vaellusreitti - Iso-Pyhätunturilla ja sen itäpuolella yhdistävät hiihto/vaellusreitit - Hoito- ja käyttösuunnitelmassakin esitetty poro- ja koiravaljakkoreitti - Kirkonkylän ja Poropuiston välinen pyörätievaraus tien itäpuolella ja Keselmäjärven rannassa

10 Sallan luontomatkailusuunnitelma 10 (24) Kuva 2: Sallatunturin osayleiskaavaehdotus.

11 Sallan luontomatkailusuunnitelma 11 (24) Aatsinki-Onkamo-Peuratunturi-Suksenpaistama-Miehinkävaara, Natura-alueiden hoito- ja käyttösuunnitelma (Metsähallitus) Hoito- ja käyttösuunnitelmalla asetetaan Natura-alueiden hoidon ja käytön tavoitteet sekä varmistetaan, että alueiden luonnonsuojelulliset arvot eivät vaarannu. HKS:ssä alueet on jaettu kahteen vyöhykkeeseen: I Syrjävyöhyke Syrjävyöhyke säilytetään mahdollisimman luonnontilaisena. Sinne ei rakenneta uutta palveluvarustusta. Alueella liikkuminen on kuitenkin sallittua jokamiehenoikeuksien mukaisesti. Suurin osa Natura-alueista on syrjävyöhykettä. II Virkistysvyöhyke Virkistysvyöhykkeelle sijoittuu pääosa alueen retkeilykäytöstä ja sitä palvelevista reiteistä ja rakenteista. Myös kaupalliset ohjelmapalvelut ja järjestetyt tapahtumat ohjataan tälle vyöhykkeelle. Tulen tekeminen on sallittu ainoastaan tulentekopaikalla. Kuva 3: Natura 2000-alueiden vyöhykkeet, sinisellä vinorasteroinnilla vyöhyke II. ( Metsähallitus 2006, Maanmittauslaitos 1/MYY/06).

12 Sallan luontomatkailusuunnitelma 12 (24) HKS:ssa esitettyjä toimenpiteitä: Pieniä muutoksia moottorikelkkaurien linjauksiin Moottorikelkkauria muutetaan virallisiksi moottorikelkkareiteiksi Patikointireittejä parannetaan ja jatketaan rengasreiteiksi Poro- ja koiravaljakkoreitit muodostetaan muista reiteistä erillisiksi reiteiksi Aatsinki-Onkamon alueelle luodaan uusi poro- ja koiravaljakkoreitti (vasen kuva alla) Toinen uusi suojelualueelle sijoittuva reitin osa muodostetaan Peuratunturin alueelle (oikea kuva alla) Kuvat 4 ja 5: Hoito- ja käyttösuunnitelman uudet poro- ja koiravaljakkoreitit (Metsähallitus, 2007) Muut suunnitelmat Edellisten kolmen suunnitelman lisäksi Itä-Lapin maakuntakaavassa on moottorikelkkareitin yhteystarpeena esitetty reitti Sallatunturilta Pyhätunturille (kuva 9). Sallan rajan avauduttua Venäjän rajan ylittävä yhteistyö lisääntyy ja myös Venäjän Kutsan luonnonsuojelualueelle tullaan laatimaan luontomatkailusuunnitelma. Salla-Alakurtti reittihankkeessa rakennetaan tieliikennelain mukainen moottorikelkkareitti Kelloselän Puukkokankaalta Saijan kylän kautta Savukosken ja Sallan kunnanrajalle. Reitin pituus on 29 kilometriä. Jo olemassa oleva reittiyhteys Ruotsin Pajalasta Rovaniemen, Kemijärven kautta Sallaan ja rajalta Alakurttiin valmistuva reitti merkitään yhteisellä reittitunnuksella, joka ideoidaan hankkeen aikana. ( Reittimerkinnässä ja markkinoinnissa voidaan hyödyntää jo aiemmin toteutunutta kaksivaiheista Arctic Trail hanketta, josta toteutusvaiheessa puuttuivat kunnolliset yhteydet Venäjälle. Salla-Alakurtti-ratahankkeelle ollaan perustamassa Suomen ja Venäjän yhteistä työryhmää. Hankkeessa kunnostettaisiin Kemijärvi-Salla rataosuus ja rataa jatkettaisiin Murmanskiin saakka. Murmansk tarvitsee rataa mm. öljyn ja kivihiilen kuljetuksiin ja Sallalle se toisi työpaikkojen lisäksi päivittäisen henkilöjunaliikenteen. Sallan kunnan hallinnoimana käynnistyy Lapin Liiton rahoittama Salla ja Lappi osana kansainvälistä matkailuverkostoa-hanke, joka sisältää kotimaan ja Keski-Euroopan markkinoille suuntautuvia kehittämistoimenpiteitä. Hanke toteutetaan ajalla Kotimaan osiossa pyritään mm. koordinoimaan Matkalle Sallaan ry:n toimintaa, kokoamaan tapahtumia teemojen ympärille, kehittämään tuotteistoa hiljaiselle ajalle, luomaan verkkostrategia ja

13 Sallan luontomatkailusuunnitelma 13 (24) lisäämään yhtenäisyyttä viestinnässä. Keski-Eurooppa-osion tavoitteena on lisätä Lapin ympärivuotista matkailua kesächartereiden avulla. Matkanjärjestäjän ja Lapin matkailuyritysten muodostaman yhteistyöverkoston avulla on tarkoitus kasvattaa hollantilaisten kesächartermatkailijoiden määrä 2500 henkilöön vuonna (Lähde Vuoden 2008 alussa tehdyllä kaupalla sekä Holiday Club Resorts Oy:n että Sallan Tunturipalvelut Oy:n omistuksessa olleet hissi- ja rinnepalvelutoimintaa pyörittävän Kaunisharju Oy:n osakkeet siirtyvät Sallan kunnalle. Kaupan myötä Sallan kunta vahvistaa otettaan Sallan matkailupalvelujen kehittäjänä. Lisäksi Sallan kunta on ostanut Holiday Club Resortsilta matkailukeskuksen alueella olevan rakentamattoman tontin. Kauppa on osa kokonaisuutta, jolla sekä Holiday Club Resorts että Sallan kunta jatkavat panostustaan Sallan alueen matkailun kehittämiseen vapaa-ajan asumisen rakentamisen kautta. Aivan lomakeskuksen sydämessä sijaitsevalle tontille on suunniteltu kansainväliset mitat täyttävä keskushotelli. (Lähde Helsingin ja Kemijärven välinen yöjunaliikenne alkoi uudestaan helmikuussa Kestävä luontomatkailu Kestävän luontomatkailun suunnitelmalla pyritään varmistamaan, että luontomatkailun tuleva kasvu on ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää. Metsähallitus on laatinut luonnonsuojelualueille yhdeksän kestävän luontomatkailun yleistä periaatetta: luontoarvojen säilyminen ja luonnonsuojelu ympäristön kuormitus paikallinen kulttuuri ja perinteet asiakkaiden tietoisuus luonnosta ja kulttuurista mahdollisuus luonnossa virkistymiseen henkinen ja fyysinen hyvinvointi paikallinen talous ja työllisyys laadukas ja vastuullinen viestintä ja markkinointi toiminnan suunnittelu ja toteutus yhteistyössä Periaatteita noudatetaan luonnonsuojelualueilla tapahtuvassa matkailussa. Ne soveltuvat hyvin myös muualla harjoitettavan matkailun ohjaamiseen kestävälle pohjalle. 2.4 Sallatunturin kestävän kehityksen mittarit ja toimenpiteet Metsähallitus on laatinut luontomatkailun ympäristövaikutusten arviointiin yhteiset ja aluekohtaisesti valinnaiset mittarit, joita tässä suunnitelmassa sovelletaan Sallatunturin ympäristöön ja käyttöön sopiviksi. Mittarit on tarkoitettu luontomatkailun kestävyyden mittaamiseksi ja muutoksen arviointia varten. Työkalusta käytetään nimitystä hyväksyttävän muutoksen rajat (LAC - Limits of Acceptable Change). Kohdassa 4.2 esitetään taulukko mittareista ja niiden seurannasta, jonka tarkoituksena on toimia työvälineenä arvioitaessa kasvavan luontomatkailun kestävyyttä Sallatunturin lähialueella. Taulukko on tarkoitettu lähinnä Metsähallituksen alueesta vastaaville työntekijöille, kunnalle, matkailuyrittäjille ja paliskunnalle työkaluksi. Taulukko koskee luontomatkailuresursseja: luonto, reitit, rakenteet ja luontomatkailuyrittäjät. Liitteenä olevassa Sallatunturin retkeilyreitistön kulumis- ja roskaantumistutkimuksessa esitetään Metsähallituksen jo suorittamat mittaukset, sekä valitut koealat. Sallatunturin ympäristön maat ovat pääosin Metsähallituksen ja kunnan omistuksessa. Jo nykyisellään Metsähallitus suorittaa Sallassa valtion mailla mm. kävijämääräseurantaa, sekä

14 Sallan luontomatkailusuunnitelma 14 (24) ajoittain kävijätutkimuksia ja kuluneisuuden arviointia. Alueen huollosta vastaavat henkilöt valvovat alueen käyttöä ja rakenteiden kuntoa. Myös Metsähallituksen palautejärjestelmä on asiakkaiden käytössä. Kestävyyden seuranta ehdotetaan annettavaksi Metsähallituksen tehtäväksi, koska Metsähallituksella on laajin ammattitaito seurannan toteutukseen. Taulukosta selviää seuraava suositeltava seuranta-ajankohta. Kustannusten jako pitäisi tehdä maanomistuksen suhteessa. Toisaalta kustannusten jakamiseen tulisi osallistua myös matkailuelinkeinon, koska reittien käyttäjät ovat käytännössä matkailuyritysten asiakkaita. Matkailuyritysten osallistumispanos ohjattaisiin esim. latupoolien tai muiden yhteisesti muodostettujen organisaatioiden kautta. Erillisen maksun periminen kestävyyden mittaamista varten ei tulisi saamaan myönteistä vastakaikua. Kävijälaskennan ja kulumistutkimuksen perusteella Sallassa on vielä tällä hetkellä suhteellisen vähäiset kävijämäärät suhteessa reitteihin ja muuhun palveluvarustukseen. Lähiajan tärkeimpinä painopisteinä onkin nykyisten reittien ja opasteiden ylläpito. Riskinä on paikoitellen jopa reittien umpeenkasvu, jolloin reiteiltä on vaarana eksyä. Myös opasteiden määrään ja laatuun on syytä panostaa. Tavoitteena on lisätä reittien käyttäjämäärää. Kuva 6: Etelästä Ruuhitunturille nouseva polku on lähes umpeen kasvanut ja opasteet vaikeasti havaittavissa. Matkailun kehittämissuunnitelmien ja kaavoituksen tavoitteena on, että Sallan matkailu tulee kasvamaan. Jos matkailijamäärät tavoitteiden mukaisesti kolminkertaistuvat, on jo etukäteen pyrittävä ennakoimaan mihin luontoaktiviteettien ja palvelujen käytön kasvu kohdistuu. Oletettavasti kasvu kohdistuu lähinnä Sallatunturin lähireitistön alueelle. Paikallista

15 Sallan luontomatkailusuunnitelma 15 (24) luontomatkailuyritystoimintaa (maksullisia ja ohjattuja palveluja) tulisi lisätä vähintään samassa suhteessa kasvun kanssa. Taulukossa 2 on esitetty ensisijaiset luontomatkailun kestävyyden mittarit. Seuraavassa on lueteltu lisääntyvän luontomatkailun myötä huomioitavia asioita, joita mahdollisuuksien mukaan voi tulevaisuudessa ottaa mukaan mittareihin, sekä ehdotuksia koko Sallan kunnan alueen luontomatkailun edistämiseksi: Suoritetaan jatkuvaa kävijälaskentaa Kävijätutkimuksessa kysytään rahankäyttöä alueella Kävijätutkimuksessa selvitetään, kuinka paljon asiakas käyttää retkeilypalveluja: reittejä, laavuja, tulipaikkoja, jätehuoltoa. Samalla kartoitetaan minkä tyyppisiä toiveita kävijöillä on palvelujen suhteen. Selvitetään maisema-arvojen merkitys ja niitä uhkaavat tekijät kuten hakkuut, mastot ja muut rakenteet Ohjataan moottorikelkat ja mönkijät omille alueille ja reiteille Poroajelut ja koiravaljakkoretket tulee myös ohjata omille reiteilleen Aktiviteetit sijoittuvat pääasiassa Sallatunturin kehittämisohjelmassa esitetyille aluevyöhykkeille. Suurin osa aktiviteeteista ohjataan matkailukeskuksen palveluydintä lähinnä olevalle aktiivitoimintojen vyöhykkeelle. Reitit, palvelurakenteet ja matkailun ohjelmapalvelut ohjataan toiseksi tehokkaimman käytön vyöhykkeelle (luonnonsuojelualueella virkistysvyöhykkeelle). Matkailuneuvonta ympäri vuoden helposti saatavilla ja eri kielillä Tarkempia maastokarttoja alueelta Reittien sisääntulot houkutteleviksi Opasteet myös englanniksi tai symbolein (ei latukartta, hiihtoladulle, pohjoisrinteet ) Talkooleirit tuotteeksi; leireillä esim. pitkospuiden rakentamista ja reitin varsien puhdistamista roskista. Vieraat ja paikalliset yhdessä yrittäjien ja kunnan kanssa. Koulutusta (kansainvälisyys, opastoiminta) Julkisen liikenteen kehittäminen ja kannustaminen käyttöön Energiankulutus ja kierrätys huomioitava ennen kuin uutta rakennetaan Varaudutaan mahdollisiin uusiin reittikäyttäjiin (esim. maastorullaluistimet) ja uusiin välineisiin Teknologian hyödyntäminen, esim. internetistä ladattavat podcast / mp3 opasteet Sallan luontomatkailun kehittämisessä yhteistyö on tärkeää; sillä saavutetaan synergiaetuja. Yhteistyöllä matkailualue on vahvempi kilpailussa ja se on myös kestävän kehityksen mukaista.

16 Sallan luontomatkailusuunnitelma 16 (24) 3 ETELÄ-SALLAN REITISTÖTARPEET 3.1 Nykytilanne Etelä-Sallan osalta suunnittelualueena on Sallatunturin eteläpuolinen osa lukuun ottamatta Oulangan kansallispuistoa, jonne Metsähallitus on vuonna 2004 laatinut luontomatkailusuunnitelman. Etelä-Sallan olemassa olevat patikkareitit näkyvät kuvassa 7. UKKreitti kulkee myös Etelä-Sallan läpi. Kelloselän ja Hautajärven välinen osuus reitistä on pääosin hyvässä kunnossa ja maisemiltaan antoisa (ks. kuitenkin sivut 9-10). Etelässä reitti jatkuu Oulangan kansallispuistossa, jossa siitä käytetään nimitystä Karhunkierros. Karhunkierroksen lähtöpisteenä on Sallan kunnan alueella sijaitseva Hautajärvi. Hautajärven luontotalolta etelän suuntaan lähtevä polku on kunnossa, yksityismailla polun kunnosta vastaa kunta. Hautajärvellä sijaitsevan Hautajärven luontotalon toiminnasta vastaa Metsähallitus. Etelä-Sallassa sijaitsee myös Kalliovaaran retkeilypolku. Pitkoksin, portain ja silloin varustettu polku kulkee aluksi helppokulkuisella kankaalla lampien välissä ja nousee sitten Kalliovaaran vaikeakulkuisempaan maastoon. Reitin ylläpidosta vastaa Sallan kunta. (mm. Edita ja Metsähallitus: Suomen retkeilyopas 2007.) Kalliovaaran reitti johtaa hiidenkirnuille, jotka ovat maailman kolmanneksi suurimmat. UKK-reitin varressa Kalliolammen rannalla sijaitsee Aihkipetsin päivätupa. Lehtikorkian autiotupa sijaitsee Lehtikorkian laella, Sallatunturin ja Kemijärven välisen moottorikelkkauran lähellä. Tuvat ovat Metsähallituksen omistamia ja ylläpitämiä. (Edita ja Metsähallitus: Suomen retkeilyopas 2007.) Etelä-Sallan alueella sijaitsee myös kotia ja laavuja. 3.2 Reittipuutteet ja niiden korjaamisehdotukset Etelä-Sallan reittien puutekartoitus tehtiin marraskuussa Kartoituksen teki Sallan kunnan reittiluokittelija. Seuraavassa esitetään kartoitetut reittiosuudet, kartoituksessa havaitut puutteet sekä ehdotuksia puutteiden korjaamiseksi. Toimenpide-ehdotuksissa on huomioitu taloudellisuus. Ensisijaisesti tulisi parantaa eniten käytettyjä reittejä, mitä varten reitit tulisi luokitella esim. käyttäjämäärien mukaan. Myös vähemmän käytetyillä reiteillä eksymisvaara on kuitenkin minimoitava.

17 Sallan luontomatkailusuunnitelma 17 (24) Kuva 7: Etelä-Sallan patikointireitit katkoviivalla. Puutekartoitus on tehty oranssilla merkityille osuuksille. - UKK-reitti, Hautajärvi Aihkipetsi Reitti on paikoin aika huonosti havaittavissa Hautajärven ja Palotunturin välisellä alueella. Reittimerkkejä on kaatunut tai pensaiden peitossa varsinkin maanteiden varsilla. Muutamissa paikoissa polku on myös pensittynyt niin, että sitä on vaikea havaita ja vaarana onkin eksyä

18 Sallan luontomatkailusuunnitelma 18 (24) muille poluille tai kelkkareiteille. Reitin pohjoispäässä Palotunturin ja Aihkipetsin välisellä osuudella pitkospuut ovat osittain huonokuntoisia. -> Toimenpiteet: ensisijainen toimenpide reittimerkkien kunnostus ja esiin tuominen. Mahdollisesti pitkospuiden parannus ja pensittyneillä osilla reittien raivaaminen tai soraus. - UKK-reitti, Kolmiloukkosenvaara Hevosoja Paltsarikumpu Aihkipetsi Reitti on paikoin aika huonosti havaittavissa ja on vaarana eksyä muille poluille tai kelkkareiteille. Lisäksi reittimerkkejä kaatunut ja muutamissa paikoissa polku on myös pensittynyt niin että sitä on vaikea havaita. Myös pitkospuut ovat osittain huonokuntoisia. -> Toimenpiteet: ensisijainen toimenpide reittimerkkien kunnostus. Mahdollisesti pitkospuiden parannus ja pensittyneillä osilla reittien raivaaminen tai soraus. - UKK-reitti, Poropuisto-Siskelilampi-Aihkipetsi Reitillä ei erityishuomautettavaa. - Hiidenkirnujen (Kalliovaaran) patikkareitti Reitti on paikoin aika huonosti havaittavissa. Reittimerkintänä tummansininen on vaikeasti havaittavissa tummista puunrungoista. Varsinkin lähdettäessä näköalapaikalta kohti lähtöpaikkaa on vaarana eksyä risteäville poluille. Kallioiset osuudet ovat erittäin liukkaita märällä ja jäisellä kelillä. -> Toimenpiteet: ensisijainen toimenpide reittimerkkien muuttaminen paremmin erottuviksi, varoitus liukkaista kallioista ja turvaköyden asentaminen pahimpiin paikkoihin (vino kallio-osuus ja kirnut). Mahdollisesti kaiteiden tai rappusten rakentaminen pahimpiin paikkoihin. Etelä-Sallan halki kulkevat seuraavat moottorikelkkareitit: Ruuhitunturi-Hautajärvi-kunnan raja, jonka varrella on laavu ja Hautajärvellä kauppa Sallatunturi-Hautajärvi, jonka varrella on kota ja Hautajärvellä kauppa Ruuhitunturi-Suomujärvi-Suomutunturi, jonka varrella on laavu, tulipaikka ja Lehtikorkean autiotupa ( Hautajärveltä moottorikelkkareitti jatkuu Rukalle saakka. Moottorikelkkareitit ovat kunnan vastuulla ja hyvässä kunnossa. Niitä pyritään huoltamaan ympäri vuoden.

19 Sallan luontomatkailusuunnitelma 19 (24) Kuva 8: Etelä-Sallan moottorikelkkareitit. 3.3 Etelä-Sallan suunnitelmat ja toimenpide-ehdotukset Kehittämisohjelman 2020 yhdeksi matkailun maankäytön painopisteeksi on valittu vyöhyke Oulanka-Hautajärvi Suomulle on suunnitteilla lentomäki Itä-Lapin maakuntakaava. Kaavassa on moottorikelkkareitin yhteystarpeina esitetty reitti Sallatunturilta Pyhätunturille sekä Maaninkavaara-Suomu. Jälkimmäinen kulkisi osittain Etelä-Sallassa valtatien 5 myötäisesti (kuva 9). Maakuntakaavassa reittien kehittämisen painopiste on laatutason parantamisessa ja ominaisuustietojen taltioinnissa siihen muotoon, että ne palvelevat ohjelmapalveluyritysten, matkailun markkinoinnin ja käyttäjien tarpeita.

20 Sallan luontomatkailusuunnitelma 20 (24) Kuva 9: Itä-Lapin maakuntakaavan moottorikelkkailu- ja ulkoilureitit. (Itä-Lapin maakuntakaava, Kemijärvi Pelkosenniemi Posio Salla Savukoski. Lapin liitto, Rovaniemi 2003) Vuonna 2007 laadittua Sallatunturi 2020 kehittämisohjelmaa varten tehtiin luontomatkailuyrittäjien haastattelut, joiden perusteella on todettu seuraavat reitti- ym. tarpeet: uusi moottorikelkkareitti Hautajärvi Karhujärvi Suomu, jolloin yhdessä reitin Ruka- Hautajärvi-Ruuhitunturi-Suomu kanssa saataisiin n km:n kiertoreitti. Tämä reitti on osittain esitetty yhteystarpeena myös Itä-Lapin maakuntakaavassa. Hautajärvelle polttoainemyynti Aholanvaaran hiidenkirnujen reitiltä kesäpatikointireitti Oulangan kansallispuiston puolelle Hiidenkirnun metsäautotien parantaminen metsätieverkoston pitäminen kunnossa Aholanvaaran/Kalliovaaran Hiidenkirnuille johtava metsäautotie on huonokuntoinen ja se sijaitsee yhteismetsän maalla. Pääsyn helpottaminen hiidenkirnuille vaatisi tien kunnostamista yhteistyössä Sallan yhteismetsän/tien hoitokunnan kanssa. Hiidenkirnujen polku on Sallan kunnan vastuulla, ja käytännön työt on hoitanut Lapin ympäristökeskuksen ns. yty-miehet, jotka

21 Sallan luontomatkailusuunnitelma 21 (24) ovat töissä pääsääntöisesti kesäisin. Lisäksi taukopaikan wc:n paikka tulee siirtää, sillä sen sijainti on vedenottopaikan yläpuolella, vaikkakaan ei aivan vieressä. Edellä lueteltujen ja kohdan 3.2 toimenpiteiden toteuttamisen lisäksi tulisi keskipitkän aikavälin suunnittelussa arvioida ja mitata Sallan eteläosien reittien käyttöä ja suhteuttaa reittien ylläpitokustannusten tasoa käyttäjämäärään verrattuna. Arviointiin sisältyy lähialueilla toimivien yritysten esittämät tarpeet reittien käytettävyydestä. On siis ratkaistava tullaanko Sallan eteläosan reitit säilyttämään ylläpidon piirissä vai ei. Yhteenvetotaulukko ja kartta Etelä-Sallan reittien toimenpide-ehdotuksista esitetään kohdassa 4.1.

22 Sallan luontomatkailusuunnitelma 22 (24) 4 YHTEENVETO TOIMENPIDE-EHDOTUKSISTA 4.1 Toimenpide-ehdotukset Etelä-Sallan osalta Taulukko 1: Luontomatkailusuunnitelman toimenpide-ehdotukset Etelä-Sallan osalta. Hiidenkirnujen polku Reittimerkkien muuttaminen paremmin erottuviksi Varoitus liukkaista kallioista Taukopaikan wc:n siirtäminen Turvaköyden, kaiteiden tai rappusten rakentaminen pahimpiin paikkoihin Hiidenkirnuille johtava metsäautotie Metsäautotien parantaminen Metsätieverkon kunnossapito Hiidenkirnujen polku Oulangan Uuden kesäpatikointireitin rakentaminen kansallispuisto Hautajärvi Karhujärvi Suomu Uuden moottorikelkkareitin rakentaminen Hautajärvi Uusi polttoaineen myyntipiste UKK-reitti Hautajärvi Aihkipetsi Reittimerkkien kunnostus ja esiin tuominen Pitkospuiden parantaminen Pensittyneillä osilla reitin raivaaminen tai soraaminen UKK-reitti Aihkipetsi Kolmiukkosenvaara Reittimerkkien kunnostus Pitkospuiden parantaminen Pensittyneillä osilla reitin raivaaminen tai soraaminen

23 Sallan luontomatkailusuunnitelma 23 (24) Kuva 10: Luontomatkailusuunnitelman toimenpide-ehdotukset Etelä-Sallan osalta.

24 Sallan luontomatkailusuunnitelma 24 (24) 4.2 Kestävän luontomatkailun mittarit Sallatunturin alueen osalta Taulukko 2: Sallatunturin alueen kestävän kehityksen mittarit.