SUOMI KIRJALLINEN OSA KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMI KIRJALLINEN OSA KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 16.3.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN"

Transkriptio

1 SUOMI KIRJALLINEN OSA KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

2 1 TEKSTIN YMMÄRTÄMINEN 1.1 Lue tekstit 1.1a 1.1d ja vastaa niihin liittyviin kysymyksiin 1 25 valitsemalla asiayhteyteen parhaiten sopiva vaihtoehto. Merkitse valintasi lyijykynällä mustaten optiseen vastauslomakkeeseen. 1.1a Prinsessa Rohkea Hoitokodin olohuoneessa nojatuolit odottavat iltapäivän muistiryhmää, mutta pyöreän pöydän ääreen mahtuu. 27-vuotiaan lähihoitajan Janina Rintalan hoikkasormiset ja herkät kädet kertovat viittomin hänen tarinansa, jonka tulkki kääntää. Janina oli parin päivän ikäinen, kun hänen äitinsä ihmetteli, onko kaikki hyvin. Eräs saman sairaalahuoneen äideistä pudotti vahingossa lasisen tuttipullon. Muut vauvat pelästyivät räsähdystä ja alkoivat itkeä, mutta Janina ei. Jo kuuden kuukauden ikäisenä hänet vietiin kuulotutkimuksiin, mutta silloin ei vielä saatu selviä tuloksia. Varsinaisen kuurouden diagnoosin hän sai kymmenen kuukauden ikäisenä. Vanhemmat aloittivat heti viittomakielen opiskelun. Janina eli normaalin lapsuuden perheen esikoisena. Sisarukset kasvoivat kaksikielisiksi, sillä viittomat olivat ainoa koko perheen käyttämä kommunikaatioväline. Peruskoulun Janina kävi kuulovammaisille tarkoitetussa koulussa, jonne oli kotoa vain vartin kävelymatka. Peruskoulun jälkeen Janina valitsi lukion kahden muun kuulovammaisen tytön tavoin. He saivat tukea toisiltaan ja kahdelta tulkilta, jotka huolehtivat siitä, että lukio-opetus taipui myös viittomakielelle. Tyttöjä jännitti aluksi mennä samaan opetusryhmään kuulevien kanssa, mutta koulukaverit olivat hyvin kiinnostuneita heistä, sillä kuulovammaisuus oli koulukavereille täysin uusi asia. Myös opettajat pohtivat ennakkoon, miten kuurot pitäisi ottaa huomioon. Vähitellen kaikki lähti sujumaan. Koulukaverit olisivat halunneet opetella viittomakieltä, mutta lukio-opiskelu täytti päivät. Kuuroilla ei ollut aikaa opettaa eikä kuulevilla oppia. Koulun bileissä tytöt olivat mukana ilman tulkkia. Silloin luokkakaveritkin tulivat rohkeammin heitä tapaamaan. Kun kolmas lukiovuosi oli jo menossa, Janina ei vielä tiennyt, mitä tulevaisuudelta haluaisi. Häntä kiinnosti lääketiede. Tyttö tutki vaihto- 1

3 ehtoja ja löysi hammasteknikon ammatin. Hän haki hammasteknikon koulutukseen ja pääsi varasijalle. Koulutus olisi kuitenkin ollut kaukana kotikaupungista, eikä opiskelutulkkeja vielä 2000-luvun alussa helposti saanut. Hän päätti hakea lähihoitajakoulutukseen kotikuntansa lähellä sijainneen ammattiopiston ylioppilaspohjaiselle linjalle. Häntä onnisti myös opiskelutulkin kanssa, sillä tämä oli ennen tulkin ammattia kouluttautunut myös lähihoitajaksi, joten vaikeuksia lääketieteellisen sanaston kanssa ei tullut. Valmistuttuaan Janina työskenteli vuoden kuurojen palvelutalossa. Samalla hän haki töitä muualta. Hänet kutsuttiin haastatteluun vanhusten hoitokotiin. Haastattelun tuloksena hän aloitti hoitokodissa äitiysloman sijaisena. Sittemmin työpaikasta tuli vakituinen, ja nyt hän on työskennellyt samassa paikassa jo yli viisi vuotta. Työkavereista jo puolet osaa viittomia, ja suurin osa hallitsee sormituksen eli aakkoset sormimerkein. Myös asukkaat ovat sinut tilanteen kanssa. He tietävät, ettei Janina kuule. Hän osaa lukea huulilta, ja ainahan elekieli on käytössä. Yövuorossa, jossa työskennellään yksin, hänellä on mukanaan tulkki, joka toimii äänimaailman välittäjänä. Janina suhtautuu kuurouteensa mutkattomasti. Hänen mielestään pitää yrittää olla rohkea ja näyttää, mihin pystyy. Hänen esimiehensä on aina sanonut luottavansa Janinaan ja tietää, että hän pärjää. Monella työnantajalla on ennakkoluuloja kuulovammaisia kohtaan ja vääriä käsityksiä heistä. Kuitenkin neljän kuukauden koeaika on olemassa. Jos työntekijä ei pärjää, voidaan työsuhde päättää sen puitteissa. Hoitotyössä on usein kiire ja tiukka työtahti. Silti Janina aikoo pysyä työssään ja harkitsee mahdollisesti jäävänsä vuorotteluvapaalle. Vapaalla hän haaveilee tekevänsä esimerkiksi ulkomaanmatkan. Nuorempana hän oli kuuron ystävänsä kanssa interrail-matkalla Euroopassa. Janina lähti reissuun, vaikka isä varoitteli ja epäili, etteivät kuurot omin päin pärjäisi. Isän pelot osoittautuivat turhiksi. Ulkomailla oli paljon helpompi tulla ymmärretyksi, koska ihmiset käyttävät luonnostaan enemmän elekieltä ja ilmeitä. Janina Rintalan elämässä suunnitelmat ovat toteutuneet, mutta hänellä on vielä paljon unelmia ja tavoitteita. Elämä on varmasti vaatinut enemmän ponnisteluja kuin kuulevalta keskivertoihmiseltä, mutta vastoinkäymisinä Janina ei niitä pidä. Hän toteaakin saaneensa tähän mennessä kaiken, minkä on halunnut. Lähde: Telma 4/2013 2

4 1.1b Tanssia ja talkootyötä Tanssilavan yllä leijuu kevyt hiki. Siitä aavistaa, että Oriveden Rönnin tanssilavalla ilta on aluillaan. Jo illan ensimmäinen tango saa tanssijat liikkeelle pitkin puulattiaa. Paviljongin ikkunoista aukeavaa järvimaisemaa ovat katselleet mikrofonin yli monet tunnetut suomalaiset iskelmälaulajat, tanssiorkesterit ja rock-yhtyeet. Lavalta on etsitty sitkeästi kumppania jo kolmen sukupolven ajan vain housuprässin terävyys ja kampaukset ovat aina hieman muuttuneet edelliskesästä. Kesälauantai Rönnin lavalla on siis näyttänyt melkein samanlaiselta jo reilut 50 vuotta. Rönnissä pistettiin tanssiksi ensimmäisen kerran 1940-luvun lopulla, jolloin tanssilavoja rakennettiin ahkerasti eri puolille Suomea. Sota-aikana voimassa ollut tanssikielto oli kumottu ja kansa halusi huvitella. Pienillä paikkakunnilla lavat pystytettiin suurimmaksi osaksi vapaaehtoisvoimin. Paikallinen urheiluseura hoiti Rönninkin lavan pystytyksen, ja saman seuran vastuulla tanssit ovat edelleen. Juuri vapaaehtoistyö onkin pitänyt paikan pystyssä, sillä aina tanssiminen ei ole ollut yhtä suosittu harrastus luvulla tanssitapahtumat olivat valtiolle mitä mainioin verotuskohde, mikä aiheutti korotuspaineita lippujen hintoihin. Rönnin lavalla keksittiin, että tanssien rinnalla oli kätevä järjestää esimerkiksi urheilukisoja, joita verotettiin paljon kevyemmin. Pihalle pystytettiin myös peliteltta, joka aika ajoin houkutteli enemmän yleisöä kuin tanssi. Musiikista huolehtivat aluksi oman kylän soittajat. Tanssilavalle johtanut tie oli tuolloin huonokuntoinen ja lavan sijainti hyvin syrjäinen. Tästä syystä vain 50 kilometrin päästä Tampereelta tulleet yhtyeet tuntuivat olevan suuria maailmantähtiä. Esiintyjäkaarti monipuolistui myöhemmin, kun lavalle saatiin linja-autokuljetus parempien tieyhteyksien myötä. Kun suuret ikäluokat 1960-luvulla saavuttivat tanssi-iän, väentungos parketilla oli melkoinen. Samalla nousivat toiveet musiikin suhteen. Lopulta koko tanssimeininki alkoi nuorista tuntua kuitenkin typerältä. Tässä vaiheessa moni lava sulki lopullisesti ovensa mutta ei Rönni. Hiljentyneellä tanssilavalla alkoi uusi elämä, kun nuorison käyttöön tarkoitettu rantalava otettiin käyttöön. Proomua muistuttava, mielenkiintoisen näköinen rakennelma kastettiin Huvipurreksi. Ylälavalla pyhävaatteissa olevat vanhemmat tanssivat siististi samalla kun 3

5 105 jälkikasvu rymisteli rantalavalla rokin tahtiin luvulla nuoriso siirtyi rannasta ylälavalle. Ylälavan ikkunat peitettiin mustilla muoveilla ja kattoon ripustettiin diskopallot. Diskokausi jatkui Rönnissä aina 1990-luvun alkuun saakka, kunnes elävä tanssimusiikki alkoi taas kiinnostaa ja tanssijakansa otti lavan jälleen omakseen. 1.1c Arman Alizad Lähde: ET 9/ Arman Alizadin sydämen kohdalle on tatuoitu Pikku prinssi. Kuvan muste on jo hieman haalistunut. Tatuointi on parikymmentä vuotta vanha. Pikku prinssi on minulle tärkein kirja. Se on täynnä hienoja elämänohjeita aikuisista ja lapsista, tunteista, vastuusta ja mielikuvituksesta, Alizad sanoo. Isosisko oli lukenut kirjaa hänelle jo Teheranissa 1970-luvulla. Alizad kohtasi sen uudelleen 23-vuotiaana vaatturimestari Jouni Korhosen opissa. Korhonen sanoi, että olet hyvä jätkä, sinussa on potentiaalia, mutta niin moni asia on maailmassa huonosti, että lue tämä ja puhutaan sen jälkeen. Mietin, että mitä tässä nyt tapahtuu. Kirjasta tuli Armanille elämänopas. Peruskoulussa hän oli ollut sopeutumaton, ja oppiminen oli ollut vaikeaa. Nuorena aikuisena hän alkoi muuttua. Armanissa on monta puolta, mutta hän haluaa aina hyvää. Televisiossa hänen imagonsa on vilpitön ja aito. Tv-sarjassa Arman ja viimeinen ristiretki hän hakeutui haastattelemaan Salvadorin ammattirikollisia, koki kambodžalaisen kaatopaikan asukkaiden arkea ja perehdytti tv-katsojia lasten oloihin eri puolilla maailmaa. Kehitysmaiden todellisuus tuli viihdettä odottavien suomalaisten olohuoneisiin tunteella. Arman liikuttui kameran edessä vilpittömästi. Armania on mahdotonta sovittaa yhteen muottiin. Hän väittää persialaisen tempperamenttinsa tulevan välillä esiin. Toisaalta hän on sulavakäytöksinen ja kohtelias henkilö, joka näyttää löytävän positiivisuutta kaikkialta. Vuonna 1979 isä Vahid Alizad sai perheensä ulos Iranista viime hetkellä. Islamilainen vallankumous oli tehnyt perheen elämästä vaarallisen. Ennen Suomeen tuloa perhe asui vuoden Yhdysvalloissa, Arizonassa. Vahid sai elektroniikkayritys Philipsiltä ulkomaankomennuksen. Hän valitsi Suomen, koska hänen vanhempansa asuivat jo 4

6 d 165 siellä. Tätini oli 1960-luvulla mennyt naimisiin ruotsalaisen miehen kanssa. He asuivat Maarianhaminassa. Isovanhempani muuttivat silloin perässä. Asunto löytyi Espoon Tapiolasta. Heti kun tavarat oli purettu, ajattelin, että nyt pitää löytää frendejä. Kirjoitin ruutupaperille englanniksi, että hei, minä olen Arman, mulla ei ole kavereita, asun huoneistossa numero 49. Jätin paperin taloyhtiön ilmoitustaululle, ja seuraavana päivänä ovikello soi. Siellä oli Pekka, seitsemännestä kerroksesta. Kielimuuri ylitettiin leikeissä, Arman kertoo. Suomeen jääminen oli tavallaan Armanin ja hänen isosiskonsa päätös. Isä ja äiti halusivat Australiaan. Australiassa isällä oli työpaikka valmiina, palkka olisi ollut parempi ja siellä olisi ollut suurempi iranilaisyhteisö. Australia vaati maahanmuuttajilta henkilökohtaiset haastattelut. Lähetystövirkailija saapui Ruotsista tapaamaan perhettä. Arman ja hänen siskonsa olivat kyllästyneet muuttamiseen ja päättivät panna hanttiin. Me lapset emme ilmestyneet paikalle. Hakemus kaatui, ja isä oli vihainen. Suomessa rullalautailusta tuli Armanille tärkeä harrastus. Hän oli aloittanut sen jo Teheranissa luvun lopulla teini-ikäisenä hän löysi lajin kautta uuden kaveripiirin. Parikymppisenä Alizad kuului maan parhaisiin skeittaajiin, mutta lajia ei vielä voinut harjoittaa ammatikseen. Sponsoreilta sai vain lautoja, ei rahaa. Kaveriporukassa Arman Alizad oli kuin muutkin. Hänestä oli kasvanut suomalainen. Kahden kulttuurin välillä kasvaessa oli aina vertailukohdat, aina kaksi näkökulmaa. Isän kanssa katsoin suomalaisuutta eri tavalla. Suomalaisten parissa näin persialaisuuden piirteet ulkoa päin. Toivon, että olen omaksunut molemmista kulttuureista hyvät asiat. Lähde: Suomen Kuvalehti 51/2013 Mämmi Koivun tuohesta valmistettu paistoastia on ollut esikuvana kartonkipakkaukselle, johon on pakattu suomalaista, EU-direktiivin nojalla suojeltua mämmiä. Mämmi jakaa vahvasti mielipiteitä, mutta sillä on pysyvä sija suomalaisten pääsiäispöydässä. Perinteisesti mämmiä syötiin pitkäperjantaina, jolloin oli tapana nauttia vain kylmää ruokaa. Päivä oli liian pyhä ruoan valmistamiseen tai edes tulen tekoon. Alun 5

7 perin sitä syötiin päretikulla sellaisenaan, mutta myös makeana herkkuna ruisleivän päällä. Nykyään monet nauttivat mämmiä kerman tai maidon ja sokerin kera. On keksitty myös uusia tapoja syödä mämmiä: jäätelöstä ja mämmistä tehdään jäädykkeitä ja mousseja. Mämmi mainitaan Lounais-Suomen historiankirjoituksissa ensimmäisen kerran vuoden 1700 kohdalla, mutta se saattaa olla peräisin jo 1100-luvulta eli ajalta, jolloin ruis saapui Suomeen. Mämmiä syötiin Hämeessä sekä Etelä- ja Lounais-Suomessa, muualla sitä ei tunnettu. Vähitellen suomalaiset maan joka kolkassa tutustuivat tähän erikoiseen herkkuun. Tästä saamme kiittää emäntäkouluja, keittokirjoja, pitokokkeja ja sanomalehtien ruokaohjeita. Koko maassa mämmiä opittiin syömään kuitenkin vasta 1930-luvun jälkeen. Nykyään mämmiä viedään jonkin verran Ruotsiin, muutoin sen vientimarkkinat ovat lähes olemattomat. Mämmin kansanomainen valmistustapa ei ole vuosien saatossa juuri muuttunut. Ruis on sen tärkein raaka-aine, ja siksi se onkin hyvin kuitupitoista. Sata grammaa mämmiä kattaa kolmanneksen päivän kuitutarpeesta. Siinä on myös paljon B-ryhmän vitamiineja ja hivenaineita sekä jopa kolme kertaa enemmän antioksidantteja kuin pelkässä rukiissa. Nykyisin mämmiä tehdään harvoin kotona; kaupoissa sitä myydään reilut pari miljoonaa kiloa vuodessa. Kaikkea ei kuitenkaan syödä pääsiäisenä, vaan noin viidennes nautitaan muulloin. Kun vilja tuodaan tehtaalle, se testataan tarkasti. Vain oikeanlaista jauhettua ruista ja ruismallasta pääsee isoihin teräspannuihin, joissa jauho muodostaa veden kanssa puuron. Kun sakeaa seosta lämmitetään pitkään, se alkaa imeltyä: viljan tärkkelys alkaa hajota sokereiksi. Se antaa mämmille hienon imelän maun. Suomalaisten makutottumukset ovat ajan myötä makeutuneet, siksi perusmämmiin lisätään siirappia. Luomumämmiin makeutusta ei lisätä. Se muistuttaa muutenkin todennäköisesti eniten alkuperäistä mämmiä vuosisatojen takaa. Mämmiä paistetaan uunissa alle kahdensadan asteen lämmössä useiden tuntien ajan. Yhden mämmiastiallisen valmistamiseen menee kahdeksan tuntia. Se paistuu mustaksi ja hieman rosoiseksi. Ei tiedetä tarkalleen, miten mämmi on keksitty. Salaisuus voi piillä entisajan uuneissa, joissa säilyi pitkään mämmin synnylle sopiva lämpötila. Ehkäpä kiitos mämmin keksimisestä kuuluukin entisajan uunintekijöille. Lähteet: Yhteishyvä, maaliskuu 2013, 6

8 1.1a Prinsessa Rohkea 1. Miten Janina Rintalan kuulovammaisuus kävi ilmi? A Hän ei kuullut mitään sairaalassa tehdyissä kokeissa B Hän ei reagoinut yllättävään ääneen C Hän ei ymmärtänyt äitinsä puhetta 2. Miten Janina on vaikuttanut perheenjäsenten kielitaitoon? A He osaavat molempia kotimaisia kieliä B He ovat opetelleet uuden yhteisen kielen C He käyttävät enimmäkseen suomen kieltä 3. Millaista kuulovammaisten tyttöjen lukio-opiskelu oli? A Se helpottui ajan myötä B Siihen sisältyi erityisopetusta C Se oli poikkeuksellisen rankkaa 4. Mitä heidän ystävystymisestään koulukavereiden kanssa sanotaan? A Se sujui paremmin opetuksen ulkopuolella B Yhteisten harrastusten puute vaikeutti sitä C Kielimuuri teki sen mahdottomaksi 5. Miksi Janina päätyi lähihoitajaopiskelijaksi? A Hammasteknikon ura kaatui kieliongelmiin B Opiskelupaikan sijainti vaikutti valintaan C Hänen tulkillaan oli ammatista hyviä kokemuksia 6. Miten Janinalla sujuu työpaikalla? A Hänelle annetaan vain yksinkertaisia työtehtäviä B Hän joutuu opettamaan työkavereille viittomakieltä C Hänet on otettu siellä hyvin vastaan 7. Mitä mieltä työnantajat ovat kuuroista työntekijöistä? A Jotkut suhtautuvat heihin epäilevästi B Toiset eivät arvosta heidän osaamistaan C Monet antavat heille vain osa-aikatöitä 7

9 8. Mitä Janina muistaa interrail-matkastaan? A Isä halusi tulla hänen saattajakseen ulkomaille B Kommunikointi oli ulkomailla helpompaa C Ulkomailla huomattavan monet osasivat viittomakieltä 1.1b Tanssia ja talkootyötä 9. Mikä on Rönnin lavalle ominaista? A Siellä saa tanssia monena iltana viikossa B Sillä on pitkä perinne seuranhakupaikkana C Sen maisemiin ovat monet ihastuneet 10. Miksi tanssiminen oli 1940-luvun lopulla suosittua? A Syrjäseuduilla ei ollut muita huvittelumahdollisuuksia B Sitä pidettiin hyvänä liikuntamuotona C Tanssiminen oli tuolloin jälleen sallittua 11. Mikä merkitys vapaaehtoistyöllä on lavalle? A Ilman sitä lavan ylläpito olisi taloudellisesti vaikeaa B Vanha lava vaatii jatkuvaa kunnostamista C Sen avulla saadaan houkuteltua lisää tanssijoita 12. Miksi Rönnissä järjestettiin myös urheilukisoja? A Urheilu kiinnosti enemmän kuin tanssiminen B Niiden avulla tanssitoiminta saattoi jatkua C Ohjelmaa haluttiin monipuolistaa 13. Keitä lavalla alkuaikoina esiintyi? A Enimmäkseen paikallisia yhtyeitä B Tunnettuja artisteja C Ulkomaisia orkestereita 14. Miten tanssilavan toimintaa piristettiin? A Musiikkitarjontaa monipuolistettiin B Siellä järjestettiin tanssikilpailuja C Ikärajamääräyksiä muutettiin 8

10 15. Mitä Rönnin 1980-luvusta kerrotaan? A Lavalla ei ollut lainkaan tanssitoimintaa B Lava toimi väliaikaisesti yökerhona C Lavan ilmettä muutettiin toisenlaiseksi 1.1c Arman Alizad 16. Millainen merkitys Pikku prinssi -kirjalla on ollut Armanille? A Se on opettanut hänelle paljon elämästä B Se on tuonut hänelle lohtua vaikeina aikoina C Sen avulla hän on saanut ensimmäisen työpaikan 17. Mitä Armanin televisiossa esiintymisestä kerrotaan? A Se on hänelle vain yksi työ monien joukossa B Se antaa hänestä rehellisen kuvan C Se herättää katsojissa ristiriitaisia tunteita 18. Mitä Arman teki heti Suomeen tulonsa jälkeen? A Hän meni auttamaan sukulaisiaan B Hän ryhtyi hankkimaan kavereita C Hän päätti opetella suomea 19. Miksi Alizadin perhe jäi Suomeen? A Lapset eivät suostuneet lähtemään täältä B Heille ei myönnetty turvapaikkaa muualta C Koko suku asui jo täällä 20. Mitä mieltä Arman on kahden kulttuurin kanssa elämisestä? A Se on huonontanut perheenjäsenten välejä B Se on välillä ollut turhauttavaa C Se on auttanut häntä ymmärtämään taustaansa 9

11 1.1d Mämmi 21. Miksi mämmiä syötiin ennen nimenomaan pitkäperjantaina? A Se oli tarpeeksi vaatimaton ruokalaji B Silloin ei saanut nauttia lihaa C Silloin ei laitettu lämpimiä aterioita 22. Mitä mämmin yleistymisestä tiedetään? A Siitä tuli nopeasti koko kansan herkku B Aluksi sitä tehtiin vain osassa maata C Nyt sitä ostetaan jo moniin EU-maihin 23. Miksi mämmiä kannattaa syödä? A Se on puhtaasti kotimainen tuote B Se on hinnaltaan hyvin edullista C Se on todellista terveysruokaa 24. Mitä mämmin valmistuksesta kerrotaan? A Siihen käytettävät ainekset tarkastetaan huolellisesti B Vanhasta reseptistä on muokattu uusia versioita C Mämmi tarvitsee sokeria makeutuakseen 25. Mikä asia takaa onnistuneen lopputuloksen? A Tarpeeksi korkea lämpötila B Pitkä kypsymisaika C Erikoisvalmisteinen uuni 10

12 1.2 Läs texterna och ge sedan ett kort svar på svenska på frågorna a e. Skriv svaren med tydlig handstil på sida A av svarsblanketten för språkproven. Jaakon matkassa Jaakko Selin, joka on tunnettu television matkaohjelmistaan, kertoo kirjassaan Jaakon matkassa muuan muassa elämyksistään Papingon saarella Kreikassa. Suuntasimme siis Epirus-vuoristoon. Kiiltävä mutta nolon värinen urheiluautomme sukelsi solan pohjalle ja seuraili jääkylmänä virtaavaa kirkasta puroa. Syvällä kanjonin syleilyssä oli viileää ja varjoisaa. Ohitimme roomalaisaikaisen kivisen kaarisillan ja aivan kuin matkailumainoksessa, pirteän pinkki automme pelästytti karkuun puron rannalla vettä si leen vuorikaurislauman. [ ] Sitten alkoi pitkä nousu, jonka kaltevuuskulma toi mieleen Linnanmäen vuoristoradan. Sinnikkään automme jurnutus muistutti meitä vuokraajan varoituksista. Korkeammalle noustessamme maisemat muuttuivat pelottaviksi. Siellä täällä tien varressa lojui simahtaneita autoja, joiden puskureihin ja oviin oli tarrautunut jyrkänteiden pelästyttämiä, vapisevia perheitä. Mutta rohkeus ja vaaleanpunainen sisupussi ajoivat meitä yhä ylemmäs, kunnes saavuimme ovelasti kätkeytyneeseen Papingon kylään. [ ] Parkkeerasimme auton kahden mustan mökin väliin. Ympärillä avautuivat huimaavat vuoristomaisemat. Pihan heinikko puski satamäärin erilaisia niittykukkia, ja niiden seassa nokkivat maata oudoimman väriset ja luihuimmat kanat, jotka olen koskaan nähnyt. Talon nurkalta ilmestyi vanha, mustaan mekkoon pukeutunut nainen. Kukallinen huivi oli sidottu päähän tiukasti ja niin syvään, että pistävät silmät juuri ja juuri näkyivät. Mustan helman alta pilkottivat ohuet vitivalkoiset jalat. Ja kädessään hän puristi kirvestä! [ ] Mummo kyräili meitä pää kallellaan, murahti jotakin ja alkoi hitaasti kiertää autoa. Irrottamatta katsettaan meistä muori naputteli takapuskuria kevyesti kirveensä hamaralla. [ ] (Teksti jatkuu sivulla 12.) 11 7

13 Sitten muori taputti auton nahkakattoa kirveellä ja kysyi saksaksi: Zimmer? Nauroimme helpotuksesta ja nyökkäilimme. Kyllä, tarvitsimme huoneen. Kun mummo viittilöi innokkaasti kirveskädellä mökin suuntaan, terä viuhahti sentin päässä ohimostani. Mutta ennen kuin saimme tavaramme purettua kivimökkiin, pakotti mummo Simon parkkeeraamaan auton uudelleen rinteeseen niin, että se näkyisi koko laaksoon. Itse hän kipusi kymmenen metrin matkan ajaksi etuistuimelle. Eikä hellittänyt kirvestään. [ ] Illan pimeässä vuoristo oli hiljainen kuin autiomaa. Kuulimme auton oven naksahtavan, ja kun varovasti kurkistimme pitsiverhojen välistä, näimme mummon istuvan tyytyväisenä ratin takana. Yhdellä hampaalla saa aikaan aikamoista formulapärinää. Aamulla takan tuli oli hiipunut ja aurinko puski puhallettujen ikkunalasien takaa. Aamiaista tuli tarjoilemaan mummon Eleftheria-tytär, joka oli oppinut saksaa siirtotyöläisenä Düsseldorfissa. Munakasta, kokkelia ja munajuustoa. Ruipelokanat olivat kovia munimaan. Ei mummolla mitään ajokorttia ole. Kunhan myi aikoinaan EU:lle palan maata puroon rakennettua uimapatoa varten. Drakmat ovat muuttuneet jo euroiksi, mutta rahat polttavat esiliinan taskussa vieläkin. Ja autokuume on kova. Monta vuotta on Papingossa odoteltu sopivaa, ja nyt se taisi löytää perille. Lähde: Jaakko Selin, Jaakon matkassa (2013). (Lyhennetty.) a) Hurdan var vägen upp till Papingo, och vad påminde resenärerna om vägens farlighet? b) Varför blev de skrämda av gumman, och vad fick dem att lugna sig? c) Vad gjorde gumman innan hon släppte in dem och varför? d) Vad störde kvällsron i stugan och vilken syn överraskade dem? e) Hur förklarade dottern gummans beteende? (2 saker) 12

14 2 RAKENTEET JA SANASTO 2.1 Lue seuraava teksti ja valitse kuhunkin kohtaan (26 40) annetuista vaihtoehdoista tekstiyhteyteen parhaiten sopiva. Merkitse valintasi lyijykynällä mustaten optiseen vastauslomakkeeseen. Tehotyttö Ansu Syväsen parturi-kampaamo sijaitsee entisessä kyläkoulussa Oriveden Talviaisten kylässä. Keltainen puutalo pihapiireineen on idyllisen kaunis, mutta varsinaisen yllätyksen kävijä kohtaa astuessaan 26 : se on viehättävä sekoitus vanhaa amerikkalaista pop-kulttuuria ja pastellinsävyistä kauneussalonkia. Tämä on minun pikku-amerikkani, aiemmin Yhdysvalloissa asunut Syvä nen hymyilee siivotessaan lattiaa illan viimeisen asiakkaan 27. Hiustenpesu- ja leikkauspaikan sekä ajanvaraustiskin lisäksi tilaa 28 upealle jukeboksille. Se oli ensimmäinen ostokseni, kun hankin tä män oman liikkeen. Olin jo pidemmän aikaa haaveillut jukeboksista, mutta 29 sen kotona sijoittaisi. 26. A liikkeelle B liikkeeseen C liikkeestä 27. A jäljiltä B jälkiä C jäljissä 28. A ovat löytäneet B on löytynyt C olisi löydetty 29. A miksi B missä C minne 13

15 2.1 Jukeboksiin Syvänen valitsi omaa lempimusiikkiaan, nostalgisia levyjä luvuilta. 30 liikkeessä ei siis tarvita. En tiedä maailman menosta työpäivän aikana 31, kun en kuule uutisia. Mutta tarvitseeko sitä aina tietääkään? Kampaamon on 32 hyvä olla rentouttava turvapaikka, jossa voi unohtaa pahan maailman ympä riltään. Syvänen on todella onnistunut 33 liikkeeseensä leppoisan tun nelman. Monet sanovatkin pitävänsä kampaamokäyntiä 34 arjen hulinasta. Sosiaalinen kohtaaminen ja rupattelu ovat tärkeä osa tätä työtä. Tämän 35 myös asiakkaiden käytöksestä: usein ihmiset unohtavat sanoa, mitä haluavat minun hei dän hiuksilleen tekevän, kun heillä on niin kiire kertoa kuulu misiaan. Siinä vaiheessa 36 joskus sanomaan, että stop, sovitaan pas ensin tämä pääasia, Syvänen nauraa. Syvänen on 37 parturi-kampaaja myös maatilan emäntä ja kahden lapsen äiti. Pelkällä maataloustoiminnalla perhe A Radiota B Radion C Radiot 31. A mikään B missään C mitään 32. A mielessäni B mielestäni C mielelläni 33. A luoda B luomassa C luomaan 34. A minilomana B minilomaa C minilomaksi 35. A näkyi B näkee C nähdään 36. A voin B pidän C joudun 37. A vielä B paitsi C lisäksi

16 ei pärjäisi, joten molemmat vanhemmat käyvät töissä myös tilan ulkopuolella. Nämä kaksi ammattia antavat loistavan vastapainon 38. Kauneudenhoitoala on niin kaukana 39, mikä kotona odottaa. Päi vän aikana tulee juteltua monien ihmisten kanssa, ja iltaisin rentoutuu 40 rantasaunan hiljaisuudessa. Kiireinen parturi-kampaaja, maatilan emäntä ja perheenäiti ei juuri muita harrastuksia kaipaakaan. 38. A toisilleen B toisinaan C toisistaan 39. A siitä B siinä C sitä 40. A parastaan B parhaillaan C parhaiten Lähde: Oriveden Sanomat

17 2.2 Du stöter på en representant för ett gym i ett köpcentrum. Fyll i replikerna nedan med hjälp av tipsen på svenska. Replikerna ska passa in i sammanhanget. Skriv svaren på finska med tydlig handstil på sida B av svarsblanketten för språkproven. Skriv svaren i nummerföljd under varandra. 1. Kuntosalikeskustelu kauppakeskuksessa Representanten: Hei, käytkö kuntosalilla? Svara att du inte gör det för tillfället men att du skulle vilja börja träna. Representanten: No, sehän sattui sopivasti, meillä on eri vaihtoehtoja. Mihin aikaan päivästä pääsisit kuntosalille? 2. Säg när det skulle passa dig bäst och ge en orsak. 3. Representanten: Kuinka usein haluat käydä salilla? Meillä on sekä kertakortteja että kuukausikortteja. Säg hur ofta du skulle vilja träna och fråga vilket kort representanten rekommenderar dig. Representanten: Kuukausikortti sopisi siinä tapauksessa. 4. Be om ett personligt träningsprogram. Representanten: Kyllä se onnistuu. Sellaisen voimme tehdä ensimmäisen salikäyntisi yhteydessä. 5. Säg att det låter bra. Fråga om bastu ingår i priset. Representanten: Kyllä, sekä tavallinen että höyrysauna. Tällä kupongilla ensimmäinen käynti on ilmainen. Du: Kiitos paljon! Representanten: Kiitos ja tervetuloa! 16

18 3 KIRJALLINEN TUOTTAMINEN Skriv två texter på samma konceptpapper på finska. Välj den ena uppgiften ur grupp A och den andra ur grupp B. Följ anvisningarna för de uppgifter du valt. Kom ihåg att skriva tydligt. Numrera texterna, räkna antalet ord för vardera texten och anteckna antalet ord i slutet av texterna. A. Skrivuppgiftens längd: ord Poängsättning: 33 0 poäng 3.1 Du ska ha en inflyttningsfest i din nya bostad och du vill förvarna dina grannar. Skriv ett meddelande för anslagstavlan i trappuppgången. Berätta vad som kommer att hända, hur länge det pågår och be om ursäkt för eventuellt oväsen. ELLER 3.2 Du har sökt ett sommarjobb i en firma men inte hört något från den. Skriv ett e-postmeddelande och fråga om din ansökan kommit fram. Berätta när du skickade ansökan och fråga i vilket skede ansökningsprocessen är. B. Skrivuppgiftens längd: ord Poängsättning: 66 0 poäng 3.3 På ett diskussionsforum på nätet diskuteras köpvanor och återanvändning. En del människor köper hela tiden nytt och samlar på sig onödiga saker. Skriv en kommentar på diskussionsforumet. ELLER 3.4 På ett diskussionsforum på nätet diskuteras hur viktigt det är att komma i tid till avtalade möten. Vissa människor är alltid försenade. Skriv en kommentar på diskussionsforumet. 17

19 KOKEEN PISTEITYS / POÄNGSÄTTNINGEN AV PROVET Tehtävä Osioiden Pisteitys Paino- Enint. Arvostelumäärä kerroin* lomakkeen sarake Uppgift Antal del- Poäng- Koefficient* Max. Kolumn på uppgifter sättning bedömningsblanketten 1.1a b 15 x 1/0 p. x 2 30 p c d 10 x 1/0 p. x 2 20 p x 2 0 p. x 3 30 p x 1 0 p. x 1 15 p x 3 0 p. x 1 15 p / p / p. 8 * Painotus tapahtuu lautakunnassa. Viktningen görs av nämnden. Yht./Tot. 209 p.

Kylässä oli ihanaa elää. Koskettava selviytymistarina. Kai Lomma 35 vuotta lapsi kylän johtajana

Kylässä oli ihanaa elää. Koskettava selviytymistarina. Kai Lomma 35 vuotta lapsi kylän johtajana 1 2015 Kylässä oli ihanaa elää Koskettava selviytymistarina Kai Lomma 35 vuotta lapsi kylän johtajana Testamenttilahjoittaja Miksi halusin testamentata SOS-Lapsikylälle? Pääkirjoitus Sisältö 2 PÄÄKIRJOITUS

Lisätiedot

lastakin. Hoitanut kotiamme ja lapsiamme, joskus jopa yli voimiesi. Silti valittamatta siitä. En olisi koskaan voinut löytää itselleni parempaa ja

lastakin. Hoitanut kotiamme ja lapsiamme, joskus jopa yli voimiesi. Silti valittamatta siitä. En olisi koskaan voinut löytää itselleni parempaa ja ARTSI ALKUSANAT Yöllä sitä ehtii ajattelemaan kaikenlaista, silloin kun uni ei meinaa tulla silmään. Ennen kaikkea tätä omaa elämää ja kuinka nopeasti se aika onkaan täällä mennyt. Nuorin lapsistamme,

Lisätiedot

Poliisimies Kähkösen neljä elämää

Poliisimies Kähkösen neljä elämää Poliisimies Kähkösen neljä elämää Vesa Kähkönen oli toiminut poliisin jalossa ammatissa jo melkein neljännesvuosisadan. Ura alkoi Ruukin poliisilaitokselta Pohjois-Pohjanmaalta. Työ oli silloin ihmisen

Lisätiedot

Yritys Hyvä VOITTAJAKIRJOITUKSET JA -RYHMÄTYÖT

Yritys Hyvä VOITTAJAKIRJOITUKSET JA -RYHMÄTYÖT Yritys Hyvä 2015 VOITTAJAKIRJOITUKSET JA -RYHMÄTYÖT YRITYS HYVÄ 2015 voittajakirjoitukset ja -ryhmätyöt Toimitus ja taitto Annika Jokinen, Kehittämiskeskus Opinkirjo Kirjoitusten luonnehdinnat Anne Helttunen,

Lisätiedot

OSTROBOTNIA. Olipa kerran musiikki. Uruguayn itäinen valtakunta. Tuttua mutta vierasta. Den gyllene vardagens härliga små bekymmer

OSTROBOTNIA. Olipa kerran musiikki. Uruguayn itäinen valtakunta. Tuttua mutta vierasta. Den gyllene vardagens härliga små bekymmer OSTROBOTNIA Olipa kerran musiikki Uruguayn itäinen valtakunta Tuttua mutta vierasta Den gyllene vardagens härliga små bekymmer HELSINKI_HELSINGFORS 3 / 2004 OSTROBOTNIA HTTP://BOTTA.OSAKUNTA.FI/OSTRO

Lisätiedot

Tampereen NMKY:n ja seurakuntayhtymän Messinpaja nuorten tukijana. Paja

Tampereen NMKY:n ja seurakuntayhtymän Messinpaja nuorten tukijana. Paja Tampereen NMKY:n ja seurakuntayhtymän Messinpaja nuorten tukijana Paja 1 Miksi kukaan ei ole koskaan puhunut mulle asioita, joita te puhutte?, kysyin. Parikymmentä vuotta elämää elettynä vail la aikuisen

Lisätiedot

Osviitta Kotka-Kymin seurakuntayhtymän lehti > Talvi 2014

Osviitta Kotka-Kymin seurakuntayhtymän lehti > Talvi 2014 Osviitta Kotka-Kymin seurakuntayhtymän lehti > Talvi 2014 Ne on nynnyjä jotka kiusaa s.5 Margarita puolustaa naisten oikeuksia s.6. Kinnaslammen perheen raskaat vuodet s.8-9 Wilman hätä s. 10 Kuva Ville

Lisätiedot

Elä sitä, mitä jo olet!

Elä sitä, mitä jo olet! ! Co-Creating meaningful futures. Mikko Paloranta mikko.paloranta@mirrorlearning.com 040 585 0022 Elä sitä, mitä jo olet!... 1 1.1. Lukijalle... 4 2. Luomme oman todellisuutemme... 5 2.1. Minä ja todellisuuteni...

Lisätiedot

ja satakunta kolottavat? rovaniemeläistä. Mikä auttaa, kun Kaameimmat joululaulut. Lue ja kauhistu. Alvar Aalto nivelet kuluvat ja Numero

ja satakunta kolottavat? rovaniemeläistä. Mikä auttaa, kun Kaameimmat joululaulut. Lue ja kauhistu. Alvar Aalto nivelet kuluvat ja Numero Numero Perjantai 12.12.201412 MP2 Itella Oyj 8 Mikä auttaa, kun Alvar Aalto nivelet kuluvat ja ja satakunta kolottavat? rovaniemeläistä. 10 26 Kaameimmat joululaulut. Lue ja kauhistu. Valtias Valtteri

Lisätiedot

Perheessä kaikki hyvin s. 8

Perheessä kaikki hyvin s. 8 Väestöliitto 3/09 Vappu Taipale: Perhe tulisi nähdä voimavarana s. 4 Perheessä kaikki hyvin s. 8 Nuori, koulutettu ja työtön Miten tässä näin kävi? s. 20 Vinkit oman hyvinvoinnin hoitoon s. 22 päätoimittajalta

Lisätiedot

MINÄ OLEN RAKKAANI OMA ESTHER KORSON

MINÄ OLEN RAKKAANI OMA ESTHER KORSON MINÄ OLEN RAKKAANI OMA ESTHER KORSON MINÄ OLEN RAKKAANI OMA ESTHER KORSON Lahjaksi olette saaneet, lahjaksi antakaa... (Matteus 10:8) Tätä kirjaa ei saa myydä missään tilanteessa. Tämä kirja on omistettu

Lisätiedot

Pohjolan lapset Nuorilla on väliä!

Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Pohjoismainen hyvinvointikeskus Ideavihko Varhainen tuki perheille -projektin tulokset 1 Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Julkaisija: Pohjoismainen hyvinvointikeskus

Lisätiedot

Ammattiopistolainen, lukiolainen ja 9.-luokkalainen, tule mukaan kirjoituskilpailuun! Voittajat palkitaan 500 euron stipendeillä.

Ammattiopistolainen, lukiolainen ja 9.-luokkalainen, tule mukaan kirjoituskilpailuun! Voittajat palkitaan 500 euron stipendeillä. Ammattiopistolainen, lukiolainen ja 9.-luokkalainen, tule mukaan kirjoituskilpailuun! Voittajat palkitaan 500 euron stipendeillä. YRITYS HYVÄ Kirjoituskilpailun oppilasaineisto SISÄLLYS 3 Kilpailun tarkoitus,

Lisätiedot

MUN ELÄMÄNI runo ja kirjoituskilpailun järjestivät seudulliset nuorisotiedotushankkeet yhdessä Lasten ja nuorten kulttuuriasiamies

MUN ELÄMÄNI runo ja kirjoituskilpailun järjestivät seudulliset nuorisotiedotushankkeet yhdessä Lasten ja nuorten kulttuuriasiamies MUN ELÄMÄNI runo ja kirjoituskilpailun järjestivät seudulliset nuorisotiedotushankkeet yhdessä Lasten ja nuorten kulttuuriasiamies hankkeen kanssa. Kilpailu tuotti noin 80 kiinnostavaa nuorten kirjoittajien

Lisätiedot

3 / 2014 Perhe ja parisuhde. Irtonumero 3

3 / 2014 Perhe ja parisuhde. Irtonumero 3 3 / 2014 Perhe ja parisuhde Irtonumero 3 DREAMWEAR CLUB R.Y. SISÄLTÖ 3/2014 Sisällys, yleisiä tiedotuksia 2 Pääkirjoitus 3 Erilainen parisuhde - hämmennyksestä näkemiseen 5 Transtukipisteelle voi tulla

Lisätiedot

Lapsityö on tärkeä osa lähetystyötä Raamatunkääntäjä Jonathan Sama kerää sanoja arkisen elämän keskellä

Lapsityö on tärkeä osa lähetystyötä Raamatunkääntäjä Jonathan Sama kerää sanoja arkisen elämän keskellä nro 1, maaliskuu 2015 5 Lapsityö on tärkeä osa lähetystyötä Raamatunkääntäjä Jonathan Sama kerää sanoja arkisen elämän keskellä 1 2 Tässä lehdessä: Hyvä Sanoma -konferenssi, Valloita maa löydä lähimmäinen

Lisätiedot

Lumivaaralaisia evakkotarinoita

Lumivaaralaisia evakkotarinoita Lumivaaralaisia evakkotarinoita LUMIVAARALAISIA EVAKKOTARINOITA Etelä-Suomen Lumivaaralaiset ry. toimittanut Kalevi Rapo 4 Kansikuvassa ollaan evakkoon lähdössä. Takakannessa Lumivaaran kirkko 90-luvulla.

Lisätiedot

Kainuun kasvupolku Yrittäjän haastava tie

Kainuun kasvupolku Yrittäjän haastava tie 1 Kimmo Nikkanen, Aki Savolainen Kajaanin ammattikorkeakoulu 2015 Kajaanin ammattikorkeakoulu Kimmo Nikkanen, Aki Savolainen Kainuun kasvupolku Yrittäjän haastava tie Kajaanin ammattikorkeakoulu PL 52,

Lisätiedot

esikko Miesnumero ISÄ. Ei enää vain elatusvelvollinen s. 4 Luolamies olohuoneessa s. 8 Uuvutko toisten murheista? s. 10 Liiton vastuunkantajat s.

esikko Miesnumero ISÄ. Ei enää vain elatusvelvollinen s. 4 Luolamies olohuoneessa s. 8 Uuvutko toisten murheista? s. 10 Liiton vastuunkantajat s. esikko ENSI- JA TURVAKOTIEN LIITON JÄSENLEHTI 4 2007 Miesnumero ISÄ. Ei enää vain elatusvelvollinen s. 4 Luolamies olohuoneessa s. 8 Uuvutko toisten murheista? s. 10 Liiton vastuunkantajat s. 14 esikko

Lisätiedot

Iloa isovanhemmuuteen Työkirja isovanhemmille ja vanhemmille. Leena Tiilikka Anna Suutarla Marjo Kankkonen

Iloa isovanhemmuuteen Työkirja isovanhemmille ja vanhemmille. Leena Tiilikka Anna Suutarla Marjo Kankkonen Iloa isovanhemmuuteen Työkirja isovanhemmille ja vanhemmille Leena Tiilikka Anna Suutarla Marjo Kankkonen Tämä työkirja on osa Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tukea vanhemmille -aineistoa. Työkirjan on

Lisätiedot

Kiitos teille äidit!

Kiitos teille äidit! Pääsky 4/2015 Rovaniemen seurakuntalehti 6.5.2015 Sinä joka kannoit minut maailmaan, lämpöäsi annoit, siitä vielä jaan. Sinä joka hiljaa hoidit minua, silmissäsi ilo, valo hehkuva. Sinä joka jaoit vuodet

Lisätiedot

auki Vihtiläispojat päättivät peruskoulun. Monelta suomalaispojalta jää koulutus kesken ja työttömyys uhkaa. Kuinka nuoret miehet pärjäävät?

auki Vihtiläispojat päättivät peruskoulun. Monelta suomalaispojalta jää koulutus kesken ja työttömyys uhkaa. Kuinka nuoret miehet pärjäävät? Teksti Pauliina Penttilä Kuvat Kaisa Rautaheimo Kaikki auki Vihtiläispojat päättivät peruskoulun. Monelta suomalaispojalta jää koulutus kesken ja työttömyys uhkaa. Kuinka nuoret miehet pärjäävät? E Viimeinen

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUS 2. Valehtelisin, jos väittäisin SYRJINTÄ JA SYRJIMÄTTÖMYYS SUOMESSA

YHDENVERTAISUUS 2. Valehtelisin, jos väittäisin SYRJINTÄ JA SYRJIMÄTTÖMYYS SUOMESSA YHDENVERTAISUUS 2 Valehtelisin, jos väittäisin SYRJINTÄ JA SYRJIMÄTTÖMYYS SUOMESSA Valehtelisin, jos väittäisin SYRJINTÄ JA SYRJIMÄTTÖMYYS SUOMESSA SISÄMINISTERIÖ KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä 7.4.2014

Lisätiedot

TUNTOSARVI. Justiinan 80 värikästä vuotta. xxxx. Vihko ja kynä kulkevat aina xxxx Marittan mukana. Nro 3 Maaliskuu 2013. Suomen Kuurosokeat ry

TUNTOSARVI. Justiinan 80 värikästä vuotta. xxxx. Vihko ja kynä kulkevat aina xxxx Marittan mukana. Nro 3 Maaliskuu 2013. Suomen Kuurosokeat ry TUNTOSARVI Nro 3 Maaliskuu 2013 Suomen Kuurosokeat ry Vihko ja kynä kulkevat aina xxxx Marittan mukana xxxx Justiinan 80 värikästä vuotta Sisältö Pääkirjoitus: Tavoiteohjelman merkitys ja sen päivitys...3

Lisätiedot

JOS SAIS KOLME TOIVOMUSTA. Työkirja päihdeasioista varhaiskasvatuksen työntekijöille

JOS SAIS KOLME TOIVOMUSTA. Työkirja päihdeasioista varhaiskasvatuksen työntekijöille JOS SAIS KOLME TOIVOMUSTA Työkirja päihdeasioista varhaiskasvatuksen työntekijöille SISÄLLYS Alkusanat 3 Huomioitavaa 4 Keskustelukuvia tunteista 5 Tehtäviä 6 Tarinoita 8 Itsearviointi- ja tunneharjoituksia

Lisätiedot

Monikulttuurisuus on hyvä asia! Poika 9.lk

Monikulttuurisuus on hyvä asia! Poika 9.lk Erilaisuus on massateinien vastakohta. Ne uskaltavat sanoa mielipiteensä kuuluvasti ja ottavat kantaa asioihin. Erilaisuus voi näkyä myös pukeutumisessa ja vaikka musiikissa. Tyttö 9.lk Monikulttuurisuus

Lisätiedot

Kun vanhempi on trans*

Kun vanhempi on trans* Seta Transtukipiste Kun vanhempi on trans* Linda Korpikoski 15.3.2013 Sisällys 1 Apua, vanhempani on trans!... 3 1.1 Mitä minun kannattaa tehdä?... 4 1.2 Transmikä?... 4 1.3 Eikö sukupuoli ole itsestään

Lisätiedot

Tällä kertaa vain kävi näin

Tällä kertaa vain kävi näin Tällä kertaa vain kävi näin Työtapaturmatarinoita Helsingin kaupungilta Julkaisija: Helsingin kaupungin henkilöstökeskus Osoite: PL 4500, 00099 Helsingin kaupunki (Ensi linja 1, 00530 Helsinki) Tilaukset:

Lisätiedot