TIESITKÖ VARUSKUNTAKAUPUNKI LAPPEENRANNASTA...? WILMA-HARJOITUKSEN KURSSIVAHVUUDET (TILANNE )

Transkriptio

1 LAPPEENRANTA

2 WILMA-HARJOITUKSEN KURSSIVAHVUUDET (TILANNE ) Selviytyminen sähköttä 53 Maastotaidot 34 Toimintakyky kriisissä 30 Tietoturvallisuus 21 Ikääntymisen haasteet turvallisuudelle 18 Katuturvallisuus 14 Johto-organisaatio 21 SOTILASKODIN AUKIOLOAJAT Pe 8:30-14:00 17:30-19:00 La 11:30-16:00 17:30-19:00 su 8:30-10:30 Kahvi Munkki Pulla 0,60 e 0,60 e 0,60 e Kokeile sotilaskodissa myös lappeenrantalaista erikoisuutta TELAMIINAA (tuttavallisemmin tellua! Se on litistetty, rasvassa paistettu korvapuustimunkki. (toim. huom.! Em. erikoisuuden kuvauksia löytyy laidasta laitaan...) Sotilaskodissa on postilaatikko ja postimerkkejä myynnissä. Harjoituksen ruokalista löytyy tämän lehden takakannesta. TIESITKÖ VARUSKUNTAKAUPUNKI LAPPEENRANNASTA...? Perustettu 1649 (Ruotsin kuningatar Kristiina) Asukkaita n Veroprosentti 19,50 Rajakaupunki: Suomen ja Venäjän välistä rajaa 70 km Kuntaliitokset: Lappeen kunta 1967 Lauritsalan kauppala 1967 Nuijamaan kunta 1989 Joutsenon kaupunki 2009 Ylämaan kunta 2010 Naapurikunnat: Luumäki Lemi Taipalsaari Ruokolahti Imatra Miehikkälä Lappeenrannassa yhteensä työpaikkaa Kauppa n. 30 % Teollisuus n. 19 % Rakentaminen n. 7 % Lisäksi matkailu, koulutus, sairaanhoito, kaupunki Matkailukohteita mm. Linnoitus Satama: tori, hiekkalinna, vierassatama Saimaan kanava Ylämaan jalokivikylä (spektroliitti) Aineisto lauantain Wilma-lehteen pe klo mennessä!

3 Naisten Valmiusliitto ry:n puheenjohtaja Anneli Taina NASTA-HARJOITUKSELLA TUEMME YHTEISKUNNAN TURVALLISUUTTA NASTA-harjoitukset ovat vakiintuneet Naisten Valmiusliiton koulutuksen huipputapahtumiksi. Kahdesti vuodessa järjestettäviin harjoituksiin osallistuu satoja naisia harjoittamaan erilaisia arjen turvallisuustaitojaan. Tähän mennessä NASTAkoulutuksen on saanut jo 5000 naista. Turvallisuustaitojen ohella harjoitus lisää tietoisuutta turvallisuusasioista. Lisäksi vapaaehtoisen maanpuolustustyön tunnettuus lisääntyy paitsi harjoituksen osallistujien niin myös liiton yhteistyökumppaneiden sekä suuren yleisön keskuudessa. Naisten Valmiusliiton puheenjohtaja, Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Anneli Taina korostaakin NASTA-harjoitusten laajaa merkitystä. - Naisten Valmiusliittoa arvostetaan naisten vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen asiantuntijana ja hyvänä yhteistyökumppanina eduskuntaa myöten. Monet ministerit ja kansanedustajat ovat tutustuneet harjoituksiin eri alueilla. NASTA-harjoitus onkin erinomainen keino kertoa toiminnastamme, jotta tunnettuus entisestään lisääntyy, Taina painottaa. Naisille tietoa, taitoa ja rohkeutta toimia Yhteiskunnan kannalta naisten valmiuksien parantaminen turvallisuuteen liittyvissä asioissa on erittäin tärkeää. Naiset toimivat monilla aloilla, jotka kriisitilanteessa ovat ratkaisevassa asemassa. Toisaalta myös perheiden ja kotien varautuminen ja turvallisuusasiat ovat usein naisten vastuulla. NAS- TA-harjoitusten merkitys on tästäkin näkökulmasta katsottuna suuri. - Wilma 2011 on yhdestoista NASTA-harjoitus, jossa olen mukana. Yhteistä harjoituksille on hyvä ja myönteinen ilmapiiri. Ne kokoavat yhteen aktiivisia, kehittymishaluisia naisia, jotka ovat maanpuolustustahtoisia ja innostuneita yhteisestä tekemisestä. Tämä on erinomainen tapa tukea yhteiskuntaa, sillä naisten turvallisuusvalmiuksien parantaminen on koko yhteiskunnan etu, kertoo Taina. Kurssitarjonta vastaa ajankohtaisiin aiheisiin Wilma 2011:n kurssitarjontaan kuuluu suuren suosion saavuttanut selviytyminen sähköttä kurssi. Se lanseerataan NASTA-harjoitusten ohjelmaan nimenomaan Lappeenrannassa. Puheenjohta- jan mukaan kurssi on hyvä esimerkki siitä, miten Naisten Valmiusliitto elää ajan hermolla ja pyrkii vastaamaan yhteiskunnan turvallisuushaasteisiin koulutustaan kehittämällä. - Omien valmiuksien parantaminen erilaisia turvallisuuden uhkatilanteita varten on jokaiselle naiselle erinomainen turva. NASTA-harjoituksen pohjimmainen idea onkin, että saatuja oppeja voi hyödyntää kotona ja työpaikalla ja tarvittaessa koko lähiyhteisön hyväksi, Taina huomauttaa. Lopuksi Anneli Taina toivottaa kaikki tervetulleiksi Wilma 2011-harjoitukseen: - Toivon kaikille kurssilaisille oppimisen intoa, uusia kokemuksia ja mukavaa, virkistävää yhdessäoloa. Kursseilla on usein mukana paljon ensikertalaisia. Toivottavasti te kaikki innostutte tulemaan uudelleen! - Lämpimät kiitokset myös Wilma 2011:n johdolle kaikesta valtavasta työmäärästä, joka on tarvittu harjoituksen kokoon saamiseksi. Onnea harjoitusviikonloppuun! Teksti: Sanna Mertsalmi Kuva: Naisten valmiusliitto

4 ALUENEUVOTTELUKUNTIEN TYÖ PUNNITAAN NASTA-HARJOITUKSEN ORGANISOINNISSA Naisten Valmiusliitto ry:n alueellinen toiminta tapahtuu 12 alueneuvottelukunnan toimesta. Alueneuvottelukunnan muodostavat pääasiassa alueella toimivien liiton jäsenjärjestöjen alue-, piiri- tai paikallistason yhdistysten edustajat. Alueneuvottelukunnat kokoavat näin ollen yhteen alueen keskeiset turvallisuus- ja kokonaismaanpuolustustyön parissa toimivat naistoimijat. - Alueneuvottelukunta antaa toiminnallisen vaihtoehdon perinteiselle järjestötyölle, kun toiminta tähtää koulutuksen järjestämiseen, Naisten Valmiusliiton pääsihteeri Lotta Mertsalmi kertoo. Alueneuvottelukuntien tehtävät liittyvät pääasiassa naisten valmiuskoulutukseen, toiminnasta tiedottamiseen ja yhteistyöhön jäsenyhdistysten ja yhteistyökumppaneiden kanssa. - Valmiuskoulutuksen huipentuma on NAS- TA-harjoituksen organisoiminen alueella noin kuuden vuoden välein. Lähes kaksi vuotta kestävä projekti on alueneuvottelukunnan kunniatehtävä, missä viimein punnitaan jäsenjärjestöjen välisen yhteistyön synergia, Mertsalmi valottaa. Johtamiskoulutuksesta lisäpontta NASTA-harjoitukset ovat liitolle merkittävä osa toimintaa voisi sanoa, että toiminnan lippulaiva. Naisten Valmiusliitto lanseerasi tänä vuonna uuden JohdanNainen-koulutuksen NASTA-harjoituksen johtotehtäviin nimetyille ja niihin pyrkiville. Koulutuksen avulla halutaan antaa teoriaopetusta johtajana sekä johdettavana toimimisesta, mitä sitten toteutetaan käytännössä NASTA-harjoituksessa. NASTA-harjoitus on ainutlaatuinen johtamiskoulu, jonka vain harva suomalainen nainen saa elämässään kokea. Liitto haluaa antaa yhä enemmän tukea heidän kehittymiselleen johtajana tätä vaativaa tehtävää varten, perustelee Mertsalmi koulutuksen syistä. Kuva: Naisten valmiusliitto

5 Wilma harjoituksen johtajat ovat ensimmäiset NASTA-johtajat, joilla on JohdaNainen-koulutuksen antamaa oppia takataskussaan tosin toinen koulutusjakso heilläkin on edessään vasta syksyllä. Naisten Valmiusliiton pääsihteeri Lotta Mertsalmi on kuitenkin sitä mieltä, että jo ensimmäisen osan käyminen on tuonut naisille tarpeellista tietoa johtajan asemassa olemisesta sekä lisännyt toimintavarmuutta. - Koulutuksen tarpeellisuus tuli esille heti kättelyssä. Ensimmäisestä koulutusjaksosta saadun palautteen perusteella koulutus arvioitiin hyödylliseksi ja siitä saadun opin todettiin olevan käytettävissä NASTA-harjoituksessa. Uskon, että koulutuksen myötä myös harjoitusten laatu paranee entisestään, mikä näkyy kurssilaisille sujuvana toimintana harjoituksen aikana, Mertsalmi lupaa. Kiinnostavatko koulutusasiat? Tule mukaan toimintaan! Liiton alueneuvottelukunnassa oman järjestön edustajana toimiminen on erinomainen harrastusmahdollisuus koulutusasioista kiinnostuneelle. Alueneuvottelukuntatyöhön mukaan tulemalla pääsee lisäksi vaikuttamaan oman alueen valmiuskoulutustarjontaan. - Mikäli et vielä kuulu mihinkään jäsenjärjestöistä, tutustu niiden toimintaan ja valitse itseäsi kiinnostavin toimija ja liity mukaan, pääsihteeri kannustaa. - Alueneuvottelukuntiin ja NASTA-harjoitusten järjestämiseen voi toki tulla mukaan myös kuulumatta mihinkään liiton jäsenjärjestöistä. Halutessaan mukaan kannattaa olla yhteydessä alueneuvottelukunnan puheenjohtajaan tai suoraan liittoon, Mertsalmi neuvoo. Naisten Valmiusliitto ry:n jäsenjärjestöt: Finlands svenska Marthaförbund rf Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry Maanpuolustuskiltojen liitto ry Maanpuolustusnaisten Liitto ry Marttaliitto ry Päällystön Naisten Liitto ry Reservin Upseerien Naisten Perinneliitto ry Rintamanaisten Liitto ry Sotilaskotiliitto ry Suomen Lottaperinneliitto ry Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry Lisätietoa alueneuvottelukunnista: Lisätietoa jäsenjärjestöistä: Teksti: Sanna Mertsalmi

6 TERVETULOA MAASOTAKOULULLE Hyvät Wilma-harjoituksen osallistujat ja järjestäjät, me Maasotakoulussa ja Lappeenrannan varuskunnassa palvelevat olemme ylpeitä, että voimme tarjota puitteet harjoituksellenne. Maavoimien puolustushaarakouluna Maasotakoululla on vahva rutiini erilaisten koulutustapahtumien järjestämisessä ja olen varma, että organisaatiomme pystyy tukemaan teitä harjoituksen tavoitteiden saavuttamisessa. Turvallisuus ei ole itsestään selvyys vaan se vaatii tekijöitä ja työtä. Puolustusvoimat vastaa yhteiskunnan sotilaallisesta turvallisuudesta. Suomalaisen asevelvollisuuden kautta vastuu puolustuksesta kuuluu meille kaikille. Koulutettu reservi takaa riittävän sodan ajan suorituskyvyn ja antaa koko kansan voimavarat tarvittaessa maanpuolustuksen käyttöön. Sotilaallisen puolustuksen alalla koulutettuja tekijöitä siis riittää. Eri viranomaiset kantavat vastuuta jokapäiväisestä turvallisuudestamme, mutta tärkein turvallisuuden takaaja on silti jokainen kansalainen itse. Omalla toiminnallamme voimme vaikuttaa omaan, läheistemme ja laajemminkin yhteiskunnan turvallisuuteen. Meidän loistava koulujärjestelmämme ei valitettavasti juurikaan kouluta turvallisuusasioita. Naisten valmiusliitto ja käynnistyvä Wilma-harjoitus kouluttavat henkilöstöä erilaisten tilanteiden varalta. Koulutettu henkilö osaa toimia oikein yllättävissäkin tilanteissa ja osaa usein myös välttyä vaaroihin joutumiselta. Tällaisten harjoitusten turvallisuutta lisäävä vaikutus on suuri. Kiitokset harjoituksen järjestäjille työstänne yhteisen turvallisuuden hyväksi. Toivotan kaikille harjoitukseen osallistujille erinomaisia harjoituspäiviä Lappeenrannan varuskunnassa. Tervetuloa tekemään turvallisuutta! Maasotakoulun johtaja Eversti Markku Riittinen 10 v Maasotakoulu MILjazz Rakuunamäellä Lappeenrannassa perjantaina klo Maasotakoulu juhlii tänä vuonna 10-vuotista taivaltaan. Rakuunasoittokunta ja Karjalan Sotilassoittokunta solistinaan Jonna Geagea, Savon Sotilassoittokunta solistinaan Antti Rissanen, pasuuna, sekä Puolustusvoimien Varusmiessoittokunta solistinaan Jussu Pöyhönen (Suurlähettiläät) Vapaa pääsy!

7 MAASOTAKOULU - WILMAN ISÄNTÄ Maasotakoulu (MAASK) on perustettu Maasotakoulu on maavoimien puolustushaarakoulu ja jalkaväen aselajikoulu. Maasotakoulun edeltäjiä Lappeenrannassa ovat olleet Maanpuolustusopisto, Päällystöopisto, Aliupseerikoulu, Kanta-aliupseerikoulu ja Jalkaväen Aliupseerikoulu. Maasotakoulun päätehtävät ovat koulutus, tutkimus ja valmius. Päätehtävien tukiprosesseja ovat huolto, toiminnan ja resurssien seuranta ja viestintä. Maasotakoulun johtaja on eversti Markku Riittinen. Palkattua henkilöstöä on n. 200 ja varusmiehiä astuu palvelukseen saapumiserittäin n Maasotakoulu on yksi puolustusvoimien koulutuksen keskeisistä kehittäjistä ja valtakunnallisista vaikuttajista. Se järjestää maavoimien perus- ja täydennyskoulutusta puolustusvoimien henkilöstölle - niin sotilaille kuin siviileillekin. Maavoimien kadetit suorittavat osan sotatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnon opinnoistaan Maasotakoululla. Opintotarjontaan kuuluvat myös aliupseeriston sotilasammatilliset opinnot ja opistoupseerien jatkokurssit, joita järjestetään vuoteen 2012 saakka. Lisäksi Maasotakoulu järjestää useita jalkaväen täydennyskoulutustapahtumia. Maasotakoulun tutkimus- ja kehittämisosasto tarjoaa monipuolisia, uutta luovia ja toimintaa eteenpäin kehittäviä tehtäviä. edellä mainittujen toimipisteidensä lisäksi Lappeenrannassa sijaitsevaa Laukkaradan harjoitusaluetta ja Taipalsaaren kunnassa sijaitsevia Merenlahden harjoitusaluetta ja Taipalsaaren ampuma-aluetta. Taipalsaaren ampuma-alue on myös muiden joukko-osastojen vilkkaassa harjoituskäytössä. Käyttövuorokausia alueella on vuosittain yhteensä noin 300. Maasotakoulun joukko-osastotunnus Maasotakoulu kouluttaa varusmiehiä Rakuunaeskadroonassa. Varusmiesvahvuus on saapumiserittäin noin 130 varusmiestä. Varusmiehistä koulutetaan sotilaspoliiseja, kuljettajia, lääkintämiehiä, keittäjiä ja johtajia. Maasotakoulu toimii useassa eri paikassa. Rakuunamäellä sijaitsevat Maasotakoulun Esikunta, varusmiesyksikkö Rakuunaeskadroona ja Rakuunasoittokunta. Leirikentällä sijaitsevat puolestaan Maasotakoulun koulutuskeskus, kuntotalo, materiaalikeskus, korjaamo ja oppimateriaalikeskus/ kirjasto. Harjoitustoimintaan Maasotakoulu käyttää

8 SAIMAANNORPAN KEVÄT 2011 ON TOIVOA TÄYNNÄ Saimaannorppa on Suomen ainoa kotoperäinen nisäkäs. Sen merkitys meille Saimaan rannalla asuville on monessakin mielessä tärkeä. Siksi olen iloinen, että Naisten Valmiusliitto ry on ottanut Saimaan rannalla vieraillessaan huomion kohteeksi saimaannorpan. Saimaannorppa on Suomen luonnonsuojeluliiton ja laajemminkin luonnonsuojelun symboli. Eikä ihme. Onhan se supisuomalainen ja saimaalainen sympaattinen eläin ja äärimmäisen uhanalainen. Tämän hetken arvio on, että saimaannorppia on jäljellä vain 270 kpl, ja kanta on suojelutoimista huolimatta ollut 2000-luvulla laskusuunnassa. Vuonna 2010 saatiin onneksi käänne hieman parempaan suuntaan. Saimaannorppa pystyy elämään vain aktiivisen suojelun varassa. Useiden tahojen yhteisesti sovittuna välitavoitteena saimaannorpan suojelussa kohti suotuisan suojelun tasoa on se, että saimaannorppia olisi vuonna kpl. Tavoite on kova, mutta ei mahdoton, jos ymmärrämme mitä kaik- kia toimenpiteitä se vaatii ja jos meiltä löytyy aitoa määrätietoisuutta tavoitteen saavuttamiseksi. Suomen luonnonsuojeluliitto kantaa monen suomalaisen tavoin suurta huolta saimaannorpan selviytymisestä. Pieni kanta hajallaan eri puolilla Saimaata on erityisen herkkä, ja sukupuuton riski on käsin kosketeltava. Vaarana ja mahdollisena pelastajana on sama taho, ihminen. Norpalla ei ole muuta vihollista. Tilanne on niin kriittinen, että kaikki suojelutoimet on otettava käyttöön niin kepit kuin porkkanatkin. Saimaannorpan suojelussa pyritään noudattamaan nk. varovaisuusperiaatetta eli huomioidaan monenlaiset uhkatekijät hieman epävarmemmatkin kaiken varalta. Saimaannorpan suurimmat uhat ovat kalanpyydyskuolleisuus, elinympäristön pirstoutuneisuus, ihmislähtöinen häiriö ja ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat leudot talvet. Kaikkiin näihin tekijöihin vaikutetaan suojelutyöllä, mutta tärkeintä on pienentää kalanpyydyskuolleisuutta. Sen vuoksi onkin ilo kertoa, että kalastusrajoituksia on tänä vuonna huomattavasti lisätty Saimaalla niin sopimuksin kuin kahdella asetuksella. Lisääntyneet kalastusrajoitukset eivät vielä täysin turvaa saimaannorpan tulevaisuutta, mutta ne ovat iso askel oikeaan suuntaan. Meillä on kuitenkin vielä paljon työtä edessä, jotta norppa saisi turvallisesti polskutella joka puolella Saimaata. Saimaannorpan suojelu ei ole vain tämän päivän eikä vain paikallisten asia. Tämä on mitä suurimmassa määrin kansallinen, kansainvälinen ja tulevien sukupolvien asia. Saimaannorppia on vähemmän kuin isopandoja, orankeja tai siperiantiikereitä. Suomi on sitoutunut kansainvälisin sopimuksin saimaannorpan suojelun osalta suotuisan suojelun tasoon, mistä ollaan vielä kaukana. Meille suomalaisille olisi valtava tragedia ja häpeä, jos meidän sukupolvi onnistuisi tappamaan saimaannorpan

9 sukupuuttoon, kun se kuitenkin on näillä vesillä sinnitellyt kohta vuotta. Kaikenlainen tuki suojelutyölle, tiedon välitys ja valistustyö Saimaan rannoilla on aivan välttämätöntä saimaannorpan tulevaisuuden turvaamiseksi. Juuri näinä päivinä kuutit lähtevät harjoittelemaan itsenäistä elämää ja ovat vaarassa takertua kalaverkkoihin. Riskin pitäisi kuitenkin olla tänä keväänä entistä pienempi. Toivotamme siis yhdessä Wilmakuutille ystävineen turvallista ensimmäistä kevättä ja kesää. Kaarina Tiainen saimaannorppakoordinaattori Suomen luonnonsuojeluliitto ry / Etelä-Karjala, Lappeenranta

10 Teksti: Majuri Juha Jaakkola ETELÄ-KARJALAN ALUETOIMISTO - PALVELUA ASEVELVOLLISILLE Etelä-Karjalan Aluetoimisto ja sen asiakaspalvelupiste sijaitsevat Rakuunamäellä, samas-sa talossa jossa on Maasotakoulun esikunta. Aluetoimiston keskeisimpiä tehtäviä ovat: 1. Asevelvollisten valvonta (= yhteystietorekisterin ylläpito ja seuranta) 2. Kutsunnat ja asevelvollisuuteen liittyvät hallinnolliset päätökset 3. Palvelukseen määrääminen (kutsunnat ja kertausharjoituskäskyt) 4. Sodanajan henkilösijoitukset ja -varaukset 5. Reserviläisten ylentäminen Asevelvollisten valvonta käsittää mm. henkilö- ja osoitetietojen ylläpidon siten että asevel-volliselle voidaan lähettää määräys saapua omaan poikkeusolojen tehtäväänsä puolustus-voimien käyttöön. Osoitetiedot pysyvät ajan tasalla muuttoilmoituksista automaattisesti saatavien tietojen perusteella. Täysi-ikäisenä miehestä tulee asevelvollinen Kutsunnanalaisia, 18 vuotta täyttäviä nuoria miehiä, on vuosittain Etelä-Karjalassa vajaa 800. Näistä reilu 80 % voidaan määrätä kutsunnoissa varusmiespalvelukseen. Fyysinen tai psyykkinen syy estää joka viidennen nuoren määräämisen palvelukseen. Aluetoimisto käsittelee nuorten asevelvollisten tekemät, kutsuntojen jälkeiset, palveluspai-kan tai palvelusajan alkamiseen liittyvät hakemukset. Nämä hakemukset liittyvät useimmi-ten ko. henkilön ammattikoulutuksen alkamiseen tai päättymiseen. Naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakee Etelä-Karjalassa vuosittain noin 15 nais-ta, (koko Suomessa n. 500) heistä tulee asevelvollisia varusmiespalveluksen myötä. Asevelvollisuuteen kuuluvat myös kertausharjoitukset Aluetoimisto määrää reserviläisiä kertaus- ja vapaaehtoisiin harjoituksiin. Reserviläisen hakiessa vapautusta (aiemmin käytettiin termiä lykkäys ) harjoituksesta esim. henkilökoh-taisiin syihin vedoten tulee hänen lähettää hakemuksensa aluetoimistoon käsiteltäväksi. Kaikki intin käyneet eivät kertaa Siviiliviranomaisilla ja monilla yrityksillä on merkittäviä tarpeita ylläpitää perustoimintaansa yllä myös poikkeusoloissa. Niin kutsutuilla VAP-henkilöillä ei ole tehtävää puolustusvoimi-en organisaatiossa vaikka ovatkin suorittaneet varusmiespalveluksen. He jäävät oman työnantajansa käyttöön myös poikkeusoloissa. Eräinä esimerkkeinä voidaan mainita polii-si, palomies ja veturinkuljettaja sekä yksityissektorilta sanomalehden toimittaja ja sairaala-lääkäri. Hyvästä työstä palkitaan Reserviläisten ylennysesitykset valmistellaan aluetoimistossa keväisin ja syksyisin. Ylen-nyksiä annetaan reserviläisille, joille täyttyvät ylennyksiin vaadittavat kertausharjoituspäivät tai he ovat muuten ansioituneita maanpuolustukseen liittyvissä asioissa. Yhteistyötä tarvitaan Aluetoimisto tukee vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta sen eri osa-alueilla, esimer-kiksi WILMA -harjoitus. Aluetoimisto pitää myös yhteyttä maakunnan maanpuolustus- ja veteraanijärjestöihin. Etelä-Karjalan Aluetoimisto Väinö Valveen katu LAPPEENRANTA Puhelin (vaihde) Puhelin (asiakaspalvelu) Faksi etela-karjalanaluetoimisto(at)mil.fi

11 Lappeenrannan varuskunnan historiaa osa 1 LEIRISTÄ RAKUUNAMÄELLE Hiekka pölisi ja tanner tömisi, kun tuhansia miehiä ja hevosia kokoontui suureen sotaharjoitukseen Lappeenrantaan elokuussa Itse Venäjän keisari Aleksanteri III tuli uutta leirikenttää vihkimään puolisonsa Maria Fjodorovnan ja suuren seurueen kera. Leirikenttä, johon nousi suorastaan valtaisa telttakylä, oli vuosikausia sotaharjoitusten paikka. Vuonna 1889 perustettiin Lappeenrantaan Suomen Rakuunarykmentti, jolle kaupunki lahjoitti maaalueen Rakuunamäen. Alueesta tuli hyvin edistyksellinen, jota tultiin oikein Euroopasta asti katsomaan, olihan varuskunnassa juokseva vesi ja viemäröintikin. Alueelle oli vedetty Saimaan rannalta vesijohto, josta vettä jaettiin alueelle. Noin 800 hevosta ja miehet kuluttivat paljon vettä. Kasarmitkin oli rakennettu poikkeavasti. Ei enää kulkua läpi huoneiden vaan tiilikasarmeissa oli erilliset huoneet käytävän varrelle kulkutauteja estämään. Komentaja Theodor Schaumanin pyrkimys oli tehdä rykmentistä keisarikunnan paras ratsuväki. Mahtoiko hän onnistua tehtävässään, kun Rakuunarykmentin aika kesti vain yksitoista vuotta. Nikolai II lakkautti rykmentin ja Rakuunamäen valtasi venäläinen ratsuväki. Itsenäistymisen ja vapaussodan jälkeen Lappeenrantaan koottiin valkoisen armeijan eri puolilla toiminut kenttätykistö. Tampereelta siirrettiin Tykistökoulu, joka sai tehtäväkseen organisoida tykistö uudelleen. Tykistökoulu toimi vain neljä kuukautta, mutta ehti kouluttaa ensimmäiset Suomessa valmistuneet tykistöupseerit luvulta alkaen Lappeenranta oli ratsuväen kaupunki. Punaiset hurmahousut, kilisevät kannukset ja komeat ratsut elävöittivät katukuvaa. Ratsuväkiprikaatissa, mikä koostui Uudenmaan Rakuunarykmentistä URR ja Hämeen Ratsurykmentistä HRR, oli miehiä 1635 ja hevosia Sotien jälkeen HRR siirrettiin Lahteen, mutta hevoset jäivät Lappeenrantaan. Hevosten aika oli kuitenkin päättymässä. Rykmentin komentaja, eversti Adolf Ehrnrooth jalkautti Ratsuväkirykmentin Olen saanut esimiehiltäni käskyn lakkauttaa rykmenttini ja teen sen nyt. Valmiiksi ratsailta! Teksti: Raili Leino Ratsuväkiprikaatin soittokunta ratsailla joskus luvulla. Kuva: Etelä-Karjalan Maakuntamuseo

12 WILMA-harjoituksen ruokalista PERJANTAI PÄIVÄLLINEN PYTTIPANNU SALAATTINA VALKOKAALIPOHJAINEN SALAATTISEKOITUS KETSUPPI, SINAPPI NÄKKÄRI, MARGARIINI ILTAPALA: MUSTIKKAKEITTO,RIISIMURO ROUHESÄMPYLÄ, NÄKKÄRI, MARGARIINI EDAM-JUUSTO, TOMAATTI PILLIMEHU LAUANTAI AAMIAINEN: KAHVI/TEE/KAAKAO KAURAPUURO, VADELMAHILLO ROUHELEIPÄ, MAKKARA, KURKKU SEKAMEHU SUNNUNTAI AAMIAINEN: KAHVI/TEE MANNAPUURO, KANELISOKERI, MANSIK KAKEITTO SEKALEIPÄ, JUUSTO, TOMAATTI KANANMUNA MEHUT LOUNAS: CURRY-ANANAS-BROILERIKASTIKE USA-TOMAATTI-KURKKU -SALAATTI RIISI KUKKAKAALI-PARSASEKOITUS RUISROUHEVUOKA MANSIKKAMOUSSE KAHVI/TEE LOUNAS: JAUHELIHAKIUSAUS PORKKANARAASTE,PUNAJUURIVIIPALE JÄLKIUUNILEIPÄ OMENA-MANSIKKAKIISSELI KAHVI/TEE PÄIVÄLLINEN: KERMAINEN LOHIKEITTO SEKALEIPÄ, TUOREKURKKU ILTAPALA: KANAHAMPURILAINEN KETSUPPI, SINAPPI AP-JUUSTO, SEKALEIPÄ,NÄKKÄRI, MAR- GARIINI HEDELMÄ PILLIMEHU