TOIMINTAKATSAUS. Naisten Valmiusliitto ry 1 Toimintakatsaus 2010

Transkriptio

1 TOIMINTAKATSAUS 2010 Naisten Valmiusliitto ry 1 Toimintakatsaus 2010

2 NAISTEN VALMIUSLIITTO RY kaiken varalta! näillä turvaamme huomisen! SISÄLLYSLUETTELO PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS YLEISTÄ JÄSENJÄRJESTÖT HALLINTO pitkäaikainen yhteistoiminta ja edustajat 7 Joukko suomalaisia maanpuolustus- ja turvallisuustyötä tekeviä järjestöjä perusti tammikuussa 1997 Naisten ALUENEUVOTTELUKUNNAT TAVOITTEELLINEN TOIMINTA 8 9 Valmiusliitto ry:n huolehtimaan yhteisestä tärkeästä päämäärästä, että suomalaisella naisella on mahdollisuus osallistua kokonaismaanpuolustuksen tehtäviin sekä ylläpitää ja kehittää valmiustaitojaan. LIITTEET Alueneuvottelukuntien toimintakertomusten tiivistelmät 13 Liiton toiminta-ajatuksena on edistää suomalaisten perheiden ja yhteiskunnan varautumiskykyä herättämällä naisten tietoisuutta arjen turvallisuustaitojen tarpeellisuudesta, kehittämällä heidän turvallisuuteen ja varautumiseen liittyviä valmiuksiaan sekä vahvistamalla naisten mahdollisuuksia osallistua normaaliajan häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa kokonaismaanpuolustuksen tehtäviin. Kansikuvat: Sanna Mertsalmi, Katja Sirviö, Marjatta Hinkkala Ulkoasu: Pirjo Uusitalo-Aura Paino: Padasjoen Kirjapaino Naisten Valmiusliitto ry 2 Toimintakatsaus 2010

3 YHTEISTYÖN RIKKAUS Naisten Valmiusliitto ry:n ja erityisesti sitä edeltäneen, valtakunnallisen maanpuolustustyötä tekevien naisjärjestöjen neuvottelukunnan perustaminen oli nopea vastaus muuttuneeseen tilanteeseen lähes 20 vuotta sitten. Samaa reagointia ja herkkyyttä tarvitaan tänäkin päivänä, kun pyritään vahvistamaan ei-asevelvollisten valmiuksia ja mahdollisuuksia osallistua kokonaisturvallisuustyöhön. Turvallisuus syntyy monen tekijän vaikutuksesta ja se on koko yhteiskunnan yhteinen asia. Uusien uhkien muokatessa maailmaa varautuminen edellyttää jatkuvasti enemmän yhteistoimintaa viranomaisten, elinkeinoelämän ja järjestöjen kesken. Naisten Valmiusliiton rooli asepalvelusta suorittamattomien naisten edunvalvojana on vahvistunut. Liiton mielipidettä kysytään ja asiantuntijuutta arvostetaan etenkin niissä asioissa, jotka koskettavat vapaaehtoisten kouluttautumis- ja sitoutumismahdollisuuksia. Yhteistyöjärjestön ja verkostoitumisen tarpeellisuudesta saadaan todisteita jatkuvasti. Jokainen jäsenjärjestö on rikkaus liiton toiminnalle ja yhteisille pyrkimyksille. Jäsenjärjestöjen johdolle suunnatun kyselyn perusteella voitiin liiton toimintojen todeta vastaavan hyvin odotuksia. Myös liiton kehityssuuntien suhteen vallitsee yksituumaisuus. Yhteistyö on entisestään vahvistunut viimeisten vuosien aikana. Tulevaisuuden haasteena ovat jäsenjärjestöjen laskusuuntaan mahdollisesti kääntyvät jäsenmäärät. Liitto toivookin osaltaan voivansa vahvistaa jäsenjärjestöjensä elinvoimaisuutta. Liiton painopistealueena on noin kymmenen vuoden ajan ollut arjen turvallisuuden edistäminen naisten henkilökohtaisten valmiuksien kehittämisen kautta. Tavoitteena on saada naiset oivaltamaan turvallisuushakuisen ajattelun ja varautumistaitojen tarpeellisuus. Tämän päivän häiriötilanteille, kuten suuronnettomuuksille, luonnonmullistuksille ja teknisille häiriöille, on tyypillistä, että ne tulevat yllättäen keskelle ihmisten arkea. Yksilön arjen turvallisuusvalmiudet eivät siis ole yhdentekeviä. Liiton päätapahtumat, vuosittain kahdesti järjestettävät NASTA-valmiusharjoitukset, keräävät yhä uudelleen pari sataa naista turvallisuuden tietotaidon lähteille ja niiden järjestämistä jatketaan. Naisten Valmiusliiton käytännön toiminnan kannalta liiton alueneuvottelukunnilla on harjoitusten ja koulutuksen käytännön järjestämisessä keskeinen rooli. Samalla yhteiset tapahtumat virkistävät ja edistävät aluetasolla liiton jäsenjärjestöjen yhteistoimintaa. Liiton hallituksen tuki alueneuvottelukuntien työlle on vankkumaton. Toivotan turvallista vuotta liiton toimintakatsuksen lukijoille! Ylijohtaja Anneli Taina, Naisten Valmiusliiton puheenjohtaja Naisten Valmiusliitto ry 3 Toimintakatsaus 2010

4 NAISTEN VALMIUSLIITTO RY kaiken varalta! YLEISTÄ Naisten Valmiusliitto ry on valtakunnallinen yhteistyöjärjestö, joka on perustettu vuonna Liitto yhdistää 11 naisten vapaaehtoista maanpuolustus- ja turvallisuustyötä tekevää jäsenjärjestöä. Liiton tarkoituksena on kehittää naisten turvallisuuteen ja varautumiseen liittyviä valmiuksia koulutuksen kautta sekä lisätä naisten mahdollisuuksia toimia poikkeusoloissa yhteiskunnan hyväksi. Vuosi 2010 oli liiton 14. toimintavuosi. Liiton puheenjohtajana toimi ylijohtaja Anneli Taina (Maanpuolustusnaisten Liitto ry), varapuheenjohtajana kehittämispäällikkö Merja Siltanen (Marttaliitto ry) ja pääsihteerinä Lotta Mertsalmi. Toimintavuonna liiton kunniapuheenjohtajaksi kutsuttiin ministeri Elisabeth Rehn. Liiton alueellisesta toiminnasta vastasi 12 alueneuvottelukuntaa. Naisten Valmiusliitto on saavuttanut uskottavan asiantuntija-aseman naisten vapaaehtoista maanpuolustusta koskevissa asioissa. Tämä näkyy erityisesti erilaisten työryhmäjäsenyyksien ja lausuntopyyntöjen määrän kasvuna. Liitto on toimintavuonna ollut edustettuna useissa yhteiskunnan varautumista ja turvallisuutta edistävissä työryhmissä ja toimielimissä sekä antanut useita lausuntoja. Liitto kannattaa naisten vapaaehtoista asepalvelusta ja on esittänyt kutsuntaikäisille naisille järjestettävää tiedostustilaisuutta ja sitä seuraavaa 2 3 viikon mittaista turvallisuuskoulutusjaksoa. Liitto toivoo valtakunnallisen varaamisrekisterin luomista ja työnantajien myönteisen suhtautumisen edistämistä vapaaehtoisten naisten valmiuskouluttautumiseen kohtuullisessa määrin. Liitto on kiinnittänyt huomiota naisille soveltuvan varautumis- ja turvallisuuskoulutuksen tarjontaan ja peräänkuuluttaa Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen lakisääteisen tehtävän, naisten osallistumismahdollisuuksien kehittämisen toimenpiteitä. Liiton jäsenjärjestöt yhdistivät toimintavuonna voimansa alueilla esimerkiksi varautumis- ja turvallisuuskoulutusten järjestämisessä. Vuoden päätapahtumat olivat naisille kohdennetut, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) kanssa yhteistyössä toteutetut NASTA-harjoitukset Rovaniemellä (Hanki 2010) ja Mikkelissä (Himottu 10), joihin osallistui yhteensä 356 naista. Liitto järjesti kaksi Rintamanaisten Kesäpäivätapahtumaa, Lahdessa ja Turussa, joissa oli yhteensä 450 osallistujaa. Valtakunnallinen turvallisuusseminaari järjestettiin Helsingissä Valmiutta varautua -teemalla 110 kuulijalle. Naisten Valmiusliiton tunnettuuden saamiseksi aiempaa paremmalle tasolle toteutettiin syksyn aikana Lisää arjen turvallisuutta kaiken varalta viestintähanke. Sen tarkoituksena oli vahvistaa liiton toimintaedellytyksiä ja parantaa yhteiskunnan arjen turvallisuutta naisten toiminnan ja valmiustaitojen vahvistamisen kautta. Hanke jatkuu vuoden 2011 ajan. Toimintavuonna liitto alkoi hyödyntää sosiaalista mediaa perustamalla huhtikuussa Facebook-ryhmän ja luomalla marraskuussa sisäisen vuorovaikutuksen tehostamisen välineeksi verkoston Ning-pienyhteisöpalveluun. Liitto otti käyttöön myös webropol-palvelun, jota on käytetty alustana useissa kyselyissä ja ilmoittautumisissa. Liiton internetsivujen käyntimäärä kasvoi toimintavuoden aikana 30% ja kävijämäärä 15%. Naisten Valmiusliitto kiittää lämpimästi toimintansa tukijoita sekä yhteistyökumppaneitaan. Liitto esittää erityisen kiitoksen kaikille niille naisille, jotka ovat osallistuneet, edistäneet ja kehittäneet liiton toimintaa. Hanki harjoitus oli ensimmäinen koskaan järjestetty talviharjoitus. Liitto järjesti junakuljetuksen etelästä Lappiin saapuville kurssilaisille. Kuva: Katja Sirviö Naisten Valmiusliitto ry 4 Toimintakatsaus 2010

5 JÄSENJÄRJESTÖT JA KUNNIAPUHEENJOHTAJA 1. Jäsenjärjestöt Naisten Valmiusliitto ry:n jäseninä olivat vuoden 2010 lopussa seuraavat järjestöt: Finlands svenska Marthaförbund rf Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry Maanpuolustuskiltojen liitto ry Maanpuolustusnaisten Liitto ry Marttaliitto ry Päällystön Naisten Liitto ry Reservin Upseerien Naisten Perinneliitto ry Rintamanaisten Liitto ry Sotilaskotiliitto ry Suomen Lottaperinneliitto ry Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry Järjestöjen yhteisjäsenmäärä oli vuoden lopussa noin naista. 2. Kunniapuheenjohtaja Kevätkokous kutsui liiton kunniapuheenjohtajaksi ministeri Elisabeth Rehnin (Suomen Lottaperinneliitto ry), joka toimi liiton puheenjohtajana vuosina Valinta julkistettiin syyskokouksen yhteydessä järjestetyssä tilaisuudessa. Vuosina liittoa luotsannut ministeri Elisabeth Rehn kutsuttiin toimintavuonna liiton kunniapuheenjohtajaksi. Valinnan julkisti puheenjohtaja Anneli Taina. Kuva: Sanna Mertsalmi. Jäsenjärjestöjen yhteystiedot löytyvät osoitteesta: HALLINTO 1 Vuosikokoukset Kevätkokous pidettiin Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry:n vieraana. Syyskokous pidettiin Suomen Lottaperinneliitto ry:n vieraana. Molemmat kokoukset pidettiin Helsingissä. 2 Hallitus Hallituksen puheenjohtajana on toiminut ylijohtaja Anneli Taina (Maanpuolustusnaisten Liitto ry) ja varapuheenjohtajana kehittämispäällikkö Merja Siltanen (Marttaliitto ry). Hallituksen kokouksia pidettiin kuusi: 23.2., 14.4., 27.5., 8.9., ja Kokoukset pidettiin pääasiassa Helsingissä Döbelninkadun kokoustiloissa. Hallituksen jäsenmäärä on ollut puheenjohtaja + yksitoista (11). Käytännössä jokaisesta jäsenjärjestöstä on kuulunut edustaja liiton hallitukseen. 3 Toimisto Liiton toimisto sijaitsee Helsingissä, Döbelninkatu 2, 5. kerros. Toimistohuone kalustettiin uudelleen toimintavuoden aikana. 4 Toimihenkilöt ja työvaliokunta Liiton kokoaikaisesti palkattuna pääsihteerinä toimi Lotta Mertsalmi. Luottamustoimisena tiedotusvastaavana ajalla toimi Katja Sirviö. Merkonomiopiskelija Sanna Parikka suoritti työharjoittelun liitossa toteutettu Lisää arjen turvallisuutta kaiken varalta viestintähanke työllisti osa-aikaisesti kaksi henkilöä, viestintäpäällikkönä Sanna Mertsalmen ja viestintäassistenttina Katja Sirviön. Hankkeen jatkohanke valmisteltiin vuodelle Liiton työvaliokuntaan kuuluivat puheenjohtaja Anneli Taina, varapuheenjohtaja Merja Siltanen, hallituksen jäsen Kaarina Dromberg (Maanpuolustusnaisten Liitto Naisten Valmiusliitto ry 5 Toimintakatsaus 2010

6 NAISTEN VALMIUSLIITTO RY kaiken varalta! ry), hallituksen jäsen Satu Mustalahti (Sotilaskotiliitto ry) sekä alueneuvottelukuntien edustajana Heli Eräkorpi (Suomen Lottaperinneliitto ry). Työvaliokunta kokoontui kuusi kertaa valmistelemaan päätösasioita hallitukselle. 5 Hallintopalvelut, kirjanpito ja tilintarkastajat Hallintopalvelut on ostettu Maanpuolustusyhtiö MPY Oy:ltä. Kirjanpidon on hoitanut Maanpuolustusyhtiö MPY Oy:ssä kirjanpitäjä Tellervo Lehto ajalla kirjanpidosta huolehti Sari Munna Töölön Kirjanpito Oy:stä alkaen kirjanpidosta on vastannut Mervi Matero Tilitoimisto Ariluoma Oy:stä. Tilintarkastajina ovat toimineet KHT Markku Alho ja HMT Jyri Favorin. 6 Sääntömuutos Toimintavuonna tehtiin liiton sääntömuutos. Keskeisin muutos oli hallituksen jäsenten ja puheenjohtajan toimikausien maksimimäärän muuttaminen kolmesta neljään. Myös toiminnan tarkoitusta ja muutamia muita käytännön säädöksiä päivitettiin vastaamaan nykytilannetta. Sääntömuutos tuli voimaan Myös alueneuvotteluntien säännöt ja toimintaohje päivitettiin. Keskeisimmät muutokset olivat toimijoiden toimikausien maksimimäärän nostaminen kolmesta neljään ja johtokunta -termin käyttöönotto. Naisten Valmiusliitto ry 6 Toimintakatsaus 2010

7 PITKÄAIKAINEN YHTEIS- TOIMINTA JA EDUSTAJAT Naisten Valmiusliitto on jäsenenä Maanpuolustuksen Tuki ry:ssä ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksessä. Lisäksi liitolla on pysyvä edustus Pääesikunnan Reservin neuvottelukunnassa, Maanpuolustusmitalitoimikunnassa sekä Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys ry:n neuvottelukunnassa. Liitto on myös Vapaaehtoisen pelastuspalvelun toimintaa tukeva jäsenjärjestö. Maanpuolustuksen Tuki ry:n hallitukseen on kuulunut liiton edustajana Anneli Taina. Liiton entinen puheenjohtaja Riitta Uosukainen on toi - minut Maanpuolustuksen Tuki ry:n hallituksen varapuheenjohtajana. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen hallitukseen on varajäsenenä kuulunut Anneli Taina. Kevät- ja syyskokousedustajana toimi Merja Siltanen ja varalla Lotta Mertsalmi. Lotta Mertsalmi on kuulunut MPK:n koulutusvaliokuntaan ja Paula Kemppainen talousvaliokuntaan liiton nimeäminä jäseninä. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen valtakunnallisen neuvottelukunnan varapuheenjohtajana toimi Anneli Taina ja Naisten Valmiusliiton asiantuntijajäsenenä neuvottelukuntaan kuului Satu Mustalahti (Sotilaskotiliitto ry). Alueellisissa vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunnissa oli Naisten Valmiusliiton edustus seuraavasti: Etelä-Suomi: Heli Eräkorpi (Suomen Lottaperinneliitto ry), varalla Kristiina Slotte (Maanpuolustuskiltojen liitto ry) Länsi-Suomi: Marjo Tuomaranta (Maanpuolustuskiltojen liitto ry, varalla Pirkko Lokinperä (Päällystön Naisten Liitto ry) Itä-Suomi: Irma Kärkkäinen (Sotilaskotiliitto ry), varalla Aila Väresmaa (Maanpuolustusnaisten Liitto ry) Pohjois-Suomi: Merja Virkkula (Marttaliitto ry), varalla Maija-Liisa Tausta-Ojala (Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry). Vapaaehtoisen pelastuspalvelun työvaliokuntaan ja keskustoimikuntaan on kuulunut Leena Kaarni (Marttaliitto ry). Maanpuolustusmitalitoimikuntaan on kuulunut Anneli Taina, varajäsenenä Lotta Mertsalmi. Reservin neuvottelukuntaan on kuulunut Anneli Taina, varajäsenenä Lotta Mertsalmi. Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys ry:n neuvottelukuntaan on liiton edustajana kuulunut Lotta Mertsalmi. Aluehallintovirastot vastaavat varautumisesta ja ovat tärkeä yhteistyötaho liiton alueneuvottelukunnille. Hanki harjoitukseen oli tutustumassa kollegansa Anneli Tainan kutsusta Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Timo E. Korva. Kuva: Katja Sirviö Liiton toimintaan tutustuivat Himottu 10 -harjoituksessa kansanedustajat Lenita Toivakka ja Olli Nepponen. Kuva: Sanna Mertsalmi. Naisten Valmiusliitto ry 7 Toimintakatsaus 2010

8 NAISTEN VALMIUSLIITTO RY kaiken varalta! Puheenjohtaja JÄRJESTÖ ALUENEUVOTTELUKUNNAT JA NIIDEN PUHEENJOHTAJAT Alueellisesta toiminnasta vastaavat liiton jäsenjärjestöjen piiritason edustajista koostuvat alueneuvottelukunnat, aluetason yhteistyöelimet, joita on kaksitoista. Alueneuvottelukunnat eivät ole rekisteröityjä yhdistyksiä. Alueneuvottelukuntien tehtävät liittyvät pääasiassa naisten valmiuskoulutukseen, toiminnasta tiedottamiseen ja yhteistyöhön jäsenyhdistysten ja yhteistyökumppaneiden kanssa tukien liiton toiminta-ajatuksen toteutumista. Alueneuvottelukunnat tekivät järjestötyötä toimintavuoden aikana yhteensä 7300 tuntia. Alueneuvottelukuntien kokouksia pidettiin 96. Alueneuvottelukuntien toiminta selviää yksityiskohtaisesti liitteenä olevista alueneuvottelukuntien toimintakertomusten tiivistelmistä. Etelä-Savo Aila Väresmaa Maanpuolustusnaisten Liitto ry Helsingin seutu Kristina Slotte Maanpuolustuskiltojen liitto ry Häme Pirkko Lokinperä Päällystön Naisten Liitto ry Keski-Suomi Kaija Koponen Maanpuolustusnaisten Liitto ry Kymi Marja-Terttu Nuorivuori Maanpuolustusnaisten Liitto ry Lappi Merja Virkkula Marttaliitto ry Oulu Maija-Liisa Tausta-Ojala Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry Pohjois-Karjala Päivi Koponen Marttaliitto ry Pohjois-Savo Irma Kärkkäinen Sotilaskotiliitto ry Turku ja Pori Marjo Tuomaranta Maanpuolustuskiltojen liitto ry Uusimaa Heli Eräkorpi Suomen Lottaperinneliitto ry Vaasa Tuula Harjunpää Suomen Lottaperinneliitto ry Naisten Valmiusliitto ry 8 Toimintakatsaus 2010

9 TAVOITTEELLINEN TOIMINTA Rintamanaisten Kesäpäiviä järjestettiin kaksi, Lahdessa ja Turussa. Tilaisuuksiin osallistui 450 henkilöä. Kuva: Marjatta Hinkkala. YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS 1. Vapaaehtoisten naisten rooli osana kokonaismaanpuolustusta on selkiytynyt STRATEGINEN TAVOITE 1.1 Onnistuttu kehitystyössä ja vaikuttamisessa TOIMENPITEET VUONNA Vapaaehtoista maanpuolustusta koskevan lain toteutumiseen vaikuttaminen ja seuranta Laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta astui voimaan Sen toimivuutta ja täytäntöönpanoa seurattiin alueellisesti ja valtakunnallisesti mm. vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukuntien kautta. Tarvetta sen tarkistamiseen ei ilmennyt. Liitto toivoi lain tarjoamien ei-asevelvollisiin kohdistuvien mahdollisuuksien käyttämistä laajemmin Liikenteen polttonesteiden säännöstelykoulutuksen jatkaminen yhteistyössä liikenne- ja viestintäministeriön ja Pelastusopiston kanssa. Rekisterin pitäminen koulutetuista. Liikenneministeri Anu Vehviläisen asettamaan, liikennepolttonesteen säännöstelyjärjestelmän tarvetta, tavoitteita, teknisiä mahdollisuuksia ja toimintamuotoja 2010-luvulla pohtivaan työryhmään kuului Lotta Mertsalmi. Työryhmän työskentely päättyy helmikuussa Liikenteen polttonesteiden säännöstelykoulutusta (LIPO) ei järjestetty toimintavuoden aikana työryhmän työskentelyn vuoksi. Liiton LIPO-henkilörekisteriin on vuoden lopussa kirjattu 70 koulutettua naista Ei-asevelvollisten henkisen kriisinkestävyyden vahvistaminen Psykologiseen puolustukseen liittyviä peruskursseja toimintakyky kriisitilanteissa järjestettiin edelleen ja niiden suosio jatkui. NASTA-harjoituksiin liitettiin orientoiva yleisluento psykologisesta puolustuksesta. NASTA-harjoituksia voidaan pitää esimerkkinä liiton tekemästä työstä siviilien psykologisen puolustuksen vahvistamiseksi. Henkisen maanpuolustuksen ja erityisesti ei-asevelvollisten kriisinkestävyyden vahvistaminen on ollut tavoitteena kaikissa liiton toiminnoissa. Naisten Valmiusliitto ry 9 Toimintakatsaus 2010

10 NAISTEN VALMIUSLIITTO RY kaiken varalta! Osallistuminen sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpanoon ja työryhmiin sisäasiainministeriön ohjauksella Hallitus hyväksyi sisäisen turvallisuuden ohjelman ; tavoitteena on, että Suomi on Euroopan turvallisin maa vuonna Lotta Mertsalmi on kuulunut ohjelman järjestöyhteistyön seurantaryhmään sekä sen alatyöryhmään, joka valmisteli oppaan järjestöjen osallistumisesta paikalliseen turvallisuussuunnitteluun (Sisäasiainministeriön julkaisu 4/2010: Järjestöt mukaan turvallisuussuunnitteluun) Yhteistyön tiivistäminen Suomen Kuntaliiton ja kuntien kanssa Tavoitteena on, että vapaaehtoisesti kouluttautuneita naisia voitaisiin sijoittaa kotikunnissaan valmiusorganisaatioihin osaamisensa perusteella. Toimintavuonna jatkettiin epävirallisia keskusteluja Suomen Kuntaliiton kanssa liiton pyrkimysten edistämiseksi. Kuntiin oltiin yhteydessä niillä alueilla, joilla järjestettiin NASTA- harjoitus. Asiaa sivuttiin myös valtakunnallisessa seminaarissa asiantuntija-aiheissa sekä keskustelussa Vaikuttaminen ei-asevelvollisten osallistumismahdollisuuksiin vapaaehtoisen maanpuolustuksen valtakunnallisen ja alueellisten neuvottelukuntien, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) ja muiden yhteistyötahojen kautta Edustajiensa kautta liitto piti tavoitteitaan esillä eri tahoilla. Reservin neuvottelukunnan vuoden 2011 teeman sloganissa toivottiin huomioitavan koko kansa. MPK:n tavoitteena on, että koulutustarjonnasta 2/3 on sotilaallista koulutusta ja 1/3 naisille soveltuvaa varautumis- ja turvallisuuskoulutusta (VARTU). Koulutustarjonnan jakauman toteutumiseen alueellisesti sekä naisten osallistumismahdollisuuksien kehittämistehtävän toteutukseen kiinnitettiin erityistä huomiota Muu edunvalvontatyö Valtioneuvosto asetti komitean tekemään kokonaisvaltaisen selvityksen yhteiskunnan varautumisesta. Tarve selvitykselle oli noussut esiin hallituksen valmistellessa vuoden 2009 turvallisuus- ja puolustuspoliittista selontekoa. Komitean puheenjohtajana toimi korkeimman oikeuden presidentti Pekka Hallberg. Liittoa komiteassa edusti Anneli Taina korostaen kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen merkitystä kokonaisturvallisuudessa. Komitea kuuli laajasti varautumisen asiantuntijoita ja piti lukuisia kokouksia. Selvitystyön tuloksena komitea totesi Suomen varautumisjärjestelyjen olevan pääosin kunnossa. Joidenkin toimintojen päällekkäisyyttä voitaisiin kuitenkin karsia ja yhteistyötä parantaa. Näiden toteutumiseksi komitean mietintöön sisältyi ehdotuksia, joilla pyritään edistämään yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta. Komitea luovutti mietintönsä pääministeri Kiviniemelle ja sen työskentely on päättynyt. Puolustusministeri asetti selvitysryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää asevelvollisuuden yhteiskunnallisia vaikutuksia. Sen puheenjohtajaksi nimettiin F-Securen hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa. Asevelvollisuustyöryhmä on perehtynyt asevelvollisuuteen muun muassa tapaamalla poliittisia päättäjiä ja asiantuntijoita sekä teettänyt työnsä tueksi tutkimuksia. Asevelvollisuustyöryhmää tuki laajapohjainen neuvottelukunta, johon kuului liiton edustajana Lotta Mertsalmi. Asevelvollisuustyöryhmä luovutti raporttinsa puolustusministeri Häkämiehelle. Työryhmä totesi mm., että asevelvollisuus on säilytettävä ja kaikilla palveluskelpoisilla miehillä ja vapaaehtoisilla naisilla tulee olla oikeus suorittaa varusmiespalvelus ja että kustannussyistä poikkeusoloihin tarkoitettujen suorituskykyisten joukkojen määrän on vähennyttävä merkittävästi. Asevelvollisuustyöryhmä kuuli Naisten Valmiusliittoa työnsä aikana ja huomioi liiton tekemät esitykset raportissaan: Naisille ei tule säätää pakollista asevelvollisuutta. Naisille jaettavaa informaatiota on lisättävä ja naisten vapaaehtoista osallistumista asepalvelukseen on tuettava. Naisten tulee saada internet-pohjaisen tietojärjestelmän kautta samat tiedot asepalveluksesta kuin miesten. Vapaaehtoisten naisten tulisi voida osallistua samaan kutsuntatilaisuuteen miesten kanssa ja ennakkoterveystarkastuksen tulee olla naisillekin maksuton. Työryhmä esitti raportissaan yhteensä 77 toimenpidesuositusta asevelvollisuuden kehittämiseksi puolustusvoimien tehtäviä tukevaan, yksilöä motivoivaan sekä asevelvollisuuden myönteisiä yhteiskunnallisia vaikutuksia vahvistavaan suuntaan. Neuvottelukunnan työskentely on päättynyt. Pääsihteeri osallistui puolustusvaliokunnan asiantuntijakuulemiseen turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen selontekoon liittyen. Pääsihteeri osallistui valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaoston asiantuntijakuulemiseen vuoden 2011 talousarvioon liittyen. YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS 2. Naisten Valmiusliitto on nykyistä tunnetumpi STRATEGINEN TAVOITE 2.1 Onnistuttu toiminnassa ja viestinnässä TOIMENPITEET VUONNA Tiedottamisen ja toimistotyöskentelyn tehostaminen osa-aikaisen tiedottajan/ assistentin avulla Naisten Valmiusliiton tunnettuuden saamiseksi aiempaa paremmalle tasolle toteutettiin Lisää arjen turvallisuutta kaiken varalta hanke. Sen päätarkoituksena oli vahvistaa liiton toimintaedellytyk- Naisten Valmiusliitto ry 10 Toimintakatsaus 2010

11 siä ja parantaa yhteiskunnan arjen turvallisuutta naisten toiminnan ja valmiustaitojen vahvistamisen kautta. Hanke jatkuu vuoden 2011 ajan. Liitolla oli kaksi osa-aikaista työntekijää elokuusta joulukuun loppuun viestintähankkeen myötä. Internet-sivujen ajankohtaistiedotteiden postituslistakäytäntöä jatkettiin. Sille ilmoittautui toimintavuoden aikana 88 uutta toimijaa kokonaismäärän ollessa vuoden lopussa 520. Postituslistalaisille lähetettiin viestejä ajankohtaisista asioista 8 kertaa. Viestintähankkeen aikana ajankohtaistiedotteita lähetettiin 1 2 kertaa/kk, yhteensä 7 kpl. Ulkoinen tiedotus keskittyi valtakunnallisiin tapahtumiin: NASTA-harjoituksiin, kesäpäiviin ja turvallisuusseminaariin. Tiedotteita lähetettiin myös puheenjohtaja- ja kunniapuheenjohtajavalinnoista. Yhteensä tiedotteita toimitettiin medialle 18 kpl. Näiden lisäksi valmiiksi toimitettuja juttuja/kannanottoja tehtiin 5 kpl, jotka kaikki julkaistiin. Tiedossa olevia mediaosumia vuoden 2010 aikana on 46 kpl. Edellisten lisäksi uutena toimintana viestintähankkeen myötä otettiin käyttöön uutispalsta www-sivuilla. Uutisia siihen kirjoitettiin 12 kpl. Sisäinen tiedotus tehtiin pääosin sähköpostin välityksellä. Alueneuvottelukuntien kuukausittaisiin kirjeisiin (10 kpl) koottiin ajankohtaiset asiat. Lisäksi alueneuvottelukuntien tietoon ja eteenpäin välitettäväksi lähetettiin liiton mediatiedotteet. Sisäistä tiedotusta kehittämään otettiin marraskuun puolivälissä käyttöön ning-pienyhteisöpalvelu liiton työntekijöiden keskuudessa. Lisäksi ningiin kutsuttiin pilotointimielessä mm. Wilma harjoituksen johto ja Uudenmaan alueneuvottelukunta Alueneuvottelukuntien tiedottamisen tukeminen Alueneuvottelukunnat vastasivat alueellisesta tiedottamisesta saaden tukea viestintähenkilöstöltä. Alueneuvottelukuntien tiedotusvastaaville tehtiin loppuvuodesta kysely toiminnan kehittämiseksi. Alueneuvottelukunnat tuottivat itse www-sivuille aluettaan koskevan sisällön. Www-päivitysten aktivoitumisen myötä myös alueneuvottelukuntien suojatuille sivuille lisättiin materiaalia tukemaan alueneuvottelukuntien tiedotustyötä. Alueneuvottelukunnat lähettivät yhteensä 36 mediatiedotetta, joista julkaistiin 58 juttua tai uutista Infotilaisuudet naisvaltaisille tahoille ja osallistuminen liittotasolla Puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja pääsihteeri ovat toimintavuoden aikana osallistuneet useisiin tilaisuuksiin, joissa on esitelty liiton toimintaa. Osallistujia on ollut n Esimerkkinä voidaan käyttää Elonmerkki-tapahtumaa , johon liittyi onnistunut paneelikeskustelu turvallisuudesta ja erinomainen NASTA-harjoitusten käytännön mainos 400 viestinnän ammattilaiselle Alueneuvottelukunnat pitivät 31 infotilaisuutta liiton toiminnasta alueilla Internetsivujen kehittäminen edelleen aktiivisemmiksi Www-sivuilla tehtiin uudistuksia, joista näkyvin on ajankohtaisista asioista informoivan uutis-palstan käyttöönotto loppuvuodesta. Sivuja päivitettiin useamman kerran viikossa. Sivujen tietosisältöä, toiminnallisuutta ja helppokäyttöisyyttä kehitettiin. Liiton internetsivujen käyntimäärä kasvoi toimintavuoden aikana 30% ja kävijämäärä 15%, tuhannella henkilöllä. Liiton käytössä olevan -domainin käyttösopimusta jatkettiin viidellä vuodella Naisten sitoutumismahdollisuuksista tiedottaminen Liiton tuottamaa mahdollisuuksien esitettä jaettiin tapahtumissa ja alueneuvottelukuntien kautta. Naisten osallistumis- ja sitoutumismahdollisuuksista on kerrottu laajasti eri tapahtumien yhteydessä sekä toiminnan esittelyissä Www-sivuilla sitoutumismahdollisuuksia on myös tuotu kattavasti esille Osallistuminen puolustusvoimien paraatiin Itsenäisyyspäivän paraatissa Kuopiossa liiton lippu esiintyi maanpuolustusjärjestöjen lippulinnassa. Liitolla ei ollut omaa osastoa. Alueneuvottelukuntien liput osallistuivat maanpuolustustilaisuuksiin ympäri vuoden Muu tunnettuutta lisäävä toiminta Valtakunnallisesti liitto keskittyi veteraanityössä Rintamanaisten Kesäpäivien järjestämiseen. Alueneuvottelukunnat osallistuivat resurssiensa mukaan Sotiemme veteraanit -keräykseen myymällä hopeisia kokardi-riipuksia joululahjakampanjan aikana Viestintämateriaalia tuotettiin tarpeen mukaan, lähinnä lisäpainoksia esitteistä. Kesäpäivistä ja NAS- TA-harjoituksista tehtiin lehtimainokset. Alueneuvottelukuntien puheenjohtajien käytössä oli edelleen käyntikortit. Toimintavuoden aikana valmisteltiin valmiuskoulutusta esittelevän dvd:n tekeminen sekä NASTA-harjoituksista kertovan, kirjastoissa vuoden 2011 kiertävän valokuvanäyttelyn toteuttaminen vuoden 2011 aikana. Alueneuvottelukuntien käyttöön otettiin alkuvuonna sähköpostiosoitteet, jotka olivat muotoa alue@ naistenvalmiusliitto.fi. Osoitteet eivät olleet minkään alueen puheenjohtajan ensisijaisena sähköpostiosoitteena. Niiden käyttö lopetettiin loppuvuonna liiton wwwsivujen jouduttua kahdesti tietomurron kohteeksi. Toimistotyöskentelyn ja tiedottamisen kehittämiseksi ja tehostamiseksi otettiin syksyllä käyttöön Naisten Valmiusliitto ry 11 Toimintakatsaus 2010

12 NAISTEN VALMIUSLIITTO RY kaiken varalta! Webropol-palvelu. Sitä on käytetty useisiin kyselyihin ja ilmoittautumisiin hankkeen aikana. Himottu 10 harjoituksen palaute kerättiin webropol-kyselynä. Webropolia käytettiin loppuvuodesta myös ilmoittautumiskanavana liiton tilaisuuksiin. Toimintavuonna liitto alkoi hyödyntää sosiaalista mediaa perustamalla huhtikuussa Facebookiin suljetun ryhmän. Toimijoille tarkoitetun ryhmän jäsenmäärä vuoden lopussa oli 276. Ryhmän tietosisältönä käytettiin NASTA-harjoituksia ja sen kautta mm. soviteltiin yhteiskyytejä syksyn harjoitukseen. YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS 3. Valmiuskoulutettujen naisten määrä kasvaa STRATEGINEN TAVOITE 3.1 Siviilikoulutusta on tarjolla ja rekrytoinnissa on onnistuttu TOIMENPITEET VUONNA Valtakunnallisen turvallisuusseminaarin järjestäminen Valtakunnallinen turvallisuusseminaari järjestettiin Biomedicum-Helsingissä teemalla Valmiutta varautua. Seminaari oli onnistunut ja korkeatasoinen ja kuulijoita oli noin 110. Seminaarin puheenjohtajana toimi Naisten Valmiusliiton puheenjohtaja Anneli Taina. Seminaarissa luennoivat pääsihteeri, eversti Aapo Cederberg Turvallisuus- ja puolustusasiainkomiten sihteeristöstä, johtaja Markku Haranne Pelastustoimen ja varautumisen vastuualueelta Etelä-Suomen aluehallintovirastosta, päällikkö Tarja Mankkinen sisäisen turvallisuuden sihteeristöstä sisäasiainministeriöstä sekä Harjavallan kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa. Seminaarissa Naisten Valmiusliitto haastoi Suomen naiset turvallisuustyöhön ehkäisemään kotitapaturmia. Siinä kehotetaan tarkistamaan oman keittiön turvallisuus annettuja tarkistuskohteita käyttäen. Haasteeseen vastataan liiton internetsivujen kautta ja sen voi lähettää myös eteenpäin. Kahdessa kuukaudessa haasteen otti vastaan 200 naista. Haaste jatkuu vuonna NASTA-harjoitusten toteuttaminen yhteistyössä MPK:n kanssa ja vuoden 2011 NASTA-harjoitusten valmistelujen aloittaminen Toimintavuonna järjestettiin jälleen kaksi suurta, naisille kohdennettua, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kanssa yhteistyössä toteutettua NASTA-harjoitusta. Harjoitusten tavoitteena on lisätä osallistujien turvallisuus- ja varautumistaitoja sekä tarjota naisille mahdollisuuksia harjoitella johtaja- ja kouluttajatehtävissä toimimista. Harjoituksissa on valmiuskoulutettu reilun kymmenen vuoden aikana jo naista. Hanki 2010 toteutettiin ensimmäistä kertaa talviharjoituksena Lapissa Rovaniemellä, Heinuvaaran leirialueella Harjoituksen toteutti Lapin alueneuvottelukunta johtajanaan Hannele Simonen (Maanpuolustusnaisten Liitto ry). Harjoituksen kurssit olivat Lapin lumo (Lapin luonto- ja maastotaidot) ja Kota (Kodin turvallisuustaidot). Harjoitukseen osallistui 140 henkilöä. Liitto järjesti harjoitukseen junakuljetuksen etelästä. Harjoitusta tukivat Lapin Ilmatorjuntarykementti ja Jääkäriprikaati. Harjoitukseen tutustui mm. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Timo E. Korva sekä ryhmä entisiä lottia Pohjois-Suomen alueelta. Harjoitus sai myös medianäkyvyyttä. Himottu 10 -harjoitus toteutettiin Mikkelissä Karkialammen vanhalla kasarmialueella Etelä-Savon alueneuvottelukunnan toimesta, johtajana Merja Ikonen (Marttaliitto ry). Osallistujia oli 216 yhteensä yhdeksällä kurssilla. Harjoituksen suojelijana toimi Itä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Elli Aaltonen. Harjoitus onnistui hyvin ja kutsuvierastilaisuus oli antoisa. Medianäkyvyyttä toi erityisesti YLEn osallistuminen radion ja TV:n voimin. Harjoitusta tuki Maavoimien Esikunta ja Itä-Suomen Huoltorykmentti. Vuoden 2010 Nasta-harjoituksiin osallistuneista 46% oli ensikertalaisia ja 39% ei kuulunut mihinkään liiton jäsenjärjestöön. Vuoden 2011 NASTA-harjoitusten järjestelyt aloitettiin Etelä-Karjalassa ja Helsingin seudulla, johtajille järjestettiin uusi NASTA-johtajien koulutuspäivä Lahdessa. Erityisesti NASTA-harjoituksen toimijoille tarkoitettu uusi JohdaNainen -johtamiskoulutus valmisteltiin pidettäväksi vuonna 2011 kahden viikonlopun mittaisena Rintamanaisten Kesäpäivien järjestäminen Rintamanaisten Kesäpäiviä toteutettiin kaksi, Lahdessa Joutjärven kirkossa ja Turussa Henrikinkirkossa. Osallistujia oli yht Järjestelyistä ja huollosta vastasivat Hämeen ja Turun ja Porin alueneuvottelukuntien naiset. Tapahtumat ovat arvostuksen osoitus sotiemme veteraaninaisille ja samalla johtamis-, organisointi- ja huollon harjoitus naisille Koulutettujen naisten määrän kasvattaminen alueneuvottelukuntien aktiivisen koulutustoiminnan kautta Alueneuvottelukuntien tilaamille kursseille osallistui 1209 henkilöä, joista ensikertaa koulutuksessa oli arviolta 465 henkilöä Edistetään siviilikoulutuksen tarjontaa MPK:ssa Alueneuvottelukunnat ovat tilanneet ei-asevelvollisille soveltuvaa varautumis- ja turvallisuuskoulutusta alueiden tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan, yhteensä 39 kurssia. Liiton alueneuvottelukuntien MPK:lta tilaamien tai Naisten Valmiusliitto ry 12 Toimintakatsaus 2010