KORTTELIN 157! ASEMAKAAVAN MUUTOS,! VÄÄKSY!

Transkriptio

1 ASIKKALAN KUNTA KORTTELIN 157 ASEMAKAAVAN MUUTOS, VÄÄKSY ASEMAKAAVASELOSTUS, LUONNOS ARKKITEHTITOIMISTO HAVAS ROSBERG OY

2 Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista ja lähdeaineistosta 4 2 TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen 6 3 LÄHTÖKOHDAT6 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Kaava-alueetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 15 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot 18 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Palvelut 18 2

3 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja liikenteeseen Vaikutukset luontoon, luonnonympäristöön ja maisemakuvaan Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, talouteen ja sosiaaliset vaikutukset Suhde yleiskaavaan Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja -määräykset Nimistö 19 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta 21 3

4 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Korttelin 157 asemakaavan muutos, Vääksy Asemakaavan muutos koskee Anianpellon kylän 401 tiloja 6:653 ja 6:654, jotka muodostavat tontin 2 korttelissa 157. Asemakaavalla muodostuvat Anianpellon kylän 401 tontit 2 ja 4 korttelissa Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutosalue sijaitsee Asikkalan kunnassa, Anianpellon kylässä, Vääksyn keskustaajamassa, osoitteessa Siltavoudintie 6. Muutosalueen koko on noin 0,65 ha. Alue rajautuu pohjoisessa ja idässä puistoalueeseen ja etelässä ja lännessä asuinkerrostaloalueisiin. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti osoitekartalla. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on Korttelin 157 asemakaavan muutos. Asemakaavalla muutetaan korttelin 157 tontin 2 asemakaavaa. Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on muuttaa nykyistä asemakaavaa niin, että se sallii tontin tehokkaamman käytön. 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista ja lähdeaineistosta Liitteet: - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma , päivitetty Asemakaavakartta Rakennusinventointi Selvitykset, suunnitelmat ja päätökset: Kulttuuriympäristö - Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt RKY, Museovirasto,

5 - Rakennettu ympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. Museovirasto, Ympäristöministeriö Hämeen alueellinen kulttuuriympäristöohjelma, Hämeen ympäristökeskus, Alueelliset ympäristöjulkaisut 177, Annu Tulonen, Rakennusinventointi Asikkala, Hämeen ympäristökeskuksen moniste 108, Teija Ahola, Päijät-Hämeen rakennettu kulttuuriuympäristö, Päijät-Hämeen liitto, Henrik Wager, Kulttuuriympäristöjen Häme, Hämeen alueellinen kulttuuriympäristöohjelma , Hämeen ympäristökeskus, Teija Ahola, Annu Tulonen, Heidi Utriainen, Asikkalan kulttuuriympäristöohjelma, Ympäristöministeriö, Annu Tulonen, Päijät-Hämeen taajama- ja kylätarkastelu, Päijät-Hämeen maisemaselvityksen osaraportti, Päijät- Hämeen liitto, Hämeen ympäristökeskus, Lahden ammattikorkeakoulu, Päijät-Hämeen kiinteät muinaisjäännökset, Päijät-Hämeen liitto, A , ISBN Luonto ja maisema - Arvokkaat maisema-alueet, maisema-aluetyöryhmän mietintö, Ympäristöministeriö, mietintö 66/ Päijät-Hämeen Linnut -lehti, Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry - Päijänteen alueen luontokohteiden inventoinnit, Alueelliset ympäristöjulkaisut 413, Hämeen ympäristökeskus, Jussi Mäkinen (toim.), Päijät-Hämeen perinnemaisemat, Alueelliset ympäristöjulkaisut 190, Hämeen ympäristökeskus, Antti Hovi, Päijät-Hämeen maisemaselvitys, Päijät-Hämeen liitto, Hämeen ympäristökeskus, Lahden ammattikorkeakoulu, Eeva Aarrevaara, Carita Uronen, Tapani Vuorinen, 2006 Pohjavesi, vesihuolto, liikenne - Asikkalan vesihuollon kehittämissuunnitelma Asikkalan ja Padasjoen pohjavesialueiden suojelusuunnitelma, Alueelliset ympäristöjulkaisut 339, Hämeen ympäristökeskus, Terhi Moilanen, Aurinkovuoren, Anianpellon ja Vesivehmaankankaan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma, Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy, Päijät-Hämeen maakunnallinen vesihuoltosuunnitelma Muut - Päijät-Hämeen kaupan palveluverkkoselvitys, Päijät-Hämeen liitto - Lahden seudun rakennemalli ( ) - Ympäristöhallinnon kohdetiedot alueelta (mm. Hertta, Oiva) - Asikkalan kunnan rakennuslupatiedot - Maanmittauslaitoksen kiinteistötiedot - Maaperäkartat - Ortoilmakuvat 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava on laadittu Asikkalan kunnan ohjaamana konsulttityönä. Kaavan laadinta on edennyt seuraavasti: - Vireilletulo Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä

6 - Kaavaluonnos nähtävillä (täydentyy) - Kaavaehdotus nähtävillä (täydentyy) 2.2 Asemakaava Korttelin 157 asemakaavan muutos, Vääksy Asemakaavalla muutetaan korttelin 157 tontin 2 asemakaavaa. Tontti 2 on jaettu kahdeksi kiinteistöksi voimassa olevan asemakaavan laatimisen jälkeen. Kiinteistössä 6:654 sijaitsee olemassa oleva asuinkerrostalo, jolta osin asemakaava säilyy pääosin ennallaan. Kiinteistö 6:653 on rakentamaton. Asemakaavan sisältö tiivistetysti: Asemakaavan muutoksella tehostetaan asuinkerrostalokorttelin maankäyttöä. Liikenne asemakaava-alueelle tapahtuu Siltavoudintieltä. Tontin pohjoisreunalla sijaitsee olemassa oleva kolmekerroksinen asuinkerrostalo ja uusi seitsemänkerroksinen asuinkerrostalo sijoittuu tontin itälaidalle. Uudet autopaikat tulevat tontin etelälaidalle. Keskelle sijoittuu molempien kiinteistöjen yhteinen leikki- ja oleskelualue. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen aloitetaan asemakaavan vahvistuttua. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Satelliittikuva alueesta selostuksen kannessa. Suunnittelualueen liittyminen Anianpellon keskustaalueeseen ilmenee osoitekartassa (kuva 1) Alueen yleiskuvaus Alue sijoittuu Vääksyn keskustaajamaan, jossa sijaitsee sekä palveluja että asumista. Suunnittelualue rajautuu pohjois- ja itäosilta puistoon ja etelä- ja länsiosiltaan asuinalueisiin. Suunnittelualueen pohjoislaidalla sijaitsee olemassa oleva asuinkerrostalo, jonka autopaikat sijoittuvat rakennuksen eteläpuolelle. Kuva 2. Suunnittelualue idästä nähtynä. Taustalla alueella olemassa oleva asuinkerrostalo. 6

7 3.1.2 Luonnonympäristö Maisemarakenne, maisemakuva Suunnittelualue sisältyy Vääksyn keskustaajamaan, joka on Vääksyn uutta keskustaa. Nykyinen rakennuskanta on suurimmaksi osaksi peräisin ja -90 -luvuilta. Vanha rakennuskanta on pääosin I-IV -kerroksista. Maaperä ja maastonmuodot Alueen maaperä on hiesua (Hs). Maastonmuodoiltaan tontti on tasainen. Kuva 3. Maaperäkartta (Geologian tutkimuskeskus 2015). Kuva 4. Vääksyn seudun korkeusmalli (Geologian tutkimuskeskus 2015). 7

8 Luonnonolot Alue on rakennettua eikä siihen sisälly luonnonmukaisia luontoalueita. Alueella kasvaa nuorta koivua ja aluskasvillisuutena lähinnä heinää. Vesistöt ja vesitalous Alue sijaitsee tärkeällä I-luokan pohjavesialueella. Kuva 5. Pohjavesialue merkitty sinisellä viivalla (Geologian tutkimuskeskus 2015) Rakennettu ympäristö Väestön rakenne ja kehitys Suunnittelualueella sijaitsee vuonna 1991 valmistunut kolmekerroksinen asuinkerrostalo. Kuva 6. Suunnittelualueella sijaitseva asuinkerrostalo oikealla. Talousrakennus sijoittuu tonttien rajalle. 8

9 Kaupunki-/taajamakuva, yhdyskuntarakenne Tontti on osa Vääksyn keskustaajamaa. Keskustaajama on rakennuskannaltaan matalaa, III-IV -kerroksisia asuinrakennuksia. Lähialueella sijaitsee useita I-II -kerroksisia palvelurakennuksia. Alueen länsipuolisella tontilla sijaitsee kaksi kolmekerroksista asuinkerrostaloa. Alueen eteläpuolella sijaitsee vuonna 2007 valmistunut asuinkerrostalo, joka käsittää yhteensä seitsemän kerrosta. Alueen itäpuolella, puiston toisella puolen, sijaitsee vuonna 1989 valmistunut kaksikolmekerroksinen asuinkerrostalo. Kuva 7. Suunnittelualueen länsipuolella sijaitsevat asuinkerrostalot. Kuva 8. Suunnittelualueen eteläpuolella sijiaitseva seitsemänkerroksinen asuinkerrostalo. Asuminen Suunnittelualueella sijaitsee vuonna 1991 valmistunut kolmekerroksinen asuinkerrostalo. 9

10 Palvelut Vääksyn palvelut sijaitsevat suunnittelualueen ympärillä. Työpaikat, elinkeinotoiminta Suunnittelualueella ei sijaitse työpaikkoja, työpaikat sijoittuvat alueen ympärille. Virkistys Suunnittelualue rajautuu itä- ja pohjoislaidalta Anianpuistoon. Kuva 9. Anianpuisto. Liikenne Alue sijaitsee päättyvän Siltavoudintien päässä. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Suunnittelualueella ja sen välittämässä läheisyydessä ei sijaitse arvokasta kulttuuriympäristöä eikä muinaismuistoja. Tekninen huolto Suunnittelualue sijaitsee kunnallistekniikan alueella. Sosiaalinen ympäristö Suunnittelualueella sijaitsee ainoastaan asumista. Alueen ympäristössä on asumisen lisäksi kunnallisia ja yksityisiä palveluja Maanomistus Kaavamuutosalue on kahden maanomistajan omistuksessa. Kiinteistö 6:653 on muodostettu kiinteistöstä 6:589. Kiinteistö 6:653 on rakennusliikkeen omistuksessa ja kiinteistö 6:654 asunto-osakeyhtiön omistuksessa. 10

11 Kuva 10. Asemakaava-alueen maanomistus. 3.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Asemakaava-alueella on voimassa Päijät-Hämeen maakuntakaava 2006, joka on saanut lainvoiman ympäristöministeriön vahvistettua sen ja korkeimman hallinto-oikeuden tekemän päätöksen jälkeen, joka koski ympäristöministeriön vahvistuspäätökseen kohdistuneita kahta valitusta. Suunnittelualue sijoittuu voimassa olevan maakuntakaavan keskustatoimintojen alueelle (C 1), jolla osoitetaan palveluiltaan kaupunkitasoisten palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueita sekä asumisen alueita niihin liittyvine liikennealueineen ja puistoineen. Suunnittelualue sijoittuu tärkeälle vedenhankintaan soveltuvalle pohjavesialueelle (pv 17). 11

12 Kuva 11. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta Asemakaava-alueen sijainti on osoitettu mustalla nuolella. Päijät-Hämeen maakuntavaltuusto on kesäkuussa 2010 päättänyt maakuntahallituksen esityksen mukaisesti käynnistää uuden maakuntakaavatyön. Päijät-Hämeen maakuntakaavan 2014 luonnos on valmistunut Luonnoksessa on esitetty ne alueet, joihin on tullut muutospaineita lainvoimaiseen kaavaan nähden. Suunnittelualue ei lukeudu näihin alueisiin. Kuva 12. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavan 2014 luonnoksesta. Muutospainealueet on esitetty mustalla katkoviivalla. 12

13 3.2.2 Yleiskaava Oikeusvaikutteinen Vääksyn osayleiskaava on vahvistunut Suunnittelualue sijoittuu osayleiskaavan keskustatoimintojen alueelle (C) ja rajautuu pohjois- ja itäpuolelta lähivirkistysalueeseen (VL). Alue sijaitsee pohjavesialueella (pv) sekä vedenottamon suojavyöhykkeellä (sv). Alueelle on myös merkitty alueen tiivistämis-/eheyttämistarve. Kuva 13. Ote Vääksyn osayleiskaavasta. Asemakaava-alueen sijainti on osoitettu mustalla nuolella Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa hyväksytty Kustaantorin asemakaava. Alue sijoittuu voimassa olevan asemakaavan asuinkerrostalojen korttelialueelle (AK-1). Alueella julkisivupinnat on jäsenneltävä vähintään 2 m julkisivupinnasta erottuvilla sisään- tai ulosvedoilla tai vastaavalla porrastuksella siten, että yhtenäisen suoran julkisivun pituus on enintään 30 m. Alueella ei myöskään saa rakentaa maanpäällistä kellaria ja ensimmäisen kerroksen asunnoista on oltava välitön yhteys maanpinnan tasoon. Kerrosluku voimassa olevassa asemakaavassa on III ja tehokkuusluku on 0,5, joka tarkoittaa, että tontille saa rakentaa noin 3260 k-m 2. Autopaikkoja on kerrostaloille rakennettava vähintään 1,2 ap/asunto. Autopaikkojen vähimmäismäärälle saa rakentaa lämmittämättömiä autosuojia sallitun rakennusoikeuden lisäksi. Rakennuspaikoilla on varattava leikkiin ja asukkaiden muuhun oleskeluun sopivaa yhtenäistä aluetta vähintään 20% asuinhuoneiden yhteenlasketusta kerrosalasta. Asuinrakennusten korttelialueilla uudisrakennukset on rakennettava siten, että jokaisesta porrashuoneesta on uloskäynti myös leikki- ja oleskelualueen puoleisella rakennuksen sivulla. Rakennettaessa lähemmäksi kuin neljän metrin etäisyydelle viereisen rakennuspaikan rajasta, saa rajan puoleiseen seinään tehdä vain ikkunoita, joiden alareuna on vähintään 180 cm:n korkeudella huoneen lattiatasosta. Rakentamatta jäävät korttelin osat, joita ei käytetä ajoteinä tai pysäköintiin, on istutettava ja pidettävä puistomaisessa kunnossa. Alueella ei saa suorittaa ulkovarastointia. 13

14 Alue sijoittuu tärkeälle pohjavesialueelle. Yleiselle liikenteelle tarkoitetut tiet ja paikoitusalueet on päällystettävä vettäläpäisemättömällä materiaalilla ja sadevedet on johdettava ko. alueilta viemärissä pohjavesialueen ulkopuolelle. Alueella on sallittu ainoastaan kiinteistökohtaiset öljysäiliöt, jotka on sijoitettu rakennuksen sisätiloihin tai maan päälle suoja-altaaseen, jonka tilavuus vastaa varastoitavan öljyn määrää. Kuva 14. Voimassa oleva Kustaantorin asemakaava. Muutosalue rajattu punaisella. 14

15 Kuva 15. Ote ajantasa-asemakaavasta Kaava-alueetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Kaikki kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset on lueteltu kohdassa 1.3. Alueesta on valmistunut alustavia tontinkäyttöluonnoksia. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan muutoksen tarve on lähtenyt yksityisen maanomistajan toimesta. Kaavamuutoksen tarkoituksena on muuttaa nykyistä asemakaavaa niin, että se sallii tontin tehokkaamman käytön. Tavoitteena on muodostaa tasapainoinen pari viereisen tontin seitsemänkerroksiselle rakennukselle. Asemakaavalla nostetaan tontin kerroslukua ja korotetaan rakennusoikeus vastaamaan kerroslukua. Jo rakennetun tontinosan kaavamerkinnät muutetaan vastaamaan rakennettua tilannetta. 15

16 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan laadinta käynnistyi loppuvuodesta Päätös kaavan laatimisesta on tehty kunnanhallituksessa Kaavan aloitusasiakirjana laadittu MRL:n 63 :n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville koko kaavoitusprosessin ajaksi, ja sitä täydennetään tarvittaessa suunnitteluprosessin edetessä. Kaikki päätökset on esitetty kohdassa Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin laadittava kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osalliset on esitetty kaavaselostuksen liitteenä olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ) Vireilletulo Vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on päätetty kunnanhallituksessa sekä kuulutettu Päijät-Häme -lehdessä Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaava on valmisteltu yhteistyössä maanomistajien ja kunnan kanssa. Kaavoituksesta on järjestetty erillisiä työpalavereita asianosaisten kanssa. Kts. selostuksen kohta 2.1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli julkisesti nähtävillä Asemakaavaluonnos oli julkisesti nähtävillä (täydentyy). Asemakaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä (täydentyy) Viranomaisyhteistyö Asemakaava on laadittu Asikkalan kunnan maankäytön ohjaamana konsulttityönä. ELY-keskuksen koordinoimat viranomaisneuvottelut järjestetään tarvittaessa. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Maanomistajan/kunnan asettamat tavoitteet Tavoitteena on Vääksyn keskustaajaman rakennustehokkuuden nostaminen. Asemakaavan lähtökohtana on tontin tehokkaampi käyttö kerroslukua nostamalla ja rakennusoikeutta korottamalla kerroslukua vastaamaan. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Suunnittelussa huomioidaan jo olemassa oleva asuinkerrostalo ja pihan toimintojen yhteensovittaminen. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Tavoitteena on muodostaa tasapainoinen pari alueen eteläpuolella sijaitsevalle seitsemänkerroksiselle kerrostalolle ja sovittaa uusi asuinrakennus ympäröivään rakennuskantaan. 16

17 4.4.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n 2 momentin mukaan maakunnan suunnittelussa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaoteltu seuraavasti: - toimiva aluerakenne - eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu - kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat - toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto - Helsingin seudun erityiskysymykset - luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Jokaisesta asiakokonaisuudesta on esitetty erikseen yleistavoitteet, jotka ovat luonteeltaan alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnitelua koskevia periaatteellisia linjauksia. Erityistavoitteet ovat alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua koskevia velvoitteita. Seuraavassa on referoitu valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden sellaiset kohdat, joiden toteutumista asemakaavan muutoksen on erityisesti katsottu edistävän. Kaava ei myöskään estä tai ole ristiriidassa muiden kuin tässä mainittujen tavoitteiden kanssa. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu VAT: Alueidenkäytön suunnittelulla on huolehdittava, että asunto- ja työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata. Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Tavoitteiden toteutuminen kaavassa: Kaavamuutoksella tehostetaan keskusta-alueen maankäyttöä ja luodaan uusia asuntoja keskustaajamaan palveluiden välittömään läheisyyteen. Alueen rakennuskanta on matalaa lukuun ottamatta kaavamuutosalueen viereisellä tontilla sijaitsevaa korkeampaa asuinkerrostaloa. Kaavamuutoksen tavoitteena on muodostaa tasapainoinen pari tälle rakennukselle ja jatkaa korkeampaa rakentamista keskustaajaman alueella. Kaavamuutosalue rajautuu puistoon, joista viheryhteys jatkuu kohti Päijänteen rantaa. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat VAT Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Pohjavesien pilaantumis- ja muuttamisriskejä aiheuttavat laitokset ja toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle niistä pohjavesialueista, jotka ovat vedenhankinnan kannalta tärkeitä ja soveltuvat vedenhankintaan. Tavoitteiden toteutuminen kaavassa Kaavamuutosalue sijaitsee tärkeällä I-luokan pohjavesialueella. Alueella on voimassa pohjaveden pilaamiskielto (YSL 8 ) ja pohjaveden muuttamiskielto (VL 1:18 ) Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen (täydentyy) 17

18 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot Korttelin 157 asemakaavan muutos, Vääksy Ennen asemakaavan laadintaa alueelle on laadittu alustavia tontinkäyttöluonnoksia. Luonnoksissa on tutkittu asuinrakennuksen, autopaikkojen ja -katosten sekä leikki- ja oleskelualueiden sijoittumista tontille. Asemakaavaluonnos on syntynyt laadittujen tontinkäyttöluonnosten perusteella. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Kaavan rakenne määrittyy tontin muodon mukaan. Luonnollinen paikka asuinkerrostalolle on tontin itälaita, jolloin se ei peitä viereisten kerrostalojen näkymiä. Autopaikat sijoittuvat tontin eteläosaan olemassa olevien autopaikkojen jatkoksi. Keskelle kaava-aluetta tonttien rajalle sijoittuu asuinrakennusten yhteinen leikki- ja oleskelualue Mitoitus Alueen koko on noin 0,65 ha. Alue on kokonaisuudessaan asuinkerrostalojen korttelialuetta. Tontin 2 rakennusoikeus on 1300 k-m 2, joka vastaa suunnilleen nykyistä rakennettua tilannetta. Tontilla 4 rakennusoikeutta on 3500 k-m Palvelut Suunnittelualue sijoittuu Vääksyn keskustaajamaan, josta löytyy kaupalliset ja julkiset palvelut. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaava toteuttaa kohdissa 4.1 ja esitetyt tavoitteet. Asemakaava ei vaikuta yleiskaavan tavoitteiden toteutumiseen heikentävästi. 5.3 Aluevaraukset Koko asemakaavan muutosalue on asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK). Tontin 2 kerrosluku on III ja rakennusoikeus on 1300 k-m 2. Tontin 4 kerrosluku on VII ja rakennusoikeus on 3500 k-m 2. Autopaikkoja tulee varata vähintään 1,5 autopaikkaa / asunto. Kortteliin on varattu tonttien yhteinen leikki- ja oleskelualue. Lisäksi tontille 4 on varattu ohjeelliset rakennusalat autojen säilytyspaikoille sekä ohjeellinen pysäköimispaikka. 5.4 Kaavan vaikutukset Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti arvioidaan kaavan mukaisen rakentamisen vaikutuksia kaava-alueella ja sen lähiympäristössä Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja liikenteeseen Suunnittelualueella sijaitsee ennestään kolmekerroksinen asuinkerrostalo ja suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsee yhteensä seitsemän maanpäällistä kerrostava käsittävä asuinkerrostalo. Tulevan kerrostalon on tarkoitus muodostaa tasapainoinen pari tälle korkeammalle rakennukselle. Asuinkerrostalo tehostaa maankäyttöä keskustaajaman alueella sekä elävöittää ja tiivistää keskusta-aluetta lisäämällä asuntoja. Rakennuskannan kerroksellisuus lisääntyy taajamakuvassa. Suunnittelualue sijaitsee päättyvän Siltavoudintien päässä. Ajoneuvoliittymien määrä Siltavoudintiellä ei lisäänny. Kaavamuutos ei lisää alueen liikennettä merkittävästi. Kaava-alue sijaitsee olemassa olevan vesi- ja viemäriverkoston piirissä. 18

19 5.4.2 Vaikutukset luontoon, luonnonympäristöön ja maisemakuvaan Suunnittelualueella ei ole luonnonmukaisia luontoalueita. Alue rajautuu puistoon. Alueen pohjois-, itä- ja eteläreunat on määrätty istutettavaksi alueen osaksi, joka lisää alueen sopimista ympäristöön. Kaava-alueen sijoittuminen pohjavesialueelle sekä radonhaitan torjunta tulee huomioida rakentamisessa Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, talouteen ja sosiaaliset vaikutukset Kaavamuutos tehostaa keskusta-alueen maankäyttöä ja lisää asuntojen määrää keskustaajamassa. Kaava sisältää ainoastaan asuinrakentamista. Asuinalue tukeutuu olemassa oleviin kunnallisiin palveluihin, joten siitä ei aiheudu kunnalle velvoitteita. Vakituiset asukkaat tuovat kunnalle verotuloja. Muutoin taloudelliset vaikutukset rajoittuvat rakennusaikaiseen työhön. Alueen rakentaminen kasvattaa alueen asukasmäärää, joka voi vaikuttaa myönteisesti alueen palvelujen tarjontaan. 5.5 Suhde yleiskaavaan Suunnittelualue sijoittuu yleiskaavan keskustatoimintojen alueelle (C). Merkinnällä osoitettavalla alueella pääasiallisia toimintoja ovat palvelut ja hallinto, keskustaan soveltuva asuminen, keskustaan soveltuvat ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomat työpaikkatoiminnat, näihin liittyvä liikenne ja virkistys sekä yhdyskuntatekninen huolto. Keskustatoimintojen alueella maankäytön tehostaminen on perusteltua ja korkeampi rakentaminen soveltuu tälle alueelle hyvin. Asemakaavan muutos toteuttaa yleiskaavassa alueelle esitettyä alueen tiivistämis-/ eheyttämistarvemerkintää. 5.6 Ympäristön häiriötekijät Kaava-alueen ympäristössä ei ole siihen kohdistuvia häiriötekijöitä eikä kaavan toteuttaminen aiheuta ympäristöhäiriöitä. 5.7 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavamerkinnät ja -määräykset on esitetty liitteenä olevassa kaavakartassa. 5.8 Nimistö Alueelle ei tule uusia teitä tai paikannimiä. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Alueesta on valmistunut alustavia tontinkäyttöluonnoksia. 19

20 Kuva 16. Tontinkäyttöluonnoksia. 20

21 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Korttelin 157 asemakaavan muutos, Vääksy Asemakaavan toteuttaminen aloitetaan asemakaavan vahvistuttua. 6.3 Toteutuksen seuranta Rakennuslupavaiheessa on kiinnitettävä huomiota rakennuksen ja sen ympäristön korkeatasoisuuteen. Lahdessa Sauli Havas, arkkitehti SAFA Arkkitehtitoimisto Havas Rosberg Oy Liitteet: - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavakartta Rakennusinventointi