HELSINKILÄISTEN SEURAKUNTIEN VANGEILLE MYÖNTÄMÄT TALOUDELLISET AVUSTUKSET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HELSINKILÄISTEN SEURAKUNTIEN VANGEILLE MYÖNTÄMÄT TALOUDELLISET AVUSTUKSET"

Transkriptio

1 HELSINKILÄISTEN SEURAKUNTIEN VANGEILLE MYÖNTÄMÄT TALOUDELLISET AVUSTUKSET Heidi Jumppanen Opinnäytetyö, syksy 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki Sosiaalialan koulutusohjelma Diakonisen sosiaalityön suuntautumisvaihtoehto Sosionomi (AMK) + diakonin virkakelpoisuus

2 TIIVISTELMÄ Jumppanen, Heidi. Helsinkiläisten seurakuntien vangeille myöntämät taloudelliset avustukset. Helsinki, syksy 2008, 58 s., 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Helsinki. Sosiaalialan koulutusohjelma, Diakonisen sosiaalityön suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK) + diakonian virkakelpoisuus. Opinnäytetyön tavoitteena oli kerätä tietoa helsinkiläisten seurakuntien vangeille myöntämistä taloudellisista avustuksista. Tutkimuksessa selvitettiin miten eri seurakunnat käsittelevät vankien hakemuksia ja mitkä asiat vaikuttivat avustusten myöntämiseen. Tämän lisäksi tietoa kerättiin diakonien ja diakonissojen tietämyksestä vankien tuloista ja rahankäyttömahdollisuuksista vankilassa. Tutkimuksen päätavoite oli selvittää haluavatko diakoniatyöntekijät yhteisen linjan vankien avustamiseen. Tutkimus on tehty Helsingin seurakuntien erityisdiakonialle. Aineisto on kerätty sähköpostikyselynä. Kysely lähetettiin 80 diakoniatyöntekijälle. Kyselyyn vastasi 36 diakoniatyöntekijää ja vastausprosentiksi tuli 45. Tutkimusmenetelminä on käytetty sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Aineiston analyysina on käytetty sisällönanalyysia. Tuloksista selvisi, että seurakunnilla on erilaisia tapoja käsitellä vankien taloudellisen avun hakemuksia. Harvalla diakoniatyöntekijällä oli tarkkaa tietoa vangin saamista tuloista vankilassa. Taloudellisia avustuksia myönnettiin 23,5 prosenttiin tulleista anomuksista mutta avustuksia on saanut hyvin erilaisiin tarkoituksiin. Vastauksista nousi vahvasti esille, että aina tulisi katsoa jokaisen vangin henkilökohtaista tilannetta. Tuloksista selvisi myös, että suurin osa diakoniatyöntekijöistä haluaisi Helsingin alueelle yhtenäisen käytännön vankien taloudelliseen auttamiseen. Parhaaksi yhteiseksi linjaksi nähtiin se, että erityisdiakonia hoitaisi kaikki vankeihin liittyvät taloudellisen avun hakemukset. Diakoniatyöntekijät uskovat, että näin kaikki vangit saisivat tasapuolista kohtelua. Erityisdiakonialla nähtiin olevan myös tarpeeksi tietoa ja työkaluja vankien kanssa työskentelyyn. Useat diakoniatyöntekijät toivat tutkimuksessa esille, että haluaisivat lisätietoa vankien tuloista ja rahankäyttömahdollisuuksista vankilassa. Monet toivoivat, että diakonia huomioitaisiin vangin viranomaisverkostoissa ja näin diakoniatyön muutkin osa-alueet kuin avustustoiminta tulisi vangille tutuksi. Asiasanat: diakonia, diakonissat, diakonit, kvalitatiivinen tutkimus, kvantitatiivinen tutkimus, vangit

3 ABSTRACT Jumppanen, Heidi. Financial benefits handed to convicts by the parishes of Helsinki. 58 p., 2 appendices. Language: Finnish. Helsinki, Autumn Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services, Option in Diaconal Social Work. Degree: Bachelor of Social Services. The purpose of this research was to find out diaconal social workers experiences of helping convicts with financial benefits. The important questions were how different parishes processed the applications and what reasons affected the process, and to find out how much diaconal social workers knew about convicts earnings and where they could spend money in prison. The main purpose of this research was to find out if standardizing the process would be possible. The research was accomplished as quantitative and qualitative research. The data was colleted by questionnaires from diaconal social workers in Helsinki. The questionnaires were answered by 36 of 80 diaconia employees. The results showed that there were many ways to process applications. Also, only 23, 5 percent of the applications were successful, receiving allowances. The results showed that only few diaconal social workers knew the financial status of the convicts and where they could spend their money in prisons. The majority of diaconal social workers wished for clear rules in helping the convicts. Most of all, they felt that special diaconia employees with all the necessary knowledge should process all applications from convicts. In the open-ended questions there were two clear wishes from the employees: they would like to have training in this area and the majority of the diaconal social workers would like to be part of the convicts authority network. Keywords: diaconal social workers, convict, financial benefits, quantitative research, qualitative research

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO RIKOSSEURAAMUSALA JA KRIMINAALITYÖ Vankilat ja vankien määrä Rangaistusmuodot EVANKELISLUTERILAISEN KIRKON KRIMINAALITYÖ Diakoniatyö vankiloissa Kriminaalityön toteuttaminen Erityisdiakonian tekemä vankilatyö VANGIN TOIMEENTULO Vangin tulot Rahan ja muiden maksuvälineiden käyttö vankilassa Kelan etuudet Toimeentulotuki DIAKONIATYÖ JA TALOUDELLINEN AUTTAMINEN Avustamisen periaatteet Taloudellisen avun muodot Diakonian avustusvarat Suhde muihin apuihin TALOUDELLINEN TURVATTOMUUS Perusturvattomat vangit Taloudellisen turvattomuuden yleisimmät syyt TUTKIMUKSEN TAUSTA JA TOTEUTUS Aiemmin tehdyt tutkimukset Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimuskysymykset Tutkimusmenetelmät...30

5 7.4 Aineistonkeruumenetelmät Aineiston analyysi Tutkimuksen eettisyys ja luotettavuus TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU U Vangin taloudellisen hakemuksen vastaanottaminen Haetut ja myönnetyt avustukset Tilanteet, joissa taloudellista apua voitaisiin myöntää Vangit diakoniatyön asiakkaina Yhteinen linja taloudelliseen auttamiseen Helsingin seurakunnissa Muut esille nousseet asiat PÄÄTELMÄT JA POHDINTA Jatkotutkimusaiheita Oma ammatillinen kasvu...50 LÄHTEET...52 LIITE 1: SÄHKÖPOSTI KYSELYYN OSALLISTUJILLE...55 LIITE 2: KYSELYLOMAKE...56

6 1 JOHDANTO 1990-luvun laman seurauksena seurakuntien diakoniatyö on joutunut ottamaan taloudellisen avustamisen yhä suuremmaksi osaksi toimintaansa. Ihmiselle pyritään antamaan taloudellista apua pääsääntöisesti kertaluonteisena kriisiapuna. Kun asiakkaana on vankilassa oleva vanki, joka saa ylläpidon valtiolta ja hänellä on ympärillään niin sosiaalityöntekijät kuin muutkin auttajatahot, voidaan kysyä, mihin vanki voi tarvita taloudellista apua vankilassa. Tätä selvitetään tekemässäni tutkimuksessa helsinkiläisten seurakuntien myöntämistä taloudellisista avustuksista. Tutkimus toi julki sen, että vangit saavat harvoin taloudellisia avustuksia. Taloudellisia avustuksia myönnettiin kuitenkin hyvin erilaisista syistä ja erilaisiin tilanteisiin eri seurakunnissa. Helsingin seurakuntien erityisdiakonia ehdotti minulle tutkimukseni aihetta vuonna 2006, jolloin olin työharjoittelussa erityisdiakoniassa. Pääsin tutustumaan vankilassa pidettäviin ryhmätoimintoihin ja yksilökeskusteluihin tuona aikana. Näissä keskusteluissa tuli esille monenlaisia asioita ja kysymyksiä, joiden pohjalta innostuin aiheesta ja sain paljon ideoita tutkimukseeni. Täysin samasta aiheesta ei ole aiemmin tehty tutkimuksia. Aihe on herkkä, ja sitä voi olla vaikea tutkia, koska tilastoihin ei kirjata ihmisiä vankeina. He ovat asiakkaita siinä missä muutkin. Monilla seurakunnilla on voimassa käytäntö, etteivät he myönnä avustuksia vankilassa oleville vangeille. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut tuottaa taustatietoa Helsingin erityisdiakonialle taloudellisten avustuksien myöntämisestä vangeille eri seurakunnista. Tutkimuksen pohjalta pyritään saamaan yhteinen linja vankien avustamiseen Helsingin seurakuntien kesken. Näin saataisiin helpotettua vankilassa vierailevien diakoniatyöntekijöiden työtä, sillä käytäntö on tällä hetkellä epäselvä ja monet seurakunnat ottavat yhteyttä erityisdiakoniaan asian selvittämiseksi. Tutkimuksessani esittelen vankien taloudellista avustamista ja erilaisia avustamiskäytäntöjä eri seurakunnissa. Samalla tutkimus antaa tiiviin perustietopaketin vankien tuloista vankilassa.

7 7 2 RIKOSSEURAAMUSALA JA KRIMINAALITYÖ Rikosseuraamusalan tavoitteena on huolehtia yhteiskunnan turvallisuudesta pitämällä yllä turvallista seuraamusten täytäntöönpanojärjestelmää. Toinen tärkeä tavoite on vähentää uusintarikollisuutta ja pyrkiä katkaisemaan rikollisuutta ylläpitävä syrjäytyminen. Rikosseuraamusalan toiminta perustuu voimassa olevaan lainsäädäntöön ja yhteisesti hyväksyttyihin tavoitteisiin, arvoihin ja perusteisiin. Rikosseuraamusala muodostuu vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta. (Rikosseuraamusvirasto 2006, 1.) Vankeinhoitolaitoksen tehtäviin kuuluvat tuomioistuinten määräämien vankeusrangaistuksien täytäntöönpano ja sakkojen muuntorangaistukset. Edellä mainittujen lisäksi vankeinhoitolaitos huolehtii tutkintavankeuden toimeenpanosta. Kriminaalihuoltolaitos puolestaan vastaa yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta, johon kuuluu ehdollisesti tuomittujen nuorten ja vankilasta ehdonalaisesti vapautuneiden valvonta, yhdyskuntapalvelu ja nuorisorangaistukset. Rikosseuraamusviraston tehtävänä on vastata yhdyskuntaseuraamusten ja vankeusrangaistusten täytäntöönpanon ohjauksesta sekä hallinnosta. (Rikosseuraamusvirasto 2006, 1.) 2.1 Vankilat ja vankien määrä Vankeinhoitolaitokseen on kuulunut alkaen viisi aluevankilaa ja valtakunnallinen terveydenhoitoyksikkö. Aluevankiloihin kuuluu 16 suljettua laitosta ja 19 avolaitosta. Valtakunnalliseen terveydenhuoltoyksikköön kuuluvat psykiatrinen vankisairaala ja Hämeenlinnan vankilan yhteydessä toimiva somaattinen vankisairaala. (Rikosseuraamusvirasto 2007.)

8 vankiloissa oli yhteensä vankia. Määrä on vajaat 100 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Suurin vankien väheneminen on tapahtunut tuomionsa saaneiden vankeusvankien ja sakkovankien ryhmässä. Tutkintavankien ja elinkautisvankien määrä on vastaavasti lisääntynyt viime vuodesta. (Rikosseuraamusvirasto 2008 a.) 2.2 Rangaistusmuodot Vankilalaitoksella on kolme perustavoitetta vankeusrangaistuksen täytäntöönpanon kannalta. Ensimmäiseksi täytäntöönpano toteutetaan niin, että se on turvallista yhteiskunnalle, tuomitulle ja vankilan henkilökunnalle. Toiseksi täytäntöönpanon tulee tukea tuomitun mahdollisuuksia selviytyä yhteiskunnassa. Samalla pidetään yllä vangin terveyttä ja hyvinvointia. Kolmanneksi vankeusrangaistuksen tulee parantaa tuomitun vangin valmiuksia omaksua rikokseton elämäntapa. (Rikosseuraamusvirasto 2008 b.) Vankeusrangaistus on elinkautinen tai määräaikainen. Määräaikaisessa vankeusrangaistuksessa tuomitaan yhdestä rikoksesta vähintään 14 päivää tai enintään 12 vuotta. Tuomittaessa henkilöä useammasta rikoksesta vankeusrangaistukseen rangaistukset yhdistetään ja niiden yhteinen pituus voi olla enintään 15 vuotta. Vangilla voi olla myös samalla kertaa suoritettavia useita eri yhteyksissä tuomittuja määräaikaisia vankeusrangaistuksia, joista ei muodosteta yhteistä rangaistusta. Tällaisessa tilanteessa pisin yhdellä kertaa suoritettava määräaikainen vankeusrangaistus voi olla enintään 20 vuotta. (Sassi & Huhtimo 2006, 7.) Elinkautinen vankeusrangaistus on ankarin lain tuntema rangaistus Suomessa. Yleensä elinkautinen määrätään murhasta tuomittaessa. Elinkautiseen vankeuteen tuomittu voidaan päästää nykyisen lainsäädännön puitteissa ehdonalaiseen vapauteen. Elinkautisvangin täytyy kerryttää vankilassaoloaikaa vähintään 12 vuotta. Kahtakymmentäyhtä vuotta nuorempana elinkautiseen vankeuteen tuomittu voidaan päästää ehdonalaiseen kymmenen vankilassaolovuoden jäl-

9 9 keen. Ehdonalaiseen vapauteen pääsemisestä ratkaisun elinkautisvangeille tekee hovioikeus. Jos vapautta koskeva ratkaisu on kielteinen, voidaan hakemus ottaa harkittavaksi uudelleen vuoden päästä. Elinkautisvanki voi hakea myös armahdusta Tasavallan Presidentiltä. (Lappi-Seppälä 2006, 108.) Ehdolliseksi vankeusrangaistukseksi voidaan määrätä enintään kahden vuoden pituinen vankeusrangaistus. Tällaisessa tilanteessa rangaistuksen käytäntöönpano lykkääntyy koeajaksi. Tuomitun käyttäytymisestä riippuu, toteutetaanko rangaistus jatkossa ehdonalaisena. Ehdollisen vankeuden koeaika on yhdestä vuodesta kolmeen vuoteen. Käytännössä noin 60 % vankeusrangaistuksista tuomitaan ehdollisena. (Sassi & Huhtimo 2006, 7; Lappi-Seppälä 2006, 110.) Vankeusrangaistuksen ollessa enintään kahdeksan kuukautta ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta voidaan tuomita yhdyskuntapalveluun. Yhdyskuntapalvelu on vähintään 20 ja korkeintaan 200 tuntia. Yhdyskuntapalvelu on vapautta rajoittava rangaistus, jossa tuomittu joutuu tekemään palkatonta valvonnanalaista työtä. Tuomioistuin määrää tuntimäärän sekä palvelupaikan. Kriminaalihuoltolaitoksen tehtävänä on arvioida henkilön soveltuvuus yhdyskuntapalveluun ennen tuomion antamista, hankkia palvelupaikka ja valvoa palvelun suorittamista. Yhdyskuntapalvelurangaistuksen tavoitteena on laitosrangaistuksiin liittyvien haittojen vähentäminen. Yhdyskuntapalvelun toivotaan helpottavan tuomitun kiinnittymistä yhteiskuntaan ja ehkäisevän sitoutumista rikolliseen alakulttuuriin. (Sassi & Huhtimo 2006, 8; Lappi-Seppälä 2006, ) Sakko tuomitaan päiväsakkoina. Minimissään voidaan tuomita yhteen ja maksimissaan 120 päiväsakkoon. Päiväsakkojen lukumäärä on riippuvainen rikoksen törkeydestä. Päiväsakon rahamäärä määräytyy taas tuomitun maksukyvyn mukaan. Päiväsakon minimimäärä on kuitenkin 6 euroa. Mikäli tuomittu ei syystä tai toisesta maksa sakkoa, sakko voidaan muuntaa erillisessä oikeudenkäynnissä vankeudeksi. Kolme päiväsakkoa vastaa yhtä vankeuspäivää. Muuntorangaistus on vähintään neljä päivää ja enintään 60 päivää vankeutta. (Sassi & Huhtimo 2006, 8; Lappi-Seppälä 2006, )

10 10 Rikoslain luku 2 a muuttuu sakon muuntorangaistuksen kohdalta niin, ettei poliisin määräämiä ja maksamatta jääneitä sakkoja muuteta enää vankeudeksi. Tuomioistuimen määräämiin sakkoihin muutoksella ei ole vaikutusta, eli ne voidaan muuntaa edelleen vankeudeksi. (Valtioneuvosto 2008.) Edellä mainittujen rangaistusten lisäksi alle 18-vuotias voidaan tuomita tehdystä rikoksesta nuorisorangaistukseen. Nuorisorangaistus on vähintään neljä kuukautta ja enintään yhden vuoden. Nuorisorangaistus sisältää valvontatapaamisia, valvonnassa suoritettavia tehtäviä ja ohjelmia sekä työelämään perehdyttämistä. Kriminaalihuoltolaitos huolehtii nuorisorangaistuksen toimeenpanosta. (Sassi & Huhtimo 2006, 8.)

11 11 3 EVANKELISLUTERILAISEN KIRKON KRIMINAALITYÖ 3.1 Diakoniatyö vankiloissa Hengellinen vankilatyö perustuu Jeesuksen lähetyskäskyyn: Menkää siis ja tehkää kaikki kansat opetuslapsikseni. (Nurminen 2005.) Suoria kehotuksia vankilatyöhön löytyy jo Raamatusta. Esimerkiksi Minä olin vankilassa, ja te tulitte minun tyköni (Matt. 25:36) ja Muistakaa vankeja, niin kuin itse olisitte heidän kanssaan vangittuna (Hepr. 13:3). Diakoniatyö vankiloissa ulottuu alkuseurakuntaan asti. Silloin diakoniatyöntekijän tehtäviin kuului huolehtia sairaista, kodittomista, yksinäisistä ja vangeista. Toiminta perustui kristinuskon perusasioihin, erityisesti Kristuksen sovitustyöhön. Diakonia kuului koko seurakunnalle ja oli Jeesuksen opetusten mukaan kaikkien kristittyjen kutsumus. Alussa diakonia oli vähäisempää huono-osaisten parissa ja keskittyi enemmän saarnaamiseen ja kastamiseen. Diakonia siirtyi luostareihin, joten vankiloissa tehtävä työ väheni. Luostarit muotoutuivat aikansa sosiaalipalvelukeskuksiksi vastaten kaikesta sosiaali- ja sairaanhoitopalveluista koulutuksen ohella luvun puolivälissä Saksassa syntynyt sisälähetys alkoi elvyttää taas diakoniaa, jonka seurauksena alkoi myös diakonien/diakonissojen koulutus 1830-luvulla. Silloin myös diakoneja siirtyi työskentelemään vankiloihin. (Niemelä 1996, ) Vuonna 1972 evankelisluterilainen kirkko perusti päätoimisen kriminaalityön sihteerin viran. Sihteeri toimi yhteistyössä vankeinhoito-osaston ja vankilapappien sekä hiippakuntien kanssa kehittäen kirkon kriminaalityötä. Tästä edellä mainitusta yhteistyöstä on alkanut kirkon kriminaalityö. Evankelisluterilainen kirkko perusti aluksi kokeilumielessä vankiladiakonin virkoja niihin vankiloihin, joissa ei ollut vakituista vankilapappia. Ensimmäinen vankiladiakonin virka oli Pelsolla vuonna 1974, toinen perustettiin Naarajärvelle vuonna 1977 ja kolmas Huittisten ja Köyliön varavankiloihin Satakunnassa vuonna (Nurminen 2005.)

12 Kriminaalityön toteuttaminen Kirkollisen kriminaalityön perinteinen toiminta-alue on työ vankien ja muiden rangaistujen parissa. Tällä hetkellä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kriminaalityössä voidaan nähdä neljä pääaluetta. Ne ovat työ rangaistujen ja heidän omaistensa hyväksi, työ rikosten uhrien ja heidän omaistensa hyväksi, yhteistyö ei-kirkollisten kriminaalityön toimijoiden kanssa sekä osallistuminen kriminaalityön perusteita ja toimintaa koskevaan teologiseen, eettiseen, yhteiskunnalliseen ja tieteelliseen keskusteluun ja tutkimukseen. (Suomen evankelisluterilainen kirkko, i.a. a.) Katsoessamme yllä esitetyn jaottelun mukaista kirkon kriminaalityötä voimme huomata, että kyseessä on hyvin laaja toiminta-alue. Vankiloissa työskentelee tällä hetkellä 17 päätoimista vankilapappia ja kolme päätoimista vankiladiakonia. Heidän virkansa ovat suurimmissa vankiloissa. Lisäksi muutamassa avovankilassa on sivutoiminen vankilapappi eli seurakuntapappi, joka pitää yhteyttä vankilaan oman toimensa ohessa. (Suomen evankelis-luterilainen kirkko, i.a. b.) Suurin osa kirkon kriminaalityöstä tapahtuu paikallisseurakuntien toimesta. Työtä tehdään rangaistuslaitoksissa, seurakunnissa ja perheissä yhteistyössä viranomaisten ja monien järjestöjen kanssa. Seurakunnan eri työntekijät pitävät vankijumalanpalveluksia ja -hartauksia. Vankilan kriminaalityöhön kuuluu vahvasti myös erilaisten ryhmien ja leirien vetäminen. Tämän lisäksi papit ja diakonit voivat tavata yksittäisiä vankeja heidän omasta pyynnöstään. Merkittävä osa kriminaalityöstä toteutuu kirkon perustyön kautta sielunhoidossa, diakoniassa, perhetyössä sekä nuoriso- ja kasvatustyössä. (Suomen evankelis-luterilainen kirkko, i.a. c.) Kirkon kriminaalityö perustuu restoratiivisen oikeuden periaatteita vastaavaan hengellisen, henkisen ja sosiaalisen sovituksen periaatteeseen. Restoratiivinen oikeus tarkoittaa korjaavaa oikeutta tai osallistuvaa konfliktinratkaisua. Restoratiivisen oikeuden tarkoituksena on korjata vahingot, joita rikoksesta on aiheutunut niin uhrille, yhteiskunnalle kuin rikoksentekijälle itselleen (Elonheimo 2006).

13 13 Tämän sovituksen näkökulmasta rikos vahingoittaa uhrin lisäksi myös tekijää sekä sitä sosiaalista yhteisöä, johon he kuuluvat. Kirkon kriminaalityön tarkoituksena onkin juuri sekä uhrin että tekijän ja myös yhteisön vahingoittuneiden suhteiden korjaaminen ja yhteisön jäsenten eheytyminen. (Suomen evankelisluterilainen kirkko 2005.) Kriminaalityöhön yhtenä osana kuuluu myös taloudellinen avustaminen silloin, kun se on perusteltua. Vangilla on mahdollisuus hakea avustusta vankilassa vierailleelta diakoniatyöntekijältä johon vanki on voinut jo luoda asiakassuhteen. Tällä hetkellä taloudelliset hakemukset tulisi kuitenkin käsitellä siinä seurakunnassa jossa vanki on kirjoilla eli missä on viimeksi asunut tai missä perhe asuu. Vangin ollessa asunnoton hänen hakemuksensa käsitellään erityisdiakoniassa. (Laitinen 2008.) 3.3 Erityisdiakonian tekemä vankilatyö Erityisdiakonian toiminta-ajatuksena on evankeliumista nousevan toivon ja armon julistaminen sekä palvelu. Toiminnalla pyritään muodostamaan kristillinen yhteisö, joka tarjoaa monimuotoista toimintaa ja rakentavia ihmissuhteita sekä hoitaa ja vahvistaa asiakkaan omaa uskonelämää. Tavoitteena on auttaa ja tukea asiakasta elämänmuutoksessa. (Helsingin seurakuntayhtymä 2008.) Erityisdiakonian tekemä vankilatyö keskittyy pääasiallisesti Etelä-Suomen alueella oleviin vankiloihin. Säännöllisiä vierailuja tehdään Vantaan-, Helsingin-, Hämeenlinnan- ja Jokelan vankiloihin sekä niiden yhteydessä oleville avovankilaosastoille. Työmuotoina käytetään yksilökeskusteluja sekä ryhmä- ja hartaustoimintaa. Toiminnan tarkoituksena on kohdata helsinkiläisiä mies- ja naisvankeja. Heidän kanssaan pyritään luomaan luottamuksellisia kontakteja, joiden toivotaan jatkuvan myös vapautumisen jälkeen.

14 14 Myös muissa Suomen vankiloissa on merkittävä määrä helsinkiläisiä vankeja. Esimerkiksi Konnunsuolla ja Turussa pyritään käymään noin kerran vuodessa tapaamassa vankeja. Vankiloissa tapahtuvan työn lisäksi erityisdiakonialla on tarjolla lomaoikeuden saaneille vangeille edullinen tapaamisoikeus- ja lomaasunto. (Helsingin seurakuntayhtymä 2008.) Erityisdiakoniassa työskentelee tällä hetkellä viisi diakoniatyöntekijää, päihdetyöntekijä, diakoniapastori, kanttori/toimistotyöntekijä, kaksi vahtimestaria, emäntä sekä asuttamistoiminnan sihteeri. Tämän lisäksi noin 40 aktiivista vapaaehtoistyöntekijää tuovat oman panoksensa erityisdiakonialle. (Helsingin seurakuntayhtymä 2008.)

15 15 4 VANGIN TOIMEENTULO 4.1 Vangin tulot Vankeusrangaistuslain kokonaisuudistus astui voimaan Vankien tuloihin liittyvä keskeisin muutos oli se, että vankien palkkausjärjestelmä yhdenmukaistettiin suljettujen laitosten ja avolaitosten kesken. Nykyään ainoana erona näiden välillä on se, että avolaitoksessa tehtävästä ammattityöstä maksetaan käypä palkka. (Mohell & Pajuoja 2006, 106.) Työtä tekevä ja koulutukseen tai kuntoutukseen osallistuva vanki saa verotonta toimintarahaa. Ennen uudistusta suljetuissa vankiloissa vangille maksettiin työstä ja muusta toiminnasta työrahaa 0,40 0,67 euroa tunnissa. Avolaitoksessa vangille maksettiin muusta toiminnasta kuin työstä toimintarahaa kahdessa luokassa joko 0,84 tai 1,28 euroa. (Mohell & Pajuoja 2006, 107.) Perussäännös vankien palkkauksesta on vankeuslain 9. luvun 6. :ssä: Ammattityöstä maksetaan avolaitoksessa käypä palkka ja suljetussa vankilassa toimintaraha. Valmentavaan työhön, koulutukseen tai muuhun vankilan järjestämään tai hyväksymään toimintaan osallistuvalle vangille maksetaan toimintarahaa. Toimintaraha maksetaan kolmessa luokassa työn, koulutuksen tai muun toiminnan vaativuuden, osallistumisen säännöllisyyden ja keston sekä vangin henkilökohtaisen suorituksen mukaan. Vangille, joka on vapautettu osallistumisvelvollisuudesta, maksetaan käyttörahaa. Työ- tai toiminta-ajalta, jolta ei makseta palkkaa tai toimintarahaa, maksetaan käyttörahaa. Palkka sekä toiminta- ja käyttöraha on merkittävä vankilassa pidettävälle vangin tilille vähintään kerran kuukaudessa.

16 16 Tarkemmat määräykset siitä, millaiset työt luokitellaan ammattityöksi ja millaiset valmentavaksi työksi, antaa Rikosseuraamusvirasto vankeuslain 8. luvun 15. :n nojalla. Palkan määrästä säädetään vankeusasetuksen 33. :ssä seuraavasti: Avolaitosten ammattityöstä maksettava käypä palkka on vähintään palkan ulosmittauksessa noudatettavan suojaosuuden suuruinen. Palkka on ensimmäisessä palkkaluokassa 3,70 euroa tunnilta, toisessa 4,10 euroa tunnilta, kolmannessa 4,50 euroa tunnilta, neljännessä 6,00 euroa tunnilta, viidennessä 6,70 euroa tunnilta ja kuudennessa palkkaluokassa 7,30 euroa tunnilta. Ammattityöhön perehdyttävän jakson ajalta voidaan maksaa toimintarahaa. Kun vankityötä tehdään vankeinhoitoviranomaisten valvonnassa muun kuin vankeinhoitolaitoksen lukuun, palkka maksetaan vähintään neljännen palkkaluokan mukaisena. Suljettujen vankiloiden palkkausjärjestelmää haluttiin uudistuksessa kehittää kannustavampaan suuntaan. Tämä tuotiin esille muuttamalla sääntelyä niin, että työrahan sijasta vangille maksetaan työstä, koulutuksesta tai muusta toiminnasta toimintarahaa. Toimintaraha on porrastettu rangaistusajan suunnitelmaan sitoutumisen, toiminnan vaativuuden, osallistumisen säännöllisyyden ja keston perusteella. Avolaitosten palkkausjärjestelmä on säilytetty melko samanlaisena. Uusi laki toi mukanaan sen, että myös avolaitoksissa maksetaan valmentavasta työstä toimintarahaa. (Mohell & Pajuoja 2006, ) Uudistuksen tavoitteena oli luoda kannustava järjestelmä, jossa vanki osallistuu sellaiseen toimintaan, jonka voidaan katsoa parhaiten edistävän hänen valmiuksiaan sijoittua yhteiskuntaan vapautumisen jälkeen. Tämä on määritelty toiminnan tarkoitukseksi vankeuslain 8. luvun 1. :ssä. Toimintarahan määrä on vahvistettu vankeusasetuksen 32. :ssä: Palkka ja toimintaraha maksetaan työhön ja muuhun toimintaan käytettyjen tuntien mukaan. Toimintaan sijoitettaessa määritetään vangin toiminta-aika. Muulta 22. :ssä tarkoitetulta säännönmukaiselta työ- ja toiminta-ajalta maksetaan käyttöraha.

17 17 Toimintaraha maksetaan vankeuslain 9. luvun 6. :ssä tarkoitettujen perusteiden mukaan siten, että toimintaraha on ensimmäisessä luokassa 0,70 euroa tunnilta, toisessa luokassa 0,90 euroa tunnilta ja kolmannessa luokassa 1,20 euroa tunnilta. Urakkatyöstä toimintaraha voidaan maksaa myös työsuoritukseen perustuen. Tällöin on ennen työn aloittamista sovittava työsuorituksen yksikköarvosta. Niille vangeille, jotka on vapautettu osallistumisvelvollisuudesta, maksetaan käyttörahaa. Käyttörahaa maksetaan myös silloin, kun työajalta ei makseta palkkaa tai toimintarahaa. Käyttörahaa maksetaan kahdessa eri luokassa. Tämä tarkoittaa sitä, että pätevästä syystä toiminnasta poissaolevalle voidaan maksaa korkeampaa käyttörahaa kuin vangille, joka kieltäytyy ilman pätevää syytä kaikesta toiminnasta. Pätevänä syynä voidaan pitää esimerkiksi sairastumista, kuljetuksen aikaa tai toimintaan osallistumisen estymistä muusta kuin vangin syystä. (Mohell & Pajuoja 2006, 107, 113.) Käyttörahan määrä on vahvistettu vankeusasetuksen 34. :ssä: Säännönmukaisena työ- ja toiminta-aikana vangille maksetaan käyttörahaa 0,30 euroa tunnilta silloin, kun hän ei osallistu toimintaan. Jos vanki ei omasta syystään osallistu toimintaan, käyttörahaa maksetaan vastaavasti 0,15 euroa tunnilta. Käyttörahaa maksetaan siitä päivästä alkaen, jona vanki on kirjallisen täytäntöönpanomääräyksen perusteella otettu vankilaan. 4.2 Rahan ja muiden maksuvälineiden käyttö vankilassa Suljetussa vankilassa vangilla ei ole oikeutta pitää hallussaan rahaa tai muita maksuvälineitä kuten pankki-, maksu-, tai luottokortteja. Vangin hallussa olevat rahat ja kortit otetaan suljetussa vankilassa säilytettäväksi tai talletetaan vangin omalle tilille pankkiin. Avolaitoksissa olevilla vangeilla on oikeus pitää hallussaan rahaa sekä erilaisia maksukortteja. Vangin niin halutessa myös avolaitoksissa voidaan ottaa säilytykseen hänen rahansa ja muut maksuvälineet. Kaikissa tilanteissa, joissa vangeilta on otettu haltuun rahat ja maksuvälineet, tulee heille antaa kuukausittain tiliote heidän rahavarojensa tilinpidosta. (Mohell & Pajuoja 2006, 111.)

18 18 Vankiloiden on järjestettävä vangeille mahdollisuus hankkia elintarvikkeita ja muuta henkilökohtaiseen käyttöön sopivaa tavaraa. Tämä on järjestetty vankiloissa yleensä laitosmyymälöinä, joista vangit voivat ostaa itselleen tarvittavia tavaroita. Vangilla on myös mahdollisuus hankkia vankilan välityksellä itselleen käyttöesineitä ja tarvikkeita, jotka ovat sallittuja vankilan säännösten mukaan, mutta joita ei ole saatavissa laitosmyymälästä. (Mohell & Pajuoja 2006, 111.) 4.3 Kelan etuudet Kelan eri etuuslait sisältävät hyvin erilaisia säännöksiä siitä, mitä Kelan etuuksia vangille tai tutkintavangille voidaan myöntää ja maksaa. Säännökset poikkeavat toisistaan niin kirjoitustavaltaan kuin myös sisällöltään. Myös terminologia on osin vanhentunutta. Näitä edellä mainittuja seikkoja voidaan kuitenkin selittää paljolti sillä, että eri etuudet ovat luonteeltaan erilaisia ja niiden tarkoitus ja tavoitteet ovat hyvin erilaisia. Seuraavassa on koottu yhteenveto Kelan eri etuuksien maksamisesta kohderyhmittäin. (Sassi & Huhtimo 2006, 16.)

19 19 TAULUKKO 1. Yhteenveto eri etuuksien maksamisesta (Sassi & Huhtimo 2006, 16.) Etuus Maksetaan ehdotonta vankeusrangaistusta suorittavalle Maksetaan sakonmuuntorangaistusta suorittavalle Maksetaan tutkintavangille Maksetaan yhdyskuntaseuraamusta suorittavalle Erityistä Äitiysavustus X x x x Lapsilisä X x x x maksetaan sille, joka pääasiassa huolehtii lapsenhoidosta ja kasvatuksesta Lapsen X x x x maksetaan lapsen hoitotuki vanhemmalle, jos tämä huoltaa lasta Ansioeläke X x x x Eläkkeet ja maahanmuuttajan erityistuki X 3 kk ajan x x x työttömyyseläkettä ei makseta vankilassa oleville Vammaistuki ja eläkkeensaajien hoitotuki Yleinen asumistuki Eläkkeensaajien asumistuki Sairaanhoitokustannukset X enint. 6 kk ajan X enint. 3kk ajan X jos vanki hankkii omalla kustannuksellaan Sairauspäiväraha Vanhempainpäiväraha Lastenhoidon tuki Kuntoutusraha Työttömyysetuudet Opintoraha ja opintotuen asumislisä X 3 kk ajan X voidaan maksaa, jos opiskelee vankilan ulkopuolella x x x x enint. 6 kk ajan x enint.6 kk ajan x x x x x x x x x x x x x edellyttää, että vanhempi osallistuu lapsen hoitoon x avolaitoksessa oleva voi saada jos lapsi mukana vankilassa x x työvoimapoliittisen koulutusetuuden voi kuitenkin saada x

20 Toimeentulotuki Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentuloa turvaava etuus. Toimeentulotuen tarkoituksesta säädetään toimeentulotukilain 1. :ssä seuraavasti: Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo. Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. (923/2000) Vankilassa ollessa vangin ensisijainen toimeentulojärjestelmä on vankilasta saatava ylläpito. Joskus voi kuitenkin tulla tilanteita, joissa vangilla on oikeus toimeentulotukeen samalla tavalla kuin muillakin tuen tarpeessa olevilla. Tilanteessa, jossa vangilla ei ole käytettävissään muita tuloja tai varoja, ja hänellä on menoja, joita hän ei pysty kattamaan vankilasta saadulla ylläpidolla, voi olla perusteltua maksaa vangille käyttövaroja toimeentulotukena. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2007, 31.) Tutkintavangeilla ei ole ehdotonta oikeutta tutkintavankeuslain perusteella saada vankilasta käyttörahaa. Tässä tilanteessa on oikeus saada tarpeelliset käyttövarat toimeentulotuesta, mikäli kaikki muut toimeentulotuen saamisen edellytykset muuten täyttyvät. Tämä koskee myös turvallisuussyistä työtoimintaan osallistumatonta vankeusvankia. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2007, 31.) Vangille on vankeuslain (767/2005) ja tutkintavankeuslain (768/2005) mukaan järjestettävä tai muutoin turvattava vangin lääketieteellisten tarpeiden mukainen terveyden- ja sairaanhoito sekä lääkinnällinen kuntoutus. Vangilla on oikeus saada Vankeinhoitolaitoksen lääkärin luvalla lääkitystä, tutkimusta ja muuta terveydenhuoltoa vankilassa omalla kustannuksellaan. Vankeinhoitolaitos ei rahoita silmälasien hankintaa paitsi poikkeuksellisesti silloin, kun vangilla ei ole koti-

Kohti avoimempaa täytäntöönpanoa Yhdyskuntaseuraamukset ja vaiheittainen vapauttaminen yhteiskunnan turvallisuuden edistäjinä

Kohti avoimempaa täytäntöönpanoa Yhdyskuntaseuraamukset ja vaiheittainen vapauttaminen yhteiskunnan turvallisuuden edistäjinä Kohti avoimempaa täytäntöönpanoa Yhdyskuntaseuraamukset ja vaiheittainen vapauttaminen yhteiskunnan turvallisuuden edistäjinä Naisjohtajat Risessä 13.6.2016 Ylijohtaja Tuula Asikainen ORGANISAATIO Rikosseuraamuslaitos

Lisätiedot

III RIKOLLISUUSKONTROLLI

III RIKOLLISUUSKONTROLLI III RIKOLLISUUSKONTROLLI Tässä jaksossa käsitellään virallisen kontrollijärjestelmän toimintaa kuvailemalla muun muassa rikosten ilmituloa, ilmi tulleiden rikosten selvittämistä, rikoksentekijöiden syytteeseen

Lisätiedot

Vast. 2. Vankeuden yleinen minimi 14 päivää 7 v 6 kk (10 x ¾ [0,75 %]).

Vast. 2. Vankeuden yleinen minimi 14 päivää 7 v 6 kk (10 x ¾ [0,75 %]). SEURAAMUSJÄRJESTELMÄN LUENTOSARJA SL 2010 YLIOPISTONLEHTORI SAKARI MELANDER HARJOITUSTEHTÄVIÄ RANGAISTUSASTEIKON LIEVENTÄMINEN Kys. 1. 17-vuotiasta A:ta syytetään taposta (RL 21:1:n mukaan taposta tuomitaan

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 61/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 10 a :n ja sotilasavustuslain 11 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Yhteistyö uuden lainsäädännön valossa

Yhteistyö uuden lainsäädännön valossa Yhteistyö uuden lainsäädännön valossa Laki yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta (400/2015) Rikostaustainen kunnan ja Rikosseuraamuslaitoksen asiakkaana - seminaari 4.9.2015 Erityisasiantuntija Laki

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ Tuija Vidgren 23.2.2015 GeroMetro verkosto (Socca) Käytäntötutkimuksen päivässä esittelemässä vanhustyöhön liittyviä

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Kristillisyys vangin ja vapautujan tukena. Kriminaalityön foorumi 24.10.2012 Pekka Lund Sininauhaliitto

Kristillisyys vangin ja vapautujan tukena. Kriminaalityön foorumi 24.10.2012 Pekka Lund Sininauhaliitto Kriminaalityön foorumi 24.10.2012 Pekka Lund Sininauhaliitto Seminaarin tavoitteita: - Näkökulmia siihen, miten kristillisyys voi tukea vankia ja vapautujaa - Mahdollisuus keskustella ja vaihtaa ajatuksia

Lisätiedot

Arviointikeskuksen toiminta

Arviointikeskuksen toiminta Vanki-infopäivä 5.4.2011 Arviointikeskuksen toiminta yksilöllinen arviointi, rangaistusajan suunnitelma ja tarkoituksenmukainen laitossijoitus Länsi-Suomen rikosseuraamusalueen arviointikeskus Piia Virtanen

Lisätiedot

Nuori yhdyskuntaseuraamusasiakkaana

Nuori yhdyskuntaseuraamusasiakkaana Nuori yhdyskuntaseuraamusasiakkaana Vapautuvien asumisen tuen verkosto 18.11.2015 Apulaisjohtaja Risto Huuhtanen Rikosseuraamustyöntekijä Kari Lägerkrantz Uudenmaan yhdyskuntaseuraamustoimisto Määritelmät:

Lisätiedot

HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012

HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012 HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012 1. PERUSTEHTÄVÄ Diakoniatyön perustelut löytyvät sekä Raamatusta, että Kirkko järjestyksestä. Minun oli nälkä, ja te annoitte minulle ruokaa.

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Laki. tuomioistuinharjoittelusta. Soveltamisala. Tuomioistuinharjoittelun sisältö

Laki. tuomioistuinharjoittelusta. Soveltamisala. Tuomioistuinharjoittelun sisältö Laki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: tuomioistuinharjoittelusta 1 Soveltamisala Sen lisäksi mitä tässä laissa säädetään, käräjänotaarista säädetään tuomioistuinlaissa ( / ). Käräjänotaarin velvollisuuksiin

Lisätiedot

Rikosseuraamusasiakkaiden asunnottomuustilanne

Rikosseuraamusasiakkaiden asunnottomuustilanne Rikosseuraamusasiakkaiden asunnottomuustilanne VAT-verkoston yhteistyöpäivät 25. 26.5.2016 Erikoistutkija Rikosseuraamuslaitos sasu.tyni@om.fi 1 Esityksen sisältö & rajaus Yleiskuvaus vapautuneiden vankien

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

Kriminaalipoliittinen osasto Anja Heikkinen 16.09.2010 OM 3/61/2010 Neuvotteleva virkamies

Kriminaalipoliittinen osasto Anja Heikkinen 16.09.2010 OM 3/61/2010 Neuvotteleva virkamies MUISTIO Kriminaalipoliittinen osasto Anja Heikkinen 16.09.2010 OM 3/61/2010 Neuvotteleva virkamies VAPAUTUVAT VANGIT JA VAKAVAN VÄKIVALTARIKOKSEN UUSIMISRISKIN ARVIOINNIN KEHITTÄMINEN Oikeusministeriössä

Lisätiedot

Päätös. Laki. vankeuslain 12 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. vankeuslain 12 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 312/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi vankeuslain 12 luvun ja tutkintavankeuslain 8 luvun muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi vankeuslain 12 luvun

Lisätiedot

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö 18.1.2017 / Timo Mutalahti 1 Kuvat: Pixabay.com Ilmoitus viranomaisille Missä asukkaan asumiseen tai elämiseen liittyvissä ongelmissa vuokranantajalla tai asumisen

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Tampere 27.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. Liite 13 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. VLY2 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on toinen osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista,

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

1.10.2014 Hämeenlinna. Perhetyön päällikkö, perheterapeutti Tarja Sassi

1.10.2014 Hämeenlinna. Perhetyön päällikkö, perheterapeutti Tarja Sassi 1.10.2014 Hämeenlinna Perhetyön päällikkö, perheterapeutti Tarja Sassi KRITS Mikä on Kriminaalihuollon tukisäätiö? Rangaistuksesta vapautuvien ja heidän läheistensä selviytymistä ja elämänhallintaa edistävä

Lisätiedot

Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti

Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti 2013-2015 Muut kaikki hylkää, Yhteisen seurakuntatyön ja seurakuntien mahdollisuudet vanhusten avohoidon ja kotisairaalan asiakkaiden henkisiin ja hengellisiin

Lisätiedot

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus Tausta Perheen kriisitilanteessa - esimerkiksi avioerossa, perheenjäsenen kuollessa tai joutuessa onnettomuuteen

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIAT 45/2011 ja 61/2011 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 44/2012 7.9.2012 Asia Määräaikaista erottamista ja virantoimituksesta pidättämistä koskeva oikaisuvaatimus Oikaisuvaatimuksen

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016 Perusturvalautakunta 25.2.2016 Liite Sivu 2 / 7 Sisällys LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.3.2016 -----------------------------

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

Vanhemmuuden arviointi osana rangaistuksen täytäntöönpanoa - Kommenttipuheenvuoro yhdyskuntaseuraamustoimiston näkökulmasta

Vanhemmuuden arviointi osana rangaistuksen täytäntöönpanoa - Kommenttipuheenvuoro yhdyskuntaseuraamustoimiston näkökulmasta Vanhemmuuden arviointi osana rangaistuksen täytäntöönpanoa - Kommenttipuheenvuoro yhdyskuntaseuraamustoimiston näkökulmasta Naisvankiseminaari 8.-9.3.16 Rikosseuraamusesimies Pia Ylikomi pia.ylikomi@om.fi

Lisätiedot

Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan maksut lukuvuonna

Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan maksut lukuvuonna Kasvatus- ja opetuslautakunta 8 15.02.2016 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan maksut lukuvuonna 2016 2017 166/02.05.00.00/2016 KOLA 8 Valmistelija / lisätiedot: Varhaiskasvatusjohtaja Päivi Virkki,

Lisätiedot

YHDYSKUNTASEURAAMUKSET. Tiina Vogt-Airaksinen, erityisasiantuntija

YHDYSKUNTASEURAAMUKSET. Tiina Vogt-Airaksinen, erityisasiantuntija YHDYSKUNTASEURAAMUKSET Tiina Vogt-Airaksinen, erityisasiantuntija Historiaa 19.1.1869 julkistettiin Fängelseförening i Finland nimisen yhdistyksen perustajajäsenet ja periaatteet. Yhdistyksen sääntöjen

Lisätiedot

JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto

JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto 31.1.2017 10.1.2017 Toimeentulotuki Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi tueksi auttamaan yli pahimpien talousvaikeuksien.

Lisätiedot

Kuinka teen perheetuutta. maksuvaatimuksen Kelalle? Päivitetty 05/2016

Kuinka teen perheetuutta. maksuvaatimuksen Kelalle? Päivitetty 05/2016 Kuinka teen perheetuutta koskevan maksuvaatimuksen Kelalle? Päivitetty 05/2016 Hakemus vai maksuvaatimus? Tässä esityksessä kerromme, miten ja missä tilanteissa kunta tekee maksuvaatimuksen tai hakemuksen

Lisätiedot

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta

TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta Toimeentulotuki on toimeentulotukilain (1412/1997) nojalla myönnettävä viimesijainen taloudellinen tuki. Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi

Lisätiedot

Päätös. Laki. tapaturmavakuutuslain 47 :n muuttamisesta

Päätös. Laki. tapaturmavakuutuslain 47 :n muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 103/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden etuuksien ja korvausten maksamista koskevien säännösten muuttamiseksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräiden etuuksien

Lisätiedot

SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå TOIMEENTULOTUEN ASIAKASKYSELY 2013 TAUSTATIEDOT 160 vastausta (2009) vastauksia 123) 44 prosenttia miehiä ja 56 prosenttia naisia Suhteessa

Lisätiedot

Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö

Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö Tampereen yliopisto 28.4.2016 Sosiaaliohjaajat Sanna Mäkipää ja Johanna Männikkö 28.4.2016 Toimeentulotuki Sosiaalipalvelut Kaupungin sosiaalipalvelut tukevat

Lisätiedot

HE vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 11812000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi äitiysavustuslain 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi äitiysavustuslakia siten, että äitiysavustukseen

Lisätiedot

Toimeentulotuki. Perusturvapalvelut

Toimeentulotuki. Perusturvapalvelut Toimeentulotuki Perusturvapalvelut Toimeentulotuen hakeminen ja myöntäminen Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata hakijan ja hänen

Lisätiedot

Laki. rikoslain muuttamisesta

Laki. rikoslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti Laki rikoslain muuttamisesta kumotaan rikoslain (39/1889) 2 a luvun 9 11, sellaisina kuin ne ovat, 2 a luvun 9 laeissa 475/2008, 641/2009, 392/2011, 431/2014 ja 381/2015

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Unohtuuko hiljainen asiakas?

Unohtuuko hiljainen asiakas? Unohtuuko hiljainen asiakas? - yhdenvertaisuuden pullonkaulat päihdepalveluissa Päihdetyön seminaari Kuopio 5.11.2015 Heidi Poikonen Sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Oikeustieteiden laitos Oikeudellinen

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sosiaalihuoltolai n 23 :n l i i k k u m i s t a tukevat palvelut S o v e l t a m i s o h j e e t 1.1.2017 alkaen Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sisällys Sosiaalihuoltolain 23.n mukaisten liikkumista

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 654. Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 13 päivänä heinäkuuta 2001

SISÄLLYS. N:o 654. Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 13 päivänä heinäkuuta 2001 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 20 päivänä heinäkuuta 2001 N:o 654 659 SISÄLLYS N:o Sivu 654 Laki rikoslain muuttamisesta... 2077 655 Laki pakkokeinolain 5 luvun 11 :n muuttamisesta...

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

Ryhmä kokoontuu vain torstaina 15.2. klo 15.00 17.00, paikka LS4

Ryhmä kokoontuu vain torstaina 15.2. klo 15.00 17.00, paikka LS4 6 Rikoksista rangaistut ja sosiaalityö vetäjä: erityisasiantuntija Vuokko Karsikas, Rikosseuraamusvirasto Ryhmä kokoontuu vain torstaina 15.2. klo 15.00 17.00, paikka LS4 15.00 15.30 Yhdyskuntapalvelu

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖJÄRJESTYS

RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖJÄRJESTYS RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖJÄRJESTYS Annettu 7. päivänä huhtikuuta 2016 Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtajan päätöksen mukaisesti määrätään Rikosseuraamuslaitoksesta 27 päivänä marraskuuta 2009 annetun

Lisätiedot

HE 117/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. ja on tarkoitettu käsiteltäväksi

HE 117/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. ja on tarkoitettu käsiteltäväksi Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Asumislisän myöntämisessä ehvioesitykseen ja on

Lisätiedot

Sosiaalinen selvitys työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa palveluesimies Sari Käsmä

Sosiaalinen selvitys työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa palveluesimies Sari Käsmä palveluesimies Sari Käsmä toimintakyvyn arvioinnissa Taustatiedot Koulutus ja työhistoria Toimeentulo Sosiaaliset ongelmat Sosiaalinen toimintakyky Aikaisemmat tutkimus-, hoito- ja kuntoutustoimet Asiakkaan

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 100/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden etuuksien ja korvausten maksamista koskevien säännösten muuttamiseksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi eräitä

Lisätiedot

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Kemin toimintamalli Annika Vaaramaa 13.4.2016 Työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Aloitettiin keväällä 2014 KunnonSyyni-toimintamallia soveltaen Asiakkaat

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

Keskustelua perustoimeentulotuesta

Keskustelua perustoimeentulotuesta 1 Keskustelua perustoimeentulotuesta Kela Keskinen vakuutuspiiri ja asiakaspalveluyksikkö Lapuan ja Tampereen Hiippakunnat Sarita Alarotu ja Asko Riihioja 8.6.2016 2 Kelan organisaatio Keskinen alue 3

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

TUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset

TUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset TUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset Tuusulan sosiaali- ja terveyslautakunta PL 60 04301 Tuusula

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN LINJAUSTEN JALKAUTUMINEN RIKOSSEURAAMUSLAITOKSESSA. 7.2.2014 Kati Sunimento

LAPSI- JA PERHETYÖN LINJAUSTEN JALKAUTUMINEN RIKOSSEURAAMUSLAITOKSESSA. 7.2.2014 Kati Sunimento LAPSI- JA PERHETYÖN LINJAUSTEN JALKAUTUMINEN RIKOSSEURAAMUSLAITOKSESSA 7.2.2014 Kati Sunimento PERUSTEET LAPSI- JA PERHETYÖLLE YK:n lasten oikeuksien yleissopimuksen mukaan: lapsella on oikeus molempien

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen SIILINJÄRVEN KUNTA Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet 1.6.2015 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 28.5.2015 Sisältö 1 Sosiaalihuoltolain mukainen

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu

KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu Kristiina Aaltonen 9.11.2005 Kelan vammaisetuudet lapsen hoitotuki vammaistuki eläkkeensaajien hoitotuki ruokavaliokorvaus (keliakia) Perustuvat eri aikoina säädettyihin

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1999 N:o 1367 1378 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Laki nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta... 3631 1368 Laki kansaneläkelain muuttamisesta...

Lisätiedot

RANGAISTUKSEN MÄÄRÄÄMINEN

RANGAISTUKSEN MÄÄRÄÄMINEN ALKUSANAT LYHENTEITÄ V XV 1 RANGAISTUKSEN MÄÄRÄÄMINEN 1 1 l.l 1.2 1.2.1 1.2.2 1.2.3 1.2.4 1.2.5 RANGAISTUKSEN MÄÄRÄÄMISEN PERUSTEET Johdanto Keskeiset käsitteet ja periaatteet Rangaistus Rangaistuksen

Lisätiedot

Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta

Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta Laki ulkomaalaislain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ulkomaalaislain (301/2004) 88 a, sellaisena kuin se on laissa 323/2009, muutetaan 3 :n 13 kohta, 10 a ja 35, 56 :n 4 momentti,

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 3 Työtulot ja työttömyysetuus sovitetaan

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Edellisen hallituskauden satoa - mikä kaikki on muuttumassa? Keskeisimmät meneillään

Lisätiedot

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja Sosiaalinen isännöinti Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja 28.9.2015 Historia Asu Ite pilottihanke toteutettiin 1.3. 31.12.2010 omalla rahoituksella, yksi asukasohjaaja Varsinainen

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä N:o 497/2003 Annettu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2003 Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus ja soveltamisala Lain

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asuminen, kuntouttava työote ja integraatio Jenni Mäki Sampo Järvelä 07.11.2011 Tampere AE-periaate ja lainrikkojat Asunnon

Lisätiedot

Toimeentulotukiopas 2015 Tietoa toimeentulotuesta

Toimeentulotukiopas 2015 Tietoa toimeentulotuesta 1 Toimeentulotukiopas 2015 Tietoa toimeentulotuesta Toimeentulotuki on toimeentulotukilain (1412/1997) nojalla myönnettävä viimesijainen taloudellinen tuki. Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Oheismateriaali Kult

Oheismateriaali Kult KANGASALAN KUNTA Avustustoiminnan yleiset periaatteet 1. Johdanto Tähän Kangasalan kunnan avustustoiminnan yleiset periaatteetasiakirjaan on koottu Kangasalan kunnan avustusten myöntämiseen liittyviä ohjeita,

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015)

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Ammattihenkilölain aluekierros, Kuopio Neuvotteleva virkamies 2.3.2016 Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki voimaan 1.3.2016 Lisäksi 1.3. voimaan asetukset:

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAISEN AVUN PALVELUSETELI

HENKILÖKOHTAISEN AVUN PALVELUSETELI HENKILÖKOHTAISEN AVUN PALVELUSETELI Mikä on palveluseteli? Palveluseteli on rahallinen avustus kunnalta. Palvelusetelillä voi ostaa palveluita, jotka kunnan kuuluu järjestää asukkailleen. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä 29.-30.10.2014 Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi, Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto 31.10.2014 2 lukumäärä 1 700 1 600 1

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET Harri Kostilainen & Saila Tykkyläinen Diak, FinSERN Suomalaisen Työn Liitto KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS

Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS Haapaveden kaupunki Haapaveden Siikalatvan sosiaalityö Tähtelänku 1, PL 40 86600 HAAPAVESI Sosiaali- terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS TOIMEENTULOTUKIOPAS Mitä on toimeentulotuki? Miten selvitetään

Lisätiedot

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS Kuullaan lapsen ääni Varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelma 2014 VAKE-työryhmä: Anne-Maria Ahlstedt Kirsi Marila Kirsi Risto Iiris Tornack Kuvat: kannessa ja sivuilla 3, 4,

Lisätiedot

antaja on nimennyt alle 18-vuotiaan lapsen sijoitettavaksi. Filippiinit, Etiopia ja Venäjä

antaja on nimennyt alle 18-vuotiaan lapsen sijoitettavaksi. Filippiinit, Etiopia ja Venäjä Kelan etuudet numeroina 2013 Äitiysavustus Oikeus: Suomessa asuva odottava äiti, jonka raskaus on kestänyt vähintään 154 päivää ja joka on käynyt neuvolassa tai lääkärissä terveystarkastuksessa ennen 4.

Lisätiedot

Pentti Arajärvi. Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta. Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006

Pentti Arajärvi. Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta. Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006 Pentti Arajärvi Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006 1 SUOMEN PERUSTUSLAKI 18 Oikeus työhön ja elinkeinovapaus Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa

Lisätiedot

Tutkiva ja kehittävä osaaja (3 op) Kyselyaineisto keruumenetelmänä opinnäytetyössä Ismo Vuorinen

Tutkiva ja kehittävä osaaja (3 op) Kyselyaineisto keruumenetelmänä opinnäytetyössä Ismo Vuorinen Tutkiva ja kehittävä osaaja (3 op) Kyselyaineisto keruumenetelmänä opinnäytetyössä Ismo Vuorinen 29.10.2009 Survey aineistot (lomaketutkimukset) Kyselyaineistot posti(kirje)kysely informoitu kysely tietokoneavusteinen

Lisätiedot

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Turvakotipalvelut Työkokous lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn liittyen 25.2.2016 Turvakotilaki Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalveluiden tuottajalle

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2001:1 Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki 2001 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-0892-6 Sosiaalihuollon asiakkaan asema

Lisätiedot

Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta

Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta Jälkisovitteluhankkeen loppuseminaari Tampereella 19.10.2016 Leena Metsäpelto Valtionsyyttäjä Valtakunnansyyttäjänvirasto Sovittelulain

Lisätiedot