HELSINKILÄISTEN SEURAKUNTIEN VANGEILLE MYÖNTÄMÄT TALOUDELLISET AVUSTUKSET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HELSINKILÄISTEN SEURAKUNTIEN VANGEILLE MYÖNTÄMÄT TALOUDELLISET AVUSTUKSET"

Transkriptio

1 HELSINKILÄISTEN SEURAKUNTIEN VANGEILLE MYÖNTÄMÄT TALOUDELLISET AVUSTUKSET Heidi Jumppanen Opinnäytetyö, syksy 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki Sosiaalialan koulutusohjelma Diakonisen sosiaalityön suuntautumisvaihtoehto Sosionomi (AMK) + diakonin virkakelpoisuus

2 TIIVISTELMÄ Jumppanen, Heidi. Helsinkiläisten seurakuntien vangeille myöntämät taloudelliset avustukset. Helsinki, syksy 2008, 58 s., 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Helsinki. Sosiaalialan koulutusohjelma, Diakonisen sosiaalityön suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK) + diakonian virkakelpoisuus. Opinnäytetyön tavoitteena oli kerätä tietoa helsinkiläisten seurakuntien vangeille myöntämistä taloudellisista avustuksista. Tutkimuksessa selvitettiin miten eri seurakunnat käsittelevät vankien hakemuksia ja mitkä asiat vaikuttivat avustusten myöntämiseen. Tämän lisäksi tietoa kerättiin diakonien ja diakonissojen tietämyksestä vankien tuloista ja rahankäyttömahdollisuuksista vankilassa. Tutkimuksen päätavoite oli selvittää haluavatko diakoniatyöntekijät yhteisen linjan vankien avustamiseen. Tutkimus on tehty Helsingin seurakuntien erityisdiakonialle. Aineisto on kerätty sähköpostikyselynä. Kysely lähetettiin 80 diakoniatyöntekijälle. Kyselyyn vastasi 36 diakoniatyöntekijää ja vastausprosentiksi tuli 45. Tutkimusmenetelminä on käytetty sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Aineiston analyysina on käytetty sisällönanalyysia. Tuloksista selvisi, että seurakunnilla on erilaisia tapoja käsitellä vankien taloudellisen avun hakemuksia. Harvalla diakoniatyöntekijällä oli tarkkaa tietoa vangin saamista tuloista vankilassa. Taloudellisia avustuksia myönnettiin 23,5 prosenttiin tulleista anomuksista mutta avustuksia on saanut hyvin erilaisiin tarkoituksiin. Vastauksista nousi vahvasti esille, että aina tulisi katsoa jokaisen vangin henkilökohtaista tilannetta. Tuloksista selvisi myös, että suurin osa diakoniatyöntekijöistä haluaisi Helsingin alueelle yhtenäisen käytännön vankien taloudelliseen auttamiseen. Parhaaksi yhteiseksi linjaksi nähtiin se, että erityisdiakonia hoitaisi kaikki vankeihin liittyvät taloudellisen avun hakemukset. Diakoniatyöntekijät uskovat, että näin kaikki vangit saisivat tasapuolista kohtelua. Erityisdiakonialla nähtiin olevan myös tarpeeksi tietoa ja työkaluja vankien kanssa työskentelyyn. Useat diakoniatyöntekijät toivat tutkimuksessa esille, että haluaisivat lisätietoa vankien tuloista ja rahankäyttömahdollisuuksista vankilassa. Monet toivoivat, että diakonia huomioitaisiin vangin viranomaisverkostoissa ja näin diakoniatyön muutkin osa-alueet kuin avustustoiminta tulisi vangille tutuksi. Asiasanat: diakonia, diakonissat, diakonit, kvalitatiivinen tutkimus, kvantitatiivinen tutkimus, vangit

3 ABSTRACT Jumppanen, Heidi. Financial benefits handed to convicts by the parishes of Helsinki. 58 p., 2 appendices. Language: Finnish. Helsinki, Autumn Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services, Option in Diaconal Social Work. Degree: Bachelor of Social Services. The purpose of this research was to find out diaconal social workers experiences of helping convicts with financial benefits. The important questions were how different parishes processed the applications and what reasons affected the process, and to find out how much diaconal social workers knew about convicts earnings and where they could spend money in prison. The main purpose of this research was to find out if standardizing the process would be possible. The research was accomplished as quantitative and qualitative research. The data was colleted by questionnaires from diaconal social workers in Helsinki. The questionnaires were answered by 36 of 80 diaconia employees. The results showed that there were many ways to process applications. Also, only 23, 5 percent of the applications were successful, receiving allowances. The results showed that only few diaconal social workers knew the financial status of the convicts and where they could spend their money in prisons. The majority of diaconal social workers wished for clear rules in helping the convicts. Most of all, they felt that special diaconia employees with all the necessary knowledge should process all applications from convicts. In the open-ended questions there were two clear wishes from the employees: they would like to have training in this area and the majority of the diaconal social workers would like to be part of the convicts authority network. Keywords: diaconal social workers, convict, financial benefits, quantitative research, qualitative research

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO RIKOSSEURAAMUSALA JA KRIMINAALITYÖ Vankilat ja vankien määrä Rangaistusmuodot EVANKELISLUTERILAISEN KIRKON KRIMINAALITYÖ Diakoniatyö vankiloissa Kriminaalityön toteuttaminen Erityisdiakonian tekemä vankilatyö VANGIN TOIMEENTULO Vangin tulot Rahan ja muiden maksuvälineiden käyttö vankilassa Kelan etuudet Toimeentulotuki DIAKONIATYÖ JA TALOUDELLINEN AUTTAMINEN Avustamisen periaatteet Taloudellisen avun muodot Diakonian avustusvarat Suhde muihin apuihin TALOUDELLINEN TURVATTOMUUS Perusturvattomat vangit Taloudellisen turvattomuuden yleisimmät syyt TUTKIMUKSEN TAUSTA JA TOTEUTUS Aiemmin tehdyt tutkimukset Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimuskysymykset Tutkimusmenetelmät...30

5 7.4 Aineistonkeruumenetelmät Aineiston analyysi Tutkimuksen eettisyys ja luotettavuus TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU U Vangin taloudellisen hakemuksen vastaanottaminen Haetut ja myönnetyt avustukset Tilanteet, joissa taloudellista apua voitaisiin myöntää Vangit diakoniatyön asiakkaina Yhteinen linja taloudelliseen auttamiseen Helsingin seurakunnissa Muut esille nousseet asiat PÄÄTELMÄT JA POHDINTA Jatkotutkimusaiheita Oma ammatillinen kasvu...50 LÄHTEET...52 LIITE 1: SÄHKÖPOSTI KYSELYYN OSALLISTUJILLE...55 LIITE 2: KYSELYLOMAKE...56

6 1 JOHDANTO 1990-luvun laman seurauksena seurakuntien diakoniatyö on joutunut ottamaan taloudellisen avustamisen yhä suuremmaksi osaksi toimintaansa. Ihmiselle pyritään antamaan taloudellista apua pääsääntöisesti kertaluonteisena kriisiapuna. Kun asiakkaana on vankilassa oleva vanki, joka saa ylläpidon valtiolta ja hänellä on ympärillään niin sosiaalityöntekijät kuin muutkin auttajatahot, voidaan kysyä, mihin vanki voi tarvita taloudellista apua vankilassa. Tätä selvitetään tekemässäni tutkimuksessa helsinkiläisten seurakuntien myöntämistä taloudellisista avustuksista. Tutkimus toi julki sen, että vangit saavat harvoin taloudellisia avustuksia. Taloudellisia avustuksia myönnettiin kuitenkin hyvin erilaisista syistä ja erilaisiin tilanteisiin eri seurakunnissa. Helsingin seurakuntien erityisdiakonia ehdotti minulle tutkimukseni aihetta vuonna 2006, jolloin olin työharjoittelussa erityisdiakoniassa. Pääsin tutustumaan vankilassa pidettäviin ryhmätoimintoihin ja yksilökeskusteluihin tuona aikana. Näissä keskusteluissa tuli esille monenlaisia asioita ja kysymyksiä, joiden pohjalta innostuin aiheesta ja sain paljon ideoita tutkimukseeni. Täysin samasta aiheesta ei ole aiemmin tehty tutkimuksia. Aihe on herkkä, ja sitä voi olla vaikea tutkia, koska tilastoihin ei kirjata ihmisiä vankeina. He ovat asiakkaita siinä missä muutkin. Monilla seurakunnilla on voimassa käytäntö, etteivät he myönnä avustuksia vankilassa oleville vangeille. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut tuottaa taustatietoa Helsingin erityisdiakonialle taloudellisten avustuksien myöntämisestä vangeille eri seurakunnista. Tutkimuksen pohjalta pyritään saamaan yhteinen linja vankien avustamiseen Helsingin seurakuntien kesken. Näin saataisiin helpotettua vankilassa vierailevien diakoniatyöntekijöiden työtä, sillä käytäntö on tällä hetkellä epäselvä ja monet seurakunnat ottavat yhteyttä erityisdiakoniaan asian selvittämiseksi. Tutkimuksessani esittelen vankien taloudellista avustamista ja erilaisia avustamiskäytäntöjä eri seurakunnissa. Samalla tutkimus antaa tiiviin perustietopaketin vankien tuloista vankilassa.

7 7 2 RIKOSSEURAAMUSALA JA KRIMINAALITYÖ Rikosseuraamusalan tavoitteena on huolehtia yhteiskunnan turvallisuudesta pitämällä yllä turvallista seuraamusten täytäntöönpanojärjestelmää. Toinen tärkeä tavoite on vähentää uusintarikollisuutta ja pyrkiä katkaisemaan rikollisuutta ylläpitävä syrjäytyminen. Rikosseuraamusalan toiminta perustuu voimassa olevaan lainsäädäntöön ja yhteisesti hyväksyttyihin tavoitteisiin, arvoihin ja perusteisiin. Rikosseuraamusala muodostuu vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta. (Rikosseuraamusvirasto 2006, 1.) Vankeinhoitolaitoksen tehtäviin kuuluvat tuomioistuinten määräämien vankeusrangaistuksien täytäntöönpano ja sakkojen muuntorangaistukset. Edellä mainittujen lisäksi vankeinhoitolaitos huolehtii tutkintavankeuden toimeenpanosta. Kriminaalihuoltolaitos puolestaan vastaa yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta, johon kuuluu ehdollisesti tuomittujen nuorten ja vankilasta ehdonalaisesti vapautuneiden valvonta, yhdyskuntapalvelu ja nuorisorangaistukset. Rikosseuraamusviraston tehtävänä on vastata yhdyskuntaseuraamusten ja vankeusrangaistusten täytäntöönpanon ohjauksesta sekä hallinnosta. (Rikosseuraamusvirasto 2006, 1.) 2.1 Vankilat ja vankien määrä Vankeinhoitolaitokseen on kuulunut alkaen viisi aluevankilaa ja valtakunnallinen terveydenhoitoyksikkö. Aluevankiloihin kuuluu 16 suljettua laitosta ja 19 avolaitosta. Valtakunnalliseen terveydenhuoltoyksikköön kuuluvat psykiatrinen vankisairaala ja Hämeenlinnan vankilan yhteydessä toimiva somaattinen vankisairaala. (Rikosseuraamusvirasto 2007.)

8 vankiloissa oli yhteensä vankia. Määrä on vajaat 100 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Suurin vankien väheneminen on tapahtunut tuomionsa saaneiden vankeusvankien ja sakkovankien ryhmässä. Tutkintavankien ja elinkautisvankien määrä on vastaavasti lisääntynyt viime vuodesta. (Rikosseuraamusvirasto 2008 a.) 2.2 Rangaistusmuodot Vankilalaitoksella on kolme perustavoitetta vankeusrangaistuksen täytäntöönpanon kannalta. Ensimmäiseksi täytäntöönpano toteutetaan niin, että se on turvallista yhteiskunnalle, tuomitulle ja vankilan henkilökunnalle. Toiseksi täytäntöönpanon tulee tukea tuomitun mahdollisuuksia selviytyä yhteiskunnassa. Samalla pidetään yllä vangin terveyttä ja hyvinvointia. Kolmanneksi vankeusrangaistuksen tulee parantaa tuomitun vangin valmiuksia omaksua rikokseton elämäntapa. (Rikosseuraamusvirasto 2008 b.) Vankeusrangaistus on elinkautinen tai määräaikainen. Määräaikaisessa vankeusrangaistuksessa tuomitaan yhdestä rikoksesta vähintään 14 päivää tai enintään 12 vuotta. Tuomittaessa henkilöä useammasta rikoksesta vankeusrangaistukseen rangaistukset yhdistetään ja niiden yhteinen pituus voi olla enintään 15 vuotta. Vangilla voi olla myös samalla kertaa suoritettavia useita eri yhteyksissä tuomittuja määräaikaisia vankeusrangaistuksia, joista ei muodosteta yhteistä rangaistusta. Tällaisessa tilanteessa pisin yhdellä kertaa suoritettava määräaikainen vankeusrangaistus voi olla enintään 20 vuotta. (Sassi & Huhtimo 2006, 7.) Elinkautinen vankeusrangaistus on ankarin lain tuntema rangaistus Suomessa. Yleensä elinkautinen määrätään murhasta tuomittaessa. Elinkautiseen vankeuteen tuomittu voidaan päästää nykyisen lainsäädännön puitteissa ehdonalaiseen vapauteen. Elinkautisvangin täytyy kerryttää vankilassaoloaikaa vähintään 12 vuotta. Kahtakymmentäyhtä vuotta nuorempana elinkautiseen vankeuteen tuomittu voidaan päästää ehdonalaiseen kymmenen vankilassaolovuoden jäl-

9 9 keen. Ehdonalaiseen vapauteen pääsemisestä ratkaisun elinkautisvangeille tekee hovioikeus. Jos vapautta koskeva ratkaisu on kielteinen, voidaan hakemus ottaa harkittavaksi uudelleen vuoden päästä. Elinkautisvanki voi hakea myös armahdusta Tasavallan Presidentiltä. (Lappi-Seppälä 2006, 108.) Ehdolliseksi vankeusrangaistukseksi voidaan määrätä enintään kahden vuoden pituinen vankeusrangaistus. Tällaisessa tilanteessa rangaistuksen käytäntöönpano lykkääntyy koeajaksi. Tuomitun käyttäytymisestä riippuu, toteutetaanko rangaistus jatkossa ehdonalaisena. Ehdollisen vankeuden koeaika on yhdestä vuodesta kolmeen vuoteen. Käytännössä noin 60 % vankeusrangaistuksista tuomitaan ehdollisena. (Sassi & Huhtimo 2006, 7; Lappi-Seppälä 2006, 110.) Vankeusrangaistuksen ollessa enintään kahdeksan kuukautta ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta voidaan tuomita yhdyskuntapalveluun. Yhdyskuntapalvelu on vähintään 20 ja korkeintaan 200 tuntia. Yhdyskuntapalvelu on vapautta rajoittava rangaistus, jossa tuomittu joutuu tekemään palkatonta valvonnanalaista työtä. Tuomioistuin määrää tuntimäärän sekä palvelupaikan. Kriminaalihuoltolaitoksen tehtävänä on arvioida henkilön soveltuvuus yhdyskuntapalveluun ennen tuomion antamista, hankkia palvelupaikka ja valvoa palvelun suorittamista. Yhdyskuntapalvelurangaistuksen tavoitteena on laitosrangaistuksiin liittyvien haittojen vähentäminen. Yhdyskuntapalvelun toivotaan helpottavan tuomitun kiinnittymistä yhteiskuntaan ja ehkäisevän sitoutumista rikolliseen alakulttuuriin. (Sassi & Huhtimo 2006, 8; Lappi-Seppälä 2006, ) Sakko tuomitaan päiväsakkoina. Minimissään voidaan tuomita yhteen ja maksimissaan 120 päiväsakkoon. Päiväsakkojen lukumäärä on riippuvainen rikoksen törkeydestä. Päiväsakon rahamäärä määräytyy taas tuomitun maksukyvyn mukaan. Päiväsakon minimimäärä on kuitenkin 6 euroa. Mikäli tuomittu ei syystä tai toisesta maksa sakkoa, sakko voidaan muuntaa erillisessä oikeudenkäynnissä vankeudeksi. Kolme päiväsakkoa vastaa yhtä vankeuspäivää. Muuntorangaistus on vähintään neljä päivää ja enintään 60 päivää vankeutta. (Sassi & Huhtimo 2006, 8; Lappi-Seppälä 2006, )

10 10 Rikoslain luku 2 a muuttuu sakon muuntorangaistuksen kohdalta niin, ettei poliisin määräämiä ja maksamatta jääneitä sakkoja muuteta enää vankeudeksi. Tuomioistuimen määräämiin sakkoihin muutoksella ei ole vaikutusta, eli ne voidaan muuntaa edelleen vankeudeksi. (Valtioneuvosto 2008.) Edellä mainittujen rangaistusten lisäksi alle 18-vuotias voidaan tuomita tehdystä rikoksesta nuorisorangaistukseen. Nuorisorangaistus on vähintään neljä kuukautta ja enintään yhden vuoden. Nuorisorangaistus sisältää valvontatapaamisia, valvonnassa suoritettavia tehtäviä ja ohjelmia sekä työelämään perehdyttämistä. Kriminaalihuoltolaitos huolehtii nuorisorangaistuksen toimeenpanosta. (Sassi & Huhtimo 2006, 8.)

11 11 3 EVANKELISLUTERILAISEN KIRKON KRIMINAALITYÖ 3.1 Diakoniatyö vankiloissa Hengellinen vankilatyö perustuu Jeesuksen lähetyskäskyyn: Menkää siis ja tehkää kaikki kansat opetuslapsikseni. (Nurminen 2005.) Suoria kehotuksia vankilatyöhön löytyy jo Raamatusta. Esimerkiksi Minä olin vankilassa, ja te tulitte minun tyköni (Matt. 25:36) ja Muistakaa vankeja, niin kuin itse olisitte heidän kanssaan vangittuna (Hepr. 13:3). Diakoniatyö vankiloissa ulottuu alkuseurakuntaan asti. Silloin diakoniatyöntekijän tehtäviin kuului huolehtia sairaista, kodittomista, yksinäisistä ja vangeista. Toiminta perustui kristinuskon perusasioihin, erityisesti Kristuksen sovitustyöhön. Diakonia kuului koko seurakunnalle ja oli Jeesuksen opetusten mukaan kaikkien kristittyjen kutsumus. Alussa diakonia oli vähäisempää huono-osaisten parissa ja keskittyi enemmän saarnaamiseen ja kastamiseen. Diakonia siirtyi luostareihin, joten vankiloissa tehtävä työ väheni. Luostarit muotoutuivat aikansa sosiaalipalvelukeskuksiksi vastaten kaikesta sosiaali- ja sairaanhoitopalveluista koulutuksen ohella luvun puolivälissä Saksassa syntynyt sisälähetys alkoi elvyttää taas diakoniaa, jonka seurauksena alkoi myös diakonien/diakonissojen koulutus 1830-luvulla. Silloin myös diakoneja siirtyi työskentelemään vankiloihin. (Niemelä 1996, ) Vuonna 1972 evankelisluterilainen kirkko perusti päätoimisen kriminaalityön sihteerin viran. Sihteeri toimi yhteistyössä vankeinhoito-osaston ja vankilapappien sekä hiippakuntien kanssa kehittäen kirkon kriminaalityötä. Tästä edellä mainitusta yhteistyöstä on alkanut kirkon kriminaalityö. Evankelisluterilainen kirkko perusti aluksi kokeilumielessä vankiladiakonin virkoja niihin vankiloihin, joissa ei ollut vakituista vankilapappia. Ensimmäinen vankiladiakonin virka oli Pelsolla vuonna 1974, toinen perustettiin Naarajärvelle vuonna 1977 ja kolmas Huittisten ja Köyliön varavankiloihin Satakunnassa vuonna (Nurminen 2005.)

12 Kriminaalityön toteuttaminen Kirkollisen kriminaalityön perinteinen toiminta-alue on työ vankien ja muiden rangaistujen parissa. Tällä hetkellä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kriminaalityössä voidaan nähdä neljä pääaluetta. Ne ovat työ rangaistujen ja heidän omaistensa hyväksi, työ rikosten uhrien ja heidän omaistensa hyväksi, yhteistyö ei-kirkollisten kriminaalityön toimijoiden kanssa sekä osallistuminen kriminaalityön perusteita ja toimintaa koskevaan teologiseen, eettiseen, yhteiskunnalliseen ja tieteelliseen keskusteluun ja tutkimukseen. (Suomen evankelisluterilainen kirkko, i.a. a.) Katsoessamme yllä esitetyn jaottelun mukaista kirkon kriminaalityötä voimme huomata, että kyseessä on hyvin laaja toiminta-alue. Vankiloissa työskentelee tällä hetkellä 17 päätoimista vankilapappia ja kolme päätoimista vankiladiakonia. Heidän virkansa ovat suurimmissa vankiloissa. Lisäksi muutamassa avovankilassa on sivutoiminen vankilapappi eli seurakuntapappi, joka pitää yhteyttä vankilaan oman toimensa ohessa. (Suomen evankelis-luterilainen kirkko, i.a. b.) Suurin osa kirkon kriminaalityöstä tapahtuu paikallisseurakuntien toimesta. Työtä tehdään rangaistuslaitoksissa, seurakunnissa ja perheissä yhteistyössä viranomaisten ja monien järjestöjen kanssa. Seurakunnan eri työntekijät pitävät vankijumalanpalveluksia ja -hartauksia. Vankilan kriminaalityöhön kuuluu vahvasti myös erilaisten ryhmien ja leirien vetäminen. Tämän lisäksi papit ja diakonit voivat tavata yksittäisiä vankeja heidän omasta pyynnöstään. Merkittävä osa kriminaalityöstä toteutuu kirkon perustyön kautta sielunhoidossa, diakoniassa, perhetyössä sekä nuoriso- ja kasvatustyössä. (Suomen evankelis-luterilainen kirkko, i.a. c.) Kirkon kriminaalityö perustuu restoratiivisen oikeuden periaatteita vastaavaan hengellisen, henkisen ja sosiaalisen sovituksen periaatteeseen. Restoratiivinen oikeus tarkoittaa korjaavaa oikeutta tai osallistuvaa konfliktinratkaisua. Restoratiivisen oikeuden tarkoituksena on korjata vahingot, joita rikoksesta on aiheutunut niin uhrille, yhteiskunnalle kuin rikoksentekijälle itselleen (Elonheimo 2006).

13 13 Tämän sovituksen näkökulmasta rikos vahingoittaa uhrin lisäksi myös tekijää sekä sitä sosiaalista yhteisöä, johon he kuuluvat. Kirkon kriminaalityön tarkoituksena onkin juuri sekä uhrin että tekijän ja myös yhteisön vahingoittuneiden suhteiden korjaaminen ja yhteisön jäsenten eheytyminen. (Suomen evankelisluterilainen kirkko 2005.) Kriminaalityöhön yhtenä osana kuuluu myös taloudellinen avustaminen silloin, kun se on perusteltua. Vangilla on mahdollisuus hakea avustusta vankilassa vierailleelta diakoniatyöntekijältä johon vanki on voinut jo luoda asiakassuhteen. Tällä hetkellä taloudelliset hakemukset tulisi kuitenkin käsitellä siinä seurakunnassa jossa vanki on kirjoilla eli missä on viimeksi asunut tai missä perhe asuu. Vangin ollessa asunnoton hänen hakemuksensa käsitellään erityisdiakoniassa. (Laitinen 2008.) 3.3 Erityisdiakonian tekemä vankilatyö Erityisdiakonian toiminta-ajatuksena on evankeliumista nousevan toivon ja armon julistaminen sekä palvelu. Toiminnalla pyritään muodostamaan kristillinen yhteisö, joka tarjoaa monimuotoista toimintaa ja rakentavia ihmissuhteita sekä hoitaa ja vahvistaa asiakkaan omaa uskonelämää. Tavoitteena on auttaa ja tukea asiakasta elämänmuutoksessa. (Helsingin seurakuntayhtymä 2008.) Erityisdiakonian tekemä vankilatyö keskittyy pääasiallisesti Etelä-Suomen alueella oleviin vankiloihin. Säännöllisiä vierailuja tehdään Vantaan-, Helsingin-, Hämeenlinnan- ja Jokelan vankiloihin sekä niiden yhteydessä oleville avovankilaosastoille. Työmuotoina käytetään yksilökeskusteluja sekä ryhmä- ja hartaustoimintaa. Toiminnan tarkoituksena on kohdata helsinkiläisiä mies- ja naisvankeja. Heidän kanssaan pyritään luomaan luottamuksellisia kontakteja, joiden toivotaan jatkuvan myös vapautumisen jälkeen.

14 14 Myös muissa Suomen vankiloissa on merkittävä määrä helsinkiläisiä vankeja. Esimerkiksi Konnunsuolla ja Turussa pyritään käymään noin kerran vuodessa tapaamassa vankeja. Vankiloissa tapahtuvan työn lisäksi erityisdiakonialla on tarjolla lomaoikeuden saaneille vangeille edullinen tapaamisoikeus- ja lomaasunto. (Helsingin seurakuntayhtymä 2008.) Erityisdiakoniassa työskentelee tällä hetkellä viisi diakoniatyöntekijää, päihdetyöntekijä, diakoniapastori, kanttori/toimistotyöntekijä, kaksi vahtimestaria, emäntä sekä asuttamistoiminnan sihteeri. Tämän lisäksi noin 40 aktiivista vapaaehtoistyöntekijää tuovat oman panoksensa erityisdiakonialle. (Helsingin seurakuntayhtymä 2008.)

15 15 4 VANGIN TOIMEENTULO 4.1 Vangin tulot Vankeusrangaistuslain kokonaisuudistus astui voimaan Vankien tuloihin liittyvä keskeisin muutos oli se, että vankien palkkausjärjestelmä yhdenmukaistettiin suljettujen laitosten ja avolaitosten kesken. Nykyään ainoana erona näiden välillä on se, että avolaitoksessa tehtävästä ammattityöstä maksetaan käypä palkka. (Mohell & Pajuoja 2006, 106.) Työtä tekevä ja koulutukseen tai kuntoutukseen osallistuva vanki saa verotonta toimintarahaa. Ennen uudistusta suljetuissa vankiloissa vangille maksettiin työstä ja muusta toiminnasta työrahaa 0,40 0,67 euroa tunnissa. Avolaitoksessa vangille maksettiin muusta toiminnasta kuin työstä toimintarahaa kahdessa luokassa joko 0,84 tai 1,28 euroa. (Mohell & Pajuoja 2006, 107.) Perussäännös vankien palkkauksesta on vankeuslain 9. luvun 6. :ssä: Ammattityöstä maksetaan avolaitoksessa käypä palkka ja suljetussa vankilassa toimintaraha. Valmentavaan työhön, koulutukseen tai muuhun vankilan järjestämään tai hyväksymään toimintaan osallistuvalle vangille maksetaan toimintarahaa. Toimintaraha maksetaan kolmessa luokassa työn, koulutuksen tai muun toiminnan vaativuuden, osallistumisen säännöllisyyden ja keston sekä vangin henkilökohtaisen suorituksen mukaan. Vangille, joka on vapautettu osallistumisvelvollisuudesta, maksetaan käyttörahaa. Työ- tai toiminta-ajalta, jolta ei makseta palkkaa tai toimintarahaa, maksetaan käyttörahaa. Palkka sekä toiminta- ja käyttöraha on merkittävä vankilassa pidettävälle vangin tilille vähintään kerran kuukaudessa.

16 16 Tarkemmat määräykset siitä, millaiset työt luokitellaan ammattityöksi ja millaiset valmentavaksi työksi, antaa Rikosseuraamusvirasto vankeuslain 8. luvun 15. :n nojalla. Palkan määrästä säädetään vankeusasetuksen 33. :ssä seuraavasti: Avolaitosten ammattityöstä maksettava käypä palkka on vähintään palkan ulosmittauksessa noudatettavan suojaosuuden suuruinen. Palkka on ensimmäisessä palkkaluokassa 3,70 euroa tunnilta, toisessa 4,10 euroa tunnilta, kolmannessa 4,50 euroa tunnilta, neljännessä 6,00 euroa tunnilta, viidennessä 6,70 euroa tunnilta ja kuudennessa palkkaluokassa 7,30 euroa tunnilta. Ammattityöhön perehdyttävän jakson ajalta voidaan maksaa toimintarahaa. Kun vankityötä tehdään vankeinhoitoviranomaisten valvonnassa muun kuin vankeinhoitolaitoksen lukuun, palkka maksetaan vähintään neljännen palkkaluokan mukaisena. Suljettujen vankiloiden palkkausjärjestelmää haluttiin uudistuksessa kehittää kannustavampaan suuntaan. Tämä tuotiin esille muuttamalla sääntelyä niin, että työrahan sijasta vangille maksetaan työstä, koulutuksesta tai muusta toiminnasta toimintarahaa. Toimintaraha on porrastettu rangaistusajan suunnitelmaan sitoutumisen, toiminnan vaativuuden, osallistumisen säännöllisyyden ja keston perusteella. Avolaitosten palkkausjärjestelmä on säilytetty melko samanlaisena. Uusi laki toi mukanaan sen, että myös avolaitoksissa maksetaan valmentavasta työstä toimintarahaa. (Mohell & Pajuoja 2006, ) Uudistuksen tavoitteena oli luoda kannustava järjestelmä, jossa vanki osallistuu sellaiseen toimintaan, jonka voidaan katsoa parhaiten edistävän hänen valmiuksiaan sijoittua yhteiskuntaan vapautumisen jälkeen. Tämä on määritelty toiminnan tarkoitukseksi vankeuslain 8. luvun 1. :ssä. Toimintarahan määrä on vahvistettu vankeusasetuksen 32. :ssä: Palkka ja toimintaraha maksetaan työhön ja muuhun toimintaan käytettyjen tuntien mukaan. Toimintaan sijoitettaessa määritetään vangin toiminta-aika. Muulta 22. :ssä tarkoitetulta säännönmukaiselta työ- ja toiminta-ajalta maksetaan käyttöraha.

17 17 Toimintaraha maksetaan vankeuslain 9. luvun 6. :ssä tarkoitettujen perusteiden mukaan siten, että toimintaraha on ensimmäisessä luokassa 0,70 euroa tunnilta, toisessa luokassa 0,90 euroa tunnilta ja kolmannessa luokassa 1,20 euroa tunnilta. Urakkatyöstä toimintaraha voidaan maksaa myös työsuoritukseen perustuen. Tällöin on ennen työn aloittamista sovittava työsuorituksen yksikköarvosta. Niille vangeille, jotka on vapautettu osallistumisvelvollisuudesta, maksetaan käyttörahaa. Käyttörahaa maksetaan myös silloin, kun työajalta ei makseta palkkaa tai toimintarahaa. Käyttörahaa maksetaan kahdessa eri luokassa. Tämä tarkoittaa sitä, että pätevästä syystä toiminnasta poissaolevalle voidaan maksaa korkeampaa käyttörahaa kuin vangille, joka kieltäytyy ilman pätevää syytä kaikesta toiminnasta. Pätevänä syynä voidaan pitää esimerkiksi sairastumista, kuljetuksen aikaa tai toimintaan osallistumisen estymistä muusta kuin vangin syystä. (Mohell & Pajuoja 2006, 107, 113.) Käyttörahan määrä on vahvistettu vankeusasetuksen 34. :ssä: Säännönmukaisena työ- ja toiminta-aikana vangille maksetaan käyttörahaa 0,30 euroa tunnilta silloin, kun hän ei osallistu toimintaan. Jos vanki ei omasta syystään osallistu toimintaan, käyttörahaa maksetaan vastaavasti 0,15 euroa tunnilta. Käyttörahaa maksetaan siitä päivästä alkaen, jona vanki on kirjallisen täytäntöönpanomääräyksen perusteella otettu vankilaan. 4.2 Rahan ja muiden maksuvälineiden käyttö vankilassa Suljetussa vankilassa vangilla ei ole oikeutta pitää hallussaan rahaa tai muita maksuvälineitä kuten pankki-, maksu-, tai luottokortteja. Vangin hallussa olevat rahat ja kortit otetaan suljetussa vankilassa säilytettäväksi tai talletetaan vangin omalle tilille pankkiin. Avolaitoksissa olevilla vangeilla on oikeus pitää hallussaan rahaa sekä erilaisia maksukortteja. Vangin niin halutessa myös avolaitoksissa voidaan ottaa säilytykseen hänen rahansa ja muut maksuvälineet. Kaikissa tilanteissa, joissa vangeilta on otettu haltuun rahat ja maksuvälineet, tulee heille antaa kuukausittain tiliote heidän rahavarojensa tilinpidosta. (Mohell & Pajuoja 2006, 111.)

18 18 Vankiloiden on järjestettävä vangeille mahdollisuus hankkia elintarvikkeita ja muuta henkilökohtaiseen käyttöön sopivaa tavaraa. Tämä on järjestetty vankiloissa yleensä laitosmyymälöinä, joista vangit voivat ostaa itselleen tarvittavia tavaroita. Vangilla on myös mahdollisuus hankkia vankilan välityksellä itselleen käyttöesineitä ja tarvikkeita, jotka ovat sallittuja vankilan säännösten mukaan, mutta joita ei ole saatavissa laitosmyymälästä. (Mohell & Pajuoja 2006, 111.) 4.3 Kelan etuudet Kelan eri etuuslait sisältävät hyvin erilaisia säännöksiä siitä, mitä Kelan etuuksia vangille tai tutkintavangille voidaan myöntää ja maksaa. Säännökset poikkeavat toisistaan niin kirjoitustavaltaan kuin myös sisällöltään. Myös terminologia on osin vanhentunutta. Näitä edellä mainittuja seikkoja voidaan kuitenkin selittää paljolti sillä, että eri etuudet ovat luonteeltaan erilaisia ja niiden tarkoitus ja tavoitteet ovat hyvin erilaisia. Seuraavassa on koottu yhteenveto Kelan eri etuuksien maksamisesta kohderyhmittäin. (Sassi & Huhtimo 2006, 16.)

19 19 TAULUKKO 1. Yhteenveto eri etuuksien maksamisesta (Sassi & Huhtimo 2006, 16.) Etuus Maksetaan ehdotonta vankeusrangaistusta suorittavalle Maksetaan sakonmuuntorangaistusta suorittavalle Maksetaan tutkintavangille Maksetaan yhdyskuntaseuraamusta suorittavalle Erityistä Äitiysavustus X x x x Lapsilisä X x x x maksetaan sille, joka pääasiassa huolehtii lapsenhoidosta ja kasvatuksesta Lapsen X x x x maksetaan lapsen hoitotuki vanhemmalle, jos tämä huoltaa lasta Ansioeläke X x x x Eläkkeet ja maahanmuuttajan erityistuki X 3 kk ajan x x x työttömyyseläkettä ei makseta vankilassa oleville Vammaistuki ja eläkkeensaajien hoitotuki Yleinen asumistuki Eläkkeensaajien asumistuki Sairaanhoitokustannukset X enint. 6 kk ajan X enint. 3kk ajan X jos vanki hankkii omalla kustannuksellaan Sairauspäiväraha Vanhempainpäiväraha Lastenhoidon tuki Kuntoutusraha Työttömyysetuudet Opintoraha ja opintotuen asumislisä X 3 kk ajan X voidaan maksaa, jos opiskelee vankilan ulkopuolella x x x x enint. 6 kk ajan x enint.6 kk ajan x x x x x x x x x x x x x edellyttää, että vanhempi osallistuu lapsen hoitoon x avolaitoksessa oleva voi saada jos lapsi mukana vankilassa x x työvoimapoliittisen koulutusetuuden voi kuitenkin saada x

20 Toimeentulotuki Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentuloa turvaava etuus. Toimeentulotuen tarkoituksesta säädetään toimeentulotukilain 1. :ssä seuraavasti: Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo. Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. (923/2000) Vankilassa ollessa vangin ensisijainen toimeentulojärjestelmä on vankilasta saatava ylläpito. Joskus voi kuitenkin tulla tilanteita, joissa vangilla on oikeus toimeentulotukeen samalla tavalla kuin muillakin tuen tarpeessa olevilla. Tilanteessa, jossa vangilla ei ole käytettävissään muita tuloja tai varoja, ja hänellä on menoja, joita hän ei pysty kattamaan vankilasta saadulla ylläpidolla, voi olla perusteltua maksaa vangille käyttövaroja toimeentulotukena. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2007, 31.) Tutkintavangeilla ei ole ehdotonta oikeutta tutkintavankeuslain perusteella saada vankilasta käyttörahaa. Tässä tilanteessa on oikeus saada tarpeelliset käyttövarat toimeentulotuesta, mikäli kaikki muut toimeentulotuen saamisen edellytykset muuten täyttyvät. Tämä koskee myös turvallisuussyistä työtoimintaan osallistumatonta vankeusvankia. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2007, 31.) Vangille on vankeuslain (767/2005) ja tutkintavankeuslain (768/2005) mukaan järjestettävä tai muutoin turvattava vangin lääketieteellisten tarpeiden mukainen terveyden- ja sairaanhoito sekä lääkinnällinen kuntoutus. Vangilla on oikeus saada Vankeinhoitolaitoksen lääkärin luvalla lääkitystä, tutkimusta ja muuta terveydenhuoltoa vankilassa omalla kustannuksellaan. Vankeinhoitolaitos ei rahoita silmälasien hankintaa paitsi poikkeuksellisesti silloin, kun vangilla ei ole koti-

Vast. 2. Vankeuden yleinen minimi 14 päivää 7 v 6 kk (10 x ¾ [0,75 %]).

Vast. 2. Vankeuden yleinen minimi 14 päivää 7 v 6 kk (10 x ¾ [0,75 %]). SEURAAMUSJÄRJESTELMÄN LUENTOSARJA SL 2010 YLIOPISTONLEHTORI SAKARI MELANDER HARJOITUSTEHTÄVIÄ RANGAISTUSASTEIKON LIEVENTÄMINEN Kys. 1. 17-vuotiasta A:ta syytetään taposta (RL 21:1:n mukaan taposta tuomitaan

Lisätiedot

III RIKOLLISUUSKONTROLLI

III RIKOLLISUUSKONTROLLI III RIKOLLISUUSKONTROLLI Tässä jaksossa käsitellään virallisen kontrollijärjestelmän toimintaa kuvailemalla muun muassa rikosten ilmituloa, ilmi tulleiden rikosten selvittämistä, rikoksentekijöiden syytteeseen

Lisätiedot

Toimeentulotuen tarkoitus

Toimeentulotuen tarkoitus Toimeentulotuen tarkoitus Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä.

Lisätiedot

Yhteistyö vankeuslain valossa. Heli Tamminen 4.9.2015

Yhteistyö vankeuslain valossa. Heli Tamminen 4.9.2015 Yhteistyö vankeuslain valossa Heli Tamminen 4.9.2015 Rangaistusajan suunnitelma ja vapauttamissuunnitelma Tapaamiset Ulkopuoliseen laitokseen sijoittaminen Koevapaus Rangaistusajan suunnitelma ja vapauttamissuunnitelma

Lisätiedot

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

Arviointikeskuksen toiminta

Arviointikeskuksen toiminta Vanki-infopäivä 5.4.2011 Arviointikeskuksen toiminta yksilöllinen arviointi, rangaistusajan suunnitelma ja tarkoituksenmukainen laitossijoitus Länsi-Suomen rikosseuraamusalueen arviointikeskus Piia Virtanen

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

Rikosseuraamusasiakkaiden asunnottomuustilanne

Rikosseuraamusasiakkaiden asunnottomuustilanne Rikosseuraamusasiakkaiden asunnottomuustilanne VAT-verkoston yhteistyöpäivät 25. 26.5.2016 Erikoistutkija Rikosseuraamuslaitos sasu.tyni@om.fi 1 Esityksen sisältö & rajaus Yleiskuvaus vapautuneiden vankien

Lisätiedot

Vankien poistumislupakäytännöt ja niiden yhteneväisyys

Vankien poistumislupakäytännöt ja niiden yhteneväisyys Miten tutkimuskysymyksiin on etsitty vastausta? Kolme esimerkkiä kriminologisista tutkimuksista Vankien poistumislupakäytännöt ja niiden yhteneväisyys Tutkimuksen tavoite 1: Selvittää empiirisesti vankien

Lisätiedot

Kristillisyys vangin ja vapautujan tukena. Kriminaalityön foorumi 24.10.2012 Pekka Lund Sininauhaliitto

Kristillisyys vangin ja vapautujan tukena. Kriminaalityön foorumi 24.10.2012 Pekka Lund Sininauhaliitto Kriminaalityön foorumi 24.10.2012 Pekka Lund Sininauhaliitto Seminaarin tavoitteita: - Näkökulmia siihen, miten kristillisyys voi tukea vankia ja vapautujaa - Mahdollisuus keskustella ja vaihtaa ajatuksia

Lisätiedot

Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen. Toimeentulotuki

Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen. Toimeentulotuki Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen Toimeentulotuki Toimeentulotuen hakeminen ja myöntäminen Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata

Lisätiedot

RANGAISTUS JA LAPSEN HUOMIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ

RANGAISTUS JA LAPSEN HUOMIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ RANGAISTUS JA LAPSEN HUOMIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ 4.11.2013 Karoliina Taruvuori, apulaisjohtaja Riihimäen vankila Perusteet lapsi- ja perhetyölle Rikosseuraamuslaitoksessa YK:n lapsen oikeudet lapsella on oikeus

Lisätiedot

Kriminaalipoliittinen osasto Anja Heikkinen 16.09.2010 OM 3/61/2010 Neuvotteleva virkamies

Kriminaalipoliittinen osasto Anja Heikkinen 16.09.2010 OM 3/61/2010 Neuvotteleva virkamies MUISTIO Kriminaalipoliittinen osasto Anja Heikkinen 16.09.2010 OM 3/61/2010 Neuvotteleva virkamies VAPAUTUVAT VANGIT JA VAKAVAN VÄKIVALTARIKOKSEN UUSIMISRISKIN ARVIOINNIN KEHITTÄMINEN Oikeusministeriössä

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011 1 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen taustalla olevien syiden kehittyminen s. 2 3.2 Nuorten velkaantumisen taustalla

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä.

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Aikuissosiaalityön päivät Jyväskylä 8.1.2014 Anne Määttä, VTT Elsa Keskitalo,

Lisätiedot

HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012

HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012 HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012 1. PERUSTEHTÄVÄ Diakoniatyön perustelut löytyvät sekä Raamatusta, että Kirkko järjestyksestä. Minun oli nälkä, ja te annoitte minulle ruokaa.

Lisätiedot

Toimeentulotuen määräajat ja ehkäisevä toimeentulotuki

Toimeentulotuen määräajat ja ehkäisevä toimeentulotuki Toimeentulotuen määräajat ja ehkäisevä toimeentulotuki 1 Toimeentulotuki turvaa välttämättömän toimeentulon Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Jokaisella Suomen

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Vankilaopetuksen nykytila ja haasteet Vankilaopetuspäivät 7.10.2015 Kati Sunimento Rise/Keha

Vankilaopetuksen nykytila ja haasteet Vankilaopetuspäivät 7.10.2015 Kati Sunimento Rise/Keha Vankilaopetuksen nykytila ja haasteet Vankilaopetuspäivät 7.10.2015 Kati Sunimento Rise/Keha Opiskelevien vankien määrä keskimäärin päivässä rikosseuraamusalueittain vuonna 2014 Rikosseuraamusalue Opiskelevia

Lisätiedot

1.10.2014 Hämeenlinna. Perhetyön päällikkö, perheterapeutti Tarja Sassi

1.10.2014 Hämeenlinna. Perhetyön päällikkö, perheterapeutti Tarja Sassi 1.10.2014 Hämeenlinna Perhetyön päällikkö, perheterapeutti Tarja Sassi KRITS Mikä on Kriminaalihuollon tukisäätiö? Rangaistuksesta vapautuvien ja heidän läheistensä selviytymistä ja elämänhallintaa edistävä

Lisätiedot

Vanhemmuuden arviointi osana rangaistuksen täytäntöönpanoa - Kommenttipuheenvuoro yhdyskuntaseuraamustoimiston näkökulmasta

Vanhemmuuden arviointi osana rangaistuksen täytäntöönpanoa - Kommenttipuheenvuoro yhdyskuntaseuraamustoimiston näkökulmasta Vanhemmuuden arviointi osana rangaistuksen täytäntöönpanoa - Kommenttipuheenvuoro yhdyskuntaseuraamustoimiston näkökulmasta Naisvankiseminaari 8.-9.3.16 Rikosseuraamusesimies Pia Ylikomi pia.ylikomi@om.fi

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Asunnottomina vankilasta. vapautuvat vantaalaiset

Asunnottomina vankilasta. vapautuvat vantaalaiset Asunnottomina vankilasta vapautuvat vantaalaiset ASIAKKUUSKRITEERIT -vantaalaisuus (viimeisin pysyvä osoite tulee olla Vantaalla, Poste Restante osoitetta ei hyväksytä viimeisimmäksi osoitteeksi) - asunnottomuus

Lisätiedot

Monta tapaa. parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Monta tapaa. parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Monta tapaa parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hae opiskelupaikka, jolla on merkitystä Diak on valtakunnallinen ammattikorkeakoulu, joka koulut taa auttamisen

Lisätiedot

Toimeentulotuki ja siihen liittyviä ongelmia erityisesti rangaistuksesta vapautuvien ja heidän omaistensa näkökulmasta

Toimeentulotuki ja siihen liittyviä ongelmia erityisesti rangaistuksesta vapautuvien ja heidän omaistensa näkökulmasta Toimeentulotuki ja siihen liittyviä ongelmia erityisesti rangaistuksesta vapautuvien ja heidän omaistensa näkökulmasta Marjatta Kaurala VTM, Asiamiessosiaalityöntekijä Kriminaalihuollon tukisäätiö Sosiaalioikeudellisen

Lisätiedot

Punaisen Ristin kotimaan apu

Punaisen Ristin kotimaan apu Punaisen Ristin kotimaan apu Näin autamme äkillisten onnettomuuksien uhreja Suomessa USKALLA VÄLITTÄÄ Kotimaan avun yhteyshenkilöiden koulutus Apumme ulottuu valmiudesta jälkitukeen USKALLA VÄLITTÄÄ Kotimaan

Lisätiedot

Ryhmä kokoontuu vain torstaina 15.2. klo 15.00 17.00, paikka LS4

Ryhmä kokoontuu vain torstaina 15.2. klo 15.00 17.00, paikka LS4 6 Rikoksista rangaistut ja sosiaalityö vetäjä: erityisasiantuntija Vuokko Karsikas, Rikosseuraamusvirasto Ryhmä kokoontuu vain torstaina 15.2. klo 15.00 17.00, paikka LS4 15.00 15.30 Yhdyskuntapalvelu

Lisätiedot

Vankilatyö. Helluntaiseurakuntien. Paremman tulevaisuuden puolesta. Vankilatyö

Vankilatyö. Helluntaiseurakuntien. Paremman tulevaisuuden puolesta. Vankilatyö Paremman tulevaisuuden puolesta Helluntaiseurakuntien Vankilatyö Vankilatyö on evankeliumin viemistä vankiloihin, vankien ja heidän läheistensä kohtaamista sekä kokonaisvaltaista tukemista vankeudessa

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 654. Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 13 päivänä heinäkuuta 2001

SISÄLLYS. N:o 654. Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 13 päivänä heinäkuuta 2001 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 20 päivänä heinäkuuta 2001 N:o 654 659 SISÄLLYS N:o Sivu 654 Laki rikoslain muuttamisesta... 2077 655 Laki pakkokeinolain 5 luvun 11 :n muuttamisesta...

Lisätiedot

PIISPAINKOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN 13. 14.9.2005 JA 5.12.2011 MUKAISET KIRKON VIRKAAN VAADITTAVAT OPINNOT

PIISPAINKOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN 13. 14.9.2005 JA 5.12.2011 MUKAISET KIRKON VIRKAAN VAADITTAVAT OPINNOT 1 PIISPAINKOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN 13. 14.9.2005 JA 5.12.2011 MUKAISET KIRKON VIRKAAN VAADITTAVAT OPINNOT Diakonian / kirkon nuorisotyönohjaajaan / kirkon varhaiskasvatuksen ohjaajan virkoihin kelpoisuuden

Lisätiedot

Visiomme. Rikosseuraamuslaitos tekee vaikuttavaa, luotettavaa ja merkityksellistä työtä yhteiskunnan turvallisuuden hyväksi.

Visiomme. Rikosseuraamuslaitos tekee vaikuttavaa, luotettavaa ja merkityksellistä työtä yhteiskunnan turvallisuuden hyväksi. Visiomme Rikosseuraamuslaitos tekee vaikuttavaa, luotettavaa ja merkityksellistä työtä yhteiskunnan turvallisuuden hyväksi. Rikosseuraamuslaitos Rikosseuraamuslaitos (RISE) vastaa rangaistusten täytäntöönpanosta

Lisätiedot

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että kunnan järjestämistä kotipalveluista

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖJÄRJESTYS

RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖJÄRJESTYS RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖJÄRJESTYS Annettu 7. päivänä huhtikuuta 2016 Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtajan päätöksen mukaisesti määrätään Rikosseuraamuslaitoksesta 27 päivänä marraskuuta 2009 annetun

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Asetusluonnos Valtioneuvoston asetus rangaistusten täytäntöönpanon hallinnosta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä päivänä kuuta 200 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti,

Lisätiedot

Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta

Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta www.helsinki.fi/yliopisto 1 Tässä esityksessä 1) Väitöskirjan kokonaisuus 2) Fokus viimeisessä osajulkaisussa:

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta

TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta Toimeentulotuki on toimeentulotukilain (1412/1997) nojalla myönnettävä viimesijainen taloudellinen tuki. Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Toimeentulotuen Kela-siirto

Toimeentulotuen Kela-siirto Toimeentulotuen Kela-siirto Pasi Moisio Sosiaalipolitiikan tutkimusyksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Sosiaaliturvan uudistukset -seminaari Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.2015 Tieteiden talo

Lisätiedot

Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1

Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1 Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1 Elämässä mukana muutoksessa tukena Turvaamme väestön toimeentuloa, edistämme terveyttä ja tuemme itsenäistä selviytymistä. Kelan toiminta-ajatus Kaikkien Kela

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIAT 45/2011 ja 61/2011 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 44/2012 7.9.2012 Asia Määräaikaista erottamista ja virantoimituksesta pidättämistä koskeva oikaisuvaatimus Oikaisuvaatimuksen

Lisätiedot

VELKAONGELMIIN LÖYTYY APUA Kangasala Omille jaloille

VELKAONGELMIIN LÖYTYY APUA Kangasala Omille jaloille VELKAONGELMIIN LÖYTYY APUA Kangasala Omille jaloille TALOUS- JA VELKANEUVONTA VOIT OTTAA YHTEYTTÄ TALOUS- JA VELKANEUVONTAAN, JOS OLET TILANTEESSA, JOSSA TULOT EIVÄT KATA MENOJA. LASKUT JA MAKSUT LAAHAAVAT

Lisätiedot

Opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa. Heidi Maaniittu Kela Fulbright Center 12.5.2015

Opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa. Heidi Maaniittu Kela Fulbright Center 12.5.2015 Opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa Heidi Maaniittu Kela Fulbright Center 12.5.2015 2 Sosiaaliturvaan kuuluminen Säännöstausta: oikeus Kelan sosiaaliturvaan Sosiaaliturvasopimus Suomen

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN LINJAUSTEN JALKAUTUMINEN RIKOSSEURAAMUSLAITOKSESSA. 7.2.2014 Kati Sunimento

LAPSI- JA PERHETYÖN LINJAUSTEN JALKAUTUMINEN RIKOSSEURAAMUSLAITOKSESSA. 7.2.2014 Kati Sunimento LAPSI- JA PERHETYÖN LINJAUSTEN JALKAUTUMINEN RIKOSSEURAAMUSLAITOKSESSA 7.2.2014 Kati Sunimento PERUSTEET LAPSI- JA PERHETYÖLLE YK:n lasten oikeuksien yleissopimuksen mukaan: lapsella on oikeus molempien

Lisätiedot

Päätös. Laki. tapaturmavakuutuslain 47 :n muuttamisesta

Päätös. Laki. tapaturmavakuutuslain 47 :n muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 103/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden etuuksien ja korvausten maksamista koskevien säännösten muuttamiseksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräiden etuuksien

Lisätiedot

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

Häätöjen ennaltaehkäisy ja

Häätöjen ennaltaehkäisy ja Häätöjen ennaltaehkäisy ja asumisen sosiaaliohjaus Vantaalla 25.9.2015 Dimitri Hedman, Sari Heiskanen, Sara Juntunen, Tanja Turunen Asumisen sosiaaliohjaus on aloitettu Vantaalla syyskuussa 2009 osana

Lisätiedot

Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö

Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö Tampereen yliopisto 28.4.2016 Sosiaaliohjaajat Sanna Mäkipää ja Johanna Männikkö 28.4.2016 Toimeentulotuki Sosiaalipalvelut Kaupungin sosiaalipalvelut tukevat

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asuminen, kuntouttava työote ja integraatio Jenni Mäki Sampo Järvelä 07.11.2011 Tampere AE-periaate ja lainrikkojat Asunnon

Lisätiedot

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Essi Vuopala, Oulun yliopisto Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö / Tutkimuksen tavoite Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Alustava luonnos ALUEVANKILAN (MALLI)TYÖJÄRJESTYS. 1 luku Yleisiä säännöksiä. 1 Soveltamisala

Alustava luonnos ALUEVANKILAN (MALLI)TYÖJÄRJESTYS. 1 luku Yleisiä säännöksiä. 1 Soveltamisala Liite 2 Alustava luonnos ALUEVANKILAN (MALLI)TYÖJÄRJESTYS 1 luku Yleisiä säännöksiä 1 Soveltamisala Aluevankila on oikeusministeriön hallinnonalalla toimiva, Rikosseuraamusviraston tulosohjaama virasto.

Lisätiedot

Huumeiden käyttäjien rikosoikeudellinen kontrolli

Huumeiden käyttäjien rikosoikeudellinen kontrolli Huumeiden käyttäjien rikosoikeudellinen kontrolli Heini Kainulainen Tutkija, OTT Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Pitkänsillanranta 3 A, 00530 Helsinki Puh. 010 366 5378 Sähköposti: heini.kainulainen@om.fi

Lisätiedot

ESOMAR-terveiset. Maris Tuvikene. Tuvikene Maris 24.10.2015. Julkinen 1

ESOMAR-terveiset. Maris Tuvikene. Tuvikene Maris 24.10.2015. Julkinen 1 ESOMAR-terveiset Maris Tuvikene Julkinen 1 Taustaa Markkinatutkimuksessa tunnistetaan kahdenlaista tietoa: Subjektiivinen: mielipiteet, tunteet, aikomukset, harkinta, preferenssi Objektiivinen: käyttäytyminen

Lisätiedot

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 06052015 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Seksuaalirikoksesta tuomittujen kuntoutus osana rangaistuksen täytäntöönpanoa

Esityksen sisältö. Seksuaalirikoksesta tuomittujen kuntoutus osana rangaistuksen täytäntöönpanoa Seksuaalirikoksesta tuomittujen kuntoutus osana rangaistuksen täytäntöönpanoa Esitys 13.1.2015 Otanvastuun.fi infotilaisuus/pela Yliopettaja, psykologi Nina Nurminen Rikosseuraamuslaitos/ Rikosseuraamusalan

Lisätiedot

Mikä muuttuu vuonna 2017?

Mikä muuttuu vuonna 2017? Mikä muuttuu vuonna 2017? Toimeentulotuen Kela siirto Maria Porko Miten tähän tultiin? Kela-siirron vaiheet Toimeentulotuen siirron historia» Selvitysmiehet, työryhmät, kokeilut Päätös rakennepoliittisen

Lisätiedot

Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin

Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin Lainsäädäntö ja ohjeistus Opintotukilaki Opintotukiasetus Kotikuntalaki Hallintolaki Ulkomaalaislaki Kelan ohjeet Oikeuskäytäntö 2 Opintotuen

Lisätiedot

Apulaiskaupunginjohtajan ehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää vahvistaa toimeentulotuen myöntämiskäytännön ohjeistuksen 1.12.2009 alkaen.

Apulaiskaupunginjohtajan ehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää vahvistaa toimeentulotuen myöntämiskäytännön ohjeistuksen 1.12.2009 alkaen. Toimeentulotukiohjeistuksen tarkistus Stlk 14.10.2009, 144 Toimeentulotuki on viimesijainen kuntalaisen taloudellinen tuki. Tukeen on oikeutettu silloin, kun henkilö on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloaan

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...

Lisätiedot

1. Vankeus on vapauden menetys muut asiat kuten muillakin!

1. Vankeus on vapauden menetys muut asiat kuten muillakin! Manifestissa nostetaan esille keskeisiä vankien syrjäytymistä ja köyhyyttä lisääviä epäkohtia ja mitä näille ongelmille voitaisiin tehdä. Asiat manifestiin on koottu asiantuntijatyönä sekä vankien kuulemisen

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016 Perusturvalautakunta 25.2.2016 Liite Sivu 2 / 7 Sisällys LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.3.2016 -----------------------------

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

KOKKOLAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN PALVELUKESKUS

KOKKOLAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN PALVELUKESKUS KOKKOLAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN PALVELUKESKUS kunnan myöntämä rahallinen tuki viimesijainen etuus perustuu toimeentulotukilain säännöksiin tarkoitettu tilanteisiin, joissa hakijan tai hänen perheensä

Lisätiedot

Päätavoitteet. edunvalvonta viranomaisyhteistyö oppilaitosyhteistyö täydentää ja kehittää vankien jälkihuoltoa ja yhdyskuntaseuraamustyötä

Päätavoitteet. edunvalvonta viranomaisyhteistyö oppilaitosyhteistyö täydentää ja kehittää vankien jälkihuoltoa ja yhdyskuntaseuraamustyötä Päätavoitteet Yhteiskunnan asenteisiin ja arvoihin vaikuttaminen. Rikollisuutta ylläpitävän syrjäytymiskehityksen katkaiseminen ja uusintarikollisuuden vähentäminen. Lainrikkojataustaisten elämänhallinnan

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys ry

Turun Kaupunkilähetys ry Turun Kaupunkilähetys ry Perustettu vuonna 1880. Toiminta pohjautuu kristillis-sosiaalisiin arvoihin. Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, yksinäisyyden kokemuksen lievittäminen ihmisten omia voimavaroja

Lisätiedot

KUN OVI AUKEAA Vapautuvien vankien kokemukset ja odotukset diakoniatyöstä

KUN OVI AUKEAA Vapautuvien vankien kokemukset ja odotukset diakoniatyöstä KUN OVI AUKEAA Vapautuvien vankien kokemukset ja odotukset diakoniatyöstä Anu Pohjola, E 11 Pauliina Ruotsalainen, E11 Opinnäytetyö, syksy 2004 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikkö Diakoninen

Lisätiedot

RANGAISTUKSESTA VAPAUTUVAN K U N T O U T U J A N ASEMA. Marjatta Kaurala, Veikko Kylämarttila

RANGAISTUKSESTA VAPAUTUVAN K U N T O U T U J A N ASEMA. Marjatta Kaurala, Veikko Kylämarttila RANGAISTUKSESTA VAPAUTUVAN K U N T O U T U J A N ASEMA Marjatta Kaurala, Veikko Kylämarttila Kriminaalihuollon tukisäätiö Raportteja 2/2010 Rangaistuksesta vapautuvan kuntoutujan asema ISBN 978-952-67170-8-1

Lisätiedot

ERON JÄLKEISEEN VAINOON LIITTYVÄ SEMINAARI 10.2.2015 HELSINKI

ERON JÄLKEISEEN VAINOON LIITTYVÄ SEMINAARI 10.2.2015 HELSINKI ERON JÄLKEISEEN VAINOON LIITTYVÄ SEMINAARI 10.2.2015 HELSINKI WORKSHOP RIKOSSEURAAMUSJÄRJESTELMÄ-TYÖRYHMÄ/ KiS, erikoissyyttäjä Pia Mäenpää, Itä-Suomen syyttäjänvirasto RIKOSLAIN RANGAISTUSJÄRJESTELMÄ

Lisätiedot

www.lapsiasia.fi 21.4.2010

www.lapsiasia.fi 21.4.2010 Lapsen oikeuksien näkökulma vanhemman vankeuteen - kommenttipuheenvuoro Maria Kaisa Aula Lapsi näkyväksi - seminaari vankien lasten huomioimisesta Ruotsissa ja Suomessa. Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien

Lisätiedot

Toimeentulotukiopas 2015 Tietoa toimeentulotuesta

Toimeentulotukiopas 2015 Tietoa toimeentulotuesta 1 Toimeentulotukiopas 2015 Tietoa toimeentulotuesta Toimeentulotuki on toimeentulotukilain (1412/1997) nojalla myönnettävä viimesijainen taloudellinen tuki. Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi

Lisätiedot

MIETTEITÄ DIAKONIABARO- METRIN ÄÄRELLÄ. Jouko Kiiski Yliopistonlehtori, dos., TT, FT Itä-Suomen yliopisto (avustaja: Esko Ryökäs)

MIETTEITÄ DIAKONIABARO- METRIN ÄÄRELLÄ. Jouko Kiiski Yliopistonlehtori, dos., TT, FT Itä-Suomen yliopisto (avustaja: Esko Ryökäs) MIETTEITÄ DIAKONIABARO- METRIN ÄÄRELLÄ Jouko Kiiski Yliopistonlehtori, dos., TT, FT Itä-Suomen yliopisto (avustaja: Esko Ryökäs) ONKO DIAKONIA TÄRKEÄÄ? Seurakuntalaisten yksi keskeisimmistä perusteita

Lisätiedot

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityön päivät 2012 24.1.2012 Ls 21 25.1.2012 Ls 9 Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä, Inari Anurag Lehtonen, sosiaalityön opiskelija, kuntouttavan

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS

Lisätiedot

SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå TOIMEENTULOTUEN ASIAKASKYSELY 2013 TAUSTATIEDOT 160 vastausta (2009) vastauksia 123) 44 prosenttia miehiä ja 56 prosenttia naisia Suhteessa

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Nuoren polku vapauteen. Minna Saukko apulaisjohtaja Vantaan vankila

Nuoren polku vapauteen. Minna Saukko apulaisjohtaja Vantaan vankila Nuoren polku vapauteen Minna Saukko apulaisjohtaja Vantaan vankila Vantaan vankila, valmistunut 2002 Tutkintavankila; 190 vankipaikkaa Keskeisimpänä tehtävänä esitutkinnan turvaaminen, oikeudenkäyntien

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1999 N:o 1367 1378 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Laki nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta... 3631 1368 Laki kansaneläkelain muuttamisesta...

Lisätiedot

Tukitoimien jatkuvuus rangaistuksen aikana ja sen jälkeen

Tukitoimien jatkuvuus rangaistuksen aikana ja sen jälkeen Tukitoimien jatkuvuus rangaistuksen aikana ja sen jälkeen Rikosseuraamusalan neuvottelukunta 18.10.2012 Eeva-Leena Jaakkola johtaja, Tampereen yhdyskuntaseuraamustoimisto ja Vilppulan vankila Yhteistyön

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

LAPSILÄHTÖISYYS RIKOSSEURAAMUSALALLA

LAPSILÄHTÖISYYS RIKOSSEURAAMUSALALLA Miika Kaskinen LAPSILÄHTÖISYYS RIKOSSEURAAMUSALALLA 19. 20.11.2015 Mikkeli Rikosseuraamuslaitoksen strategia Rangaistusta suorittavia valmennetaan rikoksettomaan elämäntapaan ja uusiin rikoksiin syyllistymisen

Lisätiedot

Työeläkepäivät. Markku Lehto 17.11.09

Työeläkepäivät. Markku Lehto 17.11.09 Työeläkepäivät Markku Lehto 17.11.09 Mitä on perustoimeentulo Perustuslaki 19 Oikeus sosiaaliturvaan. Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään

Lisätiedot

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 3 Työtulot ja työttömyysetuus sovitetaan

Lisätiedot

YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN

YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN Nuorten asunnottomuusilmiö Lahdessa Mari Hannikainen, Emma Peltonen & Marjo Kallas Opinnäytetyön rakenne tiivistelmä ja johdanto tutkimuksen tausta; paavot, nuorten

Lisätiedot

Tietoa toimeentulotuesta

Tietoa toimeentulotuesta sosiaalipalvelu Tietoa toimeentulotuesta Information om försörjningsstöd Toimeentulotukihakemuksen käsittelyprosessi Jätä täytetty hakemus käsiteltäväksi Selvitys ja työsuunnitelma Laskukaava: Kulutusnormi

Lisätiedot

5. Rekisterin tietosisältö (rekisteröityjen ryhmät ja niihin liittyvät tiedot tai tietoryhmät)

5. Rekisterin tietosisältö (rekisteröityjen ryhmät ja niihin liittyvät tiedot tai tietoryhmät) 1 1. Rekisterin pitäjä Nimi Oikeusrekisterikeskus Postiosoite Postinumero Puhelin PL 157 13101 HÄMEENLINNA 029 56 65631 Sähköpostiosoite oikeusrekisterikeskus(a)om.fi 2. Rekisteriasioita hoitava henkilö

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

Nuorten palveluohjaus Facebookissa

Nuorten palveluohjaus Facebookissa Nuorten palveluohjaus Facebookissa Kokemuksia sosiaalisen median hyödyntämisestä nuorten palveluohjauksessa 1.5.11. 21.11.2013 Saila Lähteenmäki / MOPOTuning hanke 21.11.2013 https://www.facebook.com/nuortenpalveluohjaaja.sailalahteenmaki

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle

Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle Johanna Aholainen 9.10.2014 Kelan tehtävät elatustukiasioissa Elatustuen myöntäminen ja maksaminen asiakkaan hakemuksesta Elatusavun periminen

Lisätiedot