Ethnos-tiedote 1/2010

Transkriptio

1 TIEDOTE 1/2010

2 Sisältö Puheenjohtajan palsta: Kulttuuriperinnön jäljillä...3 Vuosikokouskutsu...4 Lectio praecursoria: Markku Aukia...5 Toimintakertomus vuodelta Toimintasuunnitelma vuodelle Vuoden 2009 tutkielmat...17 Uutisia ja ilmoitusasioita...20 VI Kansatieteen päivät c/o Tieteiden talo Kirkkokatu 6, Helsinki Ethnos-tiedote 1/2010 ISSN , verkkojulkaisu Helmikuu 2010 Toimitus ja taitto: Jussi Lehtonen Painos: 280 kpl Kansikuva Talvinen näkymä Turun Luostarinmäen käsityöläismuseoon vuonna Kuvaaja: Toivo Tikkanen. Turun yliopisto, kansatieteen arkisto TYKL/vk/6972. Ethnos ry:n hallitus Puheenjohtaja: Helena Ruotsala, puh , Varapuheenjohtaja / museoyhdyshenkilö: Pirkko Madetoja, puh. (09) pirkko.madetoja@hel.fi Sihteeri: Aura Kivilaakso, puh , sihteeri@ethnosry.org Taloudenhoitaja: Elina Anttonen, puh , elina.anttonen@gmail.com Tiedotussihteeri: Jussi Lehtonen, puh , jussi.lehtonen@utu.fi Kansainvälisten asioiden sihteeri: Sanna Lillbroända-Annala, puh , slillbro@abo.fi Seminaarisihteeri: Arja Turunen, puh , arja.h.turunen@jyu.fi Julkaisusihteeri: Miia-Leena Tiili, puh , miia-leena.tiili@helsinki.fi 2

3 Puheenjohtajan palsta: Kulttuuriperinnön jäljillä Helena Ruotsala Turussa, Suomen ensimmäisessä pääkaupungissa ja tulevassa kulttuuripääkaupungissa pidettävien kansatieteen päivien aiheeksi sopii erinomaisesti kulttuuriperintö. Kulttuuriperintö on käsite, joka on ollut vilkkaan tieteellisen keskustelun kohde mm. Keski-Euroopassa ja Skandinaviassa jo pitkään, mutta on meillä Suomessa kansatieteessä ja etnologiassa suhteellisen tuntematon vaikka yliopistossa on jopa sen niminen oppiainekin. Vastuu kulttuuriperinnön säilymisestä kuten myös vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta kuuluu Suomen lain mukaan meille kaikille, mutta milloin jokin asia määritellään tai muuttuu kulttuuriperinnöksi? Erilaisiin määritelmiin ja käsitteisiin liittyvät aina myös vallankäyttö ja kiistanalaisuus: kuka päättää kulttuuriperinnöstä ja sen säilymisestä? Muun muassa näihin kysymyksiin pureudutaan päivien puheenvuoroissa ja työryhmissä, joissa tulee esille erilaisia tulkintoja ja käsityksiä kulttuuriperinnöstä ja sen käytöstä. Kansatieteen päivät järjestetään yhteistyössä Åbo Akademin etnologian ja Turun yliopiston kansatieteen oppiaineiden kanssa. Niinpä päivät aloitetaan perjantaina Åbo Akademin hienossa Arkenissa, jossa myös iltajuhla pidetään. Lauantaiksi siirrymme Turun yliopiston tiloihin Fennicumiin. Kiitän molempien oppiaineiden professoreja, Anna-Maria Åströmiä ja Pekka Leimua mahdollisuudesta tulla Turkuun. Päivien ohjelma on tiivis, sillä kolmen keynote-esitelmän lisäksi ohjelmassa on 28 työryhmäesitelmää. Perjantaina on kaksi ja lauantaina on neljä rinnakkaista työryhmää. Valinnan vaikeuksia tulee olemaan, sillä monta mielenkiintoista esitelmää jää pakosta kuulematta, koska en ole toistaiseksi keksinyt keinoa miten olisin monessa paikassa yhtä aikaa. Ethnos on kaksikielinen yhdistys, joten ilahduttavaa on myös se, että ohjelmassa on useita ruotsinkielisiä esitelmiä. Lisäksi perjantaiaamupäivällä on jatko-opiskelijatapaaminen ja lauantaina iltapäivällä opiskelijat järjestävät oman tapaamisen. Tieteelliset seurat ja monet muut järjestöt kilpailevat ihmisten vapaa-ajasta. Monet yhdistykset kuten Ethnos toimivat vapaaehtoisella pohjalla ja jäsenmaksujen turvin, joten jokainen jäsen on tärkeä. Ilman jäseniä ei ole toimintaa eikä toimin- 3

4 taa ole ilman jäseniä. Minkälaista toimintaa Ethnos järjestää, riippuu ensi kädessä jäsenistä, joiden mielipiteitä hallituksen jäsenet mielellään kuulevat. Jokaiselle yhdistykselle on tärkeää saada uusia sukupolvia mukaan toimintaan ja niinpä me olemme Ethnoksessa aloittaneet jäsenkampanjan, jonka tarkoituksena on houkutella uusia jäseniä ja erityisesti opiskelijoita jäseniksemme. Jäsenkampanjasta on tarkemmin tietoja tiedotteen sivulla 9. Uudet jäsenet saavat liittymislahjana Ethnoksen julkaiseman Sukupuolen kohtaaminen etnologiassa -teoksen. Sitä ja muita Ethnoksen sekä myös Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja järjestävien oppiaineiden julkaisemia teoksia on myynnissä erikoishintaan päivien aikana kirjatorilla. Myös Ethnos-tiedote uudistuu ja jatkossa julkaisemme vuoden aikana kaksi laajempaa tiedotetta sekä kaksi sähköistä Jäsenkirjettä (ks. sivu 20). Muutenkin toivomme Ethnoksen sähköpostilistaa käytettävän jäsenten tiedotuksessa entistä enemmän. Tämä on myös viimeinen Ethnos-tiedote, johon kirjoitan puheenjohtajan palstan. Nämä kuluneet kolme vuotta Ethnoksen puheenjohtajana ovat olleet mielenkiintoista, mukavaa ja työntäyteistä aikaa, jolloin olen saanut tutustua ja tehdä yhteistyötä samoihin mielenkiinnon kohteisiin sitoutuneiden ihmisten kanssa. Kiitos siitä! Toivotan Ethnoksen tulevalle hallitukselle ja uudelle puheenjohtajalle paljon onnea ja menestystä toimissaan ja uusissa haasteissaan. Vaikka jätän hallituksen, en tule jättämään Ethnosta. Mutta nyt vielä minulla on mieluinen tehtävä toivottaa teidät kaikki sydämellisesti tervetulleiksi VI Kansatieteen päiville Turkuun! VUOSIKOKOUSKUTSU Suomen kansatieteilijöiden yhdistys Ethnos ry:n jäsenet kutsutaan sääntömääräiseen vuosikokoukseen, joka pidetään perjantaina 19. maaliskuuta 2010 klo Kokouspaikkana on Åbo Akademin Westermarck-sali, Arken, Tehtaankatu 2, Turku. Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen seitsemännessä pykälässä mainitut asiat. Tervetuloa! Ethnos ry:n hallitus 4

5 Lectio praecursoria Markku Aukia, FL (väit.), Turun yliopisto I Nyt tarkastettava väitöskirjani kuvaa 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun suomalaisten talonpoikaiskotien lastenkasvatusta, jota tutkimuksen keinoin on toistaiseksi käsitelty suhteellisen vähän. Nykyinen kuva siitä perustuu käytännöllisesti katsoen yhteen laajempaan tutkimukseen, Veikko Ruoppilan vuonna 1954 julkaisemaan teokseen Kansa lastensa kasvattajana. Siinä talonpoikainen kotikasvatusta tarkastellaan sosiaalisesti homogeenisena ja selkeitä sääntöjä noudattavana kasvatusjärjestelmänä ja vahvistetaan jo olemassa ollutta ihanteellista kuvaa talonpoikaiselämästä ilmeisenä tarkoituksena kansallisen identiteetin vahvistaminen. Sen takia olen pitänyt tarpeellisena päivittää talonpoikaista lastenkasvatusta koskevia tietoja ottamalla huomioon talonpoikaisväestön epähomogeenisuus. Olen kokenut tutkimusaiheen tärkeäksi senkin takia, että mitä monipuolisempi kuva menneisyydestä on, sitä paremmin suunnistaminen tulevaisuuteen onnistuu. Kun filmin pikakelauksella siirrytään 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun maaseutumiljööseen, havaitaan, että sen maataloudesta toimeentulonsa saanut väestö koostui vähemmistönä olleista maanomistajista ja toisaalta ns. maattomista, joihin kuului maanvuokraajia ja maatalouden työntekijöitä, jotka lukumääräisesti olivat enemmistönä mutta vaikutusvallaltaan ennen parlamentaarisia uudistuksia vähemmistönä. Mainittujen väestöryhmien työ- ja elinolosuhteet poikkesivat melkoisesti toisistaan. Ne taloudet, joissa harjoitettiin täysimittaista maataloutta, olivat tuotantoyksikköjä, joissa oman perheen lisäksi työskenteli vieraita työntekijöitä ja suuremmissa talouksissa omien lasten lisäksi saattoi olla alaikäisiä sijoitettuja lapsia ja omia tai vieraita vanhuksia. Vähävaraisissa oloissa viljeltiin pieniä maatilkkuja ja pidettiin joitakin kotieläimiä ja toimeentuloa täydennettiin työskentelemällä vieraan palveluksessa niinä aikoina kun työtä oli saatavissa. Kuvaavia väestöryhmien välisille elinolosuhteiden eroille ovat asuintilat. Kun suuremmissa talouksissa ne olivat niin väljät, että arkiseen oleskelutilaan, tu- 5

6 paan, ja ruokapöydän ääreen mahtui ruokailemaan koko talouden väki, toistakymmentä henkeä tai enemmänkin, vaatimattomammissa koko olotilan muodosti vain yksi pienehkö huone, jossa oli tilaa niin pienelle pöydälle, että kerralla koko perhe ei mahtunut sen ääreen. Kaikkein vähävaraisin väki eli tilapäistyyppisissä asunnoissa kuten saunoissa ja riihissä. Muun muassa maatalouden lyhyestä kasvu- ja korjuukaudesta ja työnteon urakkaluonteesta seurasi, että perheiden ja talouksien elämäntapaan kuului intensiivinen yhdessäolo, joka ulottui myös vapaa-aikaan. Se merkitsi vanhempien ja lasten tiivistä vuorovaikutusta, joka muodosti perustan elämäntavan siirtymiselle vanhemmilta lapsille. Olen työssäni seurannut edellä mainittujen agraariryhmien elämäntapaa ja siinä lasten ja aikuisten suhteita. Tutkimuksellani on kaksi päätavoitetta. Yhtäältä selvitän, minkälaisia ovat olleet lasten elämäntavan omaksumisprosessit ja minkälaisin keinoin niitä on pyritty edistämään. Toisaalta tarkastelen aikaisemman tutkimuksen talonpoikaisesta kotikasvatuksesta esittämiä väitteitä uuden aineiston antamien tietojen valossa. Tutkimuksen näkökulmaksi olen valinnut hiljaisen kasvatuksen, jolla tarkoitan perheiden elämäntavan siirtämistä lapsille hiljaisena tietona eli tietona, jota on vaikea tai mahdotonta ilmaista sanallisesti ja myös tietona, jonka välittämisessä tapaperinteeseen perustuen puhetta ei ole käytetty vaikka se olisi ollut mahdollista. Teoreettisessa suhteessa pyrkimykseni on täydentää enkulturaatiosta olevia tietoja. Kun elämäntapa on ollut kasvatuksen sisältö, se on määritellyt myös ne keinot, joiden avulla vanhemmat ja muu perheyhteisö on ohjannut lapsia omaksumaan heiltä kussakin kehitysvaiheessa edellytettyjä tietoja ja taitoja sekä sopeutumaan sosiaalisesti. Niitä ovat olleet vanhempien ja muiden kasvattajien isävaltaiseen perhejärjestykseen tukeutunut vanhempien auktoriteetti, jonka lisäksi on käytetty erilaisia kannustimia ja tarvittaessa pakotteita, joista ankarimmiksi kodit ovat luokitelleet erilaiset fyysisen kivun aiheuttamisen muodot, joista on käytetty yhteistä nimitystä kurittaminen. Talonpoikaisen kotielämän laajasta kirjosta tutkimuksessa on tarkasteltu hiljaista kotikasvatusta kotielämän kuudella keskeisellä osa-alueella, jotka ovat lasten motoristen perustaitojen valmentaminen, vaatetus, ruokailutilanteet, vieraskanssakäyminen, suhtautuminen kielellisiin vähemmistöihin, työnteko ja sanktiot. Kunkin osa-alueen kohdalla olen tehnyt havaintoja lasten muuttuvista asemista, 6

7 statuksista perheyhteisössä ja muuttumisen ehdoista lasten kehityksen kulkiessa kohti aikuisuutta. Osoittautui, että lapsilla kunkin korkeamman statuksen saavuttamisen ehtona vanhemmat ja muut kasvattajat ovat pitäneet määrättyjen tietojen ja taitojen omaksumista yhteisön kulttuurin mukaisesti, ja että lapsilla omaksumisen motivaationa ovat toimineet korkeampia statuksia symboloineet suuremmat oikeudet ja velvollisuudet sekä niihin liittyneet ulkoiset tunnusmerkit, kuten esimerkiksi vaatetus. Ilmeni myös, että talonpoikainen hiljainen kasvatus on ollut passiivista siten, että oppimistilanteisiin on puututtu vain oppimisen hidastuessa tai lakatessa eikä etukäteisopetusta juuri ole annettu, poikkeuksena vain erittäin vaativien tai vaarallisten tehtävien opettaminen ja myös vieraiden kohtaamista varten valmentaminen. Erityisesti vieraiden aikana lasten edellytettiin käyttäytyvän hyväksytyllä tavalla eli olemaan ihmisiksi, vaikka kotioloissa säännöt olisivat olleet väljempiä. Kyse oli toimivasta sosiaalisesta kontrollista ja myös perheen maineesta, jolla saattoi olla käytännöllisiäkin vaikutuksia mm. lasten avioliittokelpoisuuteen ja perheen talouteenkin. Kotielämän eri tilanteiden ja esinemaailman symbolisten merkitysten lisäksi toinen tärkeä hiljaisen tiedon lähde on ollut esineiden rakenne. Se on ohjannut esineiden käyttötekniikan omaksumiseen, kun kasvatettavat on pantu niitä käyttämään oppimisen edellyttäessä monessa tapauksessa niin monimutkaista lihasten ja toimintojen hallintaa, että sitä on ollut vaikea tai mahdotonta sanoin selittää. Sen takia oppiminen on voinut tapahtua vain oman kokemuksen kautta. II Kun kysymyksessä on menneen ajan kotielämän ja -kasvatuksen tarkastelu muistitiedon avulla, on kysyttävä, minkälainen todellisuuskuva talonpoikaisesta kotikasvatuksesta voidaan saavuttaa tutkimuksen avulla. Asiaa voidaan tarkastella kaksiportaisen tiedontuottamisen ja -tulkitsemisen prosessina. Ensimmäisessä portaassa kyselyvastaajat ja haastatellut henkilöt kuvaavat vuosikymmenten takaista lapsuuskotinsa elämää ja kasvatusta muistinvaraisesti, joka on ainoa aineistoryhmä, jonka avulla menneisyydenkin jokseenkin intiimiä kotielämää voidaan yksityiskohtaisemmin kuvata. Aineistolajina se edellyttää erityistä lähdekritiikkiä. 7

8 On yleisesti tunnettua, että muistitietoa muovaavat kuluneet vuodet ja että sen sisältöä voivat muovata muisteluhetken oikeina pidetyt yleiset näkemykset menneisyydestä eli ns. kollektiivinen muisti sekä ne myöhemmän elämänkokemukset ja tiedot, joihin muistelija lapsuutensa kokemuksia vertaa sekä tietenkin suoranaiset muistivirheet. Toisaalta tiedetään, että jotkut vastaajat kykenevät hyvinkin tarkasti muistinvaraisesti kuvaamaan lapsuuttaan, yleensä tarkimmin konkreettisia ja usein toistuneita asioita. Muistitietokuvaukset kotielämästä ovat samankin perheen lapsilla toisistaan poikkeavia kun yksilölliset kokemukset vaikuttavat muistikuvien sisältöön. Jos kysymyksessä ei ole sepite tai muu vieras vaikutus, jokainen toisistaankin poikkeava kokemus ja kuvaus samasta menneisyyden kohteesta on muistelijan todellisuutta. Toisen portaan muistitiedon prosessointia muodostaa tutkijan työ. Ei liene mitenkään yllättävää, että siinäkin tulokseen vaikuttavat henkilökohtaiset ominaisuudet ja käsittelytapa, johon puolestaan vaikuttavat aika ja sille tyypilliset ajattelutapa ja käsitteet. Kaiken kaikkiaan tutkija tulkitsee muistitietoja luovuttaneiden ihmisten jo kertaalleen tulkitsemaa todellisuutta, ja jos työ on suoritettu tieteellisten periaatteiden mukaisesti, saatu kuva menneisyydestä kuvaa myös todellisuutta eli tieteen keinoin luotua todellisuutta. Se kuinka kohteensa näköinen tutkijan luoma kuva tutkimuskohteestaan on riippuu pitkälle siitä käsitteellisestä etäisyydestä, josta tutkija kohdettaan katsoo. Esimerkiksi aikakauden maaseudun agraarinen väestö ei tiennyt olevansa talonpoikaisväestöä ja noudattavansa talonpoikaista elämäntapaa, puhumattakaan siitä, että he olisivat tienneet enkulturoituvansa ja sosiaalistuvansa ja elävänsä talonpoikaiskulttuurissa. Vasta tiede on tuonut nämä käsitteet tietoisuuteen. Siten tieteellisen tutkimuksen avulla saatu todellisuuskuva voi olla hyvin eri näköinen kuin tutkittavien ihmisten kuva omasta elämästään. Lienee inhimillinen ominaisuus ja myös tieteen historiasta kumpuava taipumus kulttuurissa tarkastella menneisyyttä selkeinä kokonaisuuksina, joihin erilaisuus ei mahdu. Joka tapauksessa tällaisella kansanelämän tarkastelutavalla on kysyntää suuren yleisön piirissä, mikä näyttäytyy myös tämän päivän mediassakin populaareissa kuvauksissa. Ne esittelevät mielellään talonpoikaiselämääkin idyllisinä ja harmittomina kokonaisuuksina, jotka saavat aikaan ihailua nykyihmisissä, joiden elämää rasittavat vastakohtaisuudet ja ristiriitaisuudet. Tämän takia 8

9 on tuntunut miltei kerettiläiseltä esittää, että talonpoikaiselämä ja -kasvatus ovat sisältäneet sittenkin myös runsaasti poikkeuksia ja variaatioita yleisistä tavoista sekä vastakohtaisuuksia ja ristiriitaisuuksia ihmissuhteissa. III Viimeaikaisessa kulttuurintutkimusta koskevassa keskustelussa on mielestäni perustellusti korostettu tutkijan vastuuta tutkimuskohteensa käsittelyssä. On pidetty tarpeellisena ikään kuin jalkauttaa kulttuurintutkijat tutkittaviensa tasolle. Sillä tarkoitetaan mm. sitä, että tutkijan tulisi ilmaista omat kokemukselliset ja tiedolliset lähtökohtansa tutkimuskohteen suhteen ja antaa tutkittavien oman äänen kuulua tutkimuksissa. Se tarkoittaa, että niissä tulisi antaa tilaa myös tutkittavien omille kuvauksille, käsitteille ja tulkinnoille omasta elämästään. Tällä tavalla voitaisiin tarkastella elämää elävänä ja toimivana ja ikään kuin vetää perin abstraktiksi muodostunutta kulttuuria lähemmäs tutkimuksen todellista kohdetta, ihmistä ja hänen kulttuurikäyttäytymistään. FL Markku Aukian kansatieteen väitöskirjan "Lapset olkoot ihmisiksi. Suomen talonpoikaiskotien hiljainen kasvatus. Kansatieteellinen tutkimus" tarkastustilaisuus järjestettiin 29. tammikuuta 2010 Turun yliopistossa. Vastaväittäjänä toimi professori emeritus Bo Lönnqvist (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena professori Pekka Leimu (Turun yliopisto). Jäsenkampanja Ethnoksen jäsenkampanja on käynnissä asti! Toukokuun loppuun mennessä liittyneet uudet jäsenet saavat liittymislahjana Ethnoksen julkaiseman kirjan Sukupuolen kohtaaminen etnologiassa. Jäsenkampanjan mainos on luettavissa ja tulostettavissa pdf-muodossa Ethnoksen kotisivuilla 9

10 Toimintakertomus vuodelta 2009 Vuosi 2009 oli Ethnos ry:n 37. toimintavuosi. Hallinto Yhdistyksen hallitus kokoontui toimintavuoden aikana viisi kertaa. Pöytäkirjakohtia kertyi 67 kappaletta. Yhdistyksen luottamus- ja toimihenkilöinä toimivat kuluneena vuonna seuraavat henkilöt (henkilökohtainen varajäsen ja osallistumiskerrat suluissa): Puheenjohtaja FT Helena Ruotsala (5), (FT Tiina-Riitta Lappi (-)) Varapuheenjohtaja FM Pirkko Madetoja (4), (FM Aila Nieminen (1)) Hallituksen jäsenet FM Jussi Lehtonen (4), (FM Maija Santikko (4)) FM Sanna Lillbroända-Annala (4), (FM Mari Immonen (-)) FM Arja Turunen (4), (FM Heli Niskanen (1)) FM Miia-Leena Tiili (3), (FM Tytti Steel (-)) Sihteeri FM Annukka Lyra (3), FM Aura Kivilaakso (2) Taloudenhoitaja FM Elina Anttonen (2) Tiedotussihteeri FM Jussi Lehtonen KV-asioiden sihteeri FM Sanna Lillbroända-Annala Seminaarisihteeri FM Arja Turunen Julkaisusihteeri FM Miia-Leena Tiili Museoyhdyshenkilö FM Pirkko Madetoja Tilintarkastajat FM Risto Raittila (varsinainen) FM Salla Tenkanen (varsinainen) professori Anna-Maria Åström (varalla) professori Pirjo Korkiakangas (varalla) Jäsenistö Yhdistykseen kuului vuoden 2009 lopulla 216 jäsentä. Yhdistyksen hyväksyttiin vuoden aikana 12 uutta jäsentä. Yhdistyksestä erosi 5 jäsentä. Jäsenrekisteristä poistettiin jäsenmaksun kolmena vuonna peräkkäin maksamatta jättäneitä jäseniä. Kunniajäseniä yhdistykseen kuului vuoden lopussa kahdeksan: professori Matti Räsänen, professori Bertalan Andrásfalvy, professori Nils-Arvid Bringéus, professori Ale- 10

11 xander Fenton, tohtori Tamás Hofer, tohtori Natalia Schlygina, professori Ants Viires ja professori Attila Paládi-Kovács. Hallituksen kutsumia kirjeenvaihtojäseniä oli kahdeksan: tohtori Miklós Cseri, tohtori Agnes Fülemile, tohtori Mats Hellspong, tohtori László Lukács, tohtori T. W. Lukjantschenko, tohtori Mihály Sárkány, tohtori Zsuzsa Szarvas ja professori Elle Vunder. Vuosikokous Yhdistyksen vuosikokous pidettiin Tieteiden talolla Vuosikokouksen puheenjohtajana toimi dosentti Pia Olsson Helsingin yliopistosta ja sihteerinä yhdistyksen sihteeri Annukka Lyra. Vuosikokoukseen osallistui puheenjohtajan ja sihteerin lisäksi 13 henkilöä. Suomen kansatieteilijöiden yhdistyksen Ethnos ry:n seminaari Suomen kansatieteilijöiden yhdistyksen Ethnos ry:n seminaari pidettiin Helsingissä Tieteiden talolla (sali 104) perjantaina Seminaari pidettiin otsikolla Vaihtuvat visiot? Etnologia ja kansatiede tulevaisuuden yhteiskunnassa. Seminaariin osallistui 87 henkilöä. Seminaarin avasi Ethnos ry:n puheenjohtaja FT Helena Ruotsala. Seminaarissa esitelmän pitivät professori Hanna Snellman (Jyväskylän yliopisto, Historian ja etnologian laitos) otsikolla Kymmenen visiota etnologian tulevaisuudesta, dosentti Solveig Sjöberg-Pietarinen (Turun museokeskus, Luostarinmäen käsityöläismuseo, Turku) otsikolla Kansatieteilijän asema museossa, professori Jaakko Suominen (Turun yliopisto, Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitos, Pori) otsikolla Monitieteisyyden haasteet ja mahdollisuudet. Digitaalisen kulttuuriperinnön jäljillä sekä ylitarkastaja Ulla Mäkeläinen (Opetusministeriö, Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö) otsikolla Uudistuvat korkeakoulut. Uudistuva kulttuuriala? Esitelmien jälkeen pidettiin paneelikeskustelu, johon yleisö osallistui vilkkaasti. Seminaarin päätteeksi jaettiin Ethnos-palkinto vuoden 2008 ansiokkaimmasta pro gradu -tutkielmasta. Palkinnon luovutti dosentti Lassi Saressalo FM Jaana Mäelle. Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisematutkimuksen laitoksen Kulttuuriperinnön tutkimuksen oppiaineeseen tehdyn tutkielman otsikkona oli Valtava merellinen pitäjä Luvian meriperinteen soveltaminen museo- ja matkailukäyttöön 2000-luvulla. Seminaarin päätti Ethnos ry:n puheenjohtaja Helena Ruotsala. Vuoden 2010 Kansatieteen päivien suunnittelua jatkettiin yhteistyössä Turun yliopiston ja Åbo Akademin kanssa. Työryhmään kuuluivat Arja Turunen, Jussi Lehtonen, Sanna Lillbroända-Annala, Maija Santikko, Salla Tenkanen sekä Helena Ruotsala ja 11

12 Annukka Lyra / Aura Kivilaakso. Suunnittelukokouksia pidettiin yhteensä 4, joista 1 Skype-kokous, 1 sähköpostikokous ja 2 kokousta Ethnoksen hallituksen kokouksen yhteydessä. Kirjoittajakoulutus pidettiin Helsingin yliopistolla ja Tieteiden talolla (sali 404) Ethnos ry:n ja Helsingin yliopiston kansatieteen oppiaineen järjestämä kirjoittajakoulutus otsikolla Uskalla kirjoittaa, julkaise rohkeasti. Koulutus oli tarkoitettu yhdistykseen kuuluville etnologeille ja kansatieteilijöille ja siihen osallistui 20 henkilöä. Kaksipäiväisen koulutuksen avaussanat lausui Ethnos ry:n puheenjohtaja FT Helena Ruotsala. Kouluttajana toimi kirjailija Taija Tuominen. Ensimmäisen päivän luennot pitivät professori Pirjo Korkiakangas, kustannustoimittaja Johanna Ilmakunnas ja tutkija Kati Mikkola Suomalaisen Kirjallisuuden Seurasta sekä tietokirjailija FT Lasse Koskela. Julkaisutoiminta Vuonna 2009 julkaistiin Ethnologia Fennica 2009, vol. 36., Modernization, Practice and Power, joka sisältää muun muassa kuusi professori Laura Starkin projekteihin pohjautuvaa artikkelia. Näiltä osin julkaisun vierailevana päätoimittajana toimi professori Laura Stark. Artikkelien lisäksi lehdessä on päätoimittaja Pirjo Korkiakankaan esipuhe, kirja-arvioita, uuden professorin (Hanna Snellman) esittely sekä museonäyttely- ja kongressiesittelyjä. Julkaisu noudattaa referee-käytäntöä. Porin Kansatieteen päivien 2008 pohjalta tehtyä julkaisua Cultural Production työstettiin. Julkaisu sisältää sekä kansatieteen päivien esitelmiin pohjautuvia artikkeleita sekä professori Reinhard Johlerin hankkimia saksalaisten etnologien artikkeleja. Julkaisun toimittavat Ethnos ry:n puheenjohtaja Helena Ruotsala, dosentti Katariina Siivonen sekä professori Reinhard Johler. Kesällä 2009 pidetyn suomalais-unkarilaisen symposiumin julkaisun tekevät unkarilaiset. Tiedotus Yhdistyksen toiminnasta ja ajankohtaisista tapahtumista tiedotettiin yhdistyksen verkkosivuilla ( Yhdistyksen jäsenille lähetettiin vuoden aikana neljä jäsentiedotetta. Ethnos-tiedotteesta on yhdistyksen verkkosivuilla ollut luettavissa myös sähköinen versio. Ethnoksen toiminnasta kiinnostuneille tarkoitetun loppuvuodesta 2008 perustetun sähköpostilistan kautta tiedottamista jatkettiin. Yhdistyksen toiminnasta, kuten seminaareista, tiedotettiin myös paikallisesti yliopistoissa ja muun muassa museoposti-listalla. Kotisivujen uudistaminen aloitettiin. 12

13 Kansainvälinen toiminta Unkarilaiset Zsuzsa Szarvas ja Tímea Bata vierailivat Suomessa alkuvuodesta. Elosyyskuun vaihteessa järjestettiin X Suomalais-unkarilainen symposium Past and Present Stereotypes. Ethnological, Anthropological Perspectives Unkarissa. Symposium järjestettiin tiiviissä yhteistyössä unkarilaisten kollegojen kanssa. Suomesta symposiumiin osallistui yhdeksän henkilöä ja unkarilaisia osallistujia oli 15. Talous Yhdistyksen jäsenmaksu vuonna 2009 oli 20 euroa ja opiskelijajäseneltä 10 euroa. Ethnologia Fennica vol. 36 sisältyi jäsenmaksuun. Jäsenmaksutuloilla on rahoitettu yhdistyksen perustoimintoja, hallituksen kokoontumisia ja tiedottamista. Yhdistyksen sihteerille ja taloudenhoitajalle maksettiin ensimmäistä kertaa 150 euron suuruiset palkkiot. Kirjoittajakurssia varten saatiin Suomen Tiedekustantajien liitolta 2300 euron apuraha. Kurssin osallistumismaksu oli 20 euroa. Apuraha ja osallistumismaksusta saadut tulot käytettiin kokonaisuudessaan kurssin järjestämisestä koituneisiin kuluihin kuten tilavuokriin sekä luennoitsijoiden hotelli- ja matkakuluihin. Suomen kulttuurirahasto myönsi 4000 euroa Porin kansatieteen päivien julkaisua Cultural Production varten. Jenny ja Antti Wihurin rahasto myönsi 4000 euroa Kansatieteen päivien 2010 järjestämiseen. Tieteellisten seurain valtuuskunta myönsi 2300 euroa vuoden 2009 Ethnologia Fennicaa varten. Muu toiminta Osaa TSV:n julkaisuvarastossa säilytettävien julkaisujen hinnoista alennettiin Tiedekirjan alennusmyynnin takia. Alennettaviksi valittiin muutama varastotilaa paljon vievä vanha julkaisu. Ethnos ry muisti Jyväskylän yliopiston etnologian professorin virkaan nimitettyä FT Hanna Snellmania, 90 vuotta täyttänyttä Ants Viirestä, 80 vuotta täyttänyttä professori Asko Vilkunaa ja 60 vuotta täyttänyttä professori Outi Tuomi-Nikulaa. Turussa Ethnos-Aura jatkoi säännöllisiä keskustelutapaamisia. 13

14 Toimintasuunnitelma vuodelle Vuosikokous ja Ethnos-palkinto Yhdistyksen vuosikokous pidetään perjantaina Åbo Akademin tiloissa Turussa. Vuosikokouksen yhteydessä jaetaan Ethnos- palkinto vuoden 2009 ansiokkaimmasta etnologisesta/ kansatieteellisestä pro gradu -tutkielmasta. Saajan valitsee toiminnanjohtaja, dosentti, FT Marketta Luutonen Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito Oy:stä. 2. Seminaari- ja kurssitoiminta Kansatieteen päivät VI Kansatieteen päivät järjestetään Ethnos ry:n, Turun yliopiston kansatieteen oppiaineen sekä Åbo Akademin pohjoismaisen etnologian oppiaineen yhteistyönä Turussa. Päivien teemana on Etsi kuvasta kulttuuriperintö. Kulttuurin politiikan ja identiteettien risteyksessä. Päiville on tulossa kutsuttuina luennoitsijoina puhumaan professori Ullrich Kockel Ulsterin yliopistosta Pohjois-Irlannista, professori Kristin Kuutma Tarton yliopistosta Virosta sekä erikoistutkija, dosentti Katriina Siivonen Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta. Kotimaisten kommentaattorien lisäksi ulkomaisena kommentaattorina toimii dosentti Lars-Eric Jönsson Lundin yliopistosta Ruotsista. Kansatieteen päivillä on lisäksi viisi työryhmää, joissa kuullaan yhteensä 28 jyrytettyä esitelmää. Työryhmät työskentelevät otsikoilla I Mitä on kulttuuriperintö? Kuka sitä määrittelee?, II Kulttuuriperinnön välittäminen ja kulttuuristen representaatioiden tuottaminen, III Miten suojella ja säilyttää kulttuuriperintöä, IV Kulttuuriperinnön hyödyntäminen ja tuotteistaminen sekä V Muuttuvat paikat muuttuvat kulttuuriperinnöt. Työryhmien puheenjohtajina toimivat dosentti, FT Marketta Luutonen, FM Ulla Kallberg, dosentti, FT Marja-Liisa Rönkkö, FM Anne Ala-Pöllänen, FM Maarit Grahn ja FM Sanna Lillbroända-Annala. Kansatieteen päiviä valmistelemaan koottuun työryhmään kuuluvat Arja Turunen, Jussi Lehtonen, Sanna Lillbroända-Annala, Maija Santikko, Salla Tenkanen sekä Helena Ruotsala ja Aura Kivilaakso. Toimintavuoden aikana aletaan valmistella vuonna 2011 järjestettävää yhdistyksen vuosikokousseminaaria (Ethnos-seminaaria). Myös vuonna 2012 pidettävien VII Kansatieteen päivien suunnittelu aloitetaan. 14

15 3. Kansainvälinen toiminta Toimintavuoden aikana Ethnos ry alkaa yhteistyössä SIEF:n Cultural Heritage -työryhmän, Turun yliopiston kulttuurituotannon ja maisematutkimuksen koulutusohjelman ja Suomen Kansantietoudentutkijain seuran kanssa suunnitella vuonna 2011 Porissa pidettävää työryhmän seminaaria. Toimintavuoden aikana aletaan valmistella XI Suomalais-unkarilaista symposiumia, joka pidetään Suomessa vuonna Julkaisutoiminta Toimintavuoden aikana julkaistaan Ethnologia Fennica 2010, vol. 37, jonka teemaksi on sovittu Ideas and ideologies in the search of knowledge. Julkaisun päätoimittajana toimii FT Pirjo Korkiakangas ja teemanumeron toimittaa dosentti Pia Olsson. Toimitussihteerinä toimii Ethnoksen julkaisusihteeri. V Kansatieteen päivien pohjalta toimitettavaa julkaisua Cultural Production toimitetaan ja sen julkaisukanava sekä erilaisia mahdollisuuksia selvitetään. Julkaisun toimittavat Katriina Siivonen ja Helena Ruotsala yhteistyössä Reinhard Johlerin kanssa. Jatketaan Ethnos-toimite 15:n suunnittelua etnologisista muistitietoaineistoista. Seurataan ja selvitetään yhteistyössä muiden tieteellisten seurojen kanssa, mikä vaikutus Helsingin yliopiston digitaalisesta arkiston perustamisella on Ethnokselle kustantajana. Ns. open access -periaatteen mukaisesti Helsingin yliopisto edellyttää tutkijoitaan tallentamaan tieteelliset artikkelinsa sinne. 5. Kansatieteilijähakemisto Toimintavuoden aikana selvitetään Kansatieteilijähakemiston tilanne ja tulevaisuus. 6. Tiedottaminen Yhdistyksen toiminnasta ja ajankohtaisista tapahtumista kerrotaan yhdistyksen verkkosivuilla ( sähköpostilistalla, muilla verkkofoorumeilla sekä tarpeen mukaan erillisin tiedottein. Ethnos-tiedote ilmestyy vuoden 2010 aikana kaksi kertaa. Tiedotteesta on luettavissa sähköinen versio yhdistyksen verkkosivuilla. Lisäksi sähköpostilistan kautta lähetetään kaksi sähköistä Jäsenkirjettä. Yhdistyksen verkkosivujen uudistamisen suunnittelua jatketaan. 15

16 7. Talous Yhdistyksen toiminta vuonna 2010 rahoitetaan jäsenmaksuilla, kirjamyynnillä sekä erikseen haettavilla avustuksilla Suomen Akatemialta, Tieteellisten Seurain Valtuuskunnalta sekä eri rahastoilta ja säätiöiltä. Jäsenmaksujen keruuta ja jäsenhankintaa tehostetaan. Jäsenmaksun maksamisesta ilmoitetaan näkyvällä paikalla Ethnos-tiedotteessa; erillistä tilisiirtolomaketta ei enää käytetä. 8. Muu toiminta Turussa Ethnos-Aura jatkaa säännöllisiä keskustelutapaamisia. Jyväskylässä etnologian oppiaineen henkilökunta, tutkijat ja tohtorikoulutettavat yhdessä opiskelijoiden kanssa järjestävät tapaamisia Etnologiaklubissa. Vuonna 2010 aloitetaan jäsenhankintakampanja, jossa keväällä 2010 jäseneksi liittyvät saavat liittymislahjana Sukupuolen kohtaaminen etnologiassa -kirjan. Ethnos ry:n julkaisujen jakelua ja markkinointia tehostetaan. Yhdistys on sopinut kunkin yliopiston piirissä erillisestä yhteyshenkilöstä, jonka kautta jäsenhankintaa ja julkaisujakelua pyritään tehostamaan. VI Kansatieteen päivien jatko-opiskelijatapaaminen Kansatieteilijöiden jatko-opiskelijatapaaminen järjestetään Kansatieteen päivien yhteydessä perjantaina klo Paikka: Arken, aud. Nikander (huone D 110), Åbo Akademi. Tilaisuuden keskusteluteemana on Laitokseni ja minä. Jatko-opiskelijan rooli ja merkitys oppiaineessa. Pohdimme muun muassa miten yksittäiset tutkijat kokevat osallisuutensa laitoksen yleiseen tutkimusprofiiliin ja mitä tukea jatko-opiskelija kokee, että hänen kuuluu saada laitokseltaan. Tutkimusrahoituksen ongelmista sekä mahdollisten kansatieteellisten/monitieteellisten tutkijakoulujen tarpeesta tullaan myös keskustelemaan. Tarkoituksena on saada aikaan kiinnostavaa keskustelua, jota voi jatkaa kansatieteen päivien kahvitaukojen sekä illanvieton lomassa. Kaikkia jatko-opiskelijatapaamiseen osallistuvia pyydetään lähettämään keskusteluteemaan viittaava kuvaus omasta tutkimustyöstään, 1 2 kappaletta, Marcus Lepolalle (mlepola@abo.fi) mennessä. Osallistua voi toki ilman kyseistä kuvausta ja mahdollisuuksien mukaan klo 9 11 välisenä aikana. Tapaamisessa tarjotaan kahvia/teetä sekä pientä aamu-naposteltavaa, joten varmistathan tulosi viimeistään mennessä. 16

17 Vuoden 2009 tutkielmat Pro gradu -tutkielmat, lisensiaatintyöt ja väitöskirjat Helsingin yliopisto, Kansatiede Pro gradu -tutkielmat Karttunen, Marianna: Elintärkeät riemut ennen opiskelua. Helsinkiläisten kansatieteen ja folkloristiikan opiskelijoiden yhteisöidentiteetin rakentuminen ainejärjestölehden ja kyselytutkimuksen valossa. Rajavuori, Tuuli: Museoiden saavutettavuus 2000-luvun alussa museotyöntekijän näkökulma. Kivilaakso, Aura: Onni yksillä, kesä kaikilla. Nuoren naisen kokemuksia kesähuvila-asumisesta 1900-luvun alussa. Satu Laakkonen: Keidas erämaassa. Jyväskylän yliopisto, Etnologia Väitöskirja Pimiä, Tenho: Tähtäin idässä. Suomalainen sukukansojen tutkimus toisessa maailmansodassa. Pro gradu -tutkielmat Seppänen, Tanja: Kaunista mutta kontrolloitua. Suomalaisten tulenpyörittäjien etnografiaa. Lankinen, Maija: Ystävät perheen jatkeena. Ystävyyssuhteiden etnografiaa. Haapaniemi, Ria: Pakostakin hiukkasen maailmankansalainen. Tapaustutkimus kansainvälisyydestä, siihen asennoitumisesta ja kulttuurisen identiteetin muodoista kahdentoista lukiolaisen elämismaailmassa. Ratia, Katri: Taikojen väkevät ainekset. Tutkielma väestä ja sen ilmenemisestä esineissä ja materiaaleissa vanhassa pohjoissuomalaisessa taikaperinteessä. Väre, Heikki: Kirjoituksia henkisyydestä. Tutkielma Gaia-internetyhteisön blogeista. Blomster, Veera: Quiero ser algo en la vida! Haluan tulla joksikin! Soveltava antropologinen tutkimus vuoristolaistaustaisten kotiapulaistyttöjen elämästä Perun pääkaupungissa Limassa. 17

18 Aro, Riikka: Kuluta henkesi edestä kestävyys ja arjen sidokset kuluttajaelämäkerroissa. Haverinen, Anna: Im Memoriam Virtuaalimuistomerkit yksityisinä, julkisina sekä virtuaalisina tiloina. Moilanen, Mia: Antropologi(a)n äärirajoilla. Carlos Castanedan antropologiaa. Närhi, Satu: On meillä hauska täti vai onko? Täti-sanan käsiteanalyysi. Letonsaari, Tomi: Metsänhaltijat itäsuomalaisessa kansanuskonnossa. Suutama, Annina: Meikäläiselle erittäin erilainen maailma. Kulttuuriantropologian tutkimus paikallisen väestön ja turistien kohtaamisesta Hurghadassa, Egyptissä. Lehtonen, Saija: Elämässä ei ollu mitään muuta kun radioamatööritoimintaa. Radioamatööriharrastus ja -harrastaja etnologin silmin. Partanen, Sinikka: Kokemuksia luontotilassa. Suomalainen suhtautuminen luontoon ennen ja nyt. Typpö, Eija: Toiseuttavat asenteet Istanbulin suomalaisten blogiteksteissä. Rinne, Jenni: Arkielämää 1990-luvun Virossa kirjoitetun muistitiedon valossa. Vuonokari, Johanna: Vanhoillislestadiolaisnuorten iltakyläkulttuuri ja kyläilyjen kerronta. Turun yliopisto, Kansatiede Väitöskirja Päiviö, Raimo: Mikä tappoi seprakaupan? Suomalaisten ja virolaisten harjoittamasta vaihto- eli seprakaupasta ja sen hiipumisesta 1800-luvun lopulta ensimmäiseen maailmansotaan ja sen loppumisesta ja 2930-luvuilla. Pro gradu -tutkielmat Lehti, Ann-Mari: Nuorisotalo muutakin kuin sateensuoja? Nuorisotyöntekijöiden näkökulma turkulaisiin nuorisotaloihin. Nyyssönen, Jukka: Vesimaisema elettynä ja kerrottuna etnologinen tutkimus Aurajokimuistoista. Arvonen, Hanna: Tupakka. Käyttötottumukset ja asenteet ammattiautoilijoiden ammattikunnassa. Käpylä, Tiina: Metallimusiikki osana elämäntapaa. Suomalainen metalliskene, maailmankuva ja merkitykset. Kostet, Jenna: Aurajoen merkitys Turun kaupunki-identiteetille. Aho, Jassi: Moisio Etnologinen tulkinta turkulaisen kaupunginosan alueidentiteetistä. 18

19 Turun yliopisto, Kulttuuriperinnön tutkimus Pro gradu -tutkielmat Harjunpää, Susanna ja Vestervik, Susanna: Elämää Porin Isolinnankadun ja Vähäuusikadun kulmassa Tontin 226 käyttöhistoriaa vuodesta 1811 nykypäivään. Hietala, Heidi: Häiriköstä jazzvieraaksi. Suunnannäyttäjä Satakunnan Kansa kuvaamassa Pori Jazzin kävijöitä vuosina Yli-Hakkola, Pasi: Pieni pala Irlantia? Irlantilaisuuden representaatioita suomalaisissa irkkupubeissa. Björkman, Tarja: Jätetty jäte, vaalittu perintö. Teollisen kulttuuriperinnön kokemuksia Mathildedalissa. Helkiö-Mäkelä, Heidi: Näkymätön kulttuuriperintö näkyväksi Luvian luotojen elämä muisteltuna ja 2000-luvuilla. Åbo Akademi, Etnologi Pro gradu -tutkielmat Aalto, Laura: Röster från scenen: En etnologisk undersökning om uppträdande konstnärers verksamhet. Kortelainen, Katri: Kulturarvsplatser i Hangö Fiskebodar i förändring. En etnologisk studie av fiskebodarnas utveckling från förråd till tillflyktsplats och minnesrum. Gradu-tapaaminen kansatieteen päivillä NEFA-Turku ry järjestää Kansatieteen päivien yhteydessä tapaamisen pro graduja proseminaaritöiden tekijöille lauantaina kello kansatieteen seminaarihuoneessa Fennicumissa. Tilaisuuden tarkoituksena on antaa opiskelijoille mahdollisuus esitellä töitään ja keskustella niistä vapaamuotoisesti hyvässä seurassa. Jos olet kiinnostunut esittelemään työtäsi, ilmoita siitä etukäteen mennessä Tia Järviselle osoitteeseen tjjarv@utu.fi. Myös folkloristiikan opiskelijat ovat erittäin tervetulleita esittelemään töitään. Voit tietenkin myös tulla vain kuuntelemaan ja keskustelemaan mielenkiintoisista aiheista. Tilaisuudessa on tarjolla viiniä ja pientä purtavaa. 19

20 Uutisia ja ilmoitusasioita P Ethnos-tiedotteen ilmestyminen P Artikkelikutsu: Onko arki aatteellista? P Ethnoksen Gradu-palkinto 2009 P Syntymäpäiväonnitteluja P Etnologinen tapahtumakalenteri P Seuraava Ethnos-tiedote / Jäsenkirje Ethnos-tiedotteen ilmestymisaikataulu muuttuu Uusi Jäsenkirje Ethnoksen hallitus on päättänyt, että jokaiselle jäsenelle kotiin postitettava Ethnostiedote ilmestyy jatkossa kaksi kertaa vuodessa, helmi- ja syyskuussa (entisten Tiedotteiden nro 1 ja 3 aikataululla). Painettujen Tiedotteiden lisäksi kesäkuussa ja joulukuussa (entisten tiedotteiden nro 2 ja 4 ilmestymisaikataululla) lähetetään Ethnoksen sähköpostilistalle kuuluville henkilöille sähköinen Jäsenkirje. Se vastaa osittain sisällöllisesti Ethnos-tiedotetta, mutta on paperista versiota suppeampi. Jäsenkirje etsii vielä muotoaan, joten ehdotuksia ja kommentteja voi kertoa hallituksen jäsenille! Artikkelikutsu: onko arki aatteellista? Kansatieteellinen ja etnologinen tutkimus saattaa tutkimusteemoiltaan luoda mielikuvaa ideologisesti neutraalista tieteenalasta. Aatteet ja ideologiat voivat kuitenkin olla tutkimusprosessissamme läsnä monella eri tasolla ja sen eri vaiheissa: ne voivat olla nivoutuneina tutkimusaineistoihimme, teoreettiseen viitekehykseemme ja lopulta tulkintoihimme. Oppihistoriassa näiden painotusten havaitseminen saattaa olla helpompaa kuin tarkastellessamme oman aikamme tutkimusta. Ethnologia Fennica (EF) 2010 keskittyy artikkeleissaan pohtimaan tieteenalamme ja aatteiden suhdetta niin metodologisista, eettisistä kuin tulkinnallisista näkökulmista sekä tämän päivän että menneen tutkimuksen valossa. Jos haluat olla mukana pohtimassa aatteen ja tieteen vuoropuhelua, lähetä englannintai saksankielinen artikkeliehdotuksesi mennessä EF:n päätoimittajalle Pirjo Korkiakankaalle (pirjo.korkiakangas@jyu.fi). Lisätietoja antavat päätoimittaja ja muut toimituskunnan jäsenet. Artikkelin laajuuden tulee olla liuskaa. Kirjoittaja vastaa itse tekstin kielentarkistus- ja käännöskuluista. Tarkemmat kirjoitusohjeet löytyvät Ethnologia Fennican vuoden 2009 numerosta. Ethnologia Fennica on Suomen kansatieteilijöiden yhdistys Ethnos ry:n kustantama etnologinen/kansatieteellinen tieteellinen julkaisu, jossa julkaistavat artikkelit käyvät läpi anonyymin arvioinnin. Arvioijat ovat joko koti- tai ulkomaisia alan asiantuntijoita. Tieteellisten artikkelien lisäksi lehdessä julkaistaan myös katsauksia ja kongressien tai seminaarien kuvauksia sekä kirja-arvosteluja. Julkaisukieliä ovat englanti ja saksa. 20

21 Ethnoksen Gradu-palkinto 2009 Ethnos ry:n perinteinen Vuoden Gradu -palkinto jaetaan yhdistyksen vuosikokouksen yhteydessä. Tällä kertaa valinnan suorittaa dos. Marketta Luutonen. Kilpaan on ilmoitettu seuraavat opinnäytteet: Helsingin yliopisto, Kansatiede. Satu Laakkonen: Keidas erämaassa. Jyväskylän yliopisto, Etnologia. Eija Typpö: Toiseuttavat asenteet Istanbulin suomalaisten blogiteksteissä. Turun yliopisto, Kansatiede. Tiina Käpylä: Metallimusiikki osana elämäntapaa. Suomalainen metalliskene, maailmankuva ja merkitykset. Syntymäpäiväonnitteluja Ethnos ry onnittelee dosentti Katriina Siivosta hänen 50-vuotispäivänsä johdosta, arkistoamanuenssi Niklas Huldénia hänen 50-vuotispäivänsä johdosta sekä museonjohtaja Henri Nordbergiä hänen 60-vuotispäivänsä johdosta! Etnologinen tapahtumakalenteri (muutokset mahdollisia) VI Kansatieteen päivät Turussa. Ks. s kansainvälinen fennougristi-kongressi, Piliscsaba, Unkari. Ks. tarkemmin: /fu11.btk.ppke.hu/ th International Ethnological Food Research Conference (In association with SIEF): Time for Food. Everyday Food and Changing Meal Habits, Turku. Ks: /web.abo.fi/fak/hf/etn/iefrc/main.html nd meeting of SIEF's Working Group on Cultural Heritage and Property, Heritage an Power, Lissabon, Portugali Tenth conference of SIEF, People Make Places ways of feeling the world, Lissabon, Portugal. Ks: / Syksy rd meeting of SIEF's Working Group on Cultural Heritage and Property, Pori XI Suomalais-unkarilainen kansatieteen symposium Suomessa VII Kansatieteen päivät. Seuraava Ethnos-tiedote / Jäsenkirje Ethnos-tiedote 2/2010 ilmestyy syyskuussa. Lehteen tuleva aineisto toimitetaan viimeistään mennessä tiedotussihteerille osoitteella jussi.lehtonen@utu.fi. Tuetut tiedostomuodot ovat.rtf,.doc,.docx ja.wpd. Sähköinen Jäsenkirje ilmestyy kesäkuussa Jäsenpostiin tarkoitettu aineisto toimitetaan tiedotussihteerille viimeistään mennessä. 21

22 ETSI KUVASTA KULTTUURIPERINTÖ. Kulttuurin, politiikan ja identiteettien risteyksissä VI Kansatieteen päivät Turussa Järjestäjät: Suomen kansatieteilijöiden yhdistys Ethnos ry. Turun yliopiston kansatieteen oppiaine Åbo Akademin etnologian oppiaine VI Kansatieteen päivien aiheena on kulttuuriperintö eri ulottuvuuksineen. Vastuu kulttuuriperinnön säilymisestä kuuluu Suomen lain mukaan meille kaikille, mutta milloin jokin asia määritellään tai muuttuu kulttuuriperinnöksi? Erilaisiin määritelmiin ja käsitteisiin liittyvät aina myös vallankäyttö ja kiistanalaisuus: kuka päättää kulttuuriperinnöstä ja sen säilymisestä? Muun muassa näihin kysymyksiin pureudutaan päivien puheenvuoroissa ja työryhmissä. VI Kansatieteen päivien kutsutut luennoitsijat ovat: professori Ullrich Kockel, Ulsterin yliopisto, Derry, Pohjois-Irlanti professori Kristin Kuutma, Tarton yliopisto, Viro erikoistutkija, dosentti Katriina Siivonen, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Työryhmät: I Mitä on kulttuuriperintö? Kuka sitä määrittelee? II Kulttuuriperinnön välittäminen ja kulttuuristen representaatioiden tuottaminen III Miten suojella ja säilyttää kulttuuriperintöä IV Kulttuuriperinnön hyödyntäminen ja tuotteistaminen V Muuttuvat paikat muuttuvat kulttuuriperinnöt Abstraktit voi lukea pdf-muodossa Ethnoksen kotisivuilta Kansatieteen päivien osallistumismaksu on 25 i, opiskelijoilta (perustutkinto) 10 i. Hintaan sisältyvät ohjelmaan kuuluvat kahvit. Kansatieteen päivien illanvieton osallistumismaksu on 20 i. Maksut maksetaan Ethnoksen tilille Sampo viimeistään Käytä maksaessa viitettä Maksua ei palauteta niille, jotka peruuttavat osallistumisensa ilmoittautumisajan umpeuduttua. Kansatieteen päivien yhteydessä pidetään Ethnos ry:n vuosikokous ja kansatieteen ja etnologian jatko-opiskelijatapaaminen ja mahdollisuuksien mukaan myös gradutapaaminen. Tapaamisista tiedotetaan erikseen. Tervetuloa VI Kansatieteen päiville! Lisätietoja: Arja Turunen, Ethnos ry:n seminaarisihteeri, arja.h.turunen@jyu.fi, p Ajankohtaista tietoa päivitetään Ethnoksen kotisivulle

23 VI Kansatieteen päivien ohjelma Perjantai Åbo Akademi, Arken, Tehtaankatu 2, Turku Jatko-opiskelijatapaaminen. Ks. Tiedotteen sivu Ilmoittautuminen Åbo Akademi, Armfelt-sali Puheenjohtaja Ethnoksen puheenjohtaja Helena Ruotsala Seminaarin avaus: Ethnoksen puheenjohtaja Helena Ruotsala ja professori Anna-Maria Åström Keynote-puhe: professori Ullrich Kockel (Ulsterin yliopisto, Derry, Pohjois-Irlanti): European Ethnology as Engaged Toposophy Kommenttipuheenvuoro: professori Lars-Eric Jönsson, Göteborg Keynote-puhe: professori Kristin Kuutma (Tarton yliopisto, Viro): Ownership of the intangible cultural heritage Kommenttipuheenvuoro: professori Anna-Maria Åström Kahvi Keynote-puhe: erikoistutkija, dosentti Katriina Siivonen (Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto): What should sustain in culture? Kommenttipuheenvuoro: FT Tiina-Riitta Lappi Jakautuminen työryhmiin Työryhmien työskentelyä Ethnos ry:n vuosikokous, Åbo Akademi, Arken, Westermarck-sali Illanvietto (Åbo Akademi, Arken: D-talon aula ja ravintola Arken) Tervetuliaissanat, Ethnos ry:n vuoden 2010 gradupalkinnon jako Ilta jatkuu iltapalan ja viinin parissa. Musiikista vastaa Fennicum Fellows String Society. Lauantai Turun yliopisto, Fennicum, Henrikinkatu 3, Turku Työryhmien työskentelyä (seminaarihuoneet) Kahvi Työryhmien työskentelyä (seminaarihuoneet) Lounas (omakustanteinen) Paneelikeskustelu, luentosali XXV Seminaarin päätös, Ethnoksen puheenjohtaja, FT Helena Ruotsala, luentosali XXV Opiskelijoiden järjestämä gradu-tapaaminen. Ks. Tiedotteen s. 19

24 Ethnos ry. c/o Tieteiden talo Kirkkokatu Helsinki JÄSENMAKSU 2009 Vuoden 2009 jäsenmaksun eräpäivä oli viime kesäkuussa. Mikäli et ole vielä maksanut jäsenmaksuasi, tee se heti! Maksetaan tilille: Sampo Viite: Viesti: Jäsenmaksu + vuosi + oma nimi Maksu: varsinainen jäsen 20 euroa / opiskelijajäsen 10 euroa Eräpäivä: HETI Samalla voi maksaa myös unohtuneen jäsenmaksun Mahdollisiin tiedusteluihin vastaa taloudenhoitaja Elina Anttonen, puh , elina.anttonen@gmail.com TÄRKEÄÄ! Liity sähköpostilistalle! Jos et kuulu vielä Ethnoksen omalle sähköpostilistalle, kannattaa liittyä nyt! Jatkossa kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä Jäsenkirje lähetetään vain listalle kuuluville henkilöille. Ks. tarkemmin s. 20. Listalle voi liittyä osoitteessa tai lähettämällä sähköpostia tiedotussihteerille, jussi.lehtonen@utu.fi. Helsingin yliopiston pikapaino 2010