Lausunto Valtioneuvoston selontekoon kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta

Transkriptio

1 1(6) Lausunto Valtioneuvoston selontekoon kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 Viite: Sähköpostikutsu Suomen Biokaasuyhdistys ry:lle talousvaliokunnan kuulemistilaisuuteen ja lausuntopyyntö YHTEENVETO LAUSUNNOSTA Politiikkaskenaarionkin mukaiset biokaasun tuotantotavoitteet (2 TWh) ovat erittäin alhaisia teknis-taloudelliseen potentiaaliin (~9 TWh) nähden Maataloussektorin biokaasupotentiaali on vähintään viisinkertainen yhdyskuntien ja teollisuuden jäteperäiseen potentiaaliin verrattuna ja lähes täysin hyödyntämättä Liikennekaasumarkkinan kehittymistä tuettava etupainotteisesti Käyttövoimaveron poisto/alentaminen biometaania käytettäessä tai muu vastaavan suuruinen kannustin kaasuauton hankintaan Ajoneuvoveron perusveron ja autoveron osalta biometaanin vähäpäästöisyyden/päästöttömyyden huomioiminen Biokaasun valmisteverottomuuden takaaminen Yritysten tukeminen, jotka ohjaavat työsuhdeautonsa ja muut kuljetuksensa biokaasukäyttöisiksi Työsuhdeautoilijoille suunnattavat porkkanat, esim. verotusarvo Biokaasunjakeluasemien rakentamisen tukeminen vero-ohjauksen / hankintaporkkanoiden rinnalla Kunnilla on keskeinen rooli markkinoiden luomisessa julkisten hankintojen kautta Raskas liikenne tulee ottaa mukaan edistämiskohteisiin Investointituki jakeluasemille Kaasuajoneuvoihin siirtyvien yritysten tukeminen Vähäpäästöisyyttä kuljetuksissaan edellyttävien yritysten tukeminen Biokaasun tuotannon hallinnollisten esteiden poistaminen kaikissa kokoluokissa, ongelmia erityisesti maataloussektorilla Energian myyntirajoitteiden poistaminen maataloussektorin investointituista Tukielementtien hyödyntäminen tulee olla mahdollista sekä yksittäisillä ja osakeyhtiömuotoisilla tiloilla että tilojen yhteisissä hankkeissa Sähkön- ja lämmöntuotantoon tai teollisuuskäyttöön perustuvien biokaasulaitosten tukeminen investointituin Energiatuen jatkaminen Bionesteiden 10 %:n sekoitusvelvoitteen muuttaminen yleiseksi uusiutuvien jakeluvelvoitteeksi Kärkihankerahoituksen kohdentaminen vientiä mahdollistaville hankkeille Terminologian tarkentaminen

2 2(6) TARKEMMAT PERUSTELUT YHTEENVEDOSSA ESITETYILLE ASIOILLE Suomen Biokaasuyhdistys ry pitää erittäin hyvänä strategian lähtökohtana ollutta tavoitetta tarkastella energia- ja ilmastopolitiikkaa kokonaisvaltaisesti sekä tavoitetta säilyttää politiikassa dynaamisuus ja joustavuus. Kokonaisvaltainen tarkastelu on erityisen tärkeää, ettei esimerkiksi päästöjä siirretä sektorilta toiselle. Myös energiatehokkuuden nosto keskiöön on tärkeää ja siinäkin tulee varmistaa, että huomioidaan koko ketju. Lisäksi koko ajan on huomioitava maailman muuttuminen ja reagoitava tähän, ettei muodostu uusia esteitä erilaisten teknologiavaihtoehtojen käyttöönotolle. Yleisesti ottaen politiikkaskenaarionkin mukaiset biokaasun tuotantotavoitteet (2 TWh, josta liikennekaasu 0,4 TWh v. 2030) ovat erittäin alhaisia tekniseen potentiaaliin (9 TWh 1 ) nähden. Lisäksi tässäkin strategiassa puhutaan paljon jäteperäisestä biokaasusta, mutta on syytä ymmärtää, että yhdyskuntien ja teollisuuden jäteperäinen potentiaali on jo suurelta osin käytössä (potentiaali ~1,2 TWh 1 ). Hyödyntämätön potentiaalia on lähinnä joissain teollisuuden jätevesissä ja lietteissä, kuten metsäteollisuuden jätevedet ja lietteet. Lähes täysin on kuitenkin hyödyntämättä maataloussektorin teknis-taloudellinen biokaasupotentiaali, joka on vähintään viisinkertainen 1,2 yhdyskuntien ja teollisuuden jäteperäiseen verrattuna. Kestävästi toteutetulla biokaasun tuotannolla on myös mahdollisuus vastata kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) vähentämistavoitteisiin. Tässäkin on toki ymmärrettävä, että kyseessä ei ole mikään "automaatti", vaan on huomioitava kokonaisuus ja erityyppiset päästöt. Maataloudessa KHK-kaasujen vähentämisen onkin todettu olevan varsin haastavaa, mutta toisaalta maatalous voi tuottaa biokaasua merkittäviä määriä (helposti ~5 TWh 1,2 ) ja siten osallistua taakanjakoon. Lantaperäinen ja muu ylijäämämassoista tuotettu biokaasu on myöskin tuplalaskettavaa. Lisäksi biokaasun tuotannon raaka-aineet ovat kotimaisia, eikä kestävästi toteutetulla tuotannolla vaaranneta ruoan ja rehun tuotantoa, eikä myöskään aiheuteta maankäytön muutoksia meillä eikä muualla. Nurmen tuotantoa on mahdollista tehostaa huomattavasti ja nurmen osuuden nosto viljavaltaisilla alueilla mahdollistaa myös maatalouden käytön taakanjakosektorin hiilinieluna. Tuoreiden tulosten mukaan nimenomaan nurmikasvien juuristo on pidempään säilyvää orgaanista ainesta, jolla peltomaan hiilipitoisuutta on mahdollista nostaa (MAHTAVAhanke, Luke). Lisäksi KHK-päästöjen hillintätavoitteena on eloperäisten alueiden nurmipeitteisyyden lisääminen. Biokaasulaitokset ovat tämän massan potentiaalisia käyttäjiä, jolloin näiden toimintojen ja tavoitteiden yhdistäminen tukee toisiaan ja voi mahdollistaa tämän toteutumisen jopa käytännössä. Kaiken kaikkiaan strategiassa on kovin vähän esitetty konkreettisia keinoja esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi biokaasun osalta. Suomen Biokaasuyhdistys ry haluaa tuoda esiin seuraavia asioita biokaasun tuotannon ja hyödyntämisen edistämiseksi: 1 Tähti ja Rintala, Biometaanin ja -vedyn tuotantopotentiaali Suomessa. Jyväskylän yliopisto. 2 Regina ja Lehtonen, Maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen kehitys ja hillintämahdollisuudet. Luonnonvarakeskus.

3 3(6) 1. Liikennekaasumarkkinan kehittymisen tukeminen etupainotteisesti. Strategiassa todetaan, että tarvitaan lisää toimenpiteitä, koska liikenteen uusiutuvan energian käyttö jää perusskenaariossa selvästi hallitusohjelman tavoitteista. Samoin todetaan, että nykyinen hiilidioksidipäästöihin perustuva veromalli ei ole ollut riittävä kannustin sähkö- ja kaasuautojen saamiseksi liikenteeseen. Biokaasuyhdistys esittää seuraavia lisätoimenpiteitä uusiutuvan energian lisäämiseksi liikenteessä: Käyttövoimavero metaanille ei edistä biokaasuautoilua eikä huomioi biokaasun päästöttömyyttä/vähäpäästöisyyttä (vrt. käyttövoimavero sähköautoille 1,5 sent/pv/alkava 100 kg, metaanille 3,1, päästökerroin keskiarvosähkölle 200 gco2-ekv./kwh, maakaasulle 198 gco2-ekv./kwh, biokaasulle 0 gco2- ekv./kwh). Sähköntuotannon päästöt ovat mukana jo päästökaupassa, mutta biokaasua tulisi kohdella tasavertaisesti. Biokaasuyhdistys esittääkin käyttövoimaveron poistoa/alentamista biometaania käytettäessä tai muuta veron poistoa/alentamista vastaavaa kannustinta kaasuauton hankintaan. Ajoneuvoveron perusveron osalta tulisi huomioida biometaanin vähäpäästöisyys/päästöttömyys, nyt CO2-päästöt lasketaan maakaasun päästöjen mukaan. Samoin autoverossa. Biokaasun valmisteverottomuus tulee taata jatkossakin, koska vain siten varmistetaan yksityisautoilijoiden, yritysten ja julkisten toimijoiden, kuten kuntien, siirtyminen biokaasuautojen käyttäjiksi. Yritysten tukeminen, jotka ohjaavat työsuhdeautonsa ja/tai muut kuljetuksensa biokaasukäyttöisiksi. Työsuhdeautoilijoille suunnattavat porkkanat, jos ottaa käyttöön kaasuauton, esim. verotusarvon muodossa. Strategiassa esitetään, että jakeluverkko rakennetaan markkinaehtoisesti. Biokaasuyhdistyksen näkemyksen mukaan tämä on hyvin epätodennäköistä tai vähintäänkin erittäin hitaasti etenevää, koska kaasun jakeluaseman rakentaminen on isompi investointi kuin esimerkiksi sähköauton latauspisteen rakentaminen. Jakeluasemien rakentaminen vaatii pääomaa ja siten rahoittaminen voi olla haastavaa. Vähäinen autokanta pidentää takaisinmaksuaikaa merkittävästi, jolloin jakeluverkostoa ei voi mitenkään muodostua markkinaehtoisesti. Eikä autokantaa muodostu ilman jakeluasemia. Biokaasuyhdistys ehdottaakin harkitsemaan autojen hankintaporkkanoiden/vero-ohjauksen rinnalla biokaasun jakeluasemien rakentamisen merkittävää tukemista. Kunnilla on keskeinen rooli markkinoiden luomisessa. Kuntia ja muita julkisia toimijoita voidaan kannustaa tai jopa edellyttää biokaasun (tai muun vähäpäästöisen) liikennekäytön edistämiseen hankintojen kautta. Tästä on jo hyviä esimerkkejä Suomestakin, esim. Vaasan kaupungin biokaasubussit (käyttöön helmikuussa 2017) ja Jyväskylän vuonna 2017 alkavissa jätekuljetuksissa edellyttämä biokaasukäyttöinen kalusto. Edelläkävijäkuntia ja muita julkisia toimijoita tulisi tukea tässä työssä.

4 4(6) Raskas liikenne tulee ottaa mukaan edistämiskohteisiin. Strategiassa on esitetty biokaasun liikennekäytön tavoitteeksi 0,4 TWh v Tämä tarkoittaa käytännössä ~ henkilöautoa tai 800 rekkaa. Biokaasu soveltuu nesteytettynä (LBG) myös raskaan liikenteen polttoaineeksi. Raskaan liikenteen avulla tankkausaseman kriittinen kuorma voidaan saavuttaa selvästi helpommin kuin henkilöautojen kautta, jolloin siirtyminen markkinaehtoiseen toimintaan nopeutuu. Raskaan liikenteen asemat palvelevat samalla myös henkilöautoliikennettä ja edesauttavat henkilöautokannan kehittymistä. Edistämiskeinoina voidaan käyttää samoja kuin henkilöautoliikenteen puolella eli investointituet asemien rakentamiseen, kaasun käyttöön siirtyvien yritysten tukeminen sekä vähäpäästöisyyttä kuljetuksissaan edellyttävien yritysten tukeminen. 2. Biokaasun tuotannon hallinnollisten esteiden poistaminen kaikissa kokoluokissa, ongelmia erityisesti maataloussektorilla. Biokaasu on yksi Sipilän hallituksen kärkihankkeen energialinjauksia, on siis poistettava systemaattisesti sen tuotantoon liittyviä esteitä kaikissa kokoluokissa. Pääsääntöisesti jätteitä käsittelevien biokaasulaitosten on mahdollista saada TEM:n investointitukea ja maataloussektorin laitosten MMM:n tukea. Keskeinen ongelma maataloussektorin biokaasulaitosten investointituessa on, että tukea saava tila ei saa myydä tuottamaansa energiaa tilan ulkopuolelle, eikä laitoksessa saa käyttää tilan olemassa olevia rakenteita, kuten siiloja. On kuitenkin muistettava, että suurin osa biokaasun raaka-ainepotentiaalista Suomessa on maatalouden massoissa, kasvibiomassoissa ja lannassa, jolloin tämän potentiaalin käyttöön saaminen on avainasemassa. Biokaasun tuotannolla on uusiutuvan energian tuotannon lisäksi myös monia muita positiivisia vaikutuksia, kuten hygienian parantuminen ja KHKpäästöjen alentaminen. Strategiassa linjataan, että tuetusta uusiutuvan energian tuotannosta siirrytään aikaa myöten markkinaehtoisuuteen, joten tämä on mahdollistettava myös maatalouden massoihin perustuville biokaasulaitoksille. Muuten nämä laitokset eivät voi kilpailla taloudellisen edullisuusjärjestyksen mukaisesti, eikä suurinta biokaasupotentiaalia voida saada tehokkaasti käyttöön uusiutuvien polttoaineiden tuotantotavoitteiden täyttämiseksi. Potentiaalia, joka on suurelta osin myös tuplalaskettavaa tuotantoa. Maatalouden massoihin perustuva biokaasun tuotanto ei voi perustua porttimaksuihin, kuten jäteperäinen tuotanto, eikä siitä siten voi tulla taloudellisesti kannattavaa ilman energian mahdollisimman tehokasta hyödyntämistä. Eikä ylijäämäenergian hukkaamisessa esim. soihduttamalla ole mitään järkeä. Ei mitään muitakaan alkutuotannon tuottamia hyödykkeitä, kuten maitoa, lihaa tai viljaa, kielletä myymästä tilan ulkopuolelle. On myös täysin perusteetonta nostaa rakentamisen kustannuksia rajoittamalla olemassa olevien rakenteiden käyttöä. Maatalouspuolen investointituista on ehdottomasti poistettava energian myyntirajoite ja olemassa olevien rakenteiden käyttökielto.

5 5(6) Yksittäinen tila ei voi toisaalta taas saada investointitukea biomassojen ravinteiden kierrätystä edistävään toimintaan (VNa 382/2016) ja osakeyhtiömuotoisten tuotantoyksiköiden luokittelu on epäselvää. Osakeyhtiömuotoiset tuotantoyksiköt ja jopa yksittäiset tilat ovat nykypäivänä suuria jo yksinään. Näillä isoilla tiloilla on suurin tarve ja intressi kehittää ravinteiden kierrätysteknologioita, jolloin potentiaalisimpia teknologioita pitäisi päästä kokeilemaan tuetusti myös yksittäisillä tiloilla. Toisaalta yksittäisen tilankin toiminta voidaan katsoa jätteenkäsittelyksi, jos tilalla muodostuu lantaa yli ns. jätteenkäsittelylaitosten YVA-rajan, ja mikäli tila haluaa hyödyntää lantansa biokaasulaitoksen kautta (raakalannan varastointi ja sellaisenaan peltolevityksessä hyödyntäminen ei aiheuta). YVA-menettely aiheuttaa tiloille merkittäviä lisäkustannuksia ja toiminnan aloittaminen viivästyy vähintään vuodella. Lupamenettelyjen sujuvoittaminen on nykyisen hallituksen tavoitteena, jolloin tarvittaessa lainsäädäntöä on pystyttävä muokkaamaan nopeastikin. Isot kotieläintuotantoyksiköt kuuluvat jo muutenkin ns. tehotuotannon teollisuuspäästödirektiivin soveltamisalueeseen ja niiden lannankäsittelyä säädellään sen kautta. Tilojen yhteiset laitokset voivat olla muutoinkin ongelmallisia, liian kaukana toisistaan tai omistajien taloudellinen tilanne voi olla hyvin erilainen, mikä estää toiminnan käynnistymisen ja kehittämisen. Paras toimintakonsepti on siis voitava määritellä tapauskohtaisesti, jolloin erilaisten tukien hyödyntämisedellytyksissä ei tule määritellä niitä joko yksittäisillä, osakeyhtiömuotoisilla tai tilojen yhteisillä laitoksilla hyödynnettäviksi. 3. Sähkön- ja lämmöntuotantoon tai teollisuuskäyttöön perustuvien biokaasulaitosten tukeminen investointituin. Biokaasun tuotanto on tasaista tuotantoa, eikä lisää säätövoiman tarvetta. Biokaasulaitokset voivat ennemminkin toimia tarvittaessa säätövoimana kaasuvarastokapasiteetin puitteissa. Biokaasua voidaan hyödyntää varsin moninaisesti erilaisissa käyttökohteissa, eikä sen käyttöä siten ole syytä ohjata vain yhteen hyödyntämistapaan. On tärkeää pitää mahdollisena myös muuhun kuin liikennepolttoaineisiin liittyvän biokaasun tuotannon tukeminen, ainakin niin kauan kuin autokanta on alhainen, muuten takaisinmaksuajat venyvät liian pitkiksi. Tällöin varmistetaan laitosten rakentuminen eri puolille Suomea. 4. Bionesteiden 10 %:n sekoitusvelvoitteen muuttaminen. Strategiassa esitetään 10 % bionesteen sekoitusvelvoitetta työkone- ja lämmityspolttoaineisiin. Yhdistyksen näkemyksen mukaan bionesteiden sekoitusvelvoite tulisi korvata yleisellä biokomponettijakeluvelvoitteella, jonka voisi täyttää mitä tahansa uusiutuvaa, kuten biokaasua, jakelemalla, tai vastaavan energiantuotannon rakentamisella. Tämä olisi teknologianeutraalia ja samalla valikoituisi tapauskohtaisesti kustannustehokkain teknologia, eikä maataloussektori joutuisi tarpeettomien kustannusten maksajaksi.

6 6(6) 5. Kärkihankerahoituksen kohdentaminen ja energiatuki. Kotimaisia referenssejä tarvitaan vientimahdollisuuksien avaamiseksi ja usein Suomen markkina riittääkin juuri referenssikohteiden rakentamiseen. Kärkihankerahoitusta tulisikin kohdentaa erityisesti niille toiminnanharjoittajille ja investoinneille, jotka ovat aidosti jotain uutta ja kehittynyttä, ja joista voi oikeasti syntyä vientiä. Strategiassa todetaan, että energiatuki on edelleen tarpeen ja Biokaasuyhdistys yhtyy tähän näkemykseen. Investointitukia saaneiden hankkeiden vaikuttavuuden arviointi olisi hyvä tehdä säännöllisesti (toteutunut energiantuotanto/tukisumma) ja sitä kautta muokata myöntökriteereitä tarvittaessa. Tukien tavoitteena on kuitenkin edistää uusiutuvan energian tuotantoa, olla teknologianeutraaleja ja mahdollistaa markkinaehtoisuuteen pääseminen ennen pitkää. 6. Terminologian tarkentaminen. Strategiassa käytetään termejä biopolttoaineet, bionesteet, puhtaan liikenteen polttoaineet jne. Paikoin on erittäin vaikea hahmottaa, että milloin tarkoitetaan vain nestemäisiä polttoaineita ja milloin termi kattaa myös biokaasun. Epäselvyyksien ja väärinymmärrysten välttämiseksi terminologian käyttöön on syytä kiinnittää erityistä huomioita jatkovalmisteluissa ja -esityksissä. 9. maaliskuuta 2017 Suomen Biokaasuyhdistys ry:n hallitus