KIVIJÄRVEN KUNTA. Pöytäkirja. Kunnanhallitus. Kokousnumero 8 / 2017 Aika Maanantai klo Kokoushuone 1 (khall)

Transkriptio

1 Pöytäkirja Kokousnumero 8 / 2017 Aika Maanantai klo Paikka Kokoushuone 1 (khall)

2 KOKOUSKUTSU / ASIALISTA Maanantaina klo Kokoushuone 1 (khall) Nro 8 / 2017 ASIA LIITE 98 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 99 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALITSEMINEN KOULUTUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN ERILAISTEN TYÖSUHDEMUOTOJEN KÄYTÖN PERIAATTEET TOIMINTAMALLI TYÖPAIKKAVÄKIVALLAN HALLINTAAN SAARIJÄRVEN VIITASAAREN SEUTUKUNTIEN YHTEISEN RAKENNEMALLIHANKKEEN KÄYNNISTÄMINEN 8 KUNNAN ALUEELLE ELI NS. POHJOISEN KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLIN LAADINTA 104 TÄYTTÖLUPIEN HAKEMINEN OPETTAJAN TEHTÄVIIN ALKAEN LEADER VIISARI RY:N KUNTARAHOITUS VUOSINA KUNTIEN EDUSTAJIEN NIMEÄMINEN SEUTUEDUSTAJISTOON TOIMIKAUDELLE 6/2017 5/ PERUSTURVALIIKELAITOS SAARIKAN YHTYMÄVALTUUSTOON 2. VARAPUHEENJOHTAJAN NIMEÄMINEN TOIMIKAUDEKSI 6/2017-5/ SYDÄN-SUOMEN JÄTELAUTAKUNNAN JÄSENEN JA VARAJÄSENEN VAALI TOIMIKAUDEKSI 6/2017 5/ KESKI-SUOMEN POLIISIPIIRIN NEUVOTTELUKUNNAN JÄSENEN JA VARAJÄSENEN NIMEÄMINEN VUOSIKSI 6/2017-5/2021

3 KOKOUSKUTSU / ASIALISTA Maanantaina klo Kokoushuone 1 (khall) Nro 8 / 2017 ASIA LIITE 110 PERUSTURVALIIKELAITOS SAARIKAN TARKASTUSLAUTAKUNTAAN JÄSENET JA YHDEN HENKILÖKOHTAISEN VARAJÄSENEN NIMEÄMINEN SEKÄ 1. VARAPUHEENJOHTAJAN NIMEÄMINEN 111 ÄÄNEKOSKEN AMMATILLISEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TARKASTUSLAUTAKUNTAAN VARAJÄSENEN NIMEÄMINEN 112 ILMOITUSASIAT 113 ÄÄNEKOSKEN AMMATILLISEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HALLITUKSEEN VARAJÄSENEN NIMEÄMINEN Pöytäkirja on nähtävillä: Kunnanvirastolla klo MERK. Erkki Leppänen Kunnanhallituksen puheenjohtaja

4 KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 8 / KOKOUSAIKA Maanantaina klo KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET Kunnanhallituksen kokoushuone x Leppänen Erkki Hämäläinen Ossi, vj. x Holm Risto Jelonen Sulevi, vj. x Kauppinen Asko Simonen Ari, vj. x Liimatainen Marjatta Urpilainen Hanna, vj. x Möttönen Kirsti Moisio Erja, vj. x Näsi Heikki Haapaniemi Jari, vj. x Sarén Riitta Karstinen Orvokki, vj. MUUT SAAPUVILLA OLLEET (ja läsnäolon peruste) x x Tobiasson Eeva-Liisa, kunnanvaltuuston puheenjohtaja Hakkarainen Olavi, kunnanvaltuuston I varapuheenjohtaja x Urpilainen Antti, kunnanvaltuuston II varapuheenjohtaja Helppikangas Pekka, kunnanjohtaja, esittelijä/pöytäkirjanpitäjä LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 98 ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUSTAPA PÖYTÄKIRJAN ALLEKIRJOITUS JA VARMENNUS 99 Puheenjohtaja Pöytäkirjapitäjä PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on varustettu nimikirjaimillamme. Erkki Leppänen Tarkastusaika Kunnanvirastolla Allekirjoitukset Pekka Helppikangas PÖYTÄKIRJA ON PIDETTY YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Riitta Sarén Paikka ja päivämäärä Kunnanvirastolla Virka-asema Kunnanjohtaja Risto Holm Allekirjoitus

5 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Khall 98 Kivijärven kunnan hallintosäännön 10.2 mukaan kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä mikäli mahdollista siinä käsiteltävät asiat (asialista). Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetetään jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai -velvollisuus, vähintään neljä (4) päivää ennen kokousta. Kivijärven kunnan hallintosäännön 10.3 mukaan toimielimen jäsenen, joka on estynyt saapumasta kokoukseen, on kutsuttava varajäsen sijaansa. Milloin jäsen on esteellinen käsittelemään jotakin asiaa kokouksessa tai esteen vuoksi ei voi osallistua jonkin asian käsittelyyn, kutsuu hän varajäsenen kokoukseen sitä asiaa käsittelemään. Myös puheenjohtaja tai kokouksen sihteeri voi toimittaa kutsun varajäsenelle. Muu toimielin kuin valtuusto on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Puheenjohtaja toteaa kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Kokous todettiin laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

6 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALITSEMINEN Khall 99 Kivijärven kunnan hallintosäännön mukaan pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Puheenjohtajan ja pöytäkirjantarkastajien on allekirjoitettava sekä pöytäkirjan kansilehti että tehtävä jokaiseen pöytäkirjan sivuun tarkastustaan osoittava merkintänsä. valitsee Riitta Sarénin ja Risto Holmin tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan. Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti.

7 KOULUTUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN Yttmk Liite nro 1. Kunnallisen yhteistoimintalain 4 a (1138/2013) mukaan kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain henkilöstö- ja koulutussuunnitelma. Suunnitelmasta tulee käydä ilmi yleiset periaatteet, joilla pyritään ylläpitämään työkyvyttömyysuhan alaisten ja ikääntyneiden työntekijöiden työkykyä sekä työttömyysuhan alaisten työntekijöiden työmarkkinakelpoisuutta. Samoin on tehtävä arvio koko henkilöstön ammatillisesta osaamisesta sekä ammatillisen osaamisen vaatimuksissa tapahtuvista muutoksista ja näiden syistä sekä tähän arvioon perustuva vuosittainen suunnitelma henkilöstöryhmittäin tai muutoin tarkoituksenmukaisella tavalla ryhmiteltynä Lisäksi näiden kokonaisuuksien seurantamenettely on määriteltävä. Yhteistoimintalain 5 mukaan ennen kuin työnantaja ratkaisee 4 a :ssä tarkoitetun asian, hänen on neuvoteltava yhteistoiminnan hengessä yksimielisyyden saavuttamiseksi valmisteilla olevan toimenpiteen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista. Laki koulutuskorvauksesta (1140/2013) määrittelee työnantajalle maksettavan koulutuskorvauksen määrän. Kyseeseen tulee koulutus, joka on ennakkoon laaditun koulutussuunnitelman mukaisesti toteutettu ja toteuttamista seurattu henkilötasolla. Maksimissaan kyseeseen tulee kolme koulutuspäivää per työntekijä koulutuksen minimipituuden ollessa yksi tunti, jolloin kuusi tuntia muodostaa yhden koulutuspäivän. Ratkaisevaa on, että työnantaja maksaa palkan koulutuksen ajalta. Koulutuksen maksullisuuteen ei kiinnitetä huomiota, jolloin sisäinen koulutus huomioidaan. Esimies seuraa henkilöstöstönsä kouluttautumista ja antaa kunkin vuoden lopussa henkilöstöhallinnolle raportin koulutuspäivistä koulutuskorvauksen anomiseksi. Koulutuskorvaus on 10 prosenttia koulutuskorvauksen perusteena käytettävästä palkkakustannuksesta, joka on kunnan kaikkien työntekijöiden keskimääräinen päiväpalkka kerrottuna koulutuskorvaukseen oikeuttavien koulutuspäivien määrällä. Koulutuskorvaus vähennetään työnantajalle määrätystä työttömyysvakuutusmaksusta. Koulutukseksi ei katsota perehdytystä, työnkiertoa tai näyttötutkintojen työpäiviä. Koulutussuunnitelma on liitteenä 1.

8 Yt-toimikunta käsittelee henkilöstölle laaditun koulutussuunnitelman. Yt-toimikunta esittää lausuntonaan kunnanhallitukselle, ettei sillä ole huomautettavaa liitteen 1 mukaiseen koulutussuunnitelmaan Khall 100 Liite nro 18. hyväksyy liitteen 18 mukaisen koulutussuunnitelman. Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti Tiedoksi Osastot Palkkasihteeri

9 ERILAISTEN TYÖSUHDEMUOTOJEN KÄYTÖN PERIAATTEET Yttmk Liite nro 2. Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain 4.3 mukaan kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain sellainen henkilöstö- tai muu suunnitelma, josta käyvät ilmi erilaisten työsuhdemuotojen käytön periaatteet. Yt-toimikunta käsittee yt-menettelyssä liitteen 2 sisältämät erilaisten työsuhdemuotojen käytön periaatteet. Yt-toimikunta lausuntonaan toteaa, ettei sillä ole huomautettavaa liitteen 2 mukaisiin periaatteisiin erilaisten työsuhdemuotojen käytöstä Khall 101 Liite nro 19. hyväksyy liitteen 19 mukaiset periaatteet erilaisten työsuhdemuotojen käytöstä. Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi Osastot

10 TOIMINTAMALLI TYÖPAIKKAVÄKIVALLAN HALLINTAAN Yttmk Liite nro 4. Aluehallintoviraston työsuojelutarkastuksessa todettiin, että väkivallan uhka- ja vaaratekijöitä ei ole riittävän järjestelmällisesti ja kattavasti selvitetty, eikä arvioitu. Työnantajan on selvitettävä työhön liittyvät väkivallan uhkatekijät ja arvioitava niiden merkitys turvallisuudelle ja terveydelle. Arvion perusteella on ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin. Yhteistyötoimikunta on päättänyt , että väkivallan uhkatekijät selvitetään ja arvioidaan vaarojen arviointilomakkeella. Lisäksi laaditaan toimintamalli työpaikkaväkivallan hallintaan. Väkivallan uhkan arvioinnin jokainen työntekijä on suorittanut yleisen vaarojen arvioinnin yhteydessä alkuvuoden 2017 aikana psykososiaalisten kuormitustekijöiden kyselylomakkeella. Vaarojen arvioinnin tulokset käsitellään omana pykälänään yhteistyötoimikunnassa. Osastonjohtajat ovat lisäksi suorittaneet yksityiskohtaisemman arvioinnin erillisellä väkivallan ja uhkaavien tilanteiden arviointilomakkeella. Työsuojelupäällikkö: Esitetään kunnanhallitukselle liitteen 4 mukaisen toimintamallin hyväksymistä työpaikkaväkivallan hallitsemiseksi. Ehdotus hyväksyttiin Khall 102 Liite nro 20. hyväksyy liitteen 20 mukaisen toimintamallin hyväksymistä työpaikkaväkivallan hallitsemiseksi. Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi Työsuojelupäällikkö Osastot Kotisivut

11 SAARIJÄRVEN VIITASAAREN SEUTUKUNTIEN YHTEISEN RAKENNEMALLI- HANKKEEN KÄYNNISTÄMINEN 8 KUNNAN ALUEELLE ELI NS. POHJOISEN KESKI- SUOMEN RAKENNEMALLIN LAADINTA Khall 103 Liite nro 21. Keski-Suomen liitto laatii parhaillaan maakuntakaavan tarkistusta ja lähtökohtana maakuntakaavoituksessa on, että kaava-aineistossa huomioidaan pääasiassa vain maakunnallisesti tärkeät kohteet. Paikallisesti tärkeitä kohteita poistuu siten maakuntakaavakartasta. Maakuntakaavan muuttuminen strategisempaan suuntaan on herättänyt keskustelua Pohjoisen Keski-Suomen kuntien yhteisen yleiskaavan tai kuntien rakennemallien laadinnan tarpeellisuudesta. Usean kunnan yhteinen yleiskaava/ rakennemalli on mahdollista laatia eri tavoin eli strategisesti tai yksityiskohtaisesti tai esim. joitakin teemoja painottaen. Viitasaaren ja Saarijärven kuntien alueelle ei ole laadittu kuntakohtaisia rakennemalleja tai rakenneyleiskaavoja ja näiden puuttuminen voitaisiin korvata yhdessä käynnistettävällä rakennemallihankkeella. Hankkeen tuotoksena jokainen kunta saisi oman rakennemallinsa ja työssä saataisiin tarkasteltua kuntien raja-alueet ja kuntien rajat ylittävät strategisesti tärkeät teemat. Yleiskaava ohjaa asemakaavoitusta etenkin, mikäli yleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena. Oikeusvaikutteiset yleiskaavat laaditaan usein yksityiskohtaisesti. Kuntien rakennemalleja ja strategisia yleiskaavoja laaditaan pääsääntöisesti oikeusvaikutuksettomina, jolloin myös laadintaprosessi on joustavampi. Rakennemalli ei ole oikeusvaikutteinen yleiskaava, vaan rakennemalli on strateginen aineisto kunnan (tai seutukunnan) kehittämiselle. Rakennemalli on osa kunnan maapolitiikkaa (mitä alueita kehitetään ja miten). Rakennemalli: on kaupunki- / kuntasuunnittelun yksi työkalu (kunnan kehityskuva) on prosessi, jossa etsitään ja vertaillaan vaihtoehtoja kuntien ja seutukuntien tulevaisuudelle ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaava hyväksytään kuntakohtaisin päätöksin ohjaa hyväksymisen jälkeen kuntien yleiskaavatyötä ja muuta (maankäytön) kehittämistä Rakennemallin lähtökohtana on Keski-Suomen tarkistettu, strateginen maakuntakaava. Strateginen maakuntakaava antaa kunnan omalle suunnittelulle huomattavasti enemmän liikkumavaraa kuin aikaisemmat maakuntakaavat. Kahdeksan kunnan rakennemalli olisi myös ensimmäinen pilottiluonteinen hanke, jossa pohjoisen Keski-Suomen kunnat täsmentävät

12 maakuntakaavan kehittämisajatuksia ja nostavat niistä omia tärkeinä pitämiään asioita esille. Kokemuksia voitaisiin levittää maakuntaan liiton maakuntakaavayhdyshenkilöiden tapaamisissa ja valtakunnallisesti maakuntakaavapäälliköiden tapaamisissa. Hankkeessa on tavoitteena laatia 8 kunnan alueen kehittämiskuva (kuntakohtaisten kehittämiskuvien lisäksi), missä huomioidaan kuntakohtaiset että kuntien rajat ylittävät kehittämisteemat. Kehittämistarkastelussa huomioidaan asutusalueet ja niiden kehittymissuunnat, työmatka- ja asiointiliikenteen yhteydet, elinkeinotoiminnan vahvuus- ja kehittämisalueet, palveluverkkorakenne, matkailun kehittäminen, tieverkon palvelupisteet (esim. logistiikka-alueet), virkistysaluekokonaisuudet ja niiden kehittäminen. Lisäksi hankkeessa laaditaan yhdestä kehittämisteemasta tarkempi teemakartta. Kehittämispainotuksesta päättää kuntajohtajista koostuva ohjausryhmä. Mikäli Pohjoisen Keski-Suomen kunnissa käynnistetään Pohjoisen Keski-Suomen rakennemallin laadinta, edellyttää prosessi kuntien välistä yhteistyösopimusta ja ohjausryhmän perustamista. Hankkeen sisällön osalta tulee myös yhteisesti linjata, mitkä ovat yhteisen rakennemallihankkeen tavoitteet. Näitä tavoitteita on kirjattu liitteenä olevaan hankekuvaukseen. Kuntien yhteisen rakennemallin laadinta edellyttää myös kaavakonsultin kilpailuttamista (Hilma) ja määrärahojen varaamista kuntien talousarvioon. Kuntien yhteistä kehittämishanketta varten on mahdollista hakea avustusta Keski-Suomen liiton Keski-Suomen kehittämisrahastosta. Keski-Suomen liitto suhtautuu hankkeeseen myönteisesti, koska kuntien rakennemallien laadinta uuden strategisen maakuntakaavan ohessa olisi myös pilottihanke valtakunnallisesti. Mikäli avustusta haetaan, tulee hanke valmistua vuoden 2018 loppuun mennessä, jotta avustus on käytettävissä. Alustava arvio hankkeen kustannuksista: Rakennemallihanke on tarkoitus kilpailuttaa ns. laatukilpailutuksena eli hinta on kiinteänä kokonaispalkkiona Ilman avustusta kuntakohtainen osuus on n , mikäli kustannukset jaetaan tasan. Kuntakohtaiset kustannukset jakautuvat vuosille 2017 ja Keski-Suomen kehittämisrahastosta on aiemmin myönnetty Keski-Suomessa laadittuun rakennemallihankkeeseen avustusta 50 % kustannuksista. Mikäli avustusta saadaan Keski-Suomen kehittämisrahastosta, avustusta maksetaan muodostuneiden

13 kulujen perusteella. Hankkeen yhteyshenkilöinä ja pääasiallisesti kuntien hallintovalmisteluista vastaavina toimivat Saarijärven kaavoitusarkkitehti ja Pihtiputaan aluearkkitehti. Saarijärven kaavoitusarkkitehdin työtunnit jaetaan Saarijärven kaupungin ja aluearkkitehtikuntien kesken siten, että aluearkkitehtikuntien työtuntiosuus laskutetaan normaalisti aluearkkitehtitoiminnan vuosilaskutuksen yhteydessä. Pihtiputaan aluearkkitehdin työtuntikustannuksista vastaa Pihtipudas ja Viitasaaren kaupunki. Hankkeen käynnistämiseen liittyvät päätös- ja työvaiheet: Kuntien hallitukset päättävät hankkeen käynnistämisestä. Hankkeen avustusasian hoitaminen osoitetaan yhdelle kunnalle ja samalla päätetään siitä, mikä kunta toimii projektin rahaliikenteen hoitajana (avustuksen hakeminen, kuntien maksuosuuksien laskutus, konsulttipalkkioiden maksaminen ja saatujen avustusosuuksien palautus kuntiin vuosittain). Kunnat päättävät mikä kunta toimii hankintayksikkönä eli hoitaa sekä Hilma-kilpailuttamisen, tarjousten vertailemisen, tarjousten pisteytyksen sekä esittää ohjausryhmälle kilpailun voittajatahoa (ohjausryhmä päättää). Hilma-kilpailutuksen voi hoitaa myös eri kunta, joka hoitaa muutoin hankkeen rahaliikennettä ja avustuksen hakemisen. Avustushakemus laaditaan Keski-Suomen liitolle (Keski- Suomen liittoon lähetetään kuntien käynnistämispäätökset, hankekuvaus sekä avustushakemus) Kuntien valtuustot hyväksyvät yhteistyösopimuksen ja ohjausryhmän perustamisen. Ohjausryhmä allekirjoittaa suunnittelutyötä koskevan kuntien ja kaavakonsultin välisen sopimuksen. Pohjoisen Keski-Suomen seutujohtoryhmän kokouksessa on kertaalleen keskusteltu Pohjoisen Keski-Suomen rakennemallihankkeen käynnistämisestä ja hanketta kannatettiin. Siten hankkeen osalta on valmisteltu seuraavat aineistot: kuntien välinen yhteistyösopimusluonnos hankekuvaus suunnittelualuerajauskartta

14 valmistelija: (hankkeen yhteishenkilöinä Saarijärven kaupungin kaavoitusarkkitehti p ja Pihtiputaan aluearkkitehti Helena Raatikainen p ) Kivijärven kunnanhallitus päättää: 1. osallistua Pohjoisen Keski-Suomen rakennemallin laadintaan eli päättää hankkeen käynnistämisestä Kivijärven kunnan osalta 2. hyväksyä, että Pihtiputaan kunta (aluearkkitehti) vastaa hankkeen suunnittelukilpailun hoitamisesta (Hilmassa). Pihtiputaan kunta toimii hankkeen hankintayksikkönä ja tekee esityksen ohjausryhmälle tarjouskilpailun voittajasta. 3. hyväksyä, että Saarijärven kaupunki (kaavoitusarkkitehti) vastaa avustuksen hakemisesta hanketta koskien Keski- Suomen liiton Keski-Suomen kehittämisrahastosta. 4. esittää että Kivijärven kunnanvaltuusto hyväksyy hanketta koskevan yhteistyösopimuksen (liite 21). Yhteistyösopimuksessa sovitaan mm. seuraavista asioista: kahdeksan kunnan rakennemallihankkeen projektin rahaliikenteen hoitaminen osoitetaan Saarijärven kaupungille ohjausryhmän perustamisesta; ohjausryhmä koordinoi ja valvoo hanketta, päättää kuntamaksuosuuksista (kustannusjaosta) sekä allekirjoittaa suunnittelutyötä koskevan konsulttisopimuksen kuntien puolesta esittää kunnanvaltuustolle suuruisen määrärahan myöntämistä vuodelle 2017 hankkeen toteutukseen, josta vähennetään jälkikäteen Keski-Suomen liiton hankkeelle myöntämän avustuksen määrä. Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti.

15 TÄYTTÖLUPIEN HAKEMINEN OPETTAJAN TEHTÄVIIN ALKAEN Khall 104 Perusopetuslain 37 :n mukaan opetuksen järjestäjällä tulee olla opetuksen järjestämismuoto huomioon ottaen riittävä määrä opettajan virkoja tai työsopimussuhteisia opettajia sekä lisäksi tuntiopettajia. Sivistysosasto hakee kunnanhallitukselta täyttölupaa seuraaviin opettajan tehtäviin alkaen: 1. Erityisopettajan virka alkaen toistaiseksi. Nykyinen erityisopettaja (siirretty äidinkielen ja kirjallisuuden lehtorin tehtävästä) on irtisanoutunut tehtävästään alkaen. Erityisopettajan palkkauksella opetuksen järjestäjä luo edellytykset toteuttaa lainsäädännön mukaista, kaikkien oppilaiden edun, edellytyksien ja oikeuksien mukaista opetusta. Erityisopettajan opetusvelvollisuus on 24 ovt. 2. Äidinkielen ja kirjallisuuden tuntiopettaja (tai vaihtoehtoisesti lehtorin virka) alkaen toistaiseksi. Nykyinen äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori on irtisanoutunut tehtävästään alkaen. Äidinkielen ja kirjallisuuden lehtorin opetusvelvollisuus on 18 ovt, mikä voidaan täyttää mikäli lehtori antaa opetusta viidenneltä vuosiluokalta lähtien. Tulevaisuudessa Tainionmäen koulussa tulee olemaan yhdysluokkia, mikä vaikuttaa 5 6 luokkien tuntijärjestelyihin. Tästä johtuen ei voida taata lehtorin viran edellyttämää täyttä opetusvelvollisuutta jatkossa. Mikäli tehtävä täytetään tuntiopettajuutena, vuotuinen opetustuntimäärä voi vaihdella, eikä se sido opetuksen järjestäjää tiettyyn tuntimäärään. 3. Maantiedon ja biologian tuntiopettaja alkaen toistaiseksi. Nykyinen maantiedon-biologian tuntiopettaja on irtisanoutunut tehtävästään alkaen. Opetettava tuntimäärä vaihtelee vuosittain. 4. Englannin ja ruotsin kielen lehtorin viransijaisuus alkaen määräajaksi. Sijaisuus on ehdollinen ja päättyy kun vakinainen viranhaltija palaa tehtäväänsä (kuitenkin enintään saakka) tai mikäli tehtävä tulee avoimeksi vakinaista täyttöä varten.

16 Liikunnan tuntiopettajan viransijaisuus ajalle Tuntiopettajan tehtävä on yhteinen Kannonkosken koulun kanssa. Sijaisuus päättyy kun vakinainen viranhaltija palaa tehtäväänsä (kuitenkin viimeistään ). myöntää anotut täyttöluvat. Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti siten tarkentaen, että kohdan kaksi täyttölupa myönnetään täyttää tehtävä lehtorin virkana. Tiedoksi Sivistysosasto

17 LEADER VIISARI RY:N KUNTARAHOITUS VUOSINA Khall 105 Liite nro 22. Alueellamme on suuri kysyntä Viisarin Leader-rahoitukselle. MMM myönsi tammikuussa 2015 Viisarille koko ohjelmakautta kattavan indikatiivisen rahoituskehyksen , josta jaetaan vuosittainen myöntövaltuus. Myönnetty ohjelmakauden rahoituskehys sisältää kuntien jo myöntämät ja vuosittain maksamat kuntarahat. Liitteenä on hankeluettelo kuntakohtaisesti tilanteen mukaisesti. Maa- ja metsätalousministeriössä on mahdollista hakea lisäkehystä Leader-hankkeille tänä vuonna. Viisari hakee lisäkehystä 1 miljoonaa euroa, mikä vastaa noin yhden vuoden tarvetta. Tästä kuntarahan osuus on Lisäkehyksen saamisen edellytyksenä on kaikkien kuntien sitoutuminen kuntaosuuden maksamiseen. Lisäkehys haetaan mennessä, hakemukseen liitetään kuntien kuntarahasitoumukset. Mahdollinen lisäkehys aktivoituu vuoden 2018 alussa. Lisäkehyksen kuntaosuus voidaan laskuttaa yhdellä kertaa tai jaksottaa vuosille Noin yhden vuoden Leader-rahoituksen lisäkehyksellä Viisari pystyy rahoittamaan aiottua enemmän alueelta nousevia hankkeita ja näin lisäämään elinvoimaa, viihtyisyyttä ja elinkeinoelämän edellytyksiä sekä vastaamaan suureen rahoituksen kysyntään. Kysymmekin kuntien mahdollisuutta lisätä osuuttaan Viisarille sivulla 2 olevan laskelman mukaisesti. Kuntien tulisi tehdä virallinen päätös osuudestaan Viisarin lisäkehykseen mennessä. Liitteenä 22 on Viisarin kirje liiteaineistoineen. Asia jätetään pöydälle uuden kunnanhallituksen käsiteltäväksi. Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti.

18 KUNTIEN EDUSTAJIEN NIMEÄMINEN SEUTUEDUSTAJISTOON TOIMIKAUDELLE 6/2017 5/2021 Khall 106 Saarijärven ja Viitasaaren seutukunnat yhdistyivät Paikat seutuedustajistossa jakautuvat määrällisesti seuraavasti: Saarijärvi ja Viitasaari: 4 edustajaa/ kunta Karstula ja Pihtipudas: 3 edustajaa/ kunta Kannonkoski, Kinnula, Kivijärvi ja Kyyjärvi: 2 edustajaa/ kunta Lisäksi jäseninä toimivat myös alueen kunnanjohtajat. Valmistelevana tahona edustajistolle toimii alueen kuntajohtajista ja kehittämisyhtiöiden, oppilaitosten ja rahoittajien edustajista koostuva seutujohtoryhmä, jonka kokouksiin edustajiston puheenjohtajisto (pj. ja vpj.) osallistuvat. Seutukunnalla hyväksytyn seutuyhteistyön toimintamallin mukaisesti seutuedustajiston ja seutujohto-ryhmän puheenjohtajuus kiertää kunnissa. Vuonna 2017 puheenjohtajana toimii Kivijärvi ja varapuheenjohtajana Viitasaari. Seutuedustajisto linjaa seutuyhteistyötä ja seuraa ja arvioi seutuohjelman toteutuksen kokonaisuutta 1-2 kokouksessa vuosittain. Seutukunnan kuntia pyydetään nimeämään edustajansa Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan seutuedustajistoon toimikaudelle Ohessa erillisenä liitteenä seutuedustajiston kokoonpano toukokuussa (Myöhemmin tullut korjaus toimikaudeksi 6/2017-5/2021) Lisätiedot: seutukoordinaattori, seutujohtoryhmän sihteeri Anna Mikkonen, puh esittää valtustoolle, että seutuedustajistoon valitaan kaksi Kivijärven edustajaa sekä heille henkilökohtaiset varahenkilöt toimikaudeksi 6/2017-5/2021. Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti.

19 PERUSTURVALIIKELAITOS SAARIKAN YHTYMÄVALTUUSTOON 2. VARAPUHEENJOHTAJAN NIMEÄMINEN TOIMIKAUDEKSI 6/2017-5/2021 Khall 107 Puolueiden piirijärjestöjen neuvottelutulos on puolueiden piirijärjestöjen yhteinen suositus maa/ylikunnallisten luottamustehtävien jakamiseksi Keski-Suomessa. Neuvotteluissa on huomioitu kuntavaalien tulos, sukupuolten tasa-arvo sekä luonnollisesti ko. Orgaanien perussopimukset. Neuvottelun tuloksen mukaan Kivijärven kunnalla on Perusturvaliikelaitos Saarikan valtuustossa toisen varapuheenjohtajan luottamushenkilöpaikka. esittää valtuustolle, että se nimeää Perusturvaliikelaitos Saarikan yhtymävaltuustoon Kivijärven edustajan toiseksi varapuheenjohtajaksi toimikaudelle 6/2017-5/2021. Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti.

20 SYDÄN-SUOMEN JÄTELAUTAKUNNAN JÄSENEN JA VARAJÄSENEN VAALI TOIMIKAUDEKSI 6/2017 5/2021 Khall 108 Sydän-Suomen lautakunnan keskeisin tehtävä on saada yhtenäinen toimintamalli jäteasioissa toiminta-alueellaan. Lautakunnan tehtäviin kuuluu mm. jätetaksan vahvistaminen, jätemaksusta, perinnästä ja ulostotosta määrääminen, jätehuoltomääräysten hyvksyminen, jätteenkuljetusrekisterin hallinnointi sekä jätteen vastaanotto- ja käsittelypaikoista päättäminen. Sopijakunnat antavat lautakunnan päätettäväksi ne Saarijärven kaupungin hallintosäännössä määritetyt tehtävät, jotka kuuluvat lautakunnan toimialueeseen. TasaAL 4 a Julkisen hallinnon ja julkista valtaa käyttävien toimielinten kokoonpanosta säädetään: Valtion komiteoissa, neuvottelukunnissa ja muissa vastaavissa toimielimissä sekä kunnallisissa että kuntien välisen yhteistoiminnan toimielimissä lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Jos julkista valtaa käyttävällä toimielimellä tai virastolla, laitoksella taikka kunta- tai valtioenemmistöisellä yhtiöllä on hallintoneuvosto, johtokunta tai muu luottamushenkilöistä koostuva johto- tai hallintoelin, toimielimessä tulee olla tasapuolisesti sekä naisia että miehiä, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Viranomaisten ja kaikkien niiden tahojen, joita pyydetään nimeämään ehdokkaita tässä pykälässä tarkoitettuihin toimielimiin, tulee mahdollisuuksien mukaan ehdottaa sekä naista että miestä jokaista jäsenpaikkaa kohden. Lautakuntaan valitaan kaikista osakaskunnista yksi jäsen ja jokaiselle henkilökohtainen varajäsen. Lautakunnan toimikausi on neljä vuotta. esittää valtuustolle, että se valitsee Sydän-Suomen jätelautakuntaan vuosille 6/2017 5/2021 yhden (1) varsinaisen jäsenen ja hänelle henkilökohtaisen varajäsenen. Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti.

21 KESKI-SUOMEN POLIISIPIIRIN NEUVOTTELUKUNNAN JÄSENEN JA VARAJÄSENEN NIMEÄMINEN VUOSIKSI 6/2017-5/2021 Khall Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee valita jäsenet kunnan toimielimiin jollei jäljempänä toisin säädetä. Poliisin hallinnosta annetun lain 1 :n mukaan paikallinen poliisitoimi järjestetään kihlakunnittain. Poliisin hallinnosta annetun asetuksen 10 :n mukaan poliisilaitoksen yhteydessä toimii poliisin neuvottelukunta. Lääninhallitus vahvistaa neuvottelukunnan jäsenten määrän. Kunnanvaltuusto valitsee neuvottelukunnan jäsenet toimikaudekseen. Länsi-Suomen lääninhallituksen päätöksen ( ) mukaan Kivijärven kunnalla on 1 jäsen ja hänellä henkilökohtainen varajäsen poliisilaitosten neuvottelukunnassa. TasaAL 4 a Julkisen hallinnon ja julkista valtaa käyttävien toimielinten kokoonpanosta säädetään: Valtion komiteoissa, neuvottelukunnissa ja muissa vastaavissa toimielimissä sekä kunnallisissa että kuntien välisen yhteistoiminnan toimielimissä lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Jos julkista valtaa käyttävällä toimielimellä tai virastolla, laitoksella taikka kunta- tai valtioenemmistöisellä yhtiöllä on hallintoneuvosto, johtokunta tai muu luottamushenkilöistä koostuva johto- tai hallintoelin, toimielimessä tulee olla tasapuolisesti sekä naisia että miehiä, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Viranomaisten ja kaikkien niiden tahojen, joita pyydetään nimeämään ehdokkaita tässä pykälässä tarkoitettuihin toimielimiin, tulee mahdollisuuksien mukaan ehdottaa sekä naista että miestä jokaista jäsenpaikkaa kohden. valitsee Keski-Suomen poliisipiirin neuvottelukuntaan yhden (1) jäsenen ja hänelle henkilökohtaisen varajäsenen toimikaudeksi 6/2017-5/2021. Asia jätettiin pöydälle uuden kunnanhallituksen ensimmäisessä kokouksessa käsiteltäväksi

22 Khall 109 esittää kunnanvaltuustolle, että se valitsee Keski- Suomen poliisipiirin neuvottelukuntaan yhden (1) jäsenen ja hänelle henkilökohtaisen varajäsenen toimikaudeksi 6/2017-5/2021. Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti.

23 PERUSTURVALIIKELAITOS SAARIKAN TARKASTUSLAUTAKUNTAAN JÄSENET JA YHDEN HENKILÖKOHTAISEN VARAJÄSENEN NIMEÄMINEN SEKÄ 1. VARAPUHEENJOHTAJAN NIMEÄMINEN Khall 110 Piirijärjestöjen yhteisen neuvottelun tuloksena Kivijärven kunnalle on Perusturvaliikelaitos Saarikan tarkastuslautakuntaan kaksi varsinaisen jäsenen luottamuspaikkaa sekä yksi henkilökohtainen varahenkilöpaikka esittää kunnanvaltuustolle että se nimeää Perusturvaliikelaitos Saarikan tarkastuslautakuntaan kaksi varsinaista jäsentä ja yhden varajäsenen. Lisäksi kunnanhallitus esittää, että kunnanvaltuusto nimeää toisen varsinaisista jäsenistä tarkastuslautakunnan 1. varapuheenjohtajaksi. Päätösesitys hyväksyttin yksimielisesti.

24 ÄÄNEKOSKEN AMMATILLISEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TARKASTUSLAUTAKUNTAAN VARAJÄSENEN NIMEÄMINEN Khall 111 Piirijärjestöjen yhteisen neuvottelun tuloksena Kivijärven kunnalla on Äänekosken ammatillisen koulutuskuntayhtymän tarkastuslautakunnassa varajäsenen luottamuspaikka. esittää, että kunnanvaltuusto nimeää Äänekosken ammatillisen koulutuskuntayhtymän tarkastuslautakuntaan yhden varajäsenen toimikaudeksi 6/2017-5/2021. Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti.

25 ILMOITUSASIAT Khall 112 Saapuneet asiakirjat: Kivijärven tarkastuslautakunnan pöytäkirja Suomi 100 vuotta -ohjausryhmä, Kivijärvi: Muistio 3/ Perusturvaliikelaitos Saarikka; Muistio Kivijärven kuntaneuvottelusta Seudun johtoryhmä: Pöytäkirja 4/ SoTe kuntayhtymä: Yhtymävaltuuston pöytäkirja 1/ SoTe kuntayhtymä: Yhtymähallituksen esityslista 6/ Keski-Suomen liitto: Maakuntahallituksen pöytäkirja 3/ Keski-Suomi 2019/ Muistio: K-S:n sote- ja maakuntauudistuksen esivalmistelun johtoryhmän 7. kokous Keski-Suomen liitto: Maakuntavaltuustossa käsiteltiin mm. tilinpäätösasiat, tarkastuslautakunnan arvio liiton toiminnasta ja sääntöpäivityksiä ( ) Keski-Suomen liitto : Valinnanvapauspilotin selvitystyö K-S:ssa jatkuu yhtiöittämisen osalta Keski-Suomen liitto : K-S:n sote-palveluiden järjestämisen asiantuntijaryhmä jatkoi palvelustrategian valmistelua Valtiovarainministeriö: Asettamispäätös /Julkisen hallinnon digitaallisen turvallisuuden johtoryhmän sihteeristön (VAHTI-sihteeristö) ja asiantuntijajaoston asettaminen Viitasaaren kaupunginhallitus : Päätökset; Hyvinvoiva Nuori-hankkeen rahoitukseen osallistuminen sekä Ympäristötoimen toimialajohtajan valinta Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry: Edustava ja toimiva vanhusneuvosto jokaiseen kuntaan merkitsee ilmoitusasiat tiedoksi. Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti.

26 ÄÄNEKOSKEN AMMATILLISEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HALLITUKSEEN VARAJÄSENEN NIMEÄMINEN Khall 113 Piirijärjestöjen yhteisen neuvottelun tuloksena Kivijärven kunnalla on Äänekosken ammatillisen koulutuskuntayhtymän hallituksessa varajäsenen luottamuspaikka. esittää kunnanvaltuustolle että se nimeää Äänekosken ammatillisen koulutuskuntayhtymän hallitukseen yhden varajäsenen toimikaudeksi 6/2017-5/2021. Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti.