Kanervala. Aleksis Kiven lyyrinen mestariteos

Transkriptio

1 Kanervala Aleksis Kiven lyyrinen mestariteos

2 Kanervalan taustoja Kivi julkaisi kaksi sikermää lyyrisiä runoja vuoden 1886 lopulla: Kirjallisessa Kuukauslehdessä 15 runoa sisältävän vihkosen omakustanteena => Kanervala Kivi puolustaa Kanervalan alkulauseessa runsaita sananlyhennyksiä ja niiden heittomerkitöntä muotoa => kompastuskivi Kivi lähti vapaan mitan tielle riippumattomana Kaarlo Bergbom Kirjallisessa Kuukauslehdessä: "Mynttäämättömiä kultarakeita""

3 Rytmi ja sointi Vårt land, vårt land, vårt fosterland, Ljud högt, o dyra ord! Ej lyfts en höjd mot himlens rand, Ej sänks en dal, ej sköljs en strand, Mer älskad än vår bygd i nord, Än våra fäders jord. ABAABB jambinen tetra-trimetri Vårt land är fattig, skall så bli För den, som guld begär. En främling far oss stolt förbi: Men detta landet älska vi, För oss med moar, fjäll och skär Ett guldland dock det är.

4 Rytmi ja sointi Kanervakankaalla sauvupi miilu Honkien juurilla, Vartija on sillä vakava ukko, Partanen harmaapää; Hän ahkerast nuijaansa käyttelee, Ja kumahtaa kanervakangas. jambinen, nouseva alku trokeeloppu trokeeloppu trokeeloppu

5 Rytmi ja sointi Kai Laitinen (1991): Kivi noudatteli toista kieli- ja rytmisysteemiä kuin germaanisperäisiin mittoihin pitäytyvä Oksanen ja Suonio sekä sovelsi omaperäisesti antiikin säkeistörakenteita. Runojen arvoa ei tajuttu; arvostelua herätti loppusoinniton ja vapaamittainen muoto sekä loppuheittoiset sanamuodot. Kaarlo Bergbom Kultaa, jota ei ole ollenkaan rahaksi myntätty muoto puuttuu

6 Rytmi ja sointi Kivi puolusti lyhennettyjä muotoja Lönnrotin auktoriteetillä. Lisäksi Kivi ja Cygnaeus ajattelivat suomen tarvitsevan lyhyitä sanamuotoja, jotta kieli taipuisi runomittoihin. Bergbom: Tekijän ylenkatse muotoa kohtaan on tehnyt esitystavan kankeaksi, kielen huolimattomaksi ja värsyt epäsoinnullisiksi Kivi ei käytännössä ollenkaan käytä loppusointua. Alkusointua ja assonanssia, vokaalin toistoa, esiintyy paljon. Kaatuipa kuusista korkein

7 Rytmi ja sointi Koskimies: Luontainen kertoja, sellainen kuin Kivi, ei kiristä liikaa eikä ajattele pelkästään sointua, musiikkia, sillä hänen soitantansa syntyy myös noista ilmavista välirakosista... Näistä... muodon epävalmiutta todistavista piirteistä oli sitäkin helpompi puhua, kun runoissa yleensä ei ollut riimejä. Ne olivat sen ajan tapaan vapaamittaisia. Rytmiyksiköt eivät puserru säännöllisiin jalkoihin eivätkä saa täydennystään ja huipennustaan loppusointujen puhtaista helähdyksistä. Näin voidaan puheena olevan runonkin säkeistöt jakaa kaavojen ulkopuolella oleviin yksiköihin, esimerkiksi seuraavaan tapaan. ks. esimerkki aiemmin

8 Rytmi ja sointi Koskimies: Jo se, että edellä oleviin säkeihin, kuten Kivellä niin moniin muihinkin, sisältyy selvän trokeisen rytmin lomaan alituiseen epäsäännöllisiä daktyylejä tekee mitan tavallisen metriikan kannalta miltei käsittämättömäksi, ellei vallattomaksi ja luvattomaksi. Näiden epäsäännöllisyyksien rinnalla viimesäkeiden nousutahdit ovat jo miltei normaaleja. Säepituuden vaihtelu saa aikaan ihmeellisiä lyyrisen elokkuuden vaikutelmia.

9 Rytmi ja sointi kertosäe Vaihteleva säepituus, kertosäkeet ja vaihtelevat runojalat tunnusmerkillisiä Nyt kanssani keinuhun käy, Mun impeni, valkeal liinal; Kuin morsian kauniina seisoovi luonto Iltana helluntain. Heilahda korkeelle, keinu, Ja liehukoon impeni liina Illalla lempeäl. 2-4 polvinen säe 2x daktyyli 2x daktyyli noseva alku, 2x daktyyli päättyy painolliseen tavuun t. trokeeseen 2x daktyyli, trokee nouseva alku, 2x dakt. + trokee

10 Rytmi ja sointi Rytmejä rinnastetaan hanakasti runon aiheeseen. Mielestäni Keinussa voidaan kuitenkin sanoa, että Kiven omalaatuiset säkeet nousevine ja laskevini alkuineen, ja heilahtelevine pituuksineen saavat aikaan keinuvan vaikutelman. Kokoelmassa on rönsyileviä runoja (Kanervakankaalla, Keinu, Helavalkea...) sekä vakaita, samaa säekaavaa noudattavia, runoja (Mies, Uudistalon perhe, Äiti ja lapsi, Metsämiehen laulu). Vakaissakin vaihtelua esim. säkeen päättävän tavun painossa Yhteistä mm. loppusoinnittomuus

11 Aatteellisuus Kanervalassa Romantiikka: luontokuvaus (Kanervakankaalla); romanttinen rakkaus (Ruususolmu, Niittu, Mies, Helavalkeat); mystinen usko (Eksynyt impi, Rippilapset) ja eskapismi (Metsämiehen laulu) Kristinusko: kristilliset arvot kuten siveys, toivo ja anteeksianto (Mies); uskonto pelastajana (Eksynyt impi, ehkä myös Äiti ja lapsi); kristillinen elämä (Joulu-ilta, Äiti ja lapsi, Rippilapset) Suhde luontoon: perinteinen luonnon kunnioitus (Karhunpyynti, Metsämiehen laulu) sekoittuu valistusajan edistysuskoon ja uudisraivaajahenkeen, merkkejä myös luterilaisesta työmoraalista (Uudistalon perhe, Mies)

12 Aatteellisuus Kanervalassa luvun loppupuolella koskematon luonto ilman ihmisen ja kulttuurin jättämiä jälkiä ei ollut välttämättä kaunis, viljelty maa oli kauniimpi maisema. Aleksis Kivi vaikutti Runebergin ja Topeliuksen ohella siihen, että metsäystävyydestä tuli osa suomalaisen kirjallisuuden perinnettä. ( Metsän ja suomaisten välisen suhteen merkityksen muutos: metsäläisistä metsän pojiksi.

13 Henkilökuvat Miehet:" metsässä viihtyviä luonnonystäviä, "metsänpoikia " samalla myös korvenraivaajia (Uudistalon perhe, Mies)" Naiset:! "immet" toimijoita, kuolevia naisia, syvä uskonnollisuus" vrt. Seunalan Anna?" (haave)rakkauden kohteita"

14 Kanervalan tematiikka teemoja mm. kuolema, rakkaus, suomalaisuus, luonto ja katoavaisuus romantiikalle tyypillisiä vastakkainasetteluja: uni ja valve, haltioituminen ja murhe laulun ja kerronnan mahti onnen tila ja sen tavoittelu subliimi kokemus, esim. runossa Anjanpelto: Näinkö koskaan impeä niin kaunist? Oi! en elon saarel tääl; Kuni aamun valo koillisessa Hänen poskillans oil kelmeys; Hänen purpuraisil huulillansa, Mikä autuaitten hekuma!

15 Kanervalan tematiikka: kuolema lohdullinen kuva kuolemasta Äiti ja lapsi: Pelasta mut täältä, korkee taivas, Pelasta myös pieni poikasein! Täällä ahdistus ja tuska, Siellä rauha ijankaikkinen. Aineksia sekä kristinuskosta, että suomalaisten muinaisuskosta

16 Tematiikka: Rakkaus, Suomalaisuus Rakkaus toivoton rakkaus naisten tavoittamattomuus ja unenomaisuus naiset inspiraation lähteenä katoavaisuus ja viattomuuden loppu, esim. runossa Helavalkea Suomalaisuus luonto vahvasti läsnä runoissa metsä laulun ja inspiraation lähde erityisesti miehen henkilökuva: reipas metsänkävijä / onnettomasti rakastunut nuorukainen / perheen hyväksi työskentelevä maamies

17 Keinu" poika ja tyttö kauniina kevätiltana keinumassa" laulumainen runo" perustuu Kiven henkilökohtaisiin kokemuksiin" runon kerronnan näkökulma ja kohde vaihtelee:" ensimmäisessä säkeistössä tyttöä puhutellaan "sinänä"" puhuttelu siirtyy keinuun -> tyttö kolmanteen persoonaan" tyttö hyvin ääriviivainen hahmo" tunnelma ei synny "sinän" ja "minän" vuorovaikutuksesta" pelkkä "minän" tunneviritys"

18 Keinu" maisemakuvaus tyypillistä: luonto hohtava, avara, sointuva, " kaunis" tunnelma: haaveileva, vauhdikas, utopistinen" jotakin symboleista:" keinu: jatkuvuus, pysähtymättömyys, aika, ikuisuus" V.A. Koskenniemi: " "Suomalainen kyläkeinu - ponnahduslauta haaveelliseen" Onnelan maahan sinisen taivaan alla - on Kivelle muodostunut" luonnonraikkaaksi, kosmilliseksi vastaavuudeksi rokokoon" suosimalle eroottiselle keinulle."" Kivi mennyt pitkälle romanttisesa kerronnassa ja tunteellisuudessa" Onnela-teema liittää runon koko teokseen" nuoruuden ylistys"

19 Helavalkea kuvaus nuorison kevätöisestä karkelosta korkealla kalliolla" kotiseuturunoutta" laulunomainen (rytmi & kertautuvat säkeet)" kerronta jakautuu luontokuvaukselle ja tapahtumien kerronnalle" runossa vallitsee vahva tunnelmavire -> laukeaa viimeisessä säkeistössä" ennen loppua yltyvä nousu (tyypillistä Kivelle) <- keskitytään kahteen ihmiseen"

20 Helavalkea symboliikka:" korkea vuori tapahtumapaikkana" "seitsemän kirkkojen tornit" (?)" tunnelma mahtipontinen, iloinen, toiveikas, haavemainen" uudenlainen suomalainen kansanlaulu" merkitys koko runokokoelman kannalta:" nuoruusteema" luonnonkuvaus" kansanläheisyys

21 Kysymyksiä Mitkä teemat tai aiheet yhdistää Kanervalan runot runoelmaksi?" Miten Kiven oma suhde luontoon ja kristinuskoon tulee esiin runoelmassa ja erityisesti ihmiskuvauksessa?" Mitä Ikävyys tekee runoelmassa?" Mitä eroja ja yhtäläisyyksiä löydät esim. Runebergin ja Kalevalan runoihin?pohdi esim. mittaa, alku- ja loppusointuja"

22 Lähteitä Lähteitä: Kivi, Aleksis: Kanervala (1866) Suomen kirjallisuushistoria (1999) Laitinen, Kai Suomen kirjallisuuden historia. Otava: Helsinki. Koskimies, Rafael Aleksis Kivi : henkilö ja runous. Hki.