Ammatillinen koulutus ajassa

Transkriptio

1 Ammatillinen koulutus ajassa työ- ja elinkeinoelämän puheenvuoro Markku Lahtinen Helsingin seudun kauppakamari

2 Agenda Tulevaisuus Kansainvälisistä näkymistä Ammatillisesta koulutuksesta Ennakointikamari Menestyvä monikulttuurinen yritys -kisa

3 Uudenmaan toimintaympäristön skenaariot 2050 Tiivistelmä Sulkeutuminen ja perinteinen valtiovalta Polarisoitunut yksilökeskeisyys ja asiantuntijavalta Turvautuminen paikallisiin yhteisöihin Globaali verkostomainen tech-imperialismi Kasvu ja EU-vetoinen kansainvälinen yhteistyö Kansainväliset konfliktit ja ilmastonmuutoksen voimistuminen aiheuttavat kansojenvaelluksia Eurooppaan ja Suomeen. Protektionismi ja nationalismi voimistuvat ja kansallismieliset puolueet nousevat hallituksiin. Valtioiden ja alueiden välille nostetaan fyysisiä ja markkinataloudellisia raja-aitoja. Euroalue hajoaa ja EU:n tehtäväksi jää alueen ulkorajojen turvaaminen. Julkisen sektorin rooli kasvaa. Palvelut ja sosiaaliturva rahoitetaan pitkälti lainarahalla. Suomessa tehdään rakenteellisia uudistuksia ja kotimaista teollisuutta tuetaan. Yksityisen pääoman karkaamista ulkomaille rajoitetaan. Elinkeinorakenne ja työn tekeminen säilyvät suhteellisen perinteisinä. Palkkatyöhön perustuva malli pyritään säilyttämään. Raaka-ainepula, kyberhyökkäykset sekä internetin epäluotettavuus hidastavat teknologiakehitystä. Yksilölliset arvot voimistuvat, ja vapaus ja vastuu korostuvat myös valtiotasolla. Oma vastuu palveluiden rahoittamisessa kasvaa. Omistamisen merkitys vähenee, palvelullistuminen voimistuu ja kaikki tuotetaan as-a-service. Alusta- ja jakamistalous sekä mikroyrittäjyys syrjäyttävät perinteiset työsuhteet. Osuuskuntamaiset alustat sekä uudenlainen verotus jakaa varallisuutta tasaisemmin. Matala perustulo otetaan käyttöön työn muutokseen vastaamiseksi. Lohkoketju mahdollistaa yksilöiden välisen kaupankäynnin ilman että suuryritykset/pankit saavat osuutta. Suomi Oy:tä johdetaan yritysmäisesti. Asiantuntijavalta ja yksilöiden välinen sopiminen korvaavat edustuksellisen demokratian. Kaupunkeihin syntyy erikoistuneita ja eriytyneitä alueita. Liikkuminen on päästöttömien pienkulkuneuvojen varassa. Hallitsematon robotisaation luoma massatyöttömyys ja globaali rahoitusjärjestelmän kaatuminen vievät Suomen syvään lamaan. Mahdollisuus tuottaa julkisrahoitteisia palveluja romahtaa. Valtioon tukeutumisen sijasta turvaudutaan yhteisöihin ja omiin verkostoihin. Kolmannen sektorin rooli kasvaa palvelujen tuottajana. Ihmisten välinen interaktio korostuu vastareaktiona nopealle teknologia-kehitykselle ja tekoälylle. Poliittinen päätöksenteko keskittyy kuntiin ja alueellisiin yhteisöihin. Elinkeinot, asuminen sekä ruoan ja energian tuotanto hajautuvat. Suomeen syntyy paikallisyhteisöjä, jotka hyödyntävät vaihdantataloutta omavaraisuuden lisäämiseksi. Kauppaa käydään ja työtä tehdään verkostomaisesti yhteisön hyväksi. Ratkaisuja kehitetään pääosin paikallisiin tarpeisiin kansainvälisen ulottuvuuden sijaan. Analytiikka korvaa ihmisen rutiini- ja asiantuntijatyössä. Koneiden tekemiä päätöksiä pidetään ihmismieltä luotettavampina. Ubiikkiyhteiskunta realisoituu ja virtuaalisuus on kaikkialla. Kehitys haastaa perinteiset tavat aina perhemalleista asumiseen. EU ja Suomi eivät pysy muutoksessa mukana. Muuttoliike suuntautuu Suomesta suurimpiin metropoleihin. Suuryritysten tech-imperialismi valtaa maailmaa. Valta on monialaisten korporaatioiden käsissä. Globaalit yhtiöt ja yhteisöt istuvat valtioiden kanssa samoissa päätöksentekopöydissä. Mikroyrittäjyys tapahtuu suuryritysten omistamilla alustoilla. Yhteiskunta jakaantuu palveluksia tilaaviin ja niitä toimittaviin. Digitaaliset alustat mahdollistavat ylikansallisten heimojen nousun. Ihmiset haluavat toimia huippuunsa kehitetyissä keskuksissa. Suomi keskittyy pääkaupunkiseudulle Yhteistyö nähdään eristäytymistä paremmaksi keinoksi turvallisuus-, talous- ja ilmastopolitiikassa. Maailmantalous ja vienti nousevat kehittyvien maiden keskiluokan nousun vetämänä. Kasvu mahdollistaa hyvinvointivaltiomallin laajentumisen EU:ssa. EU:n liittovaltiokehitys voimistuu. Keskeinen päätösvalta siirretään kokonaan jäsenvaltioilta EU:lle. Suuryritysten valtaa rajoitetaan kansainvälisillä sopimuksilla. Sääntely datan ja rajapintojen avaamiseksi luo uutta liiketoimintaa. Dataa hyödyntävä EU-tasoinen verkosto järjestää liikkumista ja kuljettamista. Varastoinnin kehitys johtaa energiavallankumoukseen. Energia on reservimaksuja lukuun ottamatta ilmaista. Massamuutto demokratian ja paremman elintason perässä Idästä EU:hun koettelee alueen kantokykyä. 2 KANSALLIS- VALTIOT YKSILÖT JA ASIANTUNTIJAT YHTEISÖT LAITTEET JA YRITYKSET EU COPYRIGHT CAPFUL

4 HYVIÄ UUTISIA YRITYKSISTÄ - Team Finland kv-selvitys 11/2016 PK-yritykset ja vienti 15 % Suomi 20 % Ruotsi 60 % Saksa Kansainvälisen liiketoiminnan kehitys % vastaajista Kasvanut Pysynyt samana

5 Uudenmaan yritysten vientimarkkinat Muut EU maat (ml. Sveitsi) 79% Pohjoismaat 65% Venäjä 33% USA ja Kanada 28% Itä-Eurooppa (pl. EU ja Venäjä) 24% Muu Aasia (ml. Oseania, pl. Lähi-itä) 23% Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka 19% Kiina 18% Latinalainen Amerikka 17% Intia 13% Muu Afrikka 11% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% Kaikki vastaajat (N=359) Lähde: Helsingin seudun kauppakamari/come 1/2017

6 MUTTA MISTÄ TEKIJÄT SUOMEN TALOUSKASVULLE? Lähde: ICC/Keskuskauppakamari/Timo Vuori

7 Ulkomaalaistaustaisen/vieraskielisen työvoiman vaikutus yritykseen Olemme löytäneet uusia ja hyödyllisiä kontakteja Olemme löytäneet uusia markkina-alueita ja/tai Kohdemarkkinatuntemuksemme on kasvanut Asiakastyytyväisyys on kasvanut Olemme löytäneet uusia näkökulmia Olemme kehittäneet tuotteita/palveluja kansainvälisille Olemme kehittäneet tuotteita/palveluja kotimaan Yrityksemme kielitaitopohja on vahvistunut Viestintä kohdemaahan on parantunut Vientitoimintamme on lisääntynyt Tuontitoimintamme on lisääntynyt Ei ole ollut vaikutusta Jokin muu, mikä 2% 25% 19% 20% 23% 29% 16% 13% 15% 10% 27% 10% 48% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Lähde: Yritysten näkemyksiä vieraskielistä työvoimasta, kohdemarkkinoista ja suhdanteista 1/2017. Laadullista analyysiä avoimista vastauksista. Helsingin seudun kauppakamari.

8 MARKKINAT JA SUOMEN VIENNIN NÄKYMÄT 2017 USA: Investoinnit voivat avata jotain vientimarkkinoita, mutta Eurooppa: Elpyvä, hitaan kasvun Eurooppa yhä kysymysmerkki Pohjoismaat: Norjan ja Ruotsin potentiaali vielä selvittämättä Suomelta Baltia: Myönteistä piristymistä Putinin varjossa Venäjä: Öljyn hinnan nousu ruokkii kysyntää ja investointeja? Saksa: Teollisuuden rakennemuutos poikii mahdollisuuksia Kiina: Kulutustalous Suomelle haasteellisempi kuin investointitalous Intia: Maailmantalouden suuria lupauksia edelleen Muut maat: Suomen vienti yhä liian harvojen maiden ja yritysten varassa Lähde: Ifo World Economic Survey /Keskuskauppakamari/Timo Vuori

9 Kauppakamariryhmän näkemyksiä reformista Yksi järjestämislupa, suorite- ja tulosperusteinen rahoitusmalli sekä jako koulutussopimukseen ja oppisopimuskoulutukseen kannatettavia Koulutuksen järjestäjien toimintavaltuuksia lisättävä Valtionosuudet suoraan koulutuksen järjestäjille Tutkintojen määrän vähentäminen ja hyväksi lukeminen Koulutuksen järjestäjällä päävastuu siitä, että arvioinnissa noudatetaan tutkintojen ja suoritusten osaamisperusteita Koulutussopimuksessa mahdollisuus koulutuskorvauksen maksamiseen Oppisopimuskoulutukseen opintosuorituksiin perustuva palkkaporrastus Siirtyminen oppimismuodosta ja -tavasta joustavaa Oppisopimuskoulutuksen ostaminen järjestämislupaa laajemmalle Valtakunnalliset yhteiset sopimuspohjat, digitaalisuus Valtakunnalliset työelämätoimikunnat eivät tarpeellisia

10

11 Rekisteröityminen avoinna saakka, palkinto-gaala klo 18. Sopii hyvin Oy- tai säätiömuodossa toimiville koulutuksen järjestäjille organisaatiokulttuurin testaamiseen. Osallistuminen maksutonta kuten myös organisaatiolle tuotettava analyysi. #MultiCultCo How to participate: How is company culture measured: What does the analysis tell companies: Why culture should be measured: