NURMIJÄRVEN SKENAARIOT 2030
|
|
- Anne-Mari Pesonen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 UUDENMAAN SKENAARIOIDEN VAIKUTUKSET NURMIJÄRVEN STRATEGIAAN NURMIJÄRVEN SKENAARIOT 2030 Uudenmaan skenaariot fokusoituna Nurmijärven kuntaan Loppuraportti Tiivis versio Kimmo Kivinen, Lotta Takala Capful
2 2 NURMIJÄRVEN SKENAARIOT 2030 Johdanto ja lukuohjeet Seuraavilla sivuilla esiteltävät Nurmijärven skenaariot ovat kuvauksia kunnan ulkopuolisen toimintaympäristön vaihtoehtoisista tulevaisuuksista vuoteen Skenaariot pohjaavat vahvasti Uudenmaan liiton syksyllä 2016 laatimiin Uudenmaan skenaarioihin 2050, jotka on myöhemmin fokusoitu Nurmijärvelle sopiviksi yhdessä kunnan edustajista koostuvan työryhmän sekä keskeisille sidosryhmille järjestetyn työpajan avulla. Skenaariotyössä on tunnistettu Uudenmaan skenaarioista Nurmijärvelle keskeisimpiä epävarmuustekijöitä, joiden vaihtoehtoisten tilojen hahmottamisen ja yhdistelemisen pohjalle skenaariot ovat rakentuneet. Näitä epävarmuustekijöitä ovat olleet esimerkiksi: Suomen kansantalous, julkisen ja yksityisen sektorin roolit, älykkäät järjestelmät ja koneet, elinkeinoelämän ja työn uudet muodot, alue- ja yhdyskuntarakenne sekä saavutettavuus, liikkuminen ja logistiikka. Tämän lisäksi skenaarioissa on otettu huomioon trendeinä esimerkiksi ilmastonmuutos, kaupungistuminen ja väestön ikääntyminen. Skenaarioiden lisäksi tehtiin myös erillinen kuntakenttään keskittyvä trendianalyysi. Skenaariotyön avulla ei ole pyritty yhden todennäköisimmän tulevaisuuden ennustamiseen, vaan Nurmijärven kunnan strategisen ajattelun ja tulevaisuuteen liittyvän näkemyksen kehittämiseen. Skenaarioiden pohjalta ei yritetä väittää mitä tulee varmasti tapahtumaan toimintaympäristössä. Niiden tarkoituksena on vahvistaa edellytyksiä ymmärtää ajankohtaisia ilmiöitä ja niiden vaihtoehtoisia kehityskulkuja sekä parantaa kunnan reagointikykyä ja muutosvalmiutta. Kuntakenttään fokusoidut skenaariot ja keskeiset trendit huomioidaan Nurmijärven kuntastrategian valmistelussa. Kuvatut skenaariot voivat tuntua eri henkilöiden mielestä enemmän tai vähemmän todennäköisiltä. Tarkoitus ei kuitenkaan ole valita yhtä skenaariota muiden joukosta, vaan tarkastella skenaarioiden muodostamaa kokonaisuutta. Tulevaisuudessa todentuvat tapahtumakulut ovat usein yhdistelmiä eri skenaarioista. Antoisia lukuhetkiä!
3 TRENDIT JA JATKUVUUDET Vuoteen 2030
4 4 KESKEISET TRENDIT JA JATKUVUUDET Uudenmaan tulevaisuustarkastelu Ilmastonmuutos ja resurssien niukkuus Teknologian murros ja digitalisaatio Kaupungistuminen Työn muutos Ikääntyminen ja huoltosuhde Globalisaation uudet muodot Moninaistuvat elämäntavat ja arvot Eriarvoistuminen Alustatalous ja palvelullistuminen Muuttoliike ja työvoiman liikkuvuus
5 5 KESKEISET TRENDIT JA JATKUVUUDET Vuoteen 2030 Nurmijärven kannalta TRENDI KUVAUS VAIKUTUKSET KUNTAKENTTÄÄN Väestön ikääntyminen Kaupungistuminen Ilmastonmuutos ja resurssien niukkuus Globalisaatio ja verkostotalous Eliniän odote nousee eikä yhteiskunnan syntyvyydessä ole odotettavissa merkittävää muutosta. Ikääntyvä väestö on keskimäärin terveempää kuin aiemmin. Eläkeikäisten osuus väestöstä kasvaa voimakkaasti samaan aikaan kuin työikäinen väestö vähenee. Työikäisten osuus vaihtelee kunnittain noin 50 %:sta 70 %iin. Väestö keskittyy kaupunkeihin. Suomessa kaupungistumista kiihdyttävät myös rakennemuutosten aiheuttama työmarkkinoiden turbulenssi ja lisääntyvä maahanmuutto. Kaupungeissa asuu arvioiden mukaan vuonna 2030 yli 70 % maailman väestöstä. Yli 70 % suomalaisista asuu 30 minuutin aikaetäisyydellä maakuntien keskuskaupungeista. Ilmasto lämpenee maailman väestön tuottaessa yhä enemmän hiilidioksidipäästöjä ilmakehään. Ilmastonmuutokseen liittyvät sään ääri-ilmiöt, kuten tulvat, rankkasateet ja helleaallot yleistyvät. Lisäksi kriittiset luonnonresurssit, kuten puhdas vesi ja ilma, viljelyskelpoinen maa ja erilaiset mineraalit, niukkenevat kysynnän ja kulutuksen kasvaessa. Kuluttava keskiluokka kasvaa nopeasti erityisesti Aasiassa. Vuodessa kulutamme nyt globaalisti 1,5 maapallon resurssit. Myös paikallisen turvallisen ja terveellisen elinympäristön ylläpidon ja luonnonympäristön pilaamisen ehkäisemisen merkitys kasvaa entisestään. Globaali keskinäisriippuvuus tiivistyy ja maailman ihmisten ja alueiden välinen vuorovaikutus lisääntyy. Työ, pääoma, ideat ja resurssit liikkuvat yhä helpommin nopeammin ja yli kansallisten rajojen erityisesti tietoteknisen kehityksen myötä. Myös maailman taloudet ovat yhä enemmän kietoutuneita toisiinsa kaupan, investointien ja finanssijärjestelmien kautta. Suomen kansantalous ja yhteiskunnan toiminta verkottuu yhä tiiviimmin kansainväliseen toimintaympäristöön, joka lisää epävarmuutta ja riskejä. Toisaalta kansalliset intressit, protektionismi ja uudet innovaatiot, kuten 3D-tulostus ja robotiikka, vaikuttavat kansainvälistymisen vastavoimana paikallistaen tuotantoa. Taloudellisen huoltosuhteen aiheuttamat ongelmat Ikääntyvien kuntalaisten palvelutarpeet Keskusten kilpailu osaajista, asukkaista ja yrityksistä Lisääntyvät vaatimukset (eko)tehokkaalle yhdyskuntasuunnittelulle Ilmastonmuutoksen vaikutukset maankäyttöön, rakentamiseen, energiantuotantoon, liikenteeseen ja yhdyskuntahuoltoon jne. Ilmastosopimusten toimeenpano ja päästövähennykset Kaupallisten toimijoiden houkuttelu ja elinvoiman lisääminen Hankinta- ja kilpailutusosaamisen kehittäminen Paikallisten näkökulmien ja tarpeiden hälveneminen
6 6 KESKEISET TRENDIT JA JATKUVUUDET Vuoteen 2030 Nurmijärven kannalta TRENDI KUVAUS VAIKUTUKSET KUNTAKENTTÄÄN Teknologian murros ja digitalisaatio Työn muutos Palvelullistuminen ja alustatalous Teknologiakehitys on nopeampaa kuin koskaan aiemmin. Internetin mahdollistamien uusien toimintatapojen ansiosta tiedon määrä kasvaa ja sen siirron ja käsittelyn kustannukset halpenevat. Tekoäly, robotiikka, esineiden internet ja muut uudet innovaatiot valtavirtaistuvat ja muuttavat yritysten, julkisten organisaatioiden sekä yhteiskuntien toimintatapoja ja ansaintalogiikoita. Tällä hetkellä teknologian kehitys näkyy erityisesti työelämään, toimeentuloon, eriarvoistumiseen ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon liittyvissä kysymyksissä. Automaation, digitalisoitumisen ja kansainvälistymisen vuoksi työn tekeminen on murroksessa, johon viitataan usein 4. teollisena vallankumouksena. Uudet teknologiat ja innovaatiot muovaavat eri aloja teollisuudesta hoivaan ja tietotyöhön. Työn tekeminen yksilöllistyy ja säännöllisestä palkkatyöstä tulee yhä enemmän useista lähteistä kerättävää toimeentuloa. Työn sisältö muuttuu asioiden tuottamisesta yhteiseen ongelmanratkaisuun ja työpaikat siirtyvät hierarkisista ja pysyvistä organisaatioista väliaikaisiin ja itseohjautuviin rakenteisiin. Akava arvioi yksinyrittäjien määrän kasvavan :een kymmenessä vuodessa. Useamman työn tekijöitä on Suomessa jo ja määrää kasvattanevat tulevaisuudessa mm. alustatalouden yleistyminen ja joukkoistettu työ. Palvelullistuminen sekä tiedon demokratisoituminen ja läpinäkyvyys ovat vauhdittaneet erilaisten digitaalisten joukkoalustojen yleistymistä. Palveluiden digitalisoituminen mullistaa arvoketjuja ja tapoja tuottaa palveluja. Esimerkkeinä alan toimintatapoja muuttavista digitaalisista joukkoalustoista ovat mm. Über, Airbnb, App Store, Tori.fi, Kickstarter ja Skillshare. Suomalaisessa mittakaavassa alustoja on syntynyt myös paikallisesti esimerkiksi työntekoon, naapurustotoimintaan ja ruuan jakeluun. Älykkään teknologian vaikutukset mm. asumiseen, liikkumiseen, elinkeinoihin, hyvinvointiin, päätöksentekoon Teknologiaosaamisen kehittäminen ja hankinta Kyberturvallisuus ja tietosuoja Taloustilanne ja työllisyys Uudet työnkuvat ja -tehtävät Osaamisen kehittäminen ja elinikäinen oppiminen Työmarkkinoiden polarisaatio, ihmisten osallisuus Poliittinen keskustelu tulevaisuuden toimeentulosta ja vaurauden jakautumisesta Resurssien jakaminen ja yhteiskäyttö Pienyrittäjyyden lisääntyminen Kuntalaisten itseohjautuva toiminta ja verkostoituminen Datan ja tietokantojen avoimuus, lainsäädäntö
7 7 KESKEISET TRENDIT JA JATKUVUUDET Vuoteen 2030 Nurmijärven kannalta TRENDI KUVAUS VAIKUTUKSET KUNTAKENTTÄÄN Eriarvoistuminen ja syrjäytyminen Työvoiman liikkuvuus ja monikulttuurisuus Arvojen ja elämäntapojen muutokset Uudet demokratian ja päätöksenteon muodot Kansalaisten tuloerot sekä erot elintavoissa ja hyvinvoinnissa lisääntyvät niin globaalisti kuin myös Suomessa. Perhetaustan nähdään vaikuttavan entistä enemmän koulutukseen ja tulotasoon. Ylimmän ja alimman yhteiskuntaluokan välinen kuilu kasvaa entisestään. Työn murros ja globalisaatio ovat jakaneet ihmisiä yhä voimakkaammin voittajiin ja häviäjiin. Pitkäaikaistyöttömyys, näköalattomuus ja vieraantuminen yhteiskunnallisista rakenteista tuottaa syrjäytyneisyyttä, joka on kasvava haaste yhteiskunnalle. Maahanmuuton myötä väestön monikulttuurisuus ja diversiteetti lisääntyy. Muutto ulkomailta Suomeen on lisääntynyt huomattavasti viime vuosina, myös pakolaisuuden kasvaessa. Suomessa asuvien ulkomaan kansalaisten määrän arvioidaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä noin henkeen. Maahanmuutto keskittyy suurimpiin kasvukeskuksiin. Väestön ikääntyminen, alhainen syntyvyys ja kantaväestön haluttomuus ottaa vastaan matalapalkka-alojen töitä kasvattaa paineita työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi Suomessa. Yksilöllistymisen myötä ihmisten arvot ja elämäntavat moninaistuvat. Arvomaailma on pitkällä aikavälillä maallistunut ja liberalisoitunut, mutta myös ääripäät ovat viime aikoina korostuneet. Lisäksi ympäristötietoisuus ja vastuullisuus vahvistuvat arvoina. Entistä useammat tahot vaikuttavat ihmisten arvoihin ja asenteisiin yksilöiden saadessa äänensä kuuluviin erilaisten kanavien kautta ja toisaalta löytäessään kaltaisiaan esimerkiksi verkkoyhteisöistä. Äänestysprosentit ja puolueiden jäsenmäärät ovat laskeneet tasaisesti useita vuosikymmeniä. Teknologian nopea kehitys ja kansainvälistyminen on muuttanut yhteiskunnan koostumusta ja hallintovallan rakenteita. Myös kasvava eriarvoistuminen ja luottamuksen rapautuminen luovat haasteita edustukselliselle demokratialle. Uudet yhteiskunnallisen vaikuttamisen muodot tulevat haastamaan länsimaista päätöksentekoa ja politiikkaa. Lähidemokratian ja osallisuuden kehittämisestä tulee yhä tärkeämpää. Ihmisten ja alueiden välinen polarisaatio, yhteiskuntarauha Ennaltaehkäisevän hyvinvointityön rooli Teknologiaosaamisen merkitys Maahanmuuttajien kotouttaminen ja työllistyminen Kansainvälistyvä toimintaympäristö ja monikulttuurinen asiakaskunta Palveluosaaminen ja -tarjonta Aiempien toimintatapojen kyseenalaistaminen Toiminnan eettisyyden korostuminen Merkityksellisyyden ja elämyksellisyyden rooli Matalan kynnyksen osallistaminen Kansalaisjärjestöjen merkitys Uusyhteisöllisyys ja palvelujen yhteiskehittäminen
8 NURMIJÄRVEN SKENAARIOT 2030 Uudenmaan tulevaisuustarkastelun pohjalta
9 NURMIJÄRVEN SKENAARIOT 2030 Tiivistelmä Sulkeutuminen ja perinteinen valtiovalta Polarisoitunut yksilökeskeisyys ja asiantuntijavalta Turvautuminen paikallisiin yhteisöihin Globaali verkostomainen tech-imperialismi Kasvu ja EU-vetoinen kansainvälinen yhteistyö Kansainväliset konfliktit ja ilmastonmuutoksen voimistuminen aiheuttavat kansojenvaelluksia Eurooppaan ja Suomeen. Protektionismi ja nationalismi voimistuvat ja kansallismieliset puolueet nousevat hallituksiin. Valtioiden ja alueiden välille nostetaan fyysisiä ja markkinataloudellisia raja-aitoja. Euroalue hajoaa ja EU:n tehtäväksi jää alueen ulkorajojen turvaaminen. Julkisen sektorin rooli kasvaa. Yhteiskunnan palvelut ja sosiaaliturva ovat julkisen toimijan vastuulla ja ne rahoitetaan pitkälti lainarahalla. Suomessa tehdään rakenteellisia uudistuksia ja kotimaista teollisuutta tuetaan. Elinkeinorakenne ja työn tekeminen säilyvät suhteellisen perinteisinä. Palkkatyöhön perustuva malli pyritään säilyttämään. Raaka-ainepula, kyberhyökkäykset sekä internetin epäluotettavuus hidastavat teknologiakehitystä. Yksilölliset arvot voimistuvat, ja vapaus ja vastuu korostuvat myös valtiotasolla. Oma vastuu palveluiden rahoittamisessa kasvaa. Omistamisen merkitys vähenee, palvelullistuminen voimistuu ja kaikki tuotetaan as-a-service. Alusta- ja jakamistalous sekä mikroyrittäjyys syrjäyttävät perinteiset työsuhteet. Osuuskuntamaiset alustat sekä uudenlainen verotus jakaa varallisuutta tasaisemmin. Matala perustulo otetaan käyttöön työn muutokseen vastaamiseksi. Lohkoketju mahdollistaa yksilöiden välisen kaupankäynnin ilman että suuryritykset/pankit saavat osuutta. Suomi Oy:tä johdetaan yritysmäisesti. Asiantuntijavalta ja yksilöiden välinen sopiminen korvaavat edustuksellisen demokratian. Kaupunkeihin syntyy erikoistuneita ja eriytyneitä alueita. Liikkuminen on päästöttömien pienkulkuneuvojen varassa. Hallitsematon robotisaation luoma massatyöttömyys ja globaali rahoitusjärjestelmän kaatuminen vievät Suomen syvään lamaan. Mahdollisuus tuottaa julkisrahoitteisia palveluja romahtaa. Valtioon tukeutumisen sijasta turvaudutaan yhteisöihin ja omiin verkostoihin. Kolmannen sektorin rooli kasvaa palvelujen tuottajana. Ihmisten välinen interaktio korostuu vastareaktiona nopealle teknologiakehitykselle ja tekoälylle. Poliittinen päätöksenteko keskittyy kuntiin ja alueellisiin yhteisöihin. Elinkeinot, asuminen sekä ruoan ja energian tuotanto hajautuvat. Suomeen syntyy paikallisyhteisöjä, jotka hyödyntävät vaihdantataloutta omavaraisuuden lisäämiseksi. Kauppaa käydään ja työtä tehdään verkostomaisesti yhteisön hyväksi. Ratkaisuja kehitetään pääosin paikallisiin tarpeisiin kansainvälisen ulottuvuuden sijaan. Analytiikka korvaa ihmisen rutiinija asiantuntijatyössä. Koneiden tekemiä päätöksiä pidetään ihmismieltä luotettavampina. Ubiikkiyhteiskunta realisoituu ja virtuaalisuus on kaikkialla. Kehitys haastaa perinteiset tavat aina perhemalleista asumiseen. EU ja Suomi eivät pysy muutoksessa mukana. Muuttoliike suuntautuu Suomesta suurimpiin metropoleihin. Suuryritysten tech-imperialismi valtaa maailmaa. Valta on monialaisten korporaatioiden käsissä. Globaalit yhtiöt ja yhteisöt istuvat valtioiden kanssa samoissa päätöksentekopöydissä. Mikroyrittäjyys tapahtuu suuryritysten omistamilla alustoilla. Yhteiskunta jakaantuu palveluksia tilaaviin ja niitä toimittaviin. Digitaaliset alustat mahdollistavat ylikansallisten heimojen nousun. Ihmiset haluavat toimia huippuunsa kehitetyissä keskuksissa. Suomi keskittyy pääkaupunkiseudulle. Yhteistyö nähdään eristäytymistä paremmaksi keinoksi turvallisuus-, talous- ja ilmastopolitiikassa. Maailmantalous ja vienti nousevat kehittyvien maiden keskiluokan nousun vetämänä. Kasvu mahdollistaa hyvinvointivaltiomallin laajentumisen EU:ssa. EU:n liittovaltiokehitys voimistuu. Keskeinen päätösvalta siirretään kokonaan jäsenvaltioilta EU:lle. Suuryritysten valtaa rajoitetaan kansainvälisillä sopimuksilla. Sääntely datan ja rajapintojen avaamiseksi luo uutta liiketoimintaa. Dataa hyödyntävä EU-tasoinen verkosto järjestää liikkumista ja kuljettamista. Varastoinnin kehitys johtaa energiavallankumoukseen. Energia on reservimaksuja lukuun ottamatta ilmaista. Massamuutto demokratian ja paremman elintason perässä Idästä EU:hun koettelee alueen kantokykyä. KANSALLISVALTIOT YKSILÖT JA ASIANTUNTIJAT YHTEISÖT LAITTEET JA YRITYKSET EU
10 SKENAARIOIDEN VAIKUTUKSET NURMIJÄRVEN KUNTAAN Skenaariokohtaiset varautumissuunnitelmat ja skenaarioista riippumattomat välttämättömät toimenpiteet
11 SKENAARIOIDEN VAIKUTUKSET Nurmijärven skenaariokohtaiset varautumissuunnitelmat Sulkeutuminen ja perinteinen valtiovalta Polarisoitunut yksilökeskeisyys ja asiantuntijavalta Turvautuminen paikallisiin yhteisöihin Globaali verkostomainen tech-imperialismi Kasvu ja EU-vetoinen kansainvälinen yhteistyö Pyritään entistä tiiviimpään rakentamiseen keskuksissa ja turvataan riittävä infrastruktuuri myös vaihtoehtoiseen asumiseen kylissä Lisätään vuokra-asumisen mahdollisuuksia keskuksissa Maltillinen kasvu ei lisää eriarvoistumista kunnan eri osissa Panostetaan energiatehokkaan julkisen liikenteen kattavaan kehittämiseen (raideliikenneyhteys Klaukkalaan 2040 mennessä) Varaudutaan maahanmuuttajien määrän kasvuun julkisissa palveluissa Tehostetaan julkista palveluntuotantoa ja tuotetaan vain lakisääteiset palvelut Huolehditaan riittävästä yritystonttitarjonnasta (erityisesti pk-yritykset) Tuetaan palvelu- ja hoivasektorin laajentumista, uudelleenkoulutusta sekä työttömyyttä ennaltaehkäiseviä ratkaisuja Vahvistetaan kunnan roolia asukkaiden aktivoimisessa ja kolmannen sektorin toiminnan tukemisessa Mahdollistetaan monipuolinen ja riittävä tonttitarjonta sekä yritystoiminnan sekä palvelujen laajentaminen toimipaikkaalueilla ja taajamissa Ohjataan päätaajamien kasvua tiivistäen ja edistäen niiden luontaista erilaistumista sekä kehitetään erityisryhmille (ekoasuminen ym.) tarkoitettuja asuinalueita haja-asutusalueille Varaudutaan liikenteessä monipuolisempiin polttoainemahdollisuuksiin ja jakeluverkostojen toteuttamiseen Varaudutaan tiemaksuihin kehittämällä liityntäpysäköintiä ja lisäämällä julkista liikennettä syöttöliikenteenä kehäradalle Tarjotaan sähköisiä palvelualustoja esimerkiksi kolmannen sektorin toiminnan tueksi ja kehitetään sähköistä asiointia Markkinoidaan kunnan tilojen käyttömahdollisuuksia myös yksityisille palveluntuottajille ja laajennetaan palvelusetelien käyttöä Kannustetaan yritysyhteistyöhön erityisesti matkailualalla ja edistetään alueellista yhteistyötä matkailupalveluiden tuottamisessa. Sairaaloiden hyödyntäminen matkailussa. Hyödynnetään paikallisia toimijoita tapahtumatuotannossa ja paikallisen kulttuurin sekä matkailun kehittämisessä Osallistetaan kuntalaisia palveluntuotannossa ja otetaan heidät mukaan aktiivisesti palvelujen kehittämistyöhön Helpotetaan, nopeutetaan ja joustavoitetaan maankäyttöä Sallitaan yhteisöjen erilaistuminen väljentämällä kaavoituksen ohjaavuutta Turvataan alueen omavaraisuus ja riittävä paikallinen tuotanto Ylläpidetään nykyistä infrastruktuuria Lisätään pienempien asunto- ja yritystonttien tarjontaa Kehitetään etäkoulutusmahdollisuuksia ja kannustetaan omaehtoiseen oppimiseen Vahvistetaan kolmannen sektorin valmiuksia peruspalvelujen tuotannossa Kehitetään osallistavaa budjetointia ja yhteisöjen välistä vaihdantaa Mahdollistetaan joustava yritystoiminta vähentämällä byrokratiaa ja sääntelyä Pyritään pitämään yllä kaikille yhteistä arvomaailmaa ja lisäämään yhteisöllisyyttä yhteiskuntarauhan säilyttämiseksi Etsitään ja luodaan tarpeellisia kumppanuuksia Panostetaan infrastruktuurin voimakkaaseen kehittämiseen ja ylläpitoon (esim. teknologia) Kehitetään palveluntarjoajien toiminnan valvontaa (esim. eettiset periaatteet) Kyberturvallisuuden varmistaminen Edistetään mikroyrittäjien verkostoitumista ja osuuskuntatyyppisen toiminnan kehittämistä Turvataan kaikenikäisten kuntalaisten riittävä teknologiaosaaminen ja palveluiden yhtäläiset käyttömahdollisuudet Vahvistetaan kunnan profiilia luonnonläheisenä asuinpaikkana, jossa toimiva teknologiainfra mahdollistaa hyvät etätyömahdollisuudet Varmistetaan sujuvat liikenneyhteydet ja -ratkaisut hyvään logistiseen sijaintiin tukeutuen Reagoidaan hiljaisiin signaaleihin rohkeasti, nopeasti ja ketterästi hyödyntämällä erilaisia kumppanuuksia Tuetaan ja ohjataan kuntalaisten arkista jaksamista elämän eri osaalueilla alati muuttuvassa maailmassa Kehitetään pikakaavoitusta suuren väestömäärän asuttamiseksi Tiivistetään kuntien välistä yhteistyötä (maankäytön suunnittelussa) Kehitetään monipuolista asuntotarjontaa ja houkuttelevaa markkinointia Investoidaan palvelutuotannossa ydinpalveluihin seinien sijasta Tarjotaan asiointipalvelujen kokonaisuuksia Edistetään erilaisten yrityskampuksien syntyä arjen eri palveluineen Tuetaan pienten palveluyritysten lähipalvelutoimintaa Rakennetaan yhteisöllisyyttä esimerkiksi erilaisia palveluja (vanhusja koulutuspalvelut) ja toimintoja yhdistämällä Luodaan avoimia kohtaamistiloja palveluiden läheisyyteen Tuotteistetaan vapaa-ajan palveluita ja uudenlaisia innovaatioita sekä parannetaan niiden saatavuutta
12 12 SKENAARIOIDEN VAIKUTUKSET Skenaarioista riippumattomat välttämättömät toimenpiteet ASIAKASLÄHTÖISYYDEN LISÄÄMINEN JA YKSILÖLLISYYDEN MAHDOLLISTAMINEN Kunta mahdollistajana ja kehityksen tukijana Erilaistuvat palvelut ja asuinalueet Tavoitteellisen kuntamarkkinoinnin kehittäminen Kuntalaisten omaehtoisen toiminnan ja keskinäisen vuorovaikutuksen mahdollistaminen (eri toimijoiden aktivointi) Byrokratian ja sääntelyn vähentäminen Sähköisten palvelujen kehittäminen (24/7 ratkaisut) Luovat ratkaisut toiminnan tehostamiseksi (esim. kunnan tilojen yhteiskäyttö ja vuokraus) Kumppanuuksien tavoitteellinen luominen ja kehittäminen Paikallisten palveluiden kehittäminen (esim. matkailu, vapaa-ajan palvelut) Mahdollistetaan, että asiakas voi hakea palveluja eri kuntien alueelta ja kunnat voivat erikoistua erilaisiin palveluihin tarjoten niitä naapurikunnille Alueiden ja taajamien erilaistumisen mahdollistaminen (monipuolinen asuntotarjonta) Vuokra-asuntojen lisääminen Asuinympäristöjen kehittäminen viihtyisämmiksi (esteettisyys, puistot, yms. Infrastruktuuri) Kuntakuvan kirkastaminen Asukkaiden ja yritysten tarpeiden tunnistaminen ja niihin vastaaminen Kohdennettua markkinointia tunnistetuille ja halutuille yritys- ja asukassegmenteille Palveluiden profiloiminen, joilla houkutellaan asukkaita, esim. jalkapallopainotteinen koulu
13 13 SKENAARIOIDEN VAIKUTUKSET Skenaarioista riippumattomat välttämättömät toimenpiteet MUUT TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSISTA NOUSEVAT TEEMAT Mikroyrittäjyyden ja keikkatalouden lisääntymiseen vastaaminen Eriarvoistumisen aiheuttamien ristiriitojen ehkäiseminen Kansalaisaktiivisuuden ja yhteisöllisyyden tukeminen Liikkumiseen ja liikenteeseen liittyviin muutoksiin varautuminen Etätyöpisteiden lisääminen Lähipalvelut paikallisilta yrityksiltä kuntalaisille Pienten yritystonttien lisääminen Yritystoiminnan kokonaisvaltaisempi tukeminen kunnan kaikella toiminnalla Merkityksellisen tekemisen roolin tiedostaminen työn murroksessa Osaamisen kehittämisen ja elinikäinen oppimisen tukeminen Ennaltaehkäisevän toiminnan lisääminen Lisääntyvään maahanmuuttoon varautuminen ja kotouttamisen haasteisiin vastaaminen Yhteisen arvopohjan ja yhteenkuuluvuuden tunteen vahvistaminen Ihmisten osallisuuden kasvattaminen uusien vaikutusmallien ja -kanavien kautta Teknologiaosaamisen kasvattaminen Erilaisten palvelujen (esim. vanhus- ja koulutuspalvelut) ja toimintojen yhdistäminen Avoimien kohtaamistilojen luominen palveluiden läheisyyteen Sähköisten ja muiden alustojen rakentaminen erilaisten toimijoiden ja yhteisöjen verkostoitumiseen Paikallisten näkökulmien ja tarpeiden esilletuominen Tiemaksujen käyttöönottoon varautuminen Liikkumistarpeen väheneminen sähköisten palveluiden lisääntyessä ja etätyön yleistyessä (esim. koulujen etätyöskentely) Liikkumista helpottavien itseohjautuvien kulkuneuvojen yleistyminen (esim. riippumattomuus joukkoliikenteestä, lasten liikkuminen) Yhteiskäyttöautot, jakamistalous (kimppakyydit) Vaihtoehtoisten polttoaineratkaisujen tarjonta Liityntäpysäköinnin vahvistaminen
Ammatillinen koulutus ajassa
Ammatillinen koulutus ajassa työ- ja elinkeinoelämän puheenvuoro 5.4.2017 Markku Lahtinen Helsingin seudun kauppakamari markku.lahtinen@chamber.fi Twitter: @Fondeo Agenda Tulevaisuus Kansainvälisistä näkymistä
LisätiedotPekka Hokkanen Aluekehitysjohtaja. Keski-Suomi tulevaisuutta tekemässä skenaarioiden näkymiä 2050
Pekka Hokkanen Aluekehitysjohtaja Keski-Suomi tulevaisuutta tekemässä skenaarioiden näkymiä 2050 Skenaariotyön taustaa Skenaariot ovat kuvauksia alueen ulkopuolisen toimintaympäristön vaihtoehtoisista
LisätiedotLiikenteen ja elinkeinoelämän tulevaisuus. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
Liikenteen ja elinkeinoelämän tulevaisuus Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Suomi globaalissa yhteisössä Globalisaatio ja elinkeinorakenteen muutos Suomen riippuvuus kansainvälisestä kaupasta
LisätiedotGlobaalit trendit Ihmiset vaurastuvat ja elävät pidempään. Keskiluokka kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyy. Taloudellinen ja poliittinen painopiste
JYU. Since 1863. Globaalit trendit Ihmiset vaurastuvat ja elävät pidempään. Keskiluokka kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyy. Taloudellinen ja poliittinen painopiste siirtyy Aasiaan. Globalisaatioprosessin
LisätiedotTulevaisuuden liikenne kysyntä ja tarjonta muutoksessa. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
Tulevaisuuden liikenne kysyntä ja tarjonta muutoksessa Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Liikenne on johdettua kysyntää Kauppa Teollisuus A Liikenne tie, rautatie, meri, lento palvelu,
LisätiedotUudenmaan tulevaisuuskuva Kyselyn tulokset
Uudenmaan tulevaisuuskuva 2050 Kyselyn tulokset Johdanto kyselyn tuloksiin VASTAUSPROSENTTI Uudenmaan tulevaisuuskuvaan liittyvä kysely lähetettiin sähköpostin välityksellä 154 henkilölle, joista Uudenmaan
LisätiedotMegatrendit: mitä ne ovat ja miksi ne tulee huomioida Kotka visiotyössä?
Esitelmä 25.1.2018 Megatrendit: mitä ne ovat ja miksi ne tulee huomioida Kotka 2025 -visiotyössä? Demos Helsinki Aleksi Neuvonen @leksis Megatrendit...ovat pitkäkestoisesti yhteiskuntaa muokkaavia, tyypillisesti
LisätiedotKaikkien osaaminen käyttöön
Kaikkien osaaminen käyttöön miksi aihe on Sitralle ja Suomelle keskeinen ja miten Sitran Ratkaisu 100 -haastekilpailu vie asiaa eteenpäin? Kalle Nieminen Asiantuntija, Sitra 13.12.2016 Kaikkien osaaminen
LisätiedotKilpailu tulevaisuuden Suomelle
Kalle Nieminen Asiantuntija, Sitra 28.11.2016 Miksi juuri nyt? Megatrendit 2016 Osaamisen tunnistaminen tulevaisuudessa Ratkaisu 100 Kilpailu tulevaisuuden Suomelle 1 Miten haaste on valittu? 1. 2. 3.
LisätiedotMiksi jokaisen osaaminen pitäisi saada hyödynnettyä?
15.3. MAAHANMUUTTAJAT AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA Miksi jokaisen osaaminen pitäisi saada hyödynnettyä? Kalle Nieminen, asiantuntija Miksi jokaisen osaaminen pitäisi saada hyödynnettyä? Megatrendit Kestävyyskriisi
Lisätiedotämsä 2025 Arvot I Visio ja toiminta-ajatus I Strategiset tavoitteet ja toimenpiteet
ämsä 2025 Arvot I Visio ja toiminta-ajatus I Strategiset tavoitteet ja toimenpiteet Visio, toiminta-ajatus ja arvot Talousarvio ja toimintasuunnitelma Kunkin strategisen kärkitavoitteen suunnitelmien laatimisesta
LisätiedotKuntastrategia
Kuntastrategia 2018-2021 Olemme nuorekas ja uudistuva kunta Luontoa, palveluita, yrittäjyyttä kaikki kätevästi liikenneyhteyksien varrella. Liperissä kaikki tarvittava on luonnollisesti lähellä kolmessa
LisätiedotKohti sisäisen turvallisuuden strategiaa
Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Ratkaisujen Suomi - Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015 Suomi on maailman turvallisin maa asua, yrittää ja tehdä työtä. Hallitus
LisätiedotVerkottamisen välineenä ja kilpailukyvyn vahvistajana
Verkottamisen välineenä ja kilpailukyvyn vahvistajana Miksi pk-palveluntuottajakenttää kannattaa kehittää juuri nyt? - Sote-alan toimintaympäristö muuttuu kiihtyvällä vauhdilla, vaikka tulevista uusista
LisätiedotLausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle asiassa VNS 6/2017 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa: Jaettu ymmärrys työn murroksesta
Lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle asiassa VNS 6/2017 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa: Jaettu ymmärrys työn murroksesta 3.10.2017 Paula Laine Johtaja, ennakointi ja strategia Sitra
LisätiedotLapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut
Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteistyötä ja vastuullisuutta rakennetyöttömyyden nujertamiseksi Avauspuheenvuoro
LisätiedotGlobaali keskinäisriippuvuus kasvavat jännitteet
Kestävyyskriisi nyt! Globaali keskinäisriippuvuus ja kasvavat jännitteet Teknologia muuttaa kaiken Megatrendit Suomen täyttäessä 100-vuotta maailma on epävarmuuden tilassa. Miltä huominen pohjolassa
LisätiedotRAKLIn strategia vastaa toimintaympäristön muutoksiin
RAKLIn strategia vastaa toimintaympäristön muutoksiin Kiinteistö- ja rakennusalasta vetovoimaa Keski-Suomeen Jyväskylä 13.1.2016 Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen, RAKLI ry Murroskartta Kaupan murros
LisätiedotYhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset
Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän
LisätiedotHäme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä!
Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Hämeen parasta kehittämistä! Järjestöfoorum 4.9.2017 Riihimäki Maakunnan suunnittelujärjestelmään kuuluvat -maakuntasuunnitelma, -alueiden käytön suunnittelua ohjaava
LisätiedotElinkeinopoliittinen ohjelma luonnos kommenteille
Elinkeinopoliittinen ohjelma luonnos kommenteille Salon kaupunki Elokuu 2018 Salon kaupungin visio, perustehtävä ja arvot Salo joka päivä parempi Perustehtävä: Salon kaupunki kehittää alueensa elinvoimaa,
LisätiedotSuomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi
Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,
LisätiedotMAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA
7.3.2017 MAAKUNTAOHJELMAN 2018 2021 LAADINTA Maakuntaohjelmat laaditaan nyt voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti, mutta laadinnan yhteydessä seurataan maakuntauudistuksen etenemistä ja otetaan se huomioon
LisätiedotTampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen
Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Seudullinen ilmastostrategia hyväksytty kunnissa 2010 seutu Suomen kärkitasoa päästöjen vähentämisessä vähennys vuosina 1990 2030
LisätiedotNordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa
Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS
MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu
LisätiedotUUDEN TYÖN MARKKINA Ehdotus edistyksellisemmän työn markkinan luomiseksi Suomeen
UUDEN TYÖN MARKKINA Ehdotus edistyksellisemmän työn markkinan luomiseksi Suomeen Timo Lindholm / Sitra 22.8.2017 Lähtökohdat - Globaalit ilmiöt muokkaavat työelämää hävittävät ja luovat töitä. - Työn murroksen
LisätiedotEspoon Avoimen osallisuuden malli
Espoon Avoimen osallisuuden malli Avoimen osallisuuden malli - mistä on kysymys? Kaupunkien kilpailukyky perustuu yhä tiiviimpään kumppanuuteen sekä alueen toimijoiden että muiden kaupunkien välillä.
LisätiedotSuomen täyttäessä 100-vuotta maailma on epävarmuuden tilassa. Miltä huominen pohjolassa näyttää?
Suomen täyttäessä 100-vuotta maailma on epävarmuuden tilassa. Miltä huominen pohjolassa näyttää? Reaktiomme seuraavaan kolmeen trendiin määrittelee pohjoismaisen mallin suunnan. TYÖN JA TOIMEENTULON ARVOITUS
LisätiedotNYKYINEN SUUNTA. edellytykset. vaikutukset
NYKYINEN SUUNTA Joukkoliikenteen uudet mobiilipalvelut helpottavat matkustamista Luonto ja virkistysreitit ovat suosittuja liikkumispaikkoja Auto on kätevin tapa liikkua. Kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteelläkin
LisätiedotMonialainen hyvinvoinnin edistäminen tulevaisuuden kunnan menestystekijänä
Monialainen hyvinvoinnin edistäminen tulevaisuuden kunnan menestystekijänä Ville Nieminen, projektipäällikkö, Kuntaliitto @ViVaNieminen 1. Hyvinvoinnin edistäminen indikaattoreista toimenpiteisiin 2. Hyvinvointiennakointi
LisätiedotPirkkalan kunnan strategia
Pirkkalan kunnan strategia 2018 2022 Missio Miksi olemme olemassa? Yhdessä Pirkkalan parhaaksi Kunta on kuntalaisia varten; elinmahdollisuudet, hyvä elämän laatu, tulevaisuuden rakentaminen, paikkakunnan
LisätiedotToimiva kaupunki. Anni Sinnemäki
Toimiva kaupunki Anni Sinnemäki 23.11.2017 Anni Sinnemäki Apulaispormestari, Kaupunkiympäristön toimiala 24.11.2017 Anni Sinnemäki 2 Maailman toimivin kaupunki Helsingin strategia vuosille 2017-2021 24.11.2017
LisätiedotSoteuttamo on sosiaali- ja terveysalan uudistamisen ja verkostojen kehittämisen työkalupakki.
Mikä? Soteuttamo on sosiaali- ja terveysalan uudistamisen ja verkostojen kehittämisen työkalupakki. Soteuttamot ovat avoimia tapahtumia, joissa yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin palveluntuottajat
LisätiedotIisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari
Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö
LisätiedotUudenmaan tulevaisuustarkastelu
Uudenmaan tulevaisuustarkastelu Toimintaympäristön skenaariot 2050 Kimmo Kivinen, Katja Kolehmainen, Nette Lehtinen, Lotta Takala Capful Oy Juha Eskelinen, Olli-Pekka Hatanpää, Lauri Kuukasjärvi, Liisa
LisätiedotKirkkonummen kuntastrategia
KIRDno-2017-952 Kirkkonummen kuntastrategia Tähän tarvittaessa otsikko 2018 2021 Kv 18.12.2017 91: Kirkkonummen kuntastrategia 2018 2021 Kirkkonummen arvot Rohkeus tarkoittaa meille ennakkoluulottomuutta
LisätiedotMenestys rakennetaan sydämellä ja elinvoimalla. Laukaan kunnan strategia
Menestys rakennetaan sydämellä ja elinvoimalla. Laukaan kunnan strategia 2017 2021 SISÄLTÖ 4 Arvot 6 Slogan 8 Strategiakartta Missio Visio Strategia 10 Kärkiteemat Laukaassa 14 Tavoitteet, seuranta & mittaaminen
LisätiedotSiksi nyt on tärkeää. On mahdollista että: TYÖN JA TOIMEENTULON ARVOITUS. Työ muuttuu mutta sitä on runsaasti ja palkkatyötä riittää kaikille.
TYÖN JA TOIMEENTULON ARVOITUS Työn maailma on tuntemattoman äärellä: automatisaatio, robotisaatio, keinoäly ja digitaaliset alustat muokkaavat eri aloja teollisuudesta hoivaan ja tietotyöhön. Todennäköisesti
LisätiedotKohti seuraavaa sataa
Kohti seuraavaa sataa Suomen keskeiset kysymykset 2020-luvulla 8.12.2017 POSTERINÄYTTELYN TULOKSIA Keskeiset kysymykset TOP 10 Miten irtikytketään hyvinvointi luonnonvarojen kestämättömästä käytöstä ja
LisätiedotTampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta
Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti 25.4.2017 Johtaja Teppo Rantanen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset uudelle strategialle
LisätiedotTRAFI sidosryhmätapaaminen
TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä
LisätiedotIisalmen kaupunkistrategia Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto
Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Kaupunginhallitus 27.11.2017 Kaupunginvaltuusto 4.12.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki VETOVOIMA JA KASVU TOIMIVA KAUPUNKIYMPÄRISTÖ JA RAKENTAMINEN Strategiset
LisätiedotMAAS-PALVELUT JA KAUPUNKIKEHITTÄMINEN -KLINIKAN TULOSSEMINAARI Pirkko Airaksinen, Vastuullisuuspäällikkö
MAAS-PALVELUT JA KAUPUNKIKEHITTÄMINEN -KLINIKAN TULOSSEMINAARI 10.4.2019 Pirkko Airaksinen, Vastuullisuuspäällikkö Tätä me olemme Yksi Suomen suurimmista kiinteistösijoitusyhtiöistä Omistamme, vuokraamme
LisätiedotSOTEUTTAMO Inspiraatiopuheenvuoro Anne Kangas Yrittäjä, toimitusjohtaja, KTM
SOTEUTTAMO 2.0. 22.1.2019 Inspiraatiopuheenvuoro Anne Kangas Yrittäjä, toimitusjohtaja, KTM Yritysesittely Hoitokoti Päiväkumpu -konserni perustiedot Tarjoamme asiakkaillemme laadukkaita, elämäniloa ja
LisätiedotElinkeino-ohjelman painoalat
Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin
LisätiedotLausunto tulevaisuusvaliokunnalle asiassa VNS 6/2017 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa Jaettu ymmärrys työn murroksesta
Lausunto tulevaisuusvaliokunnalle asiassa VNS 6/2017 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa Jaettu ymmärrys työn murroksesta 7.11.2017 Paula Laine Johtaja, ennakointi ja strategia Sitra TYÖN JA
LisätiedotMINKÄLAISESSA KUNNASSA ELÄMME TULEVAISUUDESSA? Eija Säilä Lead Auditor Kuntatalo 1.12.2015
MINKÄLAISESSA KUNNASSA ELÄMME TULEVAISUUDESSA? Eija Säilä Lead Auditor Kuntatalo 1.12.2015 MUUTOKSET KUNTAKENTÄLLÄ SUUREMPIA KUIN AIKOIHIN Sote-uudistus, kuntalaki, maahanmuutto, talous, kokeilut ym..
LisätiedotHyvinvointia ja kilpailukykyä hyvillä yhteyksillä
Hyvinvointia ja kilpailukykyä hyvillä yhteyksillä Miten Suomi säilyttää kilpailukykynsä muuttuvassa maailmassa? Digitalisaatio Kaupungistuminen ja älykäs maaseutu Teknologinen kehitys Ilmastonmuutos Suomesta
LisätiedotSuunittelujärjestelmän tulevaisuus kommenttipuheenvuoro kaupunkiseutujen roolista
Suunittelujärjestelmän tulevaisuus kommenttipuheenvuoro kaupunkiseutujen roolista Suomi kaupungistuu kaupungistuuko Suomi Kalasataman Kellohalli, Helsinki Anne Jarva Tulevaisuuden kuntaan kohdistuu monia
LisätiedotTulevaisuuden kunta -hanke Parlamentaarinen työryhmä. 8.4.2016 Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto
Tulevaisuuden kunta -hanke Parlamentaarinen työryhmä 8.4.2016 Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto Tulevaisuuden kunta visiotyö Parlamentaarinen työryhmä Kevät 2016 OLEMME TÄSSÄ Muutokset mahdollisia Käynnistys
LisätiedotTULEVAISUUDEN VAIHTOEHDOT VUOTEEN 2050
TULEVAISUUDEN VAIHTOEHDOT VUOTEEN 2050 Teollisuuden Metsänhoitat - Kesäopintopäivät 16.8.2017 Metsä Group, Revontulenpuisto 2 C, Espoo Kimmo Kivinen ROHKEUTTA KOHDATA EPÄVARMUUS Rohkeus on valinta halu
LisätiedotKT:n työmarkkinaseminaarin tietoiskut
KT:n työmarkkinaseminaarin 12.9.2018 tietoiskut KT tukee työnantajia sote- ja maakuntauudistuksessa, neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas, KT Työn murros, johtava työelämän kehittämisen asiantuntija,
LisätiedotEnnakoiva ja tiedolla johdettu kunta työpajan tulokset. USO 5 Uuden sukupolven organisaatiot
Ennakoiva ja tiedolla johdettu kunta 27.3.2019 - työpajan tulokset USO 5 Uuden sukupolven organisaatiot 2019-2020 Tuula Jäppinen, innovaatio-asiantuntija @Tujappi 27.3.2019 Viisi tärkeintä muutosajuria
LisätiedotRajapinnoista yhdyspintoihin - mitä ne ovat ja miten niitä johdetaan? Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto
Rajapinnoista yhdyspintoihin - mitä ne ovat ja miten niitä johdetaan? Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto 14.9.2016 Rajapinnan/yhdyspinnan määrittelyä 1. Raja-/yhdyspinnalla tarkoitetaan kahden
LisätiedotTervetuloa demokratiaverkoston seminaariin! Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT, dosentti
Tervetuloa demokratiaverkoston seminaariin! 24.11.2016 Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT, dosentti Kolme näkökulmaa tulevaisuuden kuntaan 1. Tulevaisuuden kunta - kärkihanke Kuntaliitto huolehtii
LisätiedotTulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus
Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita
Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse
LisätiedotKatse asiakaskokemuksen tulevaisuuteen. Demos Helsinki Satu Korhonen
Katse asiakaskokemuksen tulevaisuuteen Demos Helsinki Satu Korhonen satu.korhonen@demoshelsinki.fi Twitter @satu_koo Demos Helsinki on riippumaton yhdistysmuotoinen ajatushautomo. Tavoitteenamme on kestävämpi
LisätiedotValtioneuvoston tulevaisuusselonteko työn murroksesta. 11/2018 Kaisa Oksanen VNK
Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko työn murroksesta 11/2018 Kaisa Oksanen VNK Tunnistaa ja nostaa esiin tulevan päätöksenteon kannalta tärkeitä ja huomiota vaativia asioita Rakentaa pitkän aikavälin
LisätiedotTervetuloa kuntien tulevaisuuden tekijät!
Onnistuva Suomi tehdään lähellä Tervetuloa kuntien tulevaisuuden tekijät! Kuntien Tulevaisuusfoorumi 10.4.2018 Timo Reina, varatoimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Löytävätkö kunnat roolinsa uudelleen?
LisätiedotPerustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina
Perustehtävä ja arvot Kajaani luo asukkaille, yrityksille ja yhteisöille hyvinvointia, turvallisuutta, sujuvaa arkea sekä menestymisen edellytyksiä. Arvojamme ovat oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus, turvallisuus,
LisätiedotKaupunkistrategia
Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia
LisätiedotJatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?
Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit
LisätiedotFiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen
Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten
LisätiedotÄlykkäitä tekoja Suomelle
Älykkäitä tekoja Suomelle Teknologiateollisuuden tavoitteet hallituskaudelle 2019-2023 TekojaSuomelle.fi Teknologiateollisuus Suomen merkittävin elinkeino 51 % Suomen viennistä 310 000 ihmistä työskentelee
LisätiedotMAL-VERKOSTON STRATEGINEN VIITEKEHYS
MAL-VERKOSTON STRATEGINEN VIITEKEHYS 2019-2022 ELÄVÄT ASEMANSEUDUT Fiksu Assa kehitysalusta Asemanseutujen digihack (palvelut) Asemanseutujen maankäyttö KAUPUNKISEUDUILLE ELINVOIMAA JA KILPAILUKYKYÄ ASUMINEN
LisätiedotVastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia
Vastuullinen ja rohkea Säkylä Säkylän kuntastrategia Kunnanhallitus 21.11.2016 Kunnanhallitus 29.11.2016 Kunnanvaltuusto 12.12.2016 SISÄLLYS Esipuhe 1 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 5 2 VISIO 2030 6 3 STRATEGISET
LisätiedotKirkkonummen kuntastrategia
Kirkkonummen kuntastrategia Tähän tarvittaessa otsikko 2018 2021 Kuntakehitysjaosto 14.11.2017 Ehdotus kunnanhallitus 27.11.2017 Kirkkonummen arvot Rohkeus tarkoittaa meille ennakkoluulottomuutta kokeilla
LisätiedotVaalan kuntastrategia 2030
Vaalan kuntastrategia 2030 Mikä on kuntastrategia? Kuntastrategiassa kunnanvaltuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Strategisen suunnittelun tarkoituksena on etsiä
LisätiedotSatakunnan maakuntaohjelma
Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen
LisätiedotIlmastonmuutos ja työelämä
Ilmastonmuutos ja työelämä 23.11.2016 Reija Ruuhela Ilmastoasiantuntija Ilmastokeskus Tammi-syyskuu 2016 mittaushistorian lämpimin 23.11.2016 WMO / NOAA 2 Ilmaston lämpeneminen riippuu meistä KHK päästöt
LisätiedotClick to edit Master title style
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotKohti sisäisen turvallisuuden strategiaa
Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Ratkaisujen Suomi - Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015 Suomi on maailman turvallisin maa asua, yrittää ja tehdä työtä. Sisäisen
LisätiedotPOKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma
POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi
LisätiedotTalous ja työllisyys
Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:
LisätiedotPerustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina
Perustehtävä ja arvot Kajaani luo asukkaille, yrityksille ja yhteisöille hyvinvointia, turvallisuutta, sujuvaa arkea sekä menestymisen edellytyksiä. Arvojamme ovat oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus, turvallisuus,
LisätiedotKokeilut uudistusten vauhdittajana
Kokeilut uudistusten vauhdittajana Varatoimitusjohtaja Timo Reina, Suomen Kuntaliitto Kuntakokeilujen loppuseminaari 22.3.2017 Miksi kokeiluja tarvitaan? Toimintaympäristön muutosvoimakkuuden kasvu johtamisen
LisätiedotClick to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotClick to edit Master title style
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotTulevaisuusfoormi: Hyvinvointi-työpaja
Tulevaisuusfoormi: Hyvinvointi-työpaja Ville Nieminen, projektipäällikkö, Kuntaliitto @ViVaNieminen Ohjelma Avaussanat Ville Nieminen, projektipäällikkö Kuntaliitto Hyvinvoinnin seuraava erä Paula Laine,
LisätiedotKUNTASTRATEGIA
KUNTASTRATEGIA 2018 2021 Arvot IHMISLÄHEINEN VASTUULLINEN AKTIIVINEN Visio KARSTULA ON ELINVOIMAINEN KUNTA, JOSSA IHMISTEN ON HYVÄ ELÄÄ JA YRITYSTEN MENESTYÄ! Palvelut ja hyvinvointi IHMISTÄ LÄHELLÄ Karstunen
LisätiedotPOHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI
POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA 2014-2017: MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI 20.3.2014 Pohjois-Pohjanmaan visio 2040 Pohjoispohjalaiset tekevät tulevaisuutensa Pohjois-Pohjanmaa
LisätiedotTUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI
TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei
LisätiedotForesight Friday Kohti jaettua ymmärrystä suomalaisen työn tulevaisuudesta
Foresight Friday 3.3.2017 Kohti jaettua ymmärrystä suomalaisen työn tulevaisuudesta #FSightFriday #ennakointi #tulevaisuudentyö @Tyontulevaisuus @VTTFinland @Ennakointi @SitraFund Ohjelma Tulevaisuusselonteko
LisätiedotVetovoimaa ja osaamista Live Delphin yhteenveto
Vetovoimaa ja osaamista Live Delphin yhteenveto Kuopio 1.11.2017 TODENNÄKÖISYYS 1. Vetovoimaisuus -teesi: Vuonna 2025 useampi kuopiolainen käy töissä seutukunnissa, kuin sieltä käydään töissä Kuopiossa.
LisätiedotTulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat
Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien
LisätiedotSuomen on sopeuduttava ilmastonmuutokseen. Suomen kestävän kehityksen toimikunta Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen
Suomen on sopeuduttava ilmastonmuutokseen Suomen kestävän kehityksen toimikunta 22.4.2014 Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen 1. Ilmastossa tapahtuneet muutokset ovat jo vaikuttaneet sekä luontoon
LisätiedotEURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Uuden kuntalain mukaiset täydennykset Valtuusto /84
EURAN KUNTASTRATEGIA 2020 voimaan 1.9.2016 Uuden kuntalain mukaiset täydennykset Valtuusto 4.12.2017/84 Kuntastrategia Kuntalaki (410/2015) 37 Kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää
LisätiedotKUNTASTRATEGIA
KUNTASTRATEGIA 2017 2021 KUNTASTRATEGIA KUNNAN TOIMINNAN OHJENUORANA MERKITYS JA OHJAUSVAIKUTUS Kuntalain (410/2015) 37 :n mukaan kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030
Maa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030 Uusiutuva Suomi mahdollisuuksien maailma Monet nyt itsestään selvinä pitämämme asiat ovat ainutlaatuisia. Puhdas ruoka ja vesi ovat tulevaisuudessa elintärkeintä
LisätiedotMIKKELIN STRATEGIA Yhdessä teemme Saimaan kauniin Mikkelin
Kaupunginhallitus 8.1.2018 Liite 1 7 MIKKELIN STRATEGIA 2018-2021 Yhdessä teemme Saimaan kauniin Mikkelin Strategisesta ajattelusta käytännön tekoihin Miten teemme yhteisestä visiosta totta? Arvokirjan
LisätiedotRistijärven kuntastrategia
Ristijärven kuntastrategia 2018-2030 Johdanto Kuntastrategiassa esitetään Ristijärven kunnan tavoitteet kaudelle 2018-2030. Kuntastrategian tavoitteet tarkennetaan vuosittain arvioitaviksi toimenpiteiksi
LisätiedotKärkölän kunnan KH KV KÄRKÖLÄN KUNTA puh Virkatie Järvelä
Kärkölän kunnan KH 4.9.2017 KV 18.9.2017 KÄRKÖLÄN KUNTA puh. 044 770 2200 karkolan.kunta@karkola.fi Virkatie 1 16600 Järvelä www.karkola.fi KÄRKÖLÄN STRATEGIA Sisällys VISIO... 3 ARVOT... 3 STRATEGIAN
LisätiedotMuuttuva työelämä millainen on työelämän tulevaisuus?
Muuttuva työelämä millainen on työelämän tulevaisuus? Hanna Kankainen, työkykyjohtaja, Varma 21.9.2017 Työ 2040 Skenaarioita työn tulevaisuudesta Työ 2040 Demos Helsingin ja Sitran yhteistyöhanke Kumppaneina:
LisätiedotLAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN
LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.
LisätiedotKV-verkostot tunturissa Megatrendit & Ratkaisu 100 Suomi pärjää vain osaamiselle
KV-verkostot tunturissa Megatrendit & Ratkaisu 100 Suomi pärjää vain osaamiselle Kalle Nieminen, Sitra @nieminenkalle Miten haaste on valittu? 1. 2. 3. Kysyimme suomalaisilta, mikä haaste Suomen on ratkaistava?
LisätiedotH U O LT O VA R M U U D E N S K E N A A R I O T JA P R O S E S S I
H U O LT O VA R M U U D E N S K E N A A R I O T JA P R O S E S S I O S A 1 2 S K E N A A R I O P R O J E K T I N F O K U S H U O L T O V A R M U U D E N S K E N A A R I O T 2 0 3 0 1. Miten turvaamme yhteiskunnan
LisätiedotLiikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio
Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos 1/3 Kuntatalouden paineet
LisätiedotEnergia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes
Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto
Lisätiedot