Yhteisöllisyys ikääntyneiden asumisessa esimerkkejä Suomesta ja muualta

Transkriptio

1 Ikääntyneiden asumisratkaisut , Helsinki, Ympäristöministeriö, Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Yhteisöllisyys ikääntyneiden asumisessa esimerkkejä Suomesta ja muualta O Jolanki, Dosentti, Tampereen yliopisto & Jyväskylän yliopisto

2 ASUVA Asumisen uudet vaihtoehdot ja hyvä vanhuus / 6/2016 4/2017 VN-TEAS hanke, ohjausryhmä: YM, ARA, TEM, THL, VM Hankkeen toteuttajat: Tampereen yliopisto, terveystieteet Outi Jolanki, FT, Dosentti (hankkeen johtaja) & Tiina Räsänen, tutkija Tutkimus- ja kehittämiskeskus GeroCenter, Jyväskylä Riku Nikander, johtaja & Outi Teittinen, hankekoordinaattori Ikäinstituutti, Helsinki Päivi Topo, johtaja & Erja Rappe,vanhempi tutkija & Jere Rajaniemi, tutkija & Anne Honkanen viestintäkoordinaattori Jyväskylän yliopisto, yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Teppo Kröger, professori & Emilia Leinonen, tutkija

3 Tausta ja tavoitteet ASUVA-hankkeessa tavoitteena oli kartoittaa a) yhteisöllisyyttä asuinalueilla edistäviä toimintamalleja ja käytäntöjä, sekä b) yhteisöllistä asumista edistäviä asumisen malleja (ml.hoivaasuminen sekä muistisairaille tarkoitetut asumismallit) Suomessa ja ulkomailla Sekä selvittää yhteisöllisyyden yhteyksiä hyvinvointiin Menetelminä: kirjallisuuskatsaukset, tapaustutkimukset: eri toimijoiden haastattelut, ryhmäkeskustelut, kyselyt, havainnointi, valokuvat Loppuraportti: Asumisen yhteisöllisyys ja hyvä vanhuus, Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 47/2017

4 Mitä yhteisöllisyys on parhaimmillaan? Yhteenkuuluvuus, keskinäinen kunnioitus, luottamus ja turvallisuuden tunne Vastavuoroisuus - vertaistuki ja -apu, toisiltaan oppiminen Yhteistä toimintaa ja yhdessäoloa, myös velvollisuuksien hyväksymistä ja vastuun ottamista toiminnasta Tasa-arvoisuus ja osallisuus kaikilla mahdollisuus osallistua toiminnan suunnitteluun ja päätöksentekoon Lehtonen 1990, Kangaspunta ym. 2011, Haatainen 2004; Hautamäki ym. 2005, Hyyppä 2005

5 Uusyhteisöllisyys -globaalit ja lokaalit yhteisöt globalisaatio ja digitalisaatio eivät hävittäneet paikallisyhteisöjä, vaan paikallisuuden merkitys korostunut globalisaation myötä - yksilöllinen yhteisöllisyys halutaan valita millaiseen toimintaan osallistutaan, milloin ja kuinka intensiivisesti Kangaspunta ym Jolanki

6 Tapaustutkimukset Yhteisöllistä asumista: Ilona-talot, Jaso, Jyväskylä Kotisatama, Aktiiviset seniorit, Helsinki t Kampje, Habion, Loenen aan de Vecht, Hollanti Humanitas Deventer, Hollanti Yhteisöllisyys asuinalueilla: Lähitoritoiminta, Kuuselakeskus, Härmälä, Tampere Korttelikerho- ja pysäkkilenkkitoiminta, Lahti Taloyhtiöiden liikuntaryhmät, Hämeenlinna & Nurmes Yhteisöllistä palveluasumista & asumispalveluja ml. muistisairaille suunnatut palvelut Juuan Hoito ja hoiva, Juuka Sipoon kunnan asumispalvelut, Sipoo Camilio Golgi Geriatric Institute, Milano, Italia Alterzentrum, Gibeleich, Sveitsi Reusspark, Niederwil, Sveitsi Perhehoito Suomessa Perhehoito Englannissa: PossAbilities, Heywood/Abraham Moss Centre, Shared Livesscheme/ Greater Manchester, Englanti Ikäystävällinen kaupunki - Manchester Age Friendly City Programme, UK Naapurustoavun malli - Village to Village Movement, USA Vapaaehtois- ja vertaisverkostot - Kumppanuuskeskus, Oulu

7 Millaisin keinoin yhteisöllisyyttä luodaan asumisessa ja asuinalueilla?

8 Paikallisuus ja asukaslähtöisyys toiminnan lähtökohta on asukkaiden tarpeet ja toiveet. Asukkaat keskeisiä toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa. Seniorien (48+) asumisyhteisö Kotisatama, Helsinki, kerrostalo, Työryhmä valmistaa illallista yhteiskeittiössä. Asumisyhteisössä asukkaat vastaavat rakennuttamisesta, muiden asukkaiden rekrytoinnista, hallinnoinnista, työtehtävistä, toiminnasta. Säännölliset asukastapaamiset, tietyt tehtävät pakollisia. perustahan tälle kaikelle on se, et me tehdään näitä arkitöitä yhdessä sehän se kaikkien eniten yhdistää me on annettu sitoumus

9 Yhteinen toiminta ja yhteiset tilat keskiössä elämästä tuli aktiivista Yhteistä toimintaa on paljon osallistujien toiveiden mukaan. Kotisataman monitoimitila toimii kokoustilana, takkahuoneena, juhlatilana ja harrastusryhmien kokoontumistilana. Esteettömät sisätilat mahdollistavat kaikkien osallistumisen yhteiseen toimintaan.

10 Esteettömyys ja yhteisöllisyys käyvät käsikädessä Yhteisöllistä senioriasumista (+55) Ilona-talo, Huhtasuo, Jyväskylä (aso). Ensimmäiset talot Huhtasuo (2014&2015), Kuokkala (2 taloa) 2016, tulossa Vaajakoskelle ja Palokkaan. Osallistuminen yhteiseen toimintaan vapaaehtoista, osa-aikainen toiminnanohjaaja, hallinnoinnista vastaa Varttuneiden asumisoikeusyhdistys Jaso. Talojen sijainti lähellä palveluja, esteettömät sisä- ja ulkotilat, yhteispihat moneen käyttöön (lasten leikkitila, grillikatos, istuimia).

11 Asukastoimikunta huolehtii kiinteistön ylläpitoon liittyvistä asioista, asukasilloissa suunnitellaan ja kehitetään talon toimintaa Viljelylaatikoita Ilona-talon pihalla, Huhtasuo, Jyväskylä. Yhteistä toimintaa (päiväkahvit, retket, tapahtumat, juhlat), ja pienempiä harrastusryhmiä. Yhdessä ostettuja palveluja (siivous, ateriat). tunnen kuuluvani joukkoon ja sehän on kai yhteisöllisyyden tarkoitus voi olla tekemässä ja menemässä yhdessä muiden kanssa. Toisaalta silloin kun haluaa toimintaa yksin tai puolison kanssa, voi tehdä niin.

12 Muuttuvat asumispalvelut yhteisöllisyyttä alueellisten toimijoiden yhteistyöllä ja avaamalla senioritalojen tiloja ja toimintaa ulospäin Asumispalveluja tarjoava yhteiskunnallinen yritys Habion, 70 kohdetta eri puolilla Hollantia, kuvassa t Kampje, Loenen aan de Vecht. Asumispalvelut asukkaille (hoivapalvelut yksityinen yritys), alueen toimijoiden kanssa suunnitellaan yhteistoimintaa asukastapaamisissa. Paikallisia ratkaisuja toimintaan ja tilojen yhteiskäyttöön kaupungin sivukirjasto sijoitettuna t Kampje:n käytävätiloihin, kaupunki maksaa pientä vuokraa ja kirjastovirkailijan palkan.

13 Senioritalon ja muun asumisen rajoja häivytetään rakentamisratkaisuilla madalletaan yhteistyön kynnystä, luodaan asukkaille osallisuuden kokemus Ruokasalin ikkunat avautuvat pihalle, puistoon, lähikadulle ja muuhun asutukseen päin, t Kampje, Jolanki 2017 Loenen aan de Vecht 13

14 Matalan kynnyksen alueellista toimintaa - taloyhtiöiden liikuntaryhmät (Hämeenlinna ja Nurmes), ikäkorttelitoiminta (Lahti) ja pysäkkilenkit (Lahti) Jere Rajaniemi, Ikäinstituutti Ryhmät vastaavat esim. liikunnallisten tarpeiden ohella sosiaalisiin tarpeisiin sekä tukevat iäkkäiden ihmisten kotona asumista. Ryhmät toteutetaan yhteisöllisesti: liikuntatoimi, sosiaali- ja terveystoimi, taloyhtiöt, järjestöt, yrittäjät, vapaaehtoiset, iäkkäät asukkaat ym. Että monelle ikäihmiselle sehän tulee se kerrostaloon muutto vasta myöhäsessä vaiheessa. Omakotitalossa et pärjää ja sä et tunne ketään tai ehkä sä muutat samalle paikkakunnalle, missä lapset on ja sul ei oo mitään verkostoa. Niin tää taloyhtiötoiminta on sillai tavallaan avannut sen mahdollisuuden siinä niin lähellä siihen tutustumiseen ja ystävien saamiseen. Ryhmät ovat kevyesti toteutettavissa ja toimintaa voidaan muokata paikallisten voimavarojen mukaan. Ikäkorttelitoimintaa Lahdessa

15 Muuttuva palveluasuminen yhteisöllisyyttä monisukupolvisuuden, monitoimijaisen yhteistyön ja pienten innovaatioiden avulla Humanitas Deventer, Hollanti. Palvelutalo, jossa asuu 6 opiskelijaa ja 160 asukasta. Toiminnassa mukana paljon vapaaehtoisia, tiloissa toimii myös järjestöjä ja yksityisiä yrityksiä. Yhteisökoordinaattori linkki eri toimijoiden välillä. Opiskelijat asuvat ilmaiseksi, heidän tehtävänään olla hyvä naapuri ts. tekemisissä muiden asukkaiden kanssa. Kuvassa yksi opiskelija-asukkaista Soren hakee kahvia automaatilta toiselle asukkaalle kahviautomaatti joka kerroksessa keräsi ympärilleen asukkaita..

16 Myös palveluasumisessa asukkailla mahdollisuus vaikuttaa asuinympäristöönsä ja sen toimintaan Humanitas, Deventer. Jokaisessa kerroksessa omat oleskelutilat, joiden sisustamisesta päättävät asukkaat ja ko.kerroksen työntekijät yhdessä. Jokaisella kerroksella oli siten oma persoonallinen ilmeensä. Sisustusratkaisuissa hyödynnettiin kaupungin historiaa, kuvien ja kuvatapettien avulla.

17 Palvelutalon tilojen avaaminen ulospäin & viherhoiva (green care) yhdistyvät yhteisöpuutarhassa Humanitas, Deventer, yhteisöpuutarha avoinna palvelutalon ja ympäröivän asuinalueen asukkaille, aluetta kiertää tasainen helppokulkuinen käytävä.

18 Muuttuva palveluasuminen Suomessa Palvelutaloista alueellisia yhteisöllisiä toimintakeskuksia Tarjotaan tiloja ja harrastustoimintaa talojen ulkopuolisille asukkaille, järjestöille, yhdistyksille, pyritään luomaan mahdollisuuksia eri-ikäisten kohtaamiseen Esimerkkinä Tampere, Lähitori-malli Kuuselakeskus, Härmälän Lähitoritoiminta Pirkanmaan Senioripalvelut Oy (Tampereen vanhuspalveluyhdistys) tarjoaa palveluasumista sekä alueen asukkaille toimintaa ja tiloja käytettäväksi Lähitoritoiminta sisältyy palvelusopimukseen kaupunki edistää yhteisöllistä toimintaa

19 Kuuselakeskus, Härmälä, ala-aulassa päiväkodin ja palvelutalon tilat lomittuvat spontaanit kohtaamiset mahdollisia

20 Lähitoritoiminnan sisältöä Kuuselakeskuksessa Kuukausittain on kymmeniä erilaisia tapahtumia Kävijöitä ~ /kk Toimintaa talon ja alueen asukkaille - tapahtumia, harrastusryhmiä, juhlia ym. Tilat ulkopuolisten käytössä esim. urheiluseura, tanssiryhmä Monisukupolvinen toiminta (päiväkoti samoissa tiloissa, harrastusryhmiä eriikäisille) Monitoimijainen yhteistyö, mukana työntekijät, asukasyhdistykset, järjestöt, oppilaitokset, seurakunta Osallistava ote suunnittelu ja toteutus asukkaiden, vapaaehtoisten, työntekijöiden ja talon ulkopuolisten toimijoiden yhteistyönä Vapaaehtoiset tärkeitä toimijoita avustajina, toiminnan vetäjinä ja tiedottajina omille verkostoilleen

21 Yhteisöllisyys tukee myös muistisairaiden toimintakykyä ja hyvinvointia Erja Rappe & Päivi Topo, Ikäinstituutti Fyysisen ympäristön yhteisöllisyyttä tukevat liikkumisen mahdollisuudet ja houkuttelevuus ulospääsy helppoa, esteettömyys, viihtyisyys, helposti hahmotettava ympäristö, päivittäisen ulkoilun mahdollistava lähiympäristö Tavanomaisten arjen askareiden tekeminen yhdessä muiden ja työntekijöiden kanssa kuntouttaa ja auttaa säilyttämään entisen elämänrytmin Palvelutalojen yhteistyö alueen muiden asukkaiden kanssa ja yhteiset tapahtumat lisäävät palvelutalon asukkaan osallisuuden kokemusta, ja tuttuus hälventää muistisairauden stigmaa ulkopuolisten silmissä

22 Tilat ja toiminta tukevat yhteisöllisyyttä ja muistisairaiden ihmisten tarpeita: Villa Tapiola

23 Paikallista viherhoivaa: Juuan Hoito ja Hoiva Oy

24 Yhteisöllisyys syntyy läheisyydestä ja rohkeudesta jatkaa normaalia elämää: Sipoon kunta

25 Yhteenvetoa

26 Yhteisöllinen toiminta edistää hyvinvointia Yhteinen toiminta lisää sosiaalisia kontakteja ja vuorovaikutusta, tarjoaa mielekästä tekemistä tutustuttaa asukkaita toisiinsa, tuttuus vahvistaa turvallisuuden tunnetta ja lisää keskinäistä luottamusta tuttuus lisää yhteisyyden tunnetta, ja helpottaa vastavuoroista avun pyytämistä ja antamista yhdessä eri tekijät vähentävät yksinäisyyttä ja turvattomuutta, sekä lisäävät koettua hyvinvointia ja kokemusta osallisuudesta

27 Millä keinoin yhteisöllisyyttä asuinalueilla rakennetaan? Vaatii usein ajattelu- ja toimintatapojen (työkulttuurien) muutosta: Asukaslähtöinen toiminta, osallistavan kanssasuunnittelun periaatteiden hyödyntäminen Monen toimijan yhteistyö (kansalaiset, järjestöt, kuntatoimijat, järjestöt, asukasyhdistykset, yritykset, seurakunnat) Yhteiset ja esteettömät sisä- ja ulkotilat ovat tärkeitä Paikalliset ratkaisut paikallisiin olosuhteisiin ja paikallisten asukkaiden ja muiden toimijoiden vahvuuksia hyödyntäen

28 Eri toimijoiden roolit yhteisöllisen asuinalueen luomisessa Julkisten toimijoiden rooli tukea, mahdollistaa, tuoda jatkuvuutta Lainsäädäntö, tonttipolitiikka, rahoitus (toiminta-avustukset ym.) Alue- ja kaupunkisuunnittelu Myös vanhempien asukkaiden mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa oman asuinalueensa toimintaan koetaan omaksi ja sitoudutaan toimintaan Jolanki

29 Yhteistyö on voimaa!