Valtakunnallisia linjauksia ikääntyneiden ja erityisryhmien asumisessa

Transkriptio

1 Valtakunnallisia linjauksia ikääntyneiden ja erityisryhmien asumisessa Kotka Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

2 Ikääntyneiden asumistilanne maassamme 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2016 lopussa STM ja Kuntaliitto suositus (2013) Vuonna 2017 Asui kotona =tavallisissa asunnoissa 90,9 % % (pääosin omistusasunnoissa) Tehostetussa palveluasumisessa 7,3 %? 6-7 % Vanhainkodeissa tai terveyskeskusten pitkäaikaispaikoilla (=laitoshoidossa) 1,7% 2-3% Lähde: THL, Sotkanet,

3 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Tavoitteita mm. parantaa ikääntyneiden asumisoloja ja kiinnittää huomiota asumisen kysymykseen laajemminkin tukea ikääntyneiden omaa varautumista ja ennakointia vahvistaa kuntien toimintaa ikääntyvän väestön asumisen edistämisessä. Ohjelman pääteemat A.Ennakointi ja varautuminen B. Esteettömyyden parantaminen ja asuntojen korjaaminen C. Asuntojen laatu ja asumisratkaisujen monipuolisuus D. Asumisen, palvelujen ja asuinympäristön kokonaisuus 3

4 Keskeiset toimijat Kansalaiset itse Valtio (asuntopolitiikka ja -rahoitus, tutkimus ja kehittäminen, ohjaus, yhteistyö jne.) Kunnat (asuntotoimi, kaavoitus ja tekninen, sosiaali- ja terveystoimi) Asunto- ja rakennusala Yritykset, järjestöt ja vapaaehtoissektori 4

5 Syyt ikääntyneiden muuttojen taustalla Esim. Toimintakyvyn aleneminen, palvelujen tarve Palvelut kaukana Samanaikaisesti usein: Omakotitalon huolto- ja ylläpito-ongelmat Asunnon/asuintalon esteellisyys, hissin puute Yksinäisyys, turvattomuuden tunne ja muut sosiaaliset syyt Pelko, ettei selviä tulevaisuudessa yksin/kaksin jne. 5

6 Ikääntyneiden asumistarpeet ja tukea tarvitsevat (Jalava et al. 2017) Ikääntyneet muiden asukasryhmien lailla heterogeeninen joukko: jokaisella on omat asumismieltymykset ja tottumukset Asumisen tarpeet ja toiveet vaihtelevat mm. fyysisen kunnon, varallisuuden sekä turvaverkon mukaan Ikääntyessä palvelujen saatavuuden, asuntojen esteettömyyden ja tutun elinympäristön merkitys korostuu Melko yleinen asumisen toive on asua lähellä ystäviä, lapsia tai muita sukulaisia -> yhteisöllisyys Kuntien vanhusneuvostot ja haastatellut henkilöt: ikääntyneille on oltava monipuolisia asumisen vaihtoehtoja Heikoimmassa asemassa ovat vuokralla asuvat tai pienen eläkkeen turvin elävät, joilla ei ole realisoitavaa varallisuutta: Haja-asutusalueilla elävät Lähiöissä asuvat Vuokralla asuvien etuna on helpompi mahdollisuus vaihtaa asunnosta toiseen. Vanhoissa kerrostaloissa omistusasunnossa asuvien tilanne haastava mittavien remonttien takia. 6

7 asuntojen määrä Tarve: Miljoona esteetöntä asuntoa

8 Ikääntyneet ja asumisen ratkaisut 8

9 Jälkiasennushissien rakentaminen Yksi hissi hyödyttää keskimäärin asuntokuntaa samanaikaisesti ja satoja vuosikymmenten aikana. Hissirakentamisen edistäminen: - ARA avustaa enintään 45 % jälkiasennushissin kustannuksista - Ohjausta ja neuvontaa (työkaluja esim. Hissi-laskuri, KIPI-kortti) sekä sivut 17 alueellista hissityöryhmää: Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Kotka, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta (ml. Imatra ), Mikkeli, Oulu, Pori, Rovaniemi ja Sodankylä, Tampere, Turku ja Vaasa sekä pääkaupunkiseudun hissiryhmä 9

10 Asumisesta laatusuosituksessa Asumisen ja palvelujen samanaikaisen kehittämisen tavoitteena on lisätä ikääntyneen väestön tietoisuutta asumisen ennakoinnin merkityksestä sekä mahdollisuuksia tehdä valintoja asumisen suhteen ennakoiden hoivaa tarvitsevien asiakkaiden mahdollisuutta asua kodikkaassa ympäristössä. SUOSITUS 1 Palvelurakenne ja -valikoima suunnitellaan asukkaiden tarpeiden pohjalta integroituna kokonaisuutena huomioon ottaen: väestön ikärakenne ja -ennuste, yli 75/80 -vuotiaiden toimintakyvyn kehitys suuret palvelutarpeiden aiheuttajat, kuten muistisairaudet ikääntyneen väestön taloudellinen tilanne, pienituloisten määrä ja kehityssuunta ikääntyneen väestön asuinolot ja elinympäristö (esteettömyys, turvallisuus) Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi STM Julkaisuja 2017:06. 10

11 Asumisesta laatusuosituksessa SUOSITUS 2 Iäkkäiden ihmisten tarpeet otetaan huomioon asuntokannan korjaamisen edistämisessä ja asuinympäristöjen suunnittelussa ja ylläpidossa. Asuinympäristöjä kehitetään esteettömiksi, turvallisiksi sekä yhteisöllisyyttä ja osallisuutta tukeviksi. Tämä edellyttää kunnan hallintokuntien ja muiden toimijoiden sekä jatkossa kunnan ja maakunnan välistä yhteistyötä. Asumisen ja palvelujen ratkaisuja suunniteltaessa noudatetaan normaaliuden periaatetta niin, että iäkkäiden asunnot ovat mahdollisimman usein tavanomaisessa asuntokannassa. Asumisen ja palvelujen yhteensovittamiseksi kehitetään myös uudenlaisia esteettömiä, turvallisuutta sekä itsemääräämistä tukevia yhteisöllisiä ratkaisuja, jotka huomioivat toimintakyvyssä tapahtuvat muutokset. Ne rakennetaan paikallisiin olosuhteisiin sopiviksi. 11

12 Ikääntyneiden asunnon arviointimalli (Lahden kaupunki, Lahden amk ja YM) 12

13 Ikäystävällisyyden teemoja kuntien strategioissa Ikääntyminen, ympäristö ja liikenne Ympäristön ja asuinrakennusten esteettömyys (hissien rakentaminen ) Ympäristön turvallisuudesta huolehtiminen Ulkoilun ja liikunnan edistäminen (senioripuistot ) Liikennejärjestelyjen kehittäminen (palvelulinjat ) Palvelujen saavutettavuus (lähipalvelut ) Ikääntyminen ja asuminen Väestön ikääntymiseen varautuminen Kotona asumisen tukeminen ja laitoshoidon vähentäminen (asumispalvelut, asuntojen muutostyöt) Ikäihmisten asumista ja palveluja kokoavien palvelukorttelien kehittäminen Kotiin annettavien palvelujen kehittäminen (hyvinvointia edistävät kotikäynnit, kotihoito ) Arjen sujuvuutta edistävä teknologia ja apuvälineet Ikääntyminen, osallisuus ja tiedonsaanti Toiminta- ja harrastusmahdollisuuksien kehittäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy (matalan kynnyksen kohtaamispaikat ) Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien tukeminen (iäkkäiden osallistuminen suunnitteluun ) Neuvontapalvelujen kehittäminen. 13

14 Ageing-in-place (paikallaan ikääntyminen/ paikoillaan vanheneminen) Luodaan ratkaisuja, joilla tuetaan ikääntyneiden mahdollisuuksia asua asunnoissaan tutuissa elinympäristöissä. Ratkaisut mahdollistavat sen, ettei ikääntyneen tarvitse muuttaa palvelutarpeiden muuttuessa, ainakaan pois asuinalueelta. Asumisen ympärille muodostetaan erilaisia asumis- ja hoivajärjestelyjä ja monenlaista toimintaa. Osallisuutta ja yhteisöllisyyttä vahvistetaan. 14

15 Palvelu-/yhteisökortteleita rakennetaan Palvelukorttelissa kuntien taajamissa ikääntyneet asuvat itsenäisesti tai tuettuna ja hyödyntävät korttelin palveluja, kuten ruokailu- ja siivouspalveluja, liikunta- ja virkistysmahdollisuuksia. Kortteliin kuuluu erilaisia asumismuotoja, kuten yhteisöasumista, itsenäistä senioriasumista, palveluasumista sekä kaiken ikäisten asumista. Erilaisia kohteita on olemassa, esim. Senioripiha Joensuussa, ja vireillä monia Aalto yo/soteran hanke Muuttuva yhteiskunta muuttuvat palvelut -hanke tulossa raportti ARAn julkaisusarjaan. 15

16 Palvelukortteli Voi tarjota palveluasumista/muistisairaiden ryhmäasumista, yhteisöllistä ja muuta asumista sekä erilaisia palveluja, toimintoja ja kokoontumispaikkoja. Voidaan toteuttaa joko erillishankkeena tai täydennys-/korjausrakentamalla. Keskeistä: Sijainti on taajaman keskustassa Palveluiltaan ja toiminnoiltaan monipuolisempi kuin yksittäinen rakennus täydentää ja monipuolistaa palvelutarjontaa ja tukee yhteisöllisyyttä Mitoitetaan paikallisiin olosuhteisiin, kunnan väestömäärään ja - rakenteeseen Olemassa olevien resurssien tehokas hyödyntäminen tukee kaikkia alueen asukkaita sekä paikallisia palveluiden tuottajia Useita toimijoita. Edellyttää resursseja koordinoitiin ja verkoston toimintaan. Lähde: Palvelukortteli - Konseptin kuvaus ja soveltaminen erilaisiin taajamiin. YM raportteja 3/2017. Verma (toim.), Kurkela, Sanaksenaho, Suominen, Taegen ja Vauramo. Aalto/Sotera instituutti. 16

17 Tehostetun palveluasumisen järjestämisessä huomattava kunnan/tulevan soten näkökulmasta Tehostetun palveluasumisen paikka palvelurakenteessa laitoshoidon ja kotihoidon suhteen kattavuus vähenee, kotona asumisen osuus kasvaa Tällä hetkellä valtakunnallisesti huomattavaa ylikapasiteettia, tyhjiä paikkoja eri puolella maata (ARAn Erityisryhmien asuntomarkkinaselvitys 2017) Valtion/ARAn näkökulmasta Kohteella oltava pitkäaikainen tarve Otettava huomioon olemassa olevat kohteet, niiden käyttöaste, käyttötarkoituksen muutokset, vajaakäytössä olevat ARA-kohteet paikkakunnan/alueen resurssit käytössä. 17

18 Etelä-Suomen Sanomat

19 Ikäystävällisten asuinalueiden suuntaan Palvelukeskuksista/palvelukortteleista koko asuinalueen kehittämiseen, palvelut asukkaiden luokse, erilaisia asumisratkaisuja Kiinteää yhteistyötä ikäihmisten palvelujen ja asuinalueiden suunnittelijoiden sekä käytännön toteuttajien välillä Palvelutalojen yhteistilojen käyttö lähiympäristön asukkaille (ARAn investointiavustus mahdollinen yhteistiloihin) Yhteisöllisyyden ja yhteisen toiminnan tukeminen esim. asuinalue- ja talokohtaisia yhteistilat. 19

20 Ikäystävällisen Hervannan kehittäminen vuosina Teemoina: asuminen, asuinympäristö ja osallisuus Toimenpiteitä monenlaisia esim. Ratkaisuja, joilla varaudutaan alueen väestön ikääntymiseen vahvistamalla poikkihallinnollista työtä ja osallistamalla asukkaita, yrityksiä ja kolmannen sektorin toimijoita. Edistetään asuntojen korjaamista. Yhteistyöllä haetaan yhteisöllisen asumisen ratkaisuja. Parannetaan keskeisten asiointi- ja ulkoilureittien saavutettavuutta ja turvallisuutta. Avataan Lähitori (matalan kynnyksen neuvonta- ja toimintapiste) Raportti Kohti ikäystävällistä Hervantaa (YM Raportteja 5/2018). 20

21 Yhteisöllisyyden tukeminen asuinalueilla Vaatii toimintatapojen muutosta. Asukaslähtöinen toiminta, osallistavan suunnittelun hyödyntäminen. Toimijoiden yhteistyö (kansalaiset, järjestöt, kuntatoimijat, järjestöt, asukasyhdistykset, yritykset, seurakunnat) Julkisten toimijoiden rooli mahdollistaa ja tuoda jatkuvuutta esim. tonttipolitiikka, toiminta-avustukset, koordinaattori Paikalliset ratkaisut paikallisiin olosuhteisiin asukkaiden ja muiden toimijoiden vahvuuksia hyödyntäen Yhteiset esteettömät sisä- ja ulkotilat ovat tärkeitä, jotta kokoontumis- ja toimintapaikat ovat saavutettavia. Asumisen yhteisöllisyys ja hyvä vanhuus. Jolanki, Leinonen, Rajaniemi, Rappe, Räsänen, Teittinen ja Topo. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 47/

22 Yhteisöllisyyden edistäminen ryhmätoiminnalla Matalan kynnyksen alueellista toimintaa - taloyhtiöiden liikuntaryhmät (Hämeenlinna ja Nurmes), ikäkorttelitoiminta (Lahti) ja pysäkkilenkit (Lahti) Ryhmät vastaavat esim. liikunnallisten tarpeiden ohella sosiaalisiin tarpeisiin sekä tukevat iäkkäiden ihmisten kotona asumista. toteutetaan yhdessä: liikuntatoimi, sosiaali- ja terveystoimi, taloyhtiöt, järjestöt, yrittäjät, vapaaehtoiset, iäkkäät asukkaat ym. ovat kevyesti toteutettavissa ja toimintaa voidaan muokata paikallisten voimavarojen mukaan. Asumisen yhteisöllisyys ja hyvä vanhuus. Jolanki, Leinonen, Rajaniemi, Rappe, Räsänen, Teittinen ja Topo. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 47/

23 Sote-uudistuksessa kunnille jää tehtäviä ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja asumisen palveluissa Jatkossakin kuntien tehtäviä Hyvinvointia ja terveyttä edistävä toiminta Kotona asumista tukeva ennaltaehkäisevä työ Kotona asumiseen liittyvät palvelut (muut kuin kotipalvelut) Asuinalueiden kehittäminen ikäystävällisiksi Yhdyskuntasuunnittelu ja kaavoitus Tiivistä yhteistyötä Siirtyy maakuntien tehtäviksi Sosiaali- ja terveyspalvelut Kotihoito Asumispalvelut (palveluasuminen) ja laitoshoito 23

24 Kuntien ikääntyneiden asumisen tarkastelu- ja ennakointimallin kehittäminen Tavoitteena on mallintaa ikäihmisten asumistarpeiden ennakointia ja niihin varautumista kunnan alueella. Kunta on keskeinen toimija ja monet toimenpiteet toteutetaan kunnan ja asuinalueen tasolla, siksi kuntatason tarkastelu on tärkeää. Pyrkimys kokonaisvaltaisempaan ja pitkän aikavälin arviointiin ja ennakointiin. Tarkastelun avulla voidaan verrata eri toimenpiteiden tehokkuutta ja kustannuksia, esim. asuntojen korjaamisen tukeminen ja palveluasuminen. Aineistoa YM:n nettisivuilla. 24

25 Lisää ikääntyneiden asumisesta Asuminen Ohjelmat ja strategiat Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Asuminen Ikääntyneiden asuminen = Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman pääsivu 25

26 Kehitysvammaisten ihmisten asumisen kehitys Kehitysvammaisten autetun asumisen asiakkaat yhteensä Kehitysvammaisten ohjatun asumisen asiakkaat yhteensä Kehitysvammaisten tuetun asumisen asiakkaat yhteensä Kehitysvammalaitosten asiakkaat v 2010 v2011 v2012 v2013 v2014 v2015 v2016 Sotkanet,

27 Kehitysvammaisten ihmisten asumisen kehitys Autettu asuminen (ryhmäkodit) Ohjattu asuminen (ryhmämuotoinen) Tuettu asuminen (tavalliset asunnot) Sotkanet,

28 Millaista asumista tulevaisuudessa ryhmäkoti, huone & wc+ yhteistilat asuntoryhmä (asunto + yhteis- ja henkilökunnan tiloja) erillinen asunto (yksiö, kaksio jne. tavallisessa asuntokannassa)

29 Suunta kehitysvammaisten ihmisten asumisessa - painotus ollut 15-asunnon tai suuremmissa ryhmäkodeissa niitä on rakennettu liikaa Jatkossa: - Monimuotoisempia ja yksilöllisempiä ratkaisuja, tavallista asumista - Tukiasuntoja lisää, tavallisen asuntokannan ml. vuokra-asuntokannan käyttö laajemmin (yksittäiset asunnot) - Asuntojen lukumäärän suhteen pienempiä ryhmämuotoisia ratkaisuja, jossa kullakin asukkaalla on oma asunto. 29

30 Muutosta tarvitaan Tarvitaan hallinnonalojen yhteistyötä, jossa tulevat asukkaat ovat mukana ja jossa haetaan uudenlaisia ratkaisuja. Monenlaiset asuntoratkaisut osana verkostoa: erillisasunnot asuinyhteisöt (asuntoryhmät, ryhmäkodit) korttelin/asuinalueen tukipisteet vanhan asuntokannan tehokas hyödyntäminen esim. asuinaluekohtaiset verkostoratkaisut. Tarpeita vastaavat, yksilölliset asumisen ja elämisen ratkaisut vaativat uudenlaisia palveluja ja uudenlaisia tapoja järjestää palveluja, mutta etenkin yleispalvelujen käyttöä. panostettava palveluihin ja tukeen. 30

31 Mielenterveyskuntoutujien asumistilanne Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalvelut ovat edelleen hyvin asumisyksikkövaltaisia. Paljon isoja asumisyksiköitä, mutta myös pieniä (alle 15 asukasta) Asumisyksiköissä huoneita (ei asuntoja), osa hyvin pieniä (alle 10 m2) Paljon sekakohteita ja keskittymiä, joissa useita erityisryhmiä Laitosmaisia piirteitä, yhteisiä toimintoja ja rajoittavia sääntöjä Osa sijaitsee kaukana palveluista ja huonojen kulkuyhteyksien päässä. Tavallisissa asunnoissa asuville tarvitaan kevyttä ja joustavaa kotiin vietävää tukea ja tukihenkilöitä, myös jo ennen kuin mielenterveysongelmat vaikeutuvat mm. asumisen ongelmiksi. Kunnat kehittävät palvelutarpeen arviointia ja tehostavat asumisyksiköiden kuntouttamisvaatimuksia keventävät myös asumispalveluja. 31

32 Mielenterveyskuntoutujien asumistilanne laitosmaisuus Nykytilanne tilapäisyys raskas tuki Tavoite tavallinen asuminen pysyvyys tarpeita vastaava tuki 32

33 YK:n vammaissopimus ja asuminen 9 art. Varmistetaan vammaisten henkilöiden muiden kanssa yhdenvertainen pääsy fyysiseen ympäristöön, kuljetukseen jne. 19 art. Itsenäinen elämä ja osallisuus yhteisössä Vammaisilla henkilöillä tulee olla yhdenvertaisesti muiden kanssa mahdollisuus valita asuinpaikkansa sekä se, missä ja kenen kanssa ha asuvat. Vammaisten henkilöiden saatavissa tulee olla kotiin annettavia palveluja sekä asumispalveluja sekä muita yhteiskunnan tukipalveluja, mukaan lukien henkilökohtainen apu, jota tarvitaan tukemaan elämistä ja osallisuutta yhteisössä ja estämään eristämistä tai erottelua yhteisöstä. 33

34 Kiitos! 34