KANSALAIS- JA KUNTALAISALOITTEET 2014 (loppuun saatetut)

Transkriptio

1 1 Siikajoen kunnanhallitus Liite. Tark. KANSALAIS- JA KUNTALAISALOITTEET 2014 (loppuun saatetut) Vuodelta 2013 siirtyneet: 1. Ruukin Keskustan paikallisyhdistys/varapuheenjohtaja Ilpo Terho ( ) Kuntalaisaloite pelastuslaitoksen lisäveden saannista sammutustehtävissä Ruukin Yrityspuiston vedenottopisteestä Ruukin Keskustan paikallisyhdistys on lähettänyt seuraavan kuntalaisaloitteen: Kuntalaisaloite Ongelma: Viime aikoina Ruukin taajan läheisyydessä sattuneiden tulipalojen yhteydessä on noussut esille ongelma, joka koskee pelastuslaitoksen lisäveden saantia sammutustehtävissä. Pelastuslaitokselle on osoitettu lisäveden ottopaikka yrityspuistossa. Lisäveden ottopaikalla on käytössä polttoainekäyttöinen pumppu sekä vesipiste, josta vettä on mahdollista imeä sammutusautoon. Pelastuslaitoksella ei ole mahdollista käyttää vapaasti polttoainekäyttöistä pumppua, vaan se vaatii aina pumpun käyttöön perehtyneen henkilön tilaamisen paikalle. Tämän vuoksi pumppua ei ole käytetty pienissä ja keskisuurissa rakennuspaloissa. Vedenottopistettä ei puolestaan voida käyttää kuin korkean veden aikana. Tämä käytännössä tarkoittaa sitä, että vedenottopistettä voidaan käyttää vain muutamia kuukausia vuodesta. Ratkaisuehdotus: Yrityspuistossa oleva vedenottopiste voitaisiin pienellä kustannuksella toteuttaa niin, että lisävettä olisi mahdollista ottaa ympärivuoden. Käytännössä tämä tarkoittaisi lisäveden ottopisteen nousuputken jatkamista muutamilla metreillä. Tällä toimenpiteellä voitaisiin parantaa huomattavasti pelastuslaitoksen toimintavalmiutta Ruukin kylän/taajaman läheisyydessä tapahtuvissa rakennuspaloissa. Ruukin Keskustan paikakallisyhdistyksen puolesta, varapuheenjohtaja Ilpo Terho.

2 2 Aloitettu on annettu tekniselle toimelle valmisteltavaksi/ käsiteltäväksi. Tekninen lautakunta on todennut kokouksessaan , että kuntaan on tullut kuntalaisaloite, joka liittyy pelastuslaitoksen lisäveden saantiin sammutustehtävissä. Yrityspuistossa olevassa pumppaamossa on kolme erillistä pumppua, joista kaksi dieselkäyttöistä on Yrityspuisto Oy:n omaisuutta ja jotka toimivat Yrityspuiston kiinteistöjen sprinklausjärjestelmän pumppuina. Kunnan tekninen toimi on asentanut pumppaamoon sähkökäyttöisen pumpun jääkenttien jäädytysvettä varten ja tämä pumppu on käytettävissä myös palotoimen käyttöön. Liitteenä kiinteistöpäällikön laatima vastine/selvitys pumppaamon käyttömahdollisuuksista. Tekninen lautakunta päättää seuraavaa: - Pumppaamossa olevaa kunnan sähkökäyttöistä pumppua palotoimi voi käyttää vapaasti. Rajoitteena vedensaannille on se, että jos voimalaitos pitää altaan vesipintaa liian alhaalla, pumppaamosta ei tule vettä. Ongelma on selvityksen mukaan ollut yhden kerran viimeisen 10 vuoden aikana. - Dieselkäyttöiset pumput ovat Yrityspuisto Oy:n omaisuutta ja niiden osalta käyttölupa on päätettävä Yrityspuisto Oy:n hallituksessa. - Tiedustellaan Paavolan Vesi Oy:ltä, onko suunnitteilla isomman runkovesiputken rakentamista Ruukin alueelle, jolloin sammutusvettä saataisiin nopeammin paloposteista. - Onko Paavolan Vesi Oy:llä suunnitelmia Ruukin vesitorniin liittyen. Vesitornia voitaisiin suunnitella jatkossa esim. palotoimen sammutusvesikäyttöön. - Yrityspuisto Oy:n tulee antaa koulutusta Yrityspuiston pumppaamon käyttöön useammalle henkilölle - Yrityspuiston pumppaamokaivossa olevan kunnan sähköpumpun ottoputken pidennys selvitetään. Tekninen lautakunta on käsitellyt aloitetta ja todennut Paavolan Vesi Oy:n esityksen pohjalta, että edullisin ratkaisu on kehittää Yrityspuistossa olevaa pumppaamoa, joka toimii myös sähkönjakeluhäiriöiden aikana. Ruukin Yrityspuiston hallituksen kanta on myönteinen pumppaamon käytön kehittämiselle. Tekninen lautakunta päätti , että Yrityspuiston pumppaamoa kehitetään yhdessä Yrityspuisto Oy:n kanssa siten, että siitä saa sammutusveden. Lisäksi lautakunta päätti, että Vesiyhtiön kanssa aloitetaan selvitys maanalaisen vesisäiliön rakentamisesta paloaseman yhteyteen sammutusvettä varten. Aloite voidaan todeta loppuun käsitellyksi.

3 3 Vuonna 2014 jätetyt: 1. Siikajoen perussuomalaiset/jari Ojala (399 allekirjoittajaa) Kuntalaisaloite tuulivoimaloiden minimietäisyydestä asutukseen Kunnanjohtajalle jätettiin nimilistoilla kerätty kuntalaisaloite tuulivoimaloiden minimietäisyyden saamiseksi asutukseen nähden. Etäisyyden esitetään olevan vähintään 2 km. Kuntalaisaloite on kaksijakoinen: mikäli varsinaista aloitetta ei valtuusto hyväksy, sen on mahdollisesti päätettävä kansanäänestyksen järjestämisestä asiasta. Nimien määrä täyttää käsittelyvelvoitteen, kun kunnan äänioikeutetuista asukkaista vähintään 2 % on allekirjoittanut aloitteen (387/4124). Nimienkeräyslistojen saatesanojen ja nimilistakoosteen alussa olevan tiedotteen teksteissä on pieni ristiriita: Saatesanoissa todetaan "Mikäli 5 % tai yli äänioikeutetuista asukkaista allekirjoittaa, esitämme lisäksi kansanäänestyksen järjestämistä Siikajoen kunnan alueella, 2 km:n minimi etäisyydestä". Tiedotteen tekstissä " Tavoitteena olleet 2 ja 5 %:n kattavuus kunnan äänioikeutetuista ylittyi reilusti, prosentin ollessa lähes kymmenen. Tavoitteessa mainitut prosenttiluvut velvoittavat kunnanvaltuuston käsittelemään aloitteen ja ellei aloitetta hyväksytä, mahdollisesti päättämään kansanäänestyksen järjestämisestä asiasta". Kuntalaisaloitteen asialliseksi käsittelyksi vaihtoehdot on jaettava kahteen pykälään, jotka ovat toisilleen alisteisia. Tämä pykälä koskee kuntalaisaloitetta ja kunnanhallituksen 10.3 kokouksen asialistan seuraava pykälä mahdollisen kansanäänestyksen järjestämistä. Kuntalain 28 /aloiteoikeus mukaan nyt kunnalle tullut aloite pitäisi käsitellä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa asian vireilletulosta. Kun aloitteeseen liittyy myös edellä mainittu mahdollinen neuvoa antavan kansanäänestyksen järjestäminen, on perusteltua käsitellä kokonaisuus kuntalain 31 :n mukaisesti eli valtuuston on viipymättä päätettävä, toimitetaanko aloitteessa tarkoitettu kansanäänestys. Aloitteen ja nimilistat jättäneen delegaation edustaja totesi, että tuulivoimalan ja asutuksen etäisyys ei ole aivan metrintarkasti määriteltävä ja onkin tarkoituksenmukaista, ettei etäisyyttä aseteta tiukasti nyt vaadittavaan 2 kilometriin. Tällä hetkellä vireillä olevissa kaavoissa on ilman aloitettakin asetettu tavoitteeksi, että asutuksen ja niitä lähimpänä olevien tuulivoimaloiden väliin jäisi riittävä etäisyys, joka näyttäisi olevan

4 4 pääsääntöisesti 2 kilometriä mutta kahden-kolmen myllyn kohdalla metriä. Siikajoen kunnanhallitus kiittää kuntalaisaloitteen allekirjoittajia aktiivisuudesta ja totesi aloitteessa olevan asian olevan tärkeän siitä huolimatta, että se käytännössä koskettaa vain osaa kuntalaisista. Kunnanhallitus päätti esittää valtuustolle, että Siikajoelle toteutettavissa tuulipuistoissa tuulivoimalan sijoittelussa suhteessa pysyviin asuntoihin ja säännöllisesti käytössä oleviin loma-asuntoihin noudatetaan ohjeellista kahden kilometrin etäisyyttä. Metrimääristä voidaan poiketa, jos voidaan osoittaa, että hanke täyttää ympäristöministeriön asettamat melun suunnitteluohjearvot sekä muut asiaan kuuluvat säädöspohjaiset määräykset. Olemassa olevan asutuksen lisäksi jokivarren osayleiskaavan rakennuspaikat on myös otettava huomioon mutta niissä etäisyyden määrittäminen tuulivoimalaan ei ole mahdollista pihapiirin rajaan, kun rakennuspaikankaan tarkkaa kokoa ei ole kaavassa määrätty eikä myöskään rakennusten paikkoja. Kunnanhallitus huomauttaa vielä, että etäisyyden määrittämisessä voidaan ottaa huomioon vain osayleiskaavojen mahdollistama rakentaminen, ei niiden ulkopuolinen alue, joille mahdollinen rakentaminen vaatii joko suunnittelutarveratkaisun tai poikkeamisluvan. Valtuusto hyväksyi äänin 18-7 (yksi tyhjä) kunnanhallituksen esityksen. Aloite voidaan todeta loppuun käsitellyksi. 2. Kuntalaisaloitteeseen sisältyvä aloite mahdollisen kansanäänestyksen järjestämisestä tuulivoimaloiden minimietäisyydestä asuntoihin Kunnanjohtajalle luovutettu kuntalaisaloitetta koskeva nimilistakokonaisuus tiedotteineen ja listojen saatesanoineen sisältää toisena osiona esityksen mahdollisen kansanäänestyksen järjestämisestä tuulivoimaloiden ja asuntojen 2 km:n minimietäisyydeksi. Varsinainen kuntalaisaloite ja esitys mahdollisen kansanäänestyksen järjestämiseksi ovat toisilleen alisteisia niin, että ellei kuntalaisaloitetta hyväksytä, valtuuston on päätettävä mahdollisen kansanäänestyksen toimittamisesta. Kuntalain 31 :n mukaan kansanäänestysaloitteen voi tehdä vähintään viisi prosenttia äänioikeutetuista kunnan asukkaista.

5 5 Valtuuston on viipymättä päätettävä, toimitetaanko aloitteessa tarkoitettu kansanäänestys. Kuntalain 30 :n mukaan kansanäänestys on neuvoa-antava eikä sen lopputulos ole valtuustoa sitova. Kuntalain 99 :n mukaan valtuuston päätökseen kansanäänestyksen toimittamisesta ei saa hakea muutosta valittamalla. Valituskielto koskee valtuuston päätöksen kaikkia osia. Sen sijaan valituksen voi tehdä päätöksestä, jolla vaatimus kansanäänestyksen toimittamisesta on hylätty. Tällöin valituksella on mahdollista saada asia valtuuston uuteen käsittelyyn mutta koska kansanäänestyksen toimittaminen on valtuuston harkinnassa, esitys voidaan silloinkin hylätä. Kansanäänestyksen toimittamisen jälkeen valtuuston tekemästä asiaa koskevasta päätöksestä voi myös valittaa kuntalain mukaisesti. Nimilistoilla on yhteensä 387 kunnan asukkaan nimeä. Tältä osin täyttyy kuntalain 31 :n määrävaatimus vähintään 5% kunnan äänioikeutetuista kunnan asukkaista (387/ 4124 äänioikeutettua vuoden 2012 kuntavaalien luettelon mukaan). Laki neuvoa-antavissa kunnallisissa kansanäänestyksissä noudatettavasta menettelyssä ( /656 ), sen pykälän 4 mukaan, aloitteesta on käytävä selville seuraavat seikat: -on yksilöitävä asia, josta kansanäänestys halutaan toimitettavaksi -aloitteen tekijöiden on aloitteessa vakuutettava, että he ovat äänestysoikeutettuja kunnan asukkaita -aloitteen tekijöiden omakätisten allekirjoitusten alle on selvästi merkittävä heidän nimensä, ammattinsa tai toimensa ja osoitteensa Nimilistojen alussa olevasta samansanaisesta saatetekstistä puuttuvat äänestysoikeusvakuutus sekä ammattia tai tointa ja osoitetta koskevat tiedot. Näin ollen aloite ei täytä em. lain edellyttämiä muotoseikkoja. Kunnanhallitus päätti esittää valtuustolle, että kunnassa ei toimiteta neuvoa-antavaa kansanäänestystä asiassa, joka koskee tuulivoimaloiden minimietäisyyttä (2 km) asutukseen. Kunnanhallituksen esityksen perusteluina ovat: -asia ratkaistaan esitetyn kuntalaisaloitteen pohjalta ja toteutettava menettelytapa ja ratkaisu on kuvattu sitä koskevassa pykäläkohdassa -varsinainen asia eli tuulivoimalan minimietäisyys asutuksesta ei koske niin suurta osaa kuntalaisista, että se pitäisi ratkaista neuvoa-antavan kansanäänestyksen kautta Kunnanhallitus totesi lisäksi, että valtuusto voi käsitellä aloitteen neuvoa-antavan kansanäänestyksen mahdollisesta toimittamisesta, vaikka:

6 6 -aloite ei täytä lain 656/1990 pykälän 4 muotomääräyksiä äänestysoikeusvakuutuksesta sekä ammattia tai tointa ja osoitetta koskevista tiedoista. Valtuusto hyväksyi äänin 20-6 kunnanhallituksen esityksen. Aloite voidaan todeta loppuun käsitellyksi.