Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2007

Transkriptio

1 Satu Helakorpi Ritva Prättälä Antti Uutela Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät Health Behaviour and Health among the Finnish Adult Population, Spring Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 6/2008 Publications of the National Public Health Institute

2 Julkaisussa esitetään Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen (AVTK) -seurantatutki muksen tuloksia keväältä. Työikäistä väestöä kutsutaan raportissa perinteiseen tapaan aikuisväestöksi, vaikka eläkeikäiset aikuiset eivät kuulukaan raportin kohdeväestöön. Raportissa olevat tiedot muodostavat yhtäläisesti kerätyn ja raportoidun koko maan aikuisväestöä kuvaavan aikasarjan, jonka luvut ovat keskenään vertailukelpoisia. Vastaava raportti on julkaistu vuosittain alkaen vuodesta Seuranta on toteutettu Sosiaali- ja terveysministeriön tuella. Kansanterveyslaitoksen ssa (ETEO) tehdään kroonisten kansantautien, niihin liittyvien elintapojen sekä tautien ehkäisyn ja väestön terveyden edistämisen tutkimus- ja asiantuntijatyötä. Raportti on laadittu Terveyden edistämisen yksikössä (TETY), jonka tehtävä on mm. seurata aikuisväestön terveyskäyttäytymistä ja sen muutoksia, arvioida valtakunnallisia terveyskasvatus- ja terveydenedistämisohjelmia sekä osallistua paikallisten terveyden edistämistoimien kehittämiseen ja arviointiin. Terveyden edistämisen yksikön henkilökunta : Antti Uutela, VTT, dos., laboratorionjohtaja, yksikön päällikkö Susanna Riihinen, tradenomi (HSO), sihteeri Pilvikki Absetz, PsT, erikoistutkija Clarissa Bingham, ETM, tutkija Nelli Hankonen, VTM, tutkija Heikki Heinonen, VTT, erikoistutkija Satu Helakorpi, VTM, tutkija Piia Jallinoja, VTT, erikoistutkija Marja Kinnunen, VTM, tutkija Elina Laitalainen, VTM, tutkija Olli Nummela, VTM, tutkija Pia Pajari, VTM, tutkija Maija Ruth, tutkimusapulainen Meri Simojoki, MMM, tutkija Johanna Suihko, valtiot. yo, tutkimusassistentti

3 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B6 / 2008 Publications of the National Public Health Institute Satu Helakorpi, Ritva Prättälä, Antti Uutela SUOMALAISEN AIKUISVÄESTÖN TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN JA TERVEYS, KEVÄT Health Behaviour and Health among the Finnish Adult Population, Spring Kansanterveyslaitos Terveyden edistämisen yksikkö KTL-National Public Health Institute, Finland Department of Health Promotion and Chronic Disease Prevention Health Promotion Unit Helsinki 2008

4 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B6 / 2008 Copyright National Public Health Institute Julkaisija-Utgivare-Publisher Kansanterveyslaitos (KTL) Mannerheimintie Helsinki Puh. vaihde (09) , telefax (09) Folkhälsoinstitutet Mannerheimvägen Helsingfors Tel. växel (09) , telefax (09) National Public Health Institute Mannerheimintie 166 FI Helsinki, Finland Telephone , telefax ISBN (print) ISBN (pdf) ISSN Kannen kuva - cover graphic: Irene Manninen-Mäkelä Yliopistopaino, Helsinki 2008 Universitetstryckeriet, Helsingfors 2008 Helsinki University Print, Helsinki 2008 Tätä julkaisua myy ja välittää: Yliopistopainon kirjamyynti books@yliopistopaino.fi PL 4 (Vuorikatu 3 A) HELSINGIN YLIOPISTO Puhelin (09) tai Fax (09) Distribution och försäljning: Universitetstryckeriets bokförsäljning books@yliopistopaino.fi PB 4 (Berggatan 3 A) FI HELSINGFORS UNIVERSITET Tfn (09) eller Fax (09) Distribution and sales: Helsinki University Print Bookstore books@yliopistopaino.fi P.O. Box 4 (Vuorikatu 3 A) FI HELSINKI UNIVERSITY, FINLAND Tel or Fax

5 Helakorpi S., Prättälä R., Uutela A. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät Kansanterveyslaitoksen julkaisuja, B6 /2008, 198 sivua ISBN ; (pdf-versio) ISSN TIIVISTELMÄ Kansanterveyslaitos on toteuttanut vuodesta 1978 alkaen Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -postikyselytutkimuksen joka vuosi. Tässä raportissa esitetään tulokset keväältä. Tavoitteena on mm. kartoittaa työikäisten terveyskäyttäytymisen nykytilanne sekä sen pitkän ja lyhyen aikavälin muutokset. Tutkimuksen tärkeimmät terveyskäyttäytymisen osa-alueet ovat tupakointi, ruokatottumukset, alkoholinkäyttö ja liikunta. Vuoden tutkimusaineistoksi poimittiin väestörekisteristä edustava henkilön satunnaisotos maassa pysyvästi asuvista vuotiaista Suomen kansalaisista. Kyselylomake postitettiin huhtikuussa. Vastaamatta jättäneille lähetettiin tarvittaessa kolme uusintakyselyä. Kyselyyn vastasi henkilöä (vastausaktiivisuus 65 %). Vuonna vastanneista miehistä tupakoi päivittäin 26 prosenttia ja naisista 17 prosenttia. Pitkällä aikavälillä miesten tupakointi on Suomessa vähentynyt. Naisten tupakointi pysyi pitkään 1980-luvun puolivälin tasolla, mutta on viime vuosina kääntynyt loivaan laskuun. Vuonna miehistä 30 prosenttia ja naisista 47 prosenttia kertoi syövänsä tuoreita kasviksia päivittäin. Miehistä 46 prosenttia kertoi juovansa rasvatonta tai ykkösmaitoa, ja vastaava osuus naisista oli 52 prosenttia. Tutkimuksessa mitatut ruokatottumukset ovat muuttuneet pitkällä aikavälillä tarkasteltuna ravintosuositusten mukaiseen suuntaan. Vuonna alkoholinkulutus oli vuoden tasolla. Vuonna miehistä 50 prosenttia ja naisista 55 prosenttia kertoi harrastavansa vähintään puoli tuntia kestävää vapaa-ajan liikuntaa ainakin kolme kertaa viikossa. Päivittäistupakointi on yleisintä alimmassa koulutusryhmässä. Koulutusryhmien väliset tupakointierot ovat pitkällä aikavälillä kasvaneet. Terveellisten ruokatottumusten koulutusryhmäerot ovat edelleen huomattavia. Ylimpään koulutusryhmään kuuluvat kertoivat eniten ravintosuositusten mukaisista ruokatottumuksista. Naisilla terveellisten ruokatottumusten koulutusryhmäerot ovat kuitenkin kaventuneet. Miesten alkoholinkulutuksen koulutusryhmittäiset erot ovat vuoden 2004 veromuutoksen jälkeen jokseenkin hävinneet, kun taas naisilla erot ovat säilyneet: korkeimmin koulutetut naiset ilmoittivat suuremmasta alkoholin viikkokulutuksesta. Asiasanat: terveyskäyttäytyminen, tupakointi, ruokatottumukset, alkoholinkulutus, liikunta

6 Helakorpi S., Prättälä R., Uutela A. Den finländska vuxenbefolkningens hälsobeteende och hälsa, våren Folkhälsoinstitutets publikationer, B6 /2008, 198 sidor ISBN ; (pdf-version) ISSN SAMMANDRAG Folkhälsoinstitutet har sedan år 1978 årligen verkställt postenkätundersökningen Den finländska vuxenbefolkningens hälsobeteende och hälsa (AVTK). I denna rapport presenteras resultaten från undersökningen på våren. Mål för uppföljningen är bland annat att kartlägga den nuvarande situationen i hälsobeteendet samt förändringar i det på lång och kort sikt. Undersökningens främsta delområden i hälsobeteendet är tobaksrökning, matvanor, alkoholkonsumtion och motion. Ett nationellt representativt sampel på i Finland fast bosatta finska medborgare i åldern år utvaldes ur befolkningsregistret som undersökningsmaterial för år. Enkätblanketten postades i april. Till personer som inte hade svarat skickades enkäten på nytt tre gånger. Enkäten besvarades av personer (svarsprocent var 65 %). År rökte 26 procent av männen och 17 procent av kvinnorna dagligen. På lång sikt har männens tobaksrökning minskat i Finland. Kvinnornas tobaksrökning hölls länge på samma nivå som i mitten av 1980-talet, men har uppvisat en aningen sjunkande trend under de senaste åren. År sade sig 30 procent av männen och 47 procent av kvinnorna äta färska grönsaker dagligen. Av männen drack 46 procent fettfri mjölk eller ettans mjölk och motsvarande andel bland kvinnorna var 52 procent. På lång sikt kan man se att de matvanor som mäts i undersökningen allt mer följer näringsrekommendationerna. År låg alkoholkonsumtionen på samma nivå som året innan. År sade sig 50 procent av männen och 55 procent av kvinnorna motionera åtminstone en halvtimme på fritiden minst tre gånger per vecka. De lägst utbildade röker mest. Skillnaderna i rökning mellan utbildningsgrupperna har ökat. Beträffande hälsosamma matvanor är skillnaden mellan utbildningsgrupperna fortfarande avsevärd. De som är högst utbildade uppgav sig följa matvanor som motsvarar näringsrekommendationerna bäst. Bland kvinnorna har skillnaderna i hälsosamma matvanor mellan grupperna däremot minskat. När man ser på männens alkoholkonsumtion har skillnaden mellan utbildningsgrupperna nästan försvunnit efter skattereformen år 2004, medan skillnaderna kvarstår bland kvinnorna: de högst utbildade kvinnorna uppger en större alkoholkonsumtion på veckonivå. Ämnesord: hälsobeteende, tobaksrökning, matvanor, alkoholkonsumtion, motion

7 Helakorpi S., Prättälä R., Uutela A. Health Behaviour and Health among the Finnish Adult Population, Spring Publications of the National Public Health Institute, B6 /2008, 198 pages ISBN ; (pdf) ISSN ABSTRACT Since 1978, the National Public Health Institute (KTL) has carried out an annual postal survey entitled Health Behaviour and Health among the Finnish Adult Population. This report presents the results of the spring survey. The primary purpose of the monitoring is to obtain information on the current health behaviour of the working age population and on changes in it in the long and short term. The survey examines aspects of health behaviour such as smoking, food habits, consumption of alcohol and physical activities. For this survey, a random sample (n=5,000) of Finnish adults between 15 and 64 years of age was drawn from the Population Register. A questionnaire was mailed in April with three reminders. The number of respondents was 3,245 (response rate 65%). In, 26 per cent of men and 17 per cent of women smoked daily. Smoking among men has decreased over the long term, whereas smoking among women remained for a long time at the same level since the mid-1980s. However, female smoking has decreased slightly in recent years. In, 30 per cent of men and 47 per cent of women told that they eat fresh vegetables daily. Forty-six per cent of men told that they drank skimmed or 1-milk (fat 1%), and the corresponding rate among women was 52 per cent. In the long term, food habits have moved in the direction of dietary recommendations. In, 50 per cent of men and 55 per cent of women told that they pursue a minimum of 30 minutes of leisure-time physical activities at least three times a week. Daily smoking was most common in the lowest educational group. The differences in smoking between educational groups have widened. The differences in healthy food habits between educational groups have remained large. The highest educated reported most often that they eat in accordance with dietary recommendations. Among women these differences have diminished. The differences in men s alcohol consumption have almost disappeared following the reform of alcohol taxation in Among women, the differences between educational groups have remained: weekly alcohol consumption was the highest among the highest-educated women. Key words: health behaviour, smoking, food habits, alcohol consumption, physical activity

8

9 SISÄLLYS CONTENT TIIVISTELMÄ SAMMANDRAG ABSTRACT 1 JOHDANTO AINEISTON KERUU Otos ja kyselyn toteutus Vastausaktiivisuus ELINTAPOJEN KEHITYS Tupakointi Ruokatottumukset Alkoholinkulutus Liikunta Ylipaino ELINTAPOJEN KEHITYS KOULUTUKSEN MUKAAN Tupakointi Ruokatottumukset Alkoholinkulutus Liikunta Ylipaino YHTEENVETO LIITTEET: LIITE 1 / APPENDIX LIITE 2 / APPENDIX TAULUKOT TABLES Taulukkoluettelo / List of tables Taulukot / Tables KYSELYLOMAKE / QUESTIONNAIRE IN FINNISH AIKUISVÄESTÖN TERVEYSKÄYTTÄYTYMISSEURANNAN (AVTK) JUL- KAISULUETTELO / PUBLICATIONS OF THE FINNISH HEALTH BEHAVIOUR SURVEYS

10

11 1 1 JOHDANTO Elintavoilla, esimerkiksi tupakoinnilla ja ruokatottumuksilla (muun muassa ravintorasvojen määrällä ja laadulla sekä kasvisten käytöllä), on keskeinen merkitys terveyden edistämisessä ja tärkeimpien kroonisten tautien ehkäisyssä. Myös alkoholinkulutus, liikunta, hampaidenhoitotottumukset ja liikenneturvallisuus ovat kansanterveyden kannalta tärkeitä asioita terveyspalvelujen ja lääkkeiden käytön ohella. Tässä raportissa tarkastellaan työikäisten terveyskäyttäytymisseurannan (AVTK) kevään tietojen perusteella muun muassa edellä mainittujen terveyteen vaikuttavien tekijöiden esiintymistä ja muutosta suomalaisilla aikuisilla. Seurannan keskeisenä tavoitteena on kartoittaa terveyskäyttäytymisen pitkän ja lyhyen aikavälin muutoksia. Raportin tekstiosuudessa huomio kiinnitetään tupakointiin, ruokatottumuksiin, alkoholinkäyttöön, liikunnan harrastamiseen ja ylipainoon. Erityinen kiinnostuksen kohde vuoden raportissa ovat elintapojen koulutusryhmittäiset erot. Raporttiin liittyy myös mittava taulukkoosa, jossa elintapojen lisäksi tarkastellaan tietoja eräiden valtakunnallisesti merkittävien terveyden edistämistoimien tunnettuudesta ja niihin osallistumisesta. 2 AINEISTON KERUU 2.1 Otos ja kyselyn toteutus Vuoden tutkimusaineistoksi poimittiin väestörekisteristä valtakunnallisesti edustava 5000 henkilön satunnaisotos. Perusväestön muodostivat vuosina syntyneet maassa pysyvästi asuvat Suomen kansalaiset. Tutkimukseen valituille postitettiin suomentai ruotsinkielinen lomake 12. päivänä huhtikuuta. Vastaamatta jättäneille lähetettiin 3 4 viikon välein tarvittaessa kolmekin uusintakyselyä: ensimmäinen ja toinen toukokuussa, kolmas kesäkuussa. Kysely on pääpiirteissään säilynyt vertailukelpoisena vuodesta toiseen. Joitakin osioita on uudistettu muun muassa siitä syystä, että ne vastaisivat tarjolla olevia tuotevaihtoehtoja. Suomenkielinen lomake on tämän julkaisun liitteenä.

12 2 2.2 Vastausaktiivisuus Kyselyn saaneista kaikkiaan 3245 (65 %) palautti lomakkeen hyväksyttävästi täytettynä heinäkuun loppuun mennessä. Vastanneiden osuudet on esitetty taulukossa 1 sukupuolen mukaan 10-vuotisikäryhmittäin. Vuonna kyselyyn vastasi 57 % miehistä ja 73 % naisista. Miesten matalin vastausprosentti (48 %) oli vuotiailla, ja korkein (72 %) vuotiailla. Naisten vastausosuudet vaihtelivat 65 %:n ja 83 %:n välillä. Taulukko 1. Vastausaktiivisuus aikuisväestön terveyskäyttäytymistutkimuksessa vuosina Table 1. Response rate in the health behaviour surveys among the Finnish adult population in Miehet/Men (%) Naiset/Women (%) Ikäryhmä/ Age group/ Vuosi/Year Yht./ Total Yht./ Total Yht./ Total

13 3 Vastausaktiivisuus vaihteli alueittain 63 %:n ja 68 %:n välillä (taulukko 2). Raportissa on käytetty omaa maakuntiin perustuvaa aluejakoa, joka käsittää Uudenmaan, Länsi- Suomen, Keski-Suomen, Kaakkois-Suomen, Itä-Suomen ja Pohjois-Suomen (aluejaon täsmällinen määrittely, ks. liite 1). Taulukko 2. Vastausaktiivisuus aikuisväestön terveyskäyttäytymistutkimuksessa vuonna alueittain. Table 2. Response rate in the health behaviour survey among the Finnish adult population in by region. Asuinalue/ Region Uusimaa/ Region of Uusimaa Länsi-Suomi/ Western Finland Keski-Suomi/ Middle Finland Kaakkois- Suomi/ South-eastern Finland Itä-Suomi/ Eastern Finland Pohjois- Suomi/ Northern Finland Miehet/Men(%) Naiset/Women(%) Yht./Tot. (%) Asuinpaikan kaupunkimaisuuden mukaan tarkasteltuna matalin vastausprosentti oli nuorilla miehillä muissa kuin kaupunkikunnissa, joissa kyselyyn vastasi 45 % vuotiaista miehistä. Naisten vastausaktiivisuudessa ei ollut yhtä selviä eroja iän tai asuinpaikan kaupungistumisasteen mukaan luokiteltaessa. (Taulukko 3.) Taulukko 3. Vastausaktiivisuus aikuisväestön terveyskäyttäytymistutkimuksessa vuonna asuinpaikan kaupungistumisasteen mukaan sukupuolittain ja ikäryhmittäin. Table 3. Response rate in the health behaviour survey among the Finnish adult population in by residence area, gender and age group. Pääkaupunkiseutu/ Muut kaupungit/ Muut kunnat/ Helsinki Metropolitan area Other cities Rural areas Ikäryhmä/ Age group Yht Yht Yht. Yht. Miehet/Men (%) Naiset/Women(%) Yht./Tot. (%)

14 4 3 ELINTAPOJEN KEHITYS Seuraavassa kuvataan kyselytutkimukseen vastanneiden päivittäistupakoinnin yleisyyttä, ruokatottumuksia, alkoholinkulutusta ja liikunnan harrastamista sekä ylipainoisten osuutta vuosina Tupakointi Tupakoinnin yleisyys Vuonna työikäisistä miehistä 26 % ja naisista 17 % raportoi päivittäistupakoinnista. Nuorista miehistä (15 24-vuotiaat) 24 % ilmoitti tupakoivansa päivittäin ja 11 % satunnaisesti. Nuorista naisista 16 % tupakoi päivittäin ja 10 % satunnaisesti. (Kuvio 1, Taulukko 36.) % Miehet/Men Naiset/W omen yht./total yht./total Päivittäin tupakoiva/daily smoker Lopettanut 1-12 kk sitten/quitter Tupakoimaton/Non-smoker Satunnaisesti tupakoiva/occasional smoker Lopettanut yli vuosi sitten/ex-smoker Puutteelinen tieto/incomplete data Kuvio 1. Päivittäin tupakoivien, satunnaisesti tupakoivien, lopettaneiden sekä tupakoimattomien osuudet 10-vuotisikäryhmittäin ja sukupuolittain vuonna (tupakointi-indeksin kuvaus liitteessä 2) (%). Figure 1. Proportion of daily smokers, occasional smokers, quitters and non-smokers by 10-year age group and gender in (derivation of smoking index, appendix 2) (%).

15 5 Miesten päivittäistupakointi on tutkimusjakson alusta (v. 1978) vähentynyt; 2000-luvulla miesten päivittäistupakoinnin muutokset ovat olleet pieniä. Naisten päivittäistupakointi taas yleistyi 1980-luvun puoliväliin saakka. Naisten tupakointi pysyi sen jälkeen pitkään samalla tasolla, mutta on viime vuosien aikana kääntynyt laskuun. (Kuvio 2.) % Miehet/Men Naiset/Women v Miehet/Men v Naiset/Women vuosi/year Kuvio 2. Päivittäin tupakoivien vuotiaiden sekä vuotiaiden osuudet vuosina 1978 (%). Figure 2. Proportion of daily smokers among year-olds and among year-olds in 1978 (%).

16 Lopettamisyritykset sekä niihin liittyvät tekijät 6 Päivittäin tupakoivista miehistä 76 % oli huolissaan tupakoinnin vaikutuksesta omaan terveyteensä, naisilla vastaava osuus oli 84 % (taulukko 44). Miehistä ja naisista 59 % ilmaisi haluavansa lopettaa tupakoinnin. Miehistä 41 % ja naisista 46 % kertoi yrittäneensä vakavasti lopettaa tupakoinnin, ts. olleensa tupakoimatta vähintään vuorokauden viimeksi kuluneen vuoden aikana. (Kuvio 3, Taulukot 42 ja 43.) Tupakoinnin lopettamisyrityksissä tapahtunut tason nousu vuodesta 1997 lähtien lienee ainakin osittain näennäinen. Vuotta 1997 ennen käytössä olleeseen kysymykseen lisättiin WHO:n vakavan tupakoinnin lopettamisyrityksen määritelmä vastaaja ollut tupakoimatta vähintään 24 tuntia lopettamistarkoituksessa. Lukeman välitön nousu antaa aiheen olettaa, että suomalaiset olivat aikaisemmin käsittäneet vakavan tupakoinnin lopettamisyrityksen tätä pitkäkestoisemmaksi. % 100 Miehet/Men % 100 Naiset/Women Huoli tupakoinnin aih. terveyshaitoista Haluaa lopettaa tupakoinnin Yrittänyt lopettaa 12 kk:n aikana Worried about the harmful effects of smoking Wanted to give up Have tried to give up during the last 12 months Kuvio 3. Tupakoinnin terveyshaitoista huolestuneiden, lopettamista haluavien ja lopettamista viimeisen vuoden aikana yrittäneiden osuus vuosina 1978 (%). Figure 3. Proportion of those who were concerned about the health hazards of smoking, who wanted to give up smoking and who have attempted to give up smoking during the last 12 months in 1978 (%).

17 7 Altistuminen tupakansavulle työpaikalla Suomalaisten altistuminen työpaikkaympäristön tupakansavulle väheni merkittävästi vuoden 1995 tupakkalain muutoksen toteuduttua. Tämän jälkeenkin tupakoimattomien altistus on vähentynyt hieman. Tupakoivilla miehillä altistumisen väheneminen on edelleen jatkunut. Muita merkittäviä muutoksia vuodesta vuoteen ei ole tapahtunut. Vuonna muista kuin päivittäin tupakoivista miehistä 7 % ja naisista 3 % työskenteli tupakansavuisissa työtiloissa vähintään tunnin. Vastaavat osuudet olivat miltei samat vuonna (5 % ja 2 %). Vuonna työssä käyvistä päivittäin tupakoivista miehistä 21 % ja naisista 11 % ilmoitti oleskelevansa tupakansavuisissa työtiloissa vähintään tunnin päivittäin. (Kuvio 4.) % Miehet, päivittäin tupakoivat/men, daily smokers Naiset, päivittäin tupakoivat/women, daily smokers Miehet, muut/men, the others 20 Naiset, muut/women, the others vuosi/year Kuvio 4. Kodin ulkopuolella työskentelevien altistuminen tupakansavulle päivittäin työpaikalla vähintään tunnin ajan sukupuolittain vuosina Figure 4. Daily exposure to cigarette smoke for at least one hour at work among those who work outside the home by gender in Altistuminen tupakansavulle kotona Vastaajista 76 % kertoi, ettei kukaan tupakoi heidän kodissaan (taulukko 30). Tupakoimattomista 91 % raportoi, ettei kukaan tupakoi heidän kodissaan. Vastaava osuus päivittäin tupakoivilla oli puolestaan 25 %.

18 8 3.2 Ruokatottumukset Vähärasvaisen (0 1 %) maidon käyttö ruokajuomana jatkaa lisääntymistään. Miesten rasvattoman ja ykkösmaidon (rasvapitoisuus 1 %) kulutus on lisääntynyt edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna miehistä 46 % (vuonna 43 %) ja naisista 52 % (vuonna 53 %) joi rasvatonta tai ykkösmaitoa (taulukko 57). Leivän käyttö on laskussa. Edelleen kuitenkin 44 % miehistä ilmoitti syövänsä vähintään kuusi viipaletta leipää päivässä ja naisista 42 % kertoi syövänsä vähintään viisi viipaletta leipää päivässä. Leipä on jo pitkään voideltu yleisimmin kevytlevitteellä tai margariinilla (taulukko 53). Vuonna kertoi 64 % vastaajista käyttävänsä leivällä kevytlevitettä tai margariinia. Vain 4 % miehistä ja 3 % naisista ilmoitti käyttävänsä enimmäkseen voita leivällä. Kasvisten päivittäiskäyttö lisääntyy hitaasti. Miehistä 30 % ja naisista 47 % sanoi syövänsä tuoreita kasviksia päivittäin, vastaavat osuudet vuonna olivat 29 % ja 48 % (taulukko 69). (Kuvio 5.) Miehet/Men Naiset/Women % 100 % Voita leivällä Rasvatonta tai 1-maitoa Kasviksia päivittäin Leipäviipaleet Butter on bread Skimmed milk or 1-milk Vegetables daily Bread slices Kuvio 5. Kasviksia päivittäin syövien, rasvatonta tai ykkösmaitoa juovien, voita leivällä käyttävien sekä leipää vähintään 6 viipaletta (miehet) tai vähintään 5 viipaletta (naiset) päivässä syövien osuudet 1979 (%). Figure 5. Proportion of those who eat vegetables daily, who drink skimmed or 1% -milk and who use butter on bread and who eat at least 6 slices (men) or at least 5 slices (women) of bread daily in 1979 (%).

19 9 3.3 Alkoholinkulutus Raittiiden osuus on vähentynyt vuodesta 1982 tämän vuosituhannen alkuun. Vuonna % miehistä ja 32 % naisista ilmoitti, ettei ole ollenkaan käyttänyt alkoholia viimeksi kuluneen vuoden aikana. Vastaavat osuudet vuonna olivat 11 % (miehet) ja 14 % (naiset) (taulukko 89). Alkoholijuomista yleisin oli olut. Vuonna miehistä 62 % ja naisista 29 % ilmoitti juoneensa olutta viimeksi kuluneen viikon aikana. Edellisenä vuonna vastaavat oluenjuontiosuudet olivat 59 % ja 28 %. Vuonna miehistä 30 % ja naisista 36 % kertoi juoneensa viiniä kuluneen viikon aikana. Long drink - juomia taas sanoi juoneensa 14 % miehistä ja 12 % naisista. Viikon sisällä väkeviä alkoholijuomia kertoi käyttäneensä miehistä 36 % ja naisista 17 %. Vastaavat osuudet vuonna olivat 36 % (miehet) ja 18 % (naiset). Miehistä 13 % ja naisista 25 % sanoi käyttäneensä siideriä tai kevytviiniä (taulukot 90 94) kuluneen viikon aikana. (Kuvio 6.) Miehistä 28 % ja naisista 9 % ilmoitti juovansa vähintään kerran viikossa alkoholia kuusi annosta tai enemmän kerralla (taulukko 99). Miehet/Men Naiset/Women % 100 % Käyttänyt alkoholia Olutta Used any alcohol Beer Väkevää alkoholia Viiniä Spirits Wine Long drink-juomia Siideriä Long drinks Cider Kuvio 6. Alkoholia käyttävien, viimeksi kuluneen viikon aikana olutta, viiniä, long drink -juomia, siideriä sekä väkeviä alkoholijuomia juoneiden osuudet sukupuolittain vuosina 1982 (%). Figure 6. Proportion of those who have drunk alcohol, who have drunk beer, wine, long drinks, cider or spirits during the past week, in 1982 (%).

20 10 Miesten ja naisten kyselyvastaukset eivät tuo esille kovin suuria alkoholinkäytön eroja 2000-luvulla, jolle tultaessa merkittävä nousu oli tapahtunut. Miehistä 41 % ilmoitti juoneensa vähintään kahdeksan annosta alkoholia viikossa, naisista 30 % kertoi käyttäneensä vähintään viisi annosta alkoholia viikossa vuonna (kuvio 7). Vastaavat osuudet vuonna olivat 40 % (miehet) ja 28 % (naiset). Alkoholiannos käsittää pullon olutta tai siideriä, lasin viiniä tai ravintola-annoksen väkevää alkoholijuomaa. % Miehet, vähintään 8 annosta viikossa/men, at least 8 alcohol units weekly Naiset, vähintään 5 annosta viikossa/women, at least 5 alcohol units weekly Kuvio 7. Miehistä vähintään kahdeksan annosta alkoholia viikossa juovien osuudet ja naisista vähintään viisi annosta alkoholia viikossa juovien osuudet vuosina 1982 (%). Figure 7. Proportion of those who have drunk the equivalent of at least 8 alcohol units (men) or at least 5 alcohol units (women) weekly in 1982 (%). 3.4 Liikunta Vuonna 50 % miehistä ja naisista 55 % ilmoitti vapaa-ajan liikunnan harrastamisesta vähintään kolme kertaa viikossa. Vähiten tällaista vapaa-ajan-liikuntaa raportoivat vuotiaat (miehet 43 %, naiset 46 %). (Kuvio 8, Taulukko 108.) Vuonna miehistä 67 % ja naisista 73 % sanoi harrastavansa vapaa-ajan liikuntaa ainakin puoli tuntia vähintään kaksi kertaa viikossa. Miehistä 30 % ja naisista 32 % kertoi harrastavansa vapaa-ajan liikuntaa vähintään neljää kertaa viikossa. Vähintään neljä kertaa viikossa vapaa-ajan liikuntaa harrastavien osuus on pysynyt jokseenkin samalla tasolla 1990-luvun puolivälistä lähtien, josta alkaen em. trendiä on mahdollisuus seurata tässä tutkimuksessa. (Kuvio 9, Taulukko 108.)

21 11 % 100 Miehet/Men Naiset/Women yht./total yht./total Päivittäin/Daily 4-6 kertaa viikossa/4-6 times a week 3 kertaa viikossa/3 times a week 2 kertaa viikossa/2 times a week Kerran viikossa/once a week 2-3 kertaa kuukaudessa/2-3 times a month Muutaman kerran vuodessa tai harvemmin/a few times a year Ei voi harrastaa liikuntaa/cannot exercise Kuvio 8. Vapaa-ajan liikunnan harrastaminen ikäryhmittäin vuonna (%). Figure 8. Leisure-time physical activity by age group in (%). Vuonna työssä käyvistä miehistä 26 % kertoi kävelevänsä tai pyöräilevänsä työmatkoillaan vähintään 15 minuuttia päivässä, naisista 44 %. Vastaavat osuudet vuonna olivat 26 % (miehet) ja 47 % (naiset). Vuonna miehistä 11 % ja naisista 18 % käytti vähintään 30 minuuttia työmatkoihin päivässä pyöräillen tai kävelen. (Kuvio 10, Taulukko 107.)

22 12 % 10 0 Miehet/Men % 10 0 Naiset/Women * * vuosi/year vuosi/year Vapaa-ajan liikuntaa väh. 2-3 krt/viikko Vapaa-ajan liikuntaa väh. 4krt/viikko Leisure time physical exercise at least twice a week Leisure time physical exercise at least four times a week * v. vastausvaihtoehdot muuttuneet/ In, the response options have been changed Kuvio 9. Vapaa ajan liikuntaa vähintään 30 minuuttia vähintään 4 kertaa viikossa ja vähintään 2 3 kertaa viikossa harrastaneiden osuus 1979 (%). Figure 9. A minimum of 30 minutes of leisure-time physical activity at least 4 times a week and at least 2 3 times a week 1979 (%). % 100 Miehet/Men % 100 Naiset/Women vuosi/year vuosi/year Työmatkaliikuntaa päivittäin väh. 15 min. Työmatkaliikuntaa päivittäin 30 min. tai enemmän Walking or cycling to and from work every day (at least 15 min.) Walking or cycling to and from work every day (at least 30 min. or more) Kuvio 10. Työssäkäyvien työmatkaliikuntaan vähintään 30 minuuttia päivässä ja vähintään 15 minuuttia päivässä käyttäneiden osuus 1979 (%). Figure 10. Proportion of those who spent at least 30 minutes and of those who spent at least 15 minutes a day walking or cycling to and from work 1979 (%).

23 Ylipaino Ylipainoisten osuus on kasvanut Suomessa pitkällä aikavälillä. Vuonna 57 % miehistä ja 43 % naisista oli ylipainoisia (BMI>25 kg/m 2 ) itse ilmoittamiensa pituus- ja painotietojen avulla arvioituna. Vastaavat osuudet vuonna olivat 55 % (miehet) ja 41 % (naiset) (kuvio 11, taulukko 103). % 80 Miehet/Men % 80 Naiset/Women v v v v v Yht./Total Kuvio 11. Ylipainoisten (BMI>25 kg/m 2 ) osuudet ikäryhmittäin vuosina 1978 (%). Figure 11. Proportion of men and women with overweight (BMI>25 kg/m 2 ) in 1978 (%). Miehistä 25 % ja naisista 40 % kertoi, että oli yrittänyt vakavasti laihduttaa edellisen vuoden aikana (taulukko 104).

24 14 4 ELINTAPOJEN KEHITYS KOULUTUKSEN MUKAAN Seuraavassa tarkastellaan elintapojen kehitystä koulutuksen mukaan. Koulutusaste on esitetty seuraavasti: alin koulutusryhmä, keskimmäinen koulutusryhmä ja ylin koulutusryhmä. Koulutusryhmät on määritelty syntymä- ja koulutusvuosien mukaan, siten että jokainen syntymävuosi on jaettu tertiileihin koulutusvuosien perusteella. Mukana ovat vuotiaat vastaajat ja tulokset ovat ikävakioituja. Ikävakiointi on suoritettu suoralla menetelmällä 10-vuotisikäryhmittäin käyttäen vertailuväestönä miesten ja naisten yhdistettyä aineistoa. 4.1 Tupakointi Tupakoinnin koulutusryhmäerot ovat edelleen kasvaneet. Tupakointi on yleisintä alimmassa koulutusryhmässä, toiseksi yleisintä keskimmäisessä koulutusryhmässä ja vähiten tupakoidaan ylimmässä koulutusryhmässä. Tutkimusjaksolla 2004 alimpaan koulutusryhmään kuuluvista miehistä 37 % ilmoitti päivittäistupakoinnista. Vastaava osuus oli keskiasteen koulutusryhmän miehillä 29 % ja ylimpään koulutusryhmään kuuluvilla miehillä 17 %. Alimman koulutusryhmän naisista taas tupakoi päivittäin 28 % tutkimusjaksolla 2004, kun vastaava osuus naisten keskimmäisessä koulutusryhmässä oli 18 % ja naisten ylimmässä koulutusryhmässä 11 %. (Kuvio 12.) % Miehet/Men % Naiset/Women Alin Keski Ylin Low Middle High Kuvio 12. Päivittäin tupakoivien vuotiaiden ikävakioitu osuus tutkimusvuosijaksoissa sukupuolen ja suhteellisen koulutuksen mukaan vuosina 1978 (%). Figure 12. Age-standardised proportion of year-old daily smokers by educational group and gender in 1978 (%).

25 Ruokatottumukset Ruokatottumuksien muutoksia eri koulutusryhmissä on kuvattu käyttämällä kolmesta osiosta koostuvaa terveellisten ruokatottumusten indeksiä. Jos vastaaja on ilmoittanut vähintään kaksi kolmesta ravintosuositusten mukaisesta tottumuksesta, hänen ruokatottumuksensa on katsottu terveellisiksi. Suositusten mukaisia tottumuksia ovat: käyttää kasviksia päivittäin, juo rasvatonta tai ykkösmaitoa, käyttää kevytlevitettä tai margariinia leivällä tai ei käytä leipärasvaa lainkaan. Tutkimusjakson aikana ruokatottumukset ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan kaikissa koulutusryhmissä, mutta ryhmien väliset erot ovat edelleen selviä. Ylimpään koulutusryhmään kuuluvat ilmoittivat muita useammin ravintosuositusten mukaisista ruokatottumuksista. Tutkimusjakson alussa alimmassa koulutusryhmässä miehistä 4 %, keskiasteen koulutusryhmässä 8 % ja ylimmässä koulutusryhmässä 17 % ilmoitti syövänsä terveellisesti. Vastaava osuus oli tutkimusjaksolla 2004 alimmassa koulutusryhmässä 37 %, keskiasteen koulutusryhmässä 47 % ja ylimmässä koulutusryhmässä 60 %. Naisilla koulutusryhmäerot ovat kaventuneet. Tutkimusjaksolla naisista alimmassa koulutusryhmässä 56 %, keskimmäisessä koulutusryhmässä 62 % ja ylimmässä koulutusryhmässä 65 % kertoi terveellisistä ruokatottumuksista. (Kuvio 13.) % 80 Miehet/Men % 80 Naiset/Women Alin Keski Ylin Low Middle High Kuvio 13. Terveelliset ruokatottumukset (kaksi kolmesta toteutuu): 1. syö kasviksia päivittäin, 2. juo rasvatonta tai ykkösmaitoa, 3. käyttää margariinia tai kevytlevitettä leivällä tai ei käytä mitään rasvaa leivällä suhteellisen koulutuksen mukaan vuosina 1979, ikävakioitu (%). Figure 13. Healthy food habits (at least two out of the following three habits): 1. eat vegetables daily, 2. drink skimmed milk or milk containing 1% fat, 3. use soft margarine or low-fat spread on bread or do not use any fat on bread, by educational group in 1979, age-standardised (%).

26 Alkoholinkulutus Alkoholinkulutus on lisääntynyt tutkimusjakson aikana kaikissa koulutusryhmissä. Kun tutkimusjakson alussa alimpaan koulutusryhmään kuuluvista miehistä 26 % ja keskiasteen koulutusryhmään kuuluvista miehistä 28 % ilmoitti juovansa vähintään kahdeksan annosta alkoholia viikossa, niin vastaavat osuudet olivat tutkimusjakson lopussa % ja 44 %. Ylimmässä koulutusryhmässä vähintään kahdeksan annosta alkoholia viikossa juovien osuus oli vuosina % ja tutkimusjaksolla %. (Kuvio 14.) Ylimpään koulutusryhmään kuuluvat naiset ilmoittivat useammin juovansa vähintään viisi annosta alkoholia viikossa kuin vähemmän koulutetut. Vuosina noin 10 % alimpaan ja 13 % keskiasteen koulutusryhmään kuuluvista naisista ilmoitti juovansa vähintään viisi alkoholiannosta viikossa. Vastaavat osuudet tutkimusjaksolla 2004 olivat 28 % ja 29 %. Ylimmän koulutusryhmän naisista ilmoitti vähintään viiden viikkoannoksen käytöstä vuosina %, ja vastaava osuus oli 33 % tutkimusjaksolla (Kuvio 14.) % 80 Miehet/Men % 80 Naiset/Women Alin Keski Ylin Low Middle High Kuvio 14. Viimeksi kuluneen viikon aikana vähintään 8 annosta alkoholia (miehet) tai vähintään 5 annosta alkoholia (naiset) juoneiden ikävakioitu osuus suhteellisen koulutuksen mukaan vuosina Figure 14. Age-standardised proportion of those who have drunk the equivalent of at least 8 alcohol units (men) or at least 5 alcohol units (women) during the past week by educational group in 1982.

27 Liikunta Vapaa-ajan liikunta (vähintään puoli tuntia ainakin 2 3 kertaa viikossa) on lisääntynyt kaikissa koulutusryhmissä. Ylimmän koulutusryhmän miehet harrastavat vapaaajanliikuntaa useammin kuin muut miehet. Miehillä koulutusryhmittäiset erot vapaaajanliikunnassa ovat kasvaneet. Naisilla taas koulutusryhmien väliset erot vapaaajanliikunnassa ovat pieniä. (Kuvio 15.) % Miehet/Men % Naiset/Women Alin Keski Ylin Low Middle High Kuvio 15. Vapaa-ajan liikuntaa vähintään 2 3 kertaa viikossa harrastavien ikävakioitu osuus suhteellisen koulutuksen mukaan vuosina 1978 (%). Figure 15. Age-standardised proportion of those who pursue leisure time physical activities at least 2 3 times a week by educational group in 1978 (%). 4.5 Ylipaino Koulutusryhmien väliset erot ylipainoisten osuudessa ovat säilyneet. Ylipainoisuus on yleisintä alimmassa koulutusryhmässä. Naisilla koulutusryhmien väliset erot ylipainoisten osuudessa ovat selvemmät kuin miehillä. Vuosina 2004 alimpaan koulutusryhmään kuuluvista miehistä 65 % oli ylipainoisia. Vastaava osuus keskiasteen koulutusryhmän miehistä oli 61 % ja ylimmän koulutusryhmän miehistä 60 %. Naisista alimmassa koulutusryhmässä 52 % oli ylipainoisia. Vastaava osuus keskiasteen koulutusryhmän naisista oli 44 % ja ylimmän koulutusryhmän naisista 38 %. (Kuvio 16.)

28 18 % Miehet/Men % Naiset/Women Alin Keski Ylin Low Middle High Kuvio 16. Ylipainoisten (BMI>25 kg/m 2 ) ikävakioidut osuudet suhteellisen koulutuksen mukaan vuosina 1978 (%). Figure 16. Age-standardised proportion of overweight men and women (BMI>25 kg/m 2 ) by educational group in 1978 (%).

29 19 5 YHTEENVETO Monet kansantauteihin liittyvät elintavat esimerkiksi tupakointi ja eräät ruokatottumukset ovat pitkällä aikavälillä kehittyneet myönteisesti Suomen työikäisessä väestössä. Sen sijaan alkoholinkäytön, ylipainon ja työmatkaliikunnan kehitys ei ole ollut samalla tavalla myönteistä. Vuonna 26 % miehistä ja 17 % naisista tupakoi päivittäin. Pitkällä aikavälillä miesten tupakointi on vähentynyt, ja naisten tupakointi pysyi pitkään 1980-luvun puolivälin tasolla, mutta on parin viime vuoden aikana kääntynyt laskuun. Ruokatottumukset ovat pitkällä aikavälillä muuttuneet ravintosuositusten mukaiseen suuntaan. Alkoholinkäyttö on puolestaan lisääntynyt Suomessa 1980-luvun alusta lähtien ja raittiiden osuus vähentynyt. Vuonna alkoholinkulutus pysytteli edellisen vuoden tasolla. Vuonna miehistä 50 % ja naisista 55 % kertoi harrastavansa vapaa-ajan liikuntaa vähintään kolme kertaa viikossa. Vapaa-ajan liikunta on lisääntynyt 1970-luvun lopusta alkaen, mutta työmatkaliikunta, jota naiset jatkuvasti harrastavat miehiä selvästi enemmän, väheni luvulle tultaessa ja on sen jälkeen pysynyt jokseenkin 1990-luvun alun tasolla. Elintapaerot koulutusryhmien välillä ovat säilyneet. Erot ovat useimmiten epäedullisia alimpaan koulutusryhmään kuuluville. Tupakoinnin koulutusryhmäerot ovat jatkuvasti kasvaneet 1980-luvulta alkaen. Tupakointi on yleisintä alimmassa koulutusryhmässä ja toiseksi yleisintä keskikoulutusryhmässä. Ravintosuositusten mukaiset ruokatottumukset ovat yleistyneet kaikissa koulutusryhmissä, mutta koulutusryhmien väliset erot ovat edelleen selviä. Ylimpään koulutusryhmään kuuluvat kertoivat eniten terveellisistä ruokatottumuksista. Korkeammin koulutetut naiset raportoivat edelleen enemmän alkoholin viikkokulutusta; vastaavat miesten erot ovat jokseenkin hävinneet vuoden 2004 jälkeen alkoholiverotuksen alennuttua. Ylimmän koulutusryhmän miehet harrastavat vapaa-ajan liikuntaa eniten, kun taas naisilla merkittäviä koulutusryhmäeroja vapaa-ajan liikunnassa ei esiinny.

30 20 LIITTEET: LIITE 1 / APPENDIX Aluemuuttujan muodostaminen, suluissa maakunnan numero kartassa: Living areas, numbers of regions in parentheses: 1. Uusimaa/Region of Uusimaa -maakunnat: Uusimaa (1), Itä-Uusimaa (20) 2. Länsi-Suomi/Western Finland -maakunnat: Varsinais-Suomi (2), Satakunta (4), Etelä-Pohjanmaa (14), Pohjanmaa (15), Keski-Pohjanmaa (16), Ahvenanmaa (21) 3. Keski-Suomi/Middle Finland -maakunnat: Kanta-Häme (5), Pirkanmaa (6), Päijät-Häme (7), Keski-Suomi (13) 4. Kaakkois-Suomi/South-eastern Finland -maakunnat: Kymenlaakso (8), Etelä-Karjala (9), Etelä-Savo (10) 5. Itä-Suomi/Eastern Finland -maakunnat: Pohjois-Savo (11), Pohjois-Karjala (12) 6. Pohjois-Suomi/Northern Finland -maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa (17), Kainuu (18), Lappi (19) Lähde: Tilastokeskus, käsikirjoja 28. Kunnat ja kuntapohjaiset aluejaot

31 21 LIITE 2 / APPENDIX 2 Tupakointi-indeksin muodostaminen / Derivation of smoking index Luokkien merkitys/key to index classes: 1. Päivittäin tupakoivat/daily smokers 2. Satunnaisesti tupakoivat/occasional smokers kk sitten päivittäisen tupakoinnin lopettaneet/ Quitters given up smoking 1-12 months ago 4. Yli vuosi sitten päivittäisen tupakoinnin lopettaneet/ Ex-smokers given up daily smoking more than one year ago 5. Tupakoimattomat/Non-smokers 6. Riittämättömät tiedot/insufficient information * Tieto puuttuu/information missing Onko tupakoinut koskaan? Have you ever smoked? 1) Kyllä/Yes * Onko tupakoinut vähintään 100 kertaa?/have you ever smoked at least 100 times? Ei/No 5 Kyllä/Yes Ei/No * 2) Onko tupakoinut koskaan päivittäin ainakin yhden vuoden ajan?/ Yli kuukausi sitten/ More than one month ago Have you ever smoked daily for at least one year? Kyllä/Yes * Ei/No Milloin on tupakoinut viimeksi?/ When did you last smoke? Milloin on tupakoinut viimeksi?/ When did you last smoke? Viimeisen kuukauden aikana/ During the past month Tänään, 2 pv 1 kk 1 kk 12 kk Yli vuosi * eilen/ sitten/ sitten/ sitten/ Today, 2 days months Over yesterday 1 month ago ago a year ago ) Kysymys lisätty vuonna 1996/Question introduced in ) Vuosina kysytty säännöllistä tupakointia. Vuodesta 1996 lähtien kysytty päivittäistä tupakointia/ During only regular smoking has been inquired. Since 1996 only daily smoking has been inquired.

32 TAULUKOT TABLES 1 TAUSTAMUUTTUJAT BACKGROUND VARIABLES Taulukot/Tables 1.A TERVEYSPALVELUJEN KÄYTTÖ JA TERVEYDENTILA HEALTH SERVICES AND HEALTH Taulukot/Tables 11.A. 29.B YMPÄRISTÖN TUPAKANSAVULLE ALTISTUMINEN EXPOSURE TO ENVIRONMENTAL TOBACCO SMOKE Taulukot/Tables 30.A. 32.B TUPAKOINTI SMOKING Taulukot/Tables 33.A. 48.B RUOKATOTTUMUKSET FOOD HABITS Taulukot/Tables 49.A. 88.B ALKOHOLIN KÄYTTÖ ALCOHOL CONSUMPTION Taulukot/Tables 89.A. 101.B PITUUS PAINOINDEKSI BODY-HEIGHT BODY MASS-INDEX Taulukot/Tables 102.B. 106.B LIIKUNTA PHYSICAL ACTIVITY Taulukot/Tables 107.A. 113.B LIIKENNE JA MUU TURVALLISUUS TRAFFIC SAFETY Taulukot/Tables 114.A. 118.B TERVEYDEN EDISTÄMISEEN LIITTYVIÄ AJANKOHTAISIA ASIOITA CURRENT ISSUES RELATED TO HEALTH PROMOTION Taulukot/Tables 119.A. 129.A Taulukoiden sosioekonomisen aseman luokitus perustuu vastaajan ilmoittamaan ammattiin. Luokituksessa käytetty lähde: Sosioekonomisen aseman luokitus Ammattiluokitus 2001, Käsikirjoja 14. Tilastokeskus Socio-economic status in tables has been classified according to respondents self reported occupation. Source: Classification of socio-economic status Classification of Occupations Handbooks 14, Statistics Finland 2001.

33 TAULUKKO 1.A. Vastanneiden lukumäärä eri ikäryhmissä sukupuolen mukaan. TABLE 1.A. Number of respondents, by sex and age. Vastanneet/ Respondents TAULUKKO 1.B. Vastanneiden lukumäärä taustamuuttujien mukaan. TABLE 1.B. Number of respondents, by background variables. Pohjois-Suomi/North-Finland emäntä/ Farmer,farmer's wife Kansanterveyslaitos/National Public Health Institute

34 TAULUKKO 2. Siviilisääty sukupuolen ja iän mukaan (%). TABLE 2. Marital status, by sex and age (%). Puuttuvia/Missing (n) 14,7 63,5 76,2 79,0 79,1 66,1 21,2 71,3 79,1 74,4 73,0 65,7 65,9 85,3 33,9 20,1 11,4 9,1 27,5 77,8 25,6 11,4 8,4 5,6 22,6 24,8,0 2,2 3,7 9,2 11,5 6,2 1,0 3,2 8,6 15,6 14,5 9,4 8,0,0,4,0,3,3,2,0,0,9 1,5 6,9 2,2 1, Kansanterveyslaitos/National Public Health Institute

35 TAULUKKO 3. Koulunkäyntivuosien määrä sukupuolen ja iän mukaan (%). TABLE 3. Number of school years, by sex and age (%). 0-9 vuotta/ 0-9 years vuotta/ years 13 v. tai enemmän/ 13+ years Puuttuvia/Missing (n) 18,2 1,3 6,7 12,0 37,0 16,8 20,7 3,2 3,4 11,1 32,6 15,0 15,8 56,1 30,6 34,3 41,3 26,5 36,5 45,6 13,3 22,4 30,6 31,4 28,6 32,1 25,7 68,1 59,0 46,7 36,5 46,6 33,7 83,5 74,1 58,3 36,0 56,3 52, Kansanterveyslaitos/National Public Health Institute

36 TAULUKKO 4. Kuinka monta jäsentä kuuluu vastaajan kotitalouteen sukupuolen ja iän mukaan (%). TABLE 4. How many members currently belong to respondent s household including himself/herself (%). 1-2 jäsentä/ 1-2 members 3-4 jäsentä/ 3-4 members 5-6 jäsentä/ 5-6 members 7 tai useampia jäseniä/ 7 or more members yhteensä/total (N) Puuttuvia/Missing (n) 36,2 65,8 33,1 45,4 79,8 54,0 44,1 54,2 22,6 50,8 87,9 53,8 53,9 48,4 28,3 50,4 38,9 19,1 35,6 41,7 38,0 54,8 41,5 11,6 36,2 36,0 13,6 5,0 13,5 13,1,8 8,7 12,4 7,1 18,8 7,3,2 8,6 8,7 1,9,9 3,0 2,6,3 1,7 1,7,6 3,8,5,2 1,3 1, Kansanterveyslaitos/National Public Health Institute

37 TAULUKKO 5. Kotitalouteen kuuluvien ikä sukupuolen ja iän mukaan (%). TABLE 5. Ages of the members of respondent s household, by sex and age (%). Alle 7 -vuotiaita/ Under 7 years old vuotiaita/ 7-17 years old vuotiaita/ years old vuotiaita/ years old 65 vuotta täyttäneitä/ 65 years old or over 6,6 31,3 39,1 6,7,8 15,2 7,4 44,0 35,0 2,9,5 16,5 15,9 48,1 7,7 46,5 45,8 8,7 30,4 46,0 11,7 64,4 45,6 4,1 33,6 32,2 73,6 15,4 5,1 22,7 9,8 22,8 69,5 9,4 8,7 23,7 7,7 22,0 22,3 69,8 88,0 95,3 94,3 97,5 90,5 68,4 90,9 93,0 94,8 95,4 89,6 90,0 1,4 2,4 3,1 3,3 5,9 3,5 1,8,7 1,2 2,1 17,8 5,4 4, Kansanterveyslaitos/National Public Health Institute

38 TAULUKKO 6. Työtilanne sukupuolen ja iän mukaan (%). TABLE 6. Employment status, by sex and age (%). Työssä/At work Osin työssä, osin eläkkeellä/ Partly at work, partly retired Lomautettu/Laid off Koti-äiti, -isä/homemaker Pitkäaikaisella (>6 kk) sairauslomalla/on sick leave Eläkkeellä/Pensioned Muuten poissa työstä/ Not at work for any other reason Puuttuvia/Missing (n) 26,5 82,1 83,9 83,0 53,5 66,4 16,9 57,7 79,3 84,9 49,4 59,1 62,3,0,4 1,1,6 6,4 2,1,0,0,3 1,2 8,5 2,4 2,3,0,4,0,0,3,1,0,0,0,0,0,0,1 4,1 5,2 5,9 6,9 10,1 6,9 3,0 4,1 4,0 4,2 7,2 4,7 5,6 64,4 8,7 1,8 1,6,0 12,1 74,4 14,5 4,3 1,0,2 16,0 14,3,0,0,4,0,0,1 3,3 21,8 10,1,7,2 6,5 3,7,5,4 1,1 1,3,8,8,3,3,0 1,7 1,8,9,9,0 2,2 5,1 5,7 28,5 10,2,0 1,3,6 5,7 31,1 9,2 9,7 4,6,4,7,9,5 1,3 2,0,3 1,4,5 1,6 1,2 1, Kansanterveyslaitos/National Public Health Institute

39 TAULUKKO 7. Työajan luonne sukupuolen ja iän mukaan (%). TABLE 7. What kind of working hours, by sex and age (%). Kokoaikaista/ Full-time job Osa-aikaista/ Part time job En ole työssä/ Not working Puuttuvia/Missing (n) 25,6 81,5 83,0 84,8 56,6 67,7 16,5 57,3 75,3 79,8 48,5 57,3 61,8 17,7 6,2 3,3 1,9 5,5 6,2 20,8 16,2 11,5 8,3 13,9 13,7 10,4 56,7 12,3 13,7 13,3 37,9 26,1 62,7 26,4 13,2 11,8 37,6 29,0 27, Kansanterveyslaitos/National Public Health Institute