Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B2/2002 Publications of the National Public Health Institute. Piia Jallinoja, Satu Helakorpi, Antti Uutela

Transkriptio

1 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B2/2002 Publications of the National Public Health Institute Piia Jallinoja, Satu Helakorpi, Antti Uutela SUOMALAISEN AIKUISVÄESTÖN KONTAKTIT HUUMEISIIN JA MIELIPITEET HUUMEISTA VUONNA 2001 Contact with and Attitudes towards Illicit Drugs in the Finnish Adult Population, 2001 Kansanterveyslaitos Terveyden edistämisen tutkimusyksikkö KTL-National Public Health Institute, Finland Department of Epidemiology and Health Promotion Health Promotion Research Unit Helsinki, 2002

2 Copyright National Public Health Institute Kannen kuva cover graphic Irene Manninen Julkaisija Utgivare Publisher Kansanterveyslaitos (KTL) Mannerheimintie Helsinki Puh. Vaihde (09) , telefax (09) Folkhäsoinstitutet Mannerheimvägen Helsingfors Tel växel (09) , telefax (09) National Public Health Institute Mannerheimintie Helsinki Telephone (09) , telefax (09) ISBN ISSN ISBN (PDF Version) Yliopistopaino, Helsinki 2002

3 SUMMARY The National Public Health Institute (KTL) has been monitoring health behaviour in Finland since 1978, using annual postal surveys. In 1996 a question concerning contacts with persons who had tried illicit drugs during the preceding twelve months was added to the questionnaire, and in 1997 a question on whether the respondent had been offered any sort of illicit drugs was also included. In the 2001 survey, four more questions concerning opinions on drug abuse, drug prevention and narcotic substances were added. These six questions will be repeated in 2002 and The present report gives basic results for these six items for The research was conducted at the Health Promotion Research Unit of the Department of Epidemiology and Health Promotion. For this survey, a random sample population of Finnish adults in the year-old age group was selected from the National Population Register. The sample size was A questionnaire (in either Finnish or Swedish) was mailed to the sample in April 2001; three reminders were used. The response rate in was 70%. The percentages of respondents in each age group and by gender are presented in Table 1. A majority of Finns (80%) reported that they did not know anyone who had tried illicit drugs in the preceding twelve months. Younger respondents had more of these contacts than did older participants. Moreover, those who lived in the Helsinki metropolitan area or other big cities more often had friends or acquaintances who had tried drugs in the preceding twelve months than was the case among respondents living elsewhere. Among both women and men there was a steady increase in reports of such contacts from 1996 to 2000 (Table 2). A majority (93%) of Finns reported that they had not been offered any sort of narcotic substances either for free or for sale in the preceding twelve months. Younger respondents had been offered more often drugs than older respondents. There was a slight increase in reporting offers of drugs in the youngest age group (Table 3).

4 Fifty-eight percent of Finns considered that the use of drugs is a very serious problem in Finland, and 32% regarded it as a fairly serious problem. Women and older respondents considered drug use a very serious problem more often than did men and younger respondents. A majority (88%) of respondents anticipated that the use of illicit drugs will increase in the near future. The respondents were also asked for their opinions on six practices and policies targeted against drug abuse (Prevention among children and young people, Education and information, Customs and border control, Police work, Severe penalties, Treatment for drug users). All activities received support from a majority of the respondents (Figure 1), the most popular being prevention among children and young people. Thirty-seven percent of Finns were of the opinion that no distinction should be made between soft and hard drugs. This view was more common among women than men and as among older respondents than younger respondents. Cannabis products were most often reported to be soft drugs, whereas heroin was most often considered a hard drug (Figure 2). Respondents in the two youngest age groups in particular considered hashish/marihuana a soft drug (60% and 55%, respectively).

5 SISÄLLYS SUMMARY 1 JOHDANTO 1 2AINEISTO 2 3 KONTAKTIT HUUMEIDEN KÄYTTÄJIIN JA HUUMEIDEN TARJOAMINEN 3 4 MIELIPITEET HUUMEIDEN ONGELMALLISUUDESTA 5 5 MIELIPITEET HUUMEIDEN VÄÄRINKÄYTÖN VASTAISESTA TOIMINNASTA 6 6 MIEDOT JA KOVAT HUUMEET 7 7 YHTEENVETO JA KESKUSTELU 8 KIRJALLISUUS 10 Taulukot 13

6 1 JOHDANTO Viime vuosikymmenen aikana huumausaineiden käyttö ja kokeilut (Partanen & Metso 1997, 1999, Luopa, Rimpelä & Jokela 2000, Partanen ym. 2000), huumausainekuolemat (Vuori 2000, Hakkarainen 2001) ja huumausainerikollisuus (Kinnunen 2000) lisääntyivät Suomessa. Lisäksi suhtautuminen huumeiden käyttöön muuttui myönteisemmäksi, erityisesti nuorten keskuudessa (Luopa, Rimpelä & Jokela 2000), vaikka toisaalta asenteiden kovenemista oli havaittavissa (Kontula 1997). Kuitenkin edelleen valtaosa suomalaisista suhtautuu kielteisesti huumausaineisiin ja katsoo huumausaineiden käytön olevan merkittävä ongelma maassamme (mm. Partanen & Metso 1999). Muuttuneen tilanteen takia Suomessa laadittiin 1990-luvun aikana lukuisia huumekysymystä ratkovia suunnitelmia ja muistioita. Näissä pohdittiin muun muassa huumehoitoja ja huumerikollisuutta, valistuskampanjoiden mahdollisuuksia ja tarvetta sekä huumeita koskevaa kartoitusta ja tutkimusta (esim. Suomen huumestrategia, 1997, Nuorten huumeiden käytön ehkäisytoimikunnan mietintö, 2000, Huumausaineiden ongelmakäyttäjien hoitoa kehittäneen työryhmän muistio 2001). Mainittakoon vielä Valtioneuvoston joulukuussa 1998 hyväksymä periaatepäätös huumausainepolitiikasta, jonka yhteydessä asetettiin huumausaineohjelman toteuttamista seuraava ja valtakunnallista huumausainepolitiikkaa yhteensovittava koordinaatioryhmä (Valtioneuvoston periaatepäätös huumausainepolitiikasta 1999). Liittyen Valtioneuvoston haluun tehostaa huumausainepolitiikkaa Kansanterveyslaitoksen epidemiologian ja terveyden edistämisen osaston Terveyden edistämisen tutkimusyksikkö suorittaa vuosien aikana huumeiden vastaisen kampanjoinnin valtakunnallista arviointia yhdessä Stakesin ja Terveyden edistämisen keskuksen kanssa. Terveyden edistämisen keskus käynnisti syyskuussa 2001 valtakunnallisen huumeviestintäkampanjan(ks. joka jatkuu vuoden 2003 loppuun asti. Kampanjan tavoitteena on herättää ja avartaa julkista huumekeskustelua, sekä rohkaista ihmisiä hankkimaan lisää tietoa huumeista ja niihin liittyvistä näkökulmista. (Terveyden edistämisen keskus 2001). Edelleen kampanjan

7 2 tavoitteiksi mainitaan ratkaisuhenkisyys, analyyttisen keskustelun herättäminen ja moninäkökulmaisuus. Näin ollen huumeongelmaa ei pyritä ratkaisemaan yksinkertaistavilla iskulauseilla. Kampanjaan kytkeytyy myös useita ehkäisevän huumetyön paikallishankkeita. Kansanterveyslaitoksella osallistutaan huumeviestintäkampanjan arviointiin tutkimalla huumeita koskevien mielipiteiden muuttumista ja analysoimalla julkista huumekeskustelua kampanjan aikana. Nyt käsillä oleva raportti käsittelee kansalaisten huumausaineita koskevia mielipiteitä. Keväällä 2001 Kansanterveyslaitoksella vuosittain toteutettavaan aikuisväestön terveyskäyttäytymisseurantaan (AVTK) liitettiin kuusi kysymystä huumausaineista. Näistä yksi on ollut AVTK-kyselyssä jo vuodesta 1996 ja yksi vuodesta 1997 (ks. Helakorpi ym. 1996, 1997, 1998, 1999, 2000). Kaikki kuusi huumekysymystä on tarkoitus toistaa vuosina 2002 ja 2003, jotta voidaan seurata mahdollisia muutoksia suomalaisten mielipiteissä ja kokemuksissa. 2AINEISTO Kansanterveyslaitoksen lla on toteutettu vuosittain vuodesta 1978 alkaen suomalaisen aikuisväestön terveyteen vaikuttavien elintapojen seurantatutkimusta (AVTK). Tutkimusaineiston keräämiseksi on poimittu 5000 henkilön edustava satunnaisotos vuotiaista suomalaisista. Vuonna 2001 tutkimukseen valituille postitettiin kyselylomake 5. päivänä huhtikuuta. Vastaamatta jättäneille lähetettiin kolme uusintakyselyä. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 70 % (3469) otokseen kuuluneista; miehistä 62 % (1589) ja naisista 77 % (1880) (Helakorpi ym. 2001). Vastausaktiivisuus ikäryhmittäin sukupuolen mukaan on esitetty taulukossa 1.

8 3 Taulukko 1. Vastausaktiivisuus (%) 10-vuotisikäryhmittäin sukupuolen mukaan. Table 1. Response rate (%) by age and sex. Ikäryhmä/ Age group Sukupuoli/Sex Yht./Total % (N) (1589) (1880) Yht./Total (3469) 3 KONTAKTIT HUUMEIDEN KÄYTTÄJIIN JA HUUMEIDEN TARJOAMI- NEN Vuonna % suomalaisista raportoi, että ei tuntenut ketään, joka olisi kokeillut huumeita viimeksi kuluneen vuoden aikana. Erityisesti ikä oli yhteydessä siihen, oliko vastaajalla tällaisia kontakteja vuotiaista 53% tunsi vähintään yhden huumeita käyttäneen henkilön, kun vastaava luku vuotiaiden keskuudessa oli 27%, vuotiaiden keskuudessa 12%, vuotiaiden keskuudessa 10% ja vuotiaiden keskuudessa 6%. Myös asuinpaikalla oli jonkin verran vaikutusta siihen, oliko vastaajalla kontakteja huumeiden käyttäjiin: esimerkiksi pääkaupunkiseudulla asuvista 27% ja pienissä kaupungeissa asuvista 19% kertoi tuntevansa jonkun joka oli viimeisen vuoden aikana käyttänyt huumeita. Vastaajista erottui joitain ryhmiä, joissa kontaktit huumeiden käyttäjiin olivat erityisen yleisiä. Näistä mainittakoon isoissa kaupungeissa (70%) ja pääkaupunkiseudulla (63%) asuvat vuotiaat naiset, ja isoissa kaupungeissa (57%) ja pääkaupunkiseudulla (64%) asuvat vuotiaat miehet. Tarkasteltaessa maantieteellisiä alueita erottui Uusimaa muista: 66% vuotiasta miehistä ja 63% vuotiaista naisista tunsi henkilön tai henkilöitä jotka olivat viimeisen vuoden aikana käyttäneet huumeita.

9 4 Sekä miesten että naisten keskuudessa on tapahtunut vuodesta 1996 selvä lisääntyminen kontakteissa huumeiden käyttäjiin (Taulukko 2). Selvimmin havaittavissa muutos on kahdessa nuorimmassa ikäryhmässä. Taulukko 2. Sellaisten henkilöiden, jotka ilmoittivat tietävänsä vähintään yhden henkilön tuttaviensa joukossa, joka on käyttänyt huumeita viimeksi kuluneen vuoden aikana, osuudet (%) sukupuolittain vuosina Table 2. Proportion of respondents, who reported to know at least one person among his/her friends/acquintances who during the previous twelve months had used illicit drugs, by sex, in Ikäryhmä/ Age group Vuosi/Year Yht Yht Yht. Total Total Total Kevään 2001 kyselyssä 93% suomalaisista ilmoitti, ettei heille oltu viimeksi kuluneen vuoden aikana tarjottu huumeita. Neljälle prosentille huumeita oli tarjottu ilmaiseksi, 1%:lle ostettavaksi ja 2%:lle sekä ostettavaksi että ilmaiseksi. Luvut eivät eronneet merkittävästi sukupuolen mukaan vuotiaista 22%:lle, ja vanhemmissa ikäryhmissä alle 10%:lle oli tarjottu huumeita. Uudellamaalla (10%) ja pääkaupunkiseudulla (11%) asuville oli tarjottu huumeita jonkin verran yleisemmin kuin muualla asuville. Esimerkiksi Kaakkois-Suomessa asuvista 4%:lle ja pienissä kaupungeissa asuvista 6%:lle oli tarjottu huumeita viimeksi kuluneen vuoden aikana. Myös tämän muuttujan suhteen erottui eräitä ryhmiä, joissa huumeiden tarjoaminen oli ollut keskimääräistä selvästi yleisempää. Pääkaupunkiseudulla asuvista vuotiaista miehistä 36%:lle ja vuotiaista naisista 37%:lle oli tarjottu huumeita vuoden sisällä. Vastaavat luvut muissa isoissa kaupungeissa olivat 27% ja 24% ja Uudellamaalla 32% ja 31%. Vuodesta 1997 huumeiden tarjoaminen on miesten keskuudessa pysynyt suhteellisen tasaisena, mutta nuorten naisten keskuudessa on havaittavissa lievää nousua (Taulukko 3).

10 5 Taulukko 3.. Sellaisten henkilöiden, jotka ilmoittivat, että heille on tarjottu huumeita joko ilmaiseksi tai ostettavaksi viimeksi kuluneen vuoden aikana osuudet (%) sukupuolittain vuosina Table 3. Proportion of repsondents, who reported they had been offered illicit drugs either for sale or for free during the previous twelve months, by sex, in Ikäryhmä/ Age group Vuosi/Year Yht Yht Yht. Total Total Total MIELIPITEET HUUMEIDEN ONGELMALLISUUDESTA Viisikymmentäkahdeksan prosenttia suomalaisista ilmoitti kevään 2001 kyselyssä pitävänsä huumausaineiden käyttöä erittäin vakavana ongelmana, 32% melko vakavana ongelmana, 8%:n mielestä ongelma ei ole kovin vakava, muttei lieväkään, 1%:n mielestä ongelma on melko lievä ja 0,2% katsoi, ettei se ole ongelma lainkaan. Naisista 64% ja miehistä 52% piti ongelmaa erittäin vakavana. Jälleen nuorin ikäryhmä erosi muista vastaajista: vuotiaista 77% piti huumausaineiden käyttöä erittäin vakavana tai melko vakavana ongelmana, kun vastaava luku muissa ikäryhmissä vaihteli 89%:n ja 97%:n välillä. Niistä, jotka tunsivat vähintään yhden henkilön, joka on viimeksi kuluneen vuoden aikana käyttänyt huumeita, 48% piti huumeiden käyttöä erittäin vakavana ongelmana, kun vastaava luku niiden keskuudessa, jotka eivät tunteneet huumeiden käyttäjiä oli 61%. Vastaavasti 36% niistä, joille oli tarjottu huumeita vuoden aikana, ja 60% niistä, joille ei oltu tarjottu huumeita, piti huumeiden käyttöä erittäin vakavana ongelmana. 88% suomalaisista ilmoitti uskovansa, että huumeiden käyttö lisääntyy nykyisestä lähitulevaisuudessa. 11% uskoi, että käyttö pysyy nykyisellään, ja 1% uskoi, että käyttö vähenee. Miesten ja naisten välillä ei ollut tässä suhteessa eroa. Nuorimmasta ikäryhmästä 78% arvioi huumeiden käytön lisääntyvän nykyisestä, kun muissa

11 6 ikäryhmissä huomattavasti suurempi osuus, vaihdellen 90%:n ja 92%:n välillä, arvioi näin. 5 MIELIPITEET HUUMEIDEN VÄÄRINKÄYTÖN VASTAISESTA TOIMINNASTA Vastaajilta tiedusteltiin, kuinka tärkeinä he pitivät lomakkeessa mainittuja toimia huumeiden väärinkäytön vastaisessa toiminnassa (Kuvio 1) Erittäin tärkeä/ Very important Melko tärkeä/rather important 1. Ennaltaehkäisevä lapsi- ja nuorisotyö/prevention among children and young people 2. Valistus ja informaatio/ Education and information 3. Tullin rajakontrolli / Customs and border control 4. Poliisin toiminta /Police work 5. Ankarat rangaistukset/severe penalties 6. Huumeiden käyttäjien hoito/treatment for drug addicts Kuvio 1. Niiden osuus (%), jotka pitävät mainittuja toimenpiteitä erittäin tai melko tärkeinä huumeiden väärinkäytön vastaisessa työssä. Figure 1. Proportion (%) of those, who believed that the above mentioned activities are very or rather important when dealing with drug abuse. Kaikille mainituille toimenpiteille oli kansalaisten keskuudessa selvä kannatus. Jopa 99% suomalaisista katsoi, että ennalta ehkäisevä lapsi- ja nuorisotyö on erittäin tai melko tärkeää huumeiden väärinkäytön vastaisessa työssä. Alhaisimman kannatuksen saivat ankarat rangaistukset, mutta niitäkin 86% suomalaisista piti erittäin tai melko tärkeänä huumeiden väärinkäytön vastaisessa työssä. Kaikkien edellä lueteltujen toimien kohdalla nuorimmassa vastaajaryhmässä oli eniten niitä, jotka eivät pitäneet kyseistä toimintaa kovin tärkeänä huumeiden väärinkäytön

12 7 vastaisessa työssä. Kuitenkin nuorimmassakin ikäryhmässä selvä enemmistö piti jokaista mainittua toimenpidettä erittäin tai melko tärkeänä. Myös miesten ja naisten välillä oli tässä suhteessa hieman eroa. Naiset pitivät kaikkia toimenpiteitä useammin erittäin tärkeinä kuin miehet. Erityisesti tämä näkyi hoitojen kohdalla: miehistä hoitoa piti erittäin tärkeänä 54%, naisista 69%. 6 MIEDOT JA KOVAT HUUMEET Keväällä % suomalaisista oli sitä mieltä, ettei huumeita pidä erottaa miedoiksi ja koviksi. Naisista 42% ja miehistä 32% katsoi, ettei tällaista erottelua pidä tehdä. Nuorimmassa ikäryhmässä tätä mieltä oltiin harvemmin kuin muissa ikäryhmissä: vuotiaista 27%, vuotiaista 34%, vuotiaista 40%, vuotiaista 41% ja vuotiaista 42% oli sitä mieltä, ettei jakoa mietoihin ja koviin huumeisiin pidä tehdä. Lisäksi vanhemmissa ikäryhmissä suurempi osuus kuin nuoremmissa ikäryhmissä arvioi kunkin huumeen kohdalla, ettei osaa luokitella kyseistä huumetta miedoksi tai kovaksi Hasis/marihuana/ Cannabis Ekstaasi/ Ecstacy Amfetamiini/ Amphetamine Kokaiini/ Cocaine LSD Heroiini/ Heroin Mieto/soft Kova/Hard Ei osaa luokitella/can't classify Kuvio 2. Huumausaineiden luokitteleminen koviksi ja miedoiksi. Figure 2. Classification of drugs as soft or hard.

13 8 Kuviossa 2 on esitetty eri huumausaineiden luokitteleminen joko miedoksi tai kovaksi. Ainoa huumausaine, joka selvästi useammin luokiteltiin miedoksi (42%) kuin kovaksi (10%), oli hasis/marihuana. Erityisesti kahdessa nuorimmassa ikäryhmässä kannabistuotteita pidettiin mietoina huumeina: 60% vuotiaista ja 55% vuotiaista oli tätä mieltä. Sen sijaan ekstaasi luokiteltiin myös nuorimmassa ikäryhmässä useammin kovaksi (35%) kuin miedoksi (25%) huumeeksi. Heroiini oli useimmin kovana pidetty huume. 68% vuotiaista ja 63% vuotiaista piti heroiinia kovana huumeena. Näitä alhaiset luvut vanhemmissa ikäryhmissä selittyvät sillä, että merkittävä osa vanhemmista vastaajista ei lainkaan jaotellut huumausaineita mietoihin ja koviin. 7 YHTEENVETO JA KESKUSTELU Selvällä enemmistöllä suomalaisista ei kevään 2001 kyselyn mukaan ollut viimeksi kuluneen vuoden aikana ollut kontakteja huumeiden käyttäjiin eikä heille itselleen oltu tarjottu huumeita. Lisäksi valtaosa suomalaisista pitää huumausaineiden käyttöä erittäin vakavana tai melko vakavana ongelmana ja arvioi käytön lisääntyvän nykyisestä. Myös aikaisemmissa tutkimuksissa on tullut esille, että selvä enemmistö suomalaisista pitää huumeita kohtalaisena tai suurena ongelmana (Partanen & Metso 1999). Nuorin ikäryhmä, vuotiaat, erottuivat muista vastaajista. Heillä oli eniten kontakteja henkilöihin, jotka ovat käyttäneet huumeita kuluneen vuoden aikana. Heidän keskuudessaan oli myös yleisintä, että kuluneen vuoden aikana oli tarjottu huumeita joko ilmaiseksi tai ostettavaksi. He pitivät huumekysymystä harvemmin erittäin vakavana, arvelivat useammin, ettei huumeiden käyttö lisäänny nykyisestä, ja olivat halukkaampia jaottelemaan huumausaineita mietoihin ja koviin. Tutkimus osoitti myös, että sellaiset henkilöt, joille oli tarjottu huumeita tai jotka tunsivat huumeiden käyttäjiä, näkivät huumausaineiden käytön harvemmin erittäin vakavana ongelmana kuin ne, joilla tällaisia yhteyksiä huumeisiin ei ollut.

14 9 Myös naisten ja miesten välillä oli monien muuttujien kohdalla eroa, vaikkakaan erot eivät vastaa ikäryhmien välisiä eroja. Naisilla oli hieman vähemmän kontakteja huumeisiin ja he pitivät huumausaineiden käyttöä miehiä useammin erittäin vakavana ongelmana. Juomatapatutkimus 2000:n huumekysymysten mukaan huumausaineiden käytön yleistyminen olisi taittunut vuoteen 2000 mennessä myös nuoremmissa ikäryhmissä (Hakkarainen & Metso 2001). AVTK-kyselyn tulosten ajallinen vertailu vuodesta 1996 lähtien osoittaa, että erityisesti nuorimmissa ikäryhmissä raportoidut kontaktit huumeiden käyttäjiin ovat edelleen kasvaneet selvästi. Sen sijaan huumeiden tarjoaminen ei ole lisääntynyt yhtä selvästi. Kontaktien kasvu ei välttämättä kerro itse käytön kasvusta vaan voi heijastella myös sitä, että omaa huumeiden käyttöä ei tarvitse enää peitellä ja siitä kerrotaan kavereille ja tuttaville helpommin kuin aiempina vuosina. Mikäli näin on, huumeiden käyttö on saattanut jossain määrin normalisoitua nuorimmissa ikäryhmissä. Tätä kautta yhä useampi voi tuntea jonkun, joka on käyttänyt huumeita viimeksi kuluneen vuoden aikana. Verrattaessa mielipiteitä huumeiden väärinkäytön vastaisesta toiminnasta keväällä 2001 vuonna 1993 saatuihin vastaaviin tuloksiin (Hakkarainen ym. 1996), voidaan havaita, että valistuksen ja informaation kannatus on laskenut lievästi, ennalta ehkäisevän lapsi- ja nuorisotyön sekä tullin rajakontrollin kannatus on pysynyt samana, ja huumehoitojen, poliisin toiminnan sekä ankarien rangaistusten kannatus on lievästi noussut. Kyselyn vastausprosentti oli kohtuullinen. Huumekysymyksien kohdalla kato ei ollut lomakkeen muiden kysymysten katoa suurempi. Tämä puhuu tulosten luotettavuuden puolesta. On kuitenkin muistutettava, että kyselytutkimukset todennäköisesti eivät tavoita niitä, joiden huumeongelma on kaikkein vakavin, eli niitä joilla on kaikkein eniten omakohtaisia, kielteisiä kokemuksia huumeista.

15 10 KIRJALLISUUS Hakkarainen P, Hübner L, Laursen L, Odegård E (1996) Drug use and public attitudes in the Nordic countries. Teoksessa: Discussing Drugs and Control Policy, Hakkarainen P, Larsen L, Tigerstedt C (toim.). NAD Publications, No. 31 Hakkarainen P, Metso L (2001) Onko huumeiden käytön yleistyminen taittumassa? Vuoden 2000 huumekyselyn tulokset. Yhteiskuntapolitiikka, 66, Hakkarainen P (2001) Turun huumekuolemat monen tekijän summa. Teoksessa: Alkoholi ja huumeet Hein R, Virtanen A (toim.) Stakesin julkaisuja/ Tilastoraportti 2001: 4. Helakorpi S, Uutela A, Prättälä R, Puska P (1996) Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 12 / Helakorpi S, Uutela A, Prättälä R, Berg M-A, Puska P (1997) Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 10 / Helakorpi S, Uutela A, Prättälä R, Puska P (1998) Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 10 /1998. Helakorpi S, Uutela A, Prättälä R, Puska P (1999) Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 19 / Helakorpi S, Uutela A, Prättälä R, Puska P (2000) Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 8 / 2000.

16 11 Helakorpi S, Patja K, Prättälä R, Uutela A (2001) Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 16 / 2001 Huumausaineiden ongelmakäyttäjien hoitoa kehittäneen työryhmän muistio. Sosiaalija terveysministeriön julkaisuja/ Työryhmämuistioita 2001:8. Kinnunen A (2000) Päihderikokset. Teoksessa: Rikollisuustilanne Rikollisuus ja seuraamusjärjestelmä tilastojen valossa. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuja. Kontula K (1997) Huumeet Suomessa 1990-luvulla. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja/ Monisteita 1997:27. Luopa P, Rimpelä M, Jokela J (2000) Huumeet ja koululaiset. Tuloksia Kouluterveyskyselystä Stakesin julkaisuja/ Aiheita 2000:25. Nuorten huumeiden käytön ehkäisytoimikunnan mietintö (2000). Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja/ Komiteamietintö 2000:3. Partanen J, Metso L (1997) Kannabis Suomessa 1990-luvulla. Yhteiskuntapolitiikka, 62, Partanen J, Metso L (1999) Suomen toinen huumeaalto. Yhteiskuntapolitiikka, 64, 1-7. Partanen P, Hakkarainen P, Holmström P, Kinnunen A, Lammi R, Leinikki P, Partanen A, Seppälä T, Simpura J, Virtanen A (2000) Amfetamiinien ja opiaattien käytön yleisyys Suomessa Yhteiskuntapolitiikka, 65, Suomen huumestrategia Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja/ Komiteamietintö 1997:10.

17 12 Terveyden edistämisen keskus (2001) Valtakunnallinen huumekampanja käynnistyy: monta näkökulmaa huumeisiin. Lehdistötiedote Valtioneuvoston periaatepäätös huumausainepolitiikasta (1999). Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 1999:4. Vuori E (2000) Huumekuolemat lisääntyvät vielä nykyisestä, tehtiinpä mitä hyvänsä. Haastattelu. Suomen Lääkärilehti, 55,

18 SUOMALAISEN AIKUISVÄESTÖN TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN 2001 HEALTH BEHAVIOUR AMONG FINNISH ADULT POPULATION 2001 TAULUKKO 1.A. Tietääkö tuttaviensa joukossa jonkun, joka on kokeillut kuluneen vuoden aikana huumeita (%). TABLE 1.A. Does the respondent know anyone among his/her friends/ acquaintances who has tried illicit drugs during the past year (%). En tiedä ketään/don't know anybody Tietää yhden henkilön/i know one person Tietää 2-5 henkilöä/i know 2-5 persons Tietää useampia kuin 5 henkilöä/i know morethan5persons Yhteensä/Total (%) Yhteensä/Total (N) Puuttuvia/Missing (n) 45,6 73,0 87,8 87,9 93,8 79,1 47,5 73,3 88,8 91,6 93,8 80,0 79,6 11,8 8,3 4,2 4,9 2,9 6,1 12,6 11,2 7,0 4,1 4,2 7,5 6,9 27,2 15,1 4,5 5,7 2,9 10,2 27,4 13,2 2,9 3,8 1,7 9,2 9,7 15,4 3,6 3,6 1,5,3 4,5 12,6 2,3 1,2,5,3 3,2 3,8 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100, TAULUKKO 1.B. Niiden osuus, jotka tietävät vähintään yhden henkilön, joka on kokeillut huumeita (%). TABLE 1.B. Proportion of respondents who know at least one person who has tried illicit drugs (%). SIVIILISÄÄTY/ MARITAL STATUS KOULUTUS/ EDUCATION ASUINALUE/ LIVING AREA KAUPUNGISTU MISASTE/ URBANISATION AMMATTI/ OCCUPATION VUOSI/YEAR Naimisissa tai avoliitossa/married Naimaton/Single Eronnut/Divorced Leski/Widowed 0-9 vuotta/0-9 years vuotta/10-12 years 13 v. tai enemmän/13+ years Uusimaa/South-Finland Länsi-Suomi/West-Finland Keski-Suomi/Middle Fin. Kaakkois-Suomi/South-East Itä-Suomi/East-Finlad Pohjois-Suomi/North-Fin. Pääkaupunkiseutu/ Metropolitan area Isot kaupungit/cities Pienet kaupungit/towns Muu kunta/rural area Maataloustyö/Acricultural Tehdastyö/Industrial work Toimistotyö/Office work Opiskelu/Studying Kotiäiti,-isä/Homemaker Eläkeläinen/Pensioned Työtön/Unemployed ,,, 0 0 0, , , 49 49, 0 100,, Kansanterveyslaitos/National Public Health Institute 13

19 SUOMALAISEN AIKUISVÄESTÖN TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN 2001 HEALTH BEHAVIOUR AMONG FINNISH ADULT POPULATION 2001 TAULUKKO 2.A. Onko kuluneen vuoden aikana tarjottu joko ilmaiseksi tai ostettavaksi jotain huumausainetta (%). TABLE 2.A. Has the respondent been offered any sort of illicit drugs either for free or for sale during the preceding twelve months (%). Ei ole/no Kyllä, ilmaiseksi/yes, for free Kyllä, ostettavaksi/yes, to buy Kyllä, ilmaiseksi ja ostettavaksi/yes, for free and to buy Yhteensä/Total (%) Yhteensä/Total (N) Puuttuvia/Missing (n) 75,0 86,4 94,7 97,2 99,4 91,4 79,6 93,4 98,5 99,6 99,7 94,6 93,1 8,1 8,6 2,4 1,8,6 4,0 11,5 4,9 1,0,2,0 3,3 3,6 5,1 3,2 1,2,3,0 1,8 2,8,3,0,0,3,6 1,2 11,8 1,8 1,8,8,0 2,9 6,1 1,3,5,2,0 1,5 2,2 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100, TAULUKKO 2.B. Niiden osuus, joille on tarjottu jotain huumausainetta, taustamuuttujien mukaan (%). TABLE 2.B. Proportion of persons who have been offered some sort of illicit drugs by background variables (%). SIVIILISÄÄTY/ MARITAL STATUS KOULUTUS/ EDUCATION ASUINALUE/ LIVING AREA KAUPUNGISTU MISASTE/ URBANISATION AMMATTI/ OCCUPATION VUOSI/YEAR Naimisissa tai avoliitossa/married Naimaton/Single Eronnut/Divorced Leski/Widowed 0-9 vuotta/0-9 years vuotta/10-12 years 13 v. tai enemmän/13+ years Uusimaa/South-Finland Länsi-Suomi/West-Finland Keski-Suomi/Middle Fin. Kaakkois-Suomi/South-East Itä-Suomi/East-Finlad Pohjois-Suomi/North-Fin. Pääkaupunkiseutu/ Metropolitan area Isot kaupungit/cities Pienet kaupungit/towns Muu kunta/rural area Maataloustyö/Acricultural Tehdastyö/Industrial work Toimistotyö/Office work Opiskelu/Studying Kotiäiti,-isä/Homemaker Eläkeläinen/Pensioned Työtön/Unemployed ,,, 0 9 7, , , 18 20, 0 100,, Kansanterveyslaitos/National Public Health Institute 14

20 SUOMALAISEN AIKUISVÄESTÖN TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN 2001 HEALTH BEHAVIOUR AMONG FINNISH ADULT POPULATION 2001 TAULUKKO 3.A. Miten vakavana ongelmana pitää huumausaineiden käyttöä Suomessa (%). TABLE 3.A.Respondents opinion on how serious they consider the use of illicit drugs to be in Finland (%). Erittäin vakava ongelma Melko vakava ongelma Ei kovin vakava, muttei lieväkään Melko lievä ongelma Ei ongelma ollenkaan Yhteensä/Total (%) Yhteensä/Total (N) Puuttuvia/Missing (n) 33,6 41,5 47,0 64,1 68,1 51,9 38,5 60,6 62,8 72,7 82,3 63,8 58,4 41,7 42,6 39,4 31,1 24,4 35,5 39,3 32,5 32,8 25,0 16,3 29,0 32,0 19,2 13,4 12,1 4,0 6,1 10,4 20,2 6,6 4,2 2,3 1,4 6,7 8,4 4,4 2,5 1,2,5 1,0 1,8 1,7,3,2,0,0,4 1,1 1,1,0,3,3,3,4,3,0,0,0,0,1,2 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100, TAULUKKO 3.B. Niiden osuus, jotka pitävät huumausaineiden käyttöä erittäin tai melko vakavana ongelmana Suomessa (%). TABLE 3.B. Proportion of persons who consider the use of illicit drugs to be very or fairly serious in Finland, by background variables (%). SIVIILISÄÄTY/ MARITAL STATUS KOULUTUS/ EDUCATION ASUINALUE/ LIVING AREA KAUPUNGISTU MISASTE/ URBANISATION AMMATTI/ OCCUPATION VUOSI/YEAR Naimisissa tai avoliitossa/married Naimaton/Single Eronnut/Divorced Leski/Widowed 0-9 vuotta/0-9 years vuotta/10-12 years 13 v. tai enemmän/13+ years Uusimaa/South-Finland Länsi-Suomi/West-Finland Keski-Suomi/Middle Fin. Kaakkois-Suomi/South-East Itä-Suomi/East-Finlad Pohjois-Suomi/North-Fin. Pääkaupunkiseutu/ Metropolitan area Isot kaupungit/cities Pienet kaupungit/towns Muu kunta/rural area Maataloustyö/Acricultural Tehdastyö/Industrial work Toimistotyö/Office work Opiskelu/Studying Kotiäiti,-isä/Homemaker Eläkeläinen/Pensioned Työtön/Unemployed ,,, , , , 76 77, ,, Kansanterveyslaitos/National Public Health Institute 15

21 SUOMALAISEN AIKUISVÄESTÖN TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN 2001 HEALTH BEHAVIOUR AMONG FINNISH ADULT POPULATION 2001 TAULUKKO 4.A. Miten arvelee huumeiden käytön kehittyvän lähitulevaisuudessa Suomessa (%). TABLE 4.A. In what way does the respondent expect the use of illicit drugs to develop in Finland in the next few years (%). Käyttö vähenee nykyisestä Käyttö pysyy jokseenkin nykytasolla Käyttö lisääntyy nykyisestä Yhteensä/Total (%) Yhteensä/Total (N) Puuttuvia/Missing (n) Total 2,2,4 1,5,3,3,9,8,7,2 1,4,3,7,8 21,0 10,6 9,8 7,2 8,2 11,0 20,8 7,7 8,9 7,3 9,2 10,7 10,8 76,8 89,1 88,7 92,5 91,5 88,1 78,3 91,6 90,8 91,3 90,5 88,6 88,4 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100, TAULUKKO 4.B. Niiden osuus, jotka arvioivat huumeiden käytön lisääntyvän Suomessa nykyisestä (%). TABLE 4.B. Proportion of persons who expect the use of illicit drugs to increase in Finland, by background variables (%). SIVIILISÄÄTY/ MARITAL STATUS KOULUTUS/ EDUCATION ASUINALUE/ LIVING AREA KAUPUNGISTU MISASTE/ URBANISATION AMMATTI/ OCCUPATION VUOSI/YEAR Naimisissa tai avoliitossa/married Naimaton/Single Eronnut/Divorced Leski/Widowed 0-9 vuotta/0-9 years vuotta/10-12 years 13 v. tai enemmän/13+ years Uusimaa/South-Finland Länsi-Suomi/West-Finland Keski-Suomi/Middle Fin. Kaakkois-Suomi/South-East Itä-Suomi/East-Finlad Pohjois-Suomi/North-Fin. Pääkaupunkiseutu/ Metropolitan area Isot kaupungit/cities Pienet kaupungit/towns Muu kunta/rural area Maataloustyö/Acricultural Tehdastyö/Industrial work Toimistotyö/Office work Opiskelu/Studying Kotiäiti,-isä/Homemaker Eläkeläinen/Pensioned Työtön/Unemployed ,,, , , , 82 80, ,, Kansanterveyslaitos/National Public Health Institute 16

22 SUOMALAISEN AIKUISVÄESTÖN TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN 2001 HEALTH BEHAVIOUR AMONG FINNISH ADULT POPULATION 2001 TAULUKKO 5.A. Miten tärkeänä pitää valistusta/informaatiota huumeiden väärinkäytön vastaisessa toiminnassa (%). TABLE 5.A. (%).How important are campaigns and information when dealing with drug abuse (%). Valistus/ Informaatio Hyvin tärkeää/very important Melko tärkeää/rather important Ei kovin tärkeää/not very importanr Ei osaa sanoa/cannot say Yhteensä/Total (%) Yhteensä/Total (N) Puuttuvia/Missing (n) 61,7 76,4 81,4 83,9 87,4 78,9 66,1 83,5 86,1 92,9 93,1 84,7 82,1 27,5 20,7 14,7 14,0 11,3 17,2 28,0 14,5 12,0 6,6 6,3 13,2 15,0 8,2 2,5 1,8 1,1,0 2,5 4,8 2,0 1,5,2,3 1,7 2,1 2,6,4 2,1 1,1 1,4 1,5 1,1,0,5,2,3,4,9 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100, TAULUKKO 5.B. Niiden osuus, jotka pitävät valistusta hyvin tai melko tärkeänä huumeiden vastaisessa toiminassa (%). TABLE 5.B. Proportion of persons who believe campaigns are very or fairly important when dealing with drug abuse, by background variables (%). SIVIILISÄÄTY/ MARITAL STATUS KOULUTUS/ EDUCATION ASUINALUE/ LIVING AREA KAUPUNGISTU MISASTE/ URBANISATION AMMATTI/ OCCUPATION VUOSI/YEAR Naimisissa tai avoliitossa/married Naimaton/Single Eronnut/Divorced Leski/Widowed 0-9 vuotta/0-9 years vuotta/10-12 years 13 v. tai enemmän/13+ years Uusimaa/South-Finland Länsi-Suomi/West-Finland Keski-Suomi/Middle Fin. Kaakkois-Suomi/South-East Itä-Suomi/East-Finlad Pohjois-Suomi/North-Fin. Pääkaupunkiseutu/ Metropolitan area Isot kaupungit/cities Pienet kaupungit/towns Muu kunta/rural area Maataloustyö/Acricultural Tehdastyö/Industrial work Toimistotyö/Office work Opiskelu/Studying Kotiäiti,-isä/Homemaker Eläkeläinen/Pensioned Työtön/Unemployed ,,, , , , 95 93, ,, Kansanterveyslaitos/National Public Health Institute 17

23 SUOMALAISEN AIKUISVÄESTÖN TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN 2001 HEALTH BEHAVIOUR AMONG FINNISH ADULT POPULATION 2001 TAULUKKO 6.A. Miten tärkeänä pitää ennaltaehkäisevää lapsi- ja nuorisotyötä huumeiden väärinkäytön vastaisessa toiminnassa (%). TABLE 6.A. (%). How important is preventive child and youth work when dealing with drug abuse (%). Ennaltaehkäisevä lapsi- ja nuorisotyö Hyvin tärkeää/very important Melko tärkeää/rather important Ei kovin tärkeää/not very importanr Ei osaa sanoa/cannot say Yhteensä/Total (%) Yhteensä/Total (N) Puuttuvia/Missing (n) 68,3 89,1 90,4 92,3 89,9 86,7 78,2 95,1 96,8 96,3 97,4 92,9 90,1 24,0 10,6 8,4 6,9 9,8 11,4 17,9 4,6 2,7 3,2 2,3 6,0 8,5 4,8,4,3,5,0 1,1 2,5,3,2,2,0,6,9 3,0,0,9,3,3,8 1,4,0,2,2,3,4,6 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100, TAULUKKO 6.B. Niiden osuus, jotka pitävät ennaltaehkäisevää lapsi- tai nuorisotyötä hyvin tai melko tärkeänä huumeiden vastaisessa toiminassa (%). TABLE 6.B. Proportion of persons who believe that preventive child and youth work is very or fairly important when dealing with drug abuse, by background variables (%). SIVIILISÄÄTY/ MARITAL STATUS KOULUTUS/ EDUCATION ASUINALUE/ LIVING AREA KAUPUNGISTU MISASTE/ URBANISATION AMMATTI/ OCCUPATION VUOSI/YEAR Naimisissa tai avoliitossa/married Naimaton/Single Eronnut/Divorced Leski/Widowed 0-9 vuotta/0-9 years vuotta/10-12 years 13 v. tai enemmän/13+ years Uusimaa/South-Finland Länsi-Suomi/West-Finland Keski-Suomi/Middle Fin. Kaakkois-Suomi/South-East Itä-Suomi/East-Finlad Pohjois-Suomi/North-Fin. Pääkaupunkiseutu/ Metropolitan area Isot kaupungit/cities Pienet kaupungit/towns Muu kunta/rural area Maataloustyö/Acricultural Tehdastyö/Industrial work Toimistotyö/Office work Opiskelu/Studying Kotiäiti,-isä/Homemaker Eläkeläinen/Pensioned Työtön/Unemployed ,,, , , , 96 94, ,, Kansanterveyslaitos/National Public Health Institute 18

24 SUOMALAISEN AIKUISVÄESTÖN TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN 2001 HEALTH BEHAVIOUR AMONG FINNISH ADULT POPULATION 2001 TAULUKKO 7.A. Miten tärkeänä pitää huumeiden käyttäjien hoitoa huumeiden väärinkäytön vastaisessa toiminnassa (%). TABLE 7.A. (%). How important is it to provide care for drug addicts when dealing with drug abuse (%). Huumeiden käyttäjien hoito Hyvin tärkeää/very important Melko tärkeää/rather important Ei kovin tärkeää/not very importanr Ei osaa sanoa/cannot say Yhteensä/Total (%) Yhteensä/Total (N) Puuttuvia/Missing (n) 51,1 48,9 53,5 59,1 55,7 54,0 65,8 67,9 69,5 70,0 73,8 69,4 62,4 30,2 37,0 33,5 27,4 30,0 31,4 28,0 27,5 25,6 22,9 23,1 25,3 28,1 16,4 13,4 8,2 8,9 8,6 10,8 3,7 3,6 3,2 3,2 2,2 3,2 6,7 2,2,7 4,8 4,6 5,7 3,7 2,5 1,0 1,7 3,9,9 2,1 2,9 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100, TAULUKKO 7.B. Niiden osuus, jotka pitävät huumeiden käyttäjien hoitoa hyvin tai melko tärkeänä huumeiden vastaisessa toiminnassa (%). TABLE 7.B. Proportion of persons who believe it is very or fairly important to provide care for drug addicts when dealing with drug abuse, by background variables (%). SIVIILISÄÄTY/ MARITAL STATUS KOULUTUS/ EDUCATION ASUINALUE/ LIVING AREA KAUPUNGISTU MISASTE/ URBANISATION AMMATTI/ OCCUPATION VUOSI/YEAR Naimisissa tai avoliitossa/married Naimaton/Single Eronnut/Divorced Leski/Widowed 0-9 vuotta/0-9 years vuotta/10-12 years 13 v. tai enemmän/13+ years Uusimaa/South-Finland Länsi-Suomi/West-Finland Keski-Suomi/Middle Fin. Kaakkois-Suomi/South-East Itä-Suomi/East-Finlad Pohjois-Suomi/North-Fin. Pääkaupunkiseutu/ Metropolitan area Isot kaupungit/cities Pienet kaupungit/towns Muu kunta/rural area Maataloustyö/Acricultural Tehdastyö/Industrial work Toimistotyö/Office work Opiskelu/Studying Kotiäiti,-isä/Homemaker Eläkeläinen/Pensioned Työtön/Unemployed ,,, , , , 95 89, ,, Kansanterveyslaitos/National Public Health Institute 19

25 SUOMALAISEN AIKUISVÄESTÖN TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN 2001 HEALTH BEHAVIOUR AMONG FINNISH ADULT POPULATION 2001 TAULUKKO 8.A. Miten tärkeänä pitää tullin rajakontrollia huumeiden väärinkäytön vastaisessa toiminnassa (%). TABLE 8.A. How important is border control when dealing with drug abuse (%). Tullin rajakontrolli Hyvin tärkeää/very important Melko tärkeää/rather important Ei kovin tärkeää/not very importanr Ei osaa sanoa/cannot say Yhteensä/Total (%) Yhteensä/Total (N) Puuttuvia/Missing (n) 66,7 78,9 77,8 83,9 82,1 78,4 73,9 78,9 84,1 86,5 89,4 82,8 80,8 24,8 18,5 17,4 13,5 14,8 17,4 21,9 19,8 13,4 12,4 9,4 15,1 16,2 6,7 2,5 3,9 1,8 2,1 3,3 3,7,7 1,2,9,3 1,4 2,2 1,9,0,9,8 1,0,9,6,7 1,2,2,9,7,8 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100, TAULUKKO 8.B. Niiden osuus, jotka pitävät tullin rajakontrollia hyvin tai melko tärkeänä huumeiden vastaisessa toiminnassa (%). TABLE 8.B. Proportion of persons who believe that border control is very or fairly important when dealing with drug abuse, by background variables (%). SIVIILISÄÄTY/ MARITAL STATUS KOULUTUS/ EDUCATION ASUINALUE/ LIVING AREA KAUPUNGISTU MISASTE/ URBANISATION AMMATTI/ OCCUPATION VUOSI/YEAR Naimisissa tai avoliitossa/married Naimaton/Single Eronnut/Divorced Leski/Widowed 0-9 vuotta/0-9 years vuotta/10-12 years 13 v. tai enemmän/13+ years Uusimaa/South-Finland Länsi-Suomi/West-Finland Keski-Suomi/Middle Fin. Kaakkois-Suomi/South-East Itä-Suomi/East-Finlad Pohjois-Suomi/North-Fin. Pääkaupunkiseutu/ Metropolitan area Isot kaupungit/cities Pienet kaupungit/towns Muu kunta/rural area Maataloustyö/Acricultural Tehdastyö/Industrial work Toimistotyö/Office work Opiskelu/Studying Kotiäiti,-isä/Homemaker Eläkeläinen/Pensioned Työtön/Unemployed ,,, , , , 97 95, ,, Kansanterveyslaitos/National Public Health Institute 20

26 SUOMALAISEN AIKUISVÄESTÖN TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN 2001 HEALTH BEHAVIOUR AMONG FINNISH ADULT POPULATION 2001 TAULUKKO 9.A. Miten tärkeänä pitää poliisin toimintaa huumeiden väärinkäytön vastaisessa toiminnassa (%). TABLE 9.A. How important are police activities when dealing with drug abuse (%). Poliisin toiminta Hyvin tärkeää/very important Melko tärkeää/rather important Ei kovin tärkeää/not very importanr Ei osaa sanoa/cannot say Yhteensä/Total (%) Yhteensä/Total (N) Puuttuvia/Missing (n) 65,8 77,5 73,1 77,9 77,4 74,6 62,5 77,2 76,4 81,7 81,3 76,0 75,3 23,0 20,7 21,9 18,4 19,9 20,6 31,0 20,5 20,4 17,2 16,9 21,1 20,9 8,6 1,5 3,9 2,4 1,4 3,4 5,4 1,7 2,5,9,3 2,1 2,7 2,6,4 1,2 1,3 1,4 1,4 1,1,7,7,2 1,5,8 1,1 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100, TAULUKKO 9.B. Niiden osuus, jotka pitävät poliisin toimintaa hyvin tai melko tärkeänä huumeiden vastaisessa toiminnassa (%). TABLE 9.B. Proportion of persons who believe that police activities are very or fairly important when dealing with drug abuse, by background variables (%). SIVIILISÄÄTY/ MARITAL STATUS KOULUTUS/ EDUCATION ASUINALUE/ LIVING AREA KAUPUNGISTU MISASTE/ URBANISATION AMMATTI/ OCCUPATION VUOSI/YEAR Naimisissa tai avoliitossa/married Naimaton/Single Eronnut/Divorced Leski/Widowed 0-9 vuotta/0-9 years vuotta/10-12 years 13 v. tai enemmän/13+ years Uusimaa/South-Finland Länsi-Suomi/West-Finland Keski-Suomi/Middle Fin. Kaakkois-Suomi/South-East Itä-Suomi/East-Finlad Pohjois-Suomi/North-Fin. Pääkaupunkiseutu/ Metropolitan area Isot kaupungit/cities Pienet kaupungit/towns Muu kunta/rural area Maataloustyö/Acricultural Tehdastyö/Industrial work Toimistotyö/Office work Opiskelu/Studying Kotiäiti,-isä/Homemaker Eläkeläinen/Pensioned Työtön/Unemployed ,,, , , , 94 93, ,, Kansanterveyslaitos/National Public Health Institute 21