Kaupunginhallitus Sivu 1 / 111. Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs.

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 1 / 111 Kokoustiedot Aika maanantai klo 15:30-19:10 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs. Saapuvilla olleet jäsenet Markus Torkki, puheenjohtaja Kurt Byman Tiina Elo Tiina Ahlfors Saara Hyrkkö Stig Kankkonen Saija Äikäs Laura Kiijärvi Liisa Kivekäs Teemu Lahtinen Mia Laiho Ville Lehtola, poistui klo Markku Sistonen, poistui klo Jouni J. Särkijärvi Muut saapuvilla olleet Maria Guzenina valtuuston puheenjohtaja, poistui klo Sirpa Hertell valtuuston I varapuheenjohtaja, poistui klo Marika Niemi valtuuston II varapuheenjohtaja Jukka Mäkelä kaupunginjohtaja Juha Metso perusturvajohtaja Timo Ketonen hallinto- ja talousjohtaja Olli Isotalo teknisen toimen johtaja Mauri Suuperko liiketoimintajohtaja Ari Konttas rahoitusjohtaja Satu Tyry-Salo viestintäjohtaja Päivi Sutinen palvelujen kehittämisjohtaja Mari Immonen kaupunginsihteeri Pasi Laitala kestävän kehityksen johtaja, poistui klo Maija Lehtinen toimitusjohtaja, poistui klo Maarit Vierunen rahoituspäällikkö, poistui klo Riitta-Liisa Kammonen kaupunginsihteeri, sihteeri klo asti, poistui klo Jouni Majuri kaupunginsihteeri, sihteeri 198 alkaen

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 2 / 111 Allekirjoitukset Markus Torkki puheenjohtaja Riitta-Liisa Kammonen sihteeri :t Jouni Majuri sihteeri :t Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Laura Kiijärvi Tiina Ahlfors Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Asemakuja 2 C 4. krs., Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 3 / 111 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 190 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjan tarkastajien valinta Kaupungin Kiinteistö Oy Espoon sairaalan lainalle 7 myöntämän omavelkaisen takauksen tarkistaminen (Kvasia) 193 Espoon käräjäoikeuden lautamiehen ja 10 kiinteistötoimitusten uskotun miehen eronpyyntö ja täydennysvaali (Kv-asia) 194 Espoon käräjäoikeuden lautamiehen eronpyyntö ja 11 täydennysvaali (Kv-asia) 195 Ympäristölautakunnan jäsenen eronpyyntö ja 12 täydennysvaali (Kv-asia) 196 Kulttuurilautakunnan jäsenen ja 14 kaupunkisuunnittelulautakunnan varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali (Kv-asia) Vuoden 2016 toukokuun kuukausiraportti Vuoden 2017 talousarvion sekä vuosien taloussuunnitelman kehysohje 199 Kaupunginjohtajan, perusturvajohtajan ja sivistystoimen 21 johtajan vuosilomasijaisten määrääminen 200 Edustajan nimeäminen YK:n kestävän kehityksen 22 kokoukseen New Yorkiin Kaupungin vakuutuspolitiikan päivityksen hyväksyminen Uudenmaan Sairaalapesula Oy:n osakassopimuksen 26 muuttaminen 203 Kaupunginhallituksen konsernijaoston puheenjohtajan 28 osallistuminen Hyväksytty Hallituksen jäsen -kurssille 204 Valtuuston päätösten laillisuusvalvonta Valtuustoaloite nuorten ja ikäihmisten yhteisasumisesta 30 Espoossa (Kv-asia) 206 Valtuustokysymys nuorten asuntotilanteesta Espoossa 34 (Kv-asia) Suunnitelma Espoon ikääntyneen väestön hyvinvoinnin 39 turvaamiseksi (Kv-asia) Aikuissosiaalityön tilapäistä asumista koskevan 44 asiakasmaksun määrittäminen Espoon ilmasto-ohjelman hyväksyminen (Kv-asia) Veräjäpelto, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 51. kaupunginosa Leppävaara (Kv-asia) 211 Valtuustokysymys konttirakentamisesta eli konttitalojen 62 mahdollisuudesta yhtenä asuntopulan ratkaisukeinona (Kv-asia) Lintulaakso I A, asemakaavan muutoksen sekä maankäyttösopimuksen sekä esisopimuksen hyväksyminen, alue , 51. kaupunginosa Leppävaara 65

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 4 / Harmaalaakso, asemakaavan sekä 77 maankäyttösopimuksien ja alueiden luovuttamista koskevien esisopimuksien hyväksyminen, alue , 43. kaupunginosa Vanttila sekä 45. kaupunginosa Kurttila Puustellinmäki, asemakaavan muutoksen sekä 83 maankäyttösopimuksen ja alueluovutuksen esisopimuksen hyväksyminen, alue , 51. kaupunginosa Leppävaara Kiinteistö Oy Ankkurin osakkeiden myyntiä koskevan 96 päätöksen tarkistaminen 216 Lautakuntien ja jaostojen sekä viranhaltijoiden päätökset Järvenperän asukaspuiston ja nuorisotilan, hankkeen 3036, lisämääräraha 105

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 190 Kaupunginhallitus Sivu 5 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunginhallitus oli kutsuttu koolle kaupunginhallituksen puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kaupunginhallituksen jäsenille toimitetulla kokouskutsulla.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 191 Kaupunginhallitus Sivu 6 / Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Laura Kiijärvi ja Tiina Ahlfors.

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 192 Kaupunginhallitus Sivu 7 / / Kaupungin Kiinteistö Oy Espoon sairaalan lainalle myöntämän omavelkaisen takauksen tarkistaminen (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Viktoria Hindsberg, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 tarkistaa myöntämäänsä kaupungin omavelkaista takausta seuraavasti: Lainan saaja Lainan antaja Kiinteistö Oy Espoon sairaala kilpailutuksen perusteella Lainan määrä enintään euroa yhtenä tai useampana lainana Laina-aika Lyhennykset Lainan korkoperuste enintään 25 vuotta lainojen ensimmäisestä nostosta tasalyhennykset puolivuosittain, lainojen lyhennysvapaata enintään 4 vuotta kunkin lainan nostosta 3 kk:n, 6 kk:n tai 12 kk:n euribor tai kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko 2 että takauksesta peritään takausprovisiota 0,05 % p.a. laskettuna lainan/lainojen keskisaldolle, 3 ettei takaukselle vaadita vastavakuutta, 4 valtuuttaa kaupunginjohtajan sopimaan sellaisista vähäisistä päävelan ehdon muutoksista, joihin vaaditaan takaajan suostumus. Tällaisia vähäisiä muutoksia voivat olla esim.: - lainan lyhennys- ja korkoerien maksujakson muuttaminen siten, ettei alkuperäinen takaisinmaksuaika muutu, - viitekoron muuttaminen,

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 192 Kaupunginhallitus Sivu 8 / marginaalin muuttaminen. Käsittely Elo puheenjohtajan ym. kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: Kaupunginhallitus kehottaa Kiinteistö Oy Espoon Sairaalan hallitusta ja toimitusjohtajaa toimittamaan konsernijaoston elokuun kokoukseen selvityksen projektin loppuunsaattamisesta ja sairaalan käyttöönoton vaiheesta. Byman ehdotti, että asia palautetaan uudelleen valmisteluun. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Bymanin palautusehdotuksen kannattamattomana raukeavan. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Elon lisäysehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen lisäysehdotuksen ja kaupunginjohtajan ehdotuksen yksimielisesti. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 tarkistaa myöntämäänsä kaupungin omavelkaista takausta seuraavasti: Lainan saaja Lainan antaja Kiinteistö Oy Espoon sairaala kilpailutuksen perusteella Lainan määrä enintään euroa yhtenä tai useampana lainana Laina-aika Lyhennykset Lainan korkoperuste enintään 25 vuotta lainojen ensimmäisestä nostosta tasalyhennykset puolivuosittain, lainojen lyhennysvapaata enintään 4 vuotta kunkin lainan nostosta 3 kk:n, 6 kk:n tai 12 kk:n euribor tai kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko 2 että takauksesta peritään takausprovisiota 0,05 % p.a. laskettuna lainan/lainojen keskisaldolle, 3 ettei takaukselle vaadita vastavakuutta,

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 192 Kaupunginhallitus Sivu 9 / valtuuttaa kaupunginjohtajan sopimaan sellaisista vähäisistä päävelan ehdon muutoksista, joihin vaaditaan takaajan suostumus. Tällaisia vähäisiä muutoksia voivat olla esim.: - lainan lyhennys- ja korkoerien maksujakson muuttaminen siten, ettei alkuperäinen takaisinmaksuaika muutu, - viitekoron muuttaminen, - marginaalin muuttaminen. Lisäksi kaupunginhallitus kehottaa Kiinteistö Oy Espoon Sairaalan hallitusta ja toimitusjohtajaa toimittamaan konsernijaoston elokuun kokoukseen selvityksen projektin loppuunsaattamisesta ja sairaalan käyttöönoton vaiheesta. Selostus Valtuusto on päätöksellään myöntänyt Kiinteistö Oy Espoon sairaala nimiselle yhtiölle omavelkaisen takauksen Espoon sairaalan rakentamista varten otettavalle lainalle. Arvioidut kustannukset olivat silloin 150 milj. euroa. Investointikustannukset tulevat kuitenkin nousemaan 160,3 milj. euroon, minkä valtuusto on hyväksynyt talousarviossa Tämän lisäksi Espoon sairaalan aiesopimuksen mukaan hankkeen osana toteutetaan Jorvin sairaalan tarvitsemat 650 autopaikkaa, joita HUS hallinnoi. Kiinteistö Oy Espoon sairaala rahoittaa autopaikkojen investointikustannukset kokonaisuudessa ja korvaus näistä, yhteensä 5,687 milj. euroa, HUS maksaa Espoon kaupungille tasaerinä 10 vuoden ajan. Summa sisältää myös HUSin osuuden yhdystunnelin kulkuyhteyksien rakentamisesta. Rakennushankkeeseen tehdään lisäksi 5 milj. euron varaus hankkeen laskuttamattomia lisätöitä varten sekä 5 milj. euron varaus urakoitsijan lisäaikavaatimuksen vuoksi. Kiinteistö Oy Espoon sairaala anoo yllämainittujen perusteella Espoon kaupungilta omavelkaisen takauksen korottamista euroon. Tiedoksi

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 193 Kaupunginhallitus Sivu 10 / / Espoon käräjäoikeuden lautamiehen ja kiinteistötoimitusten uskotun miehen eronpyyntö ja täydennysvaali (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee Espoon käräjäoikeuden lautamieheksi Mika Suomun tilalle ja kiinteistötoimitusten uskotuksi mieheksi Mika Suomun tilalle. Päätös Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Mika Suomu pyytää päivätyllä kirjeellään eroa luottamustehtävistään perusteena muutto Espoosta. Mika Suomu on Espoon käräjäoikeuden lautamies ja kiinteistötoimitusten uskottu mies. Lautamiehen tulee olla käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluvassa kunnassa asuva Suomen kansalainen, joka ei ole konkurssissa, jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu ja jota pidetään sopivana toimimaan lautamiehenä. Lautamieheksi ei saa valita henkilöä, joka on alle 25-vuotias tai joka on täyttänyt 65 vuotta. Lautamiehenä ei saa olla henkilö, jolla on virka yleisessä tuomioistuimessa tai rangaistuslaitoksessa taikka, joka virassaan suorittaa ulosottotehtäviä, rikoksen esitutkintaa taikka tulli- tai poliisivalvontaa, eikä myöskään syyttäjä, asianajaja tai muu ammatikseen asianajoa harjoittava henkilö (käräjäoikeuslaki 6 ). Kiinteistönmuodostamislain 6 :n mukaan kiinteistötoimitusten uskotun miehen tulee olla kiinteistöasioihin perehtynyt ja paikalliset olot tunteva henkilö. Vaalikelpoisuudesta uskotun miehen toimeen on voimassa, mitä käräjäoikeuden lautamiehistä säädetään. Uskotuksi mieheksi ei saa siten valita henkilöä, joka on alle 25-vuotias tai joka on täyttänyt 65 vuotta. Tiedoksi - Valittu - Mika Suomu - Espoon käräjäoikeus

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 194 Kaupunginhallitus Sivu 11 / / Espoon käräjäoikeuden lautamiehen eronpyyntö ja täydennysvaali (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee Espoon käräjäoikeuden lautamieheksi Margareta Vlasceanun tilalle. Päätös Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Margareta Vlasceanu pyytää päivätyllä kirjeellään eroa Espoon käräjäoikeuden lautamiehen tehtävästä perusteena muutto Espoosta. Lautamiehen tulee olla käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluvassa kunnassa asuva Suomen kansalainen, joka ei ole konkurssissa, jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu ja jota pidetään sopivana toimimaan lautamiehenä. Lautamieheksi ei saa valita henkilöä, joka on alle 25-vuotias tai joka on täyttänyt 65 vuotta. Lautamiehenä ei saa olla henkilö, jolla on virka yleisessä tuomioistuimessa tai rangaistuslaitoksessa taikka, joka virassaan suorittaa ulosottotehtäviä, rikoksen esitutkintaa taikka tulli- tai poliisivalvontaa, eikä myöskään syyttäjä, asianajaja tai muu ammatikseen asianajoa harjoittava henkilö (käräjäoikeuslaki 6 ). Tiedoksi - Valittu - Margareta Vlasceanu - Espoon käräjäoikeus

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 195 Kaupunginhallitus Sivu 12 / / Ympäristölautakunnan jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee ympäristölautakunnan varsinaiseksi jäseneksi Katja Koivumäen (SDP) tilalle Nasu Kuuvalon (SDP) ja tämän henkilökohtaiseksi varajäseneksi Aulikki Pentikäisen (SDP). Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Ympäristölautakunnan jäsen Katja Koivumäki (SDP) pyytää päivätyllä kirjeellään eroa em. tehtävästä perusteena muutto toiselle paikkakunnalle. Nasu Kuuvalo on Katja Koivumäen varajäsen ympäristölautakunnassa, joten Nasu Kuuvalolle tulee valita varajäsen. Kuntalain 33 :n 1 mom. 1) kohdan mukaan vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö, jonka kotikunta kyseinen kunta on. Kuntalain 36 :n 1 mom. mukaan vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2) henkilö, joka on asianomaisen lautakunnan tehtäväalueella toimivan kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa; eikä 3) henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle asianomaisessa lautakunnassa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Tasa-arvolain säännökset edellyttävät, että jäseneksi ja varajäseneksi valitaan nainen.

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 195 Kaupunginhallitus Sivu 13 / 111 Tiedoksi - Valittu - Katja Koivumäki - Lautakunnan sihteeri

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 196 Kaupunginhallitus Sivu 14 / / Kulttuurilautakunnan jäsenen ja kaupunkisuunnittelulautakunnan varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee kulttuurilautakunnan jäseneksi Leena Hoppanian (Kok.) tilalle (Kok.) ja kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenen Kimmo Oilan (Kok.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Leena Hoppanian (Kok.) tilalle (Kok.). Päätös Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kulttuurilautakunnan jäsen ja kaupunkisuunnittelulautakunnan varajäsen Leena Hoppania (Kok.) pyytää päivätyllä kirjeellään eroa em. luottamustehtävistä perusteena muutto Espoosta Kuntalain 33 :n 1 mom. 1) kohdan mukaan vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö, jonka kotikunta kyseinen kunta on. Kuntalain 36 :n 1 mom. mukaan vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2) henkilö, joka on asianomaisen lautakunnan tehtäväalueella toimivan kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa; eikä 3) henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle asianomaisessa lautakunnassa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Tasa-arvolain säännösten estämättä kulttuurilautakuntaan ja kaupunkisuunnittelulautakuntaan voidaan valita mies tai nainen.

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 196 Kaupunginhallitus Sivu 15 / 111 Tiedoksi - Valittu - Leena Hoppania - Lautakunnan sihteeri

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 197 Kaupunginhallitus Sivu 16 / / Vuoden 2016 toukokuun kuukausiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus merkitsee tiedoksi vuoden 2016 toukokuun kuukausiraportin. Päätös Liite Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 1 Vuoden 2016 toukokuun kuukausiraportti Toimialojen talousarvioennusteiden mukaan kaupungin toimintakate olisi toteutumassa 6,2 milj. euroa heikompana kuin talousarvio. Toimialojen ennusteissa on kuitenkin edelleen ylivarovaisuutta ja erityisesti henkilöstökulujen osalta ennusteissa on selkeitä ylivarauksia. Yksittäiset ylityspaineet sopeutetaan käyttösuunnitelmakokonaisuuksien sisällä. Sisäisten erien osalta on edelleen epäselvyyksiä laskutuksen sisällöissä, jotka tulee saada pikimmiten kuntoon. Työ edellyttää yhteistyötä toimialojen kanssa. Kaupungin toimintakatteen arvioidaan toteutuvan n. 15 milj. euroa parempana kuin talousarvio, jolloin vuosikatteeksi muodostuu n 130 milj. euroa. Ennustetta on käytetty kehysvalmistelun pohjana. Toimialojen tulee Seurantaraportti I:een tarkentaa ja täsmentää ennusteet siten, että ne vastaavat kehysvalmistelussa esitettyjä näkemyksiä. HUS:n valtuusto on tehnyt 15.6 päätöksen vuoden 2015 jäsenkuntapalautuksesta, jonka osuus Espoolle on n. 8,9 milj. euroa. Päätöstä ei ole huomioitu vielä toimiala- tai kaupunkitasoisessa ennusteessa. Vuoden 2016 verorahoitus on 1 457,3 milj. euroa, josta verotulot ovat yhteensä 1 398,2 milj. euroa. Verotuloja on tilitetty toukokuun loppuun mennessä yhteensä 628 milj. euroa, mikä on 7,6 milj. euroa (1,2 %) enemmän kuin edellisenä vuonna.

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 197 Kaupunginhallitus Sivu 17 / 111 Verotulojen ennakoitu kasvu edellisvuoteen on ainoastaan 4,4 milj. eli käytännössä lähellä 0 %. Huomioitaessa valtionosuudet on kokonaisverorahoituksen kasvu 2,3 %. Investointimenojen toteuma toukokuun lopussa oli 68 milj. euroa. Toimialojen ennusteiden mukaan investointeihin tullaan käyttämään 374 milj. euroa, talousarvion ollessa n. 412 milj. euroa. Odotettavissa on, että investoinnit tulevat toteutumaan n. 30 milj. euroa ennustetta pienempänä. Tiedoksi

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 198 Kaupunginhallitus Sivu 18 / / Vuoden 2017 talousarvion sekä vuosien taloussuunnitelman kehysohje Valmistelijat / lisätiedot: Samuli Skyttä, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus hyväksyy liitteen mukaisen kehysohjeen liitteineen talousarvion ja taloussuunnitelman jatkovalmistelun pohjaksi. Käsittely Elo Hyrkön kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Kaupunginhallitus hyväksyy liitteen mukaisen kehysohjeen liitteineen talousarvion ja taloussuunnitelman jatkovalmistelun pohjaksi, seuraavin muutoksin: - sivistystoimen menokehykseen lisätään 10 miljoonaa euroa sekä sosiaali- ja terveystoimen menokehykseen 10 miljoonaa euroa, jotta valtuuston ja kaupunginhallituksen aiemmin tekemiä päätöksiä liittyen palvelutason heikentämiseen ja maksukorotuksiin ei tarvitse avata. - infrainvestointeja kohdennetaan uudelleen siten, että tiehankkeista siirretään rahaa koulu- ja päiväkotirakentamiseen. - talousarvion ja taloussuunnitelman jatkovalmistelussa kunnallisveroprosentin 0,5 prosenttiyksikön korotus on mukana yhtenä rahoitusvaihtoehtona, ja sillä rahoitetaan selostustekstissä mainittu 10 miljoonan euron joustovara yllättävästi esiin tuleviin korjaustarpeisiin vuosina Kivekäs Sistosen kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: Jatkossa veroprosentti ja budjetti päätetään marraskuun kokouksessa. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että koska on tehty kannatettuja ehdotuksia, joita ei voida yksimielisesti hyväksyä, on äänestettävä. Äänestys Elon ehdotuksesta Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 8 äänellä 3 ääntä vastaan ja 3 äänestäessä tyhjää hyväksyneen esittelijän ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Äänestys Kivekkään ehdotuksesta Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 8 äänellä 4 ääntä vastaan ja 2 äänestäessä tyhjää hyväksyneen esittelijän ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä.

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 198 Kaupunginhallitus Sivu 19 / 111 Päätös Liite Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. 2 Kehysohje 3 Toimitilainvestoinnit 10 v. 4 Infrainvestoinnit 10 v. 5 Äänestyslistat 198 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman valmistelun pohjaksi annetaan liitteen mukainen kehysohje. Kehysohjeen pohjalta valmistellaan kehys- ja veroprosenttipäätökset kaupunginhallitukselle 29.8 ja valtuuston päätettäväksi Keskeisenä tavoitteena ohjeen valmistelussa on turvata Espoo-tarinan mukaisten valtuustokauden tavoitteiden toteutuminen. Tavoitteena on Espoo-tarinan resursseja ja johtamista koskevan päämäärän mukaisesti kaupunkikonsernin talouden pitäminen tasapainossa. Kehysohje toteuttaa tavoitetta kaupungin velkaantumisen taittamisesta viimeistään vuonna Turvallisten ja terveellisten palvelutilojen varmistamiseen ja sisäilmaongelmien korjaamiseen lisätään investointiohjelmaan vuosittainen harkinnanvarainen 10 milj. euron joustovara yllättävästi esiin tuleviin korjaustarpeisiin vuosina Valmistelun haasteena on verorahoituksen jo useita vuosia jatkunut ja edelleen jatkuva heikko kehitys sekä samanaikaisesti kasvava investointija palvelutarve, joka selkeästi uhkaa kaupungin rahoitustasapainoa. Tasapainon varmistamiseksi valtuusto on keväällä hyväksynyt talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman hyötytavoitteet ja kohdealueet. Pitkän aikavälin keskeisiä taloustavoitteita ovat: - Kaupungin velkaantuminen tulee taittua viimeistään vuonna Investointien määrä sovitetaan taloudellisesti kestävälle tasolle, keskimäärin enintään 280 milj. euroon vuodessa seuraavan 10 vuoden ajan. - Mikäli investointiohjelmaan esitetään jatkovalmistelussa uusia hankkeita 280 milj. euron keskimääräisen investointikaton päälle, esitetään hankkeiden yhteydessä aina myös hankkeiden rahoitus. - Käyttötalouden kokonaismenot kasvavat maltillisesti. Edellytyksenä tuottavuuden paraneminen sekä kustannusvaikuttavat palveluratkaisut, jotka mahdollistavat kasvavan palvelutarpeen rahoitusta. - Toimintatulojen kasvattaminen maksurahoitusta ja maankäytön tuloja lisäämällä. Kehysohjeessa ei ole ennakoitu sosiaali- ja terveystoimen palvelujen valtakunnallista järjestämis- ja rahoitusratkaisua, eikä sen vaikutuksia kaupungin talouteen. Syntyneen kilpailukykysopimuksen vaikutuksia on laskettu esitykseen mukaan sekä tulojen että menojen osalta. Tietoja tarkennetaan jatkovalmistelussa arvioiden tarkentuessa.

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 198 Kaupunginhallitus Sivu 20 / 111 Vuonna 2015 Espoon väestömäärä lisääntyi asukkaalla, mikä merkitsi 1,6 % kasvua. Vuosien väestönkasvuksi on ennustettu 1,6 % sekä seuraavan 10 vuoden ennustejaksolla keskimäärin 1,3 % vuodessa. Väestönkasvu ja väestörakenteen muutos lisäävät kaupungin palvelutarvetta. Käyttötalouden kehysvalmistelussa on huomioitu TATUtoimenpiteiden vaikutuksia toimialojen vuosien määrärahoihin ja tuloarvioihin. Keskeinen ongelma käyttötalouden kehyksen muodostamisessa on rahoituksen riittämättömyys toimialojen esittämiin palvelujen laajentumisen vaatimiin resurssitarpeisiin. Toimialojen esittämien käyttötalouden TATU- ja sopeutustoimien lisäksi menojen lisäystarpeita on jouduttu karsimaan, jotta on päästy TATU-ohjelman keskeisiin taloustavoitteisiin ja kaupungin velkamäärä kääntyy laskuun tavoitteiden mukaisesti. Tulopohjan kehitysarviot on tehty toteutuneen kehityksen sekä toukokuussa päivitetyn ennustekehikon pohjalta. Verorahoitusta tarkistetaan vielä heinä-elokuussa kun tilityksistä ja valtionosuuksiin vaikuttuvista laskentatekijöistä saadaan tarkempia tietoja. Veroarviossa on ennakoitu kilpailukykysopimuksen vaikutuksia kaupungin verokertymään. Tiedoksi

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 199 Kaupunginhallitus Sivu 21 / / Kaupunginjohtajan, perusturvajohtajan ja sivistystoimen johtajan vuosilomasijaisten määrääminen Valmistelijat / lisätiedot: Riitta-Liisa Kammonen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus määrää, että 1 kaupunginjohtajan ja hänen sijaistensa estyneenä ollessa kaupunginjohtajan sijaisena toimii rahoitusjohtaja Ari Konttas ja talouspalvelujen johtaja Petteri Mussalo, 2 perusturvajohtajan ja hänen sijaistensa estyneenä ollessa perusturvajohtajan sijaisena toimii vs. terveyspalvelujen johtaja Eija-Inkeri Kailassuo, kotihoidon päällikkö Raija Kasanen, 3 sivistystoimen johtajan ja hänen sijaistensa estyneenä ollessa sivistystoimen johtajan sijaisena toimii henkilöstöpäällikkö Marjo Sotala-Solovjew. Päätös Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginjohtajan ja toimialajohtajien sijaiset määrää kaupunginhallituksen johtosäännön 11 :n mukaan kaupunginhallitus. Tiedoksi

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 200 Kaupunginhallitus Sivu 22 / / Edustajan nimeäminen YK:n kestävän kehityksen kokoukseen New Yorkiin Valmistelijat / lisätiedot: Pasi Laitala, puh Helena Kyrki, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 määrää Kestävän kehityksen ohjelman puheenjohtajan Sirpa Hertellin osallistumaan matkalle New Yorkiin , 2 suorittaa matkasta aiheutuvat luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussäännön mukaiset korvaukset Kestävän kehityksen ohjelman kustannuspaikalta Päätös Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Kutsu Espoon kaupungille osallistua YK:n kestävän kehityksen kokouksen korkean tason viikolle Espoon kaupunki on profiloitunut kestävän kehityksen edelläkävijänä kansallisesti ja kansainvälisesti. Espoo liittyi kesällä 2015 ensimmäisenä kaupunkina mukaan Suomen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumukseen. Espoon sitoumuksena on Kestävä kehitys -ohjelmatyö, ja lisäksi kaupunki on haastanut yksiköt antamaan omat konkreettiset toimenpidesitoumuksensa kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseksi. Suomen kestävän kehityksen toimikunta palkitsi Espoon sitoumuksen kesäkuun alussa vuoden vaikuttavimpana. Aiemmin keväällä Espoo nimettiin yli 140 kaupunkia vertailleessa kansainvälisessä tutkimuksessa Euroopan kestävimmäksi kaupungiksi. Heinäkuussa New Yorkissa järjestettävä YK:n kestävän kehityksen korkean tason kokous (The High-level Political Forum on Sustainable Development) seuraa vuonna 2015 hyväksyttyjen globaalien kestävän kehityksen tavoitteiden ja Agenda 2030 toteutumista. Suomen kestävän kehityksen toimikunta on kutsunut Espoon edustajan osallistumaan

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 200 Kaupunginhallitus Sivu 23 / 111 korkean tason viikolle osana Suomen delegaatiota, jota johtaa ministeri Kimmo Tiilikainen. Delegaatioon osallistuu myös kahden yrityksen edustajat. Espoon edustaja on ainoa mukaan kutsuttu kuntatoimija. Kokouksessa Suomi raportoi yhtenä 22 valtiosta kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisesta. Osana Suomen raportointia kokouksessa esitetään kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksesta kertova video, jossa Espoota edustaa Kestävä kehitys -ohjelman puheenjohtaja Sirpa Hertell. Korkean tason viikon aikana Suomi järjestää YK-edustustossa sivutapahtuman, jossa yhtenä kärkenä on yritysten ja kaupunkien rooli Agenda2030n toteuttamisessa ja globaalien haasteiden ratkaisijana sekä mahdollistajana. Espoon kaupungilta on pyydetty puheenvuoro tapahtumaan. Edustajalle pyritään järjestämään myös muita puheenvuoroja eri tilaisuuksissa. Kestävä kehitys -ohjelman ohjausryhmän kokouksessa päätetyn mukaisesti esitetään, että ohjelman puheenjohtaja Sirpa Hertell osallistuu korkean tason kokousviikolle osana Suomen delegaatiota. Tiedoksi - Sirpa Hertell

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 201 Kaupunginhallitus Sivu 24 / / Kaupungin vakuutuspolitiikan päivityksen hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Johanna Kattelus, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus hyväksyy liitteessä esitetyn päivitetyn kaupungin vakuutuspolitiikan. Päätös Liite Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 6 Kaupungin vakuutuspolitiikka Kaupungin vakuutuspolitiikassa kuvataan kaupungin vakuuttamisen vastuut, toimintatavat ja periaatteet. Sen tarkoituksena on ohjata keskitetysti kaupungin vakuuttamista niin, että vakuutusturva on tietoisesti mitoitettu kaupungin vakuutettavien riskien ja taloudellisen kantokyvyn mukaan. Kaupunginhallitus päätti vakuutuspolitiikasta kokouksessaan Vakuutukset kilpailutettiin alkavalle kaudelle, jolloin kaupungin vakuutuskokonaisuutta uudistettiin ja konserniesikunnan ja toimialojen vastuun- ja työnjakoa täsmennettiin. Muutokset päivitettiin vakuutuspolitiikkaan kaupunginhallituksen päätöksellä Kaupungin vahinkoriskienhallintaan ja vakuutuspolitiikkaan kuuluu olennaisesti vahinkorahaston hyödyntäminen. Viime vuosina vahinkorahastokäytäntöjä on kehitetty niin, että vahinkorahastokorvausten painopistettä on siirretty pienten, ns. frekvenssivahinkojen käsittelystä kohti toimialojen taloudenpitoa merkittävämmin uhkaavien vahinkojen korvaamista. Siksi valtuuston päätöksellä sääntömuutoksesta vahinkorahaston omavastuuta korotettiin määrään euroa ja päätettiin, että korvauksen suorittamisesta päättää kaupunginhallitus, mikäli yksittäisen korvauksen määrä ylittää euroa. Aiemmin tyypilliset, muutamien tuhansien, jopa vain satasten, sisäiset korvaukset ovatkin jääneet pois hallintoa rasittamasta.

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 201 Kaupunginhallitus Sivu 25 / 111 Vakuutuspolitiikan kehittämistä on syytä jatkaa. Vakuutuspolitiikkaan on nyt tarkennettu vakuuttamisen hallintoa konsernivakuuttamisen osalta sekä korjattu yllä mainitut vahinkorahaston säännön muutokset. Muut päivitykset ovat tarkennusluonteisia korjauksia. Tiedoksi

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 202 Kaupunginhallitus Sivu 26 / / Kaupunginhallituksen konsernijaosto Uudenmaan Sairaalapesula Oy:n osakassopimuksen muuttaminen Valmistelijat / lisätiedot: Katariina Koskela, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 hyväksyy Espoon kaupungin osalta Uudenmaan Sairaalapesula Oy.n osakassopimuksen muuttamisen liitteenä olevan luonnoksen mukaisesti, 2 oikeuttaa kaupunginjohtajaa tekemään osakassopimusluonnokseen tarvittavia teknisluonteisia tai muuten vähäisiä muutoksia 3 oikeuttaa kaupunginjohtajaa allekirjoittamaan muutoin osakassopimuksen kaupungin puolesta. Päätös Liite Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 7 Uudenmaan Sairaalapesula Oy:n osakassopimus Espoon kaupunki osti vuonna 2013 HUS-kuntayhtymältä 7 % yhtiön osakkeita. Muita yhtiön omistajia ovat Helsingin kaupunki (omistusosuus 30 %), Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (omistusosuus 61 %) ja Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä (Carea, omistusosuus 2 %). Uudenmaan Sairaalapesula tuottaa tekstiilihuoltopalveluita ensisijaisesti omistajalleen, mutta myös muille korkeaa hygieniatasoa vaativille asiakkaille. Yhtiö on erikoistunut sairaalatekstiilien vuokraukseen ja huoltoon. Espoon kaupungin omistuksen hankkimisen lähtökohtana oli erityisesti Espoon uuden sairaalan palveluiden toimivuus saumattomasti erikoissairaanhoidon kanssa. Yhtiön liikevaihto oli 17,2 milj. euroa, joista kaupunkien palvelutilauksia on noin 5 miljoonaa euroa eli noin 29 %. Vuonna 2015 HUS myi 270 Uudenmaan Sairaalapesula Oy:n osaketta Carealle. Carean kokonaan omistama Kastek Oy ja Uudenmaan

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 202 Kaupunginhallitus Sivu 27 / 111 Sairaalapesula Oy päättivät Kastek Oy:n tekstiilitoimintojen siirtämisestä alkaen Uudenmaan Sairaalapesula Oy:n toiminnoiksi. Omistajajärjestelyiden vuoksi on tarve päivittää myös Uudenmaan Sairaalapesula Oy:n osakassopimusta. Uudessa osakassopimuksessa osakkeenomistajat sitoutuvat jatkamaan Uudenmaan Sairaalapesula Oy:n palvelujen käyttöä vuoden 2016 lopusta saakka siten, että yhtiön käytettävissä oleva kapasiteetti on mahdollisimman hyvin kokonaan käytössä. Päätöshistoria Kaupunginhallituksen konsernijaosto Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallituksen konsernijaosto ehdottaa, että kaupunginhallitus 1 hyväksyy Espoon kaupungin osalta Uudenmaan Sairaalapesula Oy.n osakassopimuksen muuttamisen liitteenä olevan luonnoksen mukaisesti, 2 oikeuttaa kaupunginjohtajaa tekemään osakassopimusluonnokseen tarvittavia teknisluonteisia tai muuten vähäisiä muutoksia 3 oikeuttaa kaupunginjohtajaa allekirjoittamaan muutoin osakassopimuksen kaupungin puolesta. Päätös Kaupunginhallituksen konsernijaosto: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja 203 Kaupunginhallitus Sivu 28 / / Kaupunginhallituksen konsernijaoston puheenjohtajan osallistuminen Hyväksytty Hallituksen jäsen -kurssille Valmistelijat / lisätiedot: Anne Inkeroinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus hyväksyy kaupunginhallituksen konsernijaoston puheenjohtaja Teemu Lahtisen osallistumisen Hyväksytty Hallituksen Jäsen (HHJ) -kurssille syksyn 2016 kuluessa sekä siitä johtuvat kustannukset, euroa. Kustannukset maksetaan kustannuspaikalta Päätös Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - HHJ -kurssin sisältö- ja ohjelmakuvaus Konsernijaoston puheenjohtaja Teemu Lahtinen on ilmaissut halukkuutensa osallistua Helsingin Seudun Kauppakamarin järjestämälle Hyväksytty Hallituksen Jäsen (HHJ) -kurssille syksyn 2016 aikana. Kurssi koostuu 4:stä puolen päivän tilaisuudesta, joiden teemat ovat: Hyvä hallintotapa, hallituksen ja hallitustyön organisointi, strategiatyö sekä yrityksen talouden seuranta ja ohjaus. Lisäksi kurssiin kuuluu HHJ -ryhmätyöiltapäivä ja lukupaketti. Konsernijaoston puheenjohtajan roolissa on perusteltua, että Teemu Lahtisen osallistuu HHJ -kurssille syksyn 2016 aikana kurssiaikataulujen ja vapaiden kurssipaikkojen mukaan. Talousarvion noudattamista koskevien ohjeiden mukaan valtuuston, kaupunginhallituksen jaostojen sekä kaupunginhallituksen asettamien toimikuntien ja niiden jäsenten virka- ja koulutusmatkoista päättää kaupunginhallitus. Tiedoksi

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja 204 Kaupunginhallitus Sivu 29 / Valtuuston päätösten laillisuusvalvonta Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus katsoo, etteivät valtuuston tekemät päätökset ole syntyneet virheellisessä järjestyksessä, valtuusto ei ole ylittänyt toimivaltaansa, eivätkä päätökset ole muutenkaan lainvastaisia, joten päätökset pannaan täytäntöön. Selostus Päätös Valtuuston pidetyn kokouksen pöytäkirja on nähtävillä kokousasiakirjoissa. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja 205 Kaupunginhallitus Sivu 30 / / Sosiaali- ja terveyslautakunta Valtuustoaloite nuorten ja ikäihmisten yhteisasumisesta Espoossa (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Rysti, puh Anne Savolainen, puh Riikka Nikulainen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Henrik Vuornoksen ja Kristiina Mustakallion ja 55 muun valtuutetun jättämään valtuustoaloitteeseen nuorten ja ikäihmisten yhteisasumisesta Espoossa ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valtuustoaloite Henrik Vuornos ja Kristiina Mustakallio sekä 55 valtuutettua esittävät päivätyssä valtuustoaloitteessa, että sosiaali- ja terveystoimi selvittää yhteistyössä asuntoyksikön kanssa nuorten ja ikäihmisten yhteisasumisen toteutusmahdollisuudet Espoossa. Aloitteen tekijät mainitsevat esimerkkinä Helsingissä vuoden 2016 alusta aloitetun kokeilun, jossa kokeillaan nuorten ja vanhusten yhteisasumista palvelutalossa. Hankkeessa kolme nuorta on saanut vuokrata käyttöönsä oman asunnon palvelutalosta. Asunnon vuokrataso on matala, mutta vuokran lisäksi asumiseen kuuluu viikoittain 3-5 tuntia seurustelua ja toimintaa palvelutalossa asuvien vanhusten ja vanhusryhmien kanssa. Aloitteen tekijöiden mukaan toiminta on mitä mainioin esimerkki sukupolvien välisestä kohtaamisesta ja siitä voivat hyötyä sekä nuoret että vanhukset. Helsingin hankkeessa päätavoite on nuorten asunnottomuuden vähentäminen. Helsingin kaupungin nuorisoasiankeskus hallinnoi Oman muotoinen koti -hanketta, johon on saatu hankerahoitusta Euroopan sosiaalirahastosta ajalle 2/2015-4/2016. Nuorisoasiainkeskus on tehnyt yhteistyötä ELY-keskuksen kanssa. Hankkeen päätavoitteena on poistaa nuorten asunnottomuus Helsingissä vuoden 2018 loppuun mennessä kokonaan.

31 Espoon kaupunki Pöytäkirja 205 Kaupunginhallitus Sivu 31 / 111 Kolme nuorta asuu palvelutalo Rudolfissa samanlaisissa yksiöissä kuin vanhukset: 23 neliön yksiössä on keittiönurkkaus, vessa ja suihku sekä parveke. Vuokra on 250 euroa kuukaudessa. Vastikkeeksi nuoret sitoutuvat viettämään aikaansa naapureidensa kanssa kolmesta viiteen tuntia viikossa. Idea on lähtöisin Hollannista, jossa on etsitty uudentyyppisiä keinoja vanhusten yksinäisyyden lievittämiseksi. Palvelutalo Rudolf on Helsingin kaupungin yksikkö, jossa on palvelutaloasumista ja ryhmäkotiasumista. Helsingissä on vanhastaan lukuisia kaupungin palvelutaloja, joihin on viime vuosina sijoitettu vain ympärivuorokautista hoivaa tarvitsevia ikääntyneitä. Palvelutalo Rudolfissa on ollut erillisiä asuntoja, joihin on ollut vaikea löytää sopivia ympärivuorokautista hoivaa tarvitsevia vanhuksia asukkaiksi. Näitä muista erillään sijaitsevia asuntoja vuokrataan hankkeessa kolmelle nuorelle. Vielä ei ole käytettävissä systemaattista analyysia Helsingin kokeilun tuloksista. Espoossa nuorten asunnottomuuden poistamiseksi on kehitetty välivuokrausmallia yhteistyössä Y-säätiön ja YM:n kanssa. Välivuokrausmallikokeilu on käynnistetty Espoossa keväällä Pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseen tarkoitetun ns. PAAVO II -ohjelman ( ) aikana kaupunki varasi kolme tonttia nuorisoasuntojen rakentamiseen. Näihin kohteisiin on tulossa yhteensä noin 200 nuorisoasuntoa, joista osa osoitetaan erityistä tukea tarvitseville nuorille. Lisäksi nuorille on suunnitteilla ja rakenteilla asuntoja myös yksityisille tonteille, joten nuorille tarkoitettu asuntotarjonta paranee Espoossa lähivuosina. Ikääntyneiden yksinäisyys on merkittävä inhimillinen kärsimys. Yksinäisyyden syyt ovat moninaisia ja niin myös keinot, joilla siihen vastataan. Espoossa on käynnistynyt Seniori-Vamos -projekti, jolla etsitään ja löydetään kotona asuvia yksinäisiä ikääntyneitä ja autetaan heitä. Myös erilaisilla ryhmätoiminnoilla tarjotaan mahdollisuus osallisuuteen ja kohtaamisiin. Hoivakotien ja palvelutalojen vapaaehtois- ja asukastoimintaa on kehitetty, jotta asukkailla olisi mahdollisuus osallisuuteen ja vaikuttamiseen. Hoivakotien ja palvelutalojen päivittäistä toimintaa on lisätty, muun muassa viikonlopun virkistystoimintaa ja ulkoilua. Useat ikääntyneiden asumiskohteet ovat ARA -tuettuja. Niissä ARA - kohteissa, joissa kohteelle on myönnetty investointiavustusta tai kohde on muuten osoitettu tietylle käyttäjäryhmälle, käyttäjäryhmien muuttaminen vaatii ARAn hyväksynnän. Perusteluna voi olla se, että kohteessa on vajaakäyttöä eikä alkuperäiselle käyttäjäryhmälle ole tarvetta. Espoossa on 81 kpl kaupungin omistuksessa olevia palvelutaloasuntoja. Näihin asuntoihin on ollut ikäihmisillä tarvetta, joten niitä ei ole ollut tyhjillään eikä niihin ole ollut haastetta saada asukkaita. Elä ja asu -seniorikeskusmallin ja Espoon ikääntymispoliittisen ohjelman mukaan kaupungissa tavoitellaan yksiportaista hoiva-asumista ja nykyisistä palvelutaloista luovutaan asteittain elä ja asu -seniorikeskusten valmistumisen myötä. Leppävaaran elä ja asu -seniorkeskuksen valmistuttua alkuvuonna 2017 on tavoitteena luopua 59

32 Espoon kaupunki Pöytäkirja 205 Kaupunginhallitus Sivu 32 / 111 palvelutaloasunnosta, jolloin jäljelle jää 22 kpl palvelutaloasuntoja. Kaupungin palvelutalojen yhteydessä olevat asunnot eivät ole tällöin ratkaisu Espoossa nuorten ja ikääntyneiden yhteisasumiselle. Vanhusten palveluissa tehostetussa palveluasumisessa on säädösten mukainen henkilöstömitoitus ja varustelu, jonka vuoksi asuntojen käyttö muuhun tarkoitukseen näissä yksiköissä ei ole tarkoituksenmukaista. Valtaosa tästä palvelusta hankitaan ostopalveluna yksityisistä hoivakodeista. Espoossa tulee kirkastaa, mitä tavoitellaan mahdollisessa kokeilu- ja kehittämishankkeessa. Mikäli pääpaino on ikääntyneiden ja nuorten yhteistoiminnassa, voidaan sitä edistää muillakin tavoilla, kuten tarjoamalla esim. elä ja asu -keskusten tai muiden palvelukeskusten tiloja myös nuorten käyttöön tai luomalla rakenteet, joissa nuoret toimivat ikääntyneiden kanssa esimerkiksi palvelukeskuksissa, palvelutaloissa, hoivakodeissa ja elä ja asu -seniorikeskuksissa. Tällaiseen toimintaan voi ottaa osaa useampi nuori kuin yhteisasumiseen. Mikäli päätavoite on Espoossakin nuorten asunnottomuuden väheneminen, voidaan selvittää muunlaiseen kuin palvelutaloasumiseen liittyvää yhteisasumista. Tällaista voisivat olla esimerkiksi seuraavat vaihtoehdot. Espoon ikääntymispolitiikan ja elä ja asu -mallin tavoitteiden mukaan Espoon keskuksen palvelutalon asuminen päättyy ja asunnot muuttuvat tavallisiksi vuokra-asunnoiksi, jolloin voitaisiin ehdottaa varattavaksi osa asunnoista ikääntyneille. Tällöin voisi olla mahdollista varata kokeilumielessä nuorille muutamia asuntoja Helsingin kokeilun malliin. Nuoret viettäisivät aikaa ja toimisivat ikääntyneiden kanssa hieman edullisempaa vuokraa vastaan. Toinen mahdollisuus voisi olla yhteisasuminen yksityisissä palvelutaloissa, joita on Espoossa lukuisia. Näistä osaan, ns. kevyen palveluasumisen asuntoihin, on ollut haasteellista saada asukkaita. Avoimeksi jää näissä vaihtoehdoissa, mikä taho subventoisi nuorten asumista ja ohjaisi toimintaa. Kolmas vaihtoehto on sijoittaa nuorisoasumista ja ikääntyneiden asumista (ns. senioriasumista) lähekkäin ja ohjata asukkaita yhteistoimintaan. Tällaista mahdollisuutta on esittänyt yksityinen rakennuttaja Espoonlahden alueelle. Sosiaali- terveystoimi ja asuntoyksikkö pitävät tarpeellisena, että tässä vaiheessa seurataan Helsingin kokeilua. Jatkossa tulee arvioida, mikä on Espoossa päätavoite nuorten ja ikääntyneiden yhteistoiminnassa. Päätöshistoria Sosiaali- ja terveyslautakunta Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Sosiaali- ja terveyslautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena

33 Espoon kaupunki Pöytäkirja 205 Kaupunginhallitus Sivu 33 / 111 valtuutettu Henrik Vuornoksen ja Kristiina Mustakallion ja 55 muun valtuutetun jättämään valtuustoaloitteeseen nuorten ja ikäihmisten yhteisasumisesta Espoossa ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös Sosiaali- ja terveyslautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

34 Espoon kaupunki Pöytäkirja 206 Kaupunginhallitus Sivu 34 / / Kaupunginhallitus Valtuusto Sosiaali- ja terveyslautakunta Valtuustokysymys nuorten asuntotilanteesta Espoossa (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Päivi Jouttimäki, puh Anne Savolainen, puh Tiina Ahonen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Sanna Lauslahden ja 34 muun valtuutetun jättämään valtuustokysymykseen koskien nuorten asuntotilannetta Espoossa sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Päätös Oheismateriaali Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valtuustokysymys Selostus Sanna Lauslahti ja 34 muuta valtuutettua ovat allekirjoittaneet kirjatun valtuustokysymyksen, jossa kysytään, mitä Espoon kaupunki tekee, että nuoret saisivat enemmän tukiasuntopaikkoja ja tätä myötä pääsisivät elämässään eteenpäin. Valtuustokysymyksessä kysytään myös, mitä Espoon kaupunki tekee, että nuorten asunnottomuus vähenisi ja tukeeko Espoon kaupunki nuorten kohdalla Asunto ensin - periaatetta. Valtuustokysymyksessä mainitaan, että kysymys sai alkunsa Vamosnuorten tapaamisessa. Nuoret kirjoittivat kysymyksen taustat ja kysymykset. Vamos Espoossa nuorten keskuudessa on ollut jo pitkään huoli nuorten asumisesta. Aihe on noussut esille myös muilla toimijoilla, jotka sosiaali- ja terveys- sekä sivistystoimessa kohtaavat nuoria. Valtuustokysymyksessä todetaan, että oman kodin löytäminen on vaikeaa ja pienten asuntojen vuokrat Espoossa huimia, ja että Espoon asunnoilta tuntuu nuoren olevan mahdoton saada asuntoa. Valtuustokysymyksessä mainitaan, että monella nuorella on tarve myös tuettuun asumiseen sekä palveluasumiseen, ja että näihin on Espoossa erittäin pitkät jonot, esimerkiksi Itäviitta-yhteisöasumiseen ja NAL:n tukiasumiseen voi nuori joutua odottamaan useita kuukausia, joskus lähes

35 Espoon kaupunki Pöytäkirja 206 Kaupunginhallitus Sivu 35 / 111 vuoden, ja mielenterveyspuolen palveluasumiseen jono voi olla jopa vuodesta kahteen. Valtuustokysymyksen mukaan siirtymiset sairaalahoidosta palveluasumiseen ja palveluasumisesta tuettuun asumiseen ovat hyvin hitaita. Kysymyksen mukaan nuoret ovat kuvanneet tilanteen olevan jumissa, kun vähemmän tukea tarvitsevat nuoret tai jo kuntoutuneet eivät pääse asumisessaan eteenpäin ja vievät palveluasumisen paikkoja niitä tarvitsevilta nuorilta. Espoossa on vuosittaisessa ARA:n asunnottomuustilastossa tilastoitu vuoden 2015 lopulla olleen 136 asunnotonta nuorta. Vuoden 2014 lopulla asunnottomia nuoria Espoossa oli 159 henkilöä. Nuorten asunnottomuus Espoossa on siis kääntynyt laskuun ja vähentynyt 23 henkilöllä edelliseen vuoteen verrattuna. Espoo on tietoinen nuorten vaikeasta asuntotilanteesta ja tekee aktiivisesti työtä asian eteen. Espoon kaupunki on mukana valtakunnallisessa Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn ohjelmassa (nk. Aune-ohjelma) vuosien aikana. Yhtenä painopistealueena ohjelmassa on nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäiseminen ja vähentäminen. Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn ohjelmassa periaatteena jatkuu pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmista tuttu Asunto ensin -periaate, jota Espoo edelleen tukee myös nuorten osalta. Espoon tarinaan kasvavana metropolialueena liittyvät nopea väestönkasvu ja samanaikainen lasten määrän sekä vieraskielisen väestön kasvu, jotka lisäävät palvelutarpeita ja haastavat palvelutuotannon. Kaupungistuminen ja kasvu tuovat mukanaan myös haasteita, kuten yksinäisyys, syrjäytyminen ja monenlaiset sosiaaliset ongelmat. Espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Tavoitetta tukee kaupungin palveluvalikoiman muodostama ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuus. Kaupungin palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeita, ovat kaikkien saatavilla ja ne ovat laadukkaasti ja tehokkaasti järjestettyjä. Tavallinen vuokra-asuntokanta Espoon Asunnot Oy:ltä saatujen asukasvalintatietojen mukaan vuonna 2015 kaikista yhden hengen asunnon saaneista ruokakunnista oli jopa 34 % alle 25-vuotiaita nuoria. Espoon Asunnoilla on jatkuvasti asunnonhakijoita huomattavasti enemmän kuin mitä asuntoja vapautuu. Espoon Asunnot pyrkii aktiivisen asumisneuvonnan avulla ehkäisemään nuorten asunnottomuutta puuttumalla vuokravelkoihin ja asumisen ongelmiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja tekemällä jatkuvaa yhteistyötä kaupungin jälkihuollon ja sosiaalityön kanssa. Espoon Asunnot on lisännyt myös nuorten tukiasuntojen määrää vuonna 2015.

36 Espoon kaupunki Pöytäkirja 206 Kaupunginhallitus Sivu 36 / 111 Tuettu asuminen Espoon kaupungin palveluvalikossa on sekä tuetun asumisen että kotiin vietävän tuen palveluja nuorille. Kaupunki ostaa tukiasumista useilta eri palveluntuottajilta nuorten tarpeiden mukaan. Kaupungin aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijä arvioi yhdessä nuoren kanssa hänen kokonaistilannettaan ja palvelujen tarvetta sekä tekee asiakassuunnitelman. Mikäli nuorella on tuetun asumisen tarvetta, hänelle haetaan tukiasuntoa SAS (Selvitä-Arvioi-Sijoita) -työryhmän kautta. SAStyöryhmä kokoontuu kerran viikossa ja tekee palvelupyynnön pohjalta esityksen nuoren tilanteeseen parhaiten soveltuvasta tuetun asumisen paikasta. Nuori pääsee joko heti tuetun asumisen palvelun piiriin, tai jos palvelua ei ole heti saatavilla, hänet asetetaan jonoon odottamaan tukiasunnon vapautumista. Tukiasunnon jonotusajan pituus vaihtelee palveluntuottajittain vapautuvien asuntojen tilanteen mukaan. Espoo ostaa Kalliolan Kannatusyhdistys ry:ltä yhteisöllistä asumista 10 nuorelle Itäviitta-yhteisössä ja samasta kiinteistöstä tukiasumista 12 jälkihuoltonuorelle. Tukiasumista tarvitseva nuori joutuu jonottamaan vapautuvaa tukiasuntoa useita kuukausia. Jonotusajat Itäviitta-yhteisöön ovat olleet pitkät, koska yhteisössä jo asuvat nuoret eivät ole olleet valmiita siirtymään asumispolulla eteenpäin tavalliseen vuokra-asumiseen. Nuori odottaa asuntoa vanhempiensa, sukulaistensa tai kaveriensa luona tai joissakin tapauksissa kaupungin järjestämässä tilapäisessä asumisessa. Espoon Nuorisoasunnot ry tarjoaa yhdessä NAL-palveluiden kanssa tukiasuntoja nuorille. NAL-palvelut pystyy pääsääntöisesti järjestämään asunnon kaikille heille ohjatuille tuetun asumisen asiakkaille 1-3 kuukauden sisällä. Nuorten tuetun asumisen asiakkaiden määrä on tilastojen mukaan jatkuvasti kasvanut. Maaliskuussa 2016 tuetun asumisen palveluiden piirissä on ollut yli 60 alle 30-vuotiasta nuorta. Maaliskuussa 2015 vastaava luku oli 33 nuorta. Paavo - pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaan ( ) liittyen Espoossa on vielä toteutumassa uusia tukiasuntokohteita nuorille. Espoo on varannut kolme tonttia nuorten asumiseen, yhteensä noin 200 uutta asuntoa. Friisinmäenaukion hanke käynnistynee vuonna Y-Säätiön tarkoitus on rakentaa tontille yhteensä 55 asuntoa, joista 31 on nuorten tukiasuntoja ja 24 normaaleja nuorille suunnattuja vuokraasuntoja. Suviniityn hanke tuottaa 12 tukiasuntoa nuorille ja 69 ns. normaalia asuntoa. Kohteen rakentaminen käynnistyy vuonna Lisäksi Nuorisosäätiölle on varattu tontti Holmanpuisto II alueelta noin 50 asunnon rakentamiseen. Kohteen rakentaminen alkanee vuonna Espoo pyrkii edelleen lisäämään nuorten ja aikuisten tuetun asumisen palveluvalikoimaa parhaillaan käynnissä olevalla Allianssi-hankinnalla. Tavoitteena on löytää yhteistyössä Allianssin osapuolten kanssa uudenlainen kokonaisvaltainen ja kuntouttava palvelukonsepti runsaasti palveluja käyttävälle asiakasryhmälle. Tuen tarpeessa olevia asiakkaita arvioidaan olevan noin asiakasta vuosittain. Lisäksi Espoon

37 Espoon kaupunki Pöytäkirja 206 Kaupunginhallitus Sivu 37 / 111 mielenterveys- ja päihdepalvelut on parhaillaan kilpailuttamassa asumispalveluja, myös tuetun asumisen osalta. Mielenterveysasiakkaiden palveluasuminen Erikoissairaanhoidon osastohoitoa ja mielenterveysasiakkaiden palveluasumista käytetään eri tarkoituksiin. Palveluasuminen on eri palveluntuottajilla erihintaista ja riippuu tuen määrästä. Palveluasumiseen liittyy myös aina avohoito, minkä vuoksi hintojakaan ei voi vertailla helposti. Joillekin nuorille saattaa olla tarpeen järjestää palveluasuminen osastohoidon jatkoksi, mutta suurempi osa hyötyisi tavallisesta vuokraasunnosta johon saa riittävästi tukea. Palveluasuminen järjestetään keskitetysti mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakasohjauksessa, jossa tiedossa olevien asumispalvelujen tarvitsijoiden tilannetta seurataan viikoittain. Asiakkaan asumisen tilanne ja asumispalvelun tason tarve kartoitetaan yhdessä asiakkaan ja hoitotahon kanssa. Jos asiakkaalla on koti, voidaan tarjota kotiin annettavaa tukea, tai asiakkaalle voidaan järjestää tukiasunto (palveluntuottajan asunto ja sinne annettava tuki) tai palveluasumista (ryhmäasumista, jossa henkilökunta paikalla päivisin) tai tehostettua palveluasumista (ryhmäasumista, jossa henkilökunta paikalla ympärivuorokauden). Mielenterveys- ja päihdepalvelut järjestävät asumisratkaisun noin viiden viikon sisällä. Palveluasumiseen jonottaa 3-7 henkilöä. Välivuokrausmalli nuorten asumisessa Espoon kaupunki ja Y-Säätiö ovat käynnistäneet maaliskuussa 2016 yhdessä Ympäristöministeriön kanssa pilottihankkeen, jonka tarkoituksena on saada lisää vuokra-asuntoja asunnottomille nuorille uudentyyppisellä välivuokraukseen perustuvalla mallilla. Espoossa sijaitsevat asunnot vuokrataan yksityisiltä vuokranantajilta, ja Espoo vastaa niiden asukasvalinnasta. Välivuokrausmallissa on tarkoitus lisätä käytettävissä olevaa asuntokapasiteettia asunnottomuuden torjumiseksi. Yhteenveto Yhteenvetona todettakoon, että Espoossa oli 136 asunnotonta nuorta vuoden lopussa Espooseen on valmistumassa pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman (Paavo-ohjelma ) liittyen yhteensä noin 200 uutta vuokra-asuntoa nuorille vuosina

38 Espoon kaupunki Pöytäkirja 206 Kaupunginhallitus Sivu 38 / 111 Päätöshistoria Kaupunginhallitus Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi ilmoituksen, ettei vastausta Sanna Lauslahden ja 34 muun valtuutetun tekemään valtuustokysymykseen nuorten asuntotilanteesta voida asetetussa määräajassa antaa. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuusto Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi ilmoituksen, ettei vastausta Sanna Lauslahden ja 34 muun valtuutetun tekemään valtuustokysymykseen nuorten asuntotilanteesta voida asetetussa määräajassa antaa. Päätös Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Sosiaali- ja terveyslautakunta Päätösehdotus Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Marja-Leena Remes Sosiaali- ja terveyslautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Sanna Lauslahden ja 34 muun valtuutetun jättämään valtuustokysymykseen koskien nuorten asuntotilannetta Espoossa sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Käsittely Päätös Esittelijä lisäsi selostusosaan uuden kappaleen yhteenveto. Sosiaali- ja terveyslautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

39 Espoon kaupunki Pöytäkirja 207 Kaupunginhallitus Sivu 39 / / Sosiaali- ja terveyslautakunta Suunnitelma Espoon ikääntyneen väestön hyvinvoinnin turvaamiseksi (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Rysti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy suunnitelman Espoon ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tukemiseksi Käsittely Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Byman ehdotti, että sivulta 39 poistetaan lause. Mahdollistetaan osittainen ulkoistaminen. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Bymanin ehdotuksen kannatuksen puutteessa raukeavana ja esittelijän ehdotuksen tulleen hyväksytyksi yksimielisesti. Päätös Liite Oheismateriaali Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 8 Suunnitelma Espoon ikääntyneen väestön hyvinvoinnin turvaamiseksi Vanhusneuvoston lausunto - Vammaisneuvosto lausunto - Lautakuntien esittämät huomiot suunnitelmaan Selostus Vanhuspalvelulain 2 luvun 5 mukaan kunnan on laadittava suunnitelma toimenpiteistään ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnittelussa on painotettava kotona asumista ja kuntoutumista edistäviä toimenpiteitä. Suunnitelma on laadittava osana kunnan strategista suunnittelua. Suunnitelman hyväksyy kunnanvaltuusto ja se on tarkistettava valtuustokausittain. Suunnitelma Espoon ikääntyneen väestön hyvinvoinnin turvaamiseksi vastaa vanhuslain 5 suunnitelmaa ikääntyneen väestön tukemiseksi.

40 Espoon kaupunki Pöytäkirja 207 Kaupunginhallitus Sivu 40 / 111 Vanhuspalvelulain 2 luvun, kunnan yleiset velvollisuudet, mukaan kunnan eri toimialojen on toimittava yhteistyössä ja tehtävä yhteistyötä kunnassa toimivien julkisten tahojen, yritysten sekä ikääntynyttä väestöä edustavien ja muiden yleishyödyllisten järjestöjen kanssa ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi. Käsiteltävänä oleva Espoon suunnitelma on kaupunkitasoinen ja sen toimenpideaiheet koskettavat kaikkia toimialoja. Suunnitelma ohjaa Espoon ikääntymispolitiikkaa. Espoon vuosien ikääntymispoliittisen ohjelman linjaukset ovat edelleen monin paikoin ajankohtaisia ja pitäviä. Toimintaympäristön muutokset, uudistunut lainsäädäntö ja uusi tieto edellyttävät kuitenkin painotusten tarkistamista. Lisäksi on tarpeen esittää uusia konkreettisia keinoja ikäihmisten hyvinvoinnin lisäämiseksi Espoossa kaupungin ja kumppaneiden yhteisenä tehtävänä. Uusi suunnitelma korostaakin yhteistä vastuuta lain hengen ja Espoo tarinan tavoitteiden mukaan. Ikääntyneiden hyvinvoinnin edistäminen kuuluu kaupungin kaikille toimialoille. Kaupunkitason suunnitelma ikääntyneiden tukemiseksi on tarpeen sote-uudistuksen toteuduttuakin. Suunnitelmaa Espoon ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tukemiseksi on valmisteltu vuonna 2015 yhteistyössä kuntalaisten, kumppaneiden ja kaupungin eri toimialojen kanssa. Poikkihallinnollisella työryhmällä on ollut keskeinen rooli valmistelutyössä. Työryhmässä on ollut toimialojen lisäksi vanhusneuvoston edustus. Espoo on hyvä paikka elää, asua ja ikääntyä -kyselyyn otti kantaa noin 700 henkilöä senioritilaisuuksissa, vanhusjärjestötapaamisissa, ohjelmatyön seminaareissa ja avoimessa kuntalaiskyselyssä. Lisäksi suunnitelmaluonnosta on esitelty ikääntyneille palvelukeskuksissa järjestetyissä tilaisuuksissa alkuvuonna Tilaisuuksissa koottiin ikääntyneiden kommentteja ja parannusehdotuksia luonnokseen. Suunnitelma painottaa aiempaa enemmän hyvinvoinnin edistämistä, jossa kaupungin eri tahojen tehtävä on etenkin luoda mahdollisuuksia ja puitteita. Monilla yksilöllisillä elintavoilla on ratkaiseva merkitys ikääntyneiden hyvinvointiin ja elinvoimaisten vuosien jatkumisessa sekä omatoimisuuden säilymisessä. Elintapojen muuttaminen terveellisempään suuntaan kannattaa yleensä aina, myös korkeassa iässä. Hyvinvoinnin edistämisessä liikunnan, terveydenhoidon ja tupakoimattomuuden lisäksi on paljon muita ulottuvuuksia, joista on tutkittua tietoa. Sosiaaliset suhteet, osallisuus ja yhteisöllisyys vähentävät yksinäisyyden riskiä. Hyvä ravitsemus korostuu ikääntyessä. Kulttuuri, aivoterveyden edistäminen ja harrastukset ovat myös tärkeitä hyvinvoinnille. Ikääntyneiden hyvinvoinnin edistäminen koskettaa koko kaupunkia ja ikääntyneen väestön näkökulma tulee huomioida kaikilla toimialoilla. Suunnitelman visiona säilyy vuosien ikääntymispoliittisen ohjelman visio: Täyttä elämää ikääntyneenä Vision mukaan Espoossa ikääntyminen on myönteinen asia. Espoolaiset ikääntyneet rakentavat itse ja yhdessä elämäänsä sekä asuvat ja elävät kotonaan turvallisesti. Terveyttä ja hyvinvointia edistetään tavoitteellisesti

41 Espoon kaupunki Pöytäkirja 207 Kaupunginhallitus Sivu 41 / 111 ja kaikki kantavat vastuuta espoolaisen ikääntyneen väestön hyvinvoinnista ja tasavertaisesta asemasta. Suunnitelman linjauksiksi esitetään: 1. Hyvinvointia edistävä toiminta on tavoitteellista ja siihen on helppo osallistua. 2. Ikääntyneet osallistuvat ja vaikuttavat. 3. Viestintä, ohjaus ja neuvonta toimivat ja tavoittavat ikääntyneet. 4. Ystävällinen teknologia ja sähköisten palvelujen uudet sovellukset auttavat arjessa ja edistävät osallisuutta. 5. Esteetön elinympäristö tukee itsenäistä elämää. 6. Kotona asuminen on ensisijaista. Linjauksille esitetään suunnitelmassa tavoitteet ja useita toimenpideaiheita, joista kukin toimiala tai muu toimija muokkaa tarkemmat toimenpiteet vastuutahoineen ja mittareineen. Suunnitelmaa toteutetaan konkreettisesti toimenpiteillä. Kaupunkitasoisen suunnitelman liitteenä on vanhusten palvelujen toimesta valmisteltu ikääntyneen väestön ja iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien vanhusten palvelujen keskeiset kehittämislinjaukset vuoteen Linjaukset sisältävät vanhusten palvelujen määrälliset tavoitteet, tavoitteet palvelujen järjestämistavasta sekä lähivuosien keskeiset kehittämislinjaukset. Palvelujen ja palvelurakenteen kehittämisessä keskeistä on kotona asumisen ensisijaisuus ja avohoitopainotteisuus. Tietoa, neuvontaa ja ohjausta kehitetään ja lisätään, jotta ikääntyneet löytävät varhaisessa vaiheessa ratkaisuja arjen tilanteisiin. Suunnitelman toteutumisen seurantaa varten muodostetaan poikkihallinnollinen seurantaryhmä, jossa on vanhusneuvoston vahvan edustuksen lisäksi toimialojen edustus. Suunnitelman seurantaraportti käsitellään vanhusneuvostossa vuosittain. Suunnitelmaluonnosta käsiteltiin ja se hyväksyttiin evästysten kera sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen jaostossa. Vanhusneuvoston on käsitellyt suunnitelmaa kokouksessaan Alkuvuodesta 2016 suunnitelmaluonnos oli lausuntokierroksella kaupungin eri toimialoilla, konsernihallinnossa, vanhusneuvostossa ja vammaisneuvostossa. Lausunnoissa esitetyt asiat on otettu huomioon mahdollisuuksien mukaan suunnitelmassa. Sosiaali- ja terveyslautakunnan käsittelyn jälkeen kaupunkitasoinen suunnitelma on hyväksytty kulttuurilautakunnassa, liikunta- ja nuorisolautakunnassa, rakennuslautakunnassa, teknisessä lautakunnassa, ympäristölautakunnassa ja svenska rum -lautakunnaissa. Sosiaali- ja terveyslautakunta esitti muutoksia ohjelman liitteeseen 1 ja liikunta- ja nuorisolautakunta ja tekninen lautakunta nostivat päätöksessään huomioitavia asioita ohjelman toimenpiteisiin ja toimenpideideoihin. Muutosesitykset ja huomiot sekä niiden huomioiminen ohjelmassa on esitetty oheismateriaalissa.

42 Espoon kaupunki Pöytäkirja 207 Kaupunginhallitus Sivu 42 / 111 Päätöshistoria Sosiaali- ja terveyslautakunta Päätösehdotus Vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen Sosiaali- ja terveyslautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle hyväksyttäväksi suunnitelman Espoon ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tukemiseksi sekä suunnitelman liitteet Ikääntyneen väestön ja iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien vanhusten palvelujen keskeiset kehittämislinjaukset vuoteen 2021 ja Espoon suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tukemiseksi Käsittely Esittelijä muutti esitystään seuraavilla lisäyksillä. Sivu 39 iäkkäiden tehostettu palveluasuminen: Selvitetään mahdollisuudet ikäihmisten perhehoidon järjestämiseksi myös muille, kuin omaishoidossa oleville ikäihmisille. Sivu 40 palveluohjaus: Espoo järjestää ennaltaehkäiseviä terveystarkastuksia, vastaanottoja tai kotikäyntejä erityisesti niille, joiden elinoloihin tai elämäntilanteeseen arvioidaan tutkimustiedon tai yleisen elämänkokemuksen perusteella liittyvän palveluntarvetta lisääviä riskitekijöitä. Värmälä teki Hiltusen kannattamana muutosehdotuksen sivulle 38. Muutosehdotuksessa hinta-laatusuhde korvattaisiin kokonaistaloudellisella edullisuudella. Monituottajamallissa kokonaistaloudellinen edullisuus ratkaisee. Värmälä teki Hiltusen kannattamana muutosehdotuksen sivulle 39 taulukkoon. Muutosehdotuksen mukaan Espoo Catering järjestäisi ateriat sen sijaan että valittu palveluntuottaja järjestäisi ateriat. Palvelukeskustoiminta: Vanhusten palvelut järjestää tilat (kuusi palvelukeskusta), Espoo Catering järjestää ateriat. Toimintaa toteuttavat kaupungin työntekijät, järjestöt ja muu kolmas sektori. Palvelukeskus toimii kuudella alueella. Tilat vanhusten palveluiden lisäksi kaupungin muilta toimijoilta ja yksityisiltä. Espoo Catering järjestää ateriat. Toimintaa toteuttavat kaupungin työntekijät, järjestöt ja muu kolmas sektori sekä yksityiset. Alueellinen palvelu. Värmälä teki Hiltusen kannattamana muutosehdotuksen sivulle 39 taulukkoon. Muutosehdotuksen mukaan kohta Omaa toimintaa ja ostopalvelua. Osittainen ulkoistaminen. Palveluseteli käytössä. Lähipalvelu. muutettaisiin kuulumaan: Kotihoito: Pääosin omaa toimintaa, osittain ostopalvelua ja palveluseteli. Omaa toimintaa ja ostopalvelua. Palveluseteli käytössä. Lähipalvelu.

43 Espoon kaupunki Pöytäkirja 207 Kaupunginhallitus Sivu 43 / 111 Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että koska on tehty kannatettuja muutosehdotuksia, joita ei voida yksimielisesti hyväksyä, on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että ensin äänestetään monituottajamallia koskevasta muutosehdotuksesta, sen jälkeen palvelukeskustoimintaa koskevasta muutosehdotuksesta ja lopuksi kotihoitoa koskevasta muutosehdotuksesta. Lautakunta hyväksyi puheenjohtajan esityksestä äänestysjärjestyksen. Äänestykset suoritettiin nimenhuutoäänestyksenä. Äänestyksessä puheenjohtajan monituottajamallia koskevaa muutosehdotusta kannatti 7 jäsentä ja vastusti 5 jäsentä, poissa 1. Puheenjohtaja totesi muutosehdotuksen tulleen äänin 7-5 hyväksytyksi. Seuraavaksi äänestettiin palvelukeskustoimintaa koskevasta puheenjohtajan muutosehdotuksesta. Suoritetussa äänestyksessä puheenjohtajan muutosehdotusta kannatti 5 jäsentä ja vastusti 7 jäsentä, poissa 1. Puheenjohtaja totesi esittelijän ehdotuksen tulleen äänin 7-5 hyväksytyksi. Viimeisenä äänestettiin kotihoitoa koskevasta puheenjohtajan muutosehdotuksesta. Suoritetussa äänestyksessä puheenjohtajan muutosehdotusta kannatti 7 jäsentä ja vastusti 5 jäsentä, poissa 1. Puheenjohtaja totesi muutosehdotuksen tulleen äänin 7-5 hyväksytyksi. Äänestyspöytäkirjat ovat pöytäkirjan liitteinä. Päätös Sosiaali- ja terveyslautakunta Esittelijän esitys hyväksyttiin äänestyksen jälkeen. Esittelijä jätti eriävän mielipiteen asiassa koskien kotihoitoa: Maininta kotihoidon osittaisesta ulkoistamisesta olisi tullut sisällyttää Suunnitelmaan Espoon ikääntyneen väestön hyvinvoinnin turvaamiseksi Liitteeseen 1. Tiedoksi

44 Espoon kaupunki Pöytäkirja 208 Kaupunginhallitus Sivu 44 / / Sosiaali- ja terveyslautakunta Aikuissosiaalityön tilapäistä asumista koskevan asiakasmaksun määrittäminen Valmistelijat / lisätiedot: Eveliina Cammarano, puh Katja Kurttio, puh Maria Pernu, puh Marjo Kekki, puh Päivi Jouttimäki, puh Päivi Vilkki, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus vahvistaa tilapäistä asumista koskevat asiakasmaksuperusteet alkaen seuraavasti: 1 Tilapäisestä asumisesta peritään kuukausittaisena asiakasmaksuna palvelun käyttäjän tuloista ne tulot, jotka yhteenlaskettujen nettotulojen jälkeen ylittävät selostusosassa esitetyn taulukon mukaisen maksuttomuuden ylärajan. Asiakasmaksu ei kuitenkaan saa ylittää Espoossa kulloinkin voimassa olevaa kohtuullista kuukausivuokraa. 2 Tilapäisen asumisen asiakasmaksua ei peritä perustoimeentulotukea, työttömyysturvan peruspäivärahaa, työmarkkinatukea tai kotoutumistukea saavilta asiakkailta. Mikäli kuitenkin tilapäistä asumista järjestetään pariskunnalle tai perheelle, joka ei ole perustoimeentulotuen saaja, ja jossa toinen aikuinen saa muita säännöllisiä tuloja kuin edellä mainittuja sosiaalietuuksia, ja toinen aikuisista kuitenkin on mainittuja etuuksia saava, huomioidaan asiakasmaksua määritettäessä tuloksi kaikki yhteenlasketut tulot, myös edellä mainitut etuudet. Tällöin asiakasmaksu määräytyy kaikkien yhteenlaskettujen tulojen perusteella. 3 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) 11 :n mukaan sosiaalihuollon palveluista määrätty maksu ja terveydenhuollon palveluista henkilön maksukyvyn mukaan määrätty maksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista. Maksun alentaminen tai perimättä jättäminen on ensisijaista toimeentulotukeen nähden. Käsittely Byman Lahtisen kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen:

45 Espoon kaupunki Pöytäkirja 208 Kaupunginhallitus Sivu 45 / Tilapäisasuntoihin asukkaita valittaessa tulee noudattaa tasapuolista kohtelua alkuperäisväestön ja maahanmuuttajien kesken. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että koska on tehty kannatettu muutosehdotus, jota ei voida yksimielisesti hyväksyä, on äänestettävä. Äänestys Bymanin hylkäysehdotuksesta Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 12 äänellä 2 ääntä vastaan hyväksyneen esittelijän ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Liite Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. 9 Äänestyslistat 208 Sosiaalihuoltolain 21 :n mukaan tilapäistä asumista tulee järjestää henkilöille, jotka tarvitsevat lyhytaikaista, kiireellistä apua. Tilapäinen asuminen tarkoittaa kriisimajoituspaikan järjestämistä pääsääntöisesti asunnottomille, vähävaraisille asiakkaille, jotka eivät kykene itse majoitustaan järjestämään. Tilapäistä asumista järjestetään kaupungin omana toimintana kriisimajoitusyksikössä sekä tarvittaessa ostopalveluna yksityisiltä palveluntuottajilta. Kriisimajoitusyksikkö aloittaa toimintansa elokuussa Ennen tilapäisen asumisen järjestämistä kartoitetaan aina ensin asiakkaan omat mahdollisuudet järjestää majoituksensa, mutta mikäli muuta vaihtoehtoa ei ole, kaupunki järjestää tilapäisen asumisen. Tällöin hyödynnetään ensisijaisesti kaupungin omaa kriisimajoitusyksikköä ja toissijaisesti ostopalveluita, esimerkiksi jos kriisimajoitusyksikkö on täynnä tai asiakas ei sovellu sinne. Kriisimajoitusyksikkö ja tilapäisen asumisen ostopalvelupaikat ovat tarkoitettu päihteettömille asiakkaille. Päihteitä käyttävät asunnottomat asiakkaat ohjataan edelleen Olarinluoman vastaanottokotiin. Tilapäistä asumista on aiemmin myönnetty täydentävänä toimeentulotukena, jolloin asiakas on maksanut tilapäisestä asumisestaan omavastuuosuutena korkeintaan Espoossa määritellyn toimeentulotukilaskelmassa menona huomioitavan kohtuullisen vuokran hinnan (esim. yhden hengen kohtuuvuokra 695 euroa / kk, kahden hengen kohtuuvuokra 824 euroa / kk, viiden hengen kohtuuvuokra euroa / kk), mikäli asiakkaan toimeentulotukilaskelma on ollut tuloylijäämäinen. Uuden sosiaalihuoltolain voimaan tulon myötä tilapäistä asumista myönnetään jatkossa sosiaalihuoltolain nojalla, jolloin palvelulle tulee määrittää asiakasmaksu. Tilapäisen asumisen asiakasmaksu esitetään määriteltäväksi seuraavasti:

46 Espoon kaupunki Pöytäkirja 208 Kaupunginhallitus Sivu 46 / 111 Palvelun käyttäjän (yksittäinen asiakas, pariskunta tai asiakasperhe) yhteenlaskettujen nettokuukausitulojen jälkeen palvelun käyttäjän nettokuukausituloista vähennetään alla olevan taulukon mukainen maksuton osa tuloista (ns. palvelun maksuttomuuden yläraja, ks. Taulukko 1). Tilapäisen asumisen asiakasmaksua laskettaessa tuloina huomioidaan kaikki tulot, myös sosiaalietuudet. Palvelun käyttäjältä peritään tilapäisen asumisen asiakasmaksuna palvelun maksuttomuuden ylärajan ylittävät tulot korkeintaan kulloinkin voimassa olevaan Espoossa käytössä olevaan kohtuulliseen kuukausivuokraan asti. Maksu tilapäisestä asumisesta peritään kuukausikohtaisesti. Mikäli tilapäisen asumisen tarve lakkaa kesken kuukauden, laskutetaan palvelun käyttäjää kuukautta lyhyemmästä jaksosta asumispäivien mukaan. Taulukko 1. Palvelun maksuttomuuden yläraja Perheenjäsenten määrä Maksuttomuuden yläraja / kk lähtien Esitetään lisäksi, että tilapäisen asumisen asiakasmaksua ei peritä perustoimeentulotukea, työttömyysturvan peruspäivärahaa, työmarkkinatukea tai kotoutumistukea saavilta asiakkailta. Mikäli kuitenkin tilapäistä asumista järjestetään pariskunnalle tai perheelle, joka ei ole perustoimeentulotuen saaja, ja jossa toinen aikuinen saa muita säännöllisiä tuloja kuin edellä mainittuja sosiaalietuuksia, ja toinen aikuisista kuitenkin on mainittuja etuuksia saava, huomioidaan asiakasmaksua määritettäessä tuloksi kaikki yhteenlasketut tulot, myös edellä mainitut etuudet. Tällöin asiakasmaksu määräytyy kaikkien yhteenlaskettujen tulojen perusteella. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) 11 :n mukaan sosiaalihuollon palveluista määrätty maksu ja terveydenhuollon palveluista henkilön maksukyvyn mukaan määrätty maksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista. Maksun

47 Espoon kaupunki Pöytäkirja 208 Kaupunginhallitus Sivu 47 / 111 alentaminen tai perimättä jättäminen on ensisijaista toimeentulotukeen nähden. Päätöshistoria Sosiaali- ja terveyslautakunta Päätösehdotus Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Marja-Leena Remes Sosiaali- ja terveyslautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että se vahvistaa tilapäistä asumista koskevat asiakasmaksuperusteet alkaen seuraavasti: 1 Tilapäisestä asumisesta peritään kuukausittaisena asiakasmaksuna palvelun käyttäjän tuloista ne tulot, jotka yhteenlaskettujen nettotulojen jälkeen ylittävät selostusosassa esitetyn taulukon mukaisen maksuttomuuden ylärajan. Asiakasmaksu ei kuitenkaan saa ylittää Espoossa kulloinkin voimassa olevaa kohtuullista kuukausivuokraa. 2 Tilapäisen asumisen asiakasmaksua ei peritä perustoimeentulotukea, työttömyysturvan peruspäivärahaa, työmarkkinatukea tai kotoutumistukea saavilta asiakkailta. Mikäli kuitenkin tilapäistä asumista järjestetään pariskunnalle tai perheelle, joka ei ole perustoimeentulotuen saaja, ja jossa toinen aikuinen saa muita säännöllisiä tuloja kuin edellä mainittuja sosiaalietuuksia, ja toinen aikuisista kuitenkin on mainittuja etuuksia saava, huomioidaan asiakasmaksua määritettäessä tuloksi kaikki yhteenlasketut tulot, myös edellä mainitut etuudet. Tällöin asiakasmaksu määräytyy kaikkien yhteenlaskettujen tulojen perusteella. Käsittely Päätös Esittelijä muutti ehdotustaan lisäämällä selostusosan viimeisen kappaleen uudeksi päätöskohdaksi kolme. Sosiaali- ja terveyslautakunta: Sosiaali- ja terveyslautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että se vahvistaa tilapäistä asumista koskevat asiakasmaksuperusteet alkaen seuraavasti: 1 Tilapäisestä asumisesta peritään kuukausittaisena asiakasmaksuna palvelun käyttäjän tuloista ne tulot, jotka yhteenlaskettujen nettotulojen jälkeen ylittävät selostusosassa esitetyn taulukon mukaisen maksuttomuuden ylärajan. Asiakasmaksu ei kuitenkaan saa ylittää Espoossa kulloinkin voimassa olevaa kohtuullista kuukausivuokraa. 2 Tilapäisen asumisen asiakasmaksua ei peritä perustoimeentulotukea, työttömyysturvan peruspäivärahaa, työmarkkinatukea tai kotoutumistukea saavilta asiakkailta. Mikäli kuitenkin tilapäistä asumista järjestetään

48 Espoon kaupunki Pöytäkirja 208 Kaupunginhallitus Sivu 48 / 111 Tiedoksi pariskunnalle tai perheelle, joka ei ole perustoimeentulotuen saaja, ja jossa toinen aikuinen saa muita säännöllisiä tuloja kuin edellä mainittuja sosiaalietuuksia, ja toinen aikuisista kuitenkin on mainittuja etuuksia saava, huomioidaan asiakasmaksua määritettäessä tuloksi kaikki yhteenlasketut tulot, myös edellä mainitut etuudet. Tällöin asiakasmaksu määräytyy kaikkien yhteenlaskettujen tulojen perusteella. 3. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) 11 :n mukaan sosiaalihuollon palveluista määrätty maksu ja terveydenhuollon palveluista henkilön maksukyvyn mukaan määrätty maksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista. Maksun alentaminen tai perimättä jättäminen on ensisijaista toimeentulotukeen nähden.

49 Espoon kaupunki Pöytäkirja 209 Kaupunginhallitus Sivu 49 / / Espoon ilmasto-ohjelman hyväksyminen (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Pasi Laitala, puh Leena Sjöblom, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi etunimi.m.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan Espoon ilmasto-ohjelman. Päätös Liite Oheismateriaali Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 10 Espoon ilmasto-ohjelma Liite 1. Ilmasto-ohjelman hyötytavoitteiden toimenpiteet Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan lausunto Espoon ilmastoohjelmasta Rakennuslautakunnan lausunto Espoon ilmasto-ohjelmasta Sosiaali- ja terveystoimen lausunto Espoon ilmasto-ohjelmasta Teknisen lautakunnan lausunto Espoon ilmasto-ohjelmasta Ympäristölautakunnan lausunto Espoon ilmasto-ohjelmasta Espoo Cateringin lausunto Espoon ilmasto-ohjelmasta Espoon Asuntojen lausunto Espoon ilmasto-ohjelmasta Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto Espoon ilmastoohjelmasta Konserniesikunnan lausunto Espoon ilmasto-ohjelmasta Kulttuurilautakunnan lausunto Espoon ilmasto-ohjelmasta Liikunta- ja nuorisolautakunnan lausunto Espoon ilmasto-ohjelmasta Nämnden Svenska rums utlåtande om Esbos klimatprogram Compact Of Mayors-aloitteen esittely - Konsernipalvelujen lausunto

50 Espoon kaupunki Pöytäkirja 209 Kaupunginhallitus Sivu 50 / 111 Selostus Ilmasto-ohjelman keskeinen sisältö Ilmasto-ohjelma tukee Espoo-tarinan toteutumista. Ilmastotyöllä rakennetaan taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävämpää kaupunkia. Tavoitteena on, että uusien ratkaisujen kautta vahvistetaan kaupungin taloudellista toimintaympäristöä, lisätään kaupungin vetovoimaa ja kilpailukykyä sekä edistetään kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista samalla, kun vähennetään haitallisia ilmastopäästöjä. Espootarinan mukaan kaupunki toimii ilmastonmuutoksen torjunnan edelläkävijänä. Poikkihallinnollinen Kestävä kehitys -ohjelma on valmistellut luonnoksen Espoon ilmasto-ohjelmaksi vuosille Ohjelma sisältää Espoon kaupungin ilmastotavoitteen asettamisen, kuusi hyötytavoitetta, joilla tuetaan kaupungin ilmastotavoitteen saavuttamista, ja ensivaiheen toimenpiteet ilmastotyön tehostamiseksi. Ohjelman hyväksymisen myötä Espoon kaupunki sitoutuu pääkaupunkiseudun yhteisen ilmastostrategian tavoitteeseen olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä sekä asettaa välitavoitteeksi 60 %:n asukaskohtaisen päästövähennyksen vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon. Ilmasto-ohjelmassa on kuusi höytytavoitetta, jotka muodostavat kaupungin keskeisen ilmastotyön. Tavoitteiden saavuttaminen onnistuu parhaiten, kun oman työn lisäksi onnistutaan yritysten ja muiden kumppaneiden kanssa yhdessä asettamaan tavoitteet sekä toimimaan niiden saavuttamiseksi. Espoon kaupunki osallistuu pääkaupunkiseudun Smart & Clean -säätiön toimintaan, jonka tavoitteena on edistää merkittävien puhtaiden ja älykkäiden sekä ilmaston kannalta vaikuttavien ratkaisujen syntymistä metropolialueella. Säätiön kautta tehtävä yhteistyö tukee kaupungin ilmastotavoitteiden saavuttamista ja näkyväksi tekemistä. Kaupungin keskeisenä roolina on toimia yhteistyössä suunnannäyttäjänä ja verkostojen kokoajana. Ilmasto-ohjelma määrittelee kullekin hyötytavoitteelle ensivaiheen ilmastotoimenpiteet (Liite 1), joilla tavoitellaan päästöjen merkittävää laskua ohjelmakauden aikana vuoteen 2020 mennessä. Toimenpiteet on valittu siten, että niitä toteuttamalla päästään nopeasti mahdollisimman suuriin päästövähennyksiin. Toimenpiteiden valinta perustuu ympäristökeskuksen vuonna 2014 teettämään Espoon kaupungin ilmastotoimien priorisointi -selvitykseen. Suurimmat lyhyen tähtäimen päästövähennyspotentiaalit ovat liikenteessä, erityisesti joukkoliikenteen ja pyöräilyn palvelutason parantamisessa, lähiöiden korjausrakentamisen edistämisessä sekä uusiutuviin energialähteisiin perustuvan paikallisen energiantuotannon lisäämisessä. Toimenpiteillä edistetään uusien teknologioiden syntymistä, kannustetaan kaupunkilaisia ilmastoviisaisiin tekoihin, vähennetään kaupungin omia ilmastopäästöjä ja vahvistetaan elinvoimaisuutta.

51 Espoon kaupunki Pöytäkirja 209 Kaupunginhallitus Sivu 51 / 111 Kasvihuonekaasupäästöt Espoossa Espoon kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2015 olivat 4,9 tonnia CO 2 -ekv asukasta kohden. CO 2 -ekvivalentti tarkoittaa, että kaikki kasvihuonekaasupäästöt on muutettu ilmastovaikutuksiltaan vastaamaan hiilidioksidipäästöjä. Espoossa syntyvistä päästöistä yli 40 prosenttia aiheutuu kaukolämmön tuotannosta ja seuraavaksi suurimmat osuudet kulutussähköstä ja liikenteestä. Loppu koostuu muista lämmitysmuodoista, kuten öljy- ja sähkölämmityksestä sekä jätehuollosta ja teollisuudesta. Ilmasto-ohjelman viimeisellä sivulla on kuvaaja Espoon asukaskohtaisten päästöjen kehityksestä. Espoon tekemät ilmastositoumukset ja -sopimukset Espoo on sitoutunut vuonna 2008 asetettuun pääkaupunkiseudun yhteiseen ilmastostrategiaan, jonka tavoitteena on 39 % vähennys asukasta kohti lasketuissa kasvihuonekaasupäästöissä vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna. Tämä tarkoittaa asukasta kohden syntyvien päästöjen pienentämistä tasolle 3,8 tonnia CO 2 -ekv, kun vuoden 2015 taso oli 4,9 tonnia CO 2 -ekv. Merkittävä kaukolämmön päästöjen väheneminen tukee sitä, että tavoite on mahdollista saavuttaa hyvissä ajoin ennen tavoitevuotta. Lisäksi Espoo on mukana kuntien energiansäästösopimuksessa (KETS), kiinteistöalan vuokra-asuntoyhteisöjen energiatehokkuussopimuksessa (VAETS) ja Euroopan laajuisessa kaupunginjohtajien ilmastoaloitteessa Covenant of Mayors. Espoon kaupungin ja työ- ja elinkeinoministeriön välisessä KETSsopimuksessa tavoitteena on yhdeksän prosentin energiansäästö vuosina Tilapalvelut -liikelaitoksen mukaan vasta sopimuskauden jälkeen pystytään arvioimaan, saavutettiinko tavoite, sillä sopimus sisältää kymmeniä eri energiansäästötoimenpiteitä, joiden yhteisvaikutusten arviointi on työlästä. VAETSissa tavoitteena on alentaa kaupungin vuokra-asuntokannan energiankulutusta 10 prosenttia vuosina Espoon Asunnoilta saadun tiedon mukaan tavoite on saavutettu etuajassa. KETS ja VAETS jatkuvat uusilla sopimuskausilla vuosina Eurooppalaisten kaupunginjohtajien Covenant of Mayorsin puitteissa Espoo on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärää 20 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Tavoite on mahdollista saavuttaa, jos kaukolämmöntuotannon vuonna 2015 alkanut hyvä kehitys jatkuu ja liikenteen päästöjä saadaan käännettyä laskuun myös Espoossa. Covenant nykymuodossaan on päättymässä vuoteen 2020 mennessä. Ilmasto-ohjelmasta annetut lausunnot Ohjelmasta pyydettiin lausunnot mennessä. Lausunnot saatiin kaupunkisuunnittelulautakunnalta, kulttuurilautakunnalta,

52 Espoon kaupunki Pöytäkirja 209 Kaupunginhallitus Sivu 52 / 111 liikuntalautakunnalta, opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnalta, Svenska rum -lautakunnalta, rakennuslautakunnalta, tekniseltä lautakunnalta ja ympäristölautakunnalta sekä konserniesikunnalta, konsernipalveluilta, sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmältä, Espoo Catering Oy:ltä ja Espoon Asunnot Oy:ltä. Lausunnoissa ohjelmaa ja toimenpideliitettä pidettiin hyvin valmisteltuna ja oikeansuuntaisena. Useissa lausunnoissa tuotiin esiin keinoja, joilla lausunnon antanut toimiala tai tulosyksikkö voi itse olla mukana toteuttamassa tai tukemassa toimenpiteitä sekä tehtiin ehdotuksia oman tulosyksikön toimenpiteiksi. Saadut lausunnot ovat asian oheismateriaalina. Uudet kansainväliset yhteistyömahdollisuudet: Compact of Mayors Compact of Mayors on maailmalaajuinen aloite, jolla tehdään kaupunkien ilmastotyötä näkyväksi ja helpotetaan toimien ja saavutusten vertailua muiden kaupunkien kanssa. Se perustettiin osana YK:n ilmastotyötä vuonna Perustajiin lukeutuu keskeisiä kaupunkien ympäristöverkostoja ja -toimijoita. Suomesta verkostossa ovat mukana Helsinki, Turku ja Vaasa. Tampere ja Vantaa ovat valmistelemassa liittymistä vuonna Maailmalta kaupunkeja on mukana yli 500. Niistä Espoon kokoluokkaa olevia, asukkaan kaupunkeja on mukana noin 170. Aloitteeseen liittymällä kaupungit sitoutuvat raportoimaan ilmastotavoitteistaan sekä niiden toteutumisesta. Tavoitteet ovat kaupunkien itsensä määriteltävissä. Järjestelmään ei liity jäsenmaksuja eikä siitä aiheudu kuluja. Espoon kaupunki liittyy aloitteeseen kaupunginjohtajan päätöksellä ja ympäristökeskus on varautunut huolehtimaan sopimuksen edellyttämästä raportoinnista sekä yhteistyöstä. Compact of Mayors-aloitteen esittelymateriaali on asian oheismateriaalina. Tiedoksi

53 Espoon kaupunki Pöytäkirja 210 Kaupunginhallitus Sivu 53 / / Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Veräjäpelto, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 51. kaupunginosa Leppävaara (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Piironen, puh Tarja Pennanen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun Veräjäpelto - Grindåkern asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6941, 51. kaupunginosassa Leppävaara, alue , Päätös Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Veräjäpelto, tapahtumaluettelo - Veräjäpelto, määräykset (osa1) - Veräjäpelto, määräykset (osa 2) - Veräjäpelto, määräykset (osa 3) - Veräjäpelto, määräykset (osa 4) - Veräjäpelto, kaavakartta - Veräjäpelto, ajantasa-asemakaava Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa uuden toiminnallisesti ja kaupunkikuvallisesti korkeatasoisen koulukeskuksen rakentaminen. Lisäksi asemakaavalla suojellaan alueella sijaitseva vanha asuinrakennus sekä osoitetaan ylipainehallin ja huoltorakennuksen rakennusalat Leppävaaran urheilupuistoon koulukeskuksen välittömään läheisyyteen. Rakennusoikeutta kaava-alueelle osoitetaan yhteensä noin k-m 2.

54 Espoon kaupunki Pöytäkirja 210 Kaupunginhallitus Sivu 54 / 111 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Veräjäpelto - Grindåkern, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6941, käsittää korttelin 51152, 51. kaupunginosassa Leppävaara, alue Aloite ja vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut alueen maanomistajalta Espoon kaupungilta. Kaavan vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaan ja asemakaavan muutokseen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty Alueen nykytila Suunnittelualueella toimii Leppävaaran lukio, Leppävaaran sekä Veräjäpellon koulut. Alueella sijaitsee yhteensä 18 erillistä rakennusta, kuusi koulurakennusta, yksi liikuntahalli, viisi talousrakennusta, jalkapalloilun ylipainehalli ja yksi asuintalo sekä siihen liittyvä saunarakennus. Koulukeskuksen alueella sijaitsevat rakennukset on rakennettu useiden vuosikymmenten aikana. Uusimmat rakennukset ovat siirtokoulu lukion eteläpuolelle ja ylipainehalli. Alueen vanhin rakennus on vuonna 1913 valmistunut asuintalo. Ylipainehalli sijaitsee osin viereisten koulujen urheilukentällä sekä puistoalueella. Voimassa olevassa asemakaavassa hallille ei ole osoitettu rakennusoikeutta. Ylipainehallilla on 5 vuoden pituinen määräaikainen lupa.

55 Espoon kaupunki Pöytäkirja 210 Kaupunginhallitus Sivu 55 / 111 Alue liittyy Lintuvaarantiehen ja muuhun liikenneverkkoon Veräjäpellonkadun kautta. Lintuvaarantien liikennemäärää on noin ajoneuvoa vuorokaudessa (ajon. / vrk) ja Veräjäpellonkadun noin ajon. / vrk. Ajo Veräjävahdinraittia pitkin uimahallille ja urheilustadionille on katkaistu ja liikenne niille tapahtuu Veräjäpellonkadun kautta koulualueiden pohjoispuolelta. Huoltoajo ylipainehallille on sallittu myös Veräjävahdinraitin puolelta. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Kaavamuutos on maakuntakaavan mukainen. Espoon eteläosien yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaavassa alue on varattu julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY). Kaavamuutos toteuttaa yleiskaavan periaatteita. Voimassa olevat asemakaavat Suunnittelualueella on voimassa kaksi asemakaavaa. Leppävaaran keskus pohjoinen II / koulukeskus asemakaava, jossa kortteli on asemakaavassa osoitettu opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi, mikä on varattu kaupungin tarpeisiin (YO-k). Korttelialueen kokonaisrakennusoikeus on k-m 2 ja suurin sallittu kerrosluku on II-III. Leppävaaran urheilupuisto asemakaavassa läntinen osa alueesta on osoitettu lähivirkistysalueeksi, jonka ympäristöä tulee hoitaa siten, että alue pysyy avoimena (VL-1). Itäinen osa on osoitettu lähivirkistysalueeksi (VL). Kaavaehdotuksen nähtävilläolo Asemakaavaehdotus oli nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti Nähtävilläoloaikana jätettiin kolme muistutusta ja saatiin kolme lausuntoa ja viisi kannanottoa. Muistutuksissa huomautetaan lisääntyvästä liikenteestä Veräjäpellonkadulla ja esitetään liikenteen ohjaamista Vanhan Maantien kautta uimahallille. Asemakaavan muutosta on tarkistettu lausuntojen ja kannanottojen pohjalta muuttamalla 4 :n ensimmäistä kappaletta muotoon: Uudisrakentamisessa alin suositeltava lattiakorkeus on +12,5 ja suositeltava rakentamiskorkeus, jonka alapuolelle ei tule sijoittaa kastuessaan vaurioituvia tai vahinkoa aiheuttavia rakenteita tai toimintoja, on N ,5 metriä.

56 Espoon kaupunki Pöytäkirja 210 Kaupunginhallitus Sivu 56 / 111 Lisättiin 9 : Muuntamo Alueen sähkönjakelun vaatimat muuntamotilat tulee sijoittaa kiinteistöihin tai talousrakennuksiin. Tiloihin tulee olla sujuva pääsy yleiseltä alueelta. Tilat saa rakentaa kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi. Muuntamotilat ja laitteet tulee sovittaa rakennuksen yleisarkkitehtuuriin. AO-1 korttelialueelle merkittiin sr-1 rakennusalalle 125 k-m 2 rakennusoikeutta II-kerrokseen. Hulevesimerkintää tarkastettiin. Kaavakarttaa tarkistettiin muuttamalla osa lähivirkistysalueella sijainnutta Veräjävahdinpolun osuutta jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi alueen osaksi. Asemakaavaan tehtiin teknisiä korjauksia. Lisäksi asemakaavaselostusta tarkistettiin kannanottojen mukaisesti. Asemakaavan muutos Yleisperustelu Asemakaavan mahdollistama uusi koulukeskus sijoittuu opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueelle (YO) ja se tulee tarjoamaan tilat sekä suomen- että ruotsinkielisille koululle ja päiväkodille. Toteutettavat tilat tulevat olemaan osin sekä peruskoulujen ja päiväkotien yhteiskäyttöisiä. Tällaisia yhteiskäyttöisiä tiloja ovat esimerkiksi ruokailu-, liikunta- ja erikoistilat sekä osin henkilökunnan taukotilat. Päiväkotien ja koulujen sisäänkäynnit sekä leikkialueet ovat erilliset. Koulukeskuksen tilat tulevat olemaan myös kuntalaisten käytettävissä iltaisin. Koulukeskuksen liikuntatoimet tukeutuvat viereiseen Leppävaaran urheilupuistoon. Liikuntatarjonnan monipuolistamiseksi kaavamuutoksessa osoitetaan ylipainehallin mahdollistava kaavamerkintä. Nykyisellään ylipainehalli sijoittuu osin opetustoimenkorttelialueelle, osin lähivirkistysalueelle ja on rakennettu määräaikaisella luvalla. Toiminnan jatkumisen kannalta on perusteltua mahdollistaa asemakaavassa urheilupuistoon soveltuvaa urheilutoimintaa. Opetus- ja urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YO-1) käsittää nykyisen Leppävaaran lukion, liikuntahallin sekä siirtokoulun. Korttelin rakennusoikeutta lisätään, jotta se kattaa jo käytetyn rakennusoikeuden sekä mahdollistaa lisärakentamista. Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin m 2. Kokonaisrakennusoikeus on k-m 2. Kaavamuutosalueen aluetehokkuus on ea = 0.43.

57 Espoon kaupunki Pöytäkirja 210 Kaupunginhallitus Sivu 57 / 111 Korttelialueet Erillispientalojen korttelialue, johon saa sijoittaa liike-, kahvila- ja ravintolatoimintaa rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen (AO-1) Korttelialueella sijaitsee kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävä rakennus, jota ei saa purkaa ja jonka ominaispiirteet tulee korjaus- ja muutostöissä säilyttää (sr-1). Korttelin sr-1 merkillä osoitetulle rakennusalalle 125 k-m 2 verran rakennusoikeutta II kerrokseen. Lisäksi sallitaan 40 k-m 2 :n kokoisen talousrakennuksen rakentaminen. Korttelialueen pinta-ala on noin 860 m 2. Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YO) Kortteli sijaitsee Lintuvaarantien ja Veräjäpellonkadun risteyksessä. Kortteliin mahdollistetaan opetustoimen rakentamista IV kerrokseen yhteensä k-m 2. Asemakaavalla suojellaan korttelialueen vanha koulurakennus. Rakennus on kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävä rakennus, jota ei saa purkaa ja jonka ominaispiirteet tulee korjaus- ja muutostöissä säilyttää. Kaava mahdollistaa uudisosan liittämisen suojeltuun rakennukseen kiinni. Rakennusten liittymäkohtaan tulee jättää pääsisäänkäynnin eteen avoin tila. Korttelialue sijaitsee vilkasliikenteisen Lintuvaarantien vieressä, minkä vuoksi kaavassa on rakentamista ohjaavia kaavamääräyksiä. Korttelin pinta-ala on noin m 2. Korttelissa on rakennusoikeutta yhteensä k-m 2, mikä vastaa tehokkuutta e = Alueen sähkönjakelun vaatimat muuntamotilat tulee sijoittaa kiinteistöihin tai talousrakennuksiin. Tiloihin tulee olla sujuva pääsy yleiseltä alueelta. Tilat saa rakentaa kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi. Muuntamotilat ja laitteet tulee sovittaa rakennuksen yleisarkkitehtuuriin. Opetus- ja liikuntatoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YO-1) Alueella sijaitsee opetustiloja ja urheiluhalli. Kortteliin mahdollistetaan rakentamista III kerrokseen yhteensä k-m 2. Korttelin pinta-ala on noin m 2 ja korttelin tehokkuusluku on e = Virkistysalueet Lähivirkistysalue (VL) Asemakaavassa mahdollistetaan hulevesien käsittelyalue. Kaavassa osoitetaan jalankulku- ja pyöräilyreitit (pp) olemassa olevien reittien mukaisesti.

58 Espoon kaupunki Pöytäkirja 210 Kaupunginhallitus Sivu 58 / 111 Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue, johon saa sijoittaa ylipaineurheiluhallin (VL-1) Kaavassa mahdollistetaan yksikerroksisen ylipainehallin sekä talousrakennuksen rakentaminen. Alueen pinta-ala on noin m 2. Rakennusoikeutta on yhteensä k-m 2, mikä vastaa tehokkuutta e = Autopaikkojen korttelialue (LPA) Alue osoitetaan korttelien ja käyttöön. Ajo alueelle tapahtuu Veräjäpellonkadulta. Alueen pinta-ala on noin m 2. Yleinen pysäköintialue (LP) Alue sijoittuu Veräjäpellonkadun länsiosan viereen. Alue täydentää kadun pohjoispuolella sijaitsevaa LP-aluetta. Alueen pinta-ala on noin m 2. Kaavan lähialueella on varattu riittävästi yleistä pysäköintiä. Katualueet Kaavalla muodostuu uusi Veräjäpieli niminen katu. Katualueen mitoituksessa on huomioitu YO-korttelin saattoliikenteen vaatima pysäköinti. Hulevesi Alueen hulevesien käsittelyn lähtökohtana on luonnonmukainen käsittely ja viivyttäminen. Tavoitteena on, ettei valuma lisäänny nykytilanteeseen nähden. Suunnittelualueesta on laadittu alustava hulevesiselvitys. Liikenne Viimeisten liikenne-ennusteiden mukaan Lintuvaarantien liikennemäärä olisi vuonna 2035 noin ajon. / vrk. Veräjäpellonkadun liikennemäärä olisi puolestaan noin ajon. / vrk. Ennustearvion mukaan Veräjäpellonkadun liikennemäärä on kesäkaudella suurempi kuin talvikaudella. Veräjäpellonkadun liikennemäärän kasvuun vaikuttaa kaavamuutos, mutta myös urheilupuiston toimintojen lisääntyminen (uimahalli, maauimala jne.). Lintuvaarantien ja Veräjäpellonkadun liittymään on tehty liikenteen toimivuustarkastelu, jonka mukaan maankäytön lisääntyminen urheilupuiston ja koulun alueilla vaikuttaa Lintuvaarantien ja Veräjäpellonkadun liittymän toimivuuteen. Tarkastelun mukaan haastavimmat tilanteet ovat iltahuipputunnin aikana Veräjäpellonkadulta suoraan ja oikealle Lintuvaarantielle käännyttäessä sekä myös Lintuvaarantieltä vasemmalle Veräjäpellonkadulle käännyttäessä. Alueelle on tehty myös meluselvitys. Leikki- ja oleskelualueet tulee sijoittaa riittävän etäälle Lintuvaarantiestä, jonka liikenne aiheuttaa melua kortteliin

59 Espoon kaupunki Pöytäkirja 210 Kaupunginhallitus Sivu 59 / Lisäksi Lintuvaarantien puoleiselle rakennuksen julkisivulle on annettu 30 db:n ääneneristävyysvaatimus. Lisäksi korttelissa tulee kiinnittää huomiota ilmanlaatuun Lintuvaarantien liikenteen aiheuttamien ilman epäpuhtauksien johdosta. Kaavamääräyksissä on huomioitu ilmanlaatu. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaavan muutos ei edellytä maankäyttösopimusta, koska alue on Espoon kaupungin omistuksessa. Perittävät maksut Hakija on maksanut asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Kaupunki perii MRL 59 :n mukaisesti asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan 40 % 5400 ja kuulutuskustannusten loppuosan 2/3 766,67, yhteensä 6166,67 asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto. Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Veräjäpellon valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Veräjäpelto - Grindåkern asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6941, joka käsittää korttelin sekä osan virkistysaluetta 51. kaupunginosassa Leppävaara, alue (Muodostuu uusi kortteli 51183), 3 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot.

60 Espoon kaupunki Pöytäkirja 210 Kaupunginhallitus Sivu 60 / 111 Käsittely Esittelijä korjasi päätösehdotustaan, siten, että asemakaavakartasta korttelin osalta poistetaan rakennusalan rajaa esittävä "v"-muotoinen pistekatkoviiva. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtajan Markkula tiedusteli voidaanko esittelijän korjattu päätösehdotus hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Kaupunkisuunnittelulautakunta yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Veräjäpellon valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Veräjäpelto - Grindåkern asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6941, joka käsittää korttelin sekä osan virkistysaluetta 51. kaupunginosassa Leppävaara, alue (Muodostuu uusi kortteli 51183), 3 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu asemakaavan ja siihen liitettyjen kaavamuutosten ehdotuksesta, alue , 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Veräjäpelto - Grindåkern asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6941, 51. kaupunginosassa Leppävaara, alue , 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 766,67 euroa, eli yhteensä 6 166,67 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen.

61 Espoon kaupunki Pöytäkirja 210 Kaupunginhallitus Sivu 61 / 111 Päätös Tiedoksi Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Ote ilman liitteitä: Hakija - Vastineet muistutuksen jättäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa

62 Espoon kaupunki Pöytäkirja 211 Kaupunginhallitus Sivu 62 / / Valtuustokysymys konttirakentamisesta eli konttitalojen mahdollisuudesta yhtenä asuntopulan ratkaisukeinona (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Anne Savolainen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Arja Juvosen ja 31 muun valtuutetun jättämään valtuustokysymykseen konttirakentamisesta sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Päätös Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valtuustokysymys Valtuutettu Arja Juvonen ja 31 muuta valtuutettua ovat allekirjoittaneet valtuustokysymyksen, jossa kysytään millaisena mahdollisuutena Espoo näkee konttirakentamisen mahdollisuuden pitkäaikaista tai väliaikaista asunnottomuutta ja asuntopulaa ratkaistaessa ja voisiko Espoo olla innovatiivisesti mukana kehittämässä tämän tyyppistä asuntotuotantoa tulevaisuudessa. Valtuustokysymyksen sisältö Asunnottomuus on vakava yhteiskunnallinen ongelma. Asunnottomuudella tarkoitetaan vakituisen asunnon jatkuvaa tai ajoittaista puuttumista. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) selvityksen mukaan vuoden 2014 lopulla ilman asuntoa olevia oli 7107, joista 2443 oli pitkäaikaisasunnottomia. Asunnottomia perheitä oli 427. Asunnottomuus keskittyy pääkaupunkiseudulle ja kasvukeskuksiin. Yli kaksi kolmasosaa asunnottomista on pääkaupunkiseudulta (Helsinki, Espoo ja Vantaa). Pääkaupunkiseudulla asunnottomuus on luonteeltaan lisäksi pysyvää. Asunnottomuuden luvut ovat olleet Espoossa kasvussa. Vuonna 2014 Espoossa oli 633 yksinäistä asunnotonta, kun vuonna 2005 heitä oli 393. Asunnottomia perheitä on joitakin kymmeniä, ja heidänkin määränsä kasvaa. Samaan aikaan yhä harvempi asunnoton saa asunnon. Kun

63 Espoon kaupunki Pöytäkirja 211 Kaupunginhallitus Sivu 63 / 111 vuonna 2005 asunnon sai 259, vuonna 2014 heitä oli 237. (Espoon Sähköinen Hyvinvointikertomus 2014) Yhdeksi ratkaisuksi asunnottomuuden vähentämiseksi on esitetty konttirakentamista eli konttitaloja. Konttitaloratkaisua on myös kansainvälisesti käytetty yhtenä ratkaisuna asuntopulaan. Konttitaloja käytetään asumiseen esimerkiksi Lontoossa, Norjassa ja Hollannissa. Myös Suomessa monissa keskusteluissa konttitaloasunnot on nostettu yhdeksi vaihtoehdoksi asuntopulaan vastatessa. Konttitalot olivat myös Hyvinkään Asuntomessuilla esillä jo vuonna Helsingin kaupunginvaltuustossa tehtiin aiheeseen liittyvä valtuustoaloite Konttitalojen rakennus- ja asumiskustannusten on laskettu olevan edullista. Myös konttitalojen pystytyksen on arvioitu olevan suhteellisen nopeaa. Konttirakentaminen on taloudellisesti sitä edullisempaa, mitä useampia kontteja liitetään yhteen. Asuntopula ja kohtuuhintaisen asumisen mahdollisuus ovat laajoja ja vaikeita kysymyksiä ratkaistavaksi. Asunnottomuus voi olla esteenä myös työ- tai opiskelupaikan vastaanottamiselle. Ennakkoluuloton suhtautuminen vaihtoehtoisiin asumismuotoihin on siis tulevaisuudessa tärkeää. Konttitaloja on noussut jo Euroopassa ja niiden mahdollisuudet olisivat Suomessakin punnittavissa vakavasti. Myös kotikaupunki Espoo voisi edelläkävijänä olla innovaatisesti avaamassa tätä mahdollisuutta yhtenä keinona asunnottomuuden ja asuntopulan lievittämisessä. Tällä valtuustokysymyksellä kysynkin Millaisena mahdollisuutena Espoo näkee konttirakentamisen mahdollisuuden pitkäaikaista tai väliaikaista asunnottomuutta ja asuntopulaa ratkaistaessa ja voisiko Espoo olla innovatiivisesti mukana kehittämässä tämän tyyppistä asuntotuotantoa tulevaisuudessa? Vastaus valtuutettujen kysymykseen Vuoden 2015 lopussa Espoossa oli 546 yksinäistä asunnotonta, joista 245 oli pitkäaikaisasunnottomia. Asunnottomia perheitä ja pariskuntia oli 51, joissa oli 84 aikuista ja 48 lasta. Vuodesta 2014 yksinäisten asunnottomien määrä oli vähentynyt lähes sadalla henkilöllä, mutta asunnottomien perheiden määrä oli jonkin verran lisääntynyt. Espoon kaupunki on ollut mukana vuosina valtakunnallisessa pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmassa (PAAVO ja PAAVO II). Ohjelman lähtökohtana on ollut Asunto ensin -periaatteen mukainen asuminen, johon järjestetään tarpeenmukaiset yksilölliset palvelut. Ohjelman aikana on käynnistetty useita hankkeita, joissa on toteutettu asuntoja pitkäaikaisasunnottomille. Osa hankkeista on edelleen käynnissä ja asunnot valmistuvat lähivuosina. Lisäksi ohjelmassa on sovittu osoitettavan Espoon kaupungin käytössä olevasta vuokra-

64 Espoon kaupunki Pöytäkirja 211 Kaupunginhallitus Sivu 64 / 111 asuntokannasta vuosittain 225 asuntoa asunnottomille. Viimeisen neljän vuoden aikana asunnon on saanut keskimäärin 231 asunnotonta vuodessa. Vuosina Espoon kaupunki osallistuu valtakunnalliseen Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelmaan. Ohjelma korostaa asunnottomuuden riskin varhaista tunnistamista ja nopeaa puuttumista tilanteeseen, jossa henkilö on jäämässä tai juuri jäänyt asunnottomaksi. Ohjelman tavoitteena on osoittaa uusia asuntoja asunnottomille tai asunnottomuuden riskiryhmille ensisijaisesti tavallisesta asuntokannasta käyttämällä esimerkiksi välivuokrausmallia. Tällä hetkellä Espoon kaupungilla on välivuokrauksessa 419 Y-säätiön asuntoa asunnottomille, maahanmuuttajille ja nuorille. Asunnoista 386 sijaitsee tavallisissa asunto-osakeyhtiöissä. Uudisasuntotuotannon laatutason tulee täyttää maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämät vähimmäisvaatimukset. Pysyvien rakennusten rakentaminen konteista on haastavaa. Konteista voidaan rakentaa tilapäisiä asuntoja (käyttöikä enintään 5 vuotta) edellyttäen, että ne täyttävät turvallisuuden, terveellisyyden ja energiatehokkuuden vähimmäisvaatimukset sekä ympäristön ja kaupunkikuvan asettamat vaatimukset. Tilapäisten rakennusten rakentaminen ei tue Espoon tavoitetta kehittää taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää kaupunkirakennetta. Asunnottomien majoittaminen väliaikaisiin konttiasuntoihin ei myöskään edistä Espoon tavoitetta torjua segregaatiota vaan keskittäisi huonoosaisuutta kortteleihin, joiden infrastruktuuri saattaa olla osin puutteellista. Väliaikaisten konttiasuntojen rakentaminen saattaisi myös hidastaa pysyvien asuntojen rakentumista. Asunnottomuuden vähentäminen edellyttää riittävää kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarjontaa. Espoon kaupungin tulee tukea Espoon Asunnot Oy:n sekä muiden yleishyödyllisten toimijoiden asuntotuotantotavoitteiden toteutumista, jotta ne pystyvät tarjoamaan nykyistä enemmän asuntoja myös pitkäaikaisasunnottomille. Lisäksi Espoon kaupungin tulee mahdollistaa uudenlaisten pysyvien ja edullisten asumisratkaisujen syntyminen. Tällaisia ovat muun muassa erilaiset miniasuntokonseptit, joissa kokonaisvuokra pysyy kohtuullisena. Tiedoksi

65 Espoon kaupunki Pöytäkirja 212 Kaupunginhallitus Sivu 65 / / Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Lintulaakso I A, asemakaavan muutoksen sekä maankäyttösopimuksen sekä esisopimuksen hyväksyminen, alue , 51. kaupunginosa Leppävaara Valmistelijat / lisätiedot: Sari Metsälä, puh Ross Snell, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus 1 hyväksyy liitteenä olevat Spoki Oy:n ja kahden yksityishenkilön sekä Espoon kaupungin välillä allekirjoitetut maankäyttösopimukset, 2 hyväksyy päivätyn ja muutetun Lintulaakso IA - Fågeldalen IA, asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6811, 51. kaupunginosassa Leppävaara, alue Käsittely Särkijärvi Bymanin ym. kannattamana ehdotti, että asia palautetaan uudelleen valmisteluun. Keskustelun palautuksesta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on äänestettävä. Äänestyksessä kaupunginhallitus 6 ääntä 8 vastaan päätti jatkaa asian käsittelyä. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Byman ehdotti, että asia palautetaan uudelleen valmisteluun. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Bymanin palautusehdotuksen rauenneen kannattamattomana ja esittelijän ehdotuksen tulleen hyväksytyksi yksimielisesti. Päätös Liite Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 12 Maankäyttösopimus - Ei julkinen 13 Maankäyttösopimus ja esisopimus - Ei julkinen 14 Maankäyttösopimus Spoki Oy 15 Äänestyslistat 212

66 Espoon kaupunki Pöytäkirja 212 Kaupunginhallitus Sivu 66 / 111 Oheismateriaali - Lintulaakso I A, tapahtumaluettelo - Lintulaakso I A, kaavamääräykset 1 - Lintulaakso I A, kaavamääräykset 2 - Lintulaakso I A, kaavakartta - Lintulaakso I A, ajantasa-asemakaava - Maankäyttösopimus - Julkinen - Maankäyttösopimus ja esisopimus - Julkinen Selostus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa korttelin käyttötarkoitus liike- ja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueesta asuinkerrostalojen korttelialueeksi sekä korottaa rakennusoikeutta ja suurinta sallittua kerroslukua. Rakennusoikeus kasvaa kaavamuutoksessa noin k-m². Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskartalla: Lintulaakso I A - Fågeldalen I A, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6811, käsittää korttelin ja katualuetta 51. kaupunginosassa (Leppävaara), alue Aloite ja vireilletulo Maanomistajat ovat valtuuttaneet rakennusliike Lapti Oy:n hakemaan asemakaavan muutosta. Kaavan vireilletulosta on tiedotettu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty ja tarkistettu

67 Espoon kaupunki Pöytäkirja 212 Kaupunginhallitus Sivu 67 / 111 Alueen nykytila Suunnittelualue on asemakaavoitettu liike- ja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeksi (KTY). Suunnittelualue ei ole rakentunut voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Alueella on vuonna 1951 rakennettu liikerakennus, vuonna 1952 rakennuttu yhden asunnon talo ja vuonna 1953 rakennettu talousrakennus. Suunnittelualue sijaitsee Pohjois-Leppävaarassa Sininärhentien ja Lintulaaksontien välisellä alueella. Suunnittelualueen länsipuolella on pientaloja ja eteläpuolella IV-V-kerroksinen asuinkerrostalo. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna Suunnittelualue on yleiskaavassa asuntoaluetta (A). Laadittavana oleva asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen. Voimassa oleva asemakaava Suunnittelualueella korttelissa on voimassa Lintulaakso I A asemakaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä Alue on voimassa olevassa asemakaavassa liike- ja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialuetta (KTY). Rakennusoikeudesta korkeintaan 40 % saa käyttää teollisuus- ja varastotilana. Suurin sallittu kerrosluku on ¾II ja rakennusoikeus tehokkuuslukuna ilmoitettuna e = 0.40, mikä vastaa noin k-m². Suunnittelualueen keskellä sijaitseva vuonna 1952 rakennuttu yhden asunnon talo on merkitty asemakaavaan s-merkinnällä: rakennus, joka saadaan säilyttää ja peruskorjata kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi. Rakennusta ei ole suojeltu. Sininärhentien katualueella on voimassa Vallikallio III asemakaavan muutos, joka on hyväksytty kaupunginhallituksessa Kaavaehdotuksen nähtävillä olo Asemakaavaehdotus oli nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti Nähtävillä oloaikana jätettiin kaksi muistutusta, saatiin kuusi lausuntoa ja yksi kannanotto.

68 Espoon kaupunki Pöytäkirja 212 Kaupunginhallitus Sivu 68 / 111 Muistutuksissa vastustettiin asemakaavan muutosta. Suurinta sallittua kerroslukua ja tehokkuutta pidettiin liian korkeina. Lisäksi kiinnitettiin huomiota liikenteen sujuvuuteen. Fortum Power and Heat Oy tulee tarjoamaan uusille rakennettaville kiinteistöille lämmitysmuodoksi kaukolämpöä. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) kiinnitti huomiota sanamuotoon kaavamääräystekstissä, joka koskee korvausilman sisääntuloaukkojen sijoittamista. Espoon ympäristökeskuksella ei ollut huomauttamista kaavaehdotuksesta. Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä (HSY) totesi vesijohtojen ja viemäreiden olevan rakennetut valmiiksi. Muutosehdotus ei edellytä lisärakentamista. Caruna Espoo Oy:llä ei ollut huomauttamista asemakaavan muutosehdotukseen. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos kannanotossaan täsmensi asiaa pelastusteiden ja nostopaikkojen suunnittelusta ja rakentamisesta. Espoon kaupunginmuseo ei puolla asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä perustellen lausuntoaan suunnittelualueella sijaitsevan Villa Nordbergin purkamisesta aiheutuvalla heikennyksellä alueen rakennetun ympäristön arvoihin. Asemakaavan muutosehdotuksen selostuksen liitteiksi lisättiin päivitetty pelastuskaavio sekä varjotutkielmat. Muita muutoksia asemakaavan muutosehdotukseen ei muistutusten, lausuntojen tai kannanottojen perusteella tehty. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti palauttaa kaavaehdotuksen uudelleen valmisteltavaksi siten, että rakennusalasta poistetaan jalankululle ja pyöräilylle varatun alueen vastainen rakennusala ottaen huomioon sen läheisyys pientaloalueeseen ja varjostusvaikutukset (pohjoinen länteen kaartuva rakennusala). Tällöin koko rakennuksen kerroskorkeus voi olla viisi kerrosta. Tämä vähentää rakennusoikeutta noin 500 k-m 2. Myös kaupunkikuvalliset seikat otetaan huomioon paremmin kaavan toteuttamisessa siten, että rakennus sopii laadultaan ympäristöön ja melumuuri ei saa hallita alueen kaupunkikuvallista luonnetta. Palauttamispäätöksen mukaisesti rakennusalasta on poistettu pohjoinen länteen kaartuva rakennusala ja rakennuksen suurin sallittu kerrosluku on korotettu viideksi (V) koko rakennusalalle. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavan muutoksen

69 Espoon kaupunki Pöytäkirja 212 Kaupunginhallitus Sivu 69 / 111 Ehdotus asemakaavan muutokseksi Asemakaavan muutoksessa kolmen eri maanomistajan tontit yhdistetään ja tavoitteena on asuinkerrostalon sijoittaminen suunnittelualueelle. Alueen keskellä sijaitsevan s-merkityn rakennuksen säilyminen ei ole mahdollista. Rakennuksen rakennustaiteellisella arvolla ei ole seudullista merkittävyyttä. Asuinkerrostalokorttelin suurin sallittu kerrosten lukumäärä korotetaan viiteen (V). Rakennusoikeus nostetaan kerrosalaneliömetriin, mikä vastaa tehokkuutta noin e = 0,86. Lisäksi sallitaan kaksi 100 k-m 2 talousrakennusta. Kokonaisrakennusoikeus on k-m 2 (e = 0,90). Rakennuksessa sallitaan asuntoihin liittyvät työtilat. Ilmanvaihtokonehuoneen saa rakentaa kerrosluvun estämättä. Korttelialueelle saa rakentaa asemakaavassa merkityn rakennusoikeuden lisäksi: - kaikissa kerroksissa porrashuoneen 20 m² ylittävän osan, mikäli se lisää viihtyisyyttä ja parantaa tilasuunnittelua ja mikäli kukin kerrostasanne saa riittävästi luonnonvaloa, - teknisiä tiloja ja asuntojen ulkopuolisia varastotiloja kerroksiin, - asumista palvelevia yhteistiloja, kuten kerho-, sauna- tms. tiloja kerroksiin, - autotalleja ensimmäiseen kerrokseen. Julkisivujen pääasiallisen materiaalin tulee olla punatiili. Rakennuksen itäjulkisivun tulee sopeutua lähiympäristön punatiilisiin rakennuksiin. Länsijulkisivun tulee olla pääosin vaalea. Kattomuodon tulee olla loiva lapekatto. Oleskelupihan puolella ensimmäisen kerroksen yhteistilojen tulee olla ikkunallisia. Asuntojen piha-alue jää melukatveeseen rakennuksen länsipuolelle (Sininärhentien puolelle). Pysäköintipaikat (p) sijoitetaan pääosin rakennuksen itäpuolelle. Sininärhentien puoleinen pysäköintialue tulee rajata muurein tai istutuksin. Ajoyhteys pysäköintipaikoille on Sininärhentieltä. Autopaikkoja on rakennettava asuntojen ja niihin liittyvien työtilojen osalta vähintään 1 ap / 80 k-m², kuitenkin vähintään 0,5 ap asuntoa kohti. Polkupyöräpaikkoja on rakennettava 1 pp / 30 k-m 2, kuitenkin vähintään 2 pp / asunto. Kaikkien pyöräpaikkojen tulee olla katetussa ja lukitussa tilassa, lisäksi tila pyöräpysäköintiin tulee olla myös ulkotiloissa. Rakennusoikeuden lisäksi sallittua kerrosalaa varten ei tarvitse rakentaa auto- tai polkupyöräpaikkoja. Vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää alueella siten, että viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla yksi kuutiometri (1 m 3 ) jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä (100 m 2 ) kohden. Viivytyspainanteiden, -altaiden

70 Espoon kaupunki Pöytäkirja 212 Kaupunginhallitus Sivu 70 / 111 tai -säiliöiden tulee tyhjentyä tunnin kuluessa täyttymisestään ja niihin tulee suunnitella hallittu ylivuoto. Viherkaton viivytystarve on 2/3 vettä läpäisemättömän pinnan viivytystarpeesta. Kaavaan on merkitty tarvittavat julkisivujen ja parvekkeiden ääneneristävyysvaatimukset. Rakennukset on rakennettava yhteen siten, että ne suojaavat piha-aluetta liikennemelulta. Korvausilman sisäänottoaukkoihin ja niiden sijoittamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota liikenteen aiheuttamien ilman epäpuhtauksien johdosta. Ne tulee sijoittaa oleskelupihan puolelle ja mahdollisimman korkealle. Sininärhentien katualue Sininärhentien kääntöpaikkaa laajennetaan vähäisesti AK-kortteliin Maanomistus Kaavamuutosalueen kiinteistöt ovat Spoki Oy c/o Sponda Oyj:n sekä kahden yksityisen henkilön omistuksessa ja katualue on Espoon kaupungin omistuksessa. Sopimusneuvottelut Kaupungin ja maanomistajien Spoki Oy:n sekä kahden yksityishenkilön kesken on allekirjoitettu kolme maankäyttösopimusta, joista yhdessä on tehty esisopimus alueen luovuttamisesta. Perittävät maksut Hakija on maksanut kaavanmuutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Kaupunki perii MRL 59 :n mukaisesti asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan 40 % euroa ja kuulutuskustannusten loppuosan 1/3, 666,67 euroa yhteensä 2 226,67 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Hyväksyminen Kaupunginhallituksen johtosäännön 3 :n 18 kohdan mukaan kaupunginhallitus hyväksyy muut kuin vaikutukseltaan merkittävät asemakaavat ja asemakaavan muutokset, joihin liittyy maankäyttösopimus.

71 Espoon kaupunki Pöytäkirja 212 Kaupunginhallitus Sivu 71 / 111 Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta (4160/ /2012) Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Lintulaakso I A asemakaavan muutoksen valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Lintulaakso I A - Fågeldalen I A asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6811, joka käsittää korttelin ja katualuetta 51. kaupunginosassa (Leppävaara), alue , 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Käsittelyn alussa puheenjohtaja Markkula ehdotti, että kaupunkisuunnittelulautakunta päättää palauttaa asemakaavamuutoksen uudelleen valmisteltavaksi siten, että mikäli muutoksenhakija niin haluaa, alue voidaan kaavoittaa pientaloalueeksi voimassa olevan asemakaavan mukaisella tehokkuudella. Alueesta tulee tehdä laadullisesti korkeatasoinen, sillä myös tämä tehokkuus e = 0,4 on noin kaksinkertainen verrattuna tämän kaava-alueen välittömässä läheisyydessä olevien pientaloalueiden tehokkuuteen. Varapuheenjohtaja Louhelainen ehdotti jäsen Ahlmanin, jäsen Nevanlinnan ja jäsen Lahden kannattamana, että kaupunkisuunnittelulautakunta päättää palauttaa asemakaavan uudelleen valmisteltavaksi siten, että kerroslukua madalletaan porrastaen pohjoisreunaa kohden ja rakennusoikeutta pienennetään sekä korttelin länsipiha olisi puustoinen ja jätetään vapaaksi autopaikoista. Julistettuaan keskustelun palautuksesta päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että hänen tekemänsä palautusesitys kannatuksen puuttuessa raukeaa ja että varapuheenjohtaja Louhelaisen palautusehdotuksesta on äänestettävä, koska jäsenet Kemppi-Virtanen ja Karhu ovat vastustaneet palautusehdotusta. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka ovat palautusehdotuksen kannalla äänestävät JAA ja ne, jotka ovat palautusehdotusta vastaan äänestävät EI. Nimenhuutoäänestyksessä asian palautusehdotuksen puolesta (JAA) äänestivät jäsenet Pöntynen, Lahti, Nevanlinna, Louhelainen, Salo, Ahlman, Palomäki ja Markkula eli yhteensä kahdeksan (8) jäsentä.

72 Espoon kaupunki Pöytäkirja 212 Kaupunginhallitus Sivu 72 / 111 Palautusehdotusta vastustivat jäsenet Karhu, Oila ja Kemppi-Virtanen ja varajäsen Malila eli yhteensä neljä (4) jäsentä. Poissa oli jäsen Klar-Nykvist. Puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan kahdeksalla äänellä neljää vastaan (8/4), yhden ollessa poissa, hyväksyneen palautusehdotuksen. Käsittelyn jälkeen jäsen Suvi Karhu jätti eriävän mielipiteen: Jätän eriävän mielipiteen Lintulaakso 1 A, alue päätökseen palauttaa asemakaava uudelleen valmisteluun. Palautuksessa oleva kerrosalan vähennys ei kohtele maanomistajia tasavertaisesti, kun verrataan viereiseen tonttiin ja siihen pari vuotta sitten valmistuneeseen kerrostaloon. Kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen Kemppi-Virtanen ja varajäsen Malila ilmoittivat kannattavansa jäsen Karhun jättämää eriävää mielipidettä. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti palauttaa asemakaavan uudelleen valmisteltavaksi siten, että kerroslukua madalletaan porrastaen pohjoisreunaa kohden ja rakennusoikeutta pienennetään sekä korttelin länsipiha olisi puustoinen ja jätetään vapaaksi autopaikoista. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Lintulaakso I A asemakaavan muutoksen valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Lintulaakso I A - Fågeldalen I A asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6811, joka käsittää korttelin ja katualuetta 51. kaupunginosassa (Leppävaara), alue , 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Keskustelun kuluessa jäsen Lintunen ehdotti puheenjohtaja Markkulan kannattamana, että asia palautetaan valmisteluun siten, että Sininärhentien / Lintulaaksontien myötäinen rakennusmassoittelu porrastetaan selvemmin ja kohtuullisemmin huomioiden massoittelun

73 Espoon kaupunki Pöytäkirja 212 Kaupunginhallitus Sivu 73 / 111 suhde alueen pientaloasutukseen ja alueen pohjoisosassa sijaitsevaan kevyen liikenteen siltaan. Julistettuaan keskustelun asian palauttamisesta uudelleen valmisteltavaksi päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula totesi, että koska asian palauttamisesta uudelleen valmisteltavaksi myös vastustettiin, oli siitä äänestettävä. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi äänestävät JAA ja jotka sitä vastustavat äänestävät EI. Nimenhuutoäänestyksessä asian palauttamisen puolesta (JAA) äänestivät jäsen Lintunen ja puheenjohtaja Markkula eli kaksi (2) jäsentä. Sitä vastustivat jäsen Pöntynen, jäsen Karhu, jäsen Lahti, jäsen Klar-Nykvist, varajäsen Partanen, varapuheenjohtaja Louhelainen, varajäsen Halttunen, jäsen Ahlman, jäsen Palomäki, jäsen Oila, jäsen Kemppi-Virtanen eli yhteensä yksitoista (11) jäsentä. Puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan yhdellätoista äänellä kahta (11/2) vastaan hylänneen ehdotuksen asian palauttamisesta uudelleen valmisteltavaksi ja asian käsittelyn jatkuvan. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko päätösehdotus hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Lintulaakso I A asemakaavan muutoksen valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Lintulaakso I A - Fågeldalen I A asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6811, joka käsittää korttelin ja katualuetta 51. kaupunginosassa (Leppävaara), alue , 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot.

74 Espoon kaupunki Pöytäkirja 212 Kaupunginhallitus Sivu 74 / 111 Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Lintulaakso I A:n asemakaavan muutoksesta, alue , 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Lintulaakso I A - Fågeldalen I A asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6811, joka käsittää korttelin ja osan Sininärhentien katualuetta 51. Kaupunginosassa Leppävaara, alue , 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 666,67 euroa, eli yhteensä 2 226,67 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Käsittely Keskustelun kuluessa jäsen Kai Lintunen ehdotti jäsen Harriet Klar-Nykvistin, jäsen Ulla Palomäen ja varajäsen Rainer Lahden kannattamana, että: Kaavaehdotus palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että rakennusalasta poistetaan jalankululle ja pyöräilylle varatun alueen vastainen rakennusala ottaen huomioon sen läheisyys pientaloalueeseen ja varjostusvaikutukset (pohjoinen länteen kaartuva rakennusala). Tällöin koko rakennuksen kerroskorkeus voi olla viisi kerrosta. Tämä vähentää rakennusoikeutta noin 500 k-m 2. Myös kaupunkikuvalliset seikat otetaan huomioon paremmin kaavan toteuttamisessa siten, että rakennus sopii laadultaan ympäristöön ja melumuuri ei saa hallita alueen kaupunkikuvallista luonnetta. Julistettuaan keskustelun asian palauttamisesta uudelleen valmisteltavaksi päättyneeksi puheenjohtaja Markkula totesi, että koska sitä myös vastustettiin, oli siitä äänestettävä. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat Kai Lintusen ehdotusta asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi äänestävät JAA ja ne, jotka sitä vastustavat äänestävät EI. Nimenhuutoäänestyksessä asian valmisteluun uudelleen palauttamisen puolesta (JAA) äänestivät jäsen Paula Pöntynen, jäsen Jukka Lahti, jäsen Harriet Klar-Nykvist, jäsen Risto Nevanlinna, varajäsen Rainer Lahti, jäsen Seppo Salo, jäsen Stefan Ahlman, jäsen Ulla Palomäki, jäsen Kimmo Oila, jäsen Pirjo Kemppi-Virtanen, jäsen Kai Lintunen ja puheenjohtaja Markku

75 Espoon kaupunki Pöytäkirja 212 Kaupunginhallitus Sivu 75 / 111 Markkula eli yhteensä kaksitoista (12) jäsentä. Sitä vastusti (EI) jäsen Suvi Karhu eli yksi (1) jäsentä. Puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan kahdellatoista äänellä yhtä ääntä (12/1) vastaan hyväksyneen jäsen Kai Lintusen ehdotuksen. Jäsen Suvi Karhu ilmoitti jättävänsä eriävän mielipiteen. Puheenjohtaja totesi, että jäsen Karhun eriävä mielipide merkitään pöytäkirjaan. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti palauttaa kaavaehdotuksen uudelleen valmisteltavaksi siten, että rakennusalasta poistetaan jalankululle ja pyöräilylle varatun alueen vastainen rakennusala ottaen huomioon sen läheisyys pientaloalueeseen ja varjostusvaikutukset (pohjoinen länteen kaartuva rakennusala). Tällöin koko rakennuksen kerroskorkeus voi olla viisi kerrosta. Tämä vähentää rakennusoikeutta noin 500 k-m 2. Myös kaupunkikuvalliset seikat otetaan huomioon paremmin kaavan toteuttamisessa siten, että rakennus sopii laadultaan ympäristöön ja melumuuri ei saa hallita alueen kaupunkikuvallista luonnetta. Jäsen Suvi Karhu ilmoitti eriävänä mielipiteenä seuraavaa: Lintulaakso I A, alue , kaavan palautus valmisteluun siten, että rakennusoikeutta alueella vähennetään kohtelee maanomistajia epätasa-arvoisesti. Lain mukaan maanomistajia on kohdeltava tasapuolisesti. Kaava-alueen välittömässä läheisyydessä eteläpuolella on vain muutamaa vuotta aiemmin kaavoitettu ja rakennettu kohde, jolla on rakennusoikeuden ja tontin pinta-alan määrästä laskettu tehokkuusluku 1,03. Nyt käsittelyssä olevalla kohteella oli esityksen mukaan tehokkuusluku 0,91, jota nyt palautuksessa vielä vähennetään. Koska kohteet ovat täysin vierekkäin, samantapaiset, samassa naapurustossa eikä kaava-alueella ole mitään muuta erityistä muuta seikkaa matalammalle rakennusoikeudelle, katson etten voi tehdä lainvastaista päätöstä. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Lintulaakso I A:n asemakaavan muutoksesta, alue , 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Lintulaakso I A - Fågeldalen I A asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6811, joka käsittää korttelin ja

76 Espoon kaupunki Pöytäkirja 212 Kaupunginhallitus Sivu 76 / 111 osan Sininärhentien katualuetta 51. Kaupunginosassa Leppävaara, alue , 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 666,67 euroa, eli yhteensä 2 226,67 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Päätös Tiedoksi Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Ote ilman liitteitä: hakija - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, ote ja liitteet - Uudenmaan liitto, ote sekä kaavakartta - Tieto hyväksymispäätöksestä niille muistuttajille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa - Tieto niille viranomaisille, jotka ovat MRA 94 :n mukaan sitä pyytäneet

77 Espoon kaupunki Pöytäkirja 213 Kaupunginhallitus Sivu 77 / / Harmaalaakso, asemakaavan sekä maankäyttösopimuksien ja alueiden luovuttamista koskevien esisopimuksien hyväksyminen, alue , 43. kaupunginosa Vanttila sekä 45. kaupunginosa Kurttila Valmistelijat / lisätiedot: Henrik Virta, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus 1 hyväksyy liitteenä olevat yksityisten maanomistajien ja Espoon kaupungin välillä ja allekirjoitetut maankäyttösopimukset ja esisopimukset alueiden luovuttamisesta, 2 hyväksyy päivätyn, muutetun ja tarkistetun Harmaalaakso, asemakaavan, piirustusnumero 6467, 43. kaupunginosassa Vanttila sekä 45. kaupunginosassa Kurttila, alue Käsittely Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Byman teki seuraavan hylkäysehdotuksen: Asemakaava koostuu kauniista luontokalliokummusta, joka tulisi jättää luonnon tilaan. Alue on melualuetta, jota olisi tullut selvittää tarkemmin. Riittäviä luontoselvityksiä ja vaikutusten arvio puuttuu, vaikka alueella esiintyy liito-oravia, lepakoita ja mäyränpesä. On tyhmää tuhota luontokohde mahdollistamalla pientalojen rakentaminen neljään kerrokseen unohtamalla kokonaan esteettömyysvaatimukset. Kaupungille ensikaavan laadinnassa normaalisesta ilmaiseksi siirtyvistä tiealueista maksetaan viheralueen hinta, joka sekin on korkea. Elo Hyrkön kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on äänestettävä. Äänestyksessä kaupunginhallitus 4 ääntä 9 vastaan 1 äänestäessä tyhjää päätti jatkaa asian käsittelyä Elo Hyrkön kannattamana ehdotti, että asia palautetaan uudelleen valmisteluun.

78 Espoon kaupunki Pöytäkirja 213 Kaupunginhallitus Sivu 78 / 111 Keskustelun palautuksesta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on äänestettävä. Äänestyksessä kaupunginhallitus 3 ääntä 10 vastaan 1 äänestäessä tyhjää päätti jatkaa asian käsittelyä. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Bymanin hylkäysehdotuksen rauenneen kannattamattomana ja esittelijän ehdotuksen tulleen hyväksytyksi yksimielisesti. Päätös Liite Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 16 Maankäyttösopimus ja esisopimus Ei-julkinen 18 Maankäyttösopimus ja esisopimus Ei Julkinen 18 Äänestyslistat Harmaalaakso, tapahtumaluettelo - Harmaalaakso, kaavamääräykset - Harmaalaakso, kaavakartta - Harmaalaakso, havainnekuva - Harmaalaakso, päätöshistoria - Maankäyttösopimus ja esisopimus Julkinen - Maankäyttösopimus ja esisopimus Julkinen Asemakaavan tavoitteena on kaavoittaa alueelle tiivistä ja matalaa asuinpientaloaluetta AP-merkinnällä Kauklahdenväylän joukkoliikennevaraus sekä tarpeellinen melunsuojaus huomioiden. Asemakaava käsittää myös osan Kauklahdenväylän tiealuetta, joka kaavoitetaan katualueeksi. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla:

79 Espoon kaupunki Pöytäkirja 213 Kaupunginhallitus Sivu 79 / 111 Harmaalaakso - Grådalen, asemakaava, piirustusnumero 6467 käsittää korttelin 43068, lähivirkistys- ja erityisalueet 43. kaupunginosassa (Vanttila) sekä liikennealueen 45. kaupunginosassa (Kurttila), alue Vireilletulo Asemakaava on tullut vireille yksityisten maanomistajien saapuneella hakemuksella. Hakijat ovat esittäneet Tillinmäen asemakaavasta erotetun alueen kaavoittamista asumiseen. Vireilletulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksessa Harmaalaakso on hyväksytty kaavoituksen työohjelmaan vuonna Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaan liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty ja muutettu Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Vanttilassa, Harmaaniityn alueella. Alue käsittää kaavoittamatonta aluetta. Alueen pinta-ala on noin 5,5 ha ja se on yksityisessä omistuksessa lukuun ottamatta Kauklahdenväylää, jonka omistaa Liikennevirasto sekä alueen eteläosaa, jonka omistaa Espoon kaupunki. Alue rajautuu lännessä Saunaniemi I asemakaava-alueeseen, pohjoisessa ja koillisessa Keskuspuistoon, lännessä ja etelässä Tillinmäen asemakaavan vielä toteuttamattomiin pientalokortteleihin ja rakennettuihin katualueisiin (Harmaaniityntie ja Harmaalaakso). Suunnittelualue on keskeisiltä osin jyrkkäpiirteistä ja kallioista maastoa. Eteläosassa on vähäiseltä osin viljelykäytössä ollutta peltoa. Pohjoisosa alueesta on osin pensaskasvuista niittyä. Alueella sijaitsee vanha purkukuntoinen talousrakennus. Muutoin alue on rakentamaton. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Maakuntakaava Suunnittelualue on maakuntakaavassa taajamatoimintojen aluetta ja se sijoittuu osin pohjavesialueelle. Alueen länsiosaan on merkitty seututie sekä ohjeellinen seutuliikennerata. Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna Alue on osoitettu yleiskaavassa tiiviiksi ja matalaksi asuinalueeksi sekä osin viheralueeksi. Lisäksi alue on suurelta osin pohjavesialuetta. Kauklahdenväylä on merkitty päätieksi ja sen viereen ohjeellinen raidevaraus.

80 Espoon kaupunki Pöytäkirja 213 Kaupunginhallitus Sivu 80 / 111 Asemakaava Suunnittelualue on kaavoittamaton. Alue on kuulunut Tillinmäen asemakaavaehdotukseen, josta se on erotettu ennen kaavan lainvoimaiseksi tuloa. Kaavaehdotuksessa alue oli pääosin asuinpientalojen aluetta (AP), e = 0.35, II-kerrosta sekä osin lähivirkistysaluetta. MRA 27 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavaehdotuksen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä Nähtävillä oloaikana jätettiin yksi kirjallinen muistutus. Pyydetyistä kannanotoista ja lausunnoista HSL, ELY-keskus sekä kiinteistöpalvelukeskus jättivät omansa. Muistutusten sekä lausuntojen ja kannanottojen lyhennelmät vastineineen ovat asian liitteenä. Asemakaavamerkintöihin ja -määräyksiin on tehty tarkennuksia lausuntojen johdosta. Muutokset liittyvät liikennemelun hallintaa ohjaaviin merkintöihin ja määräyksiin. Lisäksi osa lähivirkistysalueesta on muutettu suojaviheralueeksi sekä raideliikennevaraus on esitetty kaavakartalla. Kaavaselostukseen on tehty vähäisiä tarkennuksia. Kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksen jälkeen kaavaan on tehty vähäisiä tarkistuksia. Pysäköintimitoituksia on tarkistettu vastaamaan nykymitoituksia sekä Kauklahdenväylä on muutettu liikennealueesta katualueeksi. Ehdotus asemakaavaksi Korttelialueet Kortteli on osoitettu asuinpientalojen korttelialueeksi (AP). Rakennustehokkuudeksi on osoitettu e = 0,35 sekä suurimmaksi sallituksi kerrosluvuksi rinneratkaisut mahdollistava (½)III, jossa alimmassa kerroksessa saadaan käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi puolet suurimman kerroksen alasta. Kaavalla muodostuu uutta asuinrakennusoikeutta noin k-m², joka tarkoittaa laskennallisesti 122 uutta asukasta. Osoitetun rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa asukkaiden käyttöön tulevia säilytys- ja yhteistiloja enintään 15 % kerrosalasta. Rakennusoikeudesta enintään 25 % saa käyttää asumista häiritsemättömien toimisto- ja työtilojen rakentamiseen. Autopaikkoja vaaditaan asunnoissa 1 ap / 75 k-m², mutta kuitenkin vähintään 1 ap / asunto. Toimisto- tai työtiloissa autopaikkoja vaaditaan 1 ap / 50 k-m². Polkupyöräpaikkoja vaaditaan asunnoissa 1 pp / 30 k-m² tai vähintään 2 pp / asunto suuremman lukumäärän ollessa mitoittava. Toimisto- tai työtiloissa polkupyöräpaikkoja vaaditaan 1 pp / 50 k-m².

81 Espoon kaupunki Pöytäkirja 213 Kaupunginhallitus Sivu 81 / 111 Rakennukset on suunniteltava kortteleittain yhtenäisesti. Yhtäjaksoisen julkisivun pituus saa olla enintään 15 metriä. Suurin osa korttelialueesta ja noin puolet koko kaava-alueesta on pohjavesialuetta (pv-1). Pohjavedenpintaa ei saa muuttaa eikä sen puhtautta saa vaarantaa. Ennen rakentamisen aloittamista on selvitettävä maaperän pilaantuneisuus. Tarvittaessa maa-alue on puhdistettava rakentamiseen sopivaksi. Ajoneuvoliittymät on osoitettu korttelin etelänurkasta Harmaaniityntielle sekä korttelin länsiosasta Harmaalaakso -kadulle. Korttelin koillisosaan liittyminen kulkee ajoyhteytenä virkistysalueella hyväksikäyttäen vanhaa Laitmanintietä. Rakennuslupavaiheessa on esitettävä selvitys siitä, että leikki- ja oleskelualueet on suojattu liikennemelulta rakennusten ja rakennelmien sijoittelulla sekä tontinomistajan toteuttamin melusuojin. Melutaso piha- ja oleskelualueilla, mukaan lukien parvekkeet, ei saa ylittää päivisin (klo 7-22) 55 db(a) ja öisin (klo 22-7) 45 db(a). Mikäli normaalilla lasituksella parvekkeilla ei voida saavuttaa piha-alueille tarkoitettuja ohjearvoja, parvekkeita ei tule sijoittaa meluisan julkisivun puolelle. Asunnoissa tulee olla tuuletusmahdollisuus ohjearvon täyttävälle julkisivulle. Harmaaniityntien varrelle ja Harmaalaakson risteysalueelle sijoittuvien rakennusten kohdalla tulee varmistaa, että liikenteestä aiheutuvat enimmäistasot jäävät sisätiloissa alle 40 db(a). Melusuojaus on toteutettava ennen uusien asuinrakennusten käyttöönottoa. Melusuojaukseksi rakennettavat rakennukset, aidat yms. rakenteet saa rakentaa rakennusalan ulkopuolelle. Alueen länsireunalla rakennusten ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 32 dba. Virkistysalueet Alueen koillisosa on osoitettu lähivirkistysalueeksi (VL-1), joka tulee säilyttää pääosin avoimena ja se on nimetty Harmaalaaksoksi. Alue on osa seudullista viheryhteyttä Keskuspuistosta merenrantaan. Harmaalaakson viheryhteys on ensisijaisesti toiminnallinen yhteys, sillä avoin peltoympäristö Harmaalaakson ja Kallvikin puolella ei ole ekologisena yhteytenä kovin laadukas. Ekologisesti toimivampi yhteys sijaitsee kaava-alueen eteläpuolella. Muut alueet Kauklahdenväylän yleisen tien alue on osoitettu katualueeksi. Kaavaalueen pohjoispuolella Kauklahdenväylä on ajantasa-asemakaavassa katua ja eteläpuolella vireillä olevassa Tillinmäki -nimisessä asemakaavassa Kauklahdenväylä osoitetaan myös kaduksi. Saunaniemen alueelle liitytään Kauklahdenväylältä tasoliittymällä (Maasillantie).

82 Espoon kaupunki Pöytäkirja 213 Kaupunginhallitus Sivu 82 / 111 Kaava-alueen eteläpuolella Harmaaniityntie liittyy Kauklahdenväylään niin ikään tasoliittymänä. Kauklahdenväylän ja asuinkorttelin välinen rinnealue on osoitettu suojaviheralueeksi (EV). Suojaviheralueella säilyy nykyinen Kauklahdenväylää jäsentävä rinnemetsä, jota tulee kehittää monikerroksisena ja peittävänä suojavaikutuksen voimistamiseksi. Alueella sijaitsee hiidenkirnu, joka on osoitettu alueen osaksi, jolla sijaitsee luonnonsuojelulain mukainen luonnonsuojelualue (sl). Kauklahdenväylän ja Harmaalaakso -nimisen virkistysalueen välinen alue on osoitettu suojaviheralueeksi, joka tulee säilyttää pääosin avoimena (EV- 1). Kauklahdenväylän itäpuolelle on mahdollista toteuttaa tulevaisuudessa joukkoliikennevaraus hyväksikäyttäen maantie- ja suojaviheralueita. Uutta rakennusoikeutta on 6150 k-m2 eli mitoituksella 1/1000 vaatisi 7 paikkaa yleiselle pysäköinnille. Nämä ovat järjestettävissä Harmaaniityntien ja Harmaalaakso nimisten katujen yhteyteen Sopimusneuvottelut Kaupungin ja yksityisten maanomistajien kesken on neuvoteltu maankäyttösopimukset ja esisopimukset alueiden luovuttamisesta, jotka on allekirjoitettu ja Myöhemmässä esisopimuksessa alueiden luovuttamisesta kaupunki ostaa Harmaalaakson kaava-alueen yleisiä alueita ja Tillinmäestä lähivirkistysaluetta n m 2. Perittävät maksut Kaavan laatimisesta ei laskuteta, koska kyseessä on ensimmäinen asemakaava. Hyväksyminen Kaupunginhallituksen johtosäännön 3 :n 20 kohdan mukaan kaupunginhallitus hyväksyy muut kuin vaikutukseltaan merkittävät asemakaavat ja asemakaavan muutokset, joihin liittyy maankäyttösopimus. Tiedoksi - Hakija, ote ilman liitteitä - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, ote päätöksestä liitteineen - Uudenmaan liitto, ote sekä kaavakartta - Tieto hyväksymispäätöksestä niille muistuttajille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa - Tieto niille viranomaisille, jotka ovat MRA 94 :n mukaan sitä pyytäneet

83 Espoon kaupunki Pöytäkirja 214 Kaupunginhallitus Sivu 83 / / Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Puustellinmäki, asemakaavan muutoksen sekä maankäyttösopimuksen ja alueluovutuksen esisopimuksen hyväksyminen, alue , 51. kaupunginosa Leppävaara Valmistelijat / lisätiedot: Matias Kallio, puh Anni Järvitalo, puh Tarja Pennanen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus 1 hyväksyy liitteenä olevan Invalidisäätiön ja Espoon kaupungin välillä allekirjoitetun maankäyttösopimuksen ja esisopimuksen alueen luovuttamisesta, 2 hyväksyy päivätyn ja muutetun Puustellinmäki - Boställsbacken asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6938, 51. kaupunginosassa (Leppävaara), alue Päätös Liite Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 19 Maankäyttö ja esisopimus Invalidisäätiö - Puustellinmäki, tapahtumaluettelo - Puustellinmäki, kaavamääräykset - Puustellinmäki, kaavakartta - Puustellinmäki, ajantasa-asemakaava - Puustellinmäki, havainnekuva Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa Keskuspuiston ammattiopiston uuden oppilaitosrakennuksen ensimmäisen vaiheen rakentaminen. Tavoitteena on ajanmukaiset, joustavat ja tilankäytöltään tehokkaat tilat noin 530 opiskelijan tarpeisiin. Rakennusoikeus kasvaa noin k-m². Nyt laadittavana oleva asemakaavan muutos on erotettu omaksi kaavamuutoksekseen laajemmasta Puustellinkallion asemakaavasta (aluenumero ). Tavoitteena on saada uusi

84 Espoon kaupunki Pöytäkirja 214 Kaupunginhallitus Sivu 84 / 111 oppilaitosrakennus käyttöön mahdollisimman pian ennen laajemman Puustellinkallion alueen rakentamista. Puustellinkallion kaavaehdotus tulee myöhemmin käsittelyyn. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Puustellinmäki - Boställsbacken asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6938, käsittää osan korttelista ja erityisalueen 51. kaupunginosassa (Leppävaara), alue (Muodostuu osa korttelia ) Aloite ja vireilletulo Maanomistaja Invalidisäätiö Orton on hakenut kaavamuutosta saapuneella hakemuksella. Kaavasta on tiedotettu vuoden 2014 kaavoituskatsauksessa nimellä Puustellinmäki (Arlainstituutti), alue Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Suur-Leppävaaran alueella Puustellinmäessä Kehä I:n itäpuolella ja Turuntien ja junaradan pohjoispuolella vajaan kilometrin päässä Leppävaaran asemasta. Suunnittelualue käsittää Turuntien varressa sijaitsevan erityisalueen ja rakentamattoman yleisten rakennusten korttelialueen. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 1 ha. Alueella sijaitsee perinneympäristöä ja kiinteitä muinaisjäännöksiä. Turuntielle laaditaan visiota. Suunniteltu oppilaitos on osa visiota ja se huomioidaan alueen kehittämisessä. Alue liittyy liikenneverkkoon Turuntien kautta. Turuntien liikennemäärä on noin ajon / vrk. Liikenne-ennusteen mukaan liikennemäärä on