TIEDEAKATEMIAIN NEUVOTTELUKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2016

Transkriptio

1 SUOMALAINEN TIEDEAKATEMIA FINNISH ACADEMY OF SCIENCE AND LETTERS ACADEMIA SCIENTIARUM FENNICA Suomalainen Tiedeakatemia Suomen Tiedeseura Svenska Tekniska Vetenskapsakademien I Finland Teknillisten Tieteiden Akatemia TIEDEAKATEMIAIN NEUVOTTELUKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2016

2 PÄÄSIHTEERIN KATSAUS VUOTEEN 2016 Takana on työntäyteinen ja mielenkiintoinen vuosi. Neuvottelukunnan edeltäjä Suomen Tiedeakatemiain Valtuuskunta aloitti työnsä vuonna 1976, joten kuluneena vuotena vietettiin yhteistoiminnan 40-vuotisjuhlaa. Merkkivuoden kunniaksi neuvottelukunnan verkkosivulla julkaistiin neuvottelukuntaan kytköksissä olevien henkilöiden haastatteluja ja neuvottelukunnan historiaa kuvaavia kirjoituksia. Syksyllä järjestetyssä juhlaseminaarissa julkistettiin lisäksi neuvottelukunnan kansainvälisen tiedejärjestötyön vaikuttavuutta arvioiva raportti, jossa annetut suositukset otetaan huomioon ryhdyttäessä laatimaan uutta strategiaa ja toimintasuunnitelmia. Neuvottelukunnan kansainvälisten kumppaneiden toiminnassa erottui kaksi erityisen merkittävää tapahtumaa. Luonnontiedepainotteinen tieteen raskassarjalainen ICSU (International Council for Science) aloitti historialliset yhdistymisvalmistelut yhteiskuntatieteiden keskusjärjestön ISSC:n (International Social Science Council) kanssa. Neuvottelukunta oli jo pitkään ajanut ICSUn sisällä ajatusta yhteiskuntatieteilijöiden kanssa tehtävän yhteistyön syventämisestä, ja nyt päästiin sanoista tekoihin. Toinen tärkeä edistysaskel oli eurooppalaisten tiedeakatemioiden sitominen osaksi Euroopan komission virallista tiedeneuvontajärjestelmää. Eurooppalaisten tiedeakatemiajärjestöjen tiedeneuvontahanke SAPEA (Science Advice for Policy by European Academies) sai yli 6 miljoonan euron suuruisen rahoituksen Horisontti ohjelmasta. Hankkeen kautta neuvottelukunta on mukana vastaamassa komission tietotarpeisiin. Kotimaassa neuvottelukunta teki töitä tuodakseen kansainvälistä tiedekeskustelua lähemmäs suomalaisia päättäjiä ja suurta yleisöä. Helsingissä toukokuussa järjestetyn Maailman lehdistönvapauden päivän sivutapahtumana organisoitiin akateemista sananvapautta käsittelevä keskustelutilaisuus, ja lokakuussa pidettiin jo perinteeksi muodostumassa oleva Nobel-keskustelu, jossa asiantuntijat kertoivat tuoreiden tieteen Nobel-palkintojen takana olevien tutkimusten taustoista ja merkityksistä. Päivi Tikka, 10. helmikuuta 2017 Toimintakertomus 2016

3 1. TIEDEAKATEMIAIN NEUVOTTELUKUNNAN ASEMA JA TEHTÄVÄT Tiedeakatemiain neuvottelukunta on Suomessa toimivien tiedeakatemioiden yhteistyöelin. Neuvottelukunnan taustaorganisaatiot ovat Suomen Tiedeseura, Suomalainen Tiedeakatemia, Teknillisten Tieteiden Akatemia ja Svenska Tekniska Vetenskapsakademien i Finland, joiden puolesta neuvottelukunta keskitetysti hoitaa suhteita merkittävimpiin monenkeskisiin kansainvälisiin tiedejärjestöihin (liitteet 1 ja 2). Neuvottelukunnan toimintaa rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö, ja neuvottelukunnan sihteeristö toimii Tieteellisten seurain valtuuskunnan yhteydessä. Kansainväliset tiedejärjestöt mm. julkaisevat tieteellisiä ja tiedepoliittisia kannanottoja, raportteja ja suosituksia, tukevat tutkimusohjelmia ja -hankkeita ja kehittävät yhteisiä tieteellisiä käytäntöjä. Tiedepohjaisten suositusten välittäminen päättäjille ja yhteiskunnallisen keskustelun tueksi sekä keskinäisen vuorovaikutuksen edistäminen kuuluvat myös neuvottelukunnan kehitystyön painopistealueisiin. Kansainvälisistä tiedejärjestöistä yhteistyö on tiiveintä ICSUn (International Council for Science), ALLEAn (All European Academies) ja EASACin (European Academies Science Advisory Council) kanssa. Roolista ICSUn kansallisena jäsenenä on saanut alkunsa neuvottelukunnan tehtävä koordinoida tieteen kansalliskomiteoiden toimintaa. Kansalliskomiteoista suurin osa kuuluu ICSUn tiedeunioneihin ja tieteellisiin ohjelmiin. Neuvottelukunta jakaa edelleen opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää valtionavustusta kansalliskomiteoiden toimintaan. Kotimaisiin tehtäviin lukeutuu lisäksi erilaisten lausuntojen ja nimitysesitysten antaminen pyydettäessä. 2. TOIMIELIMET Sihteeristö Neuvottelukunnan pääsihteerinä toimii Dos. Päivi Tikka. Tiedesihteeri VTM Katri Rostedt jäi äitiysvapaalle kesäkuussa 2016, minkä jälkeen hänen sijaisenaan on ollut VTM Kalle Videnoja. Toukokuussa työnsä aloitti uusi vakituinen toimistosihteeri KTK Kaisu Reiss, joka palvelee myös Tutkimuseettistä ja Tiedonjulkistamisen neuvottelukuntaa. VTT Petra Autio toimi puolen vuoden ajan projektipäällikkönä neuvottelukunnan kansainvälistä toimintaa arvioineessa hankkeessa. Tiedeakatemiain neuvottelukunta Neuvottelukunnan kokoonpano 2016 Puheenjohtaja: Prof. Marianne Stenius, Suomen Tiedeseura (kesäkuuhun 2016 saakka) Prof. Olavi Nevanlinna, Suomalainen Tiedeakatemia (kesäkuusta 2016 alkaen) Varapuheenjohtaja: Prof. Olavi Nevanlinna, Suomalainen Tiedeakatemia (kesäkuuhun 2016 saakka) Prof. Fred Karlsson, Suomen Tiedeseura (elokuusta 2016 alkaen) Prof. Carl G. Gahmberg, Suomen Tiedeseura Prof. Markku Leskelä, Tieteellisten seurain valtuuskunta Dos. Åsa Lindberg, Svenska Tekniska Vetenskapsakademien i Finland Prof. Ari Sihvola, Teknillisten Tieteiden Akatemia Prof. Kirsi Tirri, Suomalainen Tiedeakatemia Kansleri emerita Krista Varantola, Tieteellisten seurain valtuuskunta Neuvottelukunnalla oli vuoden aikana kahdeksan kokousta. Työryhmät Neuvottelukunta asettaa keskuudestaan kansalliskomiteatyöryhmän, jonka tehtävänä on koordinoida ja kehittää kansalliskomiteoiden (liite 3) kanssa tehtävää yhteistyötä. Kansalliskomiteatyöryhmään kuuluivat puheenjohtajana Olavi Nevanlinna sekä jäseninä Ari Sihvola ja Markku Leskelä. Tiedesihteerit Katri Rostedt ja Kalle Videnoja toimivat kansalliskomiteatyöryhmän sihteereinä. Kansalliskomiteatyöryhmä kokoontui vuoden aikana kolme kertaa. Neuvottelukunnan nimittämänä toimii vakituisesti ihmisoikeuskomitea, joka pitää yhteyttä kansainväliseen International Human Rights Network of Academies and Scholarly Societies Toimintakertomus

4 -verkostoon. Sen tehtävänä on edistää tieteentekijöiden ihmisoikeuksia ja lisätä yleistä tietoisuutta ihmisoikeuksista. Komitean vuosikertomus on liitteenä TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISTA TUKEVA TOIMINTA JA TAPAHTUMAT Tiedeakatemiain neuvottelukunta on asettanut toiminnalleen kolme päätavoitetta strategiakaudelle : Tieteen ja tutkimuksen aseman vahvistaminen yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa Tutkimusaineistojen avoimen käytön edistäminen Nuorten tutkijoiden kutsuminen ja innostaminen kansainväliseen tiedejärjestöyhteistyöhön Lisäksi vuodelle 2016 asetettiin erilliseksi tavoitteeksi neuvottelukunnan tehtävien ja prosessien priorisointi ja selkiyttäminen sekä resursoinnin parantaminen. Tieteen ja tutkimuksen aseman vahvistaminen Kaikki neuvottelukunnan kansainvälisissä tiedejärjestöissä tekemä työ tähtää pohjimmiltaan tieteen edistämiseen ja tutkimustulosten käytettävyyteen. Tieteen ja tutkimuksen vaikuttavuuden parantaminen kuitenkin edellyttää tutkijoilta, päättäjiltä ja säädösvalmistelijoilta säännöllistä vuoropuhelua ja halua keskinäiseen ymmärrykseen. Päättäjillä tulee myös olla vaivaton pääsy ajankohtaiseen ja luotettavaan tutkimustietoon. Neuvottelukunta on osaltaan edistänyt tavoitteen toteutumista levittämällä tiedejärjestöjen julkaisemia raportteja julkaisemalla omia tekstejä järjestämällä tapahtumia ajankohtaisista aiheista pitämällä yhteyttä päättäjiin ja viranomaisiin Neuvottelukunta edustaa suomalaista tiedeyhteisöä EASACissa (European Academies Science Advisory Council), jonka päätehtävä on EUn päättäjille suunnattujen, tutkimustietoon perustuvien kannanottojen ja raporttien julkaiseminen. Neuvottelukunta kirjoittaa EASACin julkaisuista suomenkielisiä tiivistelmiä, lähettää julkaisuja mm. kansanedustajille ja suomalaisille europarlamentaarikoille sekä tiedottaa raporteista verkkosivuillaan ja sosiaalisessa mediassa. Julkaisuja laativissa työryhmissä on ollut hyvä suomalaisedustus. Merien kestävää käyttöä tarkastelleessa työryhmässä oli mukana professori Jorma Kuparinen. Raportti Marine sustainability in an age of changing oceans and seas julkistettiin tammikuussa, ja neuvottelukunnan verkkosivulla julkaistiin raportista suomenkielinen referaatti. Kiertotaloutta käsitelleeseen työryhmään osallistui ylijohtaja Anni Huhtala, joka maaliskuussa 2016 kutsuttiin eduskunnan ympäristövaliokunnan ja suuren valiokunnan kuultavaksi kannanotosta Circular economy: a commentary from the perspectives of the natural and social sciences. Marraskuussa ryhmältä ilmestyi vielä kaksi kiertotalousaiheista raporttia lisää: Priorities for critical materials for a circular economy ja Indicators for a circular economy, joiden suomenkieliset tiivistelmät julkaistiin neuvottelukunnan verkkosivulla ja joita lähetettiin laajasti europarlamentaarikoille sekä Suomessa toimiville päättäjille ja sidosryhmille. Näiden lisäksi neuvottelukunta laati suomenkielisen tiedotteen ja tiivistelmän huhtikuussa ilmestyneestä kannanotosta Greenhouse gas footprints of different oil feedstocks. Neuvottelukunta otti osaa myös ajankohtaiseen keskusteluun tieteen ja tutkijoiden asemasta. Yhdistyneen kuningaskunnan Brexit-äänestyksen jälkeen heinäkuussa neuvottelukunta allekirjoitti yli Toimintakertomus

5 kolmenkymmenen muun eurooppalaisen akatemiajärjestön kanssa Science is Global -julkilausuman tieteen kansainvälisyyden ja tutkijoiden vapaan liikkuvuuden puolesta. Suomessa toukokuussa järjestetyn Maailman lehdistönvapauden päivän sivutapahtumana neuvottelukunta puolestaan organisoi keskustelutilaisuuden Freedom of speech, an academic freedom? yhdessä Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan ja Helsingin Sanomain Säätiön kanssa. Tieteen vaikuttavuuden lisäämiseen liittyy kiinteästi myös suuren yleisön osallistaminen tutkimuksesta käytävään keskusteluun. Lokakuussa neuvottelukunta järjesti toisena vuotena peräkkäin yleistajuisen Nobel-keskustelun yhdessä kaikkien tiedeakatemioiden, Suomen tiedetoimittajain liiton ja Helsingin Sanomien kanssa Sanomatalon Mediatorilla. Suomalaiset asiantuntijat avasivat vuoden Nobel-palkintojen taustoja ja merkitystä, ja tilaisuus esitettiin suorana HSTV:n kautta. Tapahtuman erityisyyttä korostivat tällä kertaa suomalaisen Bengt Holmströmin valinta taloustieteen Nobel-palkinnon saajaksi sekä parahiksi Suomessa oleskelleen fysiikan nobelisti Michael Kosterlitzin osallistuminen tilaisuuteen. Marraskuussa taas neuvottelukunta ja Suomen Unesco-toimikunta kokosivat yhteen Unescon tiederaportteja esittelevän keskustelutilaisuuden, joka pidettiin Eduskunnan Pikkuparlamentissa. Neuvottelukunnan edeltäjän Suomen tiedeakatemiain valtuuskunnan toiminta alkoi vuonna 1976, joten tiedeakatemioiden järjestäytynyt yhteistyö täytti 40 vuotta. Säätytalossa järjestettiin lokakuussa juhla, jossa avointa seminaariosuutta seurasi kutsuvierasillallinen. Seminaarissa EASACin toiminnanjohtaja Christiane Diehl puhui aiheesta Recent Developments of Science Advice in Europe: Possibilities for Science Academies? Toinen kansainvälinen esiintyjä oli Keely Mills, joka oli mukana International Union of Quartenary Research -tiedeunionin Early Career Researchers -ohjelmassa. Vuoden mittaan neuvottelukunnan verkkosivulla julkaistiin useita blogi-kirjoituksia ja haastatteluja, joilla esiteltiin niin omaa toimintaa kuin mukana toiminnassa olevia ihmisiäkin. Tutkimusaineistojen avoimen käytön edistäminen Tiedeakatemiain neuvottelukunta on sitoutunut edistämään käytäntöjä, joilla tutkimusaineistot saatetaan avoimesti ja helposti käytettäviksi, analysoitaviksi ja pysyvästi tallennetuiksi. Vuodesta 2015 alkaen päävastuu näistä tehtävistä on delegoitu Data-asiain kansalliskomitealle, jolle on myös annettu mandaatti edustaa neuvottelukuntaa ICSUn alaisessa CODATAssa (Committee on Data for Science and Technology). Erityisiksi tavoitteiksi tutkimusaineistotyölle on asetettu yhteisiä eurooppalaisia datakäytänteitä koskevien periaatteiden ja suositusten luominen Data-asiain kansalliskomitean saattaminen toimivaksi linkiksi suomalaisen tiedeyhteisön ja alan kansainvälisten toimijoiden välille Helmikuussa kansalliskomitea järjesti Kansallisarkistossa keskustelutilaisuuden Finland in the international open science arenas collaboration, policies, infrastructures, joka toimi tärkeänä avauksena sekä kotimaiselle että kansainväliselle yhteistyölle. Tilaisuus poiki mm. pohjoismaisen dataviittauksen työpajan järjestämisen Helsingissä marraskuussa Nordic Open Science and Research Forumin yhteydessä. Lisäksi kansalliskomitean puheenjohtaja ja neuvottelukunnan pääsihteeri kutsuttiin jäseniksi opetus- ja kulttuuriministeriön vetämän Avoin tiede ja tutkimus (ATT) -hankkeen Kansainvälinen yhteistyö -työryhmään. ATT-hanke myös laittoi vireille toimeksiannon, jonka mukaisesti Data-asiain kansalliskomitea tuottaisi selvityksen tutkimusaineistoihin viittaamisen malleista. Toimintakertomus

6 Nuorten tutkijoiden innostaminen kansainväliseen tiedejärjestötyöhön Neuvottelukunnalla on kansalliskomiteatoiminnan kautta mahdollisuus tukea uransa alkuvaiheessa olevien tutkijoiden osallistumista tiedejärjestötyöhön ja tiedepoliittiseen vaikuttamiseen. Kansalliskomiteoita on rohkaistu rekrytoimaan joukkoihinsa nuoria tutkijoita, jotka pääsevät komiteoiden välityksellä mukaan kansainvälisten tiedejärjestöjen verkostoihin. Osa kansalliskomiteoista onkin valinnut sihteereikseen, puheenjohtajikseen tai kokousdelegaateikseen nuoria tutkijoita. Useat kansalliskomiteoiden kansainvälisistä kattojärjestöistä tarjoavat oman alansa nuorille tutkijoille koulutusta, tapahtumia, apurahoja, verkostoja tai muuta yhteistoimintaa. Neuvottelukunta pitää näistä mahdollisuuksista yllä esimerkinomaista listaa verkkosivuillaan. Syksyllä 2016 käynnistettiin myös vakava keskustelu kansainväliset kriteerit täyttävän nuorten akatemian perustamisesta. Tehtävien ja prosessien selkiyttäminen ja resursoinnin parantaminen sihteeristövastuun nojalla palkatun tiedottajan määräaikainen rahoitus oli loppunut. Sihteeristöön jäivät vain pää- ja tiedesihteeri, mutta työtehtävät eivät suinkaan vähentyneet kokonaista henkilötyövuotta vastaavasti, vaikka eurooppalaisen ryhmän sihteeristön isännöinti siirtyi toisaalle. Osittaisen ratkaisun työvoimapulaan toi opetus- ja kulttuuriministeriön vuoden 2016 toiminta-avustuspäätös, jonka perusteella voitiin palkata vakituinen toimistosihteeri yhdessä Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ja Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan kanssa. Vuoden aikana neuvottelukunta jatkoi sisäisiä ja ulkoisia keskusteluja toimintansa ja yhteistyönsä kehittämisestä. Tärkeä osa nykyisen toiminnan arviointia oli neuvottelukunnan 40-vuotisjuhlassa lokakuussa julkistettu raportti Vaikuttavaa yhteistyötä. Tiedeakatemiain neuvottelukunnan kansainväliset tiedejärjestöjäsenyydet. Raportin keskeisimpiä päätelmiä oli, että käytettävissä oleviin resursseihin nähden suomalaiset osallistuvat neuvottelukunnan kansainvälisten kumppanien toimintaan varsin aktiivisesti ja että vaikuttamistyö on tuloksellista. Tärkeänä kehittämiskohteena kuitenkin nähtiin sisäisen tiedonkulun ja ulkoisen viestinnän parantaminen, jotta kansainvälisen työn tulokset saataisiin entistä tehokkaammin tehtyä tunnetuiksi ja soveltuvin osin käyttöön otetuiksi. Tämä on todellinen haaste nykyisillä henkilöresursseilla ja vaatii huolellista suunnittelua ja tehtävien priorisointia. 4. KANSAINVÄLINEN TIEDEJÄRJESTÖYHTEISTYÖ Vuoden 2016 alussa neuvottelukunta oli tilanteessa, jossa ICSUn eurooppalaisen ryhmän Kuten todettu, yhteistyö kansainvälisten tieteen keskusjärjestöjen kanssa kuuluu neuvottelukunnan ydintehtäviin. Vuonna 2016 neuvottelukunta edusti Suomea yhteensä 11 kansainvälisessä järjestössä. Maailmanlaajuisesti on poikkeuksellista, että kansalliset tiedeakatemiat ovat järjestäneet kansainväliset edustuksensa yhden yhteisorganisaation kautta. Neuvottelukunnan välityksellä kaikki Suomen neljä tiedeakatemiaa saavat saman informaation ja yhtäläiset mahdollisuudet osallistua kansainväliseen tiedejärjestöyhteistyöhön. Toimintakertomus

7 Järjestöt avaavat jäsenilleen laajapohjaisen akateemisen ja tiedepoliittisen keskusteluyhteisön, jonka piirissä mm. sovitaan yhteisistä tieteellisistä pelisäännöistä ja standardeista, tehdään maailmanlaajuisesti merkittäviä tutkimusaloitteita sekä välitetään puolueetonta, hallituksista riippumatonta ja tieteelliset kriteerit täyttävää informaatiota kansallisen ja kansainvälisen päätöksenteon tueksi. Yhteistyöjärjestöjen kuvaukset ovat liitteessä 1. Kaikki neuvottelukunnan edustajien luottamustehtävät ja matkat yhteistyöjärjestöjen kokouksiin vuonna 2016 esitellään liitteessä 2. Alle on poimittu muutama tärkeä virstanpylväs vuoden varrelta. Tiedeakatemiain neuvottelukunnan jäsen kansleri emerita Krista Varantola valittiin ALLEAn hallitukseen kaudelle Vuonna 2016 uudistettiin myös Varantolan toimikausi ALLEAn tutkimusetiikan pysyväiskomiteassa, jonka tehtäväksi annettiin eurooppalaisen tutkimuseettisen ohjeiston uudistaminen siten, että sen oli määrä valmistua vuoden 2017 alussa. Lisäksi Varantola valittiin työnsä vuonna 2017 aloittavaan ALLEAn Framework Programme 9 -työryhmään. Syksyllä 2016 käydyssä EASACin varapuheenjohtajavaalissa professori Eva- Mari Aro valittiin yhdeksi varapuheenjohtajista kaudelle ICSU ja ISSC (International Social Science Council) pitivät lokakuussa historiallisen yhteisen yleiskokouksen, jossa päätettiin ryhtyä valmisteluihin järjestöjen yhdistämiseksi. Tavoitteena on muodostaa vahva luonnontieteet ja yhteiskuntatieteet yhdistävä maailmanluokan tiedevaikuttaja, joka aloittaa toimintansa Joulukuussa käynnistyi uusi eurooppalainen tiedeneuvontahanke SAPEA (Science Advice for Policy by European Academies). Hanke on virallisesti osa EU:n tiedeneuvontamekanismi SAMia (European Commission Science Advice Mechanism) ja on saanut rahoitusta Horisontti ohjelmasta. Neuvottelukunta kytkeytyy hankkeeseen kolmen yhteistyöverkostonsa eli EASACin, ALLEAn ja Euro-CASEn (The European Council of Academies of Applied Sciences, Technologies and Engineering) kautta. Ensimmäinen tietopyyntö maatalouden bioteknologioista saapui heti joulukuussa, ja Suomesta lähetettiin aiheesta materiaaleja. 5. KANSALLISKOMITEOIDEN KOORDINOINTI Kansalliskomiteat ovat tieteenalakohtaisia tai ilmiökeskeisiä yhteistyöelimiä, joiden tehtävänä on linkittää kansalliset tutkijapiirit omien alojensa kansainvälisiin kattojärjestöihin. Tiedeakatemiain neuvottelukunta myöntää statuksen kansalliskomiteana sekä koordinoi ja seuraa kansalliskomiteoiden työtä. Neuvottelukunta jakaa edelleen opetus- ja kulttuuriministeriön kansalliskomiteoille osoittamaa toimintaavustusta ja maksaa kansalliskomiteoiden kattojärjestöjen vuosimaksut. Vuonna 2016 neuvottelukunnan koordinaation piiriin kuului 36 kansalliskomiteaa (liite 3). Toiminta-avustusten hakuun ja raportointiin tarkoitettu sähköinen järjestelmä uudistettiin vuoden aikana ajantasaiseksi. Uusi KATUjärjestelmä toimii kaikin osin internet-pohjaisesti, joten toiminta-avustusten hakijat, käsittelijät ja arvioijat pääsevät lähettämään, muokkaamaan ja lukemaan materiaaleja verkon kautta. Neuvottelukunnan sihteeristö tarjoaa kansalliskomiteoille vuosittain neuvontaa toimintatukien hausta ja raportoinnista. Vuoden 2016 raportointi-info järjestettiin 2. maaliskuuta Tieteiden talolla ja toimintatukien hakuinfo lokakuun 5. päivänä. Toimintakertomus

8 Syksyllä 2015 julkaistun raportin Tiedeakatemiain neuvottelukunnan kansalliskomiteajärjestelmän arviointi 2015 sisältämiä suosituksia ryhdyttiin siirtämään käytäntöön. Vuoden 2016 aikana kaikki kansalliskomiteat ovat laatineet itselleen säännöt tai vähintään käynnistäneet sääntöprosessin. Vuosiraportoinnin yhteyteen lisättiin kansalliskomiteoille pyyntö kuvata toimintansa yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Kysymyksellä pyrittiin tekemään näkyväksi kaikki se työ, jota kansalliskomiteoiden piirissä tehdään. Raporteista kävi esimerkiksi ilmi, että edellisenä vuotena Future Earth Suomi oli laatinut julkisen kannanoton hallitusohjelmaan ja Maaperätieteiden kansalliskomitea luovuttanut yhdessä alan muiden organisaatioiden kanssa Maaperäjulistuksen maatalous- ja ympäristöministeri Tiilikaiselle. Arvioinnin suositusten mukaan huomiota kiinnitettiin myös kansalliskomiteoiden kotimaiseen toimintaan ja keskinäiseen yhteistyöhön, mikäli tämä edistää kansainvälistä verkostoitumista. Neljälle kansalliskomitealle myönnettiin pilottiluonteisesti rahoitus sellaisiin Suomessa järjestettäviin tapahtumiin, joissa oli vahva kansainvälinen ote ja osallistujakunta. Näiden pilottihankkeiden raportit saadaan keväällä 2017, minkä jälkeen arvioidaan tarkemmin niiden onnistumista. Kansalliskomiteoiden arkeen ja toimihenkilöihin tutustumiseksi neuvottelukunnan sihteeristö jatkoi edellisinä vuosina aloittamiaan vierailuja kansalliskomiteoissa. Suurimmat kuluerät olivat henkilöstön palkat, kansalliskomiteoille maksettavat toimintatuet sekä kansainvälisten organisaatioiden jäsenmaksut, joita neuvottelukunta maksaa sekä omista suorista jäsenyyksistään että kansalliskomiteoiden tiedeunioni- ja tutkimusohjelmajäsenyyksistä. Jäsenmaksuihin kului vuonna 2016 yhteensä euroa. Kansalliskomiteoille neuvottelukunta myönsi toimintatukia kaikkiaan euroa. Tuet kohdistettiin ensisijaisesti komiteoiden kansainvälisten kattojärjestöjen yleiskokouksiin tai toimielimien kokouksiin osallistumiseen. Edellisvuoden tavoin epävarma maailmanpoliittinen tilanne aiheutti sen, että osa suunnitelluista matkoista peruuntui, ja tarkoitetuista kokouksistakin pari jätettiin järjestämättä. Käyttämättä jääneet toimintatuet palautettiin vuoden lopussa neuvottelukunnalle, minkä jälkeen kansalliskomiteoiden tukemiseen reaalisesti kulunut summa jäi euroon. Neuvottelukunnan nettokulut vuonna 2016 olivat yhteensä euroa, joten tulos oli ylijäämäinen. Joulukuun 12. päivänä kirjaamallaan päätöksellä opetus- ja kulttuuriministeriö antoi luvan siirtää ylijäämästä euroa vuodelle 2017 olemassa olevan tiedejärjestöyhteistyön tiivistämisestä ja uudistumisesta aiheutuvien kustannusten kattamiseen sekä kansainvälisen toiminnan kotimaisen näkyvyyden parantamiseen. 6. NEUVOTTELUKUNNAN TALOUS Tiedeakatemiain neuvottelukunta sai vuodelle 2016 yleisavustusta opetus- ja kulttuuriministeriöstä euroa. Lisäksi edellisvuoden avustuksesta siirtyi ministeriön luvalla euron ylijäämä käytettäväksi vuonna Aiemman organisaatiomuutoksen yhteydessä syntynyt euron siirtovelka otettiin myös käyttöön, joten käytettävissä oli yhteensä euroa. Siirtyneet erät mahdollistivat projektipäällikön palkkaamisen puoleksi vuodeksi neuvottelukunnan kansainvälisten jäsenyyksien arviointia laatimaan. Liitteet: Liite 1. Neuvottelukunnan kansainväliset yhteistyöorganisaatiot vuonna 2016 Liite 2. Neuvottelukunnan edustukset kansainvälisten yhteistyöjärjestöjen toimielimissä ja kokouksissa vuonna 2016 Liite 3. Neuvottelukunnan koordinoimat kansalliskomiteat vuonna 2016 Liite 4. Ihmisoikeuskomitean vuosikertomus 2016 Toimintakertomus

9 LIITE 1. Neuvottelukunnan kansainväliset yhteistyöorganisaatiot vuonna 2016 ALLEA (ALL European Academies) on eurooppalaisten tiedeakatemioiden yhteistyöelin. ALLEA edistää tiedonvaihtoa akatemioiden välillä ja osallistuu aktiivisesti eurooppalaiseen tiedepoliittiseen keskusteluun. Euroopan unionin tutkimuspoliittisen päätöksenteon seuraaminen on yksi ALLEAn painopistealueista, mutta organisaatio tarjoaa EU-maita laajemman keskustelufoorumin kaikille maantieteellisen Euroopan tiedeakatemioille. CAETS (The International Council of Academies of Engineering and Technical Sciences) on insinööri- ja teknillistieteellisten akatemioiden maailmanlaajuinen yhteistyöfoorumi. CAETS tarjoaa puolueetonta teknillisten kysymysten asiantuntemusta yhteiskunnallisille tahoille ja tukee toimialansa yleistä kehitystä kestävän talouskasvun ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Neuvottelukunnan teknillistieteelliset henkilöakatemiat hoitavat yhteistyösuhteita CAETSiin säätiömuotoisen Tekniikan Akatemian (TAF) kautta. EASAC (European Academies Science Advisory Council) toimii Euroopan unionin jäsenmaiden kansallisten tiedeakatemioiden yhteistyöjärjestönä, joka välittää tuoretta tutkimukseen perustuvaa tietoa EU:n päätöksentekoelimiin. EASAC pyrkii myös edistämään tutkijoiden ja päättäjien välistä vuorovaikutusta. EASACin keskeisiin toimintamuotoihin kuuluu tutkimukseen perustuvien raporttien ja suositusten julkaiseminen erityisesti energiakysymysten, biotieteiden ja ympäristötieteiden aloilta. Tiedeakatemiain neuvottelukunta välittää tietoa EASACin toiminnasta ja raporteista kotimaisille päättäjille niin eduskunnassa kuin Euroopan parlamentissa. Euro-CASE (The European Council of Academies of Applied Sciences, Technologies and Engineering) toimii eurooppalaisten insinööritieteiden akatemioiden pysyvänä yhteistyöfoorumina. Euro-CASE tukee eurooppalaisten instituutioiden, teollisuuden ja tutkijoiden välistä vuoropuhelua. Neuvottelukunnan teknillistieteelliset henkilöakatemiat edustavat Suomea Euro-CASEssa säätiömuotoisen Tekniikan Akatemian (TAF) kautta. ICSU (International Council for Science) eli Kansainvälinen tiedeneuvosto on hallituksista riippumaton järjestö, jonka jäsenistöön kuuluu sekä kansallisia tiedeorganisaatioita että kansainvälisiä tieteellisiä unioneja. ICSU tarjoaa jäsenilleen tiedepoliittisen keskustelufoorumin sekä suunnittelee ja koordinoi laajoja poikkitieteellisiä tutkimusohjelmia. Tiedeakatemiain neuvottelukunta toimii kansallisena jäsenenä, joka koordinoi suomalaisia suhteita ICSUun. Neuvottelukunnan tukemat kansalliskomiteat puolestaan vastaavat yhteyksistä omien tieteenalojensa unioneihin. ICSUsta on muotoutunut tärkeä kumppani myös avointa tietoa ja tutkimusdataa koskevissa kysymyksissä. Neuvottelukunta kuuluu ICSUn alla toimivaan CODATAan (Committee on Data for Science and Technology) ja sen kautta liitännäisjäsenenä ICSUn World Data Systemiin. The InterAcademy Partnership on kolmesta maailmanlaajuisesta tiedeakatemioiden yhteistyöverkostosta maaliskuussa 2016 muodostettu sateenvarjo-organisaatio. Tiedeakatemiain neuvottelukunta tekee yhteistyötä niin kattojärjestön kuin organisaation alkuperäisjäsentenkin kanssa: IAP for Research (ent. InterAcademy Council IAC) toimii neuvoa-antavana elimenä kansallisille hallituksille ja kansainvälisille poliittis-taloudellisille organisaatioille. IAP for Researchin raportit ja suositukset käsittelevät aikamme keskeisiä tieteellisiä, teknologisia ja terveyteen liittyviä haasteita. Verkoston jäsenistö muodostuu toisaalta kansallisista tiedeakatemioista ja toisaalta tiedeakatemioiden muista yhteistyöjärjestöistä.

10 IAP for Science (ent. The Global Network of Science Academies IAP) on maailmanlaajuinen tiedeakatemioiden yhteistyöorganisaatio. IAP for Sciencen toimintamuotoja ovat mm. tieteelliset ohjelmat sekä tutkimustietoon perustuvat lausunnot yhteiskunnallisista kysymyksistä. Lisäksi järjestö tukee nuorille tutkijoille suunnattua toimintaa sekä tiedeakatemioiden perustamista maihin, joista akatemiajärjestelmä vielä puuttuu. IAP for Health (ent. InterAcademy Medical Panel IAMP) toimii tiedeakatemioiden kansainvälisenä yhteistyöjärjestönä lääketieteen alalla. Järjestön tavoitteena on mm. edistää näyttöön perustuvien suositusten laatimista terveys- ja tiedepolitiikan tueksi. IAP for Health myös koordinoi tieteellisiä ohjelmia ja antaa tutkimustietoon pohjautuvia lausuntoja. The International Human Rights Network of Academies and Scholarly Societies on tiedeakatemioiden ja tieteellisten seurojen kansainvälinen yhteistyöverkosto, joka lisää tietoisuutta ihmisoikeusasioista tiedeyhteisön piirissä ja puolustaa tieteentekijöiden ihmisoikeuksia. Tiedeakatemiain neuvottelukunnan nimeämä ihmisoikeuskomitea hoitaa yhteyksiä verkostoon. UAI (Union Académique Internationale) on globaali tiedeakatemioiden yhteistyöorganisaatio, joka tukee jäsentensä välistä tutkimus- ja julkaisuyhteistyötä humanistisilla ja yhteiskuntatieteellisillä aloilla. UAI koordinoi ja rahoittaa pitkäkestoisia kansainvälisiä projekteja, kuten korpus-, sanakirja-, ja tietosanakirjahankkeita. UNESCOn eli Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön kanssa Tiedeakatemiain neuvottelukunta tekee monipuolista yhteistyötä. Neuvottelukunta toimii Unescon perustiedeohjelma IBSP:n sekä yhteiskuntatieteiden ohjelma MOSTin kansallisena vastuutahona ja vastaa Unescon tiedeohjelmien kansallisen koordinaatioryhmän sihteeristötehtävistä. Pääsihteeri on lisäksi Suomen Unesco-toimikunnan jäsen kaudella

11 Liite 2. Neuvottelukunnan edustukset kansainvälisten yhteistyöjärjestöjen toimielimissä ja kokouksissa vuonna 2016 Olavi Nevanlinna Neuvottelukunnan varapuheenjohtaja /puheenjohtaja. Euro-CASEn hallintoelimien ja ICSUn eurooppalaisen ryhmän ohjausryhmän jäsen Euro-CASE Board -kokous, , Pariisi, Ranska -kokous ja Annual Conference, , Lungby, Tanska Euro-CASE Executive Committee -kokous, , Berliini, Saksa -kokous, , Lontoo, Iso-Britannia Euro CASE Science Policy Officer haastattelut, , Pariisi, Ranska ICSU (Group of European Members of ICSU) -ICSUn eurooppalaisten jäsenten ryhmän ohjausryhmän kokous, , Bern, Sveitsi Päivi Tikka Neuvottelukunnan pääsihteeri. ICSUn eurooppalaisen ryhmän ohjausryhmän jäsen, neuvottelukunnan edustaja kansainvälisten yhteistyöjärjestöjen kokouksissa ALLEA -yleiskokous, , Wien, Itävalta ICSU (Group of European Members of ICSU) -eurooppalaisten jäsenten ryhmän ohjausryhmän kokous, , Bern, Sveitsi -eurooppalaisten jäsenten ryhmän ohjausryhmäkokous ja vuosikokous, , Dublin, Irlanti ICSUn & ISSC:n yhdistymisvalmisteluja koskeva ylimääräinen yleiskokous, , Oslo, Norja IAP:n yleiskokous, , Hermanus, Etelä- Afrikka International Symposium, Human Rights and Science, , Ljubljana, Slovenia Kalle Videnoja Neuvottelukunnan tiedesihteeri. Neuvottelukunnan edustaja INGSAn konferenssissa Krista Varantola ALLEAn hallituksen (Board) ja työryhmien jäsen, neuvottelukunnan nimeämä delegaatti IAP:n yleiskokouksessa INGSAn (International Network for Government Science Advice) tiedeneuvontakonferenssi, , Bryssel, Belgia ALLEA Board -kokous, , Minsk, Valko-Venäjä -kokous, , Tbilisi, Georgia -kokous, , Belgrad, Serbia

12 ALLEAn Tutkimusetiikan pysyväiskomitea -kokous, , Tukholma, Ruotsi -kokous, , Oslo, Norja ALLEAn Tutkimusetiikan pysyväiskomitean sisäinen editointiryhmä -kokous, , Berliini, Saksa -kokous, , Amsterdam, Hollanti -kokous, , Amsterdam, Hollanti ALLEAn yleiskokous, , Wien, Itävalta IAP:n yleiskokous, , Hermanus, Etelä- Afrikka Eva-Mari Aro EASAC Councilin jäsen Peter Lund EASACin energia-alan ohjausryhmän jäsen (osallistuu myös EASAC Bureaun kokouksiin) EASAC Council -kokous , Oslo, Norja -kokous , Lontoo, Iso-Britannia EASAC Bureau -kokous, , Bryssel, Belgia -kokous, , Oslo, Norja EASAC Energy Steering Panel -ohjausryhmän kokous, , Oslo, Norja -ohjausryhmän kokous, , Bryssel, Belgia Atte Korhola EASACin ympäristöalan ohjausryhmän jäsen Jari Valkonen EASACin biotieteiden ohjausryhmän jäsen Jorma Kuparinen EASACin työryhmän jäsen EASAC Environment Steering Panel -ohjausryhmän kokous, , Oslo, Norja -ohjausryhmän kokous, , Tallinna, Viro EASAC Biosciences Steering Panel -ohjausryhmän kokous, , Bryssel, Belgia EASAC Marine Sustainability- raportin julkistamistilaisuus, , Bryssel, Belgia Hannele Holttinen EASACin työryhmän jäsen EASAC Electricity Storage Working Group -työryhmän kokous, , Dublin, Irlanti Anni Huhtala EASACin työryhmän jäsen EASAC Circular Economy Working Group -työryhmän kokous, , Bryssel, Belgia Kirmo Wartiovaara EASACin työryhmän jäsen EASAC Genome Editing Working Group -työryhmän kokous, , Bryssel, Belgia

13 Heikki Setälä EASACin työryhmän jäsen Maija Aksela ALLEAn työryhmän jäsen Jari Hämäläinen Euro-CASEn työryhmän jäsen Juha Ylä-Jääski Euro-CASEn Boardin jäsen Hannu Sariola Neuvottelukunnan edustaja IAP for Healthin yleiskokouksessa Kari Raivio Future Earthin Engagement Committeen jäsen Jukka Kekkonen Neuvottelukunnan edustaja kansainvälisessä tieteentekijöiden ihmisoikeusverkostossa EASAC Soils at Risk Working Group -työryhmän kokous, , Amsterdam, Hollanti ALLEA Science Education Working Group -työryhmän kokous, , Rooma, Italia Euro CASE Innovation Platform -työryhmän kokous , Jablonna, Puola Euro-CASE Board -kokous ja Annual Conference, , Lungby, Tanska IAP for Health -konferenssi ja yleiskokous, , Peking, Kiina Future Earth -Planetary Health -kokous , Bellagio, Italia International Symposium, Human Rights and Science, , Ljubljana, Slovenia

14 Liite 3. Neuvottelukunnan koordinoimat kansalliskomiteat vuonna 2016 Sulkuihin on merkitty kansalliskomiteoiden kattojärjestöjen nimilyhenteet. Aivotutkimus (FENS, IBRO) Avaruustutkimus (COSPAR) Biologia (IUBS) Biotieteet (IUMS, IUBMB, FEBS, FEMS, IUPAB) Data-asiat (CODATA) Farmakologia (IUPHAR, EPHAR) Fotogrammetria ja kaukokartoitus (ISPRS) Future Earth Suomi (Future Earth) Fysiikka (IUPAP) Fysiologia (FEPS, IUPS) Geodesia-geofysiikka (IUGG, SCOSTEP) Geologia (IUGS) Ilmastontutkimus (WCRP) Immunologia (SSI) Kemia (IUPAC, EFCE, EuCheMS) Kristallografia (IUCr) Kvartääritutkimus (INQUA) Lääketieteellinen fysiikka ja tekniikka (IFMBE, EAMBES, IOMP, EFOMP) Litosfääritutkimus (ILP) Maantiede (IGU) Maaperätieteet (IUSS) Matematiikka (IMU) Matematiikan opetus (ICMI) Mekaniikka (IUTAM) Merentutkimus (SCOR) Optiikka (ICO) Polaarialueiden tutkimus (SCAR, IASC) Psykologia (IUPsys) Radiotiede (URSI) Ravitsemustiede (IUNS, FENS) Sosiologia (ISA) Taloustiede (IEA) Tieteenfilosofia (IUHPS/DLMPS) Tieteen ja teknologian historia (IUHPS/DHST) Toksikologia (IUTOX, EUROTOX) Tähtitiede (IAU)

15 Liite 4. Neuvottelukunnan ihmisoikeuskomitean vuosikertomus 2016 Tiedeakatemiain neuvottelukunnan ihmisoikeuskomiteaan kuuluivat vuonna 2016 puheenjohtajana professori Jukka Kekkonen ja varapuheenjohtajana professori Leila haaparanta. Muut jäsenet olivat arkkiatri Risto Pelkonen, kansleri emerita Krista Varantola, professori Hannu Juusola ja professori Juha Vuori. Komitean sihteerinä toimi tammikuussa Tiedeakatemiain neuvottelukunnan tiedesihteeri Katri Rostedt, kunnes järjestetyssä kokouksessa sihteerin tehtävät siirrettiin VTT Petra Autiolle. Ihmisoikeuskomitea kokoontui vuoden aikana kolme kertaa, minkä lisäksi järjestettiin neljä sähköpostikokousta, joissa käsiteltiin kansainväliseltä ihmisoikeusverkostolta tulleita vetoomuspyyntöjä ja päätettiin vetoomuskirjeiden lähettämisestä. Ihmisoikeuskomitean toiminnan pääosan muodostivat vetoomustoiminta sekä vuoden 2017 tammikuun Tieteen päiville järjestetyn paneelikeskustelun valmistelu. Kansainväliseltä ihmisoikeusverkostolta tuli vuoden aikana kuusi toimenpidepyyntöä ja julkilausumia. Toimenpidepyyntöihin, joissa pyydettiin reagoimaan tieteentekijöiden ihmisoikeuksia loukkaaviin tapauksiin, vastattiin lähettämällä mallin mukaiset vetoomuskirjeet Ihmisoikeuskomitean nimissä. Ihmisoikeuskomitea lähetti vuoden 2016 aikana viisi kirjettä, joissa vedottiin yhdentoista henkilön puolesta; joulukuun loppupuolella tullut vetoomuspyyntö käsiteltiin tammikuun 2017 puolella. Verkoston julkilausumia levitettiin eteenpäin neuvottelukunnan viestinnän kautta. Tammikuun 2017 Tieteen päivien paneelikeskustelua valmisteltiin vuoden aikana keskustelemalla kokouksissa paneelin mahdollisista teemoista sekä valitsemalla ja kutsumalla puhujat. Paneelin aiheeksi valikoitui Akateeminen vapaus 2000-luvulla ja ihmisoikeudet. Paneelin puheenjohtajaksi nimitettiin Leila Haaparanta ja komitean jäsenistä keskustelijoiksi Jukka Kekkonen ja Krista Varantola. Muiksi puhujiksi kutsuttiin dosentti, yliopistonlehtori Reetta Toivanen (Helsingin yliopisto) sekä tutkijatohtori, FT Timo Miettinen (Helsingin yliopisto). Syyskuussa komitean puheenjohtaja Jukka Kekkonen osallistui yhdessä Tiedeakatemiain neuvottelukunnan pääsihteeri Päivi Tikan kanssa saksalaisen Leopoldina-akatemian Human Rights and Science symposioon, joka järjestettiin Ljubljanassa. Tiedeakatemiain neuvottelukunta on järjestämässä vuoden 2017 Human Rights and Science symposion Helsingissä yhteistyössä Leopoldinaakatemian kanssa. Vuoden 2016 aikana puheenjohtaja Kekkonen ja sihteeri Autio osallistuivat ihmisoikeuskomitean edustajina vuoden 2017 symposion järjestelytoimikuntaan.